Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Juzzi]

eikö nyt pitäis kehottaa kansalaisia kuluttamaan enemmän sähköä

Kaikki bitcoin minerit käyntiin?

 

[Shajk]

Säästääkö ol3 jotakin sillä, että pudottaa tehoa, vai onko se vain hinnan tunkkaamista?

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

Ehkä tota testiä varten piti ajaa täysillä?
Takuun takia testiajo?

 

[KognaK]

Olihan ne kaikki joet selkeästi yli normaalin.

Ihan normaalitasoa oli muualla kuin Tornionjoella.
Rovaniemellä näin. Kemijoki/Kitinen/Ivalonjoki ihan samanlaisia. Ounasjoen yläosassa hieman yritti mutta lunta ei ollut enään alempana niin jäi sekin tuhnuksi. Tornionjoen tulva johtui kun lumet suli Käsivarressa ja Ruotsin puolella yhtäaikaa.

 

[Barisello]

Kaikki bitcoin minerit käyntiin?

jeh, ja vastaavasti myös ilmastointilaitteet tulille viilentämään näytönohjainten kuumentamia kämppiä

 

[tuulispää]

Ihan normaalitasoa oli muualla kuin Tornionjoella.
Rovaniemellä näin. Kemijoki/Kitinen/Ivalonjoki ihan samanlaisia. Ounasjoen yläosassa hieman yritti mutta lunta ei ollut enään alempana niin jäi sekin tuhnuksi. Tornionjoen tulva johtui kun lumet suli Käsivarressa ja Ruotsin puolella yhtäaikaa.

Miten arvelet jatkosssa kun ilmastomuutos pääsee kunnolla käyntiin...kestääkö padot ?

 

[Taneli-]

Miten arvelet jatkosssa kun ilmastomuutos pääsee kunnolla käyntiin...kestääkö padot ?

Ei se meillä nyt niin kriittistä ole kuin esim. Alankomaissa missä 25%+ tulee ehkä menemään meren alle ja noin 50% ihmisistä asuu silla tasolla eli ongelmia tiedossa.

Toki meilläkin ihan suurissa kaupungeissakin on ongelmia välillä kun veden pinta nousee ja kellaritilat jne. täyttyvät vedellä. Tuo on vain asia mikä olisi ollut hyvä ottaa huomioon kun tekee sitä (yhtä isointa) päätöstä omassa elämässään ja hankkii sen asunnon.

 

[JaniKari]

Miten arvelet jatkosssa kun ilmastomuutos pääsee kunnolla käyntiin...kestääkö padot ?

Helpostihan betoni 100 astetta lämpöä kestää. Jos mennään tästä yli niin vesihän kiehuu joten ongelmaa ratkeaa itsestään.

 

[tuulispää]

Helpostihan betoni 100 astetta lämpöä kestää. Jos mennään tästä yli niin vesihän kiehuu joten ongelmaa ratkeaa itsestään.

Tarkoitan että kun talvisin alkaa olla metri enemmän lunta kuin nyt ? Navathan alkaa sulaa vauhdilla ja vettä josta lumi syntyy on aika lailla enemmän.

Merivedenpinta on noussut 30 cm esiteollisesta ajasta.

 

[KognaK]

Tarkoitan että kun talvisin alkaa olla metri enemmän lunta kuin nyt ? Navathan alkaa sulaa vauhdilla ja vettä josta lumi syntyy on aika lailla enemmän.

Ei ollu tänä vuonnakaan edes täyttä metriä. Metri enemmän, mitä hittoa.

 

[HTK12]

Tarkoitan että kun talvisin alkaa olla metri enemmän lunta kuin nyt ? Navathan alkaa sulaa vauhdilla ja vettä josta lumi syntyy on aika lailla enemmän.

Merivedenpinta on noussut 30 cm esiteollisesta ajasta.

Jos ilmasto lämpenee, niin millä logiikalla sitä lunta on metri enemmän? Mitä lämpimämpää, niin sen vähemmän lunta. Pohjois-Suomessakin ennustetaan lumikauden lyhentyvän alku sekä loppu päästä -> lunta on vähemmän.

 

[zepi]

Jos ilmasto lämpenee, niin millä logiikalla sitä lunta on metri enemmän? Mitä lämpimämpää, niin sen vähemmän lunta. Pohjois-Suomessakin ennustetaan lumikauden lyhentyvän alku sekä loppu päästä -> lunta on vähemmän.

Mitä isomman osan vuodesta meri on sulana, sitä enemmän kosteutta vuoden mittaa siitä voisi ilmamassojen mukana nousta sateeksi mantereen päälle. En kyllä yhtään tiedä, että minkä verran pohjanmeri vaikuttaa lapin sadantaan.

 

[tuulispää]

Jos ilmasto lämpenee, niin millä logiikalla sitä lunta on metri enemmän? Mitä lämpimämpää, niin sen vähemmän lunta. Pohjois-Suomessakin ennustetaan lumikauden lyhentyvän alku sekä loppu päästä -> lunta on vähemmän.

Talvethan ei lopu...vaan muuttuvat lumisemmiksi. Kovalla pakkasellahan ei koskaan sada lunta.

 

[Darknessi]

Tarkoitan että kun talvisin alkaa olla metri enemmän lunta kuin nyt ? Navathan alkaa sulaa vauhdilla ja vettä josta lumi syntyy on aika lailla enemmän.

Merivedenpinta on noussut 30 cm esiteollisesta ajasta.

Onneksi Suomessa ei sentään vielä hukuta, kun maannousu on suurempaa kuin merenpinnan nousu.

Maannousu

Fennoskandian maannousu on tunnettu jo vuosisatojen ajan. Vuonna 1491 Östhammarin kaupungin asukkaat valittivat rantaviivan etääntyneen niin kauas kaupungista, että vanhaan satamapaikkaan ei enää päässyt. Ilmiö tunnettiin kaikkialla Pohjanlahden rannikolla, jossa uutta maata nousi jatkuvasti...

www.maanmittauslaitos.fi

Toistaiseksi merennousu on pienempää kuin Suomen rannikon maannousu, joten uutta maata tulee edelleenkin näkyviin merestä. Erityisesti Pohjanlahden rannikolla ilmiö näkyy selvästi.

 

[HTK12]

Talvethan ei lopu...vaan muuttuvat lumisemmiksi. Kovalla pakkasellahan ei koskaan sada lunta.

No ei kukaan ole väittänytkään, että loppuisi. Lyhenevät kuitenkin ja luminen aika lyhenee. Täten lumen määrä tulee vähenemään ei lisääntymään. Ilmastonmuutoksen eteneminen Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa | Ilmasto-opas

Voinet toki linkittää jonkun tutkimuksen, joka väittää Suomessa tulevaisuudessa tulevan metri nykyistä enemmän lunta.

 

[Gespard]

Ilmastonmuutos kuivattaa osaa palloa ja osalle sademäärä taas kasvaa. Muistaakseni pohjoiseurooppa kuuluu siihen alueeseen jonka sademäärän ennustetaan lisäytyvän. En sitten tiedä lisäytyvätkö tasaisesti vai esim kausisidonnaisesti syksylle jne.

 

[tuulispää]

No ei kukaan ole väittänytkään, että loppuisi. Lyhenevät kuitenkin ja luminen aika lyhenee. Täten lumen määrä tulee vähenemään ei lisääntymään. Ilmastonmuutoksen eteneminen Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa | Ilmasto-opas

Voinet toki linkittää jonkun tutkimuksen, joka väittää Suomessa tulevaisuudessa tulevan metri nykyistä enemmän lunta.

Hahahah....linkissäsi nimenomaan sanottiin että lumisateet kasvaa huomattavasti talvisin.

Meidän pihassa on enää hyvin vähän lunta, mutta onhan jo kohta kesäkuu.

Pohjoisessa on alkamassa erittäin kylmä jakso prekession takia...tai akselin kallistumisen takia joka edellyttäisi uutta jääkautta, mutta ilmaston lämpeneminen näyttää onneksi hieman hidastavan sitä. Ikävä kyllä nämä yhdessä lisäävät lumisateita rankasti talvisin...kuten onkin tapahtuntut.

Milankovićin jaksot – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[JCSH]

Hahahah....linkissäsi nimenomaan sanottiin että lumisateet kasvaa huomattavasti talvisin.

Lueppa uudestaan:

 

[HTK12]

Hahahah....linkissäsi nimenomaan sanottiin että lumisateet kasvaa huomattavasti talvisin.

Meidän pihassa on enää hyvin vähän lunta, mutta onhan jo kohta kesäkuu.

Pohjoisessa on alkamassa erittäin kylmä jakso prekession takia...tai akselin kallistumisen takia joka edellyttäisi uutta jääkautta, mutta ilmaston lämpeneminen näyttää onneksi hieman hidastavan sitä. Ikävä kyllä nämä yhdessä lisäävät lumisateita rankasti talvisin...kuten onkin tapahtuntut.

Milankovićin jaksot – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Kannattaisi varmaan myös sisäistää se mitä lukee, eikä vaan huudella mitä sattuu. Edellä jo oleellinen laitettiin kuvana esiin. Jos ei ole pakkasta, koska ilmasto lämpenee, niin sade tulee vetenä ei lumena.

 

[tuulispää]

Kannattaisi varmaan myös sisäistää se mitä lukee, eikä vaan huudella mitä sattuu. Edellä jo oleellinen laitettiin kuvana esiin. Jos ei ole pakkasta, koska ilmasto lämpenee, niin sade tulee vetenä ei lumena.

Tällä ainakin sanoi lunta vielä viikko sitten.

Myös säätiedotteessa puhutan uusista lumisateista.

 

[Narghar]

Ehkä sääennusteet voi laittaa niille kuuluvaan ketjuun.

 

[tuulispää]

Lueppa uudestaan:

Niin...eli se valehtelee...sateet kasvaa...ja talvella sateet merkitsee lunta.

Huom nyt ennustettiin lumisateita...eli kesäkuussa sataa lunta...joka olikin ennusteessa epävarmaa...nyt se on varmaa.

 

[JCSH]

Niin...eli se valehtelee...sateet kasvaa...ja talvella sateet merkitsee lunta.

Ei tämä nyt niin vaikeaa ole.
Kun on lämpimämpää, niin sen sijaan, että sataisi lunta, sataa vettä. Jolloin vesisateiden määrä kasvaa, mutta lumisateiden määrä laskee. Jolloin tuo lumen määrä laskee.
Sä nyt voit tietenkin itsepäisesti yrittää väittää jotain muuta, mutta tuon Ilmatieteen laitoksen sivuston mukaan lumen määrä tulee laskemaan tulevaisuudessa.

 

[tuulispää]

Ei tämä nyt niin vaikeaa ole.
Kun on lämpimämpää, niin sen sijaan, että sataisi lunta, sataa vettä. Jolloin vesisateiden määrä kasvaa, mutta lumisateiden määrä laskee. Jolloin tuo lumen määrä laskee.
Sä nyt voit tietenkin itsepäisesti yrittää väittää jotain muuta, mutta tuon Ilmatieteen laitoksen sivuston mukaan lumen määrä tulee laskemaan tulevaisuudessa.

Ilmatieteen laitos on arvauskeskus jos mikä.

Jos ilmastomuutoksen takia kesälläkin sataa lunta Suomessa...sataa sitä varmasti talvellakin ja paljon.

 

[Juha Kokkonen]

Pysytelkääpäs ketjun aiheen puitteissa. Ilmastonmuutoskeskustelulle on oma paikkansa.

 

[HTK12]

Viime talvena hinnat pompahti loka-marraskuussa takaisin hieman korkeammalle tasolle lämmityskauden alettua kunnolla, koska kaukolämmön tuotantoon käytetyn polttoaineen raaka-ainehinta asetti alimman mahdollisen hinnan sähköntuotannolle. Olettaisin että mekanismi on edelleen ihan samanlainen tänäkin talvena?

(En tiedä onko tämä enää suoraan tähän aiheeseen liittyvää, anteeksi jos on väärällä alueella)

Viime vuoden hinta oli korkeimmillaan ennen lämmityskautta elokuussa. Niin ja sitten hinnat tipahtivat joulukuussa, kun lämmityskausi oli päässyt kunnolla vauhtiin. Välillä 1.1-1.3 oltiinkin alle 9snt/kWh hinnoissa. Kuten sanoin puten energia-ase sotki markkinat, niin viime vuoden hinnat nyt oli mitä oli sen takia. Nyt se on käytetty, joten samaa shokki vaikutusta ei saa enää aikaan. Ensi talveksi on myös paljon enemmän tuotantoa, joten siltäkin osin parempi tilanne. Itse veikkaan pörssi keskihinnan pysyvän alle 9 snt/kwh ensi talven.

