Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[vialho]

Ol2:n huolto venyy neljä päivää lisää:

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

 

[chrisekh]

Ol2:n huolto venyy neljä päivää lisää:

Kaipa porukka osaa siellakin katsoa etta jos voimalan ajaminen toisi vain persnettoa niin ei ihan kauhealla kiireella kannata laittaa kuntoon. Oletan etta jos paivan keskihinta on sentin korvilla niin voimalaa on halvempi seisottaa.

 

[rock]

Kaipa porukka osaa siellakin katsoa etta jos voimalan ajaminen toisi vain persnettoa niin ei ihan kauhealla kiireella kannata laittaa kuntoon. Oletan etta jos paivan keskihinta on sentin korvilla niin voimalaa on halvempi seisottaa.

Kyllä, voimalaa ajettaessa hintaa yleensä katsotaan, mutta Olkiluodon vanhojen laitoksien osalta säätövaraa ei juurikaan ole vaan ne puksuttavat sitä kuuluisaa perusvoimaa hinnasta juuri riippumatta. OL3:sta sentään pystytään säätämään huomattavasti notkeammin. Mutta voin taata että huollon loppumiseen markkinatilanne ei vaikuta pätkääkään.

 

[chrisekh]

Mutta voin taata että huollon loppumiseen markkinatilanne ei vaikuta pätkääkään.

kylla siella huolloissa on aina sellaisia tehdaan kun keretaan kohtia ja nyt on hyvaa aikaa niita tehda. Mutta turha siita vangata kun ei vaikuta mihinkaan.

 

[JCSH]

kylla siella huolloissa on aina sellaisia tehdaan kun keretaan kohtia ja nyt on hyvaa aikaa niita tehda. Mutta turha siita vangata kun ei vaikuta mihinkaan.

Siis meinaat, että ydinvoimalan huollossa, joka pitää suunnitella vuosia etukäteen ja tehdään STUK:n suht tiukan valvovan silmän alla, on jotain "tehdään kun keritään" kohtia, joita sitten aletaan tekeen lennosta kun sähkönhinta on sopiva?
Tuskin.

 

[chrisekh]

Siis meinaat, että ydinvoimalan huollossa, joka pitää suunnitella vuosia etukäteen ja tehdään STUK:n suht tiukan valvovan silmän alla, on jotain "tehdään kun keritään" kohtia, joita sitten aletaan tekeen lennosta kun sähkönhinta on sopiva?

Kylla.

 

[MOS6510]

Loppuraportti Espanjan ja Portugalin sähköverkon kaatumisesta on julkaistu (espanjaksi):

El Gobierno presenta el informe sobre las causas del apagón, que se debió a una sobretensión de origen "multifactorial"

https://www.lamoncloa.gob.es/consejodeministros/resumenes/Documents/2025/Informe-no-confidencial-Comite-de-analisis-28A.pdf

Ohessa tekoälyllä tehty tiivistelmä:

