Auringon mikrotuotannon kylkeen tarjotaan LiFePo4 akkuvarastoja hintaan 1000€/kWh, jos ne kestää 5000 lataus kertaa, sähkön kierto akun kautta nostaa sähkön hintaa 20 senttiä. Luulisi että megawatti luokan akut maksaisi vähemmän.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
Auringon mikrotuotannon kylkeen tarjotaan LiFePo4 akkuvarastoja hintaan 1000€/kWh, jos ne kestää 5000 lataus kertaa, sähkön kierto akun kautta nostaa sähkön hintaa 20 senttiä. Luulisi että megawatti luokan akut maksaisi vähemmän.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 580
Minuutin selaamalla löysin Aliexpressistä 320Ah 3.2V LFP kennoja 16 kipaletta n. 3700eurolla.
Laadusta en osaa mennä takuuseen, mutta youtubessa on jonkin verran testejä kaikenlaisista ali-kennoista. Noiden kylkeen tarvitsee tietysti BMS:ää ja invertteriä jne. mutta eivät nekään loputtomasti maksa.
Sähköautojen akustojen on pakko olla reilusti alle 1000€/kWh - muuten kukaan ei myisi 70kWh akullisia autoja 70 tonnilla...
Viimeksi muokattu:
Joo akkujen maailmanmarkkinahinta oli 2021 132$/kWh.
Täytyy kuitenkin huomioida, että akut ei ole ainoa kustannus sähköverkkotason akkujärjestelmälle.
Tesla Megapack on ainoa jonka hinnan löysin nopeasti suoraan netistä. 10MW teho ja 20MWh kapasiteetti irtoaa noin 10 miljoonalla dollarilla jenkeissä.
Tämä olisi noin 500$ / kWh.
Yleisesti mitä olen katsonut muita sähköverkkoakkujärjestelmiä niin hinnat on olleet vähintään tuota luokkaa. Esim. Helen hankki 2015 0,6MWh akkuvaraston 2 miljoonalla eurolla. TuuliWatille (nyk. Exilion Tuuli Ky) rakennettiin 2019 6MW tehollinen (arvaan että 3MWh) hintaan 3,5M€.
Kertokaa toki jos on uudempaa tietoa (tai jos tiedätte paljonko tuon Exilion Tuulen varaston varastointikapasiteetti on)
Täytyy kuitenkin huomioida, että akut ei ole ainoa kustannus sähköverkkotason akkujärjestelmälle.
Tesla Megapack on ainoa jonka hinnan löysin nopeasti suoraan netistä. 10MW teho ja 20MWh kapasiteetti irtoaa noin 10 miljoonalla dollarilla jenkeissä.
Tämä olisi noin 500$ / kWh.
Yleisesti mitä olen katsonut muita sähköverkkoakkujärjestelmiä niin hinnat on olleet vähintään tuota luokkaa. Esim. Helen hankki 2015 0,6MWh akkuvaraston 2 miljoonalla eurolla. TuuliWatille (nyk. Exilion Tuuli Ky) rakennettiin 2019 6MW tehollinen (arvaan että 3MWh) hintaan 3,5M€.
Kertokaa toki jos on uudempaa tietoa (tai jos tiedätte paljonko tuon Exilion Tuulen varaston varastointikapasiteetti on)
Joo hyvä pointti. Jos MegaPackin maksimitehon pudottaa puoleen (10MW -> 5MW) kapasiteetin pysyessä 20MWh:ssa, niin hinta putoaa $9,7M -> $9,1M. Toisaalta tuo viittaisi siihen, että jos tehon osuus hinnasta pysyy vakiona niin todella pienellä teholla hinta olisi edelleen $8,5 M
Lataustehon pitäisi silti olla suurempi kuin 1/(100h) kapasiteetista jos haluttaisiin tuulisina hetkinä saada se ladattua esim. yön aikana täyteen.
Lataustehon pitäisi silti olla suurempi kuin 1/(100h) kapasiteetista jos haluttaisiin tuulisina hetkinä saada se ladattua esim. yön aikana täyteen.