 

[JCSH]

Viime vuoden hinta oli korkeimmillaan ennen lämmityskautta elokuussa. Niin ja sitten hinnat tipahtivat joulukuussa, kun lämmityskausi oli päässyt kunnolla vauhtiin. Välillä 1.1-1.3 oltiinkin alle 9snt/kWh hinnoissa. Kuten sanoin puten energia-ase sotki markkinat, niin viime vuoden hinnat nyt oli mitä oli sen takia. Nyt se on käytetty, joten samaa shokki vaikutusta ei saa enää aikaan. Ensi talveksi on myös paljon enemmän tuotantoa, joten siltäkin osin parempi tilanne. Itse veikkaan pörssi keskihinnan pysyvän alle 9 snt/kwh ensi talven.

Ja muutenkin se kaukolämmön polttoaineen hinta ei talvella määrää sitä pörssisähkön hintaa, koska kaukolämmössä se määräävä tekijä on se lämpö, ei se sähkö. Se sähkö saadaan siinä lämmön sivutuotteena, ja myydään sillä hinnalla mikä ikinä onkaan sen hetkinen pörssihinta.

 

[Shajk]

Elokuu on vielä huoltosesonkia. Nytkin viimeiset huollot valmiina vasta välipäivinä.

Viime vuoteen verrattuna Joulukuussa pohjoismaiden kaksi suurimmat ydinvoimalat pitäisi käydä täydellä teholla, mikä ehkä pitää hinnat maltillisina.

Viime vuonna huudettiin huoltovarmuuden perään, mutta pelkään että Meri-Porille ei löydy rahaa. Saa nähdä milloin se puretaan pois.

 

[zepi]

Elokuu on vielä huoltosesonkia. Nytkin viimeiset huollot valmiina vasta välipäivinä.

Viime vuoteen verrattuna Joulukuussa pohjoismaiden kaksi suurimmat ydinvoimalat pitäisi käydä täydellä teholla, mikä ehkä pitää hinnat maltillisina.

Viime vuonna huudettiin huoltovarmuuden perään, mutta pelkään että Meri-Porille ei löydy rahaa. Saa nähdä milloin se puretaan pois.

Samoin jos pitäisi veikata, niin Ranskassa on todennäköisesti osattu korjata vähintään muutama ydinreaktori käyttökuntoon seuraavaksi talveksi, joka helpottaa Keski-Euroopan sähkötasetta ja täten vähentää kannustinta myydä Ruotsista sähköä etelään.

Mutta en kyllä suoraan sanottuna osaa seurata, että miten nuo Ranskan nukejen korjaukset etenevät, että ihan arvuuttelen vain.

 

[tuulispää]

Samoin jos pitäisi veikata, niin Ranskassa on todennäköisesti osattu korjata vähintään muutama ydinreaktori käyttökuntoon seuraavaksi talveksi, joka helpottaa Keski-Euroopan sähkötasetta ja täten vähentää kannustinta myydä Ruotsista sähköä etelään.

Mutta en kyllä suoraan sanottuna osaa seurata, että miten nuo Ranskan nukejen korjaukset etenevät, että ihan arvuuttelen vain.

Ongelma taisi olla vedenvähyyden aiheuttama kuivuus ( tai toisinpäin ) ja puute jäähdytysvedessä.

 

[Resetor]

Ja muutenkin se kaukolämmön polttoaineen hinta ei talvella määrää sitä pörssisähkön hintaa, koska kaukolämmössä se määräävä tekijä on se lämpö, ei se sähkö. Se sähkö saadaan siinä lämmön sivutuotteena, ja myydään sillä hinnalla mikä ikinä onkaan sen hetkinen pörssihinta.

Ei se ihan noin mene, koska noita lämmön ja sähköntuotannon suhteita voidaan monissa voimaloissa muuttaa tarpeen mukaan tietyissä rajoissa.

 

[Tonnin Seteli]

Ei se ihan noin mene, koska noita lämmön ja sähköntuotannon suhteita voidaan monissa voimaloissa muuttaa tarpeen mukaan tietyissä rajoissa.