Yhteenveto 28. huhtikuuta 2025 tapahtuneen sähköverkon kaatumisen syistä

1. Kyberpuoli suljettu pois
   • Komitea ei löytänyt mitään viitteitä kyberhyökkäyksestä, haittaohjelmasta tai luvattomista etäyhteyksistä, jotka olisivat käynnistäneet kriisin. Tarkastetuissa lokeissa ja verkon valvontalaitteissa ei havaittu poikkeavaa toimintaa.
2. Varsinainen laukaisija: jännitteiden “reaktioketju”
   • Peninsulan jännite kohosi useaan otteeseen nopeasti, mikä laukaisi generaattoreita pois verkosta. Jokainen irtikytkentä nosti jännitettä entisestään ja kytki lisää tuotantoa irti – syntyi hallitsematon ketju, joka johti koko Iberian sähköverkon jännitteettömyyteen (“nollataso”) kello 12:33.
3. Taustalla oleva kapasiteettivaje jännitteen hallinnassa
   • Käytössä oli vähemmän jännitesäätöön kykeneviä generaattoriyksiköitä kuin edeltävinä viikkoina eikä vikaantunutta yksikköä korvattu.
   • Erityisesti etelässä sijainnut suuritehoinen yksikkö ei toiminut jännitesäädössä odotetulla tavalla.
   • Osa jakeluverkkojen rajapisteistä, suurkuormittajista ja tuotantoyksiköistä ei noudattanut sovittua tehokertoimen (cos φ) rajoitusta, mikä pahensi ylijännitteitä.
4. Ennen romahdusta havaitut voimakkaat järjestelmävärähtelyt
   • Kello 12:03 syntyi harvinainen 0,6 Hz:n värähtely, jonka lähde oli Iberian sisäinen.
   • Kello 12:19 ilmestyi tavanomaisempi 0,2 Hz:n eurooppalainen värähtelymuoto.
   • Värähtelyjen vaimennustoimet (verkkomallauksen lisäys, vientitehon vähennys Ranskasta) muuttivat verkon topologiaa ja nostivat jännitteitä entisestään.
5. Kapasiteetin menetyksen seuraukset
   • Kun generaattoreita kytkeytyi pois ylijännitteiden vuoksi, taajuus alkoi laskea, mutta subtaajuus toimet tulivat liian myöhään.
   • Kysynnän automaattinen pudotus (deslaste) pienensi kuormaa ja lisäsi reaktiivista tehoa, mikä nosti jännitteitä edelleen.
   • HVDC-yhteys Ranskaan siirtyi tuontiin, mutta sen kapasiteetti (ja ajoitus, koska se oli ohjelmoitu vientitilaan värähtelyn vaimennukseksi) ei riittänyt estämään romahdusta.
6. Yhteenveto syyketjusta
   1. Pitkään jatkunut jännite-epästabiilisuus (Fase 0).
   2. Sisäiset ja ulkoiset värähtelyt heikensivät verkon tilaa (Fase 1).
   3. Ylijännite laukaisi useita generaattoreita – reaktioketju (Fase 2).
   4. Tuotannon nopea menetys ja taajuuden lasku viimeistelivät romahtamisen (Fase 3).
   5. Jännitteen palautus ja verkon jälleenrakennus aloitettiin klo 13 jälkeen (Fase 4).

Keskeiset opit

• Jännitesäädön dynaaminen kapasiteetti on mitoitettava uudelleen ja varmistettava alueellisesti.
• Generaattorien ja verkon laitteiden suojausasetusten harmonisointi on kriittinen, jotta ne eivät irtikytkeydy liian aikaisin tai myöhään.
• Värähtelyjen real-aikainen tunnistus ja automaattinen vastatoimi on kehitettävä.
• Vaikka kyberriskejä ei havaittu, ICT-/OT-verkkojen segmentoinnin ja lokien keskitetyn keruun puutteet on korjattava, jotta mahdolliset hyökkäykset tunnistetaan jatkossa nopeammin.

