Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JCSH]

Tuossa voisi olla jonkinlainen järki. Erillisinä on päässälaskemalla vaikea saada kannattavaa bisnestä, tai sitten tulot pitää tulla muualta kuin sähköstä. Esim niistä vihersertifikaateista tai vastaavista pesuista.

No kyllä ne erillisinäkin toimii siinä missä tuulifirmojenkin omistamina. Periaate on kuitenkin sama, ladataan kun halpaa ja myydään kun kalliimpaa.
Mutta jos akun ja tuulivoimalan omistaja ovat samat, niin tuon osto-myynti syklin pystyy tekemään pikkasen pienemmillä kuluilla.

 

[B12]

Pikaisesti katsottuna grid storage akkujen hinnat ovat nyt siellä jossain 100 000e / MWh paikkeilla. Jos hintaeroa on se 70e / MWh, niin ilman rahoituskuluja tuo olisi sellaiset 1500 sykliä. Osuu aikalailla sinne lithium ioni akkujen minimikestoon (yleensä oletus on, että ne kestää vähintään sellaiset vajaat 2000 sykliä), joten ei toi mikään kovin kaukaa haettu skenaario ole.

Jos vuodessa kannattaa tehdä vaikka 100 sykliä (lähimainkaan joka päivä ei maksa vaivaa, koska hinta liian tasainen), tuo tekee 15v ja alkaa olla kyllä melko heikosti kannattavaa bisnestä plus akut totaalisen loppu 15v kohdalla.

 

[B12]

No kyllä ne erillisinäkin toimii siinä missä tuulifirmojenkin omistamina. Periaate on kuitenkin sama, ladataan kun halpaa ja myydään kun kalliimpaa.
Mutta jos akun ja tuulivoimalan omistaja ovat samat, niin tuon osto-myynti syklin pystyy tekemään pikkasen pienemmillä kuluilla.

Plus että sama toimija saa hyödyn kummastakin skenaariosta. Tasaa tulovirtaa, mutta toki nostaa investointikustannuksia.

 

[MOS6510]

No, ydinvoiman rakentaminen nykyhinnoilla on kannattamatonta. Toisaalta jos pienemmät akustot ovat jossain vaiheessa kannattavia rakentaa, voi useamman projektin kokonaiskapasiteetti kasvaa melko isoksi kun ei tarvitse tuollaista 15 miljardin rahakasaa lyödä suoraan pöytään.

Mistä ihmeestä keksit tällaisia 15 miljardin summia ydinvoimalalle? Se, että ranskalaiset tyrivät EPR-voimaloiden suunnittelun ja rakentamisen ei kerro yleisesti ottaen ydinvoimaloiden hintatasosta mitään. Esimerkiksi Etelä-Korea rakentaa APR-1400-reaktoreita huomattavasti halvemmalla.

Yksi esimerkki löytyy UAE:sta, jonne korealaiset rakensivat 4 kpl APR-1400-reaktoreita - rakentamisaika oli noin 8 vuotta per yksikkö. Ensimmäisen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2012 ja viimeinen valmistui maaliskuussa 2024. Rakentamisen kustannus 32 miljardia USD:tä eli 8 miljardia USD:tä tai 7,2 Mrd EUR per voimala. Nämä olivat Emiraattien ensimmäiset voimalat, joten paikallinen oppimiskäyrä huomioiden hieno saavutus.

Barakah nuclear power plant - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[kaarlos]

Mistä ihmeestä keksit tällaisia 15 miljardin summia ydinvoimalalle? Se, että ranskalaiset tyrivät EPR-voimaloiden suunnittelun ja rakentamisen ei kerro yleisesti ottaen ydinvoimaloiden hintatasosta mitään. Esimerkiksi Etelä-Korea rakentaa APR-1400-reaktoreita huomattavasti halvemmalla.

Yksi esimerkki löytyy UAE:sta, jonne korealaiset rakensivat 4 kpl APR-1400-reaktoreita - rakentamisaika oli noin 8 vuotta per yksikkö. Ensimmäisen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2012 ja viimeinen valmistui maaliskuussa 2024. Rakentamisen kustannus 32 miljardia USD:tä eli 8 miljardia USD:tä tai 7,2 Mrd EUR per voimala. Nämä olivat Emiraattien ensimmäiset voimalat, joten paikallinen oppimiskäyrä huomioiden hieno saavutus.

Barakah nuclear power plant - Wikipedia

en.wikipedia.org

Referenssinä Flamenville ja Hinkley Point on relevantimpia koska projektit toteutetaan Euroopassa. Molemmissa kustannukset ovat astronomisella tasolla.

 

[JCSH]

Mistä ihmeestä keksit tällaisia 15 miljardin summia ydinvoimalalle? Se, että ranskalaiset tyrivät EPR-voimaloiden suunnittelun ja rakentamisen ei kerro yleisesti ottaen ydinvoimaloiden hintatasosta mitään. Esimerkiksi Etelä-Korea rakentaa APR-1400-reaktoreita huomattavasti halvemmalla.

Yksi esimerkki löytyy UAE:sta, jonne korealaiset rakensivat 4 kpl APR-1400-reaktoreita - rakentamisaika oli noin 8 vuotta per yksikkö. Ensimmäisen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2012 ja viimeinen valmistui maaliskuussa 2024. Rakentamisen kustannus 32 miljardia USD:tä eli 8 miljardia USD:tä tai 7,2 Mrd EUR per voimala. Nämä olivat Emiraattien ensimmäiset voimalat, joten paikallinen oppimiskäyrä huomioiden hieno saavutus.

Barakah nuclear power plant - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ei nyt kuitenkaan kannata hakea sitä verrokkia jostain UAE:sta, jossa on jotain suorastaan orjatyöhön verrattavissa olevaa työvoimaa käytössä.
Järkevämpää vilkaista vaikkapa Puolan tulevia hintoja, ottaa huomioon, että sekin on Puola, ja lisätä siihen sitten sellaiset ainakin 20-30% lisää jotta päästään Suomen hintatasoihin.

 

[3dfx]

Mistä ihmeestä keksit tällaisia 15 miljardin summia ydinvoimalalle? Se, että ranskalaiset tyrivät EPR-voimaloiden suunnittelun ja rakentamisen ei kerro yleisesti ottaen ydinvoimaloiden hintatasosta mitään. Esimerkiksi Etelä-Korea rakentaa APR-1400-reaktoreita huomattavasti halvemmalla.

Yksi esimerkki löytyy UAE:sta, jonne korealaiset rakensivat 4 kpl APR-1400-reaktoreita - rakentamisaika oli noin 8 vuotta per yksikkö. Ensimmäisen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2012 ja viimeinen valmistui maaliskuussa 2024. Rakentamisen kustannus 32 miljardia USD:tä eli 8 miljardia USD:tä tai 7,2 Mrd EUR per voimala. Nämä olivat Emiraattien ensimmäiset voimalat, joten paikallinen oppimiskäyrä huomioiden hieno saavutus.

Barakah nuclear power plant - Wikipedia

en.wikipedia.org

ei taida UAE vertaantua suomeen mitenkään.

 

[vemkki]

Sen sijaan niitä voidaan rakentaa hiljalleen sitä mukaa kun tarvetta tulee. Esim. tuulivoimafirmat voivat itse investoida akkuhin, jotta saavat parempaa hintaa tuottamastansa sähköstä.

Nythän on tekeillä hybridipuistoja, joissa on tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja akkuja.

Ilmatar rakentaa Suomen suurimman uusiutuvan energian hybridipuiston Alajärvelle ja Kyyjärvelle - Ilmatar

Ilmatar rakentaa Suomen suurimman hybridipuiston, joka tuottaa tuuli- ja aurinkovoimaa sekä niiden varastointia yhteensä 370 000 kaksion sähköntarpeeseen. Ilmatar omistaa hankkeen sen koko elinkaaren ajan.

ilmatar.com

 

[MOS6510]

ei taida UAE vertaantua suomeen mitenkään.

Vertaantuu hyvin. Etelä-Koreassa tekevät näitä voimaloita vielä edullisemmin ja lyhyemmällä rakennusajalla. Toki Suomessa on STUK, joka tekee monet asiat vaikeaksi, mutta kyllä ne vaatimukset ovat korkealla tasolla myös Etelä-Koreassa.

 

[MOS6510]

Referenssinä Flamenville ja Hinkley Point on relevantimpia koska projektit toteutetaan Euroopassa. Molemmissa kustannukset ovat astronomisella tasolla.

Molemmat perustuvat selvästi epäonnistuneeseen EPR-konseptiin. APR-1400-voimaloiden suhteen on Etelä-Korealla erinomainen rakennushistoria. Voimalat valmistuvat lyhyessä ajassa ja ennakoitavalla kustannustasolla.

 

[tietokonerikki]

Kyllä, meillä olisi jatkuvaa "tehovajausta" tuon tuulivoiman verran. Se "vaje" katettaisiin tasan tarkkaan samalla tapaa kuin se katettiin ennenkin, eli suuremmalla määrällä tuontia.

Jos nyt oikein muistan me viimetalvenakin tuotiin, niin paljon kuin oli mahdollista. Silti piti järkyttävillä hinnoilla "pakottaa" kansalaisia säästämään.

Ennen vuotta 2022 tuohon vajeeseen ei oltaisi reagoitu mitenkään, koska hinnat pysyivät erittäin matalina vaikka tuulivoiman tuotanto oli verrattain pientä.
Vuoden 2022 jälkeen siihen olisi alettu reagoimaan, mutta ajatus siitä, että olisi tässä ajassa saatu rakennettua ydinvoimala tyhjästä valmiiksi on aivan käsittämätöntä harhaluuloa. Meillä voisi ehkä nyt olla tarvittavat luvat tuon rakentamisen aloittamiseen valmiina ja sitten joskus 2030-luvun puolessa välissä voisi olla valmista.
Kivihiilivoimaloita ei oltaisi rakennettu yhtään lisää. Ainoa ero olisi se, että Meri-Pori olisi jatkuvassa käytössä reservin sijaan. Kivihiilivoimaloita ei myöskään olisi ehditty rakentamaan yhtään lisää, koska aikaa ei yksinkertaisesti olisi ollut.
Ainoat laitokset mitä ehkä olisi saatu aikaiseksi olisi kaasuturbiinit, mutta noidenkin kaupallinen kannattavuus olisi ollut erittäin kyseenalainen, kerta valtaosan vuodesta kulutus voidaan kattaa sillä tuontisähköllä vähän halvemmalla.

Kyllä meillä on merkittävä määrä tuulienergiaa tehty jo pitemmän ajan. Ehkä 2015 lähtien merkittävä määrä ja 2020 lähtine jo todella iso.
"Tuulivoimaloiden lukumäärä vuoden 2021 lopussa oli kokonaisuudessaan 962 kappaletta ja niistä 52 prosenttia oli kotimaisessa omistuksessa. Koko vuoden tuulivoimatuotanto oli 8,061 TWh eli 11,7 prosenttia maamme kaikesta sähköntuotannosta.
Koko vuoden tuulivoimatuotanto oli 8,061 TWh eli 11,7 prosenttia maamme kaikesta sähköntuotannosta. Tuulivoimalla katettiin Suomen sähkönkulutuksesta 9,3 prosenttia, ja määrän odotetaan kasvavan 25 prosenttiin viimeistään vuonna 2025."

Sähkön kokonaiskulutus kasvoi 6 % vuonna 2021 | Tilastokeskus

stat.fi

- vuonna 2020 tuulella tehtiin suunnilleen saman verran

Se sitten miten ton pois jäänti olisi vaikuttanut on täyttä arvausta, mutta aivan varmasti sillä on ollut politikkojen ja yritysjohtojen päätöksiin vaikutusta.

Teho-omavaraisuutta ei ole koskaan ollutkaan
Teho-omavaraisuus on parempi nykyään kuin ennen

2020: Tuonnilla hoidettava vaje 3700MW

Sähkö riittää Suomessa tulevana talvena

www.fingrid.fi

2023: Tuonnilla hoidettava vaje 1500MW

Sähkön riittävyys tulevana talvena näyttää hyvältä

www.fingrid.fi

Meidän järkyttävät hinnat kertovat, että sitä teho-omavaraisuutta ei ole vieläkään riittävästi. Ja vaikuttaisi siltä, että halutaan "pakottaa" pienkuluttajat säästämään sähköä
juuri silloin kun sitä eniten haluttaisiin käyttää.

En usko, että meillä olisi yhtään enempää ydinvoimaa vaikka tuulivoimaa ei olisi rakennettu. Hanhikivi piti tulla, mutta karahti kiville. Tuskin kukaan olisi lähtenyt sen lisäksi uutta hanketta vetämään samaan aikaan. Siinä vaiheessa kun se karahti kiville olisi ehkä joku toinen lähtenyt vetämään, mutta valmista uutta ydinvoimaa meillä ei olisi vielä vuosiin.

Voi olla ettei olisi valmis, mutta luultavasti sellainen kuitenkin olisi tekeillä.
Tai ainakin pitäisi olla.

 

[Grez]

ei taida UAE vertaantua suomeen mitenkään.

Ihan hyvinhän se vertautuu.. Jos UAE:ssa saivat yhden voimalan 28 miljardin paikallisen bensalitran hinnalla, niin hyvinkin suomeen voisi onnistua ydinvoimala 28 mrd paikallisen bensalitran hinnalla, eli noin 50 Mrd euroa

Vertaantuu hyvin. Etelä-Koreassa tekevät näitä voimaloita vielä edullisemmin ja lyhyemmällä rakennusajalla. Toki Suomessa on STUK, joka tekee monet asiat vaikeaksi, mutta kyllä ne vaatimukset ovat korkealla tasolla myös Etelä-Koreassa.

