Turve tuottaa enemmän päästöjä kuin kivihiili, joten sen suurta lisäämistä en näe nykytilanteessa realistisena. Nytkin sitä käsittääkseni lähinnä poltetaan muiden seassa, ei pelkkää turvetta. Turpeestakin ollaan luopumassa kuten kivihiilestä, niin tuskin innokkaita investoijia uusiin turvevoimalaitoksiin löytyy. Jos niitä ajetaan vaan säätövoimana, niin hinta tulisi olemaan järjetön. Ei sitä turvevoimalaakaan ihan hetkessä rakenneta, joten siinäkin kestää ja sen käyttöikä tulee jäämään lyhyeksi.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
Turve tuottaa enemmän päästöjä kuin kivihiili, joten sen suurta lisäämistä en näe nykytilanteessa realistisena. Nytkin sitä käsittääkseni lähinnä poltetaan muiden seassa, ei pelkkää turvetta. Turpeestakin ollaan luopumassa kuten kivihiilestä, niin tuskin innokkaita investoijia uusiin turvevoimalaitoksiin löytyy. Jos niitä ajetaan vaan säätövoimana, niin hinta tulisi olemaan järjetön. Ei sitä turvevoimalaakaan ihan hetkessä rakenneta, joten siinäkin kestää ja sen käyttöikä tulee jäämään lyhyeksi.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 398
Fingridin uusin arvio talven huipulle on 14 400 MW, ei 15 100MW
Kotimaista tuotantoa on se 12 900 MW, kuten tuossakin näkyy.
Arvio kulutushuipusta on 14 400 MW.
Vajetta on 1500 MW, joka saadaan jo pelkästään Ruotsista eikä siihen mene edes koko Ruotsin siirtotehoa.
Ja tarvittaessa sitä saadaan myös Virosta. Syy siihen, että miksi nyt viedään sähköä Viroon, on että Viron tuotanto on kallista. Talvella Viro voi tarvittaessa nostaa tuotantoa siten, että sähkö virtaa Virosta Suomeen.
Eli niin kauan kun kaikki toimii, talvella ei pitäisi tulla mitään ongelmaa sähkön riittävyydestä. Ongelmia voi tulla poikkeustilanteessa, jos siirtoyhteyksissä on jotain häikkää ja/tai OL3 ei tuota sähköä.
Ei oo linjoja mitä kautta imuroida. Suwalkin 400kV siirtoyhteys Liettuan ja Puolan välillä on 500MW. Puolan ja Saksan välillä on kaksi 400kV yhteyttä, yhteensä 1500MW joka on todella vähän Puolan tuotantokapasiteettiin nähden.
Tässä näkyy hyvin, mihin energiamuotoon sähköntuotannossa markkinoilla on uskoa.
”Suomessa tuulivoimaa on asennettu noin 3 800 megawattia. Jo lähivuosina sitä on tulossa paljon lisää.
Viime vuonna Fingridillä oli meneillään yli 50 sähköasemahanketta ja lukuisia voimajohtohankkeita tuulivoimaloiden liittämiseksi kantaverkkoon.
Näihin liittyvää tuulivoimaa on tulossa lisää 5 000 megawattia. Koko nimellinen tuulivoimakapasiteetti on siten nousemassa lähes 9 000 megawattiin lähivuosina.
Maatuulivoima on nyt niin kilpailukykyistä, että liityntäkyselyitä kantaverkkoon on tehty peräti 1 100 kappaletta, pöyristyttävät 163 000 megawattia.
Aika näyttää, kuinka iso osa niistä lopulta toteutuu. Julkistettuja hankkeita on 477 ja niiden yhteinen nimellisteho lähes 44 300 megawattia.”
www.tekniikkatalous.fi
”Suomessa tuulivoimaa on asennettu noin 3 800 megawattia. Jo lähivuosina sitä on tulossa paljon lisää.
Viime vuonna Fingridillä oli meneillään yli 50 sähköasemahanketta ja lukuisia voimajohtohankkeita tuulivoimaloiden liittämiseksi kantaverkkoon.
Näihin liittyvää tuulivoimaa on tulossa lisää 5 000 megawattia. Koko nimellinen tuulivoimakapasiteetti on siten nousemassa lähes 9 000 megawattiin lähivuosina.
Maatuulivoima on nyt niin kilpailukykyistä, että liityntäkyselyitä kantaverkkoon on tehty peräti 1 100 kappaletta, pöyristyttävät 163 000 megawattia.
Aika näyttää, kuinka iso osa niistä lopulta toteutuu. Julkistettuja hankkeita on 477 ja niiden yhteinen nimellisteho lähes 44 300 megawattia.”
44 300 MW:n edestä hankkeita, 163 000 MW kyselyitä – Räjähdysmäisesti kasvava tuulivoima ajaa Suomen sähköverkon ennennäkemättömään murrokseen
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on saanut tuulivoiman liityntäkyselyitä hämmästyttävän 163 000 megawatin verran. Energiamurros etenee nyt ennennäkemättömällä nopeudella. Otimme selvää, mikä kaikki on muuttumassa.
www.tekniikkatalous.fi
Ja kuulemma Puolustusvoimat kampittaa minkä kerkeää kun ei saa itäiseen Suomeen rakentaa. Pistää helposti miettimään onko järkeä rakentaa näin paljon. Jotta tuulivoimasta saisi hyödyn heikkotuulisina päivinä pitää kapasiteettia rakentaa monikymmenkertaisesti kulutuksen yli ja sitten tuulisina päivinä pitäisi sulkea voimaloita, kun siirtoverkko maan sisällä eikä maiden välillä riitä siirtämään ylijäämää ja sitten sähkönhintakin menee nollaan pörssissä. Jokin tässä kuviossa ei täsmää kun investointihalukkuutta on näin paljon.Tässä näkyy hyvin, mihin energiamuotoon sähköntuotannossa markkinoilla on uskoa.
”Suomessa tuulivoimaa on asennettu noin 3 800 megawattia. Jo lähivuosina sitä on tulossa paljon lisää.
Viime vuonna Fingridillä oli meneillään yli 50 sähköasemahanketta ja lukuisia voimajohtohankkeita tuulivoimaloiden liittämiseksi kantaverkkoon.
Näihin liittyvää tuulivoimaa on tulossa lisää 5 000 megawattia. Koko nimellinen tuulivoimakapasiteetti on siten nousemassa lähes 9 000 megawattiin lähivuosina.
Maatuulivoima on nyt niin kilpailukykyistä, että liityntäkyselyitä kantaverkkoon on tehty peräti 1 100 kappaletta, pöyristyttävät 163 000 megawattia.
Aika näyttää, kuinka iso osa niistä lopulta toteutuu. Julkistettuja hankkeita on 477 ja niiden yhteinen nimellisteho lähes 44 300 megawattia.”
44 300 MW:n edestä hankkeita, 163 000 MW kyselyitä – Räjähdysmäisesti kasvava tuulivoima ajaa Suomen sähköverkon ennennäkemättömään murrokseen
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on saanut tuulivoiman liityntäkyselyitä hämmästyttävän 163 000 megawatin verran. Energiamurros etenee nyt ennennäkemättömällä nopeudella. Otimme selvää, mikä kaikki on muuttumassa.
Jännää että tuossa artikkelissa sanotaan että suomessa on asennettua kapasiteettia 3800 MW, vaikka Fingridin mukaan kokonaiskapasiteetti on 4 386 MW. Onko toimittajat käyttäneet pohjatöissä aineistoa toukokuulta.
Toisaalta nykyisellään vaikka joutuisi pitämään myllyä kiinni kovimman tuulen aikaan (jos hinta uhkaa painua negatiiviseksi) niin tuottaahan nuo varmasti ihan kivasti silloin kun tuulee jonkin verran mutta pörssisähkö on 200e+ / MWh.
Kenties siellä on haaveena että elektrolyysilaitteistot, hiekka-akut sun muut systeemit jotka pystyy hyödyntämään tuotantohuippujen energiaa on 5-10 vuoden päästä (kun nuo hankkeet valmistuu) jo valtavirtaa. Saattaa ehkä olla että moinen on hieman optimistista...
Toisaalta nykyisellään vaikka joutuisi pitämään myllyä kiinni kovimman tuulen aikaan (jos hinta uhkaa painua negatiiviseksi) niin tuottaahan nuo varmasti ihan kivasti silloin kun tuulee jonkin verran mutta pörssisähkö on 200e+ / MWh.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 369
Tuota, kerrotko mihin väittämäsi perustuu? Olen löytänyt tämmöistä? Joo tässä nyt ehkä näkyy se, että isot toimijat ovat kiinassa ja amerikassa. Mutta euroopassa todella paljon louhijoita. Suoraan en ole löytänyt paljonko se vaikutus on mutta esim. Saksassa on aika merkittävää bitcoin louhintaa.
Top Countries by Bitcoin Nodes: US and Germany in the Lead
More than 50 percent of Bitcoin nodes are attributed to only three countries
u.today
Louhinnan kannattavuus riippuu suuresti sähkön hinnasta. Mikä oli tilanne 2018-2019 ei todennäköisesti ole tilanne nyt, kun sähkön hinta euroopassa on tapissa: louhinta ei enää kannata kuin ennen. Senhän voi nyt päätellä jo myös käytettyjen näytönohjainten saatavuudesta ja hintakehityksestä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 369
Niin lähteet, kiitos?
Kelpaako tämä:
Cambridge Blockchain Network Sustainability Index: Mining Map: Visualisation
The Cambridge Blockchain Network Sustainability Index (CBNSI) is created and maintained by the Cambridge Digital Assets Programme (CDAP) Team at the Cambridge Centre for Alternative Finance, an independent research institute based at Cambridge Judge Business School, University of Cambridge.
Viimeksi muokattu:
Kommentoin tätä jo aikaisemmin
Teoriassa hyödykkeen hinta ei voi mennä negatiiviseksi, eli tuossa kun sähkön hinta menee negatiiviseksi tapahtuu käytännössä niin, että hyödyke onkin sähkön kulutus, jolle tulee pieni positiivinen hinta ja sähkön käyttäjät myyvät tuota hyödykettä. Jos myyjä ei ole alv-velvollinen, niin silloin myyntihinnan päälle ei lasketa ALVia. Mutta marginaaleista ja siitä johtuen, että samalla laskutetaan myös positiivisen hinnan tunteja, tämä ei käytännössä välttämättä mene ihan teorian mukaan.
Viimeksi muokattu:
Viittasin sun lähteen ajankohtaan, joka oli muutaman vuoden takaisesta tilanteesta huomattavasti nykyistä edullisemmjlla energianhinnoilla. Luonnollisesti 2022 tilanteesta ei ole vielä varmistettuja tilastolähteitä olemassa, sen sijaan runsaasti spekulaatiota. Katsotaan ensi vuonna tähän aikaan sitten 2022 tilanne.
Näytönohjainten osalta on paljonkin artikkeleita. Ihan eka Googlen osuma kesäkuulta tässä: käytettyjen näytönohjainten markkinahinta alas 50%.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 369
Lähinnä minua kiinnostaa, että paljonko on bitcoinin louhimisen kulutettava energia on euroopassa. En edelleenkään usko (huom. tämä on mielipide) etteikö sillä olisi merkittävä vaikutus euro-alueen sähkönkulutukseen. Haluaisin löytää faktaa tästä aiheesta, jotta tietäisin olenko väärässä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 369
No löytyi "vähän" uudempi. Tämän perusteella eurooppa on aika kuuma.
Bitnodes
Bitnodes estimates the relative size of the Bitcoin peer-to-peer network by finding all of its reachable nodes.
bitnodes.io
Tuon perusteella euroopan osuus on laskenut vrt. se sun aiempi, esim. Saksa puoleen. Toki se voi kertoa enemmän kasvusta muualla kuin vähenemisestä euroopassa.
Ehkä kuitenkin kannattaisi lähteä liikkeelle siitä, millä kokonaiskilowattituntihinnalla mainaaminen on kannattavaa ja verrata vähän EU-maiden keskihintaa siihen.
Ruotsissa toteutumisprosentti on ollut 20% paikkeilla. Tuskin Suomi yhtään toisenlainen. Projekteja laitetaan alulle monta että joku niistä menee loppuun asti.
EU:n energiakriisipaketti on jäänyt Suomessa hyssyttelyn asteelle, miksiköhän? Lintilä jotain mainitsi mankala-ongelmasta, jossa tuottajat myyvät sähkönsä jo alle hintarajan, joten ei vaikuta Suomeen, mutta jos lukee tuota komission esitystä, niin mielestäni mankalan ei pitäisi vaikuttaa ja lain henki on juurikin se, että sähkö kohtuuton hinta loppukäyttäjälle tulisi saada alas. Alla mainittu keskitetty markkinapaikka on esim. Nord Poolin sähköpörssi.
Markkinatulojen pakollinen yläraja
1.Tuottajien 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lähteistä tuotetusta sähköstä saamien markkinatulojen yläraja on 180 euroa tuotetun sähkön megawattituntia kohti.
2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yläraja kohdistuu tuottajien kaikkiin markkinatuloihin riippumatta markkinoiden aikavälistä, jolla transaktio toteutetaan, ja siitä, käydäänkö sähkökauppaa kahdenvälisesti vai keskitetyllä markkinapaikalla.
3.Jäsenvaltioiden on päätettävä, soveltavatko ne tulojen ylärajaa energiakaupan selvityksen yhteydessä vai sen jälkeen.
4.Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan edelleen tuottajien markkinatuloja edellyttäen, että nämä toimenpiteet ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä, eivät vaaranna investointisignaaleja, varmistavat, että investointikustannukset katetaan, eivät vääristä sähkön tukkumarkkinoiden toimintaa ja ovat unionin lainsäädännön mukaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.
Markkinatulojen pakollinen yläraja
1.Tuottajien 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lähteistä tuotetusta sähköstä saamien markkinatulojen yläraja on 180 euroa tuotetun sähkön megawattituntia kohti.
2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yläraja kohdistuu tuottajien kaikkiin markkinatuloihin riippumatta markkinoiden aikavälistä, jolla transaktio toteutetaan, ja siitä, käydäänkö sähkökauppaa kahdenvälisesti vai keskitetyllä markkinapaikalla.
3.Jäsenvaltioiden on päätettävä, soveltavatko ne tulojen ylärajaa energiakaupan selvityksen yhteydessä vai sen jälkeen.
4.Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan edelleen tuottajien markkinatuloja edellyttäen, että nämä toimenpiteet ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä, eivät vaaranna investointisignaaleja, varmistavat, että investointikustannukset katetaan, eivät vääristä sähkön tukkumarkkinoiden toimintaa ja ovat unionin lainsäädännön mukaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.
Jos sähköyhtiö on etukäteen suojannut sähköä usealla erinpainotuksekla esim. välillä 50-200€/MW, ja myy pienen osan suojaamattomana, joka noudattaa sitten pörssiä, ja hyvin pienen osan päivän sisäisillä markkinoilla, sekä osan vielä mankalana omakustannehintaan omistajilleen, niin on melko todennäköistä, että se kokonaistuotto jää alle tuon 180 euron /MW rajan vaikka pörssin keskihinta pyörisikin siellä kolmessasadassa eurossa.
Tässä ei siis ole ollenkaan kysymys suoranaisesta hintaleikkurista, vaan voitontuottoleikkurista.
EU:n sähköhätäpaketti ei välttämättä tuo suomalaisiin koteihin senttiäkään lisää
Energiayhtiöiden tuottojen leikkaaminen ei välttämättä näy suomalaisille kotitalouksille rahana. EU:n perjantaina päättämästä hätäpaketista voi kuitenkin olla hyötyä, jos sähkön hintaa saadaan alemmaksi ja sähkökatkoilta vältytään.
yle.fi
Huomenna onkin pörssisähkön juhlapäivä. Kiitos vinhasti jylläävän tuulivoiman, hinta käy kalleimmillaan klo 9:00 peräti 1,63 snt/kWh ollen valtaosan päivästä alle 1 snt/kWh.
Hintatiedot täältä: Pörssisähkön spot-hinta Suomessa
Hintatiedot täältä: Pörssisähkön spot-hinta Suomessa
Enkä epäile hetkeäkään, etteikö tuotto saada joka tapauksessa alle tuon 180 €/MW erilaisin yhtiöjärjestelyin ja siirroin, jos muuten ei näytä menevän.Jos sähköyhtiö on etukäteen suojannut sähköä usealla erinpainotuksekla esim. välillä 50-200€/MW, ja myy pienen osan suojaamattomana, joka noudattaa sitten pörssiä, ja hyvin pienen osan päivän sisäisillä markkinoilla, sekä osan vielä mankalana omakustannehintaan omistajilleen, niin on melko todennäköistä, että se kokonaistuotto jää alle tuon 180 euron /MW rajan vaikka pörssin keskihinta pyörisikin siellä kolmessasadassa eurossa.
Tässä ei siis ole ollenkaan kysymys suoranaisesta hintaleikkurista, vaan voitontuottoleikkurista.
EU:n sähköhätäpaketti ei välttämättä tuo suomalaisiin koteihin senttiäkään lisää
Energiayhtiöiden tuottojen leikkaaminen ei välttämättä näy suomalaisille kotitalouksille rahana. EU:n perjantaina päättämästä hätäpaketista voi kuitenkin olla hyötyä, jos sähkön hintaa saadaan alemmaksi ja sähkökatkoilta vältytään.
Jos siirtelemällä rahaa oikesta taskusta vasempaan voidaan kiertää lain henkeä, niin hieno juttu suomalaisille sähköntuottajilleJos sähköyhtiö on etukäteen suojannut sähköä usealla erinpainotuksekla esim. välillä 50-200€/MW, ja myy pienen osan suojaamattomana, joka noudattaa sitten pörssiä, ja hyvin pienen osan päivän sisäisillä markkinoilla, sekä osan vielä mankalana omakustannehintaan omistajilleen, niin on melko todennäköistä, että se kokonaistuotto jää alle tuon 180 euron /MW rajan vaikka pörssin keskihinta pyörisikin siellä kolmessasadassa eurossa.
Tässä ei siis ole ollenkaan kysymys suoranaisesta hintaleikkurista, vaan voitontuottoleikkurista.
EU:n sähköhätäpaketti ei välttämättä tuo suomalaisiin koteihin senttiäkään lisää
Energiayhtiöiden tuottojen leikkaaminen ei välttämättä näy suomalaisille kotitalouksille rahana. EU:n perjantaina päättämästä hätäpaketista voi kuitenkin olla hyötyä, jos sähkön hintaa saadaan alemmaksi ja sähkökatkoilta vältytään.
Mutta niin kuin tuosta EU-komission ehdotuksesta voi lukea, sen tarkoituksena on alentaa loppukäyttäjien sähkön hintaa ja kauppapaikalla ei ole merkitystä - pörssissä taidetaan kierrättää suurin osa myytävästä sähköstä, Pohjoismaissa yli 80% ja Suomessakin hyvin merkittävä osuus, vaikka sitä toki kierrätetään omasta taskusta toiseen. Jos laki mahdollistaa kierron, lakia pitää tietysti muuttaa.18 c/kWh on sekin törkeää ylihintaa toki, mutta parempi sekin kuin 50 c/kWh.
Viimeksi muokattu:
Ei kai tuossa ole kysymys mistään teknisestä siirtelystä, vaan siitä, että suomalaisen sähkömarkkinarakenteen omaleimaisuus juuri esimerkiksi tuon mankala-periaatteen mukaisen omakustannehintasähkön osuuksien vuoksi ja suojauksien laajan käytön vuoksi, on arvioitu suurelta osin jäävän alle tuon hintarajan.Jos siirtelemällä rahaa oikesta taskusta vasempaan voidaan kiertää lain henkeä, niin hieno juttu suomalaisille sähköntuottajille
Siksi vaikutuksen on tuoreeltaan arvioitu jäävän hyvin vähäiseksi. Mutta talvella se sitten vasta nähdään.
Ainakin yllälainatussa puhutaa nimenomaan sähkön tuottajista ja tuottajien voitoista. Suomen mankala-järjestelyillä sähkön myyntiyhtiö ostaa sähkön omakustannushintaan ja myy isolla voitolla pörssihintaan. Kätevä järjestely varsinkin, jos EU:n energiakriisipaketin 180€:n tuottoraja koskee nimenomaan sähkön tuottajia.
Ongelma on siis rakenteellinen ja se pitää ratkaista, jos komission esitystä haluttaisiin noudattaa sen hengen mukaisesti. Toki se vituttaa, jos on oikeasti myynyt sähköä ulos täysin ulkopuoliselle taholle 3c/kWh, jolloin menettää vuosisadan rahastusmahdollisuuden, mutta se halpa sähkö ei ole ongelma, johon EU haluaa puuttua, vaan se, että sähköä myydään jopa puolen euron hinnoilla. Se on oikea ongelma, johon nyt haetaan ratkaisua.
Saman omistavan tahon yksiköt on ketjutettu ostajiin ja myyjiin ja vain yksi myyjä on tuottaja. Erittäin hyvin pelattu
Mankala periaatteet on jo 60-luvulla koeteltu korkeimmassa oikeudessa. Ja suurimmassa osassa energiainvestointeja niitä on sen jälkeen käytetty (TVO ja PVO mm on mankala-yhtiöitä, ja toki Mankala Oy). Vihreiden Satu Hassi ja Heidi Hautala pyrki muistaakseni n. 10 vuotta sitten haastamaan mankala-järjestelmää EU-komission kautta kiellettynä peiteltynä osingonjakona, mutta tutustuttuaan KKO:n vanhoihin ratkaisuihin komissio lopetti tutkinnan perusteettomana.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 564
Tarkoitin, että on hyvin todennäköistä, että siitä 2400MWh ruotsista +1000MW virosta siirtokapasiteetista toi Viron osuus
ei käytännössä tule tänne vaan menee ilmiesesti "Saksaan" tänäänkin n. 15:23 veimme Viroon ton n. 1000MW.
Jos eivät nytkään voi tuoda, niin miten sitten talvella.
Mulle on aivan sama miten sitä, sähköä talvella PAKKASELLA tuotetaan, mutta turve on käytännössä ainut jossa olemme omavaraisia. Jos mitään ei tehdä (kuten näyttää tänäpäivän Eduskuntakeskustelun perusteella, jatkuu nyt Ylen Areenassa). Jos emme tee mitään PALELEMME ensi ja seuraavinakin talvina. En siis usko, että Venäjän tuonti ihan lähivuosina palautuu. Ja sähkön tarve vain lisääntyy. Eli nyt pitää tehdä nopeasti jotain.
Hinnat ovat nyt niin kovat, että turvekin on halpaa (varsinkin kun laskee kokonaan eurojen kierron valtion taloudessa)
Toimimme, nyt aivan järjettömästi maksaessamme sijoittajille ne (koko ajan vähenevät) eurot mitä meillä enää on, emmekä sijoita niitä omaan energian tuotantoon.
Joo tota 15100MW:tä on korjattu, koska olemme säästäneet (meilläkin nyt lämpötilaa tiputettu rajusti, enää ei pysty, villapaidat on jo päällä), silti tossa edelleen oletetaan sitä tuulivoimaa sekä ettei mitään tuotantokatkoja missään tule.Fingridin uusin arvio talven huipulle on 14 400 MW, ei 15 100MW
Kotimaista tuotantoa on se 12 900 MW, kuten tuossakin näkyy.
Arvio kulutushuipusta on 14 400 MW.
Vajetta on 1500 MW, joka saadaan jo pelkästään Ruotsista eikä siihen mene edes koko Ruotsin siirtotehoa.
Ja tarvittaessa sitä saadaan myös Virosta. Syy siihen, että miksi nyt viedään sähköä Viroon, on että Viron tuotanto on kallista. Talvella Viro voi tarvittaessa nostaa tuotantoa siten, että sähkö virtaa Virosta Suomeen.
Eli niin kauan kun kaikki toimii, talvella ei pitäisi tulla mitään ongelmaa sähkön riittävyydestä. Ongelmia voi tulla poikkeustilanteessa, jos siirtoyhteyksissä on jotain häikkää ja/tai OL3 ei tuota sähköä.
- Ja että sieltä Ruotsista (virosta ei kai monikaan oikeasti usko pakkasella saatavankaan) saadaan toi 2400MW. Tossa sun viimevuotisessa se tuotto oli noin 10500MW. Onko tietoa mistä 12900-10500= 2400MW teholisäys vuodessa on muodostunut.?
OL3 1600MW? Lopusta 800MW:stä en tiedä.
edit. Siinähän se lukee tuon Fingridin jutussa. OL3, Meripori ja tuulivoiman tyynenajankohdan tuotanto.
Kyllä, ja se yksi tuottaja myy omakustannushintaan, joten tuottoa, jota voisi leikata, ei synny. Ei ihme, jos Lintilä oli hieman vähäsanainen. Hys, hys.Saman omistavan tahon yksiköt on ketjutettu ostajiin ja myyjiin ja vain yksi myyjä on tuottaja. Erittäin hyvin pelattu
Puolaan meni 116MW samaan aikaan. Viron nettotuonti oli 156MW, Latvia 523MW ja Liettua 937MW. Etelä-Ruotsin DC-linkistä Liettuaan tuli 658MW ja Suomesta tuo 1000MW. Eli Suomen vientisähkö ei mene mihinkään Saksaan päinkään. Syy on siinä että Balttiassa ei kannata maakaasuvoimaloita käyttää koska Pohjoismainen tuontisähkö on paljon halvempaa(keskimäärin). Mutta tämä ei tarkoita etteikö tarvittaessa reserviä voida ottaa käyttöön. Hinta pitää vaan olla todella korkea ja se tulee olemaan äärimmäisen korkea jos lähestytään tuotannossa kriittistä rajaa. Balttia pärjää ilman Suomesta tuotavaa sähköä sen Suomen kulutuspiikin yli jos tilanne sitä vaatii, hölmöä aatella että Suomesta menee 1000MW etelään tilanteessa kuin tilanteessa ja Suomessa aletaan pimentämään osaa sähköverkosta sen vuoksi.
Ja miksi ihmeessä nyt pitäisi tuoda sähköä Balttiasta? Sehän tarkottaisi että meidän hinta olisi korkeampi kuin Balttiassa, vielä 600e/MWh jokunen päivä sitten ei riittänyt siihen.
Tietenkin vietiin, kun pörssihinta oli n. 2snt kilowattitunti.
Mutta nyt kun Viron sisällä on hintakatto (20snt myyntihinta), niin aina kun se ylittyy, sieltä kannattaa alkaa myydä maksimi muualle, esim. meille.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14.07.2019
- Viestejä
- 3 018
Mitkä on ne tän hetkiset tavat varastoida sähköenergiaa?
Vesialtaat?
Muita?
Vesialtaat?
Muita?
Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevia tapoja varastoida energiaa on vesialtaiden (joista pumpattuja suomessa toistaiseksi todella vähän) lisäksi litiumakut, vesilämpöakut ja hiekkalämpöakku. Noiden kapasiteetti on toistaiseksi melko pieni ja tuo hiekka-akku on vasta pilotoinnissa. Lisäksi tietysti esim. lämminvesivaraajat ja sähköautot yms. voivat jossain määrin toimia säädettävänä kulutuksena. Isomman mittakaavan elektrolyysiprojektit (vedyn ja polttoaineiden tekeminen) on käsittääkseni vasta projektivaiheessa.
Fingridin skenaarion mukaan Ruotsista ei tarvitse tuoda 2400MW vaan 1500MW tuontia riittää kaikestaan kattamaan top-kulutuksen. Tasasähkölinkistä täyttä potkua ei välttämättä saada Etelä-Ruotsin kireän tilanteen takia. Pohjois-Ruotsin tilanne ei ole kovin paha.
Muistaakseni Fingridin skenaariossa tuulivoiman määrä huippukulutuksessa on muutama prosentti eli 100-300 MW. Tällä ei ole kokonaisuudessa isoakaan merkitystä.
Tuotantokatkot ovat asia erikseen ja silloin tilanteeseen pitänee reagoida, aluksi nopeilla alassäädöillä ja häirireserveillä, sitten muilla toimenpiteillä.
Tietääkö joku muuten faktaa, onko kovimmilla pakkasilla absoluuttisen tyyntä 100-300m korkeudessa ja onko ne niitä huippukulutustilanteita? Jotenkin tulee mieleen, että enemmän asuntoja jäähdyttää -15-20c ja tuulinen keli kuin -30c ja tyyntä.
- Liittynyt
- 14.07.2019
- Viestejä
- 3 018
Eli oikeastaan pelkästään toi vesivoima, joka on melko vähäinen.
Nää muu setti nyt ei suoraan käytännössä toimi yhteiskunnan voimana suoraan jos ei skaalaa nosteta ja akkutekniikoita paranneta kestämään sykleiltään yms.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 016
Se etta ei osteta niin paljoa Ruotsista niin niiden vesivoimaa ei kulu niin paljoa niin pysyvat altaat taydempina.
Jos yhtiö myy kuluttajille edullisesti, ja ylijäämäsähköä pörssiin pörssihintaan, ja sitten talven huippukulutuksella ostaa pörssistä lisää sähköä, ja lopputulos on että yhtiö tekee nollatuloksen... Sotkeeko EUn uudet säännöt tota kuviota...
Niitä turvevoimaloita ei saada mistään tälle eikä ensi talvelle. Ei se nyt ole sama miten sitä tuotetaan, koska se näkyy hinnassa. Turvetta et mistään taikaiskusta saa kun sitä tuotantoa on ajettu alas. Kuka alkaa investoimaan uusiin turvevoimaloihin ja turpeen tuotantoon, kun käyttöikä luultavasti jää hyvin lyhyeksi ja varsinkin, jos niitä voimaloita ajetaan vain muutoma kuukausi vuodessa? Eli se turpeella tuotettu sähkö ei tule olemaan halpaa kun pitää laskea mukaan investoinnit voimaloihin & tuotantoon. En usko, että täällä isossa mittakaavassa turvetta poltetaan sähköntuotannossa sen jälkeen kun kivihiilistä on luovuttu (2030 taisi olla tavoite). Yhteistuotannossa ehkä poltetaan tuonkin jälkeen vielä jonkun verran.
- Liittynyt
- 03.03.2017
- Viestejä
- 1 936
Nord Pool - UMM Platform
Loviisa 1 ylösajo viivästyy, uusi ennuste 16.10. kun edellinen arvio oli 9.10.
Tällä hetkellä tulee kivasti tuulivoimaa, toivotaan kovaa tuulta jatkossakin.
Jepjep, arvashan tuon että ei lähde 7.10 eikä edes 9.10. Saadaankoha koskaan se 4000MW rikki ydinvoiman tehossa? Nytkin sopivasti alkaa OL3 seisokit kun loviisat olisi tuotannossa.Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Loviisa 1 ylösajo viivästyy, uusi ennuste 16.10. kun edellinen arvio oli 9.10.
Tällä hetkellä tulee kivasti tuulivoimaa, toivotaan kovaa tuulta jatkossakin.
OL3 tuotantosuunnitelma myös päivittynyt, nollissa mennään pidempään. Loppuviikosta nolliin ja marraskuun alusta saa seuraavan kerran OL3 sähköä.
Liitteet
Ensi viikolla siis n. 2 100 MW "tehovajausta" normaalitilanteeseen nähden (1 600 MW + 500 MW). Melko paljon on ydinvoimaa ollut pois käytöstä tässä syksyn aikana, osin suunnitellusti, osin huoltojen venymisen vuoksi.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 564
Kuten sanoin mulle käy muukin vaihtoehto, mutta ei niitä toimivia ole esitetty siinä mittakaavassa kuin tarvitaan. Lintilän sanoin, "emme ole vuosikymmeniin olleet omavarasia" Sillä käyttöiällä/ ajalla ei ole mitään merkitystä silloin, jos meidän pitää palata "kivikauteen" pakkasilla. Me "poltetaan miljarditolkulla (* rahaa ulkomaille", ei siinä joku miljardia paina. Varsinkin kun saamme jotain vastineeksi (toisin kuin (*) ) eli emme olisi niin riippuvaisia tuonnista talvella.
Me tarvitsemme säätövoimaa ja mitä monipuolisempaa se on sitä parempi, ei se ydinvoiman halpuuskaan ole kiveen kirjoitettu saati, että se olisi ongelmatonta ja aina käytössä.
Ja kuten nyt on nähty aika paljon sitä ydinvoimasähköä on välillä poissa käytöstä, toivotaan ettei talven pahimpina pakkasaikoina.
-Turvevoiman hinta muodostuu päästöoikeuksista (siinä valtiovalta voi tehdä halutessaan jotain) ja työstä ja siitä saadaan reipas puolet takasin valtiolle ja se on kotimaista uusiutuvaa energiaa (tosin pitkäkiertoisesti).
Eilen kun kuunteli eduskunna vastauksia enregiavälikysymykseen, en voinut tulla muuhun tulokseen, ettei riittävästi ole poliittista halua laittaa tätä pitkäkestoiselta (vuosikausia ollutta ja luultavasti vielä jatkuvaa) säätövoimaongelmaa kuriin. Persut ja osin Kepu olivat lähinnä kotimaisen säätövoiman lisäämisen kannalla?
Ei tule toteutumaan. Turve on käytännössä auringonlaskun tuote. Sitä ei yksinkertaisesti saa enää kaupallisesti kannattavaksi, kun ottaa investoinnin huomioon. Ja Suomi on nykyisin markkinatalousmaa. Kekkosen aikana varmaan olisi toimittu toisin, mutta silloin oltiinkin siinä kapitalistisen markkinatalouden ja sosialismin välimuodossa: puitetaloudessa (sen ajan termein), missä valtio ja muut julkisyhteisöt oli mukana melkein kaikessa.
Mutta ei sekään auttanut. 1973 oltiin ahtaammassa tilanteessa kuin nyt.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 564
Ei sillä ole mitään olleellista merkitystä onko se kaupallisesti kannattamatonta, jos vaihtoehtona on paleleminen.
Jos sitä käytetään vuodessa esim. 3-viikkoa sen hinta on vain 3/52 osaa siitä kokonaishinnasta. Eikä siis edes totakaan,
koska sillä tehdään siitä kokonaisenergian tarpeesta vain pieni osa.
-Sen hyöty tulee siitä (ettei PALELLA pakkasella lisäksi), että se pudottaa osaltaan noita järkyttäviä hetkellisiä pörssisähköhuippuja.
- Toi säätövoimaongelma ei ratkea ihan lähivuosina, veikkaan että 10-vuotta ei riitä. Toivon olevani väärässä.
Joten sen/niiden voimaloiden rakennuskulut tasaantuvat ajan kuluessa.
Katsellaan sitten talven pakkasilla kun Persujen kannatus lisääntyy (kuten oletan), saako eduskunta päätöksiä aikaiseksi.
Viimeksi muokattu:
No jos hinnalla (kaupallisella kannattavuudella) ei ole väliä, niin sittenhän ei näyttäisi olevan ongelmaa. Pitkäaikainen sähköpula on epätodennäköinen nykyiselläänkin, vain hinta voi kohota korkeaksi jos joudutaan kaupallisesti epäkannattavia tuotantomuotoja käyttämään.
En usko että ihan hirveän paljon alle euroa / kWh päästään jos rakennetaan ison mittakaavan voimaloita 3 viikon / vuosi tuotantoa varten rakentelemaan, eli pörssisähköhuipun pudottaminen noilla ei vaikuttaisi kovin todennäköiseltä.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