Uusiutuvan tuotannon vaikutus verkon kaatumiseen (28. 4. 2025)​

Vaikutusketju	Mitä raportti toteaa?	Merkitys kriisin kannalta
1. Jännite- ja loistehotasapaino	Kun aurinko- ja tuulivoimalat tuottavat vähemmän, niiden invertterit imevät vähemmän loistehoa ja verkon kapasitiivinen loisteho nousee → jännitteet kohoavat. Vastaavasti suurempi RES-teho tukisi jännitettä laskevasti.	Aamupäivällä RES-tuotto vaihteli ja jännitteet olivat jo “herkillä”. Näin ylijänniteketju pystyi käynnistymään helpommin klo 12.32.
2. Dynaaminen tuki puuttui	Vain 10 lämpö-/ydinyksikköä oli varattu “control dinámico de tensión” -tehtävään; RES-voimalat toimivat kiinteällä tehokerroinasetusarvolla eivätkä pystyneet auttamaan jänniteheilahteluissa.	Pieni määrä synkronisia koneita ei kyennyt nielemään kasvavaa loistehoa, joten jännitetaso karkasi nopeammin hallinnasta.
3. Yksittäinen PV-laitos laukaisi 0,6 Hz -värähtelyn	Yksi suuri aurinkopuisto Badajozissa alkoi värähdellä (aktiivi- ja loisteho ±70 %) samassa taajuudessa kuin klo 12.03 havaittu 0,6 Hz-oskillaatio; muut RES-laitokset pysyivät “plana”. l	Tämä paikallinen ohjausvirhe toimi alkusysäyksenä vahvemmalle värähtelylle, joka heikensi verkon vaimennusta ennen loppukatoa.
4. Massiiviset RES-irtoamiset ylijännitteessä	12:32-12:33 välissä Ranskan tuonti väheni 1030 MW. Tästä 480 MW johtui havaituista RES-tehon pudotuksista ja yksittäisistä irtikytkennöistä.	RES-kato korvautui hetkessä viennin laskulla ja taajuus alkoi vajoamaan; samalla jokainen irtoaminen nosti jännitteitä entisestään (vähemmän kuormitusta → enemmän loistehoa).
5. Suurten aurinkoklustereiden suojaukset	Granada-alueella koko 400/220 kV -verkko putosi, kun muuntajan ylijännitesuoja laukesi – suojarajat oli asetettu tiukemmiksi kuin uusissa RES-kesto-vaatimuksissa (TED/749/2020).	Nopea RES-katko kiihdytti jännitteen nousua paikallisesti ja vei lisää tuotantoa pois verkosta, syventäen reaktioketjua.

Kokonaisarvio​

• Ei “vihreä tuotanto” sinänsä – komitea ei pidä uusiutuvaa tuotantoa kaatumisen perimmäisenä syynä, vaan jännitestabiliteetin alimitoituksen ja suoja-asetusten yhteisvaikutuksena
• RES kuitenkin toimi vahvistimena:
  1. Pieni inertia & loistehotuki → jännite- ja taajuussuojausten rajat ylittyivät aiemmin.
  2. Yksittäinen PV-ohjausbugi → paikallinen värähtely levisi ja heikensi vaimennusta.
  3. Ylijännitesuojat monissa aurinkoklustereissa laukeavat silmänräpäyksessä, vaikka uudet määräykset sallisivat lyhyen sietoviiveen
  4. RES-tuoton volatiliteetti (pilvet, sekunnittaiset rampit) osuivat samaan hetkeen, jolloin verkko oli jo lähellä kriittisiä jännitetasoja.

Johtopäätökset & suositukset​

1. Inverttereille dynaaminen jännite-/loisteho-ohjaus (Qt-droop, POD-toiminnot) velvoittavaksi.
   
   
2. Suojausprofiilien yhtenäistäminen: RES-laitosten LVRT/OVRT-viiveiden tulee noudattaa TED/749/2020-taulukoita, jotta ne eivät irtoa liian aikaisin.
   
   
3. Suurten PV-laitosten ohjauslogiikan auditointi – etenkin ne, jotka sijaitsevat kaukana vahvoista runkoverkoista.
   
   
4. Riittävä synkroninen varallaolo päiville, joissa hinta-/kysyntäyhdistelmä pitää lämpövoimaa muuten pois markkinoilta.

Yhteenvetona: uusiutuvat eivät “kaataneet” verkkoa, mutta niiden heikko loistehotuki, yhden PV-laitoksen ohjausvirhe ja useiden aurinkoklustereiden pikasuojat tekivät jännite-epästabiilisuudesta hallitsemattoman, kun synkronisten generaattorien määrä oli matala.

Osa tekoälyn kirjoitusvirheistä korjattu.

 

[Ogeli]

Kello 12:03 syntyi harvinainen 0,6 Hz:n värähtely, jonka lähde oli Iberian sisäinen.

Onko tämä sama kuin taajuusmodulaatio? Silloinhan se viittaisi siihen että inverttereiden takaisinkytkentä ei pysy perässä

Puhtaan suurista loistehon tuottajista mitenhän tämä on alkujaan sallittu.

Noh tuota tekoälyn suoltamaa tekstiä saa lukea ajatuksella ja varauksella.

 

[vemkki]

Estlink 2 palaa käyttöön perjantaina klo 1 aamuyöllä. Viisi päivää aikaisemmin kuin mitä aiemmin arvioitiin.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

 

[kapiteeli]

Suomen sähköjärjestelmässä merkittävä ylijäämä sähköä maanantain vastaisena yönä

Suomen sähköjärjestelmässä oli suuri ylijäämä sähköä 16.6.2025 yöllä, minkä seurauksena Suomessa aktivoitiin kaikki alassäätötarjoukset aikavälillä klo 2:00 – 3:30. Ylijäämä tarkoittaa tilannetta, jossa sähköjärjestelmässä sähköä tuotetaan enemmän kuin kulutetaan. Fingrid hallitsee ylijäämätilannetta aktivoimalla alassäätötarjouksia sähkön reservimarkkinoilla. Tarvittavan säädön suuren määrän vuoksi säätösähkön hinnaksi muodostui -10 000 €/MWh.

Alustavien tietojen mukaan ylijäämän taustalla oli suunniteltua suurempi sähkön tuotanto ja ennustettua matalampi sähkön kulutus. Lisäksi sähkön vientikapasiteettia Suomesta naapurimaihin oli käytössä normaalia vähemmän rakennustöiden ja EstLink 2 -vaurion vuoksi. Tilanteen hallitsemiseksi Fingrid kävi myös merkittävissä määrin kahdenvälistä sähkökauppaa Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnätin kanssa FennoSkan-siirtoyhteyttä hyödyntäen.

Säätösähkön hinta asettaa tasepoikkeaman hinnan. Tasepoikkeamien kustannukset kohdistuvat niille sähkömarkkinatoimijoille, jotka ovat aiheuttaneet tasevirheen. Fingrid kehottaa sähkömarkkinaosapuolia aktiivisuuteen oman taseen hallinnassa ja mFRR-energiamarkkinalle osallistumisessa.

Fingrid analysoi tilanteen huolellisesti, arvioi mahdollisesti tarvittavia jatkotoimenpiteitä ja tiedottaa niistä tarvittaessa myöhemmin.

Taustaa

Ylijäämä tarkoittaa tilannetta, jossa sähköjärjestelmässä sähköä tuotetaan merkittävästi enemmän kuin kulutetaan. Tällaisissa tilanteissa Fingrid aktivoi mFRR-energiamarkkinalta alassäätötarjouksia sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseksi.

Alassäätö tarkoittaa sähkön tuotannon pienentämistä tai kulutuksen lisäämistä. Alassäädön tapauksessa reservitoimittaja ostaa energiaa Fingridiltä.

Aktivoitujen säätöjen määrä- ja hintatietoja voi tarkastella Fingridin Avoin data -palvelussa

 

[vemkki]

Ranskan parlamentti kuulemma äänesti sen puolesta, että Fessenheimin ydinvoimala avataan uudestaan. Voimala on rakennettu vuonna 1978 ja sen teho on ollut 2x920 MW. Se suljettiin vuonna 2020. Voimala on siitä erikoinen, että se on ihan Saksan rajalla, eikä Sveitsikään ole kaukana.

Saksassa kampanjoitiin voimalan sulkemisen puolesta, mutta lisäksi asiaan liittyi ilmeisesti se, että vuoteen 2023 saakka Ranskassa oli voimassa laki, joka määritteli ydinvoimatuotannon maksimimäärän, ja Flamanvillen voimalan odotettiin valmistuvan pian.

Voimalan uudelleen avaaminen pitäisi vielä käsitellä Ranskan senaatissa, eikä läpimeno ole kuulemma mitenkään varmaa. Voimalassa on tehty purkutöitä ja 6000 tonnia materiaalia on jo roudattu pois, joten uudelleenkäynnistys ei ole mikään triviaali juttu.