• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

viikon huoltoseisokki vuodessa.

Hyvä vitsi. Vaikka tuo joskus saataisiin tuottamaan luotettavasti niin kyllä se on tuottamatta paljon enemmän kuin viikon vuodessa. Kannattaa nyt katsoa tuolta yltä miten luotettavasti tuo on viimeisen vuoden aikana tuottanut. Jos nyt päästään joskus jonnekkin 80-90% tuottavuuteen, niin hyvä.
 
Mä en ole vakuuttunut vieläkään, ettei sitä rakennettaisi. Tosin nyt jotkut ajavat rakennusten purkamista, joka on hölmöä. Toi sota loppuu aikanaan ja talous pitää huolen
siitä, että kannattavat infestoinnin saavat "tuulta" alleen. Kuten olen monesti sanonut politikot vaihtuu, mutta talous jää.

Niin meillä on se ero, että sinä näytät miettivän tätä päivää (sähkö ei ole loppunut) ja minä mietin myös ensi vuosikymmentä. Meillä on mielestäni nyt aivan riittävästi näyttöä, että meiltä puuttuu omavaraisuutta tuulettomilla pakkaspäivinä sekä nähtävissä on että tarvitsemme sähköä vuosivuodelta enemmän. Pienkuluttajien säästövara
on pakkaspäivinä aikalailla nyt imetty käyttöön, ellemme ala karsia elintasoamme.

Nyt taas siirtyy sulla maalitolpat. Sä väitit, että ilman tuulivoimaa meillä olisi jo lisää ydinvoimaloita. Ei että meillä olisi joskus tulevaisuudessa lisää ydinvoimaloita.
 
Tuo pyörii seuraavat 30-40 vuotta 24/7 samalla teholla. Mites tuulivoima?
Kuten tuossa yllä todettiin kuin, tähän asti käynnistys on ollut lähes yhtä kivinen kuin OL3:n ilman mediahuomiota.

Toivottavasti ymmärtävät myös hommata sähökattilan tehdas-alueelle ettei tarvitse tuota tulevaisuudessa 24/7 pitää käynnissä. Riittäisi paremmin poltettavaa biomassaa silloin kun sitä tarvitaan.

Noin yleisesti biomassan polttamisesta pitäisi siirtyä biomassan kaasuttamiseen. Synteesikaasusta on hyvä alkaa jalostamaan arvokkaampia kemianteollisuuden materiaaleja.
 
Toivottavasti ymmärtävät myös hommata sähökattilan tehdas-alueelle ettei tarvitse tuota tulevaisuudessa 24/7 pitää käynnissä. Riittäisi paremmin poltettavaa biomassaa silloin kun sitä tarvitaan.
Tuollaisen soodakattilan funktio on polttaa sellunkeitossa irronnut orgaaninen kama ja toisaalta muuntaa keittokemikaalit alkuperäiseen muotoon, joten sitä ei oikein voida korvata sähkökattilalla. Metsäyhtiöt kyllä tutkivat innokkaasti tapoja korvata soodakattila, koska se on prosessin kallein osa ja usein pullonkaulana tuotannon kasvattamiselle. Yksi mahdollisuus voisi olla mainitsemasi kaasutus, mutta se ei ole ainakaan vielä lähtenyt lentoon.
 
Nyt taas siirtyy sulla maalitolpat. Sä väitit, että ilman tuulivoimaa meillä olisi jo lisää ydinvoimaloita. Ei että meillä olisi joskus tulevaisuudessa lisää ydinvoimaloita.
Ei muuten ole siirtynee (ne siirtyy jääkiekossa) mä väitin alunperin, että tuulivoiman lisääntyminen on vaikuttanut meidän sähköätuottavien yritysten johdon ja politikkojen päätöksiin. Ja sitä mieltä edelleenkin olen.

Se sitten miten/mihin se oikeasti on vaikuttanut jää kunkin oman uskon varaan (Hanhikiven siiryminen on yksi mitä epäilen). Siitä olen edelleen varma, että jotain korvaavaa tuotantoa meillä olisi, jos tuulivoimaa ei olisi ja luultavasti emme olisi olleet niin omahyväisiä hiilineutraalisuuden suhteen.
Sekä vaikka on nyt tuulivoimaa, niin juuri siksi nytkin pitäisi tehdä nopeasti päätöksiä millä turvataan teho-omavaraisuus. Sen kuntoon hoitaminen vie vuosia tehtiin se miten päin tahansa, mutta ne päätökset pitäisi tehdä. Nyt vaikuttaa siltä, että markkinavoimia ei asian hoitaminen kuntoon kiinnosta.
 