Niin Shin Kori 3 ja 4 on jotain 6 miljardia per yksikkö. Sellaiset kun laivataan sieltä Suomeen ja rakennetaan pystyyn Suomen kustannustasolla (palkat suomen työtehtosopimusten mukaiset jne) ja raportoinnit STUK vaatimusten mukaan, niin olisko se sit tuplat eli 12 mrd. Tuolla Etelä-Koreassahan noiden rakentamiseen liittyi pikku skandaalinkäryä väärennettyjen turvadokumentaatioiden suhteen, mutta kai noista mokista nykyisiin projekteihin on jo opittu.

 

[MOS6510]

Niin Shin Kori 3 ja 4 on jotain 6 miljardia per yksikkö. Sellaiset kun laivataan sieltä Suomeen ja rakennetaan pystyyn Suomen kustannustasolla (palkat suomen työtehtosopimusten mukaiset jne) ja raportoinnit STUK vaatimusten mukaan, niin olisko se sit tuplat eli 12 mrd. Tuolla Etelä-Koreassahan noiden rakentamiseen liittyi pikku skandaalinkäryä väärennettyjen turvadokumentaatioiden suhteen, mutta kai noista mokista nykyisiin projekteihin on jo opittu.

Keskipalkat ovat Etelä-Koreassa vain hieman Suomea alhaisemmat. Mutta eipä noissa perusrakennustöissä Olkiluoto 3:kaan kanssa juuri suomalaisia käytetty.

 

[Grez]

Keskipalkat ovat Etelä-Koreassa vain hieman Suomea alhaisemmat. Mutta eipä noissa perusrakennustöissä Olkiluoto 3:kaan kanssa juuri suomalaisia käytetty.

Mahtaako sielläkin sivukulut olla 40%? Ja eikös suomessa ole niin että ulkomaisillekin työntekijöille pitää maksaa suomen työehtosopimuksen mukaan.

 

[kapiteeli]

Yksi puolitus: 2 päivää varastokapaa
Kaksi puolitusta: 4 päivää varastokapaa
Kolme puolitusta: 8 päivää varastokapaa
Neljä puolitusta: 16 päivää varastokapaa

... siis yhden ydinvoimalan hinnalla sen kapasiteetilla laskettuna.

Tuuleton aika voi kestää yli 2 viikkoa, joten ainakin neljä hinnan puolitusta tarvitaan, jotta kustannustaso on jollakin tasolla siedettävä. Edullisemmaksi tulisi vain rakentaa se ydinvoimala ja unohtaa se tuulivoima.

Ei me tarvita varastoa 2 viikoksi, koska 2 viikon ajan ei ole tuuletonta JA kylmä JA fossiiliset rikki JA siirtolinjat rikki JA kova lämmitysenergiantarve. Tässä viestissä olen kertonut Puolan ydinvoimakaavailujen ja mediassa olleen akkuprojektin hinnan perusteella, että ydinvoimalan hinnalla saataisiin 14000 MW/28250 MWh akkuja. Hinnathan piikittelevät vain (99 % ajasta) klo 8-20 välillä, koska ihmiset ovat hereillä silloin. Yhden ydinvoimalan hinnalla saataisiin siis yhdeksi päiväksi klo 8-20 välille akkutehoa 2354 MW ja yhdeksi viikoksi klo 8-20 välille 336 MW.

Tarjouskäppyröitä katsomalla voi havaita, että yön tunneille mahtuisi monta sataa megawattia lisää kulutusta eikä hinta juuri nousisi. Päivän piikkitunneilla puolestaan tuo muutama sata megawattia romuttaisi hinnan. Olkoonkin, että nuo käppyrät ei ole täydellisiä, mutta tuo käyrän muoto on niin selvä, että todellisuus ei olennaisesti poikkea siitä mitä yllä kerroin.

Jos veronmaksajien rahoja halutaan käyttää sähkömarkkinan tukemiseen, niin yhden ydinvoimalan hinnalla me saataisiin 90 % kansalaisten marinasta lopetettua. Akut voitaisiin tilata suomalaiselta Wärtsilältä ja osa niistä olisi toiminnassa ehkä puolessa vuodessa, loput muutaman vuoden sisään. Niitä voisi ripotella ympäri maata ja positiivinen vaikutus huoltovarmuuteenkin olisi ilmeinen. Jos päätettäisiin laittaa tuo summa ydinvoimaan, meidän pitäisi selvitä ensiksi vähintään 2 vuotta luvitusta ja 5 vuotta rakennusta ennen kuin se tuottaisi megawattituntiakaan sähköä.

Molemmat perustuvat selvästi epäonnistuneeseen EPR-konseptiin. APR-1400-voimaloiden suhteen on Etelä-Korealla erinomainen rakennushistoria. Voimalat valmistuvat lyhyessä ajassa ja ennakoitavalla kustannustasolla.

Kuten olen tässä vertailussa todennut, kustannustaso ja nopeus ei riipu juurikaan voimalatyypistä, vaan rakennusmaasta. Itä-Aasiassa reaktorit valmistuu nopeasti ja ajallaan ja jopa EPR saatiin Kiinassa 10 vuodessa pystyyn. Lienee ilmeistä, että reaktorit saadaan tuolla maaliin ottamalla se projektiporukan selkänahasta tavalla, joka ei Suomessa ole mahdollista. Jos pitää valita, kannattanee valita korealainen reaktori, mutta parempi jos ei tarvitse valita lainkaan.

 

[JCSH]

Jos nyt oikein muistan me viimetalvenakin tuotiin, niin paljon kuin oli mahdollista. Silti piti järkyttävillä hinnoilla "pakottaa" kansalaisia säästämään.

Niin ja ilman tuulivoimaa noita järkyttäviä hintoja olisi ollut paljon enemmän.

Kyllä meillä on merkittävä määrä tuulienergiaa tehty jo pitemmän ajan. Ehkä 2015 lähtien merkittävä määrä ja 2020 lähtine jo todella iso.
"Tuulivoimaloiden lukumäärä vuoden 2021 lopussa oli kokonaisuudessaan 962 kappaletta ja niistä 52 prosenttia oli kotimaisessa omistuksessa. Koko vuoden tuulivoimatuotanto oli 8,061 TWh eli 11,7 prosenttia maamme kaikesta sähköntuotannosta.
Koko vuoden tuulivoimatuotanto oli 8,061 TWh eli 11,7 prosenttia maamme kaikesta sähköntuotannosta. Tuulivoimalla katettiin Suomen sähkönkulutuksesta 9,3 prosenttia, ja määrän odotetaan kasvavan 25 prosenttiin viimeistään vuonna 2025."

Sähkön kokonaiskulutus kasvoi 6 % vuonna 2021 | Tilastokeskus

stat.fi

- vuonna 2020 tuulella tehtiin suunnilleen saman verran

Se sitten miten ton pois jäänti olisi vaikuttanut on täyttä arvausta, mutta aivan varmasti sillä on ollut politikkojen ja yritysjohtojen päätöksiin vaikutusta.

Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli tuulivoima kapasiteettia 1000 MW ja vuoden 2015 aikana tuulivoima tuotti Suomessa 2,3 TWh sähköä, joka oli pikkasen alle 3% kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. Eli tuolloin tuulivoima ei vaikuttanut juuri ollenkaan sähkön hintoihin.

Käytännössä koko 2010-luvun ajan Suomessa oli ylitarjontaa sähköstä ja sähkön hinnat pysyivät todella matalina. Sähkön vuosittaiset tukkuhinnan keskiarvot vaihtelivat välillä 30-50e / MWh. Tuo ilman mitenkään merkittäviä määriä tuulivoimaa. 30e / MWh on sellainen hintataso, että siinä alkaa jopa vanhat ydinvoimalat kiikkumaan kannattavuuden rajamailla. Tuo tilanteessa missä oletus oli, että Suomen ydinvoima kapasiteetti kaksinkertaistuu muutaman vuoden sisään (2800 -> 5600 kun OL3 ja HK1 valmistuvat).
Kukaan täysijärkinen taho ilman kristallipalloa ei olisi tuossa tilanteessa edes harkinnut lisäydinvoiman rakentamista, oli sitä tuulivoimaa tai ei. Tuo tiedetään siitä, että ainoa syy miksi HK1-projekti pysyi hengissä, oli koska sinne lähti Venäjän valtio sponssaamaan ja siltikin piti kissojen ja koirien avulla yrittää löytää riittävää rahoitusta EU:n sisältä.

Eli kyse ei ole mistään täydestä arvailusta, vaan me voidaan katsoa mikä se tilanne oli, ja siitä kyllä pystyy tekemään suht selviä johtopäätöksiä.

 

[JCSH]

Ja eikös suomessa ole niin että ulkomaisillekin työntekijöille pitää maksaa suomen työehtosopimuksen mukaan.

Joo tämä on se asia joka aina unohtuu ihmisiltä. Vaikka me tuotaisiin Puolasta se koko työvoima, niin se ei tarkoita, että me saataisiin tuo työvoima samalla hintaa kuin Puolan rakennusprojektit. Vaan niille pitää maksaa Suomen TES:in mukaista palkkaa.

 

[maxion]

Mitä enemmän puoli-ilmaista tuulivoimaa on tarjolla ja mitä kalliimmaksi korkeimmat kulutuspiikit nousevat, sitä suurempi on insentiivi ratkaista tuo ongelma. Veikkaan että seuraavan 10-15v aikana varastointiteknologia tulee merkittävästi paranemaan ja helpenemaan ja ennen kaikkea yleistymään.

NMC Akkujen hinnat jo puolittuneet parissa vuodessa. Natrium-ioni akut lupaavat entisestään halvempia tuotantokuluja. Kohtapuolin alkaa nuo akut olemaan sellaisissa hinnoissa että niitä ruvetaan asentamaan enemissä määrin verkkoon. Vois veikata että tuulivoimafirmat olisivat niitä ensimmäisia isompia firmoja jotka noita asentavat.

Merkittävin tekijä on kuitenkin kokonaiskulu per MW mitä tuollainen maksaa. Akun hinta + asennus + ylläpito + myytitiimi jaettuna oletettuihin elinkaarisykliin * kapaa ja siihen päälle marginaali Sillä kaavalla saa selville sen kuinka iso (tai pieni) hintaheilahdus akkufirman tarvitsee jotta olisi järkevä investointi tehdä.

 

[HTK12]

Mistä ihmeestä keksit tällaisia 15 miljardin summia ydinvoimalalle? Se, että ranskalaiset tyrivät EPR-voimaloiden suunnittelun ja rakentamisen ei kerro yleisesti ottaen ydinvoimaloiden hintatasosta mitään. Esimerkiksi Etelä-Korea rakentaa APR-1400-reaktoreita huomattavasti halvemmalla.

Yksi esimerkki löytyy UAE:sta, jonne korealaiset rakensivat 4 kpl APR-1400-reaktoreita - rakentamisaika oli noin 8 vuotta per yksikkö. Ensimmäisen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2012 ja viimeinen valmistui maaliskuussa 2024. Rakentamisen kustannus 32 miljardia USD:tä eli 8 miljardia USD:tä tai 7,2 Mrd EUR per voimala. Nämä olivat Emiraattien ensimmäiset voimalat, joten paikallinen oppimiskäyrä huomioiden hieno saavutus.

Barakah nuclear power plant - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kun mietitään mitä se uusi ydinvoima maksaa Suomeen rakentaa nyt, niin katsoisin mitä se rakentaminen maksaa Euroopassa, esim. Hinkley Point C Briteissä. Mennään yli 50 miljardin kahdella 1 600 MW reaktorilla, eli yli 25 miljardia per reaktori. UAE nyt varmasti "vähän" erivaatimukset kuin meillä, joten turha kuvitella, että samalla hinnalle tänne saataisiin. Voi toki olla, että joku rakentaisi halvemmalla kuin ranskalaiset, mutta en kyllä usko alle 10 miljardin reaktoriin, kun puhutaan 1 000MW+ reaktoreista Suomeen.

 

[asddsa]

Jos tuollainen 1600 MW reaktori pystyisi tuottamaan sähköä vaikka 85% ajasta ja saisi myymästään sähköstä 6 senttiä per kwh, ja käyttöikä olisi 60 vuotta, niin silloinhan tuon koko käyttöiän aikana tuottamalle sähkölle tulisi arvoa yhteensä (1600000*24*365*0.06*0.85*60)/1000000 = 42.9 miljardia euroa.

Ei mitään hajua, että paljonko tuollaisen vuosittaiset käyttökustannukset on, mutta takaisinmaksuaika olisi selvästi todella pitkä jos rakennus maksaisi 25 miljardia. Jos nyt vaikka esimerkin vuoksi oletetaan, että käyttökustannukset olisi puoli miljoonaa päivässä (en tiedä riittääkö), niin koko käyttöiän aikana niitä tulisi 11 miljardia. Eli siis lopputulemana voittoa tulisi koko käyttöiän aikana yhteensä 42.9-25-11 = 6.9 miljardia.

Myydystä sähköstä tulisi rahaa 715 miljoona vuodessa. Tuosta kun vähentää nuo oletetut kulut, niin se tekee 533 miljoonaa vuodessa. Eli kestäisi 25/0.533 = 47 vuotta, että rakennuskustannukset on katettu ja päästään plussan puolelle.

En ole varma, että onko kaikki luvut realistisia. Tässä vain ajatusleikkinä pyörittelin tätä. Vaikuttaa kuitenkin selvästi siltä, että sen reaktorin pitäisi olla huomattavasti tuota 25 miljardia halvempi, tai sitten siitä myydystä sähköstä pitäisi saada enemmän kuin 6 senttiä per kwh. Ei tuollaista varmaan muuten ala kukaan rakentamaan.

 

[JCSH]

Jos tuollainen 1600 MW reaktori pystyisi tuottamaan sähköä vaikka 85% ajasta ja saisi myymästään sähköstä 6 senttiä per kwh, ja käyttöikä olisi 60 vuotta, niin silloinhan tuon koko käyttöiän aikana tuottamalle sähkölle tulisi arvoa yhteensä (1600000*24*365*0.06*0.85*60)/1000000 = 42.9 miljardia euroa.

Ei mitään hajua, että paljonko tuollaisen vuosittaiset käyttökustannukset on, mutta takaisinmaksuaika olisi selvästi todella pitkä jos rakennus maksaisi 25 miljardia. Jos nyt vaikka esimerkin vuoksi oletetaan, että käyttökustannukset olisi puoli miljoonaa päivässä (en tiedä riittääkö), niin koko käyttöiän aikana niitä tulisi 11 miljardia. Eli siis lopputulemana voittoa tulisi koko käyttöiän aikana yhteensä 42.9-25-11 = 6.9 miljardia.

Myydystä sähköstä tulisi rahaa 715 miljoona vuodessa. Tuosta kun vähentää nuo oletetut kulut, niin se tekee 533 miljoonaa vuodessa. Eli kestäisi 25/0.533 = 47 vuotta, että rakennuskustannukset on katettu ja päästään plussan puolelle.

En ole varma, että onko kaikki luvut realistisia. Tässä vain ajatusleikkinä pyörittelin tätä. Vaikuttaa kuitenkin selvästi siltä, että sen reaktorin pitäisi olla huomattavasti tuota 25 miljardia halvempi, tai sitten siitä myydystä sähköstä pitäisi saada enemmän kuin 6 senttiä per kwh. Ei tuollaista varmaan muuten ala kukaan rakentamaan.

Onko tuo 25 miljardia mukaan lukien rahoituskulut vai ei? Koska jos ei, niin pelkästään lainan korot tuollaisessa 25 miljardin laitoksessa olisivat luokkaa miljardin vuodesssa.

 

[mattix]

Rahoituksen saaminen ja sen kulut ovat merkittävässä asemassa kaikessa infrarakentamisessa. Se tahtoo helposti unohtua. Tarvitaan hyvin uskottava suunnitelma tuloarvioineen, että irtoaa paljon lainarahaa, saati edullisesti.

 

[kaarlos]

Onko tuo 25 miljardia mukaan lukien rahoituskulut vai ei? Koska jos ei, niin pelkästään lainan korot tuollaisessa 25 miljardin laitoksessa olisivat luokkaa miljardin vuodesssa.

Todellisuutena vielä se, että aika osa näistä lainan kuluista juoksee sen 8-15 vuotta mitä tuollainen projekti hyvässäkin tapauksessa vie ennenkö härveli alkaa hieroa sähköä verkkoon. Vaatii ihan pirullisen uskottavan liiketoimintasuunnitelman taakseen.

 

[HTK12]

Jos tuollainen 1600 MW reaktori pystyisi tuottamaan sähköä vaikka 85% ajasta ja saisi myymästään sähköstä 6 senttiä per kwh, ja käyttöikä olisi 60 vuotta, niin silloinhan tuon koko käyttöiän aikana tuottamalle sähkölle tulisi arvoa yhteensä (1600000*24*365*0.06*0.85*60)/1000000 = 42.9 miljardia euroa.

Ei mitään hajua, että paljonko tuollaisen vuosittaiset käyttökustannukset on, mutta takaisinmaksuaika olisi selvästi todella pitkä jos rakennus maksaisi 25 miljardia. Jos nyt vaikka esimerkin vuoksi oletetaan, että käyttökustannukset olisi puoli miljoonaa päivässä (en tiedä riittääkö), niin koko käyttöiän aikana niitä tulisi 11 miljardia. Eli siis lopputulemana voittoa tulisi koko käyttöiän aikana yhteensä 42.9-25-11 = 6.9 miljardia.

Myydystä sähköstä tulisi rahaa 715 miljoona vuodessa. Tuosta kun vähentää nuo oletetut kulut, niin se tekee 533 miljoonaa vuodessa. Eli kestäisi 25/0.533 = 47 vuotta, että rakennuskustannukset on katettu ja päästään plussan puolelle.

En ole varma, että onko kaikki luvut realistisia. Tässä vain ajatusleikkinä pyörittelin tätä. Vaikuttaa kuitenkin selvästi siltä, että sen reaktorin pitäisi olla huomattavasti tuota 25 miljardia halvempi, tai sitten siitä myydystä sähköstä pitäisi saada enemmän kuin 6 senttiä per kwh. Ei tuollaista varmaan muuten ala kukaan rakentamaan.

Se hintahan se ongelma juuri on. Näitä laskeskellessa hyvä muistaa, että tähän tulee sitten vielä alv ym. muut verot. Jos meinasi saada sähköstä 6snt/kWh, niin pelkän alv takia sen hinta pitää olla jo 7.53snt/kWh. Sitten kun huomioit vielä muut verot, rahat reaktorin purkamiseen, jätteen loppusijoituksen, rahoituskulut ym. ym. niin näin hatusta ravistaisin, että vielä edes 10snt/kWh sis. alv ei riitä siihen +-0 tulokseen seuraavan 40 aikana. Rahoituskuluissa myös pitää sitten huomioida se, että rakentamiseen menee nyt ainakin se 10 tai jopa 15 vuotta, jonka ajan maksat korkoja, mutta et saa penniäkään myydystä sähköstä. Jos nyt sanotaan, että rahoituskulut on 1miljardi per vuosi alussa, niin se on 10-15 miljardia eikä vielä ole yhtään myyty sähköä.

 

[vemkki]

Jos nyt sanotaan, että rahoituskulut on 1miljardi per vuosi alussa, niin se on 10-15 miljardia eikä vielä ole yhtään myyty sähköä.

Ei sitä voimalaa makseta yhtenä könttänä ennen kuin aletaan mitään tekemään.

 

[vesas]

ei taida UAE vertaantua suomeen mitenkään.

Juu, väärä vertailukohde. Ranskalaiselle atomimiiluvalmistajalle tuli yllätyksenä että UK:ssa ja Suomessa on viranomaiset valvomassa ja niille pitää toimittaa Dokumentit Ihan Oikeasti. Ranskassa kun atomiilut on enemmän atomifirmojen itseluvittamia eli ihan toinen lähestymistapa. Tästä myös tuli joskus melkein vuosikymmen sitten ihan julkinen kannanotto yhdessä Suomen ja brittien viranomaisten toimesta jossa todettiin patonginpurijoille jotta luigit, ei näin.

Luvitusprosessi oli täysin unohdettu automaation osalta ja kun lupia ei saatu niin viranomaiset ei päästänyt työmaita etenemään. Asia jonka olisi voinut hoitaa etukäteen tehtiin sitten kesken projektin ja joka toi myös uudelleensuunnittelua. Halpaa kuin samppanja, kaviaari ja parmesaanijuusto. Etukäteen tehtynä olisi selvitty jollain miljardilla-parilla mutta kun ei uskottu että on pakko tehdä ennenkuin se pakko hierottiin pääjohtajan naamaan.

 

[asddsa]

Onko tuo 25 miljardia mukaan lukien rahoituskulut vai ei? Koska jos ei, niin pelkästään lainan korot tuollaisessa 25 miljardin laitoksessa olisivat luokkaa miljardin vuodesssa.

No tuo nyt oli tuollainen erittäin yksinkertaistettu lasku.

 

[HTK12]

Ei sitä voimalaa makseta yhtenä könttänä ennen kuin aletaan mitään tekemään.

No onhan se rahoitus kuitenkin haettava hyvissä ajoissa, joten tuskin ne rahoittajat nyt ihan ilmaiseksi niitä rahoja pitää varattuna kunnes tulee aika maksaa. Eli eiköhän siitä aika isot kulut heti lähde juoksemaan, kun tälläisestä projektista on kyse. Ainakin jos markkinoilta pitää se rahoitus hakea, eikä valtio lähde näitä takaamaan tms. Melkoinen riski lähteä tälläistä rahoittamaan ja se näkyy sitten kuluissa. Esim. Hanhikiven osalta se riski realisoitui ja homma karahti kiville, OL3 aikataulu paukkui yli vuosikymmeneltä jne. joten kukaan ei voi tietää mitenkään pitkään kestää kunnes se reaktori tuottaa sähköä.

 

[zepi]

Tämä on sitä "heiluntabisnestä", joka vaatii toimiakseen suuren heilunnan sähkön hinnassa ollakseen kannattavaa liiketoimintaa. Piikkien tasoittaminen ei lyö leiville, koska silloin hintaeroa ei enää saada aikaan ja leipä tulee hintaerosta välistä vetämällä. Hyväntekeväisyyttä nämä heiluntabisnesfirmat eivät harrasta. Ne eivät tule markkinoille ratkaisemaan ongelmaa, vaan tekemään rahaa. Tämä "ongelma" on se mistä raha tulee ja ongelman ratkaiseminen vie samalla leivän.

Kaupallinen varastointi toimii pienessä mittakaavassa, mutta lisääntyessään nopeasti kannibalisoi itsensä konkurssiin: Nostaa hintoja kun sähköä on paljon tarjolla (silloin ladataan varastoja piuhat punaisena) ja alentaa hintoja kun sähköstä niukkuutta (silloin puretaan varastoja). Tällöin heiluntabisnes syö nopeasti itseltään leivän pois. Pienessä mittakaavassa toimii, koska ei syö heiluntaa pois ja ehkä jokju intraday-viritys, mutta sitä bisnestä en kyllä yhtään tunne. Intraday taasen ei vaikuta mitään kuluttajahintoihin.

Tasan samoilla perusteluilla olisi voinut perustella, että miksi tuulivoimaa ja aurinkovoimaa ei tulla rakentamaan suuressa mitassa (kannibalisoi oman tuottonsa pois), mutta niin vaan tuulivoimaa rakennettiin jo valtava määrä ja aurinkoakin puskee euroopan verkkoon vaikka kuinka ja paljon.

Akkuja tullaan myös rakentamaan paljon, koska niiden hinnat laskevat exponentiaalisesti (kuten tuulivoimaloiden ja aurinkovoimaloiden). Vuosikymmenen päästä on melkein se ja sama paljonko sähkön hintaero on - natrium-akuilla tekee silti voittoa vaikka treidaisi vain kahden sentin heilunnalla

—
Intraday markkinan hintojen lasku laskee kyllä myös kuluttajien maksamia sähkön hintoja epäsuorasti. Kun spördefirma ennustaa asiakkaidensa kulutuksen väärin tunnille (15minuutille), niin se joutuu ostamaan / myymään kulutuseron intradayllä. Mitä alempana intraday-hinnat ovat, sitä matalampia marginaaleja voi tarjota.

Kiinteissä soppareissa sama - sitä vähemmän riskilisää pitää väärin ennustuksen takia asiakkailta periä -> jotain sentin kymmenyksiä voinee intradayn paraneminenkin auttaa.

edit:
Toinen miten intraday auttaa on se, että jos intradayn hinnat alkavat olla samaa tasoa kuin day-aheadin hinnat, niin kaikkien kannattaa osallistua myös day-aheadiin ja säästää vain osa kapasiteetista intradaylle.

Riittävän suuri määrä akkuja ”valuu” day-ahead markkinalle ja pienentää sähkön keskihintaa ihan kokonaisuutenakin.

 

[asddsa]

Voi se ehkä olla, että tällaisilla isoilla ydinvoimaloilla ei ole oikein tulevaisuutta. Tuntuvat olevan niin tolkuttoman kalliita, että tuskin kukaan alkaa sellaista tänne rakentamaan, ellei sähkön hintataso sitten suunnilleen kaksin- tai kolminkertaistu nykyisestä.

Ehkä jonkin mankala-kuvion kautta, jos esim. teollisuudella on kiinnostusta. Alunperin Olkiluoto 4 kaavailtaessa kai ajateltiin, että Suomessa olisi nykyään enemmän teollisuutta, jolloin tuolle sähkölle voisi olla oikeasti tarpeeksi kysyntää.

Onhan näissä isoissa ydinvoimaloissa myös se huono puoli, että kun ne on poissa linjoilta, niin yhdellä kertaa puuttuu aika paljon tuotantoa. Siinä mielessä vaikkapa nuo perinteiset CHP-voimalaitokset on aika hyviä, että niitä on vähän siellä ja täällä ympäri maata, ja ne on sitä kautta aika hyvin hajautettu tapa tuottaa sähköä.

 

[asddsa]

Tätä listaa kun katsoo, niin oikeastaan kaikki nuo Gen III ja Gen III+ reaktorit (joita tuo OL3 EPR edustaa) näyttää olevan aika suuria.

Generation III reactor - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[B12]

Automaatio ym oheisinfra on ihan yhtä kallis oli reaktori iso tai pieni. Tahtoo sanoa, että 50% pienempi voimala tulee 10% halvemmaksi.

 

[asddsa]

Automaatio ym oheisinfra on ihan yhtä kallis oli reaktori iso tai pieni. Tahtoo sanoa, että 50% pienempi voimala tulee 10% halvemmaksi.

Näin se varmaan on. Ehkä sitten pitäisi vain olla jokin ihan kokonaan erilainen reaktori, että voitaisiin päästä merkittävästi halvemmalla.

 

[B12]

Näin se varmaan on. Ehkä sitten pitäisi vain olla jokin ihan kokonaan erilainen reaktori, että voitaisiin päästä merkittävästi halvemmalla.

Näitähän on viritteillä kaukolämmön tuotantoon pienellä lämpötilalla ja pienellä paineella. Sähkön teossa pitää olla ihan eri malliin pontta pytyssä höyryturbiinin pyörittämiseen

 

[tietokonerikki]

Niin ja ilman tuulivoimaa noita järkyttäviä hintoja olisi ollut paljon enemmän.

Kyllä jos mitää ei olisi tehty, mutta aivan varmasti jotain tehtäisiin sähkön loppuessa.

Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli tuulivoima kapasiteettia 1000 MW ja vuoden 2015 aikana tuulivoima tuotti Suomessa 2,3 TWh sähköä, joka oli pikkasen alle 3% kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. Eli tuolloin tuulivoima ei vaikuttanut juuri ollenkaan sähkön hintoihin.

Käytännössä koko 2010-luvun ajan Suomessa oli ylitarjontaa sähköstä ja sähkön hinnat pysyivät todella matalina. Sähkön vuosittaiset tukkuhinnan keskiarvot vaihtelivat välillä 30-50e / MWh. Tuo ilman mitenkään merkittäviä määriä tuulivoimaa. 30e / MWh on sellainen hintataso, että siinä alkaa jopa vanhat ydinvoimalat kiikkumaan kannattavuuden rajamailla. Tuo tilanteessa missä oletus oli, että Suomen ydinvoima kapasiteetti kaksinkertaistuu muutaman vuoden sisään (2800 -> 5600 kun OL3 ja HK1 valmistuvat).
Kukaan täysijärkinen taho ilman kristallipalloa ei olisi tuossa tilanteessa edes harkinnut lisäydinvoiman rakentamista, oli sitä tuulivoimaa tai ei. Tuo tiedetään siitä, että ainoa syy miksi HK1-projekti pysyi hengissä, oli koska sinne lähti Venäjän valtio sponssaamaan ja siltikin piti kissojen ja koirien avulla yrittää löytää riittävää rahoitusta EU:n sisältä.

Eli kyse ei ole mistään täydestä arvailusta, vaan me voidaan katsoa mikä se tilanne oli, ja siitä kyllä pystyy tekemään suht selviä johtopäätöksiä.

Kyllähän meille melkein valmistui Hanhikivi, itse uskon että Vihreät (puolueesta riippumatta) torppasivat sen perustellen, ainakin osin, että meille tulee tuulivoimaa lisää.
Ja edellinen kepulainen energiatuontannosta vastaava ministeri (nimeä en muista) ei juuri muusta puhunutkaan, kuin että olemme omavaraisia sähköntuotannossa vuositasolla. Mulle jäi epäselväksi tiesikö edes miten huono tilanne meillä on teho-omavaraisuuden suhteen tuulettomilla pakkaspäivillä.

Nytkin perustellaan hankkeita, että tehdään tuulisina päivinä halvalla varastoon ja käytetään tuulettomilla. Minä veikkaan, että ne halvat päivät vähenevät sitä mukaan, kun noita "ilmaiseen" tuuleen perustuvia toteutuksia tulee lisää. Teho-omavaraisuus on pienkuluttajan kannalta se mihin pitäisi pyrkiä se on meille halvin tapa, koska sähkön ylikapasiteetti estänee nämä nykyiset kohtuuttoman korkeat hinnat suhteessa tuotantokuluihin.
En kyllä ymmärrä sitäkään, että sähkö hinnoitellaan niin, että se ei muka maksa mitään.

 

[asddsa]

Kyllähän meille melkein valmistui Hanhikivi, itse uskon että Vihreät (puolueesta riippumatta) torppasivat sen perustellen, ainakin osin, että meille tulee tuulivoimaa lisää.

No ei se kyllä ihan näin tainnut mennä. Taisi kaatua siihen, että toimittaja oli Rosatom, ja Venäjä meni hyökkäämään Ukrainaan.

 

[JCSH]

Kyllä jos mitää ei olisi tehty, mutta aivan varmasti jotain tehtäisiin sähkön loppuessa.

Ei se sähkö ole loppunut.

Kyllähän meille melkein valmistui Hanhikivi, itse uskon että Vihreät (puolueesta riippumatta) torppasivat sen perustellen, ainakin osin, että meille tulee tuulivoimaa lisää.

Missä ihmeen rinnakkaistodellisuudessa sä oikein elät?
Hanhikivi peruuntui, koska sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ei enää ollut mitenkään hyväksyttävää ostaa ydinvoimalaa Venäjän valtiolta.
Tosin se ei ”melkein valmistunut”, koska siihen ei oltu taidettu edes rakentaa vielä perustuksiakaan.

 

[HTK12]

Kyllähän meille melkein valmistui Hanhikivi, itse uskon että Vihreät (puolueesta riippumatta) torppasivat sen perustellen, ainakin osin, että meille tulee tuulivoimaa lisää.

Mitä ihmeen tarinoita taas selität? Hanhikivi jäi ihan lähtötelineisiin, alueelle on rakennettu lähinnä vain infra & tukirakennuksia. Itse voimalan osalta ei tainnut olla edes perustuksia valmiina. Kyllä tämäkin kaatui tuohon naapurin aloittamaan sotaan. Jos ei tätä pysty näkemään, niin pakko on kysyä, että missä todellisuudessa mennään ja minkäväriset lasit on päässä?

 

[Paapaa]

50% pienempi voimala tulee 10% halvemmaksi.

Tähän olisi kiva nähdä ne laskelmat. Mistä nuo prosentit otit?

 

[Lämpöpumppu]

No tuo nyt oli tuollainen erittäin yksinkertaistettu lasku.

Todellisuudessa ollaan aivan eri kustannuksissa kuin rautalankamallilla laskettuna. Hinkley Point C taisi saada jonkinlaisen takuuhintajärjestelyn tuotetulle sähkölle, mikä on jotain 90 €/MWh luokkaa eli 9 snt/kWh (ei sisällä tietenkään alvia). Ja tuo takuuhinta oli jo siinä kohtaa, kun koko projektin piti maksaa luokkaa 20-30 miljardia. Nyt hinta-arvio on lähes tuplaantunut. Tuotantokustannus nousee uuden EPR:n kohdalla helposti sinne 10 snt/kWh tuntumaan, eli sähkön hinnan pitäisi olla vähintään tuon verran, että laitos maksaa joskus itsensä takaisin. Mielenkiintoista nähdä miten suunnittelupöydällä oleva EPR2 yksinkertaistetulla turvajärjestelmäratkaisuilla (3 redundanttinen, 4 sijasta) näkyy hintatasossa.

 

[Miksuu]

Tähän olisi kiva nähdä ne laskelmat. Mistä nuo prosentit otit?

Olettaisin et hatusta mutta selvähän se on kun turvat yms säädökset on yhtätarkat niin kaikki se oheis maksanee kuitenkin aika saman olkonkin teho/koko isompi.. toki jos oikeen pal isompi ni putkistot kaapelit yms alkaa olee kans pidempiä, mutta sama työ laittaa niitä ko samat tarvee

 

[tietokonerikki]

Ei se sähkö ole loppunut.



Missä ihmeen rinnakkaistodellisuudessa sä oikein elät?
Hanhikivi peruuntui, koska sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ei enää ollut mitenkään hyväksyttävää ostaa ydinvoimalaa Venäjän valtiolta.
Tosin se ei ”melkein valmistunut”, koska siihen ei oltu taidettu edes rakentaa vielä perustuksiakaan.

Mä en ole vakuuttunut vieläkään, ettei sitä rakennettaisi. Tosin nyt jotkut ajavat rakennusten purkamista, joka on hölmöä. Toi sota loppuu aikanaan ja talous pitää huolen
siitä, että kannattavat infestoinnin saavat "tuulta" alleen. Kuten olen monesti sanonut politikot vaihtuu, mutta talous jää.

Niin meillä on se ero, että sinä näytät miettivän tätä päivää (sähkö ei ole loppunut) ja minä mietin myös ensi vuosikymmentä. Meillä on mielestäni nyt aivan riittävästi näyttöä, että meiltä puuttuu omavaraisuutta tuulettomilla pakkaspäivinä sekä nähtävissä on että tarvitsemme sähköä vuosivuodelta enemmän. Pienkuluttajien säästövara
on pakkaspäivinä aikalailla nyt imetty käyttöön, ellemme ala karsia elintasoamme.

 

[Ihmes]

Vähän veikkaan että pitkän aikavälin investointilaskelmiin vaikuttaa myös Venäjän tuonti... Tilanteet muuttuvat, ja jos Venäjä ei mene ihan Pohjois-Koreaksi, niin tuoltakin jossain vaiheessa kymmenen-kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä aukeaa taas se 1000 MW siirtokapasiteettia.

 

[Markkanen]

Mä en ole vakuuttunut vieläkään, ettei sitä rakennettaisi. Tosin nyt jotkut ajavat rakennusten purkamista, joka on hölmöä. Toi sota loppuu aikanaan ja talous pitää huolen
siitä, että kannattavat infestoinnin saavat "tuulta" alleen. Kuten olen monesti sanonut politikot vaihtuu, mutta talous jää.

Niin meillä on se ero, että sinä näytät miettivän tätä päivää (sähkö ei ole loppunut) ja minä mietin myös ensi vuosikymmentä. Meillä on mielestäni nyt aivan riittävästi näyttöä, että meiltä puuttuu omavaraisuutta tuulettomilla pakkaspäivinä sekä nähtävissä on että tarvitsemme sähköä vuosivuodelta enemmän. Pienkuluttajien säästövara
on pakkaspäivinä aikalailla nyt imetty käyttöön, ellemme ala karsia elintasoamme.

Vaikea kuvitella että Pyhäjoelle tai minnekkään muualle Suomeen nousee enää nykykustannuksin perinteisiä mammuttimaisia ydinvoimaloita. Pienydinvoimalat ja sähkön varastointi on tulevaisuutta. Hanhikivi 1 voitaisiin hyvin korvata länsimaisella pienydinvoimaloilla ja rakentaa sinne siistiin riviin useampi yksikkö. Aina kun edellinen valmistuu, uutta putkeen.

 

[Tonnin Seteli]

Vähän veikkaan että pitkän aikavälin investointilaskelmiin vaikuttaa myös Venäjän tuonti... Tilanteet muuttuvat, ja jos Venäjä ei mene ihan Pohjois-Koreaksi, niin tuoltakin jossain vaiheessa kymmenen-kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä aukeaa taas se 1000 MW siirtokapasiteettia.

Jos oletetaan näin, niin mahtaako saastuttavan, vaarallisen ja/tai epäeettisen tuotantotavan sähkön tuonti olla enää tuolloin sallittua tai ainakaan ongelmatonta?

 

[JuhaPekka79]

Huoh.
Otetaan nyt "tarkasteluun" tämä Kemin BTT ja sen 270MW voimalaitos. Se tuottaa vuodessa noin 2TWh sähköä.
Jos tämä haluttais tehdä tuulivoimalla, niin se maksaisi ihan rakenteluna yli 700 miljoonaa ja kaikki tietää että tuuli on ny tuuli, tuulee ku tuulee.
En väheksy tuulivoimaa, mutta se on sääriippuvaista.

 

[Miksuu]

Vähän veikkaan että pitkän aikavälin investointilaskelmiin vaikuttaa myös Venäjän tuonti... Tilanteet muuttuvat, ja jos Venäjä ei mene ihan Pohjois-Koreaksi, niin tuoltakin jossain vaiheessa kymmenen-kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä aukeaa taas se 1000 MW siirtokapasiteettia.

Eikös si mahda jo sähköä tulla muualtakin riittävästi ettei edellenkään tarvee rosvojen kaa kauppaa tehä? Tai sit täytyy muuttua aika radikaalisesti siellä kaikki jota epäilen kaalin hajun perusteella..
Täälläkin muistetaan mikä ryssä on viellä yli kuudenkymmenenvuoden takaa...

 

[HTK12]

Huoh.
Otetaan nyt "tarkasteluun" tämä Kemin BTT ja sen 270MW voimalaitos. Se tuottaa vuodessa noin 2TWh sähköä.
Jos tämä haluttais tehdä tuulivoimalla, niin se maksaisi ihan rakenteluna yli 700 miljoonaa ja kaikki tietää että tuuli on ny tuuli, tuulee ku tuulee.
En väheksy tuulivoimaa, mutta se on sääriippuvaista.

Paljonko tästä käyttää tehdas itse ja paljonko menee myyntiin? Olettaisin tehtaan kuluttavan ihan reilusti sähköä. Tälläisiä ei vaan Suomeen voi monta rakentaa kun tuokin kuluttaa muistaakseni 10% kaikesta Suomessa hakattavasta puusta, mukaan lukien tukit, joita ei tietenkään ole tarkoituksen mukaista sinne työntää. Hakkuita ei Suomessa voi paljon enää lisätä. Näiden polttavien laitosten osalla se polttoaine on merkittävä osa kuluista ja sitä kulua ei taas ole tuulivoimassa, joten sekin pitää ottaa huomioon kun vertaillaan.

 

[JuhaPekka79]

Paljonko tästä käyttää tehdas itse ja paljonko menee myyntiin? Olettaisin tehtaan kuluttavan ihan reilusti sähköä. Tälläisiä ei vaan Suomeen voi monta rakentaa kun tuokin kuluttaa muistaakseni 10% kaikesta Suomessa hakattavasta puusta, mukaan lukien tukit, joita ei tietenkään ole tarkoituksen mukaista sinne työntää. Hakkuita ei Suomessa voi paljon enää lisätä. Näiden polttavien laitosten osalla se polttoaine on merkittävä osa kuluista ja sitä kulua ei taas ole tuulivoimassa, joten sekin pitää ottaa huomioon kun vertaillaan.

Tuo pyörii seuraavat 30-40 vuotta 24/7 samalla teholla. Mites tuulivoima?

 

[HTK12]

Tuo pyörii seuraavat 30-40 vuotta 24/7 samalla teholla. Mites tuulivoima?

Ei pyöri mikään laitos 24/7, kyllä niillä yleensä on aika pitkät huoltoseisokit ja laiterikkojakin tulee. Paljonko vuodessa maksaa ne puut tehtaalle?