• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Mitä mielestäsi sitten voi tehdä tasaisen sähköntuotannon turvaamiseksi tällä hetkellä, ei mitään?
Halvimmaksi toimintamalliksi tulee vertailussa se, että käsketään kaikkia sähkön hintaheilahtelusta ärsyyntyneitä ottamaan se ~8-9snt/kWh kiinteä soppari.

Kaikki kuvitelavissa olevat sähkön hintaa tasaavat keinot maksavat luokkaa 15-20snt/kWh tai jopa paljon enemmän, joten yhtään mitään muita toimia ei kannata edes teoriassa harkita ennenkuin kiinteiden soppareiden hinta keikkuu tuossa hintaluokassa.
 
Ja nuo laskut olettaa että joka vuorokausi saadaan yksi hintasykli ja että sijoituksen rahoituksella ei ole kuluja. Eli melko kannattamattomalta tuo minusta kuulostaa. Tietenkin joskus voi tulla jättipotteja ja saa viikkojen tuotot päivässä kun hintaero voi olla euron/kwh.
Esim 3.6.2024 ylössäädön hinta kävi 3€/kWh. Pelkästään 2023 Fingrid maksoi 186m€ säätövoimasta ja lisää tarvitaan lähivuosina.
 
Sattuuko joku tietämään, että mitenhän nämä automaattiset taajuusreservit on teknisesti toteutettu? Kaiketi noiden pitää pystyä reagoimaan aika nopeasti. Jos nyt tulkitsen tuolta löytyvää kuvaajaa oikein, niin tuo on yllättävänkin säännöllisesti käytössä.

Taajuusohjattu käyttöreservi (FCR-N) ja automaattinen taajuudenhallintareservi (aFRR) aktivoituvat normaaleista taajuuden vaihteluista. Taajuusohjattu häiriöreservi (FCR-D) aktivoituu taajuuden ollessa normaalitaajuusalueen, 49,9 - 50,1 Hz, alapuolella.
 
Sattuuko joku tietämään, että mitenhän nämä automaattiset taajuusreservit on teknisesti toteutettu? Kaiketi noiden pitää pystyä reagoimaan aika nopeasti. Jos nyt tulkitsen tuolta löytyvää kuvaajaa oikein, niin tuo on yllättävänkin säännöllisesti käytössä.


Oletan, että nämä ovat samantyyppisiä järjestelyjä kuin OL3:n järjestelmäsuojassa. Fingridin sivuilta selviää, että OL3:n tapauksessa kyseessä on pääosin teollisuuskuormaa, mutta myös kaasuturbiini ja sähkövarasto. OL3:lta menee "kuuma linja" suoraan näihin kohteisiin. Prosessit kytkeytyvät automaattisesti pois tarvittaessa ja prosessinhoitajat sitten siivoilevat jälkiä. Luonnollisesti koko tehdas ei mene sähköttömäksi, vaan sellaisia yksittäisiä prosesseja, jotka voidaan turvallisesti sammuttaa. Teollisuuskohteiden into lähteä tähän hommaan mukaan selittynee sillä, että he ovat suuri OL3:n omistaja. Toisaalta teollisuus on ennen Fingridin syntyä omistanut suuren osan kantaverkosta, joten siellä erityisesti vanhemmalla väellä lienee ymmärrystä ja sympatiaa kantaverkkoon liittyvistä asioista.

OL3:n järjestelmäsuoja lienee teknisesti haastavampi toteuttaa kuin taajuusreservi, koska taajuutta voitaneen mitata suoraan reserviin kuuluvassa kohteessa ja tehdä säätöä automaattisesti sen perusteella, siinä missä järjestelmäsuoja vaatii tiedon siitä, että taajuuden laskun on aiheuttanut nimenomaan OL3:n häiriö.
 
Tässä tullut mietittyä, että kyllä jonkinlainen pörssioptimointi saattaisi onnistua myös sähkölämmitteisessä asunnossa. Nykyään alkaa olla myynnissä sellaisia älykkäitä pattereita, joilla kaiketi voisi esimerkiksi automaattisesti jättää vuorokauden tunneista vaikka 6 kalleinta pois tms. Tuolla pitäisi jo jäädä kaikista pahimmat piikit pois, ja jos kämppä ei ole ihan harakanpesä niin ei se nyt hirveästi ehdi viilentyä jos lämmitys on vähän aikaa pois. Nuo patterit on lisäksi öljytäytteisiä, eli varaavat itsessään myös hieman lämpöä, toisin kuin sellaiset joissa on vain suora vastus. Lämminvesivaraaja lämpeää monissa jo ennestään verkkoyhtiön yösähköllä, ja tuolloin myös pörssihinta on usein matala.

Toki voi varmaan kestää aika pitkään, että tuollaiset älykkäät patterit saa kuoletettua, kun vaihtoehtona on ottaa se kiinteä sopimus ja mennä vanhoilla.
 
Tässä tullut mietittyä, että kyllä jonkinlainen pörssioptimointi saattaisi onnistua myös sähkölämmitteisessä asunnossa. Nykyään alkaa olla myynnissä sellaisia älykkäitä pattereita, joilla kaiketi voisi esimerkiksi automaattisesti jättää vuorokauden tunneista vaikka 6 kalleinta pois tms. Tuolla pitäisi jo jäädä kaikista pahimmat piikit pois, ja jos kämppä ei ole ihan harakanpesä niin ei se nyt hirveästi ehdi viilentyä jos lämmitys on vähän aikaa pois. Nuo patterit on lisäksi öljytäytteisiä, eli varaavat itsessään myös hieman lämpöä, toisin kuin sellaiset joissa on vain suora vastus. Lämminvesivaraaja lämpeää monissa jo ennestään verkkoyhtiön yösähköllä, ja tuolloin myös pörssihinta on usein matala.

Toki voi varmaan kestää aika pitkään, että tuollaiset älykkäät patterit saa kuoletettua, kun vaihtoehtona on ottaa se kiinteä sopimus ja mennä vanhoilla.
eihän ne laitekuolletukset toki nopsaan si tapahdu, mutta ainakin itse ostelen tipottain uusia vermeitä ja lisään älyä, nään sen niin että ko tässä kesällä kuluttelen rahaa härveleihin, talvella pääsen si paremmin optimoimaan ja laskemaan kulutusta entisestään jolloinka toivottavasti laskutkin hiukan pienempiä, esim yläkerta jo on et sähköpatterit eivät ole päällä (paitsi jos lämpö tippuu liian ales) kun ei ketään asukkiakaan ole kotona (tytöt vaan joka toinen vkloppu), ja lämpöä lähetään si nostaa to-pe välisellä yöllä jo sen joka toisen viikonlopun. jos likkojen puhelimet havaitaan muutoinkin niin si lämpöjä pidetään. tuossa vaan yksi.
optimointi säännöt kehittyy kokoajan, pikkuhiljaa jokaista elementtiä kasvatan "fiksummaksi"
työtunteja node redin konfaamiseen ei kanssa kandee laskea :rofl:
tammikuussa loppuu halpa kiinteähintainen, ja sitten siirtyminen takas pörssiin, ni on kiva nähä kuinka mahtaa toimia ilman että itse kajoo mihkään muuhun ku klapien lastaamiseen takkaan
 
Jos on pari tuhatta euroa käytettävissä ja pirtti lämpeää sähköpattereilla, kyllähän kaikkein järkevintä on hankkia ilmalämpöpumppu. Samalla saa viilennyksen/kosteudenpoiston kesälle. Sen ohjaaminen pörssihinnan mukaan onnistuu parhaimmassa tapauksessa valmistajan omalla softalla.
 
Jos on pari tuhatta euroa käytettävissä ja pirtti lämpeää sähköpattereilla, kyllähän kaikkein järkevintä on hankkia ilmalämpöpumppu. Samalla saa viilennyksen/kosteudenpoiston kesälle. Sen ohjaaminen pörssihinnan mukaan onnistuu parhaimmassa tapauksessa valmistajan omalla softalla.
no tietty ilppi on paras ja ensimmäinen ratkaisu, itsellänikin niitä kaksi, mutta nekään auta kovilla pakkasilla, ohjaan ne pois päältä myös silloin tai vain tuuletus tilaan, koska muuten vaan syövät sähköä ilman et saa hyötyä
 
no tietty ilppi on paras ja ensimmäinen ratkaisu, itsellänikin niitä kaksi, mutta nekään auta kovilla pakkasilla, ohjaan ne pois päältä myös silloin tai vain tuuletus tilaan, koska muuten vaan syövät sähköä ilman et saa hyötyä
Mistä ihmeestä oot moista keksinyt? Kyllähän ne toimii äärimmäisissäkin olosuhteissa vähintään yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin sähkölämmitys, nykyaikaiset ilpit toimii hyvinkin koviin pakkasiin asti paremmalla hyötysuhteella mitä sähköpatterit.
 
Mistä ihmeestä oot moista keksinyt? Kyllähän ne toimii äärimmäisissäkin olosuhteissa vähintään yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin sähkölämmitys, nykyaikaiset ilpit toimii hyvinkin koviin pakkasiin asti paremmalla hyötysuhteella mitä sähköpatterit.
no mulla oo varaa ostaa ilpejä joka vuos, vanhin kymmeisen vuotta vanha ja kyllä se ny vaan enempi sähköä repii omiin sulatuksiin yms ko pystyy lämpöä antaa -25 tai saati -30 asteessa, ja huomaahan sen ihan itekin ko oikeen kylmä on, ei sillä riitä enää tehot ja silti höyryy täysillä, lämmöt laskee sisällä ja automatio pakosta alkaa lyömään pattereita päälle
 
Huomenna näköjään jatkuu SE1-siirtoyhteyden remppa, eli 1300 MW siirtokapasiteettia poissa käytöstä. Ei näytä vaikuttavan hintoihin mitenkään vielä huomenna, hinnat samat kuin Ruotsissa.
 
Kesän vähäisestä kulutuksesta selvitään ilman tuulivoimaakin niin että tuotanto ja kulutus lähes kohtaa. Etelärannikolla tuulisi nyt ,mutta eihän tänne tuulivoimaa voi rakentaa kiitos tuon yhden paskavaltion.
 
Suuria uutisia: KHNP voitti tarjouskilvan Tsekin uusista reaktoreista ja he tulevat näillä näkymin rakentamaan vähintään kaksi APR1000-reaktoria! Yhden reaktorin hinnaksi arvioidaan noin 7,9 miljardia euroa. Tämä tarkoittaisi hintaa 7,9 miljoonaa/MW, siinä missä OL3 maksoi TVO:lle 3,4 miljoonaa/MW, UAE:n korealaisreaktorit 4,2 miljoonaa/MW ja Puolan korealaisreaktoreiden on arvioitu maksavan 4,8 miljoonaa/MW. Mahtavaa, että ollaan saamassa dataa korealaisten reaktorien rakentamisvauhdista ja -kustannuksista Euroopassa!
 
Viimeksi muokattu:
Suuria uutisia: KHNP voitti tarjouskilvan Tsekin uusista reaktoreista ja he tulevat näillä näkymin rakentamaan vähintään kaksi APR1000-reaktoria! 2 reaktorin hinnaksi arvioidaan noin 7,9 miljardia euroa. Tämä tarkoittaisi hintaa 3,9 miljoonaa/MW, siinä missä OL3 maksoi TVO:lle 3,4 miljoonaa/MW, UAE:n korealaisreaktorit 4,2 miljoonaa/MW ja Puolan korealaisreaktoreiden on arvioitu maksavan 4,8 miljoonaa/MW. Mahtavaa, että ollaan saamassa dataa korealaisten reaktorien rakentamisvauhdista ja -kustannuksista Euroopassa!

Taisit lukea hinnan väärin?

Tuossa artikkelissa sanotaan:
The Czech government said the two bids were compared on a range of criteria including price per megawatt-hour produced. It said that if two units were contracted, the KHNP bid was for a cost of around CZK200 billion per unit (USD8.6 billion).

Eli 7,9 miljoonaa per MW
 
Yksi näkemys tulevasta Ruotsin Aurora-linjasta


Lyhyesti
1. 1/3 EU-rahoitusta, lopuista 80% maksaa Suomi
2. Pohjois-Ruotsi teollistuu hurjaa vauhtia, (Suomi ei luultavasti teollistu sattuneista syistä?)
3. Aurora-sähköstä voidaan nauttia pari-5v, kunnes Ruotsi alkaa tarvita lisää sähköä ja se muuttuu halvan tuulivoiman vientilinjaksi Ruotsin teollisuudelle.

Aika pessimistinen, mutta hyvinkin realistinen skenaario.Ruotsi on kuitenkin valovuosia Suomea edellä mitä tulee rahan tekemiseen.
 
Yksi näkemys tulevasta Ruotsin Aurora-linjasta


Lyhyesti
1. 1/3 EU-rahoitusta, lopuista 80% maksaa Suomi
2. Pohjois-Ruotsi teollistuu hurjaa vauhtia, (Suomi ei luultavasti teollistu sattuneista syistä?)
3. Aurora-sähköstä voidaan nauttia pari-tv, kunnes se muuttuu halvan tuulivoiman vientilinjaksi Ruotsin teollisuudelle.

Aika pessimistinen, mutta hyvinkin realistinen skenaario.
Tuo kohta 2. on siksi että suomi on ajanut viherkiihkossaan alas kaiken sääkestävän säätövoiman. Turvevoimaloiden piiput räjäytettiin ja turpeenkerääjäkoneet myytiin venäjälle tai romutettiin ihan "kansan" toiveesta. Tää oli vihreille yksi kynnyskysymys. Rakennettiin, valtion tukemana, lisää tuulivoimaa vaikka ei ole mitään kykyä varastoida/säätää sitä (tahtikone, ensimmäinen käynnistyy kalajoelle vasta syksyllä), näitä pitäisi olla jo kolme toiminnassa tällähetkellä suhteessa tuulivoiman kapasiteettiin suomessa että myllyjä voitaisiin hyödyntää.
Ruotsissa on vesivoimaa, joka on vakaata. Suomi on pelkkä leija joka luottaa tuuleen ja ilman olkiluoto kolmosta oltaisiin todella syvällä kusessa.
 
Aika pessimistinen, mutta hyvinkin realistinen skenaario.Ruotsi on kuitenkin valovuosia Suomea edellä mitä tulee rahan tekemiseen.

Ihan en purematta niele tuota Pohjois-Ruotsin teollistumistahtia. Lisäksi jos nuo kaikki suunnitelmat toteutuvat, SE1:sen hinta tulee raketoimaan ja se johtaa todella rajuun nousuun myös viereisten alueiden sähkönhinnalle. Juurikin tuo sähkön hinnan nousu SE1:llä tulee tekemään osan noista teollisuushankkeista kannattamattomiksi, varsinkin nuo Power-2-X ratkaisut ja vihreän vedyn tuotannon. Ensimmäiset pääsevät nauttimaan, Matti Myöhäisille jää rippeet.

Itse näen todennäköisempänä jonkin mähmäisen keskitien missä SE1:n kulutus ja hintataso hiljalleen nousee, teollisuutta tulee lisää mutta ei missään nimessä tuota määrää ja vastaavasti myös Suomen kulutus hiljalleen lähtee nousuun teollisuusinvestointien myötä. Aurora-linja joka tapauksessa valmistuu ja se on Suomelle hyvä asia.
 
Tuo kohta 2. on siksi että suomi on ajanut viherkiihkossaan alas kaiken sääkestävän säätövoiman. Turvevoimaloiden piiput räjäytettiin ja turpeenkerääjäkoneet myytiin venäjälle tai romutettiin ihan "kansan" toiveesta. Tää oli vihreille yksi kynnyskysymys. Rakennettiin, valtion tukemana, lisää tuulivoimaa vaikka ei ole mitään kykyä varastoida/säätää sitä (tahtikone, ensimmäinen käynnistyy kalajoelle vasta syksyllä), näitä pitäisi olla jo kolme toiminnassa tällähetkellä suhteessa tuulivoiman kapasiteettiin suomessa että myllyjä voitaisiin hyödyntää.
Ruotsissa on vesivoimaa, joka on vakaata. Suomi on pelkkä leija joka luottaa tuuleen ja ilman olkiluoto kolmosta oltaisiin todella syvällä kusessa.

Ties kuinka monennen kerran tässä ketjussa:
Suomesta ei purettu säätövoimaa "viherkiihkossa", vaan Suomesta purettiin säätövoimaa, koska 2000-luvulla alkanut sähkön kulutuksen lasku yhdistettynä todella suuriin lisäyksiin siirtokapasiteetissa tekivät noista voimaloista auttamattomasti kannattamattomia. Ne seisoivat tyhjänpanttina vuosikausia, aiheuttaen omistajilleen vuosittain kymmenien, jos ei satojen, miljoonien tappioita, kunnes ne sitten purettiin.
 
Ties kuinka monennen kerran tässä ketjussa:
Suomesta ei purettu säätövoimaa "viherkiihkossa", vaan Suomesta purettiin säätövoimaa, koska 2000-luvulla alkanut sähkön kulutuksen lasku yhdistettynä todella suuriin lisäyksiin siirtokapasiteetissa tekivät noista voimaloista auttamattomasti kannattamattomia. Ne seisoivat tyhjänpanttina vuosikausia, kunnes ne sitten purettiin.
Ja miten kävi sähkönhinnan? Edelleen odotan vastausta tähän. OL3:sen piti korvata TÄYSIN venäjältä tuotu energia ja silti sähkö raketoi. On edelleen tuplat mitä ennen oli.
Miten suomen huoltovarmuus? Ei näistä asioista puhuttu silloin. Totuus on että suomi ei ole sähköomavarainen ja tarvittavaa säätövoimaa ei enää ole. Tää on fakta.
 
Yksi näkemys tulevasta Ruotsin Aurora-linjasta


Lyhyesti
1. 1/3 EU-rahoitusta, lopuista 80% maksaa Suomi
2. Pohjois-Ruotsi teollistuu hurjaa vauhtia, (Suomi ei luultavasti teollistu sattuneista syistä?)
3. Aurora-sähköstä voidaan nauttia pari-5v, kunnes Ruotsi alkaa tarvita lisää sähköä ja se muuttuu halvan tuulivoiman vientilinjaksi Ruotsin teollisuudelle.

Aika pessimistinen, mutta hyvinkin realistinen skenaario.Ruotsi on kuitenkin valovuosia Suomea edellä mitä tulee rahan tekemiseen.
Luin myös tästä jokin aikaa sitten ja rupesin miettimään, onko Suomen osaamattomia päättäjiä jälleen kerran viety vipukelkalla.

Ruotsin yritys-ja investointikalvosarjoissa Aurora-sähkölinjan kohdalla näkyy nuoli Suomesta Ruotsiin. Eli Ruotsin plänien mukaan linjan tarkoitus on taata sähkön riittävyys ja kustannustehokas sähkö Pohjois-Ruotsiin rakennettavalle teollisuudelle. Jos kuvio on näin, niin miksi ihmeessä Suomen valtio maksaa linjan rakennuskustannuksista valtaosan ja Ruotsi pelkän käsirahan?

Ruotsi kieltäytyi uuden merikaapelin vetämisestä Saksaan, koska se olisi nostanut merkittävästi sähkön hintaa Etelä-Ruotsissa. Suomessa näitä ei pahemmin mietitä, vaan maksellaan 900 MW siirtokapasiteetin rakentaminen Suomen ja Ruotsin välille. Menekkiä voi olla, koska esimerkiksi LKAB-yritys ennakoi 70 TWh kulutusta vuonna 2050 (Suomen kokonaiskulutus tällä hetkellä 80 TWh).

Suomen bisnes-strategiana on ilmeisesti seurata Venäjän esimerkkiä pelkkänä energian ja raaka-aineiden tuottajana.
 
Ruotsin yritys-ja investointikalvosarjoissa Aurora-sähkölinjan kohdalla näkyy nuoli Suomesta Ruotsiin. Eli Ruotsin plänien mukaan linjan tarkoitus on taata sähkön riittävyys ja kustannustehokas sähkö Pohjois-Ruotsiin rakennettavalle teollisuudelle. Jos kuvio on näin, niin miksi ihmeessä Suomen valtio maksaa linjan rakennuskustannuksista valtaosan ja Ruotsi pelkän käsirahan?
Suomi maksaa enemmän, koska Suomelle ne 900MW Ruotsalaista säätyvää vesivoimaa on arvokkaampi kuin Ruotsalaisille 900MW Suomalaista sattumatuulisähköä.

Ruotsalaiset saisivat 900MW tuulivoimaa helposti itsekkin, mutta me suomalaiset emme saa säätyvää päästötöntä voimaa Aurora linea halvemmalla muualta
 
Yksi näkemys tulevasta Ruotsin Aurora-linjasta


Lyhyesti
1. 1/3 EU-rahoitusta, lopuista 80% maksaa Suomi
2. Pohjois-Ruotsi teollistuu hurjaa vauhtia, (Suomi ei luultavasti teollistu sattuneista syistä?)
3. Aurora-sähköstä voidaan nauttia pari-5v, kunnes Ruotsi alkaa tarvita lisää sähköä ja se muuttuu halvan tuulivoiman vientilinjaksi Ruotsin teollisuudelle.

Aika pessimistinen, mutta hyvinkin realistinen skenaario.Ruotsi on kuitenkin valovuosia Suomea edellä mitä tulee rahan tekemiseen.

Kannattaa nämä suunnitelmat ottaa suolan kanssa. Eiköhän suurinosa projekteista jää toteutumatta, koska sähköstä tulisi liian kallista teollisuudelle siellä. Lähinnä ne nopeimmat saavat tuotannon pystyy ja muut jää toteutumatta. Jos näitä suunnitelmia sokeasti katsoo, niin Suomeenkin on suunnitteilla yli 130 000 MW tuulivoima kapasiteetti. Ei ole tulossa (ellei nyt puhuta jollain 50v tähtäimellä).
 
Ja miten kävi sähkönhinnan? Edelleen odotan vastausta tähän. OL3:sen piti korvata TÄYSIN venäjältä tuotu energia ja silti sähkö raketoi. On edelleen tuplat mitä ennen oli.
Miten suomen huoltovarmuus? Ei näistä asioista puhuttu silloin. Totuus on että suomi ei ole sähköomavarainen ja tarvittavaa säätövoimaa ei enää ole. Tää on fakta.
Sähkön hintahan on todella halpa. Vai puhutko jostain kiinteistä sopimuksista, joissa puolet hinnasta on eskaloitumis- ja terrorilisää tällä hetkellä.
 
Sähkön hintahan on todella halpa. Vai puhutko jostain kiinteistä sopimuksista, joissa puolet hinnasta on eskaloitumis- ja terrorilisää tällä hetkellä.
Juurikin kiinteitä sopimuksia tarkoitan tässä. Pätee myös toistaiseksi- voimassaoleviin.
Toki Venäjän keppostelulisä on läsnä, mutta silti tuntuu järjettömältä tämä hinnan tuplaus ja nyt markkinoiminen sitä "uutena normaalina" kansalle.
Kaikki sähköyhtiöt vetää ennätyskatetta ja kansa maksaa kun ei ole vaihtoehtoja.
Pörssi tietenkin on hyvä, mutta siinäkin marginaalit ja kuukausimaksut on tuplautuneet.
 
Ja miten kävi sähkönhinnan? Edelleen odotan vastausta tähän. OL3:sen piti korvata TÄYSIN venäjältä tuotu energia ja silti sähkö raketoi. On edelleen tuplat mitä ennen oli.
Miten suomen huoltovarmuus? Ei näistä asioista puhuttu silloin. Totuus on että suomi ei ole sähköomavarainen ja tarvittavaa säätövoimaa ei enää ole. Tää on fakta.

Tämäkin on käyty läpi jo lukemattomia kertoja.

Vuosien 2021 ja 2022 piikit sähkön hinnassa johtuivat Venäjän aiheuttamasta markkinahäiriöstä. Sitä mukaa kun Venäjä vähensi maakaasun vientiä Eurooppaan, maakaasun hinta raketoi Euroopassa. Joka teki maakaasulla tuotettavasta sähköstä erittäin kallista. Tuo sitten aiheutti sen, että Euroopassa siirryttiin takaisin kivihiilen polttamiseen maakaasun sijaan. Tuo taaskin aiheutti sen, että kivihiilen hinta nousi radikaalisti. Se oli yhdistelmä lisääntynyttä kysyntää ja vähentynyttä tarjontaa (Venäjä oli suuri kivihiilen tuoja Eurooppaan). Kivihiilen käytön lisääntyminen myös nosti päästöoikeuksien hintaa reippaasti, koska kivihiili tuottaa about 2x enemmän päästöjä kuin maakaasu.
Lisämausteen tuolle antoi massiiviset ongelmat Ranskan ydinvoiman kanssa samaan aikaan, jonka seurauksena pahimmillaan noin puolet Ranskan ydinvoimaloista oli poissa käytöstä.
Kaiken tuon seurauksena sähkön hinta läpi Euroopan nousi erittäin korkealle. Joka siirtoyhteyksien myötä vaikutti myös Suomen sähkön hintaan.

Vaikka meillä olisi ollutkin nuo vanhat kivihiilivoimalat vielä pystyssä, niin sen vaikutus Suomen sähkön hintaan olisi ollut erittäin pieni. Siitä yksinkertaisesta syystä, että se kivhiili ja ne päästöoikeudet olisivat olleet tasan tarkkaan yhtä kalliita Suomessa kuin mitä ne olivat muualla Euroopassa.

Viime vuonna sähkön keskihinta Suomessa tippui takaisin sinne vähän päälle 50e / MWh:hon. Joka on pikkasen enemmän, mutta ei todellakaan tuplat, kuin mitä se oli 2010-luvulla.
 
Minulla näkyy 2024 keskihinta tähän mennessä olevan 8,5snt. Ei tuo nyt superhalpa ole, eli tuplaantunut kuitenkin parissa vuodessa. Omakotitalo ja lämmitys kahdella ilmalämpöpumpulla ja shellyjä optimoimassa. Sähköä kuluu silloin kun se on kallista ja ei kulu silloin kun se on halpaa. Talvikuukaudet dominoivat niin paljon.

3x kulutus ja 3x hinta = 9x sähkölasku
 
Ja miten kävi sähkönhinnan? Edelleen odotan vastausta tähän. OL3:sen piti korvata TÄYSIN venäjältä tuotu energia ja silti sähkö raketoi. On edelleen tuplat mitä ennen oli.
Miten suomen huoltovarmuus? Ei näistä asioista puhuttu silloin. Totuus on että suomi ei ole sähköomavarainen ja tarvittavaa säätövoimaa ei enää ole. Tää on fakta.
Fakta taitaa olla se, että emme ole olleet 50 vuoteen sähköomavarainen. Lisäksi erittäin edullinen venäläinen energian on pois pelistä koko Euroopan osalta. Venäläisen sähkön ja kaasun vaikutusta suomalaiseen sähkön hintaan pitää tarkastella Suomen rajoja laajemmin.

Hinnannousun osalta sanoisin hihavakiolla, että inflaatiota on 1c, euroopan kautta levinnyttä korkeampaa hintaa 1-2c, tuulivoiman aiheuttamien hintaheilahduksien aiheuttamaa riskilisää 1-2c ja loput sitten voiton käärimistä lisää. Kiinteissä sopimuksissa korostuu riskilisä hintaheilahteluiden voimistuttua.

Suomalainen säätövoima on ollut niin ja näin jo 15v, kun katsoo esim. Inkoon ja Meri-Porin käyntimääriä. Ei niillä ole ollut liiketoimintamahdollisuuksia vuosikausiin.

Kaikki sähköyhtiöt vetää ennätyskatetta ja kansa maksaa kun ei ole vaihtoehtoja.
Onko yhtiöt tehneet ennätystulosta, varsinkin inflaatiokorjattuna?

En haikaile enää 4c/kWh hintojen perään, kuten en haikaile nollakorkojen tai kahvipaketin perään. Toivoisin pystyväni kiinnittämään alle seiskan c/kWh kiinteän sopimuksen (jota pitäisin "reiluna), mutta sitä ei taida olla näköpiirissä.
 
En haikaile enää 4c/kWh hintojen perään.
Miksi? Tuotantokustannukset eivät ole nousseet, ne on käytännössä laskeneet tuurivoiman räjähdysmäisen kasvun takia. Tälläkin hetkellä juoksutetaan pohjoisessa vettä ohi voimaloiden turbiinien, koska uusia tekoaltaita ei saa rakentaa. Miksi ei saa, koska vihreät. Tämä koko tilanne on täysin absurdi.
Suomi on täydellisesti kussu energiataloutensa viimeisen parin vuosikymmenen aikana, koska asioista on päätetty tunteella, ei järjellä.
 
Miksi? Tuotantokustannukset eivät ole nousseet, ne on käytännössä laskeneet tuurivoiman räjähdysmäisen kasvun takia. Tälläkin hetkellä juoksutetaan pohjoisessa vettä ohi voimaloiden turbiinien, koska uusia tekoaltaita ei saa rakentaa. Miksi ei saa, koska vihreät. Tämä koko tilanne on täysin absurdi.
Olen eri mieltä, pohjoismaat Suomi mukaan lukien on hoitanut hommansa parhaiten koko Euroopassa. Irroittutuminen venäjän ikeestä tapahtui lyhyessä ajassa ja kivuttomasti. Rakensimme Euroopan ensimmäisen EPR-voimalan projektilla jossa kesti pitkään, mutta jonka sopimusehdot olivat niin hyvät ettei kukaan koskaan tule saamaan yhtä halvalla vastaavaa laitosta.

Ja jälleen kerran, meillä on Euroopan halvinta sähköä.
 
Miksi? Tuotantokustannukset eivät ole nousseet, ne on käytännössä laskeneet tuurivoiman räjähdysmäisen kasvun takia. Tälläkin hetkellä juoksutetaan pohjoisessa vettä ohi voimaloiden turbiinien, koska uusia tekoaltaita ei saa rakentaa. Miksi ei saa, koska vihreät. Tämä koko tilanne on täysin absurdi.
Suomi on täydellisesti kussu energiataloutensa viimeisen parin vuosikymmenen aikana, koska asioista on päätetty tunteella, ei järjellä.
Koska 4c hinnat eivät ole realismia. Tuotantokustannukset ovat nousseet pl. vanha vesivoima. Joka vuosi juoksutetaan vettä ohi turbiinien, se ei ole uutta.

Kerran väität tuotantokustannuksien laskeneen, niin voinet asiaa avata?

Suomi on yksi vähiten energiatalouttaan viimeisen 20v aikana kussut kansantalous. Vetkuttelut ydinvoimalupien kanssa on minusta isoin virhe, mitä tehty. Aika monta asiaa on tehty oikein, kuten OL3 ja rajasiirtojohtojen rakentaminen.
 
Tälläkin hetkellä juoksutetaan pohjoisessa vettä ohi voimaloiden turbiinien, koska uusia tekoaltaita ei saa rakentaa.
Mikä uusi tekoallas estäisi tämän hetken ohijuoksutukset esim Kemijoella? Ei ainakaan Vuotos eikä Sierilä. Lokka-Porttipahtaa lukuunottamatta kesän säännöstelyvälit ovat kymmeniä senttejä, käytännössä jos yläpuolelta lasketaan vettä, lasketaan sama määrä eteenpäin. Suomessa on hyvin vähän varsinaisia varastoaltaita joihin kesän sateita voisi ottaa talteen. Kevättulvat täyttää suurimman osan Suomen tekoaltaista. Meikäläinen vesivoima on pitkälti läpijuoksuvesivoimaa, sateisena kesänä vesivoimaa on liikaa, kuivana liian vähän.
 