Niin, sehän johtaa tietenkin hankalaan allokaatio-ongelmaan jo päästöjä tai kaukolämmön hinnoittelua laskiessa, ja periaatteessa voisi sotkea sähköpörssinkin, jos näin halutaan sen tekevän. Eikä ongelma sinänsä edes edellytä CHP-laitoksen optimointia tarkoitushakuisesti tai sähkökattilaa tai vaihtelua energianlähteistä, vaan esiintyy kaukolämmön yhteistuotannossa luonnostaan.

Onko järjestelmä niin huono että näin käy? En osaa sanoa ja tuskin osaa kovin moni keskusteluun osallistujista. Moni varmasti väittää tietävänsä.

 

[Grez]

Tuota tuotantosuhteen säätömahdollisuutta voi varmasti hyödyntää hieman siihen, että saadaan ajantasainen lämmöntarve tyydytettyä mutta myös tuotettua edellisenä vuorokautena sovittu määrä sähköä. Noin muuten väittäisin että nykyisillä (0-10 snt/kWh) sähkön hinnoilla säädetään minimimäärä sähköä, kun ei sen tuotannon lisäämisellä kuitenkaan saa katettua lisääntyneen polttoaineenkulutuksen kustannusta. Silloin kun sähkön hinta oli jossain euron tietämillä kilowattitunnilta, niin varmaan säätö oli toisessa laidassa.

 

[Resetor]

Niin, sehän johtaa tietenkin hankalaan allokaatio-ongelmaan jo päästöjä tai kaukolämmön hinnoittelua laskiessa, ja periaatteessa voisi sotkea sähköpörssinkin, jos näin halutaan sen tekevän. Eikä ongelma sinänsä edes edellytä CHP-laitoksen optimointia tarkoitushakuisesti tai sähkökattilaa tai vaihtelua energianlähteistä, vaan esiintyy kaukolämmön yhteistuotannossa luonnostaan.

Onko järjestelmä niin huono että näin käy? En osaa sanoa ja tuskin osaa kovin moni keskusteluun osallistujista. Moni varmasti väittää tietävänsä.

Onhan tuota hyödynnetty ihan niin, että kaukolämpöä tehdään varavoimaloissa polttoöljystä mahdollisimman paljon ja se varsinainen laitos tuottaa sähköä mahdollisimman suuren osan. Edellyttää toki, että sähkön hinta on niin korkealla, että polttoöljy on halvempaa.

 

[JCSH]

Ei se ihan noin mene, koska noita lämmön ja sähköntuotannon suhteita voidaan monissa voimaloissa muuttaa tarpeen mukaan tietyissä rajoissa.

Mutta kuinka suuret nuo rajat ovat? Sähköntuotannon osalta fysiikan rajat tulevat vastaan aika nopeasti lauhdevoimaloissa, jonka takia Suomessa on rakennettu juurikin niitä CHP-voimaloita.
Ja kun puhutaan tyyliin jostain muutaman prosentin säädöstä lämmön ja sähkön välillä, niin eihän tuo sitä peruskaavaa vaihda. Eli CHP voimaloita ajetaan silloin kun sille lämmölle on markkinat, ja sähkö tulee siinä kyljessä. Kerta sitä lämpöä tuotetaan aina melkein 2:1 verrattuna sähköön.

 

[Resetor]

Mutta kuinka suuret nuo rajat ovat? Sähköntuotannon osalta fysiikan rajat tulevat vastaan aika nopeasti lauhdevoimaloissa, jonka takia Suomessa on rakennettu juurikin niitä CHP-voimaloita.
Ja kun puhutaan tyyliin jostain muutaman prosentin säädöstä lämmön ja sähkön välillä, niin eihän tuo sitä peruskaavaa vaihda. Eli CHP voimaloita ajetaan silloin kun sille lämmölle on markkinat, ja sähkö tulee siinä kyljessä. Kerta sitä lämpöä tuotetaan aina melkein 2:1 verrattuna sähköön.

Näissä on voimala kohtaisia eroja. Keljonlahden voimalaitos ajaa normaalisti 240MW kaukolämpöä ja 130MW sähköä, se saadaan tuottamaan sähköä 200MW asti.

 

[JCSH]

Näissä on voimala kohtaisia eroja. Keljonlahden voimalaitos ajaa normaalisti 240MW kaukolämpöä ja 130MW sähköä, se saadaan tuottamaan sähköä 200MW asti.

Onkohan tuossa uhrattu sitten kokonaishyötysuhdetta sen eteen, että saadaan tarvittaessa paljon sähköä pihalle?

Meinaan jos sieltä pystyy saamaan 200 MW sähköä, niin se viittaisi, että kokonaisteho on jossain 600 MW paikkeilla. Joka taaskin tarkoittaa, että tuo 240 MW + 130 MW vastaa noin 60% hyötysuhdetta. Joka on aika vähän, kerta yleensä noissa CHP-laitoksissa puhutaan jostain 80% hyötysuhteesta.

 

[Resetor]

Onkohan tuossa uhrattu sitten kokonaishyötysuhdetta sen eteen, että saadaan tarvittaessa paljon sähköä pihalle?

Meinaan jos sieltä pystyy saamaan 200 MW sähköä, niin se viittaisi, että kokonaisteho on jossain 600 MW paikkeilla. Joka taaskin tarkoittaa, että tuo 240 MW + 130 MW vastaa noin 60% hyötysuhdetta. Joka on aika vähän, kerta yleensä noissa CHP-laitoksissa puhutaan jostain 80% hyötysuhteesta.

Hyötysuhde varmasti laskee, minun käsittääkseni tuo 200MW oli ihan puhtaasti lauhdevoimala käytössä.

 

[Tellervo]

Toisesta ketjusta tänne

Voinet jonnekin sääketjuun kertoa myös lisää perusteita? Esim. mikä data, tuulen korkeus jne. Kuulostaa mielenkiintoiselle, koska auringon lämpösäteily tunnetusti lisää tuulisuutta. En siis hevillä usko, että yöllä tuulee enemmän. Olen tosin tämän asian ymmärtänyt maanpinnan kannalta, en tuulivoimaloiden korkeudelta.

"Tuuli on mantereella voimakkainta päiväsaikaan."

Miten tuuli syntyy? – Sään takaa

blogi.foreca.fi

Edit: pitänee itse yrittää laskea spot-datasta, että mitä latauksen optimoinnilla voi saavuttaa vs. lataa säännöllisesti yöaikaan. Perusteena pörssisähkön optimointi. Hypoteettisesti voi jo todeta, että 4000kWh vuosittaisella latauksella (20tkm, 20kWh/100km), jokainen säästetty sentti on 40€. On siis todennäköistä, että takaisinmaksuaika on useita vuosia pörssisähköohjatulle latauslaitteelle.

Datana Fingridin sivuilta imaistu data, josta ilmeni muistaakseni aikavälin 1.4.2022 - 31.3.2023 tuulivoiman tuotanto tunneittain Suomessa. Tuon laitoin exceliin ja pyöräytin kuvaajan, jossa on 24 pylvästä kuvaamassa vuorokauden jokaisen tunnin tuulivoiman tuotantoa keskimäärin vuoden ajalta.

Kuvaajasta näki, että huipputuotanto ajoittuu aamuyön/aamun tunneille. Valitettavasti minulla ei ole nyt kuvaajaa tässä saatavilla, mutta voin postata sen myöhemmin, mikäli muistan. Tuotantohuipun sijoittuminen on hyvin epäedullinen kysynnän ja tarjonnan kannalta.

Mistä tämä johtuu? En tiedä. On hyvä huomata, että vaikka tuuli olisi mantereella voimakkainta päiväsaikaan, niin se ei välttämättä tarkoita tuulivoimasta saatavan sähkön lisääntymistä. Tämä johtuu siitä, että tietyn tuulen nopeuden ylittyessä voimalan tuotto ei kasva. Tämä raja on yleensä jossain 13 m/s tietämillä. Toisekseen on hyvä huomata, että suurin osa Suomen tuulivoimaloista sijaitsee rannikkoseudulla, jolloin ei välttämättä ole oikein soveltaa mantereen tuulioppia voimaloihin. Yöllä on lisäksi kylmempää eli ilma on tiheämpää ja sisältää siten enemmän tuulienergiaa.