Nyt taas siirtyy sulla maalitolpat. Sä väitit, että ilman tuulivoimaa meillä olisi jo lisää ydinvoimaloita. Ei että meillä olisi joskus tulevaisuudessa lisää ydinvoimaloita.

Näinhän tässä aina käy, kun väitteet ammutaan alas.

Sekä vaikka on nyt tuulivoimaa, niin juuri siksi nytkin pitäisi tehdä nopeasti päätöksiä millä turvataan teho-omavaraisuus. Sen kuntoon hoitaminen vie vuosia tehtiin se miten päin tahansa, mutta ne päätökset pitäisi tehdä. Nyt vaikuttaa siltä, että markkinavoimia ei asian hoitaminen kuntoon kiinnosta.

Emme ole olleet teho-omavaraisia 50 vuoteen, joten tässä vaiheessa on turha alkaa panikoimaan.
 
Paljonko tästä käyttää tehdas itse ja paljonko menee myyntiin? Olettaisin tehtaan kuluttavan ihan reilusti sähköä. Tälläisiä ei vaan Suomeen voi monta rakentaa kun tuokin kuluttaa muistaakseni 10% kaikesta Suomessa hakattavasta puusta, mukaan lukien tukit, joita ei tietenkään ole tarkoituksen mukaista sinne työntää. Hakkuita ei Suomessa voi paljon enää lisätä. Näiden polttavien laitosten osalla se polttoaine on merkittävä osa kuluista ja sitä kulua ei taas ole tuulivoimassa, joten sekin pitää ottaa huomioon kun vertaillaan.
UMM-palvelun mukaan 250 MW on ilmoitettu tehokapasiteetti laitokselle, eli tuon verran laitos tuottaa ulospäin sähköverkkoon.
 
No joo, ei kyllä taas vaihteeksi harmita 8.3 snt kiinteä sopimus, vaikka kesällä olikin välillä kallis. Vielä ei kulu kovin paljoa sähköä, kun on vielä sen verran lämpimät kelit, ettei noita sähköpattereita vielä tarvi. Mutta eipähän toisaalta tarvi miettiä näitä piikkejä.
 
No joo, ei kyllä taas vaihteeksi harmita 8.3 snt kiinteä sopimus, vaikka kesällä olikin välillä kallis. Vielä ei kulu kovin paljoa sähköä, kun on vielä sen verran lämpimät kelit, ettei noita sähköpattereita vielä tarvi. Mutta eipähän toisaalta tarvi miettiä näitä piikkejä.
Nyt ei ole enää varaa ottaa kiinteää kun pitää ensi kesänä saada omansa pois pörssistä. :whistling:
 
Se tässä kiinteässä on hyvä, ettei sinänsä tarvi välittää näistä piikeistä tippaakaan. Kaikista hölmöintä olisi ottaa tällainen kiinteä sopimus ja sitten kuitenkin joustaa kuten pörssisähköilijä, koska tuolloin vain maksimoi oman haitan ilman mitään hyötyä.

Käytin silloin viime tammikuunkin 2 euron päivänä sähköä täysin normaalisti.
 
No joo, ei kyllä taas vaihteeksi harmita 8.3 snt kiinteä sopimus, vaikka kesällä olikin välillä kallis. Vielä ei kulu kovin paljoa sähköä, kun on vielä sen verran lämpimät kelit, ettei noita sähköpattereita vielä tarvi. Mutta eipähän toisaalta tarvi miettiä näitä piikkejä.
Viimeksi kun katoin, niin juuri tuota suuruusluokkaa oli omalla kohdalla toteutuma pörssissä 12kk ajalta. On automatiikkaa ja on optimoitu, mutta kun ei ole sähköautoja, niin kesällä halpaa sähköä menee niin vähän ja talvella vastaavasti kallista moninverroin enemmän, niin talvikuukaudet dominoivat keskihintaa niin paljon. Pörssin vuoden keskiarvolla on turha leuhotella, jollei asu kaukolämmitteisessä kerrostalossa. Omalla kohdalla pörssin hyöty ollut hyvin pitkälti +-0. Jännityksen elämään sitten voi kukin laskea plussaksi tai miinukseksi.
 
Se tässä kiinteässä on hyvä, ettei sinänsä tarvi välittää näistä piikeistä tippaakaan. Kaikista hölmöintä olisi ottaa tällainen kiinteä sopimus ja sitten kuitenkin joustaa kuten pörssisähköilijä, koska tuolloin vain maksimoi oman haitan ilman mitään hyötyä.

Käytin silloin viime tammikuunkin 2 euron päivänä sähköä täysin normaalisti.
Joo mielenrauhasta siinä kiinteässä maksetaan.

Sulatin pakastimen ja istuin pimeässä tuon 2 euron päivän. No oli oikeasti pöytälamppu sentään päällä ja sekin jo hirvitti. :)
 
Emme ole olleet teho-omavaraisia 50 vuoteen, joten tässä vaiheessa on turha alkaa panikoimaan.
Emmekä koskaan tuona aikana näin velkaisia, nyt vähäiset elämän yli jäävät euromme isolta osalta imetään sähköä tuottavien yhtiöiden kassoihin ja sieltä osin sijoittajien taskuun ulkomaille, pois meidän kansantalouden rahankierrosta.
=> Meidän kykymme maksaa ne tarvittavat lisävoimalat heikkenevät vuosi vuodelta ja tämä negatiivinen talouskierre jatkuu, kun kansalaiset joutuvat säätämään maksaakseen kohonneet sähkölaskunsa. Vaikuttaa paljon meidän muuhunkin talouteemme.
Tämä nosto siis enemmän kuin todelliset sähköntuotannon kulunnousut. Huomennakin taitaa olla lähes 60snt/kWh hetkittäin pörssihinta ja se maksetaa kaikesta (myös tuulivoimasta) tuotannosta.

Nyt ovat jo monet kotitaloudet vaikeuksissa, taisi olla tänään, vaiko eilen, asiasta juttua Ylen sivuilla sähkönsiirtohintojen kallistumisen yhteydessä ainakin jutun kommenteissa.
 
Joo mielenrauhasta siinä kiinteässä maksetaan.

Sulatin pakastimen ja istuin pimeässä tuon 2 euron päivän. No oli oikeasti pöytälamppu sentään päällä ja sekin jo hirvitti. :)

Tuo kahden euron päivä oli työpaikalla myös mielenkiintoinen, kun työnteon sijaan piti esimiehen käskystä sammutella sähkölaitteita.
 
Pelistä pois huomenna
- Kaukaan voima 125 MW, syy: huollon valmistuminen viivästyi 28.8 -> 20.9
- Äänekoski 260 MW, syy: huollon valmistuminen viivästyi 12.9 -> 17.9
- Kemi 250 MW (pois klo 12-15), syy: kaasuräjähdyksen korjauksen jälkeiset uudelleenkäynnistystoimenpiteet
- OL2, 890 MW, syy: turbiinivika
- Martinlaakso 89 MW, syy: aikataulutettu huolto
- Loviisa 1, 507 MW, syy: aikataulutettu huolto
- Martinlaakso 75 MW, syy: aikataulutettu huolto
- Vuosaari 160 MW, syy: aikataulutettu huolto
- Toppila 98 MW, syy: huollon valmistuminen viivästyi 25.8 -> 1.10
- Keljonlahti 190 MW, syy: aikataulutettu huolto

Kun tässä on vielä siirtolinjojen korjauksia samaan aikaan, niin väkisin tulee mieleen, kannattaisikohan noita huoltoja suunnitella ihan Fingridin ja tuottajien yhteistyössä. Äkkiseltään ajattelisi, että heinäkuu olisi se aika jolloin kannattaisi olla sekä siirtolinjat että tuotanto remontissa, eikä syyskuu jolloin jo jonkin verran alkaa olla lämmitysenergian tarvetta.
 
Emmekä koskaan tuona aikana näin velkaisia,

Aivan, eli nyt tehtävät energiaratkaisut on oltava kustannustehokkaita ettei ajeta kansantalouttamme korkeilla energian hinnoilla vielä entistä enemmän ahdinkoon. Nyt ei siis ole varaa päättömästi heittää vaikka 25 miljardia uuteen ydinvoimalaan.
 
Huomennahan on aurinkoinen päivä. Kuinka paljon pitäisi olla enemmän aurinkovoimaa, että tuo 60 sentin piikki ei olisi toteutunut tässä tilanteessa?
 
Huomennahan on aurinkoinen päivä. Kuinka paljon pitäisi olla enemmän aurinkovoimaa, että tuo 60 sentin piikki ei olisi toteutunut tässä tilanteessa?
Aamu 9:ltä aurinkotuotanto on näin syyskuussa jo aika vähäistä, eli ehkä joku 10-kertainen (10 GW kokonaiskapasiteetti) jos olisi niin sit piikki ei olisi toteutunut.
 
Kun tässä on vielä siirtolinjojen korjauksia samaan aikaan, niin väkisin tulee mieleen, kannattaisikohan noita huoltoja suunnitella ihan Fingridin ja tuottajien yhteistyössä. Äkkiseltään ajattelisi, että heinäkuu olisi se aika jolloin kannattaisi olla sekä siirtolinjat että tuotanto remontissa, eikä syyskuu jolloin jo jonkin verran alkaa olla lämmitysenergian tarvetta.

Eihän sitä heinäkuussa mitään huoltoja voi tehdä, sehän on lomakuukausi!

Fakta on että nykyisillä huoltoaikatauluilla sekä maaliskuu että syyskuu ovat pörssihintojen kannalta riskikuukausia.
 
Viimeksi muokattu:
Fakta on että nykyisillä huoltoaikatauluilla sekä maaliskuu että syyskuu ovat pörssihintojen kannalta riskikuukausia.
Siinä saa hyvin esimakua siitä, mitä vakaan tuotannon väheneminen ja sääriippuvaisen tuotannon osuuden lisääntyminen vaikuttaa. Rajua heiluntaa ja epävarmoja hintoja tuulesta ja tuurista riippuen.
 
Siinä saa hyvin esimakua siitä, mitä vakaan tuotannon väheneminen ja sääriippuvaisen tuotannon osuuden lisääntyminen vaikuttaa. Rajua heiluntaa ja epävarmoja hintoja tuulesta ja tuurista riippuen.
Ei kannata avata taas tätä matopurkkia.. (sieltä tulee hinkley pointit, sähköauton lataukset yöllä ja ilman heiluntaa sähkön hinta min. 20-30 c/kWh jne) :)
 
Ei kannata avata taas tätä matopurkkia.. (sieltä tulee hinkley pointit, sähköauton lataukset yöllä ja ilman heiluntaa sähkön hinta min. 20-30 c/kWh jne) :)
No eihän maaliskuussa ja syyskuussa ole mitään ongelmaa, jos vain tuulee kovaa. Sitten kun ei tuule on eri juttu. Joskus tuulee ja joskus ei tuule. Sellaista se sää on.
 
Eihän sitä heinäkuussa mitään huoltoja voi tehdä, sehän on lomakuukausi!

Fakta on että nykyisillä huoltoaikatauluilla sekä maaliskuu että syyskuu ovat pörssihintojen kannalta riskikuukausia.
Kummasti kuitenkin kaikkea muuta infraa huolletaan sujuvasti juuri kesällä ja tekijät löytyy.
 
No eihän maaliskuussa ja syyskuussa ole mitään ongelmaa, jos vain tuulee kovaa. Sitten kun ei tuule on eri juttu. Joskus tuulee ja joskus ei tuule. Sellaista se sää on.
Niin tai muut voimalat olisi käytössä. Nytkin on 2644MW kapaa rikki tai huollossa. Siirtolinjat tähän päälle.
 
Kummasti kuitenkin kaikkea muuta infraa huolletaan sujuvasti juuri kesällä ja tekijät löytyy.

Äläpä. toivottavasti pirskahdus sarkasmia löytyi alkuperäisestä viestistäni. Tätä on siis oikeasti ihmetelty jo pitkään sähköntuotannon puolella mitenkä on täysin mahdotonta aikatauluttaa esim. ydinvoimaloiden huoltoja heinäkuulle ja sama tuntuu myös koskevan pienempiä voimaloita.
 
Niin tai muut voimalat olisi käytössä. Nytkin on 2644MW kapaa rikki tai huollossa. Siirtolinjat tähän päälle.
Onhan tää vähän ironista että huoltoja tai vikoja ei lasketa samalla tavalla kaikkien tuotantomuotojen heikkoudeksi kuin tuulettomia päiviä. Vastahan täällä joku väitti että Metson biotuotetehdas tuottaa sähköä 24/7 vaikka tilastojen valossa puhutaan tällä hetkellä tuskin edes 85 prosentin uptimesta.
 
Niin tai muut voimalat olisi käytössä. Nytkin on 2644MW kapaa rikki tai huollossa. Siirtolinjat tähän päälle.
No sitäpä tässä on juuri tarkoitettu. Nyt ollaan poikkeuksellisen paljon sääriippuvaisen tuotannon varassa. Tuulimyllyissä on täysi 7000+MW kapasiteetti käytössä. Eli ei ole mitään ongelmaa (paitsi että ei tuule).
 
Onhan tää vähän ironista että huoltoja ei lasketa samalla tavalla kaikkien tuotantomuotojen heikkoudeksi kuin tuulettomia päiviä. Vastahan täällä joku väitti että Metson biotuotetehdas tuottaa sähköä 24/7 vaikka tilastojen valossa puhutaan tällä hetkellä tuskin edes 85 prosentin uptimesta.

Huollot voi aikatauluttaa lämmityskauden ulkopuolelle, tuulettomuutta ei. Nythän ei kuitenkaan taida olla mitään pulaa sähköstä, ainoastaan pulahinnat kiitos hienon järjestelmän.
 
Äläpä. toivottavasti pirskahdus sarkasmia löytyi alkuperäisestä viestistäni. Tätä on siis oikeasti ihmetelty jo pitkään sähköntuotannon puolella mitenkä on täysin mahdotonta aikatauluttaa esim. ydinvoimaloiden huoltoja heinäkuulle ja sama tuntuu myös koskevan pienempiä voimaloita.
Tai jos vaikka ydinvoimaloiden huolloissa on pullonkaulana jotain harvinaista erityisasiantuntemusta mitä pitää kierrättää euroopanlaajuisesti, niin luulisi että siirtoverkon huolloissa ei mitään tällaisia ole ja vähintäänkin sieltä voisi joustaa.
 
No sitäpä tässä on juuri tarkoitettu. Nyt ollaan poikkeuksellisen paljon sääriippuvaisen tuotannon varassa. Tuulimyllyissä on täysi 7000+MW kapasiteetti käytössä. Eli ei ole mitään ongelmaa (paitsi että ei tuule).
Niin että pitäisi olla naftaliinissa aina korvaava määrä ei-sääriippuvaista tuotantoa? Mitään naftaliinituotantoa ei vaan voi olla.
 
Enronhan jäi kiinni siitä, että pyysivät ajamaan voimaloita alas huolto-tekosyyn nojalla, jotta saisivat sähkön hintaa ylös. Siitähän seuras kaliforniassa ihan sähkökatkojakin. En usko että suomessa olisi vielä niin kieroa peliä (Enronhan teki paljon muutakin mätää). Mutta kyllä ainakin noita suunniteltuja katkoja pitäisi saada jaettua myös kesällekkin. Huutokaupataan vaikka huoltoviikoot. Rupee löytymään heinakuullekkin huoltajia, jos lomakuukauden slotit lähtee halvimmalla...
 
Niin että pitäisi olla naftaliinissa aina korvaava määrä ei-sääriippuvaista tuotantoa? Mitään naftaliinituotantoa ei vaan voi olla.
Ei vaan aiemmin sanoin tämän olevan esimakua tulevasta uudesta normaalista kun tuurivoiman prosenttiosuus kasvaa. Halpaa kun tuulee ja erittäin epävarmoja hintoja ja rajua heiluntaa kun ei tuule.
 
Ei vaan aiemmin sanoin tämän olevan esimakua tulevasta uudesta normaalista kun tuurivoiman prosenttiosuus kasvaa. Halpaa kun tuulee ja erittäin epävarmoja hintoja ja rajua heiluntaa kun ei tuule.
Niin että pitäisi olla naftaliinissa aina korvaava määrä ei-sääriippuvaista tuotantoa? Mitään naftaliinituotantoa ei vaan voi olla.
Tilannetta voisi kuitenkin paljon parantaa aikataulutuksella. Sen lisäksi että saadaan enemmän ei-sääriippuvaista kapasitettia käyttöön sinne lämmityskaudelle, saisi myös enemmän aurinkovoimaa kohdistettua tuulettomille huoltopäiville.
 
Äläpä. toivottavasti pirskahdus sarkasmia löytyi alkuperäisestä viestistäni. Tätä on siis oikeasti ihmetelty jo pitkään sähköntuotannon puolella mitenkä on täysin mahdotonta aikatauluttaa esim. ydinvoimaloiden huoltoja heinäkuulle ja sama tuntuu myös koskevan pienempiä voimaloita.
Tai jos vaikka ydinvoimaloiden huolloissa on pullonkaulana jotain harvinaista erityisasiantuntemusta mitä pitää kierrättää euroopanlaajuisesti, niin luulisi että siirtoverkon huolloissa ei mitään tällaisia ole ja vähintäänkin sieltä voisi joustaa.
Näinhän se on muistaakseni tässäkin ketjussa joskus selitetty. Siis että erityisesti ydinvoimaloiden, jos nyt muunkin voimala- ja verkkoinfran, isoissa huolloissa kiertää samoja ukkoja ei pelkästään koko Suomessa vaan Pohjoismaissa tai jopa laajemmin, ja tämän takia pitää huoltoja porrastaa, jotta saadaan yksi valmiiksi ennen kuin aloitetaan toista kymmenen muun käynnissä olevan rinnalle.
 
Kun tässä on vielä siirtolinjojen korjauksia samaan aikaan, niin väkisin tulee mieleen, kannattaisikohan noita huoltoja suunnitella ihan Fingridin ja tuottajien yhteistyössä. Äkkiseltään ajattelisi, että heinäkuu olisi se aika jolloin kannattaisi olla sekä siirtolinjat että tuotanto remontissa, eikä syyskuu jolloin jo jonkin verran alkaa olla lämmitysenergian tarvetta.

Huollot alkaa joskus Maaliskuun loppupuolella ja päättyy Joulukuussa.. Tuplaamalla huoltoporukoiden määrää saisi huoltosesongin kesto lyhennetty 4,5 kuukauteen?
 
Näillä hinnoilla alkaa taas aurinkopaneelit ja omat akut kiinnostamaan, josko saisi edes kalleimmat tunnit omasta akusta, tai josko voisi halvemmilla yötunneilla ladata suoraan omaan akustoon virtaa. Saksassa akut alkaa olemaan jo kohtuuhintaisia (okei, siellä 0% alv aurinkosähköprojekteille).
 
Näinhän se on muistaakseni tässäkin ketjussa joskus selitetty. Siis että erityisesti ydinvoimaloiden, jos nyt muunkin voimala- ja verkkoinfran, isoissa huolloissa kiertää samoja ukkoja ei pelkästään koko Suomessa vaan Pohjoismaissa tai jopa laajemmin, ja tämän takia pitää huoltoja porrastaa, jotta saadaan yksi valmiiksi ennen kuin aloitetaan toista kymmenen muun käynnissä olevan rinnalle.

Ydinvoimaloiden huolloissa pohjoismaissa kiertää samat porukat koska se nimenomaan vaatii erityisosaamista, mutta niiden aikataulutus on tehty seuraavasti:

1) ns. lämmityskaudella pyritään välttämään huoltoja eli marras-helmikuussa huoltoja ei juurikaan ole
2) heinäkuussa ei ole yksikään voimala huollossa

tuosta jälkimmäisestä pitäisi oikeasti päästä eroon koska nyt kun remmiin tuli uusi voimala (OL3) niin se sai automaattisesti taloudellisesti paskimmat huoltoajat eli maaliskuun ja/tai syys/lokakuun.
 
Tätä on siis oikeasti ihmetelty jo pitkään sähköntuotannon puolella mitenkä on täysin mahdotonta aikatauluttaa esim. ydinvoimaloiden huoltoja heinäkuulle ja sama tuntuu myös koskevan pienempiä voimaloita.
Pohdin, en tiedä. Voisiko syynä heinäkuun taukoon huolloissa olla kahdessa asiassa:
1) Joskus ihmisten on syytä pitää lomaa ja heinäkuussa on Suomi kiinni. Jokin muu lomakuukausi on huoltohenkilöstöllä syytä olla kuin marras-helmikuu. Vuosilomalain mukaisesta lomakaudesta ei varmaan työntekijät mielellään lipeä?
2) Heinäkuussa taitaa sähkönkulutus olla pienimmillään, niin riski henkilöstön tavoittamattomuuden osalta vikatapauksissa on myös pieni.
 
Vaikka heinäkuussa ei ydinvoimaloita yleensä huolleta, niin aika merkittävä kapasiteetti yhteistuotantolaitoksista on yleensä huollossa tuolloin. Ja Suomessa se sama ydinvoimaloita huoltava porukka on myös usein noidenkin laitosten huollossa mukana. Kyllä suomalaisten huoltofirmojen tilauskirjat ovat käytännössä kaikki lämmityskauden ulkopuoliset kuukaudet täynnä. Lämmityskaudella sitten huolletaan voimalaitosten varaosia tulevia vuosihuoltoja varten.

Ydinvoimaloissa on sitten lisänä vielä nämä ulkomaalaiset erikoisosaajat ja esimerkiksi OL3 tapauksessa nämä yritykset toimivat käytännössä ihan ympäri maailmaa huoltoprojekteissa ja tilauskirjat ovat tukossa, jonka takia huoltoaikataulut pitää suunnitella melko varhaisessa vaiheessa. Kolmosen tapauksessa alun huoltoajankohtiin vaikuttaa tietenkin vahvasti takuuaika. OL1/2 ruotsalaisten liukuhihnalaitosten tapauksessa huoltoporukka on lähinnä ruotsalaista ja huoltavat muutamat laitosyksiköt vuodessa. Loviisassa oli ainakin muinoin paljon venäläisiä huoltomiehiä vuosihuolloissa.
 
Kun tässä on vielä siirtolinjojen korjauksia samaan aikaan, niin väkisin tulee mieleen, kannattaisikohan noita huoltoja suunnitella ihan Fingridin ja tuottajien yhteistyössä. Äkkiseltään ajattelisi, että heinäkuu olisi se aika jolloin kannattaisi olla sekä siirtolinjat että tuotanto remontissa, eikä syyskuu jolloin jo jonkin verran alkaa olla lämmitysenergian tarvetta.
Pohjoisessa ei korjata siirtolinjaa vaan ruottalaiset tekee jotain Luulajajokivarressa ja siellä on 400kV linja pois käytöstä. Tuo linja syöttää Kemimaan linjaa niin sieltä ei voi siirtää sähköä. Ruottalaisilla on luultavasti ihan omat aikataulunsa.
 
Viimeksi kun katoin, niin juuri tuota suuruusluokkaa oli omalla kohdalla toteutuma pörssissä 12kk ajalta. On automatiikkaa ja on optimoitu, mutta kun ei ole sähköautoja, niin kesällä halpaa sähköä menee niin vähän ja talvella vastaavasti kallista moninverroin enemmän, niin talvikuukaudet dominoivat keskihintaa niin paljon. Pörssin vuoden keskiarvolla on turha leuhotella, jollei asu kaukolämmitteisessä kerrostalossa. Omalla kohdalla pörssin hyöty ollut hyvin pitkälti +-0. Jännityksen elämään sitten voi kukin laskea plussaksi tai miinukseksi.
Jännä kyllä jos edes optimoinnilla ei voita kiinteää sopimusta. Tarkoittaa, ettei pörssisähkö ole ehkä jatkossakaan järkevä valinta tähän omaankaan sähkölämmitteiseen asuntoon.

Mahdollisuus optimoida on lämmityskaudella aika rajallinen tuota jo tällä hetkellä yöaikaan lämpiävää lämminvesivaraajaa lukuunottamatta. Ehkä muun sähkölämmityksen kohdalla voisi toimia vaikka joku automatiikka, joka jättää automaattisesti pois vaikka päivän 8 kalleinta tuntia tms. Ei tämä kämppä siinä ajassa ehdi liikaa kylmetä. Kodinkoneet lämmityskaudella aika yhdentekeviä, koska niiden kuluttama sähkö muuttuu kuitenkin lämmöksi joka lämmittää kämppää. Kesäaikaan noilla on tietysti jonkin verran merkitystä, ja lämmintä vettä kuluu kesälläkin.