Ja jälleen kerran, meillä on Euroopan halvinta sähköä.
Voi olla jo tuijottaa pelkkiä taulukoita, mutta esim. pohjoisruotsissa valtio maksaa ylimenevän osan jos sähkölasku ylittää kuukaudessa määrätyn summa, näin on ollut jo kauan. Pohjoisnorjassa saat tehdä vuodessa yhden kuukauden, jonka voit valita, verovapaana. Eli maksat veroja vain 11kk vuodessa. Kai arvaat miten käy "euroopan halvimman sähkön" jos laskee kaikki yhteen. Me suomaalian kansalaiset maksetaan kaikesta enemmän kuin rakkaat naapurimme.
Onneksi olemme sentään maailman onnellisin kansa.
 
Miksi? Tuotantokustannukset eivät ole nousseet, ne on käytännössä laskeneet tuurivoiman räjähdysmäisen kasvun takia. Tälläkin hetkellä juoksutetaan pohjoisessa vettä ohi voimaloiden turbiinien, koska uusia tekoaltaita ei saa rakentaa. Miksi ei saa, koska vihreät. Tämä koko tilanne on täysin absurdi.
Suomi on täydellisesti kussu energiataloutensa viimeisen parin vuosikymmenen aikana, koska asioista on päätetty tunteella, ei järjellä.
Kansalaistasolla tämä on konkretisoitunut siten, että talvikuukausien 140-170 eur/kk sähkölaskut ovat muuttuneet hyvin lyhyessä ajassa 230-290 eur/kk sähkölaskuiksi. Talo on energiatehokas maalämpötalo, jossa ei juuri ole energiatehokkuuden optimointimahdollisuuksia.

Minulla voi olla tällä hetkellä varaa maksaa tämä kustannusnousu, mutta onko suomalaisilla keskimäärin varaa tällaiseen? Ja jos onkin varaa, niin miten paljon muuta kulutusta vähennetään kun rajusti kohonneiden kustannusten vuoksi täytyy järsiä kynsiä. Uusien autojen myyntihän on jo Suomessa tippunut johonkin Moldovan tasolle.
 
Miksi? Tuotantokustannukset eivät ole nousseet, ne on käytännössä laskeneet tuurivoiman räjähdysmäisen kasvun takia. Tälläkin hetkellä juoksutetaan pohjoisessa vettä ohi voimaloiden turbiinien, koska uusia tekoaltaita ei saa rakentaa. Miksi ei saa, koska vihreät. Tämä koko tilanne on täysin absurdi.
Suomi on täydellisesti kussu energiataloutensa viimeisen parin vuosikymmenen aikana, koska asioista on päätetty tunteella, ei järjellä.

Kalaportit unohtui...muuten hienoa se vesienergia.
 
Voi olla jo tuijottaa pelkkiä taulukoita, mutta esim. pohjoisruotsissa valtio maksaa ylimenevän osan jos sähkölasku ylittää kuukaudessa määrätyn summa, näin on ollut jo kauan.
Täähän on paskin systeemi ikinä jossa paljon sähköä kuluttavien yksityishenkilöiden laskuja siirretään maksettavaksi muiden veronmaksajien taskusta. Tehkööt ne ikivanhoissa omakotitaloissa asuvat energiaremontteja jos sähkölaskujen koko häiritsee.

Me suomaalian kansalaiset maksetaan kaikesta enemmän kuin rakkaat naapurimme.

Paitsi sähköstä josta täällä threadissa keskustellaan.
 
Öhöm. Huomasin juuri että keskustelu lähtee pois raiteilta, jotan palataan alkuperäiseen aiheeseen.

Kiitos ja anteeksi.
 
Kannattaa nämä suunnitelmat ottaa suolan kanssa. Eiköhän suurinosa projekteista jää toteutumatta, koska sähköstä tulisi liian kallista teollisuudelle siellä. Lähinnä ne nopeimmat saavat tuotannon pystyy ja muut jää toteutumatta. Jos näitä suunnitelmia sokeasti katsoo, niin Suomeenkin on suunnitteilla yli 130 000 MW tuulivoima kapasiteetti. Ei ole tulossa (ellei nyt puhuta jollain 50v tähtäimellä).
Suunnitelmat ovat toki suunnitelmia ja suurimmat fantasiat harvoin toteutuvat täysimääräisinä. Faktaa on kuitenkin on , että Ruotsalaisissa suunnitelmissa nuoli on Suomesta Ruotsiin päin. Toinen fakta on toinen Aurora-linja samansuuntaisella nuolella. Kolmas fakta on suuret suunnitelmat sekä Ruotsin teollistumisen, että Suomen tuulivoiman lisäämisen suhteen. Nämä lienevät kytköksissä. Ruotsalaisten visio on teollisuuden räjähdysmäinen kasvu pohjoisessa ja sitä pyörittäisi halpa Suomalainen tuulisähkö. Suomen fantasia on toisinpäin. Kumpaa pidät realistisempana? Itse valitettavasti Ruotsin versiota.
 
Faktaa on kuitenkin on , että Ruotsalaisissa suunnitelmissa nuoli on Suomesta Ruotsiin päin. Toinen fakta on toinen Aurora-linja samansuuntaisella nuolella.
Nuolet kuvaavat keskivertotilannetta. Suomen ainoa ongelma on kulutuksen kattaminen sellaisina talvipäivinä, joina polttoainetta laitoksille kuskaava kalusto jäätyy. Näinä päivinä sähkö alkaa virrata Keski-Euroopasta kohti Ruotsia ja Ruotsista tuodaan Suomeen linjat punaisina. Sähkön keskihinta tulee nousemaan kun tuulivoiman ylijäämä pusketaan Ruotsiin, mutta piikit madaltuvat ja sehän on ollut monen foorumilaisenkin toivetila.
 
Suunnitelmat ovat toki suunnitelmia ja suurimmat fantasiat harvoin toteutuvat täysimääräisinä. Faktaa on kuitenkin on , että Ruotsalaisissa suunnitelmissa nuoli on Suomesta Ruotsiin päin. Toinen fakta on toinen Aurora-linja samansuuntaisella nuolella. Kolmas fakta on suuret suunnitelmat sekä Ruotsin teollistumisen, että Suomen tuulivoiman lisäämisen suhteen. Nämä lienevät kytköksissä. Ruotsalaisten visio on teollisuuden räjähdysmäinen kasvu pohjoisessa ja sitä pyörittäisi halpa Suomalainen tuulisähkö. Suomen fantasia on toisinpäin. Kumpaa pidät realistisempana? Itse valitettavasti Ruotsin versiota.
Ensinnäkin, Ajattelet nyt taloutta turhan paljon nollasummapelinä. Suurinvestoinnit pohjois-ruotsiin vihreään teollisuudesta on mahtava juttu myös suomalaisille yrityksille ja työntekijöille - joita on jo nyt paljon pohjois-ruotsissa. Vielä mahtavampaa olisi toki jos investoitaisiin suoraan Suomeen. Olemme yhteistä talousaluetta, pohjoisruotsi pohjois-suomen pendelöinti-aluetta.

Toisekseen, jos keskitytään ketjun aiheeseen (sähkön hinta) eikä makrotalouden kiemuroihin. Niin iso asiakas joka haluaa paljon halpaa sähköä on hyvä tae sillä että sähkö pysyy halpana. Nykyisellä sähkömarkkinalla onnistuu vain joustavalla kulutuksella. Vaikutus sähkön hintaan riippuu siis vahvasti siiitä, kuinka joustavasti uusi teollisuus lopulta sähköä kuluttaa. Riippumatta siitä sijoittuuko teollisuus kummalle puolelle Tornionjokea.
 
Suunnitelmat ovat toki suunnitelmia ja suurimmat fantasiat harvoin toteutuvat täysimääräisinä. Faktaa on kuitenkin on , että Ruotsalaisissa suunnitelmissa nuoli on Suomesta Ruotsiin päin. Toinen fakta on toinen Aurora-linja samansuuntaisella nuolella. Kolmas fakta on suuret suunnitelmat sekä Ruotsin teollistumisen, että Suomen tuulivoiman lisäämisen suhteen. Nämä lienevät kytköksissä. Ruotsalaisten visio on teollisuuden räjähdysmäinen kasvu pohjoisessa ja sitä pyörittäisi halpa Suomalainen tuulisähkö. Suomen fantasia on toisinpäin. Kumpaa pidät realistisempana? Itse valitettavasti Ruotsin versiota.

Fakta on, että Aurora-linja tulee tasaamaan tammikuun kaltaiset kovat hintapiikit Suomessa. Suomessa ei ole mahdollista lisätä halpaa säätövoimaa, joten Aurora linja tulee sitä säätövoimaa tarjoamaan silloin kun meillä on kova kulutuspiikki. Uusien tuulivoimahankkeiden aloittaminen on jo selvästi hyytymässä Suomessa, joten en usko enää lähivuosina suureen määrää uusia tuulivoimapuistoja. Ne joilla on rahoitus kunnossa tai rakentaminen on aloitettu rakennetaan, mutta uusi tuskin paljon tulee ellei sähkön hinta nouse. Suuria suunnitelmia teollisistumisesta on varmasti monella maalla, mutta kun rehellisesti katsot teollisuutta, niin suunta on kyllä länsimaista halvempiin maihin teollisuudella. Energia on vain yksi osa, täällä on todella tiukat ympäristösäännökset moniin muihin maihin verrattuna. Jos paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta sinne tulisi ja hinta nousisi, niin se poistaisi syyn teollisuuden rakentamiselle sinne. Olen pessimisti ja en usko teollisuuden suureen lisääntymiseen Ruotsissa/Suomessa. Jos teollisuutta tulisi paljon Pohjois-Ruotsiin sillä olisi positiivisia vaikutuksia myös Suomen talouteen. Tuulivoiman varaan ei teollisuutta rakenneta, kun teollisuus ei keskimäärin pysty joutamaan kulutuksella hinnan mukaan. Jos sitä teollisuutta rakennetaan pyörimään Suomalaisella tuulisähköllä, niin miksi se sitten rakennettaisiin Ruotsiin? Kyllä se rakennetaan sen halvan vesivoiman varaan, jos rakennetaan.
 
Ja miten kävi sähkönhinnan? Edelleen odotan vastausta tähän. OL3:sen piti korvata TÄYSIN venäjältä tuotu energia ja silti sähkö raketoi. On edelleen tuplat mitä ennen oli.

Polttoaineiden hinnatkin tuplat tai enemmänkin.

Vaikka meillä olisi ollutkin nuo vanhat kivihiilivoimalat vielä pystyssä, niin sen vaikutus Suomen sähkön hintaan olisi ollut erittäin pieni.

Juuri näin. Meri-Pori, se nykyaikaisin Suomen hiilivoimaloista, oli kaupallisessa käytössä viimeiset kaksi talvea, eikä ajettu juuri ollenkaan kun sähkö hinta oli harvoin niin kallis että hiilen poltto olisi kannattanut.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 480
Viestejä
4 558 188
Jäsenet
74 972
Uusin jäsen
Nagi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom