Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[B12]

Jos ongelma on ne talven hinnat, niin rakennetaan sitten sellaista voimaa, jolla voidaan kattaa niitä talven kulutuksen piikkejä. Vaikka sitten valtion tuella jos markkinaehtoisesti sitä ei saada.
Mutta meidän kannattaa sen lisäksi hyödyntää ne mahdollisimman halvat sähkön hinnat silloin keväästä syksyyn, kerta ne nyt laskee sitä sähkön kokonaista keskihintaa.

Tämä on se tilanne ja juuri tuosta se on kiinni.

Tässä on vain se ongelma, että mikä se sellainen säätövoima voisi olla. Polttaminen ei tule kyseeseen. Ennen lämmitettiin polttamalla öljyä, hiiltä, turvetta ja erilaisia puuaineksia, tulevaisuudessa lämmitetään sähköllä. Sähköenergia menee talvella lämmitykseen. Mikään teollisuus tai muu ei vie sen enempää kuin kesälläkään. Varastot (akku, vety, pumppuvoimala) ovat muutaman tunnin iloja pääsääntöisesti. Toissa viikollakin oli kulutus läpi vuorokauden tapissa ja ei siinä olsii enää ladattu mitään varastoja ilman verkon kyykkäämistä.

Lämpöenergia on se, mitä talvella tarvitaan. En tiedä miten nuo ydinkattilat voisivat toimia ja miten säätyvät 10-100% tehoille.

 

[JLM]

Eikö tähän nyt kiinteäsoppari ole ratkaisu? Kesällä saat maksaa kalliita hintoja ja talvella hinta on järkevä. Pörssisoppari niille, jotka tykkäävät sen 9kk käyttää halpaa sähköä ja 3kk maksella sähköstä vaihtelevasti ja usein vuoden keskiarvo kuitenkin kohtuullinen.

Henk.koh siirryn malliin missä kesät ollaan pörssissä ja muut ajat kiinnitettynä, kunhan löytyy tarpeeksi alhainen kiinnityshinta. Siitä toki tulee valitusta sitten uusiutuvien ystäviltä, koska sen systeemin toimivuus perustuu vähän isommassa kuvassa siihen että palelet kun on kallista.

 

[JCSH]

Tässä on vain se ongelma, että mikä se sellainen säätövoima voisi olla. Polttaminen ei tule kyseeseen. Ennen lämmitettiin polttamalla öljyä, hiiltä, turvetta jaerilaisia puuaineksia, tulevaisuudessa lämmitetään sähköllä. Sähköenergia menee talvella lämmitykseen. Mikään teollisuus tai muu ei vie sen enempää kuin kesälläkään. Varastot ovat muutaman tunnin iloja pääsääntöisesti.

Miksei polttaminen tule kysymykseen? Väliaikaisesti voidaan jopa polttaa ihan fossiilisia noiden kulutushuippujen tasaamiseen, mutta pitkällä juoksulla tuossa voidaan siirtyä synteettisiin polttoaineisiin. Joka voidaan ottaa huomioon siinä vaiheessa, kun huutokaupataan niitä tukia. Kuitenkin tuota huippuja kattavaa tuotantoa tarvitaan tyyliin 1-2 GW, jos sitäkään, ja sitä ajettaisiin vuodessa jonkun yhteensä ehkä jonkun viiden vuorokauden ajan.

 

[renee]

Henk.koh siirryn malliin missä kesät ollaan pörssissä ja muut ajat kiinnitettynä, kunhan löytyy tarpeeksi alhainen kiinnityshinta. Siitä toki tulee valitusta sitten uusiutuvien ystäviltä, koska sen systeemin toimivuus perustuu vähän isommassa kuvassa siihen että palelet kun on kallista.

Taitaa olla ainoa järkevä ratkaisu niille, jotka käyttävät paljon sähköä talvella ja joiden kulutus ei voi joustaa kuin hyvin rajatusti (eli lämmitys sähköllä). Pörssisähkö on näemmä siirtynyt aikaan, jossa vuoden 2022 hintoja nähdään sinänsä normaaliaikoina ja jos tämä ei muutu, niin kuka hullu ajaa pörssisähköllä talvea vasten, jos käyttö on talvella suurta ja käyttöä voi vain siirtää muutamilla tunneilla päivän sisällä.

 

[zepi]

Toissa viikollakin oli kulutus läpi vuorokauden tapissa.

Mitä tämän pitäisi oikein tarkoittaa? Kulutushan vaihtelee kovalla pakkasellakin melkein gigawatin verran huipusta vuorokauden sisällä. 4.1. toteutui korkein "matalin teho" ja sekin oli liki 800MW alempana kuin saman vuorokauden huipputeho.

Kun tästä nyt suoraan nähdääne että "tappi" on aika tarkkaan 15GW, niin ei - kulutus ei tosiaankaan ole läpi vuorokauden "tapissa".

 

[chrisekh]

Ihan vaan haluan mainita, että esimerkiksi Tampereelta puretaan Lielahden voimalaitos (kaasukombi) josta pakkasilla irtoo se 140mw sähkötehoa.

Olisko sulla jotain linkkia tahan?

 

[Paapaa]

Olisko sulla jotain linkkia tahan?

Joo, lähde olisi kiva @Weehoo. Tässä uutisessa syyskuulta ei ollut puhettakaan mistään purkamisesta, vaan oltiin huolissaan kaasutoimituksista ja pohdittiin varaöljysäiliötä pahan päivän varalle. Mutta kaasun saatavuus parani joten säiliötä ei tarvittu:

Tampereen Lielahden voimala ei enää kaipaa varalle polttoöljyä – lupahakemus vedettiin pois

Tampereen Energia eli entinen sähkölaitos halusi aloittaa öljyn varastoinnin kaiken varalta. Nyt kaasun ja muun energian toimitusvarmuus on selkeästi parantunut.

yle.fi

En löytänyt muutenkaan mitään mainintaa purkamisesta.

