Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[mattix]

1. Sähkön hinta laski kun huulipunahallitus mainitsi lisäverosta sähköyhtiöille
2. Sähkön tuotantohinta ei noussut yhtikäs mihinkään 5miljardia on ihan yhtä hyvä arvio (sitä ei kukaan tyrmännyt?) kuin sinun populistinen 1-2 miljardia
3. Voi loppua/katketa koska tahansa. Itse kyllä luen paniikin lietsonnaksi ohjeet kuinka sähkön loppuessa paskannetaan muovipussiin yms.

1. Osoita minulle huulipunahallituksen sähköveron vaikutus sähkön hintaan.

2. Katso kuva alta.

3. Sähköalan henkilöt eivät tainneet ohjeistaa vessakäyntejä muovipussin kera?

Tässä sinun mielestä populistinen miljardin ylituotto a la Talouselämä:

0,856 miljardia. Missä on se viisi miljardia? MOT:n mottipäistä laskentaa kritisoi mm. valtion omistaman kantaverkkoyhtiön toimarikin.

 

[Fyrry]

Mikä hintapiikki nyt on menossa sähkönhinnassa vai johtuneeko viilennys tarpeesta?

 

[warre1]

Mikä hintapiikki nyt on menossa sähkönhinnassa vai johtuneeko viilennys tarpeesta?

ainakin tuuli näyttää tyyntyvän .

Tuulivoiman tuotanto - Fingrid

 

[akse]

ainakin tuuli näyttää tyyntyvän .

Tuulivoiman tuotanto - Fingrid

Jep. Helteillä ei tuule.. sama oli viime heinäkuussa..

 

[Griffin]

Siis mitä, pelkkä tuulen tyyntyminen keikautti hinnat negatiivisesta takaisin lähes 10snt/kWh?

Eikös se ole melko selvää: Tuurivoima saattaa tuottaa 4500Mwh/h tai sitten 50 Mwh/h Tuotettu sähkö on erittäin halpaa, joten on luonnollista, että hinta sahaa, kun kunnollista ennustettavuuttakaan ei ole , kun parin päivän päähän yleensä jonkinlainen ok arvio..

Ja mitä suurempi osa energian tuotannosta on tuurivoimaa, niin sitä suurempaa on hintojen sahaaminen edestakaisin.
Hintojen stabiloimiseksi pitäisi olla joku 3000 MWh/h uutta säätovoimaa, jota voitaisiin ladata tuulella siten, että siitä saataisiin tarvittaessa ainankin viikon täysiteho, jos on tyyntä / myllyt jäässä jne ongelma tuulivoiman kanssa.

Sen säätövoiman on oltava lisäksi melko halpaa tai se ei auta hintojen sahailuun (Esim sähkö - vety - sähkö sykli on kallis tai erittäin kallis, riippuen vedyn varastointitavasta (kaasu / neste), siksi se kelpaa lähinnä vetyä jokatapauksessa käyttävään teollisuuteen (terästehdas, joka saastuttaa liikenteen verran nyt ensialkuun)).

Periaatteessa meillä on nyt tuota tuurivoimaa 5772MWh/h. Käytännössä tuotanto vaihtelee yleensä 2%..80%:n välillä siten että teho voi muuttua vaikka 4500 ->500 esim 6 tunnin kuluessa. Menneiden vuosien perusteella käytännön keskimääräinen tuotto on n 1/3 maksimista, eli nyt 1924MWh/h.

 

[JCSH]

Eikös se ole melko selvää: Tuurivoima saattaa tuottaa 4500Mwh/h tai sitten 50 Mwh/h Tuotettu sähkö on erittäin halpaa, joten on luonnollista, että hinta sahaa, kun kunnollista ennustettavuuttakaan ei ole , kun parin päivän päähän yleensä jonkinlainen ok arvio..

Ja mitä suurempi osa energian tuotannosta on tuurivoimaa, niin sitä suurempaa on hintojen sahaaminen edestakaisin.
Hintojen stabiloimiseksi pitäisi olla joku 3000 MWh/h uutta säätovoimaa, jota voitaisiin ladata tuulella siten, että siitä saataisiin tarvittaessa ainankin viikon täysiteho, jos on tyyntä / myllyt jäässä jne ongelma tuulivoiman kanssa.

Sen säätövoiman on oltava lisäksi melko halpaa tai se ei auta hintojen sahailuun (Esim sähkö - vety - sähkö sykli on kallis tai erittäin kallis, riippuen vedyn varastointitavasta (kaasu / neste), siksi se kelpaa lähinnä vetyä jokatapauksessa käyttävään teollisuuteen (terästehdas, joka saastuttaa liikenteen verran nyt ensialkuun)).

Periaatteessa meillä on nyt tuota tuurivoimaa 5772MWh/h. Käytännössä tuotanto vaihtelee yleensä 2%..80%:n välillä siten että teho voi muuttua vaikka 4500 ->500 esim 6 tunnin kuluessa. Menneiden vuosien perusteella käytännön keskimääräinen tuotto on n 1/3 maksimista, eli nyt 1924MWh/h.

Sitä mukaa kun nykyinen säätövoiman kapasiteetti alkaa loppumaan, niin eiköhän sinne sitten saada uutta. Esim. Kemijoki Oy tekee selvitystyötä, jonka seurauksena voi tulla luokka 2-3 miljardin investoinnit pumppuvoimalaitoksiin, joiden teho voisi yhteensä olla siellä jossain 4000 MW paikkeilla.

Ja nyt yleisenä huomiona, että MWh / h on yksinkertaisemmin ihan MW.

 

[Kaitzschu]

Ja nyt yleisenä huomiona, että MWh / h on yksinkertaisemmin ihan MW.

Voit pistää asiasta palautetta Fingridille, jolta tämä aivopieru taitaa olla lähtöisin.

Tuulivoiman tuotanto

www.fingrid.fi

Tuulivoiman tuotanto	116	3364	1866 MWh/h
Tuulivoimaennuste seuraavalle vuorokaudelle	87	3989	1668 MWh/h
Jatkuvasti päivittyvä tuulivoimaennuste	98	3749	1273 MWh/h
Tuulivoimaennusteessa käytetty kokonaiskapasiteetti	5772	5772	5772 MWh/h

 

[JCSH]

Voit pistää asiasta palautetta Fingridille, jolta tämä aivopieru taitaa olla lähtöisin.

Tuulivoiman tuotanto

www.fingrid.fi

Siellä on ilmeisesti joku ei-insinööri vastuussa tuon sivuston sisällöstä

 

[Andan]

Siellä on ilmeisesti joku ei-insinööri vastuussa tuon sivuston sisällöstä

Tai sitten ovat kyllästyneet kyselyihin siitä, että montako MWh tulee, kun lukee pelkkä MW

 

[Griffin]

Sitä mukaa kun nykyinen säätövoiman kapasiteetti alkaa loppumaan, niin eiköhän sinne sitten saada uutta. Esim. Kemijoki Oy tekee selvitystyötä, jonka seurauksena voi tulla luokka 2-3 miljardin investoinnit pumppuvoimalaitoksiin, joiden teho voisi yhteensä olla siellä jossain 4000 MW paikkeilla.

Tuo on hyvä juttu, jos ja ehkä kun toteutuu.. Toki jos nyt selvitellään, niin se on 10 vuotta, kun on valmista...

 

[Silverspeed]

.

 

[edup]

Vaikea ymmärätämiksi sähkön hinta on edellen vähintään tuplat , ellei kolminkertaiset verrattuna kahden vuoden takaiseen. Tuuli- ja aurinko- ja ydinvoimaa tarjolla enenmmän kuin koskaan. Oliko se venäläinen tuotu sähkö siten ihan ilmaista kun hinnat olivat noin alhaiset ? Vaikea kuvitella että koskaan enään palattaisiin tuolle hintatasolle.

Itselläni on karu paluu nykynormaaliin vuodenvaihteessa kuin 2v määräaikainen umpeutuu.

Sulla väärä ketju asiasta keskusteluun, joten siirto tänne.

Sähkön markkinahinta määräytyy käytännössä sen mukaan, mikä on kallein tuotantomuoto mikä tarvitsee ottaa mukaan jotta sähköä saadaan tuotetuksi tarvittu määrä. Sen tuontisähkön ei ole tarvinnut olla mitenkään edes erityisen halpaa, vaan se on normaaleillakin hinnoilla estänyt sen että käyttöön joudutaan ottamaan jotakin vielä kalliimpaa.

 

[Taneli-]

Vaikea ymmärätämiksi sähkön hinta on edellen vähintään tuplat , ellei kolminkertaiset verrattuna kahden vuoden takaiseen. Tuuli- ja aurinko- ja ydinvoimaa tarjolla enenmmän kuin koskaan. Oliko se venäläinen tuotu sähkö siten ihan ilmaista kun hinnat olivat noin alhaiset ? Vaikea kuvitella että koskaan enään palattaisiin tuolle hintatasolle.

Ongelmana on tuo sota. Sen varjolla on hyvä nostaa hintoja kuten on nähty.
Lisäksi on teoreettinen mahdollisuus että enempikin tulee sabotaaseja ja sähkölinjoja sekä internet kaapeleita esim. merien pohjilla vedetään poikki "ihan vahingossa, me ei tiedetä asiasta mitään" mentaliteetilla.

Yleisradioyhtiöt: Venäläiset kartoittavat salaa kriittisiä sähköntuotantokohteita Itämerellä

Peräti 50 venäläistä tiedustelualusta liikkuu pohjoisilla merillä.

www.is.fi

"
venäläisten mielenkiinnon kohteena ovat kaasuputket, tietoliikennekaapelit ja etenkin tuulivoimapuistot ja niiden sähkökaapelit.
"

 

[rock]

Sulla väärä ketju asiasta keskusteluun, joten siirto tänne.

Sähkön markkinahinta määräytyy käytännössä sen mukaan, mikä on kallein tuotantomuoto mikä tarvitsee ottaa mukaan jotta sähköä saadaan tuotetuksi tarvittu määrä. Sen tuontisähkön ei ole tarvinnut olla mitenkään edes erityisen halpaa, vaan se on normaaleillakin hinnoilla estänyt sen että käyttöön joudutaan ottamaan jotakin vielä kalliimpaa.

Venäjältä tulleen tuontisähkön hinnat vaihtelivat yleensä välillä 20-90€/MWh. Siellä on käytössä kapasiteettimarkkinat ja käytännössä tuotava sähkömäärä (ja sen hinta) piti päättää jo viikkoa aiemmin varsin monimutkaisten proseduurien kautta. Tämä johti sitten tilanteisiin missä meidän ylituotantotilanteessa (joita toki oli paljon nykyistä harvemmin) sieltä saatettiin tuoda maksimilla ja päinvastoin. Mutta kuten tuossa jo mainittiin tämä tuonti käytännössä rajasi markkinoilta ulos mahdollisesti kalliimpia tuotantomuotoja kuten kaasu- tai öljylauhde tai rajoitti hiilivoiman mahtumista markkinalle.

Hintataso futuuureissa on koko alueella korkeahko johtuen siitä yksinkertaisesta seikasta että futuurit eivät voi oikein ottaa huomioon täydellä painoarvolla tuuli- ja aurinkosähköä koska niiden tuotantomäärät vaihtelevat villisti ja joka tapauksessa se kallein tuotantomuoto joka tapauksessa määrittää hintatason. Hydrologinen balanssi on noin -10TWh alle normaalin ja näin on ollut jo pitkään, vaatisi sateisen kesän ja/tai syksyn että tämä korjaantuisi ja samalla varmasti futuuritilannekin helpottuisi lähijaksoille.

 

[Vepasto]

Eikös järkevää olis myydä sähköä kuukaudeksi fiksatuuun hintaan ( joku taitaa tarjota tätä ). Ennustaminen helppoa. Tilaus jatkuisi kuukausittain ellei sitä peruisi. No kaippa tässä sähköyhtiöt eivät saisi kaavittua riittävästi voittoja? Kuluttaja ei joutuisi maksamaan ennestamisen vaikeudesta ja sähköyhtiöile olsi myös turvallisempaa.

 

[TheFlyingFinn]

On kyllä tosiaan vieläkin erikoista kuinka korkealle tuo hinta pomppaa nollatuulella. Ei kai se kaksi vuotta sittekään näin ollut? Tosin Venäjän sähkö pelissä, mutta toisaalta ei OL3:a. Kummastuttaa..

 

[Andan]

On kyllä tosiaan vieläkin erikoista kuinka korkealle tuo hinta pomppaa nollatuulella. Ei kai se kaksi vuotta sittekään näin ollut? Tosin Venäjän sähkö pelissä, mutta toisaalta ei OL3:a. Kummastuttaa..

Ei kai se sen kummempaa vaadi kuin että ns. halvahkoa sähköä myydään nyt kalliimmalla kuin kaksi vuotta sitten. Markkinan hinnoittelumekanismi kun on mikä on, niin se viimeinen pala ratkaisee kaiken myydyn hinnan.

 

[rock]

Eikös järkevää olis myydä sähköä kuukaudeksi fiksatuuun hintaan ( joku taitaa tarjota tätä ). Ennustaminen helppoa. Tilaus jatkuisi kuukausittain ellei sitä peruisi. No kaippa tässä sähköyhtiöt eivät saisi kaavittua riittävästi voittoja? Kuluttaja ei joutuisi maksamaan ennestamisen vaikeudesta ja sähköyhtiöile olsi myös turvallisempaa.

Jos sähköyhtiö voi mieluummin myydä pörssisähköä niin se on vielä helpompaa ja riskittömämpää sähköyhtiölle. Toisekseen nuo hintojen ilmoittamisvelvoitteet on laissa tehty sähköyhtiöille niin hankaliksi (lue: kalliiksi) että kerran kuussa muutettavat hinnat ei vaan kannata kun vuosineljänneksetkin ovat jo raskaita. Tokihan tuollainen tuote maistuisi tietyille kuluttajasegmenteille.

On kyllä tosiaan vieläkin erikoista kuinka korkealle tuo hinta pomppaa nollatuulella. Ei kai se kaksi vuotta sittekään näin ollut? Tosin Venäjän sähkö pelissä, mutta toisaalta ei OL3:a. Kummastuttaa..

Käytännössä kun eilen yöllä on tuullut paljon, kaikki muut tuotantomuodot ovat tuottaneet ns. minimiä paitsi ydin joka on hieman joustanut alaspäin. Vesivoima on tullut yön ajan ihan minimillä mitä mahdollista ja sen jälkeen aamuseiskalta toiminut hinnan asettajana. Näköjään kotimaisen vesivoiman hinnoittelu on ollut tuolla noin 55-60€/MWh tasolla. Vastaisuudessakin kannattaa varautua siihen että tuulettomina aikoina se on nimenomaan vesivoiman tuottaja joka määrittää sähkölle hinnan niillä tunneilla kun ei tulle kovaa. Näin mennään siihen asti kunnes tulee kylmemmät kelit.

 

[Grez]

Voit pistää asiasta palautetta Fingridille, jolta tämä aivopieru taitaa olla lähtöisin.

Tuulivoiman tuotanto

www.fingrid.fi

Voisiko tuossa olla kyse esimerkiksi siitä, että halutaan ilmaista että viimeisen tunnin aikana on tuotettu x MWh sähköä ja korostaa eroa siihen että hetkellinen tuotto olisi x MW. Toki sen voisi ilmaista myös että tunnin tuotannon keskiarvo on x MW.

Oletteko huomanneet että EU:ssa lampuissa ilmoitetaan niiden kulutus kWh / 1000h

 

[KognaK]

On kyllä tosiaan vieläkin erikoista kuinka korkealle tuo hinta pomppaa nollatuulella. Ei kai se kaksi vuotta sittekään näin ollut? Tosin Venäjän sähkö pelissä, mutta toisaalta ei OL3:a. Kummastuttaa..

Tämä oli hintataso kesäkuussa 2021 ja heinäkuussa nousi niin että oli jo kalliimpaa kuin edeltävänä talvena. Ja tuulivoiman tuottamia halpoja päiviä ei ollut ollenkaan. Itse vaihdoin tuolloin pois pörssisähköstä kun merkit oli aika huonot seuraavalle talvelle. Pääsyynä oli Etelä-Norjaan iskenyt kuivuus niin altaat jäi puolilleen normaalista. Maakaasun hintakin lähti tuolloin nousemaan. Sitten näiden jälkeen tapahtui kaikkea jännää.

 

[Shajk]

Eikös se ole melko selvää: Tuurivoima saattaa tuottaa 4500Mwh/h tai sitten 50 Mwh/h Tuotettu sähkö on erittäin halpaa, joten on luonnollista, että hinta sahaa, kun kunnollista ennustettavuuttakaan ei ole , kun parin päivän päähän yleensä jonkinlainen ok arvio..

Tämänhetkisten ennusteiden mukaan saisimme halpaa sähköä taas La-Su yöllä. Ensi viikon keskiviikko voi myös olla edullinen, mutta aika heikko ennustettavuus sinne asti.

Hintojen stabiloimiseksi pitäisi olla joku 3000 MWh/h uutta säätovoimaa, jota voitaisiin ladata tuulella siten, että siitä saataisiin tarvittaessa ainankin viikon täysiteho, jos on tyyntä / myllyt jäässä jne ongelma tuulivoiman kanssa.

Olen huomannut että melkein vain jotkut sähkön pienkuluttajat ovat kiinnostuneita hintojen vakauttamisesta. Muut miettii vain lähinnä sitä miten ilmaisista tunneista saisi enemmän hyötyä irti. Eli kehitys menee nopeasti eteen kulutuspuolella. Tämä vaikuttaa varmaan myös "säätövoima"-hankkeisiin, miksi rakentaa säätövoimaa kun kulutus mukaantuu sähkön saatavuuden mukaan?

Sen säätövoiman on oltava lisäksi melko halpaa tai se ei auta hintojen sahailuun (Esim sähkö - vety - sähkö sykli on kallis tai erittäin kallis, riippuen vedyn varastointitavasta (kaasu / neste), siksi se kelpaa lähinnä vetyä jokatapauksessa käyttävään teollisuuteen (terästehdas, joka saastuttaa liikenteen verran nyt ensialkuun)).

Niin meillähän on "säätövoimaa" tällä hetkellä, tuuli laantui mutta sähköä tulee edelleen seinästä. Hinta nousi vähän, mutta edelleen halvempaa kuin sähkön tekeminen polttamalla.

Sähkön markkinahinta määräytyy käytännössä sen mukaan, mikä on kallein tuotantomuoto mikä tarvitsee ottaa mukaan jotta sähköä saadaan tuotetuksi tarvittu määrä.

Huomenna kello 09-10 sähkön hinta on 72,26€/MWh.
Pörssiin oli jätetty myyntitarjouksia 6170,1 MWh edestä.
Ostotarjoksia 6219,4MW,.

Ostotarjouksien sähkömäärä ylittää myyntitarjouksien määrää nopeasti laskettuna silmämääräisesti noin 9 tuntia huomenna.

Yhtä hyvin voisi sanoa että viimeinen jäärä joka huutaa hinnan ylös huutokaupassa määrää sähkön hintatason kaikille. ;-)

Tämä oli hintataso kesäkuussa 2021 ja heinäkuussa nousi niin että oli jo kalliimpaa kuin edeltävänä talvena. Ja tuulivoiman tuottamia halpoja päiviä ei ollut ollenkaan. Itse vaihdoin tuolloin pois pörssisähköstä kun merkit oli aika huonot seuraavalle talvelle. Pääsyynä oli Etelä-Norjaan iskenyt kuivuus niin altaat jäi puolilleen normaalista. Maakaasun hintakin lähti tuolloin nousemaan. Sitten näiden jälkeen tapahtui kaikkea jännää.

Tämä kannattaa muistaa, että kun tuuli laantuu niin tilanne on sellainen normi kuivan vuoden sähkön hinta.
Koronovuodet oli vähän erikoisia ja poikkeavia myös alhaisen kysynnän takia.

 

[Taneli-]

Tämä kannattaa muistaa, että kun tuuli laantuu niin tilanne on sellainen normi kuivan vuoden sähkön hinta.
Koronovuodet oli vähän erikoisia ja poikkeavia myös alhaisen kysynnän takia.

Toivotaan niin, eli ehkä niitä ainakin alle 6 sentin, mieluusti alle 5 sentin kWh ja 0€/kk hintoja alkaa taas näkymään. Itse kyllä epäilen että menee ainakin ensikesän puolelle mutta toivotaan että olen väärässä.

Noilla hinnoilla siis on saanut jo todella pitkään 24kk sopimuksia kesäisin, reippaasti ennen koronoita ja muitakin.

 

[Griffin]

Toivotaan niin, eli ehkä niitä ainakin alle 6 sentin, mieluusti alle 5 sentin kWh ja 0€/kk hintoja alkaa taas näkymään. Itse kyllä epäilen että menee ainakin ensikesän puolelle mutta toivotaan että olen väärässä.

Noilla hinnoilla siis on saanut jo todella pitkään 24kk sopimuksia kesäisin, reippaasti ennen koronoita ja muitakin.

Toivoa saa vaikka kuuta taivaalta, mutta mitään 6 sentin kwh määräaikaisten hintoja ei näillänäkymin ole tänä kesänä ainankaan tiedossa.

 

[ihottuma]

Toivoa saa vaikka kuuta taivaalta, mutta mitään 6 sentin kwh määräaikaisten hintoja ei näillänäkymin ole tänä kesänä ainankaan tiedossa.

Ei tämäkään näkemys oikein faktoihin tai realismiin tunnu tukeutuvan, kun katsoo sähkön hintakehitystä suhteessa futuureihin.

Esimerkiksi vielä viime vuoden lopulla futuurit näyttivät vuoden 2023 Q2 18c/kwh hintaa, vaikka toteutuneet hinnat eivät ole olleet edes kolmasosaa fuuturin tasosta.

Aika vaikea on nähdä sähkön hinnan kehittyvän kovin nopeasti ylöspäin, kun samaan aikaan halpaa tuotantoa lisätään ihan kuluvan vuoden aikana tuulivoiman ja aurinkoenergian muodossa melko tuntuvasti, samalla kun sekä Norjan että Ruotsin vesivoiman varastot ovat hiljalleen täyttyneet sateisen talven jäljiltä.

OL3 puskee tarvittaessa täydellä teholla tasahintaista energiaa verkkoon, samalla kun huoltoa tai katkoksia varten on varattu 300MW Ruotsin yhteysverkosta.

Nesteytetty maakaasukin on tasaantunut hinnaltaan, ja sitä on Inkoon sataman ansiosta tarjolla kaikille halukkaille.

Jos tähän vielä ynnätään mahdollinen kulutuspiikkien tasaaminen ja yleinen kulutuksen vähentyminen käyttäjien (hinta)tietoisuuden johdosta, pitäisi Suomen sähkönhinnan olla jopa alle 2021 hintatasossa.

 

[Grez]

Aika vaikea on nähdä sähkön hinnan kehittyvän kovin nopeasti ylöspäin, kun samaan aikaan halpaa tuotantoa lisätään ihan kuluvan vuoden aikana tuulivoiman ja aurinkoenergian muodossa melko tuntuvasti, samalla kun sekä Norjan että Ruotsin vesivoiman varastot ovat hiljalleen täyttyneet sateisen talven jäljiltä.

Nyt kesällä kun aurinko paistaa täydellä teholla, mutta ei tuule, eikä tarvita lämmityssähköäkään, hinta on siellä 8 sentin pahemmalla puolella. Luulen että talvella kun ei tuule (eli ei myöskään aurinkosähkö tuota merkittävästi ja lämmityssähköä kuluu) on kyllä ihan hyvät mahdollisuudet yli 10 sentin keskikuukausihintaan. Eli silloin koko vuoden keskihinta voisi jäädä yli 6 sentin, jolloin olisi aika tyhmää myydä 6 sentin sopimuksia.

 

[ihottuma]

Nyt kesällä kun aurinko paistaa täydellä teholla, mutta ei tuule, eikä tarvita lämmityssähköäkään, hinta on siellä 8 sentin pahemmalla puolella. Luulen että talvella kun ei tuule (eli ei myöskään aurinkosähkö tuota merkittävästi ja lämmityssähköä kuluu) on kyllä ihan hyvät mahdollisuudet yli 10 sentin keskikuukausihintaan. Eli silloin koko vuoden keskihinta voisi jäädä yli 6 sentin, jolloin olisi aika tyhmää myydä 6 sentin sopimuksia.

Miksei sähkön hinta ollut tällä tasolla ennen Ukrainan hyökkäyssotaa?

Varsinkin, kun tällä hetkellä osa tuotannosta on selvästi edullisempaa kuin ennen energiakriisin alkua?

 

[HTK12]

Nyt kesällä kun aurinko paistaa täydellä teholla, mutta ei tuule, eikä tarvita lämmityssähköäkään, hinta on siellä 8 sentin pahemmalla puolella. Luulen että talvella kun ei tuule (eli ei myöskään aurinkosähkö tuota merkittävästi ja lämmityssähköä kuluu) on kyllä ihan hyvät mahdollisuudet yli 10 sentin keskikuukausihintaan. Eli silloin koko vuoden keskihinta voisi jäädä yli 6 sentin, jolloin olisi aika tyhmää myydä 6 sentin sopimuksia.

Tämän vuoden osalta tammi, helmi ja maaliskuu keskihinta oli alle 9 snt/kWh (lämmityskausi on menossa). Siihen nähden OL3 on nyt siirtynyt jatkuvaan tuotantoon ja tuulivoimaakin on ~1 000 MW enemmän vrt. viime talvi. En pidä yli 10 snt/kWh kuukausi keskihintoja realistisina.

 

[zepi]

kun ei tuule (eli ei myöskään aurinkosähkö tuota merkittävästi ja lämmityssähköä kuluu) on kyllä ihan hyvät mahdollisuudet yli 10 sentin keskikuukausihintaan.

Mitä tarkoittaa ”keskikuukausihinta tuulettomalle kuukaudelle”? Aika erikoinen kategorisointi.

 

[Grez]

Siis kategorisointi oli talvikuukausi. Olit katkaissut lauseeni asiayhteydestä irroittaen. Pointti siis että jos kesälläkin hinta välillä huitelee 10 sentissä, niin talvella todennäköisesti huitelee jo niin suuressa, että kuukauden keskihintakin voisi nousta yli 10 sentin. No toki talvella tuulettomia päiviä on vähemmän kuin kesällä.

Sitten vielä sekin pointti, että määräaikaisen sopimuksen ottaa todennäköisesti sellaiset, joita ei kiinnosta optimoida kulutusta edullisille jaksoille, eli kulutuksella painotettu hinta tulee suuremmaksi kuin keskimääräinen pörssihinta. Eli vaikka koko vuoden pörssin keskiarvo olisi 5,5 snt, niin määräaikaista sopimusta ei kannattaisi myydä 6 snt hinnalla.

 

[zepi]

Tämän vuoden osalta tammi, helmi ja maaliskuu keskihinta oli alle 9 snt/kWh (lämmityskausi on menossa). Siihen nähden OL3 on nyt siirtynyt jatkuvaan tuotantoon ja tuulivoimaakin on ~1 000 MW enemmän vrt. viime talvi. En pidä yli 10 snt/kWh kuukausi keskihintoja realistisina.

Oli myö poikkeuksellisen lauha talvi.

—
Hintojen nousuun talvella vaikuttaa myös Ranskan ydinvoimankäyttöaste tulevana talvena. Jos Ranska saa nukensa pyörimään se kannattelee paljon paremmin keski-euroopan markkinaa ja Ruotsista virtaa vähemmän sähköä etelään / sen hintataso pysyy paremmin kurissa.

 

[Griffin]

Tämän vuoden osalta tammi, helmi ja maaliskuu keskihinta oli alle 9 snt/kWh (lämmityskausi on menossa). Siihen nähden OL3 on nyt siirtynyt jatkuvaan tuotantoon ja tuulivoimaakin on ~1 000 MW enemmän vrt. viime talvi. En pidä yli 10 snt/kWh kuukausi keskihintoja realistisina.

Talven hinnat ovat erittäin paljon kiinni säistä. Jos pamahtaa esim kunnon pakkaset ja ei tuule, niin kyllä se hyvinkin helposti sinne 30 senttiin pompsahtaa, vähintään päivähintä.. Olkiluoto3:eenkin voi tulla vikaa..

Kannattaa myös muistaa, että Saksassa sähkö on ollut kalliimpaa, kuin täällä ja talvella vienti vetää sinne entistä paremmin, kun on siellä pari ydinvoimalaa vähemmän. Se taas nostaa meillä hintoja.

 

[HTK12]

Oli myö poikkeuksellisen lauha talvi.

Oliko tilastollisesti poikkeuksellisen lauha?

Hintojen nousuun talvella vaikuttaa myös Ranskan ydinvoimankäyttöaste tulevana talvena. Jos Ranska saa nukensa pyörimään se kannattelee paljon paremmin keski-euroopan markkinaa ja Ruotsista virtaa vähemmän sähköä etelään / sen hintataso pysyy paremmin kurissa.

Eiköhän se Ranskan ydinvoiman tilanne ole kokoajan menossa parempaan päin kun verrataan viime talveen.

Talven hinnat ovat erittäin paljon kiinni säistä. Jos pamahtaa esim kunnon pakkaset ja ei tuule, niin kyllä se hyvinkin helposti sinne 30 senttiin pompsahtaa, vähintään päivähintä.. Olkiluoto3:eenkin voi tulla vikaa..

Kannattaa myös muistaa, että Saksassa sähkö on ollut kalliimpaa, kuin täällä ja talvella vienti vetää sinne entistä paremmin, kun on siellä pari ydinvoimalaa vähemmän. Se taas nostaa meillä hintoja.

Päivähinnat nyt voi olla mitä vaan, mutta puhuin nyt keskihinnasta. Yksittäisen päivän hinnalla ei ole merkitystä, keskihinnalla on. Niin Saksassa sähkö on ollut ties kuinka monta vuotta kalliimpaa kuin täällä, joten mikään sen suhteen ei ole muuttunut. Siirtolinjoja ei sinne käsittääkseni oli rakennettu lisää sitten viime talven. Pohjois-Ruotsista ei voida viedä sähköä niin paljon kuin sitä olisi koska, siirtolinjojen kapasiteetti ei riitä Ruotsissa pohjois-etelä suunnassa.

 

[zepi]

Oliko tilastollisesti poikkeuksellisen lauha?

Ainakin fingridin mukaan.

Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.− 31.3.2023

www.fingrid.fi

 

[JCSH]

Eiköhän se Ranskan ydinvoiman tilanne ole kokoajan menossa parempaan päin kun verrataan viime talveen.

Saksassa on myös maakaasuvarastot erittäin täynnä, ja maakaasun hinta ei ole lähelläkään viime vuoden huippuja.

 

[Shajk]

Vaikka pörssin keskihinta on jotkut vuodet ollut noin 20€/MWh, alle 3 sentin määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia ei ole kai ikinä myyty. Eli marginaalia ollut vähintään 50%.

Jos tulevaisuuden sähkön hinta osaisi ennustaa, voisi tehdä paljon voittoa futuureilla. Sen takia ne liikkuvat kohti hyvää ennustetta jos tilanne on normaali. Kun pelko tulee mukaan, futuurit alkavat poiketa enemmän pois järkevän ennusteen suunnasta. Silloin kun oli monta hyvää vesivuotta ja vuoden keskihinnat painui lähelle 20€, tuottajat olivat pelkääjien roolissa. Ne möi futuureja vähän liiankin halvalla, kun pelkäsi että toteuma voisi muuten olla vieläkin huonompi.

Tämä tottakai aina helpompi päätellä jälkeenpäin. Viime vuonna ostajat olivat selvästi pelkääjien roolissa. Vieläkin näkee että jotkut ottavat määräaikaisia heti jos tippuu jollekin "siedettävälle" tasolle.

Sitten vielä sekin pointti, että määräaikaisen sopimuksen ottaa todennäköisesti sellaiset, joita ei kiinnosta optimoida kulutusta edullisille jaksoille, eli kulutuksella painotettu hinta tulee suuremmaksi kuin keskimääräinen pörssihinta. Eli vaikka koko vuoden pörssin keskiarvo olisi 5,5 snt, niin määräaikaista sopimusta ei kannattaisi myydä 6 snt hinnalla.

Tuo on hyvä havainto. Profiiliriski nousee selvästi, sekä hintojen heilunnasta että asiakaskunnan muutoksista.

 

[HTK12]

Ainakin fingridin mukaan.

Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.− 31.3.2023

www.fingrid.fi

Lauha ≠ poikkeuksellisen lauha.

 

[Markkanen]

Nyt kesällä kun aurinko paistaa täydellä teholla, mutta ei tuule, eikä tarvita lämmityssähköäkään, hinta on siellä 8 sentin pahemmalla puolella. Luulen että talvella kun ei tuule (eli ei myöskään aurinkosähkö tuota merkittävästi ja lämmityssähköä kuluu) on kyllä ihan hyvät mahdollisuudet yli 10 sentin keskikuukausihintaan. Eli silloin koko vuoden keskihinta voisi jäädä yli 6 sentin, jolloin olisi aika tyhmää myydä 6 sentin sopimuksia.

Suomen sähköntuotantoon sopisi juuri kesäisin hintoja kohtuullistamaan aurinkovoima. Jos meillä olisi saman verran aurinkovoimakapaa kuin meillä on tuulivoimaa niin hinnat olisi kesäisin lähtökohtaisesti aina hyvin edullisia.

 

[Griffin]

Suomen sähköntuotantoon sopisi juuri kesäisin hintoja kohtuullistamaan aurinkovoima. Jos meillä olisi saman verran aurinkovoimakapaa kuin meillä on tuulivoimaa niin hinnat olisi kesäisin lähtökohtaisesti aina hyvin edullisia.

Ongelma on vain se, että ongelma sähkön kanssa on Joulukuu, tammikuu, helmikuu ja vähemmässä määrin marraskuu ja huhtikuu. Silloin ei aurinkovoima käytännössä tuota ja sähköä kuluu kaikkein eniten.. Ainankaan itse en tunne ketään yksityistä kuluttajaa, jolla olisi ongelma, että kesällä on sähkö kallista..

Lisäksi sähkön siirto voi olla senverran kallista, että siitä tulevat kulut aiheuttavat esim puolet sähkölaskusta, jos on vielä joku 7-9 sentin sopimus..

 

[Markkanen]

Ongelma on vain se, että ongelma sähkön kanssa on Joulukuu, tammikuu, helmikuu ja vähemmässä määrin marraskuu ja huhtikuu. Silloin ei aurinkovoima käytännössä tuota ja sähköä kuluu kaikkein eniten.. Ainankaan itse en tunne ketään yksityistä kuluttajaa, jolla olisi ongelma, että kesällä on sähkö kallista..

Lisäksi sähkön siirto voi olla senverran kallista, että siitä tulevat kulut aiheuttavat esim puolet sähkölaskusta, jos on vielä joku 7-9 sentin sopimus..

Esim. viimevuoden elokuussa ei paljoa raaskinut kämppää ilpillä viilennellä tai kotona autoa ladata kun muistaakseni silloin spotin keskiarvo taisi pyöriä siellä 30c hujakoilla, eli kyllä sitä sähköä palaa kesälläkin, ainakin meillä. Talvella toki enemmän kun on sähkölämmitys, mutta edelleen, talvisin meillä on enemmän sähköntuotantoakin tarjolla.

 

[Griffin]

Esim. viimevuoden elokuussa ei paljoa raaskinut kämppää ilpillä viilennellä tai kotona autoa ladata kun muistaakseni silloin spotin keskiarvo taisi pyöriä siellä 30c hujakoilla, eli kyllä sitä sähköä palaa kesälläkin, ainakin meillä. Talvella toki enemmän kun on sähkölämmitys, mutta edelleen, talvisin meillä on enemmän sähköntuotantoakin tarjolla.

Oletko katsonut, paljonko se jäähdyttimesi vie sähköä. Ainankin llpeissä on minusta järkevässä jäähdytyskäytössä, Suomen kuumilla keleillä vielä melko pientä se kulutus...

Ja tuottaa se tuurivoima kesälläkin, niinkuin talvellakin, lähinnä aurinkokennot kannattaa olla mahdollisesti omalla katolla, jos se siirtomaksu on kovin tyyris..

 

[JCSH]

Ongelma on vain se, että ongelma sähkön kanssa on Joulukuu, tammikuu, helmikuu ja vähemmässä määrin marraskuu ja huhtikuu. Silloin ei aurinkovoima käytännössä tuota ja sähköä kuluu kaikkein eniten.. Ainankaan itse en tunne ketään yksityistä kuluttajaa, jolla olisi ongelma, että kesällä on sähkö kallista..

Lisäksi sähkön siirto voi olla senverran kallista, että siitä tulevat kulut aiheuttavat esim puolet sähkölaskusta, jos on vielä joku 7-9 sentin sopimus..

Teollisuus kyllä ottaa ilomielin sitä halpaa sähköä kesälläkin. Eli niiltä osin se aurinkovoima kyllä toimii hyvin. Mainio tapa balansoida kovien helteiden tuulettomuutta.

Talvella, etenkin kovilla pakkasilla, taaskin saadaan yhteistuotantoa sellaiset 3000 MW lisää verrattuna kesäaikaan.

 

[Markkanen]

Oletko katsonut, paljonko se jäähdyttimesi vie sähköä. Ainankin llpeissä on minusta järkevässä jäähdytyskäytössä, Suomen kuumilla keleillä vielä melko pientä se kulutus...

Ja tuottaa se tuurivoima kesälläkin, niinkuin talvellakin, lähinnä aurinkokennot kannattaa olla mahdollisesti omalla katolla, jos se siirtomaksu on kovin tyyris..

Talvisin tuulivoima tuottaa enemmän, tammikuu taitaa olla tilastollisesti paras tuulivoima kuukausi. Aurinkovoima olisi hyvä lisä, kun kesäisin ei tuule yhtä paljon kuin talvisin.

 

[kmot]

Joko OL3 on siirtynyt takaisin ajamaan täydellä teholla, tietääkö kukaan?

 

[Griffin]

Talvisin tuulivoima tuottaa enemmän, tammikuu taitaa olla tilastollisesti paras tuulivoima kuukausi. Aurinkovoima olisi hyvä lisä, kun kesäisin ei tuule yhtä paljon kuin talvisin.

Tuottaa, minkä tuottaa.. Sopivat säät ja tuottaa viikkotolkulla todella vähän, kun myllyt on jäässä.. Muuten sahaa edestakaisin, niinkuin kesälläkin, hieman korkeammalla vain..

 

[JCSH]

Joko OL3 on siirtynyt takaisin ajamaan täydellä teholla, tietääkö kukaan?

No TVO:n sivuilta tuon näkee, sieltä puuttuu reilut 100 MW tehosta. Nordpoolin REMIT:ien mukaan kyse on vikasuojan rajoitteesta, että olisikohan siellä jotku remontit Fingridillä siirtoyhteyksissä.

 

[Markkanen]

Tuottaa, minkä tuottaa.. Sopivat säät ja tuottaa viikkotolkulla todella vähän, kun myllyt on jäässä.. Muuten sahaa edestakaisin, niinkuin kesälläkin, hieman korkeammalla vain..

Idea onkin siinä, kun ei tuule voidaan ajaa vesivoimaa kovemmalla sykkeellä. Ja taas kun tuulee, himmailla veden kanssa.

 

[Griffin]

Idea onkin siinä, kun ei tuule voidaan ajaa vesivoimaa kovemmalla sykkeellä. Ja taas kun tuulee, himmailla veden kanssa.

Vesivoimallakin on rajansa ja lisäksi talvella tiettyihin aikoihin jäihin liittyviä ongelmia, jotka voivat rajoittaa sen käyttöä. Vesivoimaa pitäisi rakentaa lisää. Sekä pumppuvoimaa, että kaikki mahdolliset padot, mitä vain ikinä voidaan Suomeen tehdä.

Suomastakin on vähennetty fossiilista voimaa (joka on vakaata ja vastaa siten moninkertaista tuurivoiman määrää, kun tarkastellaan hintavakautta). Esim hiilivoimaloita..

Hiilivoima Suomessa – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Lämpöpumppu]

Joko OL3 on siirtynyt takaisin ajamaan täydellä teholla, tietääkö kukaan?

No TVO:n sivuilta tuon näkee, sieltä puuttuu reilut 100 MW tehosta. Nordpoolin REMIT:ien mukaan kyse on vikasuojan rajoitteesta, että olisikohan siellä jotku remontit Fingridillä siirtoyhteyksissä.

REMIT UMM:ia ei tarvitse tehdä markkinaehtoisesta säädöstä, sinne tulee vikatilanteet ja vuosihuollot ynnä muuta ilmoitukset. OL3 on suunniteltu säätökyvyltään siihen noin 60-100% teholle, joten oletettavasti halvan sähkön aikaan osakkaat eivät halua kaikkea kapasiteettia, joten pyytävät säätöä. OL3:n tuotannon omakustannushintaa tuskin vielä tiedetään tarkasti, mutta mikäli se on arvioitu 50€/MWh (5snt/kWh), niin kaikki tuota alemmat hinnat tuottavat tappiota osakkaille. Osakkaat siis maksavat siitä, että heidän miljardi-investointi on käynnissä.

Alemman tehon syynä voi myös olla Järjestelmäsuojan kuormien puute. Tuostakaan ei helposti ulos tietoa saa, ainoastaan voi seurailla kulutuspuolen UMM:eja.

 

[renee]

OL3:n tuotannon omakustannushintaa tuskin vielä tiedetään tarkasti, mutta mikäli se on arvioitu 50€/MWh (5snt/kWh), niin kaikki tuota alemmat hinnat tuottavat tappiota osakkaille.

Periaatteessa näin, mutta käytännössä oleellisempi asia on se, että paljonko voimalan käyttökustannukset ovat täydellä teholla vs. vajaateholla. Eroa ei luultavasti ole juurikaan, joten jokainen sentin kymmenys voi olla plussaa, eli voimalaa kannattaa pyörittää täpöillä ja ottaa sen mitä saa (kunhan hinta ei mene miinukselle). Toki jos ajattelee asiaa siltä kantilta, että rajoittamalla tehoa saadaan hintaa hissukseen ylöspäin, niin mennäänkin jo harmaalle alueelle, eli hintamanipuloinnin puolelle. Tämä on epäilyttävää erityisesti silloin, kun omistajilla on paljon muutakin tuotantoa.

Hyväksyttävä syy rajoittaa tehoa on se, ettei tuotettu sähkö mene kaupaksi ja näinhän TVO perustelikin vajaateholla ajamista aiemmin. Verkkoon ei voi syöttää enempää tehoa kuin mitä sitä kulutetaan.

Ydinvoimahan on hyvin pääomavaltaista sähköntuotantoa, jossa käyttökulut eivät ole ratkaisevassa roolissa laskennallisten kustannusten osalta toisin kuin vaikka hiilivoimalassa. Hiilivoimalassa on helppo laskea, että 1 MWh hiiltä maksaa xx euroa ja päästöoikeus yy euroa ja sen perusteella on helppo säästää laskemalla tehoa.

 

[JCSH]

Vesivoimallakin on rajansa ja lisäksi talvella tiettyihin aikoihin jäihin liittyviä ongelmia, jotka voivat rajoittaa sen käyttöä. Vesivoimaa pitäisi rakentaa lisää. Sekä pumppuvoimaa, että kaikki mahdolliset padot, mitä vain ikinä voidaan Suomeen tehdä.

Suomastakin on vähennetty fossiilista voimaa (joka on vakaata ja vastaa siten moninkertaista tuurivoiman määrää, kun tarkastellaan hintavakautta). Esim hiilivoimaloita..

Hiilivoima Suomessa – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Vesivoimaa ei kyllä tarvi enää rakentaa lisää, ehkä nyt parannella vanhoja laitoksia ja katsoa, jos niistä saisi lisää tehoa. Uusia jokia ei kyllä pitäisi lähteä patoamaan.
Pumppuvoimaloiden rakentaminen lienee se järkevin askel tässä vaiheessa, olettaen, että sille löytyy järkeviä sijainteja.