Tuulen korkeutena voidaan käyttää 100m maanpinnasta, jos sillä on jotain vaikutusta. Sillä korkeudella on jo ihan erilaiset tuulet kuin maanpinnalla.

 

[ihottuma]

Tässä voinee olla yksi suuri syy sille, miksi määräaikaisten soppareiden hintataso pysyy korkealla.

420 000 sopimusta on melkoisen huomattava määrä suomalaisia sähkön käyttäjiä:

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneen keräämän hinta-aineiston mukaan joulukuussa 2022 oli 420 000 määräaikaista sähkönmyyntisopimusta, joissa sähköenergian hinta on ylittänyt 20 senttiä kilowattitunnilta. Tämä oli noin 13 prosenttia kaikista sähkösopimuksista. Yli 30 snt/kWh sopimuksia on arvioitu olleen noin 295 000 kappaletta.

MSN

 

[Grez]

Tässä voinee olla yksi suuri syy sille, miksei määräaikaisten soppareiden hintataso pysyy korkealla.

Tuossa on joku kielioppivirhe - onkohan tuossa yksi e liikaa? Jos on niin millä logiikalla aiemmin tehdyt ylikalliit sopimukset vaikuttavat siihen, että uusien sopimusten hintataso pysyy korkeana. Ainoa korrelaatio jonka näin äkkiseltään keksin osoittaisi pikemminkin päinvastaiseen suuntaan. Eli kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista niin ei ole tulospaineita myydä kalliilla ja toisaalta voi olla ylijäämärahaa käyttää uusien asiakkaiden houkutteluun.

Vai tarkoititko että eivät kehtaa ihan 5 sentin hintaan myydä uusia sopimuksia jos osa asiakkaista maksaa vielä 30 senttiä?

 

[ihottuma]

Tuossa on joku kielioppivirhe - onkohan tuossa yksi e liikaa? Jos on niin millä logiikalla aiemmin tehdyt ylikalliit sopimukset vaikuttavat siihen, että uusien sopimusten hintataso pysyy korkeana. Ainoa korrelaatio jonka näin äkkiseltään keksin osoittaisi pikemminkin päinvastaiseen suuntaan. Eli kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista niin ei ole tulospaineita myydä kalliilla ja toisaalta voi olla ylijäämärahaa käyttää uusien asiakkaiden houkutteluun.

Vai tarkoititko että eivät kehtaa ihan 5 sentin hintaan myydä uusia sopimuksia jos osa asiakkaista maksaa vielä 30 senttiä?

Pieni, mutta aika paha kirjoitusvirhe, kiitos huomiosta!

Sähkösopimusten hintatasoon luulen vaikuttavan asiakkaiden ja sitä kautta kilpailun määrä, ja jos (ja kun) suurin osa sähkön ostajista on jo sidottu kalliisiin määräaikaisiin sopimuksiin, ei myyjillä ole mitään syytä tarjota halvempia sopimuksia.

Kun suuri osa näistä määräaikaisista päättyy, alkaa kilpailua taas muodostua, otaksun.

 

[Andan]

Voipi myös sekin vaikuttaa, että on varauduttu tuohon armahtamisen riskiin ts. muilla sopimuksilla pitää kompensoida tuosta mahdollisesti koituvia kuluja, jos noille kalliille määräaikaisille on aikoinaan ostettu suojauksia.

 

[mattix]

Pieni, mutta aika paha kirjoitusvirhe, kiitos huomiosta!

Sähkösopimusten hintatasoon luulen vaikuttavan asiakkaiden ja sitä kautta kilpailun määrä, ja jos (ja kun) suurin osa sähkön ostajista on jo sidottu kalliisiin määräaikaisiin sopimuksiin, ei myyjillä ole mitään syytä tarjota halvempia sopimuksia.

Kun suuri osa näistä määräaikaisista päättyy, alkaa kilpailua taas muodostua, otaksun.

Minusta outo logiikka. Jos asiakasryhmällä X on kallis hinta, ei kilpaillussa markkinassa mikään edellytä pitää hintoja korkealla asiakasryhmälle Y. Jos kilpailu toimii oikein, niin hinta ei keinotekoisesti pysy korkealla vaan joku toimija näkee markkinaraon ja markkinahinta lopulta voittaa. Tosin vieläkin pelkotilat vallitsevat, joka aiheuttaa kunnon riskipreemiota hintoihin vaikka miten on suojattu.

Näen niin, että yksi mahdollinen logiikka pitää nykyhinnat korkealla aiempien kalliiden sopimuksien takia on uhka noiden aiempien sopimuksien massairtisanomisista erilaisten kiemuroiden takia (regulaatio tai yleisesti tiedossa olevat keplottelut).

 

[Grez]

Vaikea kuvitella että noita kalliita määräaikaisia sopimuksia olisi kaikilla sähkönmyyjillä. Eihän kaikki edes myyneet kalliiden hintojen aikana oman alueen ulkopuolelle ja omalle alueelle myivät kohtuu hinnalla. Eli mikä estäisi näitä nyt kasvattamasta markkinaosuuttaan, jos syy hintojen korkeuteen olisi vanhojen asiakkaiden kalliit sopimukset?

 

[mattix]

Vaikea kuvitella että noita kalliita määräaikaisia sopimuksia olisi kaikilla sähkönmyyjillä. Eihän kaikki edes myyneet kalliiden hintojen aikana oman alueen ulkopuolelle ja omalle alueelle myivät kohtuu hinnalla. Eli mikä estäisi näitä nyt kasvattamasta markkinaosuuttaan, jos syy hintojen korkeuteen olisi vanhojen asiakkaiden kalliit sopimukset?

Tuotantokapasiteetti.

 

[Grez]

Tuotantokapasiteetti.

No silloinhan syy hintojen korkeuteen on muu kuin vanhojen asiakkaiden kalliit sopimukset - ei riittävästi edullista kapasiteettia.

 

[Andan]

No silloinhan syy hintojen korkeuteen on muu kuin vanhojen asiakkaiden kalliit sopimukset - ei riittävästi edullista kapasiteettia.

Eri syitä eri toimijoilla, joillakin (yleensä isommilla toimijoilla) enemmän erilaisia syitä ja toisilla vähemmän. Niillä toimijoilla, jotka eivät myyneet kalliita määräaikaisia kaikille vaan vaihtoivat myymään järkihintaisia sopimuksia ja vain paikallisesti ei yllättäen voi olla sitä syytä vaan jokin muu

 

[Shajk]

Uskoisin että hinnoittelussa on mukana pieni osa lainsäädäntöriskiä, mutta se on luultavasti aika pieni.

Isoin lisä verrattuna parin vuoden takaiseen on kyllä profiilikustannus. Eli se että suurin osa sähköstä kulutetaan silloin kun sähkö on kallis. Koska ero keskihinnan ja huippuhinnan välillä on paljon isompi kuin ennen, profiilikustannus on korkeampi. Kulutusvaikutukselliset sopimukset kompensoivat tätä lyhyellä aikavälillä, mutta vuoden määräaikaisissa kausivaihtelu jää sähköyhtiön riskiksi.

 

[Cluuduli]

Tuulivoiman kiinteistöverot ovat merkittävä tulonlähde kunnille. On mahdollista alentaa muita veroja ja/tai parantaa palveluita.

Moni kunta voisi painaa veroprosenttinsa nollaan tuulivoiman tuottojen ansiosta – katso lista

Tuulivoiman tuomat verotulot antavat kymmenille kunnille mahdollisuuden laskea kunnan tuloveroa tuntuvasti, jopa nollaan saakka. Pienet kunnat hyötyvät vihreästä energiasta suhteellisesti eniten.

yle.fi

 

[Viinasta]

Tuulivoiman kiinteistöverot ovat merkittävä tulonlähde kunnille. On mahdollista alentaa muita veroja ja/tai parantaa palveluita.

Moni kunta voisi painaa veroprosenttinsa nollaan tuulivoiman tuottojen ansiosta – katso lista

Tuulivoiman tuomat verotulot antavat kymmenille kunnille mahdollisuuden laskea kunnan tuloveroa tuntuvasti, jopa nollaan saakka. Pienet kunnat hyötyvät vihreästä energiasta suhteellisesti eniten.

yle.fi

Toivotaan tuulta ja toki tutkitaan myllyjen vaikutukset.
Onnittelut vihreään Touko Aallon Toivakkaan.