Joo sehän noissa litium-akkusysteemeissä on vähän ongelmana, että jos maailmanlaajuisesti haluttaisiin tuulivoima akkuihin varastoida niin monista akkujen raaka-aineistakin olisi pulaa.
Siksi esim. tuollainen CO2-akku on ihan kiinnostava vaihtoehto, koska se ei vaadi eksoottisia raaka-aineita ja niitä tavallisiakin melko vähän suhteessa varastointikapasiteettiin.
Vaikka Litium-akkujen energiatiheys suhteessa painoon on esim. lyijyakkuihin verrattuna erinomainen, on se kuitenkin vain luokkaa 300Wh / kg. Eli reilut 3 tonnia / MWh. Jos puolet suomen sähkönkulutuksesta haluttaisiin saada viikon ajan litiumakuista, niin akkuja tarvittaisiin 2 miljoonaa tonnia.
Siksi esim. tuollainen CO2-akku on ihan kiinnostava vaihtoehto, koska se ei vaadi eksoottisia raaka-aineita ja niitä tavallisiakin melko vähän suhteessa varastointikapasiteettiin.
Vaikka Litium-akkujen energiatiheys suhteessa painoon on esim. lyijyakkuihin verrattuna erinomainen, on se kuitenkin vain luokkaa 300Wh / kg. Eli reilut 3 tonnia / MWh. Jos puolet suomen sähkönkulutuksesta haluttaisiin saada viikon ajan litiumakuista, niin akkuja tarvittaisiin 2 miljoonaa tonnia.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 016
Ja pelkät akut maksaisi 3 vuoden valtion budjetin.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Joo ja noita litium akkuja tullaan tarvitsemaan autoissa niin paljon, että ei ole kyllä kovin paljon järkeä käyttää niitä suuressa skaalassa tuohon sähkön varastointiin.
Eli juurikin näitä CO2- ja hiekka-akkuja tarvitaan, ja saas nähdä mitä muita varastointikeinoja vielä keksitään.
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 667
Megawattiluokan akuista ei Suomessa ole vielä älyttömästi kokemusta. Olkiluodossa on 90MWh akkuvaravoimala sähköverkkoa tukemassa. Ja käsittääkseni puhutaan karkeasti noin sadan miljoonan euron investoinnista.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 016
Ei tarvitse tehdä Tsernobyleitä testaamalla saako systeemin pysymään viileänä Inertialla sillä aikaa kun generaattorit starttaavat. Akut tuossa pitävät huolen että jäähdytys pelaa blackoutin aikana kun dieseleitä hehkutetaan.
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 667
Tuolla isolla akkulaitoksella ei ole mitään tekemistä laitosten sähkönsaannin kanssa hätätilanteissa, vaan kyseinen akkulaitos tukee nimenomaan valtakunnan sähköverkkoa osana Fingridin järjestelmäsuojaa. Vartin verran voidaan syöttää 80MW teholla sähköä valtakunnan verkkoon, jonka jälkeen teho hiipuu asteittain.
Laitokselta löytyy laitosautomaatiolle ja kriittisille kuluttajille sitten omat akustot hätätilanteita varten siksi aikaa, että hätädieselgeneraattorit käynnistyvät. Eli noin 10 sekunnissa.
Viimeksi muokattu:
Tänään Meri-Proi ilmoitti että huolto venyy. Päivällä. 2.11 klo 00 pitäisi olla valmis.
Oma arvioni polttoaine+verot+päästloikeudet, sähkön hinta
Hiilellä: 199€/MWh
Kaasulla: 467€/MWh (Lauhde, Suomen hinnalla)
Kaasun hinta viikko sitten FI alueella oli noin 155€, nyt Liettuan alueella täpärästi alle 100€.
Mielestäni outoa koska ennen kaasua vietiin Puolaan, nyt sitä tuodaan sieltä. Onkohan Puolan hinnat tippuneet jostain syystä. Incukalnan kaasuvarastoa täytetään nyt nopeammin kuin viime viikolla, ja yleensä purkamissesonki alkaa Lokakuussa. Hyvältä näyttää siis, enemmän kaasua menee varastoon samalla kun hinnat laskee. Vielä jos LNG Laiva otetaan käyttöön...
Oma arvioni polttoaine+verot+päästloikeudet, sähkön hinta
Hiilellä: 199€/MWh
Kaasulla: 467€/MWh (Lauhde, Suomen hinnalla)
Kaasun hinta viikko sitten FI alueella oli noin 155€, nyt Liettuan alueella täpärästi alle 100€.
Mielestäni outoa koska ennen kaasua vietiin Puolaan, nyt sitä tuodaan sieltä. Onkohan Puolan hinnat tippuneet jostain syystä. Incukalnan kaasuvarastoa täytetään nyt nopeammin kuin viime viikolla, ja yleensä purkamissesonki alkaa Lokakuussa. Hyvältä näyttää siis, enemmän kaasua menee varastoon samalla kun hinnat laskee. Vielä jos LNG Laiva otetaan käyttöön...
Olkiluoto 3:n turbiinilaitoksessa todettu vaurioita – tämä asiasta tiedetään
Teollisuuden Voiman mukaan vaurio ei aiheuta turvallisuushaittaa.
www.is.fi
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 580
Onko siellä vain yksi pumppu? Mitä ihmettä näiden laitosten suunnittelijat oikein miettivät jos siellä ei ole jotain 8 pumpun patteria rinnakkain joista max 4 tai 5 tarvitaan täydellä teholla ajamiseen?
Onko tää nyt jotain että ”hyötysuhdetta saadaan 0.1% ylemmäs jos pistetään yhden kriittisen komponentin kautta kaikki”.
Sama homma genun ja turbiinin kanssa. Miksi vain yksi? Miksei 6x rinnakkain neljällä voi ajaa täydellä teholla ja jos yksi prakaa, niin voi pudottaa tehoja 25% ja jatkaa ajoa?
Onko tää nyt jotain että ”hyötysuhdetta saadaan 0.1% ylemmäs jos pistetään yhden kriittisen komponentin kautta kaikki”.
Sama homma genun ja turbiinin kanssa. Miksi vain yksi? Miksei 6x rinnakkain neljällä voi ajaa täydellä teholla ja jos yksi prakaa, niin voi pudottaa tehoja 25% ja jatkaa ajoa?
Onhan siinä enempiä, kun on tehty tällIsia yhden syöttävesipumpun menetyskokeita.
Kysymys on nyt onko tämä yksittäisen pumpun valmistusvika, vai kaikkien pumppujen suunnitteluvika?
Mahdollista myös että vauriot tullut pumppujen käyttötavasta, jolloin pitää keksiä miten niitä ajetaan ilman että ne hajoaa.
Mahdollista että laitoksen muut laitteet aiheuttavat vaurioita pumpulle.
Mahdollista että jostain muualta irtosi osia (taas) jotka rikkoivat pumppuja, ja että pumput olisivat muuten kestäviä, ja että se laite muualla mistä irtosi osia pitäisi vahvistaa.
Edit:
Eli paljon tutkittavaa.. myöhästyy varmaan ainakin kuukauden.
Kysymys on nyt onko tämä yksittäisen pumpun valmistusvika, vai kaikkien pumppujen suunnitteluvika?
Mahdollista myös että vauriot tullut pumppujen käyttötavasta, jolloin pitää keksiä miten niitä ajetaan ilman että ne hajoaa.
Mahdollista että laitoksen muut laitteet aiheuttavat vaurioita pumpulle.
Mahdollista että jostain muualta irtosi osia (taas) jotka rikkoivat pumppuja, ja että pumput olisivat muuten kestäviä, ja että se laite muualla mistä irtosi osia pitäisi vahvistaa.
Edit:
Eli paljon tutkittavaa.. myöhästyy varmaan ainakin kuukauden.
Pitää kai kerätä kesän grillauspäivistä vajaat grillihiilipussit ja lähettää Meri-Porille..
Olisiko heittää edes yksi lähde mistä saa ostettua akkuja 100e/kwh? En ole nähnyt edes lyijyakkuja tuohon hintaan ja lyijyakuissa saa nimelliskapasiteetista vähentää heti puolet pois, kun eivät kestä tyhjäksi purkua.
Heti ostaisin muutaman kwh:n kapasiteetin ja testaisin miten yöllä saisi ladattua ja päivällä saisi aurinkosähköinvertterillä purettua verkkoon. Ihan tyhjän panttina tuo invertteri kaamosaikaan seisoo.
Olkiluodon syöttövesipumppujen sisäosissa vaurioita. Sisäosissa vaurioita, eli onko kavitoinut tms, eli suunnitteluvirhe vai mikä lie. Startanneeko koskaan tällä menolla.
Olkiluoto 3:n turbiinilaitoksessa vaurioita – tuotannon aloittaminen viivästyy ja asiantuntijan mukaan aiheuttaa sähkömarkkinoille nousupaineita
Olkiluoto 3 ei pääsekään aloittamaan kaupallista sähköntuotantoa joulukuun puolivälissä, kuten aikaisemmin arveltiin.
www.ts.fi
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 016
Laitoin yksityisviestin
Ei litiumikaan autuaaksi tee. Jos haluaa pitkää kestoikää, ei saisi ladata yli 80%, eikä purkaa alle 20%.Olisiko heittää edes yksi lähde mistä saa ostettua akkuja 100e/kwh? En ole nähnyt edes lyijyakkuja tuohon hintaan ja lyijyakuissa saa nimelliskapasiteetista vähentää heti puolet pois, kun eivät kestä tyhjäksi purkua.
Heti ostaisin muutaman kwh:n kapasiteetin ja testaisin miten yöllä saisi ladattua ja päivällä saisi aurinkosähköinvertterillä purettua verkkoon. Ihan tyhjän panttina tuo invertteri kaamosaikaan seisoo.
Kai kuluvia osia on varalla varastossa? Vaikka saisi päivässä.
Veikkaan, että pahin ongelma ei ole tuo kuluneen osan vaihto vaan se, että miksi kuluu. Ei kai parin viikon ajolla vielä pitäisi missään pumpussa kulumaa olla.
- Liittynyt
- 03.03.2017
- Viestejä
- 1 936
Lisäksi ainakin Ylen uutisessa puhuttiin vaurioista syöttövesipumpuissa, monikossa. Jos useammassa pumpussa on vaurioita niin sellaista määrää varaosia ei välttämättä enää ole hyllyssä. Lisäksi juuri se, että miksi niitä vaurioita on tullut ja miten voidaan estää saman toistuminen.
Sähköautovalmistajat ovat alimmillaan päässeet n. 100 e/kWh akkukustannuksiin, siis valmistuskustannukset. Kuluttajien pikkuakkuja ei tuohon hintaan tietenkään myydä.Olisiko heittää edes yksi lähde mistä saa ostettua akkuja 100e/kwh? En ole nähnyt edes lyijyakkuja tuohon hintaan ja lyijyakuissa saa nimelliskapasiteetista vähentää heti puolet pois, kun eivät kestä tyhjäksi purkua.
Heti ostaisin muutaman kwh:n kapasiteetin ja testaisin miten yöllä saisi ladattua ja päivällä saisi aurinkosähköinvertterillä purettua verkkoon. Ihan tyhjän panttina tuo invertteri kaamosaikaan seisoo.
Jep, syklinen kesto ja syväpurkauskesto on lyijyakkuihin verrattuna erittäin hyvä, mutta 0-100-0-100-0-käytöllä käyttöikä kärsii huomattavasti, joten jos on tarve 100 kWh sykliselle kapasiteetille, niin kannattaa(*) luultavasti hankkia selvästi nimelliskapasiteettia isompi akku ja käyttää sitä esim. just välillä 20-80.
(*) Kannattavuus riippuu tietysti siitä, että paljonko akkukapasiteetti maksaa ja paljonko syklinen kesto kärsii laajemmalla kapasiteetin käytöllä. Asia on jossain määrin ongelmallinen laskea, jos akkuvalmistaja ei kerro näitä asioita teknisissä tiedoissa.
Viimeksi muokattu:
Olkiluodon syöttövesipumppujen sisäosissa vaurioita. Sisäosissa vaurioita, eli onko kavitoinut tms, eli suunnitteluvirhe vai mikä lie. Startanneeko koskaan tällä menolla.
Olkiluoto 3:n turbiinilaitoksessa vaurioita – tuotannon aloittaminen viivästyy ja asiantuntijan mukaan aiheuttaa sähkömarkkinoille nousupaineita
Olkiluoto 3 ei pääsekään aloittamaan kaupallista sähköntuotantoa joulukuun puolivälissä, kuten aikaisemmin arveltiin.
Ei tämä tule ikinä tuotantokäyttöön. Rakennuksen voisi muuttaa vaikka seinäkiipeilykeskukseksi niin ei mene täysin hukkaan.
Menee offtopikiksi mutta pakko vähän oikaista.
LFP(litiumrautafosfaatti) kennoilla on erit lataussäännöt kuin tutuimmilla litium-nikkeli-pohjaisilla kemioilla. Täydet purku- ja lataussyklit eivät ole erityinen ongelma LFP:lle, mitään 20% tai 80% varaustasoa ei voi edes mitata ilman virtaa seuraavaa sunttia koska kennojännite pysyy lähes samana tyhjästä täyteen(litiumnikkeli-kennoilla jännite kertoo varaustason). Se mitä pitää varoa on latausvirta, 0.2C on optimaalinen latausvirta ja sitä suuremmat kuluttavat akkua. Lisäksi kennot pitää olla plus-asteilla tai lataaminen paskoo kennon. Kylmissä olosuhteissa tarvitaan akulle minimissään latausohjain joka estää kylmässä lataamisen ja mielellään ohjaimeen kytketyt lämmityskalvot jotka ottaa latausvirrasta tehon miinusasteilla.
Näköjään yrittävät vielä saada tämän vuoden puolella OL3:sta käyntiin. 27.12 on uusi aikataulu kaupalliselle toiminnalle.
Ydinvoima | TVO: Olkiluoto 3 käynnistyy joulukuun lopulla
Ydinvoima | TVO: Olkiluoto 3 käynnistyy joulukuun lopulla
- Liittynyt
- 05.02.2019
- Viestejä
- 265
Selvisivät säikähdyksellä? Toivotaan näin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 2 907
Onhan se jo ollut kuukausia tuotantokäytössä.
Jännä miten lähes kaikki ongelmat ollut turbiinipuolella
Onhan se jo ollut kuukausia tuotantokäytössä.
Jännä miten lähes kaikki ongelmat ollut turbiinipuolella
Eikös se turbiini ole ainoa mikä tuossa laitoksessa on erikoista? Tai siis eikös tossa nyt ollut maailman ensimmäinen ton luokan turbiini?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 2 907
Joo onhan sekin varmaan.. mutta ongelmat tainut olla muualla kuin itse turbiinissa? Irto-osat, pumput jne.
- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 2 062
Saadaankohan tuota myllyä ikinä pyörimään muutamaan päivää/viikkoa pidempään. Pitää toivoa tuulista ja lauhaa talvea..
Eikös tuo Siemenssin puoli, eli turbiiniosasto ollut periaatteessa vain vuoden myöhässä alkuperäisestä aikataulusta? Joistain olin lukeneeni että turbiini saapui paikalleen 2010 ja asennettiin, mutta laitettiin takas muoveihin odottamaan reaktoripuolta.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 016
Ettei tassa nyt ole enemmankin kyse siita etta puolalaiset heittelivat 10 vuotta sitten putket tayteen tyokaluja etta saisivat projektiin jatkoja. Tama siis on ollut ihan oikea riesa ydinvoimaloiden huolloissa etta tyo vaki sabotoi hommaa jotta hyvapalkkaiset hommat jatkuvat. Tyyliin OL2 meni rautakanki turbiiniin aikoinaan ja mita sitten vaikka olenkin kannissa.
Energiakriisiin tai ydinvoimaan meinasin laittaa, mutta ehkä kuuluu tänne ennemmin.
Riittääkö sähkö huippukulutuksen aikaan ilman Olkiluoto 3? Teen rajuja oletuksia ja vähän matematiikkaa, but stay with me!
Keskitytään ensin sähkön siirtokapasiteettiin, ja oletetaan että sähköä ei tuoda venäjältä (obviously) mutta tuodaan linjat punaisena ruotsista, norjasta ja virosta (not so obviously).
Suomella on siirtoyhteyksiä yhteensä 5100 MW, siitä pois venäjä -1300 MW = 3800 MW jos, ja siis jos sähköä saadaan myös virosta, norjasta ja ruotsista täysillä kulutushuipun aikaan.
Tuotanto, helpoin osuus: Kotimainen sähköntuotanto 10 700 MW+ tehoreservi 600 MW = 11 300 MW (ilman OL3).
Kapasiteetti tällöin: 3800 MW siirto + 11 300 MW tuotanto = 15 100 MW
Sitten vaikeampi yhtälö, jossa käydään läpi suomen eri alojen sähkönkulutukset ja nämä sähkötalkoot. Nyt tullaan niihin rajuihin oletuksiin:
Koko Suomen arvioitus kulutushuippu 15 100 MW, ilman sähkötalkoita
Palvelut ja julkinen kulutus = 25,2% = 3805 MW
Kotitaloudet ja maatalous = 28,3% = 4273 MW
Teollisuus ja rakentaminen = 43,5% = 6569 MW
Siirto- ja jakeluhäviöt = 3% = 453MW
Sähkötalkoot alkakoot:
Palvelut ja julkinen kulutus vähentää -20% sähkönkulutusta, jolloin kulutushuipun aikaan = 3044 MW (raju arvio, tässä mennään hapoilla K-ryhmä)
Kotitaloudet (ja maatalous) tiputtavat sisälämpötilaa 2-astetta ja sniiduilevat lämpimän veden kanssa, eli -10% sähkönkulutuksesta = 3846 MW
Teollisuus ja rakentaminen ehkä -5%, tiputusvaraa vähän = 6241 MW
Siirto- ja jakeluhäviöt, ei voi vaikuttaa = 453 MW
Suomen koko sähkönkulutus kulutushuipun aikaan, ja vöiden kiristämisen jälkeen = 13 584 M
Mihin tästä päästään?
Kulutushuipun aikaan:
Tuotanto +15 100 MW
Kulutus -13 584 MW tämän yli kun mennään niin voidaan olettaa alueellisia ja ajallisia sähkökatkoja.
------------------------
+1516 MW reserviä ilman Olkiluoto 3.
Laskelmat näyttävät hyvältä, ei mitään hätää.
Tämä oletus on siis tehty niin, että siirtoyhteydet hehkuvat punaisena. Esimerkiksi viron osuus on aika epäselvä, kun lähinnä viety sähköä sinne. Jos esimerkiksi viron langat on pistettävä kylmäksi, on se suoraan -1000 MW tässä laskelmassa. Tällöin reserviä jää vain 516 MW, ilman OL3.
Se ei ole paljon se, ja jos ruotsin tai norjan piuhoista ei saada täysillä niin klapia uuniin.
Näyttää numeroiden valossa siltä että pärjätään ilman OL3, mutta mielestäni se tulee näyttelemään yllättävän suurta osaa Suomen sähkökapasiteetin riittävyydestä tulevana talvena. Toivotaan, että tuo uusin TVO:n ilmoitus säännöllisen tuotannon siirtymisestä päivämäärään 27.12.2022 ei enää pitkity.
Kritisoida ja kyseenalaistaa saa, kunhan viskilasin ääressä laskeskelin.
Lähteet pääasiassa:
Energia
https://energiavirasto.fi/documents/11120570/12722768/Sähkön+toimitusvarmuus+vuonna+2021.pdf
Venäjän siirtoyhteydet
EstLink 2 - toinen tasasähköyhteys Suomen ja Viron välillä
*Tätä viestiä kirjoittaessa ihmettelin tasalukua. Suomen max. tuotanto + siirtokapasiteetti ilman venäjää on yhteensä 15 100 MW ja hassua "sattumaa" että energiaviraston mukaan kulutushuippuarvio on täsmälleen sama 15 100 MW
Riittääkö sähkö huippukulutuksen aikaan ilman Olkiluoto 3? Teen rajuja oletuksia ja vähän matematiikkaa, but stay with me!
Keskitytään ensin sähkön siirtokapasiteettiin, ja oletetaan että sähköä ei tuoda venäjältä (obviously) mutta tuodaan linjat punaisena ruotsista, norjasta ja virosta (not so obviously).
Suomella on siirtoyhteyksiä yhteensä 5100 MW, siitä pois venäjä -1300 MW = 3800 MW jos, ja siis jos sähköä saadaan myös virosta, norjasta ja ruotsista täysillä kulutushuipun aikaan.
Tuotanto, helpoin osuus: Kotimainen sähköntuotanto 10 700 MW+ tehoreservi 600 MW = 11 300 MW (ilman OL3).
Kapasiteetti tällöin: 3800 MW siirto + 11 300 MW tuotanto = 15 100 MW
Sitten vaikeampi yhtälö, jossa käydään läpi suomen eri alojen sähkönkulutukset ja nämä sähkötalkoot. Nyt tullaan niihin rajuihin oletuksiin:
Koko Suomen arvioitus kulutushuippu 15 100 MW, ilman sähkötalkoita
Palvelut ja julkinen kulutus = 25,2% = 3805 MW
Kotitaloudet ja maatalous = 28,3% = 4273 MW
Teollisuus ja rakentaminen = 43,5% = 6569 MW
Siirto- ja jakeluhäviöt = 3% = 453MW
Sähkötalkoot alkakoot:
Palvelut ja julkinen kulutus vähentää -20% sähkönkulutusta, jolloin kulutushuipun aikaan = 3044 MW (raju arvio, tässä mennään hapoilla K-ryhmä)
Kotitaloudet (ja maatalous) tiputtavat sisälämpötilaa 2-astetta ja sniiduilevat lämpimän veden kanssa, eli -10% sähkönkulutuksesta = 3846 MW
Teollisuus ja rakentaminen ehkä -5%, tiputusvaraa vähän = 6241 MW
Siirto- ja jakeluhäviöt, ei voi vaikuttaa = 453 MW
Suomen koko sähkönkulutus kulutushuipun aikaan, ja vöiden kiristämisen jälkeen = 13 584 M
Mihin tästä päästään?
Kulutushuipun aikaan:
Tuotanto +15 100 MW
Kulutus -13 584 MW tämän yli kun mennään niin voidaan olettaa alueellisia ja ajallisia sähkökatkoja.
------------------------
+1516 MW reserviä ilman Olkiluoto 3.
Laskelmat näyttävät hyvältä, ei mitään hätää.
Tämä oletus on siis tehty niin, että siirtoyhteydet hehkuvat punaisena. Esimerkiksi viron osuus on aika epäselvä, kun lähinnä viety sähköä sinne. Jos esimerkiksi viron langat on pistettävä kylmäksi, on se suoraan -1000 MW tässä laskelmassa. Tällöin reserviä jää vain 516 MW, ilman OL3.
Se ei ole paljon se, ja jos ruotsin tai norjan piuhoista ei saada täysillä niin klapia uuniin.
Näyttää numeroiden valossa siltä että pärjätään ilman OL3, mutta mielestäni se tulee näyttelemään yllättävän suurta osaa Suomen sähkökapasiteetin riittävyydestä tulevana talvena. Toivotaan, että tuo uusin TVO:n ilmoitus säännöllisen tuotannon siirtymisestä päivämäärään 27.12.2022 ei enää pitkity.
Kritisoida ja kyseenalaistaa saa, kunhan viskilasin ääressä laskeskelin.
Lähteet pääasiassa:
Energia
https://energiavirasto.fi/documents/11120570/12722768/Sähkön+toimitusvarmuus+vuonna+2021.pdf
Venäjän siirtoyhteydet
EstLink 2 - toinen tasasähköyhteys Suomen ja Viron välillä
*Tätä viestiä kirjoittaessa ihmettelin tasalukua. Suomen max. tuotanto + siirtokapasiteetti ilman venäjää on yhteensä 15 100 MW ja hassua "sattumaa" että energiaviraston mukaan kulutushuippuarvio on täsmälleen sama 15 100 MW
Viimeksi muokattu:
Sehän se hurjaa olisikin jos kulutushuippu olisi yli maksimituotannon ja tuonnin (,sen takia niitä suunniteltuja sähkökatkoja on pohdittu).
Onko tuo 15 1000 MW laskettu niin että siinä on mukana nämä tehoreservit vai mitä siihen kuuluu?
Onko tuo 15 1000 MW laskettu niin että siinä on mukana nämä tehoreservit vai mitä siihen kuuluu?
Viimeksi muokattu:
Energiaviraston mukaan: "Energiavirasto arvioi, että ensi talven 2021–2022 kulutushuipun aikana on käytettävissä kotimaista sähköntuotantokapasiteettia yhteensä noin 11 300 MW, joka sisältää sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainottamista varten varatun noin 600 MW tehoreservikapasiteetin."
Tähän kun lisätään tuo mainitsemani siirtokapasiteetti ilman venäjää 3800MW saadaan kokonaistuotannoksi tuo 15 100 MW
Eli kyllä.
Riittää, Fingrid on näistä ihan tiedotteen tehnyt. Huippukulutuksen on arvioitu olevan 14 400 MW tänä talvena. Teollisuuden kanssa on sovittu kulutusjoustosta, joten huippukulutusta voidaan tarvittaessa helposti leikata (ongelmia siirtoyhteyksissä tms.).
Huomaa * Sisältää Olkiluoto 3 ydinvoimalaitoksen, Meri-Porin voimalaitoksen ja arvion tyynen ajankohdan tuulivoimatuotannosta.Riittää, Fingrid on näistä ihan tiedotteen tehnyt. Huippukulutuksen on arvioitu olevan 14 400 MW tänä talvena. Teollisuuden kanssa on sovittu kulutusjoustosta, joten huippukulutusta voidaan tarvittaessa helposti leikata (ongelmia siirtoyhteyksissä tms.).
Minun laskelmissa ei huomioitu Olkiluoto 3 ydinvoimalaitosta.
Huomasin kyllä, mutta kulutus arvio on 14 400 MW ei 15 100 MW kuten sinun laskelmissa. Vaikka tuosta otat sen OL3 pois, niin riittää silti.
Eiku sä nyt missasit pointin, kts poststauksestani kohta " Suomen koko sähkönkulutus kulutushuipun aikaan, ja vöiden kiristämisen jälkeen = 13 584 M ".
Edit: M on siis typo, tarkoittaa MW
Viimeksi muokattu:
Niin, mutta kun virallisissa arvioissa se on 14 400MW, niin näen sen nyt järkeväksi lähtökohdaksi spekulaatioille. Miksi niitä sähköjä katkottaisiin alle 14 000 MW kulutuksella? Kuten sanoin kulutusjoustoa löytyy teollisuudesta, joten en näe sähkökatkoja mitenkään todennäköisinä, ellei sitten tule jotain isompaa ongelmaa. Lisäksi veikkaan myös OL3 olevan linjoilla joko normaalissa tuotannossa tai sitten koekäytössä reilulla teholla kun huippukulutukset on käsillä.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
OnePlus aloitti Open-älypuhelimensa Android 15 -päivitykset- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
Geekbench-tulospalvelun mukaan Nothing Phone (3) on varustettu keskiluokan Snapdragon-piirillä
- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona
- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
Uusimmat viestit
-
Ultra HD 4K Blu-ray pyörittäjät ja levyjulkaisut
- Viimeisin: Pulttiboi
-
-
-