 

[chrisekh]

Oikein näen silmissäni kun Esson baarissa on puhuttu viherkiimasta, kalliista sähköstä ja Tampereen uudesta sähkökynttilästä.

 

[Weehoo]

Mikä juttu tämä on? Eikös se sähkökattila tule nykyisen Lielahden voimalaitoksen laajennukseksi, ei kai sieltä mitään pureta pois?

Kyllä tuomio on kaasuturbiineille annettu -27 on viimeinen vuosi.

 

[Paapaa]

Kyllä tuomio on kaasuturbiineille annettu -27 on viimeinen vuosi.

Ja se lähde vielä. Linkki uutiseen, lehdistötiedotteeseen, mihin tahansa uskottavaan.

 

[erihyva]

Kyllä tuomio on kaasuturbiineille annettu -27 on viimeinen vuosi.

Tämä jää nähtäväksi, Tampereen Energia ei ole tuollaista uutisoinut eikä Aamulehti ole asiasta kirjoittanut.

Uutiset

Ajankohtaista Tampereen Energialla. Tältä sivulta löydät kaikki Tampereen Energian uutiset.

www.tampereenenergia.fi

Merkittävin uutinen oli tietenkin Naistenlahti 3:n valmistuminen ja saaminen käyntiin täksi talveksi.

 

[Weehoo]

Mikä juttu tämä on? Eikös se sähkökattila tule nykyisen Lielahden voimalaitoksen laajennukseksi, ei kai sieltä mitään pureta pois?

Kyllä tuomio on kaasuturbiineille annettu -27 on viimeinen vuosi.

Tämä jää nähtäväksi, Tampereen Energia ei ole tuollaista uutisoinut eikä Aamulehti ole asiasta kirjoittanut.

Uutiset

Ajankohtaista Tampereen Energialla. Tältä sivulta löydät kaikki Tampereen Energian uutiset.

www.tampereenenergia.fi

Merkittävin uutinen oli tietenkin Naistenlahti 3:n valmistuminen ja saaminen käyntiin täksi talveksi.

Se vaan on, että kaasukombin käyttöikä alkaa olla sillä mallilla ja päästörajat tiukentuvat. Siitä syystä pitäisi uusia uudet polttokammiot ja kun laitokseen ei haluta tehdä enää investointeja. Kaasu on nykyään niin pahasta.

 

[Paapaa]

Kyllä tuomio on kaasuturbiineille annettu -27 on viimeinen vuosi.

Sä toistelet tuota kuin papukaija mutta et ole laittanyt yhtään lähdettä väitteelle. Tuo ei siis pidä paikkaansa, vaan ihan puhdasta arvailua ellet mitään lähdettä tuolle pysty esittämään.

 

[Romu]

Taitaa olla ainoa järkevä ratkaisu niille, jotka käyttävät paljon sähköä talvella ja joiden kulutus ei voi joustaa kuin hyvin rajatusti (eli lämmitys sähköllä). Pörssisähkö on näemmä siirtynyt aikaan, jossa vuoden 2022 hintoja nähdään sinänsä normaaliaikoina ja jos tämä ei muutu, niin kuka hullu ajaa pörssisähköllä talvea vasten, jos käyttö on talvella suurta ja käyttöä voi vain siirtää muutamilla tunneilla päivän sisällä.

Sinänsä samaa mieltä, mutta sehän ei ole mitenkään normaali tilanne, että esim. syksyllä kiinnitysten hinta on alhaisempi kuin mitä sähkö nyt sitten lopulta todellisuudessa maksaa. Välillä käy näin päin, että sähkö on kalliimpaa kuin on ennakoitu, ja lisänä vielä tavallista kylmempi talvi. Viime talvena sähkö oli ennakoitua halvempaa, ja talvikin oli keskivertoa leudompi.

Pidän siksi epätodennäköisenä, että tämä olisi jokin trendi, että kannattaisi kesäksi ottaa pörssi ja talveksi kiinnittää jotain muuta. Aivan yhtä hyvin ensi talvena voi käydä päinvastoin, eli pörssi tulee halvemmaksi kuin mikään kiinnitys.

On vaikea luottaa mihinkään muuhun kuin siihen, että sähköyhtiöt yrittävät toistaiseksi voimassa olevillaan, kiinnityksillään, määräaikaisillaan saada (marginaalilla höystettynä) vähintään sen mitä pörssissä sähkö maksaisi. Ja keskimäärin ne myös sen hyvin todennäköisesti saavat.

 

[Paskisti]

Ei siihen kulutuksen säätöön tarvita suurimmassa osassa kodeista mitään muuta kuin tulisija. Pökköä pesään jo hyvissä ajoin ennen sähkön hinnan raketoimista ja sulaketaulusta vaan sähköä käyttävä lämmitys pois päältä kalleimpien tuntien ajaksi, niin kummasti pienenee sähkölasku.

Monessa talossa on ihan itsessäänkin varauskykyä - kun ne kalliit tunnit tietää vähintään 12h etukäteen, niin senkun vaan pistää sen MLP:n / ILP:n / suoran sähkön lämpöpyynnöt +30c:hen muutamaksi tunniksi ajaksi ennen kuin sähkö on kallista ja sitten pudottaa ne lämpöpyynnöt alas kalliiden tuntien ajaksi, niin voi hyvin siirtää pahimmalta piikkitunneilta kulutusta jossain määrin pois, vaikka ei edes olisi sitä tulisijaa.

Yksi ongelma on se, ettei jengi polta riittävästi sitä puuta. Jos on oikeasti kylmä, niin sitä puuta pitää oikeasti polttaa, eikä vaan leikkiä polttavansa. Enemmän kiloja per tunti. Tuollainen 1kg/tunti vastaa n. 4kW lämmitystehoa. Jos on oikeasti kylmä, niin sillä ei pääse edes alkuun. Pitäisi polttaa se 2kg / tunti tai enemmänkin. Esim. 24kg on aika paljon puuta, mutta sekin on vain "säälittävät" 96kWh, mikä ei -25C keleillä riitä kovin monen torpan lämpimänä pitoon. Etenkään kun höytysuhde ei normaalissa tulisijassa ole lähelläkään sataa kun lämmöt nousevat hormista ulos.

Jos tulisija ei ole suunniteltu siihen määrään mitä pitäisi saada ulos, niin sen voi vaihtaa johonkin mikä toimii. Tämä toki maksaa rahaa... Mutta maksaahan se kallis sähkökin, joten kai sitä voi jotain investoida jos se toisaalta tuo pidemmällä tähtäimellä säästöjä? Tarjolla on myös esim. vesikiertoisia takkoja joista saa lämpöä lattialämmitykseenkin ja jotain sopivia kiertoilmatakkoja / pellettiuuneja voi polttaa lakkaamatta, koska ne eivät ole varaavia vaan jatkuvatoimisia.

Tässä on kyllä mukavasti ihan asiaa. Rintamamiestalon pönttöuuniin uppoaa iso pärekopallinen puita kaksi kertaa päivässä näillä keleillä jos meinaa että siitä irtoaa kunnolla lämmintä. Ja valmistavana toimenpiteenä kannattaa jo edellisenä iltana laittaa se tulille että ei tarvitse kylmästä lähteä, koska silloin uunia joutuu rasittamaan aika paljon kertalämmityksellä, ja aikaa kuluu paljon jotta se pinta on lämmin. Jos on isompia tulisijoja niin tuo puunkulutus kasvaa merkittävästi.

Just tänä aamuna seiskalta pistin lämmöt pois ja pönttöuunin tulille, joka oli jo eilisillalta haalea. 2,5h jälkeen sai laittaa luukut kiinni ja uuni alkoi puskemaan kunnolla lämmintä. Mukava lisä on lämmityksen ohessa saada maukasta nuotiomakkaraa, ja onnistuu tuolla pesässä pataruuatkin kunhan on sopiva valurautapata joka nakata sinne hautumaan.

 

[tietokonerikki]

Näen jo kuinka täällä itketään huhtikuussa 2025 kun sekä OL3 1600MW että OG3 1400MW ovat huollossa samanaikaisesti...

Mikä laitot toi OG3 on?
Ja totta kai me itketään, jos hinnat ton takia nousee.

Aurinkoimalat eivät tälllä hetkellä säädy ollenkaan. Tuulivoimalat ovat vähän oppineet tekemään sitä, syksyllä nähtiin näyte.

Eli toi "syö" tuulivoiman kannattavuutta, ellei jotain ydimvoimalaalaiteta kesällä seisomaan.
JHSC luultavasti mietti, niitä tuulettomia pakkaspäiviä. Jolloin aurinkoenergia keväällä vähentää hivenen sitä mahdollisesti tarvittavaa lisäenergian tarvetta?

Lähti käyntiin 5.1.2024 kello 10.
Ajoi alas 7.1.2024 0:00

Lähde entso-e.

Hyvä, että toi sentään oli käytössä. Vaikkakin siinä sitten meni se varavoima, mutta ei taida toikaan Meri-Pori napinpainalluksella käynnistyä.
Hyvää ja hyödyllistä "testikäyttöä."

Sähköä kuluttaville yrityksille suurin etu verrattuna kuluttajaan on että voi tehdä pitempiä sopimuksia. Mitä kauemmaksi tulevaisuuteen mennään, sitä halvempaa sähköä tarjotaan. Kuluttaja voi sitoa korkeintaan kahdeksi vuodeksi Suomessa. Joissakin Euroopan maissa on yleistä että kuluttaja ostaa sähköä pitkillä 5 vuoden sopimuksilla. Silloin sähkön hinta on vakaampi ihan eri tavalla kuin 2 vuoden sopimuksissa, jostain yhden kuukauden TV sähköstä puhumattakaan.

Oikeastaan sähkön tuottaja ei saa tarjota sähköä kuluttajille ollenkaan, mutta sähkön myyjä saa. ;-)

Joo lakimiehet osaavat kiemurrella melkein mustan valkoiseksi. Nyt tota toimitusvelvollisen sähkön hinnan kohtuullisuutta, sitten testaillaan.
Eihän toi tosiaan kuluttajansuojan kannalta toimi, että sama yhtiö (konserni) tekee ja myy pörssisähköä.

 

[Seese]

Milloinkas se Aurora-linen ensimmäinen osio valmistuu nyt keväällä? Ennen vai jälkeen OL3 huollon?

 

[Weehoo]

Sä toistelet tuota kuin papukaija mutta et ole laittanyt yhtään lähdettä väitteelle. Tuo ei siis pidä paikkaansa, vaan ihan puhdasta arvailua ellet mitään lähdettä tuolle pysty esittämään.

Kuullut laitoksen työntekijältä.

 

[Paapaa]

Kuullut laitoksen työntekijältä.

Ok, sitten ymmärrän jos ei ole painettua lähdettä. Luulisi että tuosta tulee joskus joku virallinen päätös jos on tullakseen.

 

[Markkanen]

Milloinkas se Aurora-linen ensimmäinen osio valmistuu nyt keväällä? Ennen vai jälkeen OL3 huollon?

2025

 

[JCSH]

Ok, sitten ymmärrän jos ei ole painettua lähdettä. Luulisi että tuosta tulee joskus joku virallinen päätös jos on tullakseen.

Tampereen Energialla on tavoittteena hiilineutraali tuotanto vuoteen 2030 mennessä, joten siihen tuo kyllä sopisi.

 

[Seese]

2025

Niin kokonaan valmistuu, mutta täälläkin langassa oli puhetta tuosta ensimmäisen osion valmistumisesta jo 2024 keväällä.

 

[Markkanen]

Niin kokonaan valmistuu, mutta täälläkin langassa oli puhetta tuosta ensimmäisen osion valmistumisesta jo 2024 keväällä.

Oliko puhe Aurora Line 2:sta? Se on eri rojekti joka on kyllä jo suunnittelussa.

 

[Seese]

Oliko puhe Aurora Line 2:sta? Se on eri rojekti joka on kyllä jo suunnittelussa.

Ei vaan ihan tämä Aurora Line.

 

[JCSH]

Ensimmäisessä vaiheessa tehdään perustustöitä. Työt jatkuvat pylväiden kasaus- ja pystytystöillä ja johtimien asennuksella. Työvaiheiden välissä on usein taukoja ja töitä tehdään useammassa kohtaa samanaikaisesti. Keminmaan lähelle rakennettavan Viitajärven sähköaseman ja Muhoksella olevan Pyhänselän sähköaseman välinen siirtoyhteys otetaan käyttöön syksyllä 2024.
Yhteys Ruotsiin on tarkoitus olla valmis joulukuussa 2025.

Eli 2025 talvella valmis.

 

[kapiteeli]

Toiset sitten taas tykkäävät vakaista, edullisista ja toimivista ratkaisuista eikä sitä asetelmaa muuta mikään.

Valitettavasti meillä ei ole maa täynnä 70-80-luvulla rakennettua ydinvoimaa eikä Euroopan suurimpia vesivoimavaroja joten meillä on vasta Euroopan 2. halvin sähkö.

 

[Persojet]

Valitettavasti meillä ei ole maa täynnä 70-80-luvulla rakennettua ydinvoimaa eikä Euroopan suurimpia vesivoimavaroja joten meillä on vasta Euroopan 2. halvin sähkö.

Suomessahan oli joka nurkalla vesivoimaa, jota poistettiin hatusta muistaen 60-luvun lopulle asti.

E:Tuotantomäärät – Hydropower's Nature 50-60-luvulla 90 prossaa oli vesivoimaa. Silloin oli varmaan joka koski padottu jonka jälkiä vieläkin on ympäriinsä.

 

[Grez]

Suomessahan oli joka nurkalla vesivoimaa, jota poistettiin hatusta muistaen 60-luvun lopulle asti.

No mitä pienempi koski, sitä vähemmän se näkyy kokonaisuudessa.

En huomaa että Suomen vesivoiman tuotannossa mitään suurempaa laskua olisi ollut. Toki kausivaihteluita on. Alla siis vesivoimantuotanto GWh/vuosi. (Lähde: tilastokeskus)

Se että sähkön tuotannosta 90% oli vesivoimaa, ei tarkoita että vesivoimaa olisi ollut enemmän, vaan sitä että muuta tuotantoa oli todella todella paljon vähemmän.

Tässä vertailun vuoksi sähköntuotanto Suomessa, myös GWh

 

[samsungaaja]

Onko kaikista kalleimman sähkön Euroopan maassa sitten x euroa/kWh hinnat, ei nämä meidän hinnat tällä hetkellä niin edullisilta tunnu?

 

[Persojet]

Onko kaikista kalleimman sähkön Euroopan maassa sitten x euroa/kWh hinnat, ei nämä meidän hinnat tällä hetkellä niin edullisilta tunnu?

Meillä ne tuntuu varmaan sen takia kun lämmitystarve niin kova. Jossain välimerellä ei paljon lämmityssähköt paina.

 

[Grez]

Onko kaikista kalleimman sähkön Euroopan maassa sitten x euroa/kWh hinnat, ei nämä meidän hinnat tällä hetkellä niin edullisilta tunnu?

Irlannissa oli kesäkuussa 2023 kotitalouksien keskimääräinen sähkön kokonaishinta 0,47e/kWh, Suomessa 0,18 e/kWh.

 

[tietokonerikki]

Onko kaikista kalleimman sähkön Euroopan maassa sitten x euroa/kWh hinnat, ei nämä meidän hinnat tällä hetkellä niin edullisilta tunnu?

Minusta on turhaa miettiä sähkön hintaa Euroopan tasolla, koska maiden sisäinen tulotaso vaihtelee sekä keskieuroopassa on sähköä saatavissa lähes ilmaiseksi, kun on ensin tehnyt investoinnit aurinkokennoihin, jolloin siellä on jäähdytystä (suurin kotitalouden energiankulutus) tarvittavana aikana on myös sitä aurinkoa.

Meillä täällä pohjolassa on Loka-huhtikuussa energian kulutus kovaa ja ei edes 20-30 tuhatta euroa sijoitettuna maalämpöön tuota energiaa "ilmaiseksi".
Sekä maalämpöä ei kaikkiin paikkoihin edes voi asentaa. Vesi-ja Ilmalämpöpumput eivät kovillapakkasilla edes tuota.

Meidän onni on, että meillä on edes vesivoimaa. Turvettakin olisi, jolla energiaa voitaisiin tehdä. Mutta ns. "terveen järjen" on vihertävä politiikka syrjäyttänyt.
Eli maailmaa me emme pelasta Rehnin sanoin "vaikka päällämme seisoisimme". Täällä kuolee kylmyyteen, ellei lämmitetä pakkasilla.

 

[akse]

Aurinko- ja tuulivoimayhtiöt eivät loisi vaan ainoastaan tuottavat sähköä ja laskevat sähkön hintaa. Ilman niiden tuotantoa sähkö olisi vain kalliimpaa, eikä yhtään ylimääräistä ydinvoimalaa olisi käytössä. 2v sisällä tuulivoimaa saadaan 800 MW lisää, hintoja laskemaan.

Onko tuo 800 netto vai brutto?.

 

[JCSH]

Minusta on turhaa miettiä sähkön hintaa Euroopan tasolla, koska maiden sisäinen tulotaso vaihtelee sekä keskieuroopassa on sähköä saatavissa lähes ilmaiseksi, kun on ensin tehnyt investoinnit aurinkokennoihin, jolloin siellä on jäähdytystä (suurin kotitalouden energiankulutus) tarvittavana aikana on myös sitä aurinkoa.

Keski-Euroopassa, kuten myös Ranskassa, kuluu eniten sähköä talvisin. Etelä-Euroopassa on piikit niin talvella kuin kesällä, keväällä ja syksyllä kulutus on vähän alhaisempaa.

 

[Cluuduli]

Minusta on turhaa miettiä sähkön hintaa Euroopan tasolla, koska maiden sisäinen tulotaso vaihtelee sekä keskieuroopassa on sähköä saatavissa lähes ilmaiseksi, kun on ensin tehnyt investoinnit aurinkokennoihin, jolloin siellä on jäähdytystä (suurin kotitalouden energiankulutus) tarvittavana aikana on myös sitä aurinkoa.

Meillä täällä pohjolassa on Loka-huhtikuussa energian kulutus kovaa ja ei edes 20-30 tuhatta euroa sijoitettuna maalämpöön tuota energiaa "ilmaiseksi".
Sekä maalämpöä ei kaikkiin paikkoihin edes voi asentaa. Vesi-ja Ilmalämpöpumput eivät kovillapakkasilla edes tuota.

Meidän onni on, että meillä on edes vesivoimaa. Turvettakin olisi, jolla energiaa voitaisiin tehdä. Mutta ns. "terveen järjen" on vihertävä politiikka syrjäyttänyt.
Eli maailmaa me emme pelasta Rehnin sanoin "vaikka päällämme seisoisimme". Täällä kuolee kylmyyteen, ellei lämmitetä pakkasilla.

Turvekin on joskus tuurivoimaa, kuten talvella 2008-2009. Kesä 2008 oli sateinen ja turpeen nosto epäonnistui. Syksystä alkaen tuli sitten isoja ongelmia:

Turvepula pysäytti Haapaveden voimalan

Haapaveden turvevoimalaitos on jouduttu pysäyttämään, koska Vapo on lopettanut turpeentoimitukset voimalaitokselle. Vapo on luvannut aloittaa turvetoimitukset mahdollisesti vasta ensi kesänä.

www.kaleva.fi

Polttoainepula uhkaa Keljonlahtea

Oulun Energia muuttaa 1970- ja 90-luvuilla rakennetun, turpeella ja energiapuulla toimivan Toppilan voimalaitoksen hiilen käyttöön sopivaksi. Muutoksen syinä ovat pitkäaikainen pula polttoaineista, turpeen heikko laatu ja ongelmat autokuljetuksissa.

www.ksml.fi

 

[Paapaa]

Onko tuo 800 netto vai brutto?.

Netto. Eli maksimikapasiteetti nousee 6,9 GW:sta 8,4 GW:iin, siis 2,5GW. Ja keskimääräinen toteutunut teho tuosta sen noin kolmasosa.

 

[tietokonerikki]

Keski-Euroopassa, kuten myös Ranskassa, kuluu eniten sähköä talvisin. Etelä-Euroopassa on piikit niin talvella kuin kesällä, keväällä ja syksyllä kulutus on vähän alhaisempaa.

En tiennytkään, Ranskassa on kovia pakkasia, meillä on täällä jopa -43 astetta ja siinä jäätyy todella nopeasti. Ranskassa oletan olevan max muutaman miinus aste.
Energiaa pitäisikin kulua Ranskassa, koska ranskalaisia taitaa olla reipas 67 miljoonaa ja meitä 5,5 miljoonaa.

Turvekin on joskus tuurivoimaa, kuten talvella 2008-2009. Kesä 2008 oli sateinen ja turpeen nosto epäonnistui. Syksystä alkaen tuli sitten isoja ongelmia:

Turvepula pysäytti Haapaveden voimalan

Haapaveden turvevoimalaitos on jouduttu pysäyttämään, koska Vapo on lopettanut turpeentoimitukset voimalaitokselle. Vapo on luvannut aloittaa turvetoimitukset mahdollisesti vasta ensi kesänä.

www.kaleva.fi

Polttoainepula uhkaa Keljonlahtea

Oulun Energia muuttaa 1970- ja 90-luvuilla rakennetun, turpeella ja energiapuulla toimivan Toppilan voimalaitoksen hiilen käyttöön sopivaksi. Muutoksen syinä ovat pitkäaikainen pula polttoaineista, turpeen heikko laatu ja ongelmat autokuljetuksissa.

www.ksml.fi

Tota en nyt lukenut, mutta tuolloin on kyse siitä, ettei varastointi ole onnistunut/riittävällä tasolla... eli koska meillä on valtava määrä turvesoita. Varastointiin tarvittava määrä
saadaan kyllä haluttaessa kuntoon, meillä on nytkin varmuusvarastossa 2 yksikköä turvetta. Mikä se yksikkö on en nyt muista, iso määrä kuitenkin.

 

[Persojet]

Onhan tuossa nyt melkoisia eroja kun pohjolassa yli tripla kulutus: European countries by electricity consumption per person - Wikipedia

Electricity consumption per dwelling | Electricity dwelling | ODYSSEE-MURE parissa maassa jopa negatiivisen puolella.

 

[JCSH]

En tiennytkään, Ranskassa on kovia pakkasia, meillä on täällä jopa -43 astetta ja siinä jäätyy todella nopeasti. Ranskassa oletan olevan max muutaman miinus aste.
Energiaa pitäisikin kulua Ranskassa, koska ranskalaisia taitaa olla reipas 67 miljoonaa ja meitä 5,5 miljoonaa.

Vaikka siellä Ranskassa ei ole kovia pakkasia, niin siellä silti kuluu enemmän sähköä talvella kuin kesällä. Eli siellä se sähkön tarve ei ole suurin silloin kun aurinkovoima tuottaa hyvin, vaan päinvastoin.
Saksassa myös, tosin Saksassa ero on paljon pienempi. Johtunee siitä, että Saksassa käytetään paljon kaasua lämmittämiseen, kun taaskin Ranskassa sähköä.

 

[Vertigo]

Keskieuroopassa käytetään lämmittämiseen paljon kaasua, mutta varmaan sähköäkin jonkin verran ja maitten välillä on eroa. Siellä on myös talojen eristys keskimäärin kevyempää kuin täkäläisittäin, niin sielläkin lämmitystarve kasvaa kylmillä keleillä vaikka lämmöt ei yhtä alhaalle laskisikaan kuin täällä peräpohjolassa...

 

[tietokonerikki]

Vaikka siellä Ranskassa ei ole kovia pakkasia, niin siellä silti kuluu enemmän sähköä talvella kuin kesällä. Eli siellä se sähkön tarve ei ole suurin silloin kun aurinkovoima tuottaa hyvin, vaan päinvastoin.
Saksassa myös, tosin Saksassa ero on paljon pienempi. Johtunee siitä, että Saksassa käytetään paljon kaasua lämmittämiseen, kun taaskin Ranskassa sähköä.

Joo uskon, ton monet tekevät kesällä lämpimän käyttöveden katolla ilman sähköverkkoon liittymistä. Sinänsä Ranskaa on turha Suomeen verrata , koska täällä jopa kuollaan, jos emme saa sähköä kovilla talvipakkasilla. Eihän täällä pitäisi edes asua, jos ihan "vihreä" haluaisi olla.

 

[Parooni]

Talven tilannetta tuo aurinkovoima ei muuta, vaan silloin meidän pitää tuoda tuota säätövoimaa Ruotsista ja Norjasta samaan tapaan, kuin jos aurinkovoimaa ei rakennettaisi.

Suomen sähkönkulutuksen profiili on luonteeltaan sellainen, että suuri määrä säätövoimaa on luonnollinen osa meidän sähkönkulutusta.

"Nostaako vai laskeeko aurinkovoima sähkön keskihintaa? Jos laskee, niin laskeeko vai nostaako se investointi-innostusta vakaaseen perusvoimaan? Jos laskee, niin rakennetaanko meille enemmän vai vähemmän vakaata talvella tasaisesti ja varmasti tuottavaa energiatuotantoa? Jos vähemmän, niin tarvitaanko enemmän vai vähemmän "säätövoimaa" talvella?"

Suomen sähkönkulutuksen profiili Mutta Suomen sähkötuotannon profiili ei ole "luonteeltaan sellainen"? Tai näiden keskinäinen epäsuhta?

 

[JCSH]

"Nostaako vai laskeeko aurinkovoima sähkön keskihintaa? Jos laskee, niin laskeeko vai nostaako se investointi-innostusta vakaaseen perusvoimaan? Jos laskee, niin rakennetaanko meille enemmän vai vähemmän vakaata talvella tasaisesti ja varmasti tuottavaa energiatuotantoa? Jos vähemmän, niin tarvitaanko enemmän vai vähemmän "säätövoimaa" talvella?"

Suomen sähkönkulutuksen profiili Mutta Suomen sähkötuotannon profiili ei ole "luonteeltaan sellainen"? Tai näiden keskinäinen epäsuhta?

Laskee sähkön keskihintaa. Laskee investointi-innostusta vakaaseen perusvoimaan, tosin se on jo käytännössä nollissa muutenkin, niin aurinkovoima vain tuo meille halvempaa sähköä. Joten aurinkovoimalla ei ole negativiisia vaikutuksia siihen talven säätövoiman tarpeeseen, sitä säätövoimaa tarvitaan oli aurinkovoimaa tai ei. Aurinkovoimalla sitten saadaan halvempaa sähköä muina vuoden aikoina.

Suomen sähkönkulutuksen profiili on sellainen, että Suomessa talven huippukulutukset ovat yli kaksinkertaiset verrattuna kesän minimi kulutukseen. Jolloin ei ole mitään järkeä mitoittaa sitä perusvoimaa sen talven huippukulutuksen pohjalta, etenkin kun sen uuden perusvoiman rakentaminen on jo nykyiselläänkin kannattavuudeltaan vähintäänkin kyseenalaista.
Eli on täysin normaalia, että Suomessa tarvitaan reippaasti sitä säätövoimaa.

 

[tietokonerikki]

Laskee sähkön keskihintaa. Laskee investointi-innostusta vakaaseen perusvoimaan, tosin se on jo käytännössä nollissa muutenkin, niin aurinkovoima vain tuo meille halvempaa sähköä. Joten aurinkovoimalla ei ole negativiisia vaikutuksia siihen talven säätövoiman tarpeeseen, sitä säätövoimaa tarvitaan oli aurinkovoimaa tai ei. Aurinkovoimalla sitten saadaan halvempaa sähköä muina vuoden aikoina.

Suomen sähkönkulutuksen profiili on sellainen, että Suomessa talven huippukulutukset ovat yli kaksinkertaiset verrattuna kesän minimi kulutukseen. Jolloin ei ole mitään järkeä mitoittaa sitä perusvoimaa sen talven huippukulutuksen pohjalta, etenkin kun sen uuden perusvoiman rakentaminen on jo nykyiselläänkin kannattavuudeltaan vähintäänkin kyseenalaista.
Eli on täysin normaalia, että Suomessa tarvitaan reippaasti sitä säätövoimaa.

Aurinkovoiman (lisäsys) on huono asia, jos se tehdään valtion EU:lle maksamilla (lue tulevaisuudessa, oliko 9 miljardia, takaisin sitten vähemmän) EU:n tukirahoilla, koska se vie niitä euroja siltä perusvoiman (ydinvoiman) teolta. Siinä ei ole kysy pelkästään mikä on hetkellisesti halvintapa. Vaan siitä että sähköä on oltava saatavissa huippupakkasillakin.

Meillä on silloin säätövoimaa (vettä) enkä max 2700MW? (vedellä vuosituotanto 2022 n. 13,5TeraWattia ja 2021 n. 15,8TeraWattia)
Kollaaja-allasta (tuskin tehdään) lukuunottamatta teoreettisetkin mahdollisuudet lisätä ovat hyvin vähäiset.
Max tarve voi jopa nousta jonnekin teoreettisest 16000MW:asti ja enemmänkin riippuen mitä teollisuutta tänne tulee lisää, jos eivät tee tarvitsemaansa sähköä itse.

Olemme hyvin riippuvaisia kovilla tuulettomilla pakkasilla siitä, että noi vanhatkin ydinvoimalat toimivat ja silti tarvitsemme tuoda sen minkä voi saada.
Esim. Loviisa 2 on nyt korjauksessa.
=> On todella tärkeää saada päätöksiä mahdollimman nopeasti.
Tuultahan meillä on jo teoriassa tarpeeksi (tosin siis olemme vain vuositasolla omavarasia), jos uskoisimme ydinvoimaloimme toimivan OK seuraavat 20-vuotta.

Edit: OL2 Olikin jo saatu korjattua tiistaina, @HTK12

Päivitetty: Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksella oli vika sähköjärjestelmässä – kakkosyksikkö saatiin tiistaina toimimaan normaalisti

Vika Loviisan ydinvoimalaitoksen sähköjärjestelmässä on korjattu ja järjestelmän toimivuus koestettu ja varmistettu. Laitos saatiin toimimaan normaalilla teholla jo tiistaina aamupäivällä, kertoi Fortum päivittämässään tiedotteessa. Tehon nostaminen alkoi jo maanantain ja tiistain välisenä yönä.

www.loviisansanomat.fi

Päivitetty: Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksella oli vika sähköjärjestelmässä – kakkosyksikkö saatiin tiistaina toimimaan normaalisti

 

[BNo1]

Minusta on turhaa miettiä sähkön hintaa Euroopan tasolla, koska maiden sisäinen tulotaso vaihtelee sekä keskieuroopassa on sähköä saatavissa lähes ilmaiseksi, kun on ensin tehnyt investoinnit aurinkokennoihin

No Irlanti on ihan kohtuullinen vertailukohta, meillä on samanlainen tulotaso, molemmissa maissa on kylmä vaikkakin eri tavalla. Aurinkokennoista ei ole hirveästi apua talvisin, talot ovat erittäin huonosti eristettyjä ja lämpö tulee joko sähköstä tai kaasusta boilerilla.

Onhan tuossa nyt melkoisia eroja kun pohjolassa yli tripla kulutus: European countries by electricity consumption per person - Wikipedia

Olenko kovinkin väärässä jos epäilen että tuossa on mukana teollisuuden kulutus?

 

[Parooni]

Laskee sähkön keskihintaa. Laskee investointi-innostusta vakaaseen perusvoimaan, tosin se on jo käytännössä nollissa muutenkin, niin aurinkovoima vain tuo meille halvempaa sähköä. Joten aurinkovoimalla ei ole negativiisia vaikutuksia siihen talven säätövoiman tarpeeseen, sitä säätövoimaa tarvitaan oli aurinkovoimaa tai ei. Aurinkovoimalla sitten saadaan halvempaa sähköä muina vuoden aikoina.

Suomen sähkönkulutuksen profiili on sellainen, että Suomessa talven huippukulutukset ovat yli kaksinkertaiset verrattuna kesän minimi kulutukseen. Jolloin ei ole mitään järkeä mitoittaa sitä perusvoimaa sen talven huippukulutuksen pohjalta, etenkin kun sen uuden perusvoiman rakentaminen on jo nykyiselläänkin kannattavuudeltaan vähintäänkin kyseenalaista.
Eli on täysin normaalia, että Suomessa tarvitaan reippaasti sitä säätövoimaa.

Ihan mahtavaa, että nyt toisella kierroksella pystyit keskittymään ja vastaamaan jo ensimmäiseen neljännekseen kysymyksestäni! Mene ihmeessä seuraavassa vihreiden kokouksessa lavalle ja taputa itseäsi selkään tästä. Minä jatkan rationaalista keskustelua täst'edes muiden kanssa.

"Suomen sähkönkulutuksen profiili on sellainen, että Suomessa talven huippukulutukset ovat yli kaksinkertaiset verrattuna kesän minimi kulutukseen. Jolloin ei ole mitään järkeä" investoida sellaiseen tuotantomuotoon, joka tuottaa energiaa talvella. - Vihreä.

 

[Tonnin Seteli]

Olenko kovinkin väärässä jos epäilen että tuossa on mukana teollisuuden kulutus?

Tottahan se tuohon sisältyy. Selvästi koko valtakunnan sähkönkulutus jaettuna asukasluvulla. Jos kyseessä olisi kuluttajasähkö niin Suomessa olisi suunnilleen yksi pilkkuvirhe ja Islanti tai Norja vielä kauempana ulkoavaruudessa.

 

[HTK12]

Esim. Loviisa 2 on nyt korjauksessa.

No eihän ole. Ei edes eilen ollut. Ennenkuin alat väittämään: Nord Pool - REMIT UMM

 

[JCSH]

Ihan mahtavaa, että nyt toisella kierroksella pystyit keskittymään ja vastaamaan jo ensimmäiseen neljännekseen kysymyksestäni! Mene ihmeessä seuraavassa vihreiden kokouksessa lavalle ja taputa itseäsi selkään tästä. Minä jatkan rationaalista keskustelua täst'edes muiden kanssa.

"Suomen sähkönkulutuksen profiili on sellainen, että Suomessa talven huippukulutukset ovat yli kaksinkertaiset verrattuna kesän minimi kulutukseen. Jolloin ei ole mitään järkeä" investoida sellaiseen tuotantomuotoon, joka tuottaa energiaa talvella. - Vihreä.

Jos haluat jatkaa rationaalista keskustelua, niin miksi sitten turvaudut tuollaiseen henkilöön menevään huuteluun?

 

[rock]

Suomessa on liian vähän säätyvää tuotantoa. Säätyvästä tuotannosta paras esimerkki on vesivoima jonka tehoa voidaan säätää hyvinkin nopeasti. Pumppuvoima on myös säätövoimaa, kuten on myös kulutusjoustot ja akustot. Teoriassa myös ydinvoimaa voidaan rakentaa helpommin säätyväksi, mutta se vaatii spesifiointia jo laitosta rakentaessa ja sen käyttöä suunniteltaessa. Iso osa Suomessa tarvittavasta säätövoimasta tuodaan naapurimaista, pääasiassa Ruotsista. Lisää säätövoimaa on varsin hankalaa rakentaa Suomeen, toisaalta sitä ei onneksi tarvita kuin rajallinen määrä JOS on riittävä kapasiteetti tuoda tai viedä sähköä maahan/maasta. (Pienenä detaljina päättynyt Venäjän tuonti oli luonteeltaan pikemminkin perusvoimaa kuin säätyvää koska tuotu määrä oli tiedossa jo viikkoa aiemmin koska Venäjällä on kapasiteettimarkkinat ja vienti systeemistä ulos oli myös vahvasti reguloitua. Tämä aiheutti tilanteita missä Suomeen ei olisi välttämättä tarvittu niin paljoa sähköä ja vastaavasti tilanteita missä oltaisiin voitu mielellään ottaa vastaan enemmänkin)

Isompi debatti on paljonko Suomeen tarvitaan perusvoimaa. Paras esimerkki perusvoimasta on ydinsähkö. Sitä tuotetaan yleensä tasaisesti vuorokauden ympäri, maksimiteholla, riippumatta markkinoiden tilanteesta koska tuotantoprosessi on jäykkä ja muuttuvat kustannukset ovat pienet. Tällä hetkellä perusvoimaa on viiden reaktorin verran, 4384MW. Pienimmillään viime kesänä Suomen kulutus oli 5300MW, juhannuspäivänä. Teoreettisesti tänne mahtuisi perusvoiman puolelle vielä ainakin yksi isohko ydinvoimala, jos systeemin vakautta lähdetään pohtimaan niin kaksikin. Ydinvoimalan rakennus vie aikaa ja on kallista. Markkinaehtoisesti sen rakentaminen ei näytä juuri nyt kannattavalta. Isoin kysymys perusvoiman osalta onkin, lähteekö valtiovalta tavalla tai toisella tukemaan moisen rakentamista ja millä mekaniikalla.

On myös aprikoitu viekö tuuli- ja aurinkovoimainvestoinnit panoksia pois mahdollisista muista investoinneista. Vastaus ei ole yksinkertainen, koska perusvoiman (varsinkaan ydinvoiman) rakentaminen ei ole vapaata vaan vahvasti reguloitua valtion taholta. Sen sijaan tuuli- ja aurinkovoima kapasiteetin pystytys on nopeaa, edullista ja verrattaen löyhemmin reguloitua. Sekä valtiovalta että tuotto-odotukset ovat ohjanneet investointeja tähän suuntaan viimeisen viiden vuoden aikana. Puhtaasti rahaa miettien jokainen euro vihreään tuotantoon on pois perusvoimalta, mutta vaikka ne investoinnit oltaisiin jätetty tekemättä, olisi saattanut valtio estää vastaavat investoinnit perusvoimaan ja meillä olisi tällä hetkellä paljon vähemmän kokonaistehoa systeemissä.

Vaaditko Suomeen lisää säätyvää tehoa? Jos vaadit niin miten ajattelit sen toteuttaa?
Vaaditko Suomeen lisää perusvoimaa? Jos vaadit niin miten ajattelit sen toteuttaa, markkinaehtoisesti vai tuettuna ja kenen toimesta?
Vaaditko Suomeen lisää vihreää tuotantoa? Jos vaadit niin miten ajattelit taklata sen aiheuttamat varianssit sähkön hintaan vai kuuluko se systeemin luonteeseen?