Se tuntuu vähän hassulta, että aika moni tuntuu luulevan, että tämä sähköpörssi keksittiin vasta 2022.
 
Jännä kyllä jos edes optimoinnilla ei voita kiinteää sopimusta. Tarkoittaa, ettei pörssisähkö ole ehkä jatkossakaan järkevä valinta tähän omaankaan sähkölämmitteiseen asuntoon.

Mahdollisuus optimoida on lämmityskaudella aika rajallinen tuota jo tällä hetkellä yöaikaan lämpiävää lämminvesivaraajaa lukuunottamatta. Ehkä muun sähkölämmityksen kohdalla voisi toimia vaikka joku automatiikka, joka jättää automaattisesti pois vaikka päivän 8 kalleinta tuntia tms. Ei tämä kämppä siinä ajassa ehdi liikaa kylmetä. Kodinkoneet lämmityskaudella aika yhdentekeviä, koska niiden kuluttama sähkö muuttuu kuitenkin lämmöksi joka lämmittää kämppää. Kesäaikaan noilla on tietysti jonkin verran merkitystä, ja lämmintä vettä kuluu kesälläkin.

Se tuntuu vähän hassulta, että aika moni tuntuu luulevan, että tämä sähköpörssi keksittiin vasta 2022.
Optimointi on käytännössä lämminvesivaraaja (~5kWh/vrk), joka päällä 3 halvinta tuntia vuorokaudessa ja kylppärin lattialämmitys, josta blokattu kalleimmat 8h pois. Toki jotakin kyttäystä sille, milloin laitetaan sauna lämpenemään, pyykkikone yöllä ja muuta vastaavaa.

Viime talven kohdalla oli jo monella puhetta, että jos talo lämpenee sähköllä (suora, ilpit, vilpit, maalämpö jne) ei pörssi ole yhtään halvempi. Kalliina kuukausina menee niin paljon enemmän sähköä, että halvoilla kuukausilla ei ole kokonaisuuteen mitään merkitystä, kuten ei ole suurta merkitystä vuotuisella pörssin keskihinnalla, jota mainostettu. Isoja monen kuution yösähkön kulta-ajan vesivaraajia ei enää käytännössä ole kenelläkään, joten lämmön varastointimahdollisuus on huonoa. Sähköautolla pääsisi hyötymään paremmin ja laskemaan omaa henkilökohtaista keskihintaa kun lataa halvimpina tunteina, jos se muuten mahdollista.

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa (ml pumput) pörssisähkö ei ole mikään graalin malja. Kalliit kuukaudet jyräävät halvat alleen. Lähes kaikki tutut omakotiasujat ovat vaihtaneet pörssistä takaisin kiinteään. Hyödyn epävarmuus ja hintojen arvaamattomuus syynä. Saattaa vähän voittaa, saattaa vähän hävitä tai sitten kosahtaa kunnolla jonakin kuukautena.

Nyt syyskuussa kova heilunta ei paljoa haittaa, koska torpan lämmitys ei dominoi sähkönkulutusta ja vedet lämpenee kun halvinta jne ja muu kulutus hyvin vähäistä. Ihan Sitran ennusteessakin ennustetaan Suomeen voimakkaasti lisääntyvää heiluntaa sähkön hintaan ja keskihinnan reipasta nousua siitä syystä. Tämä siis johtuu sääriippuvaisen tuotannon prosenttiosuuden kasvusta. Halpaa kun tuulee, erittäin kallista kun ei tuule ja niin edelleen. Nyt syyskuussa 2024 saadaan siis esimakua siitä, miten hinnat revittelevät kun ollaan käytännössä pitkälti tuulen ja tuurin varassa. Se mistä se syyskuussa 2024 johtuu ei ole oleellista, vaan se, että miten hinnat käyttäytyvät tulevaisuudessa kun tuurivoima dominoi.

Kuluttajien pörssisähkösopimukset yleistyivät silloin 2022, kun energiakriisi sai kiinteiden hinnat kymmenkertaistumaan.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
254 995
Viestejä
4 431 511
Jäsenet
73 463
Uusin jäsen
ToniSn

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom