Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[zepi]

Kaukolämmön osalta polttamisen lopettamista harkitaan ehkä joskus 2040-2050 paikkeilla. Tällä hetkellä ne korvaa fossiilisia polttoaineita biopolttoaineilla ja sitten rakentavat siihen kylkeen sähköpohjaista kaukolämpöä niitä aikoja varten, kun sähkö on halpaa.

Polttaminen kuitenkin vähenee jatkuvasti kun sähkökattiloita ja lämpöpumppuja tulee lisää ja Helen (suurin kaukolämmön tuottaja) ajaa alas polttokattiloitaan.

 

[HTK12]

Huojuntatuurivoimaa voidaan käyttää esim kaukolämpövoimaloiden kattiloissa, niin saadaan pienennettyä hiilijalanjälkeä JÄRKEVÄSTI. Tuurivoiman tuotantoa pystyttään kuitenkin ennustamaan jonkinlaisella tarkkuudella joku 12 tuntia eteenpäin, niin saadaan säädettyä hiili / kaasu/oljy järjestelmän tehoa sen mukaan..

Toki jos sähkömarkkinat toimisivat järkevästi, niin tuollaista ei kysyntää vastaavaa tuurivoimaa ei edes kannattaisi rakentaa.. Vaatii myöskin todella kalleita panostuksia siirtoverkkoon, kun teho heiluu esim 5--- 5700 MW:n (teoriassa max 7263) tehovälillä, mitensattuu..

Kannattaa vilkaista paljonko tuollainen iso ydinvoimala maksaa nyt rakentaa. Esim. Hinkley Point C (OL3 kokoisia reaktoireita kaksi). Hintalappu on tällä hetkellä on £46 miljardia. Eli ~55 miljardia euroa. Siinhen nähden Fingrid muutoman miljardin panostukset on aika pientä. Tuulivoimaa kannattaa rakentaa, koska se on niin halpaa verrattuna esim. uuteen ydinvoimaan. Markkinoiden toimiessa järkevästi tuollaisia Hinkley Point C tapaisia ei kannataisi edes rakentaa.

 

[JCSH]

Polttaminen kuitenkin vähenee jatkuvasti kun sähkökattiloita ja lämpöpumppuja tulee lisää ja Helen (suurin kaukolämmön tuottaja) ajaa alas polttokattiloitaan.

Helenhän juuri rakensi uuden polttokattilan. Tosin siihen ei vielä laitettu generaattoria yhteistuotantoa varten, mutta siinä on optio sille, jos se käy taloudellisesti järkeväksi.

Mutta joo, kaukolämmöstä saatava sähkötuotanto varmaan laskee seuraavina vuosina jonkinverran, mutta silti tuo B12:n luku yhteistuotannolle oli räikesti väärin.

 

[Shajk]

OL3 säätyy kohtuullisen hyvin tiettyyn pisteeseen asti ja sitä myös säädetään kaupallisesti. OL1 ja OL2 osalta säätämistä ei yleensä edes harkita, ei ainakaan kaupallisesti, muista syistä kylläkin. Loviisat ovat tosiaan jo teknisesti niin paljon jäykempiä että niissä on suurin piirtein on ja off asetukset.

Viimeksi kun loviisat vähensi tehoja, reaktoriteho ei muutettu ollenkaan, mutta sähkötehoa väheni 100MW...

Viime vuonna ja 2022 toinen vanhemmista Olkiluoto reaktorista vähensi tehoja melkein aina OL3n mukana. Viime vuonna vähän harvemmin, ja tänä vuonna en muista että kumpikaan olisi säätänyt..

Käytännössä tuulivoiman aiempi säätämättömyys johtui markkinasta (ei juuri nollaa alempia tunteja) ja laiskuudesta (en viitsi mainita firmoja nimeltä)

Välillä markkinoista saa sellainen käsitys että siellä pyörii aika paljon laiskoja toimijoita. Kuinkahan laiska saa olla ennen kuin se täyttää manipuloinnin merkit?

 

[samsungaaja]

Kannattaa vilkaista paljonko tuollainen iso ydinvoimala maksaa nyt rakentaa. Esim. Hinkley Point C (OL3 kokoisia reaktoireita kaksi). Hintalappu on tällä hetkellä on £46 miljardia. Eli ~55 miljardia euroa. Siinhen nähden Fingrid muutoman miljardin panostukset on aika pientä. Tuulivoimaa kannattaa rakentaa, koska se on niin halpaa verrattuna esim. uuteen ydinvoimaan. Markkinoiden toimiessa järkevästi tuollaisia Hinkley Point C tapaisia ei kannataisi edes rakentaa.

No Suomessa ei kai kahta OL3:n kokoista reaktoria tarvita vaan vähempikin/pienemmät yksiköt riittäisivät? Vaikka rakennettava ydinvoima ei kokonaan kattaisikaan tarvittavan energian määrää vähentäisi se kuitenkin sattumavoimasta ja siirtoyhteyksistä riippuvaisuutta mille voinee myöskin laskea jotain arvoa. No ehkä tuo ei sitten ole taloudellisesti kannattavaa, ihmetyttää vain miten tuurivoiman lisääminen voi ratkaista tuurivoiman ongelmat vaikka myllyjen pystyttäminen olisi ilmaista..

 

[rock]

Välillä markkinoista saa sellainen käsitys että siellä pyörii aika paljon laiskoja toimijoita. Kuinkahan laiska saa olla ennen kuin se täyttää manipuloinnin merkit?

Kannattaa muistaa että vaikka huonokin tarjoustoiminta voi täyttää manipuloinnin merkit (esim. tarjouksen jättäminen nollana), niin laiska toiminta (esim. -500€/MWh 100MW myyntitarjous vuoden jokaisena päivänä) ei sitä täytä koska siinä ei heiluteta markkinaa ja toiminta on hyvin johdonmukaista. Tarjouskäyttäytymisen villi muuttelu sen sijaan nostaa kaikki mahdolliset hälyytykset päälle.

 

[HTK12]

No Suomessa ei kai kahta OL3:n kokoista reaktoria tarvita vaan vähempikin/pienemmät yksiköt riittäisivät? Vaikka rakennettava ydinvoima ei kokonaan kattaisikaan tarvittavan energian määrää vähentäisi se kuitenkin sattumavoimasta ja siirtoyhteyksistä riippuvaisuutta mille voinee myöskin laskea jotain arvoa. No ehkä tuo ei sitten ole taloudellisesti kannattavaa, ihmetyttää vain miten tuurivoiman lisääminen voi ratkaista tuurivoiman ongelmat vaikka myllyjen pystyttäminen olisi ilmaista..

No yhden reaktorin rakentaminen lienee kalliimpaa kuin kahden samanlaisen samalle tontille. Sen nyt voi varmasti sanoa, että 10snt/kWh hinnalla tuollainen ei ole kannattavaa. Viime vuonna pörssin sähkön keskihinta oli 6.66snt/kWh Suomessa, joten sähkön hinnan pitäisi nousta melkoisesti, että tuolla hinnalla kannattaisi rakentaa uutta ydinvoimaa. Ei tuulivoiman lisääminen ratkaise tuulivoiman ongelmia vaan ne muut ratkaisut.

 

[rock]

Tuulivoiman lisärakentaminen vain voimistaa tuulivoiman ongelmia. Tämän takia tuulivoiman lisärakentaminen onkin (pun intended) vastatuulessa.

Sekä maa- että merituulivoimaa on suunnitteilla ihan älyttömiä määriä, mutta jotain pitää radikaalisti muuttua että kumpikaan olisi kannattavaa. Varsinkaan merituuli joka on lähtökohtaisesti merkittävästi kalliimpaa kuin maatuulivoima. Tuulivoiman lisärakentamiseen kannustaisi sähkönkulutuksen lisääntyminen ja sitä myötä hinnan nousu ja vastaavasti ainakaan sähköintensiivistä teollisuutta tänne ei tule ellei ole takuita että sähkön hinta pysyy matalana - joten meillä on kiva muna-kana ongelma.

 

[kapiteeli]

Entäs jos siellä ei olisi ollut tarpeeksi kapasiteettiä? Saksan lukuisat aurinkovoimalat toimivat silloin talvella melko huonosti.. Keskihinta olisi jokatapauksessa noussut reippaasti.

Jos sähkön riittävyyttä arvioidaan hinnalla, niin Saksassa olisi riittänyt mainiosti kapasiteettia 5.1.2024. Päivän keskihinta oli Suomessa @vialho linkin mukaan tuolloin 89,1 snt/kWh, kun Saksassa se oli 9,1 snt/kWh. Saksassa sähkö oli siis tuolloin paniikkipäivänä halvempaa kuin tänään. Mutta kuten @vemkki huomautti, hintojen laskeminen Suomessa olisi edellyttänyt lisää siirtokapasiteettia myös Suomi-Ruotsi tai Suomi-Viro välille (jota toki on pian tulossa Aurora Linen muodossa).

Ja muutenkin tuollaiset todella pitkät siirtoyhteydet ovat täysin järjettömiä, useastakin syystä. mm. siirtohäviöt nousevat siirron pituuden kasvaessa..

Älyttömästä heilunnasta ja massiivisista hintapiikeistä päästään rakentamalla lisää ydinvomaa Suomeen. Tuurivoiman ongelma on se, että sen tuotanto voi ihan ennustamattomasti tippua talvella esim muutamaan prosenttiin nimellistehosta, useammaksi viikoksi.

Siirtoyhteyksiä kannattaisi rakentaa joka tapauksessa, myös silloin ja oikeastaan erityisesti silloin jos rakennetaan lisää ydinvoimaa. Mitä enemmän siirtoyhteyksiä (koko Euroopan alueella), sen tasaisempi hinta. Jos hinta tasoittuu korkealle, se luo edellytyksiä perusvoiman lisäykselle ja jos se tasoittuu matalalle, se taas luo edellytyksiä sähköintensiiviselle teollisuudelle. Toki siirtohäviöitä tulee, mutta uskon että se olisi ollut pörssisähköllä lämmittävälle pienempi paha silloin 5.1. Sitä paitsi ne siirtoyhteydet myös parantavat systeemin kokonaistehokkuutta, koska ne mahdollistavat esim. seuraavat tilanteet: a) kulutusjoustajan ei tarvitse vähentää tuotantoa, koska ulkomaisen voimalan tarjous voitti markkinoilla, b) tuulimyllyjä ei tarvitse sammuttaa, koska ylijäämäsähkö saadaan puskettua ulkomaille, c) Viron palavankiven laitoksia seisotetaan, koska Pohjolassa on tulvat.

 

[Griffin]

Tuulivoiman lisärakentaminen vain voimistaa tuulivoiman ongelmia. Tämän takia tuulivoiman lisärakentaminen onkin (pun intended) vastatuulessa.

Sekä maa- että merituulivoimaa on suunnitteilla ihan älyttömiä määriä, mutta jotain pitää radikaalisti muuttua että kumpikaan olisi kannattavaa. Varsinkaan merituuli joka on lähtökohtaisesti merkittävästi kalliimpaa kuin maatuulivoima. Tuulivoiman lisärakentamiseen kannustaisi sähkönkulutuksen lisääntyminen ja sitä myötä hinnan nousu ja vastaavasti ainakaan sähköintensiivistä teollisuutta tänne ei tule ellei ole takuita että sähkön hinta pysyy matalana - joten meillä on kiva muna-kana ongelma.

Lisäksi teollisuuden tulisi olla joko sellaista, että:
1. Se pystyy varastoimaan vähintään 2 viikon tarpeiksi energiaa, joka riittää sen pyöritykseen, kun tuulivoima ei tuota mitään.
TAI
2. Tuotanto voidaan laittaa parkkiin millointahansa, eikä ole juuri tuotantomäärätavotteita.. "saatte tuotteenne, sitten joskus, kunhan on ollut tarpeeksi tuulta.."

Tuskin tuota tapahtuu. Yletön tuurivoima on jokatapauksessa kallis umpikuja..
--------------
Jos maailmassa kaikki kävisi toimimaan yhtä epämääräisesti, kuin tuurivoima, niin kaikki menisi kyllä totaalisen päin helvettiä..

 

[kaarlos]

Lisäksi teollisuuden tulisi olla joko sellaista, että:
1. Se pystyy varastoimaan vähintään 2 viikon tarpeiksi energiaa, joka riittää sen pyöritykseen, kun tuulivoima ei tuota mitään.
TAI
2. Tuotanto voidaan laittaa parkkiin millointahansa, eikä ole juuri tuotantomäärätavotteita.. "saatte tuotteenne, sitten joskus, kunhan on ollut tarpeeksi tuulta.."

Tuskin tuota tapahtuu. Yletön tuurivoima on jokatapauksessa kallis umpikuja..
--------------
Jos maailmassa kaikki kävisi toimimaan yhtä epämääräisesti, kuin tuurivoima, niin kaikki menisi kyllä totaalisen päin helvettiä..

Miksi teollisuuden pitäisi olla tällaista? Täälläkin ketjussa on ilmennyt että teollisuus ostaa valtaosan kulutuksestaan kiinteillä hinnoilla ja myyvät sen takaisin pörssiin jos se on heille järkevää. Eihän sitä tuotantoa kannata pistää poikki mikäli korkeallakin hinnoilla sähkö kannattaa käyttää itse.

 

[Griffin]

Miksi teollisuuden pitäisi olla tällaista? Täälläkin ketjussa on ilmennyt että teollisuus ostaa valtaosan kulutuksestaan kiinteillä hinnoilla ja myyvät sen takaisin pörssiin jos se on heille järkevää. Eihän sitä tuotantoa kannata pistää poikki mikäli korkeallakin hinnoilla sähkö kannattaa käyttää itse.

Jos tuurivoimaa rakennetaan hurjasti lisää, niinkuin on suunniteltu, niin silloin teollisuuden on täysin pakko, koska kun ei tuule, niin sähkö lopahtaa. Jos teollisuus tarviaa jatkuvasti energiaa, niin sitten joudutaan rakentamaan esim ydinvoimaa lisää, tuurivoima ei silloin ole toimiva ratkaisu.

 

[kaarlos]

Jos tuurivoimaa rakennetaan hurjasti lisää, niinkuin on suunniteltu, niin silloin teollisuuden on täysin pakko, koska kun ei tuule, niin sähkö lopahtaa. Jos teollisuus tarviaa jatkuvasti energiaa, niin sitten joudutaan rakentamaan esim ydinvoimaa lisää, tuurivoima ei silloin ole toimiva ratkaisu.

Onko montakin yhtiötä tähän mennessä pakotettu lopettamaan sähkön käyttö kiinteähintaisella sopimuksella? En ole kuullut tästä, mutta sulla on varmaan jotain referenssejä.

 

[vemkki]

Entäs jos siellä ei olisi ollut tarpeeksi kapasiteettiä? Saksan lukuisat aurinkovoimalat toimivat silloin talvella melko huonosti.. Keskihinta olisi jokatapauksessa noussut reippaasti.

Ja muutenkin tuollaiset todella pitkät siirtoyhteydet ovat täysin järjettömiä, useastakin syystä. mm. siirtohäviöt nousevat siirron pituuden kasvaessa..

Älyttömästä heilunnasta ja massiivisista hintapiikeistä päästään rakentamalla lisää ydinvomaa Suomeen. Tuurivoiman ongelma on se, että sen tuotanto voi ihan ennustamattomasti tippua talvella esim muutamaan prosenttiin nimellistehosta, useammaksi viikoksi.

Tätä olkiukkoilua jaksat kyllä kuukaudesta toiseen. Kukaan ei ole väittänyt, että Suomeen pitäisi rakentaa pelkkää tuulivoimaa. Hintapiikeistä pääsee eroon rakentamalla ydinvoimaa, mutta kun tarve on oikeasti säätövoimalle. Hiilivoimaloita on voitu ajaa alas kesällä, jolloin kulutus on vähäisempää, mutta ydinvoimalaa pitäisi voida ajaa kannattavasti 24/7, koska investointikustannukset ovat niin valtavat. Uusi ydinvoimala voisi siis olla kannattava vain korkeintaan muutaman kuukauden vuodessa. Markkinoiden näkemys tuntuukin olevan se, että ydinvoimaa kannattaa rakentaa Suomeen sähköntuotantoa varten vasta jos/kun sähkönkulutus kasvaa reilusti.

Mistä todella pitkästä siirtoyhteydestä puhut? Ei kukaan ole ehdottanut, että Saksasta Suomeen vedettäisiin siirtoyhteys. Hintapiikkien vähentämiseen riittää, että naapurimaiden välisiä yhteyksiä parannetaan.

 

[noreth]

...

Mistä todella pitkästä siirtoyhteydestä puhut? Ei kukaan ole ehdottanut, että Saksasta Suomeen vedettäisiin siirtoyhteys. Hintapiikkien vähentämiseen riittää, että naapurimaiden välisiä yhteyksiä parannetaan.

Kyllä itse asiassa oli jossain fingridin tulevaisuus pohdinnoissa ollut esillä juuri yhteys Suomesta Saksaan. Juuri on otettu tuotantoon Tanskan ja Englannin yhteys, joka on melkein yhtä pitkä. Fingridissä seurataan, miten tasavirtayhteydet kehittyvät ja tuleeko jännitteen nosto kannattavaksi lähiaikoina, jolloin häviöt pienenee ja päästäneen ohuemmalla johdolla.

Häviöt näissä ovat yllättävän pienet. Muistelen joskus olleen esillä meiltä yhteys Kreikkaan ja siinä häviöt olisi jotain 10% luokkaa. Pisin yhteys suunnitelmissa on Englannin ja Marokon välillä.

 

[B12]

Kyllä itse asiassa oli jossain fingridin tulevaisuus pohdinnoissa ollut esillä juuri yhteys Suomesta Saksaan.

Saksassa kalliimpi sähkö, niin kuinkahan roimasti tuo nostaisi Suomen sähkön hintaa?

 

[Griffin]

Onko montakin yhtiötä tähän mennessä pakotettu lopettamaan sähkön käyttö kiinteähintaisella sopimuksella? En ole kuullut tästä, mutta sulla on varmaan jotain referenssejä.

En puhu menneisyydestä vaan tulevaisuudesta, jossa typerien nykysuunnitelmien perusteella tuurivoiman osuutta energiantuotannosta kasvatetaan huimasti ja tänne tulee lisää teollisuutta, joka tarvitsee kuitenkin JATKUVASTI sitä energiaa..

Tuo tuurivoiman tuotannon tippuminen 1/3 osasta 1/5 osaan maksimista on erittäin selvä osoitus, että sitä on jo nyt suhteellisesti liikaa, eikä tuollaiselle, noin epävakaalle energianlähteelle ole nyt käyttöä.. Tuurivoiman lisärakentaminen pitäisi pysäyttää, kunnes ollaan taas takaisin suurinpiirtein siinä 1/3 sassa..

 

[JCSH]

En puhu menneisyydestä vaan tulevaisuudesta, jossa typerien nykysuunnitelmien perusteella tuurivoiman osuutta energiantuotannosta kasvatetaan huimasti ja tänne tulee lisää teollisuutta, joka tarvitsee kuitenkin JATKUVASTI sitä energiaa..

Tuo tuurivoiman tuotannon tippuminen 1/3 osasta 1/5 osaan maksimista on erittäin selvä osoitus, että sitä on jo nyt suhteellisesti liikaa, eikä tuollaiselle, noin epävakaalle energianlähteelle ole nyt käyttöä.. Tuurivoiman lisärakentaminen pitäisi pysäyttää, kunnes ollaan taas takaisin suurinpiirtein siinä 1/3 sassa..

Tuulivoiman rakentaminenhan on pysähtynyt. Yhdistelmä korkeita korkoja ja juurikin sitä, että nykyinen kapasiteetti riittää kattamaan nykyisen kysynnän, ovat aiheuttaneet sen, että uusia investointipäätöksiä ei ole toviin tehty.
Sitä tullaan rakentamaan sitten lisää, jos tänne tulee sellaista kulutusta, joka sen pystyy hyödyntämään.

 

[B12]

En puhu menneisyydestä vaan tulevaisuudesta, jossa typerien nykysuunnitelmien perusteella tuurivoiman osuutta energiantuotannosta kasvatetaan huimasti ja tänne tulee lisää teollisuutta, joka tarvitsee kuitenkin JATKUVASTI sitä energiaa..

Se teollisuus on päättäjien märkä uni. Ei tänne tule mitään oikeaa teollisuutta, jos (edullista) sähköä ei ole saatavilla 24/7/365. Haaveet ovat haaveita ja todellisuus on toinen. Ainoa bisnes mitä tuurivoiman lisääntyminen ruokkii on hintaheilunnasta rahaa tekevä heiluntabisnes. Sen kannattavuus vaatii isoja päivän sisäisiä ja vierekkäisten päivien välisiä hintaeroja. Energiaintensiivistä teollisuutta ei ole mitään järkeä tehdä epävarman saatavuuden Suomeen. Ennemmin Ruotsiin vesivoiman äärelle. SSAB jo avasi Ruotsin pään.

Sitä tullaan rakentamaan sitten lisää, jos tänne tulee sellaista kulutusta, joka sen pystyy hyödyntämään.

Teollisuutta ei tule ennen kuin sen tarvitsema energia on tarjolla. Muukin kulutus harvoin hyötyy satunnaisesti saatavilla olevasta energiasta.

 

[Griffin]

Tuulivoiman rakentaminenhan on pysähtynyt. Yhdistelmä korkeita korkoja ja juurikin sitä, että nykyinen kapasiteetti riittää kattamaan nykyisen kysynnän, ovat aiheuttaneet sen, että uusia investointipäätöksiä ei ole toviin tehty.
Sitä tullaan rakentamaan sitten lisää, jos tänne tulee sellaista kulutusta, joka sen pystyy hyödyntämään.

Suomen tuulivoimayhdistyksen listan mukaan olet joko vahingossa väärässä tai valehtelet törkeästi. Hankkeita on rakenteilla!
rakenteilla_2024_2026_olevat_hankkeet-7.3.2024.xlsx (live.com)

Suunnitelmat sisällettynä:
PowerPoint-esitys (tuulivoimayhdistys.fi)
Päivitetty 3.1.2024 "Vaatimattomat" 68883 MW ..
Edit.. Sori, merituurisuunnitelmia on 65570 MW tuohon lisäksi..

 

[JCSH]

Suomen tuulivoimayhdistyksen listan mukaan olet joko vahingossa väärässä tai valehtelet törkeästi. Hankkeita on rakenteilla!
rakenteilla_2024_2026_olevat_hankkeet-7.3.2024.xlsx (live.com)

Suunnitelmat sisällettynä:
PowerPoint-esitys (tuulivoimayhdistys.fi)
Päivitetty 3.1.2024 "Vaatimattomat" 68883 MW ..

Niin ne rakentaa valmiiksi ne hankkeet, joista on jo tehty investoinnit. Mutta uusia ei juurikaan ole putkessa:

Tuulivoimarakentamisen kulta-aika on ohi: Suurin kysyntä on tyydytetty ja uudet investoinnit jäissä

Muun muassa voimalavalmistajat kirjasivat raskaita tappiota viime vuonna. Uusia investointipäätöksiä jarruttavat kustannustason ja korkojen nousu. Hankkeet eivät enää ole automaattisesti kannattavia.

yle.fi

Suomeen ei ole tehty tänä vuonna yhtään uutta investointipäätöstä tuulivoimaan.

Työmailla tahdin hiipuminen ei vielä näy. Vuosina 2024–25 Suomeen asennetaan aiempien päätösten mukaisesti 3 300 megawatin edestä uusia voimaloita.

Ne tuulivoimalat rakennetaan markkinaehtoisesti, joten luonnollisesti jos tuotannolle ei ole kysyntää, niin siihen ei myöskään sitten investoida.

 

[JCSH]

Teollisuutta ei tule ennen kuin sen tarvitsema energia on tarjolla. Muukin kulutus harvoin hyötyy satunnaisesti saatavilla olevasta energiasta.

Teollisuus voi itse rakentaa sen haluamansa energiantuotannon, jos näkevät sen kannattavaksi.
Suomessa taaskin ollaan hyödytty todella paljon tuosta tuulivoiman rakentamisesta, koska se on pitänyt sähkön keskihinnan erittäin alhaalla.

 

[B12]

Teollisuus voi itse rakentaa sen haluamansa energiantuotannon, jos näkevät sen kannattavaksi.
Suomessa taaskin ollaan hyödytty todella paljon tuosta tuulivoiman rakentamisesta, koska se on pitänyt sähkön keskihinnan erittäin alhaalla.

Jos teollisuus rakentaa itse oman energiantuotantonsa, onko Suomi silloin paras paikka huomioiden kustannukset ja muut asiaan vaikuttavat seikat?

Keskihinta on pysynyt alhaisena totta, mutta se teollisuus tarvitsee useimmiten vakaan energian saatavuuden kesä ja tali, keli kuin keli. Tuulivoiman tuotanto on käytännössä 0-6000MW ihan satunnaisesti kelistä riippuen. Ei silloin kun joku sitä tarvitsee. Aurinkokaan ei paista yöllä eikä talvella. Tälläkin hetkellä tuulivoiman tuotanto on erittäin 0, oli keskiarvo ja huippukapasitetti ihan mitä tahansa. Olisi sama 0, vaikka kapasiteetti olisi 10x.

Tuleeko Suomeen teollisuutta pyörimään Ruotsin tuontisähköllä ja epävakaalla omalla tuotannolla, vai meneekö suoraan Ruotsiin valmiin sähkön äärelle?

 

[JCSH]

Jos teollisuus rakentaa itse oman energiantuotantonsa, onko Suomi silloin paras paikka huomioiden kustannukset ja muut asiaan vaikuttavat seikat?

Keskihinta on pysynyt alhaisena totta, mutta se teollisuus tarvitsee useimmiten vakaan energian saatavuuden kesä ja tali, keli kuin keli. Tuulivoiman tuotanto on käytännössä 0-6000MW ihan satunnaisesti kelistä riippuen. Ei silloin kun joku sitä tarvitsee. Aurinkokaan ei paista yöllä eikä talvella.

Tuleeko Suomeen teollisuutta pyörimään Ruotsin tuontisähköllä ja epävakaalla omalla tuotannolla, vai meneekö suoraan Ruotsiin valmiin sähkön äärelle?

No vittu, veronmaksajienko sitten pitäisi maksaa ne monikansallisten voittoa tavoittelevien yritysten sähkölaskut? En kyllä yksinkertaisesti käsitä tuota asennetta.

Lisäksi, jos sinne Ruotsiin rakennetaan sitä teollisuutta, niin ei sielläkään se halpa vesivoima riitä. Eli jos se teollisuus haluaa sitä vakaata energiaa kesä ja talvi, keli kuin keli, niin sitten niiden pitää kyllä investoida sen tuotantoon.

 

[kapiteeli]

Saksassa kalliimpi sähkö, niin kuinkahan roimasti tuo nostaisi Suomen sähkön hintaa?

Ei oikein auta muuta kuin maksaa, jos haluaa säävarmaa sähköä. Saksassa keskihinta oli viime vuonna 9,52 snt/kWh ja Suomessa 5,65 snt/kWh. Vaikea arvioida kaikkia vaikutuksia, mutta jos katsotaan aluetta SE4, josta on piuhat Saksaan, Puolaan, Liettuaan ja Tanskaan, niin siellä keskihinta oli viime vuonna 6,49 snt/kWh. 5.1.2024 SE4 päivän keskihinta oli 19,4 snt/kWh ja Suomessa 89,1 snt/kWh. Pienellä keskihinnan nousulla he saivat siis varsin inhimillisen hinnan tuolle paniikkipäivälle. Ruotsi on perinteisesti vahva sähkön viejä, esim. 4.1. veivät koko päivän, mutta 5.1 toivat nettona pikkutunteja lukuun ottamatta n. 500-1000 MW.

 

[B12]

No vittu, veronmaksajienko sitten pitäisi maksaa ne monikansallisten voittoa tavoittelevien yritysten sähkölaskut? En kyllä yksinkertaisesti käsitä tuota asennetta.

Lisäksi, jos sinne Ruotsiin rakennetaan sitä teollisuutta, niin ei sielläkään se halpa vesivoima riitä. Eli jos se teollisuus haluaa sitä vakaata energiaa kesä ja talvi, keli kuin keli, niin sitten niiden pitää kyllä investoida sen tuotantoon.

No voi vittu, olenko jossain käskenyt valtion maksaa firmojen sähkölaskut? En ymmärrä tuota pointtia.

Ruotsissa riittää valtavasti sähköä vientiin. Jospa lisääntyvä teollisuus käyttäisi enemmän ja vietäisiin vähemmän ulos? Voisi olla jopa kannattavampaa kuin dumpata halvalla ulos. Ehkä jopa saataisiin siirtolinjojen kautta välillä Suomesta halpaa ylijäämätuulisähköä jolla voisi säästellä altaiden vettä tai jopa pumppailla yläaltaaseen?

 

[JCSH]

No voi vittu, olenko jossain käskenyt valtion maksaa firmojen sähkölaskut?

Ruotsissa riittää valtavasti sähköä vientiin. Jospa lisääntyvä teollisuus käyttäisi enemmän ja vietäisiin vähemmän ulos? Voisi olla jopa kannattavampaa kuin dumpata halvalla ulos.

No onko sulla siis mitään ratkaisua ehdottaa tähän? Meinaat, että teollisuuden ei kannata rakentaa sitä tuotantoa. Et halua, että valtio maksaisi sen. Eli mikä on se ratkaisu sitten sun mielestä?
Vai oletko vain sitä mieltä, että kusessa ollaan tehdään mitä tahansa?

Jos sähkön viennin sijaan Ruotsi alkaa käyttämään sen sähkön paikallisesti, eikä investoi lisätuotantoon, niin sitten Ruotsissa se sähkönhinta nousee samalle tasolle, kuin mitä se on esim. Suomessa. Eli se teollisuus ei saa sitten enää sitä halpaa sähköä.

 

[Griffin]

Niin ne rakentaa valmiiksi ne hankkeet, joista on jo tehty investoinnit. Mutta uusia ei juurikaan ole putkessa:

Tuulivoimarakentamisen kulta-aika on ohi: Suurin kysyntä on tyydytetty ja uudet investoinnit jäissä

Muun muassa voimalavalmistajat kirjasivat raskaita tappiota viime vuonna. Uusia investointipäätöksiä jarruttavat kustannustason ja korkojen nousu. Hankkeet eivät enää ole automaattisesti kannattavia.

yle.fi

Ne tuulivoimalat rakennetaan markkinaehtoisesti, joten luonnollisesti jos tuotannolle ei ole kysyntää, niin siihen ei myöskään sitten investoida.

Eli 3300 MW:n edestä siis 2024-25 vuonna varmasti tulossa. (Periaatteessa 2X OL3:n verran siis) sen 4,5X OL3:n edestä olevan lisäksi
Voimalavalmistajillehan on selvää, että kun kasvu pysähtyy, niin tulos on miltei katastrofi ja joudutaan karsimaan, vaikka tasaista menekkiäkin olisi..

Suunnitelmia on kutenkin senverran rajusti, että eiköhän parissa vuodessa löydy typeryksiä, joilta saadaan uunotettua rahat taas muutaman tuhannen MW:n edestä oleviin projekteihin..

Ei näissä "vihreän siirtymän" projekteissa ennenkään ole monasti mitään välitetty järkevyydestä tai kannattavuudesta..

 

[B12]

No onko sulla siis mitään ratkaisua ehdottaa tähän? Meinaat, että teollisuuden ei kannata rakentaa sitä tuotantoa. Et halua, että valtio maksaisi sen. Eli mikä on se ratkaisu sitten sun mielestä?
Vai oletko vain sitä mieltä, että kusessa ollaan tehdään mitä tahansa?

Jos sähkön viennin sijaan Ruotsi alkaa käyttämään sen sähkön paikallisesti, eikä investoi lisätuotantoon, niin sitten Ruotsissa se sähkönhinta nousee samalle tasolle, kuin mitä se on esim. Suomessa. Eli se teollisuus ei saa sitten enää sitä halpaa sähköä.

Lisäsin tuohon, että siirtolinjojen vahvistuttua ja tuurisähkön lisäännyttyä Ruotsi saa ajoittain Suomesta ilmaista tuulisähköä teollisuuden tueksi ja veden säästämiseksi.

Suomen kannalta en valitettavasti näe mitään sellaista, että Suomesta tulisi jokin sähköintensiivisen teollisuuden suurvalta. Tuulivoimalla sitä ei voi oikein tehdä. Ruotsi on kaikilla mittareilla valitettavasti vain niin paljon paremmassa asemassa.

 

[B12]

Suunnitelmia on kutenkin senverran rajusti, että eiköhän parissa vuodessa löydy typeryksiä, joilta saadaan uunotettua rahat taas muutaman tuhannen MW:n edestä oleviin projekteihin..

Ei näissä "vihreän siirtymän" projekteissa ennenkään ole monasti mitään välitetty järkevyydestä tai kannattavuudesta..

Omilla rahoilla noita ei kannata tehdä. Joillakin vihreän siirtymän tukihankerahoilla ehkä.

 

[vemkki]

Lisäsin tuohon, että siirtolinjojen vahvistuttua ja tuurisähkön lisäännyttyä Ruotsi saa ajoittain Suomesta ilmaista tuulisähköä teollisuuden tueksi ja veden säästämiseksi.

Suomen kannalta en valitettavasti näe mitään sellaista, että Suomesta tulisi jokin sähköintensiivisen teollisuuden suurvalta. Tuulivoimalla sitä ei voi oikein tehdä. Ruotsi on kaikilla mittareilla valitettavasti vain niin paljon paremmassa asemassa.

Siirtolinjojen vahvistuttua Suomen tuulivoimatuottajat saavat sähköstään parempaa hintaa kuin nykyään, kun sähkön hinta ei painu yhtä herkästi nollaan. Tästä on hyvä esimerkki tältä kuukaudelta. Viime viikolla 2000 MW tuulivoimatuotanto painoi sähkön hinnan nollaan, kun Ruotsin vienti ei vetänyt siirtolinjarempan takia. Toissa päivänä samalla tuotantomäärällä heiluttiin tasolla 20-25 €/MWh.

 

[rock]

Eli 3300 MW:n edestä siis 2024-25 vuonna varmasti tulossa. (Periaatteessa 2X OL3:n verran siis) sen 4,5X OL3:n edestä olevan lisäksi

Kyllä. Nuo kaikki listalla olevat projektit ovat joko pian valmistumassa tai sitten hyvin pitkällä jo rakennusvaiheessa.

Voimalavalmistajillehan on selvää, että kun kasvu pysähtyy, niin tulos on miltei katastrofi ja joudutaan karsimaan, vaikka tasaista menekkiäkin olisi..

Puhut nyt tuulivoimalavalmistajista kuten Vestas, Siemens ja Nordex? Heillä ei ole mennyt kauhean hyvin muutenkaan ja joutuivat nostamaan raaka-aineiden ja työvoiman hinnannousujen myötä hintojaan ja sekin osaltaan tappoi uusien voimalahankkeiden kannattavuuden. On mielenkiintoista miten heidän bisnes kehittyy, tosin heidän onnekseen ainoastaan osan Eurooppaa markkinat ovat saturoituneet, maailmalla on vielä paljon paikkoja johon heidän potkureitaan myydään. Lisäksi huolto- ja ylläpitosopimukset ovat pitkiä, mutta on selvää että nämä firmat tulevat ainakin rakennuspuolta ajamaan merkittävästi alas 2026 eteenpäin.

Suunnitelmia on kutenkin senverran rajusti, että eiköhän parissa vuodessa löydy typeryksiä, joilta saadaan uunotettua rahat taas muutaman tuhannen MW:n edestä oleviin projekteihin..

Ongelma on siinä että pankit ovat todella penseitä rahoittamaan uusia tuulivoimaprojekteja ellei potentiaalisella rahoittajalla ole näyttää kannattavuudelle positiivisia ennusteita ja niitä ei mitenkään pystytä taikomaan tyhjästä. Siinä missä maatuulivoimasta saatettiin maksaa esim. 30€/MWh muutama vuosi sitten, nyt hinta on 40+€/MWh ja tähän kun leivotaan päälle jäätävä profiilitappio niin kovin on vaikea nähdä että uusia projekteja lähtisi käyntiin useisiin vuosiin. Jos "vihreän siirtymän" projekteissa onkin ollut joillakin kyse ideologiasta niin ainakin rahoittajatahoilla on ollut koko ajan vahva vaade kannattavuudelle.

En jaksa uskoa että ainakaan tuulivoima tulee saamaan enää mistään uusia tukirahoja, auringollehan niitä jonkin verran saadaan EU:sta parhaillaankin.

Mitä tulee tuohon jatkuvaan nillitykseen vakaan sähkön tuotannon riittävyydestä niin mielellään kuulisin vastauksen kysymykseen: Onko tässä nyt kyse aidosta huolesta sähkön riittävyydestä Suomessa poikkeustilanteissa vai haikailusta vähemmän volatiileihin hintoihin?

 

[JCSH]

Lisäsin tuohon, että siirtolinjojen vahvistuttua ja tuurisähkön lisäännyttyä Ruotsi saa ajoittain Suomesta ilmaista tuulisähköä teollisuuden tueksi ja veden säästämiseksi.

Suomen kannalta en valitettavasti näe mitään sellaista, että Suomesta tulisi jokin sähköintensiivisen teollisuuden suurvalta. Tuulivoimalla sitä ei voi oikein tehdä. Ruotsi on kaikilla mittareilla valitettavasti vain niin paljon paremmassa asemassa.

Ei se Ruotsikaan paljon paremmassa asemassa ole. Kuten tuossa totesin, jos sinne Pohjois-Ruotsiin rakennetaan reippaasti lisäkulutusta, niin se syö todella nopeasti sen vesivoiman ylijäämän mitä siellä nyt on. Kun se on syöty, niin yhtälailla siellä Pohjois-Ruotsissa pitää investoida siihen uuteen tuotantoon. Uutta vesivoimaa tuskin rakennetaan, joten siellä on samat vaihtoehdot kuin meillä. Eli tuulivoimaa ja varastointia tai ydinvoimaa.

 

[kaarlos]

Keskihinta on pysynyt alhaisena totta, mutta se teollisuus tarvitsee useimmiten vakaan energian saatavuuden kesä ja tali, keli kuin keli.

Onko siis niin ettei yritykset saa ostettua sähköä kiinteällä hinnalla? Miksi heidän pitäisi välittää hintojen noususta jos sopimus on kiintästi hinnoiteltu?

Jos spekuloit sähkön loppumisella niin olisi hyvä laittaa pari referenssiä tilanteesta jossa sähkö on loppunut kesken.

 

[pulatunnus]

En puhu menneisyydestä vaan tulevaisuudesta, jossa typerien nykysuunnitelmien perusteella tuurivoiman osuutta energiantuotannosta kasvatetaan huimasti ja tänne tulee lisää teollisuutta, joka tarvitsee kuitenkin JATKUVASTI sitä energiaa..

Tuo tuurivoiman tuotannon tippuminen 1/3 osasta 1/5 osaan maksimista on erittäin selvä osoitus, että sitä on jo nyt suhteellisesti liikaa, eikä tuollaiselle, noin epävakaalle energianlähteelle ole nyt käyttöä.. Tuurivoiman lisärakentaminen pitäisi pysäyttää, kunnes ollaan taas takaisin suurinpiirtein siinä 1/3 sassa..

Jos olet ketjua seurannut pidempään, niin tuulivoima hankkeeita vedetään yhdessä tuulivoima energian kulutushankkeiden kanssa.
Eli se teollisuus mikä tarvitsee paljon halpaa energiaa ja joka voi kulutusta sovittaan tuotannon kanssa, niin tuulivoima nykyisellään on varsin kilpailukykyinen.
Jos, siis jos kulutus seuraa tuotantoa, niin se kulutus on myös muutenkin säätyvä, jolloin parhamillaan se voi myös sopeutua muuhun tuotanto/kulutus tasapainoon. Eli se lisääntynyt tuulivoima kapasiteetti ajatus tasolla tasoittaa tuotanto kuoppia.

Spoileri

Lisääntynyt kapasiteetti, nostaa sitä vähätuulisen ajan tuulituotantoa, lisääntynyt kapasiteetti hajauttaa sitä tuotantoa mm alueilla joissa tasaisemmat tuuliolot , maantieteellista hajautusta erilaisilli tuulioloille. Jotta näin kävisi niin sen uuden tuuleen pohjaan kulutuksen pitää oikeasti sopautua siihen, prosessit pitää olla sellaiset.
Jos sen sijaan tulee kysyntää joka tarvii perusvoimaa, niin sitten se on valmis maksamaan sähköstä enemmän, hankkii säätövoimaa rinnalle.

 

[samsungaaja]

Mitä tulee tuohon jatkuvaan nillitykseen vakaan sähkön tuotannon riittävyydestä niin mielellään kuulisin vastauksen kysymykseen: Onko tässä nyt kyse aidosta huolesta sähkön riittävyydestä Suomessa poikkeustilanteissa vai haikailusta vähemmän volatiileihin hintoihin?

No eihän se riitä (kaiken aikaa) kun (talvella) tuodaan sähköä Ruotsista piuhat punaisina. Pitäisi pyrkiä ratkaisemaan (riittävyys/heilunta/volatiliteetti)ongelmaa eikä vain sopeutua ongelmaan esim. kulutusjoustamalla (kehitysmaatouhua). Mutta konsensus vaikuttaa olevan että näillä mennään niin ei kai siinä sitten.

 

[vemkki]

No eihän se riitä (kaiken aikaa) kun (talvella) tuodaan sähköä Ruotsista piuhat punaisina. Pitäisi pyrkiä ratkaisemaan (riittävyys/heilunta/volatiliteetti)ongelmaa eikä vain sopeutua ongelmaan esim. kulutusjoustamalla (kehitysmaatouhua). Mutta konsensus vaikuttaa olevan että näillä mennään niin ei kai siinä sitten.

Ei sähkön tuonti ole pahasta, kunhan siitä ei olla jatkuvasti riippuvaisia. Ei haitannut ketään kuluttajaa sähkön tuonti pätkääkään silloin kun sähkö oli halpaa, vaikka ennen OL3:n valmistumista ja tuulivoiman lisääntymistä sähköä jouduttiin tuomaan rutkasti.

 

[Paapaa]

Keskihinta on pysynyt alhaisena totta, mutta se teollisuus tarvitsee useimmiten vakaan energian saatavuuden kesä ja tali, keli kuin keli.

Ja tekee sopimuksen kiinteästä hinnasta, kuten paljon tehdäänkin. Tuulivoiman ansiosta se keskihinta on niin matala kuin on ja teollisuus siitä hyötyy. Jos suomen teollisuuden kilpailukyky olisi sähkön hinnasta kiinni, tänne pitäisi sataa investointeja, sillä sähkön hinta on ollut niin alhaista verrattuna muuhun EU:hun. Ongelmamme on ihan muualla kuin sähkön hinnassa. Ja rahan kaataminen sähköön olisi suht' heikko investointi. Ei nyt taas kannata unohtaa että perusvoiman investoiminen on tällä hetkellä tappiollista toimintaa: siis sähkö aivan liian halpaa. Jos haluat tuotantoinvestointeja, toivo ensin huomattavasti korkeampaa sähkön keskihintaa.

Pitäisi pyrkiä ratkaisemaan (riittävyys/heilunta/volatiliteetti)ongelmaa eikä vain sopeutua ongelmaan kulutusjoustamalla (kehitysmaatouhua).

Kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään, paljonko haluaa lompakostaan maksaa, että se hintoja voimakkaasti laskeva heilunta vähenee. Ei se heilunnan väheneminen kauheasti ilahduta jos sen seurauksena kaikki maksaisivat aina paljon enemmän sähköstään. Kyllä tässä hinta edellä pitää mennä, eikä hinnan tasaisuus edellä.

 

[kapiteeli]

No eihän se riitä (kaiken aikaa) kun (talvella) tuodaan sähköä Ruotsista piuhat punaisina. Pitäisi pyrkiä ratkaisemaan (riittävyys/heilunta/volatiliteetti)ongelmaa eikä vain sopeutua ongelmaan esim. kulutusjoustamalla (kehitysmaatouhua). Mutta konsensus vaikuttaa olevan että näillä mennään niin ei kai siinä sitten.

Kehitysmaatouhua se vasta olisi, jos naapurimaasta ei tuotaisi maanosan halvinta sähköä ihan vain siksi koska tuonti on pahasta. Pitäisikö jalostaa ajatusta omavaraisuudesta vielä pidemmälle ja jaettaisiin Suomi esimerkiksi neljään hinta-alueeseen. Sitten voitaisiin alkaa tarkastella yksittäisiä alueita ja huomattaisiin, että ne ovat ajoittain riippuvaisia toisista. Laitettaisiin lakiin vaatimus, että jokaisen alueen pitää olla omavarainen, koska voihan maan sisäisetkin siirtoyhteydet mennä nurin.

 

[pulatunnus]

No eihän se riitä (kaiken aikaa) kun (talvella) tuodaan sähköä Ruotsista piuhat punaisina.

Huoh, sitä siirtolinjaa vahvistetaan.

Pitäisi pyrkiä ratkaisemaan (riittävyys/heilunta/volatiliteetti)ongelmaa eikä vain sopeutua ongelmaan esim. kulutusjoustamalla (kehitysmaatouhua).

Siirtolinja vahvistaa, ja muistettava että meillä sähkönjakelu toimi, vaikka meiltä lähti venäjän tuonti, vaikka meillä osui tuotannon tippumisia kulutushuippuun. Meillä länsimaalaisittain varsin vakaa sähkönjakelu ja joka on koeteltu .

Lisäksi meillä on sitten kriisivalmiutta pahempiin tilanteisiin.

Pitäisi pyrkiä ratkaisemaan (riittävyys/heilunta/volatiliteetti)ongelmaa eikä vain sopeutua ongelmaan esim. kulutusjoustamalla (kehitysmaatouhua).

Siis sähkönjakelun laadun turvaavat kulutusjoustot ovat kyllä modernin kehittyneen jakeluverkon ominaisuus, sitä hyvin vaikea toteuttaa tuotannolla joka reagoisi yhtä nopeasti. Toki tuotanto on erilaista, osa sinänsä vakauttaa ja osa enemmenkin päinvastoin. Mutta jos jokin iso tuotanto tiippuu verkosta, niin se vaatii myös isoja vastareagointeja.

Sitten taasen hinnan mukaan joustava kulutus, niin se on erittäin järkevää, se on sen etu joka joustaa , ja sen on niiden etu joilla tasainen kulutus.

Jos meillä olisi perusvoima tuotanto mitoitettu kuutushuippujen mukaan, niin se loppuisi hyvinäkkiä siihen että voimalat tekisi konkurssin, ja perässä niiden omistajat. Vaihtoehtoisesti sen makasisi kuluttajat kovina hintoina. Sitä kovemmin, mitä pienemmänt siirtolinjat.

Mutta konsensus vaikuttaa olevan että näillä mennään niin ei kai siinä sitten.

Kukaan ei halua sitä että meillä perusvoima tuotanto vastaisi kulutushuippuja.

Laajatahtotila ja maksu halukkuus (* siitä että meillä on vakaa sähkönjakelu ja ettei meillä tarvitse turvautua kiertäviin sähkökatkoihin, saati siihen että jakelu romahtaisi.
Siihenkin on laaja tahtotila että meillä on kohtuuhintaista sähköä. Ja näinäaikoina tämä osittain ristiriitainen tavoite on onnistuttu yhdistään

Lisäksi meillä on laajatahtotila ja maksuhalukkuus (* minimoida putinnin venäjän ruokkiminen, Tällä hetkellä virtapiirit auki, hanat kiinni, ja mottitavaran liikenne taitaa olla niukkaa. Toki sillä on hintansa, mutta pienhinta syistä.

(*
Toki on heitä joilla ei ole maksuhalukkuutta.

 

[mattix]

No eihän se riitä (kaiken aikaa) kun (talvella) tuodaan sähköä Ruotsista piuhat punaisina. Pitäisi pyrkiä ratkaisemaan (riittävyys/heilunta/volatiliteetti)ongelmaa eikä vain sopeutua ongelmaan esim. kulutusjoustamalla (kehitysmaatouhua). Mutta konsensus vaikuttaa olevan että näillä mennään niin ei kai siinä sitten.

Ongelmia siis on. Mitä halutaan ratkaistavan?

1) Omavaraisuutta? Suomi ei ole ollut omavarainen sitten Neuvostoliiton aikojen. Jos tätä halutaan, pitää kaivaa veronmaksajien pussista paljon rahaa ja rakentaa 5-7 ydinvoimalaa tai fossiilisia. Se on järjen köyhyyttä, kun Ruotsin suunnasta saa edullista sähköä. Ketään ei tuonti haitannut, kunnes tuli energiakriisi.

2) Hintaa? Suomessa hinta on keskimäärin halpa, talvella toki lämpimiä vuodenaikoja kalliimpi. Fossiiliset eivät ole vaihtoehto mm. päästöoikeuksien hinnan takia ja ydinvoimalat maksavat liikaa. Tähän ei taida olla mitään muuta ratkaisua kuin integroitua Ruotsin SE1-alueeseen mahdollisimman hyvin. Se on edullinen ratkaisu alentaa sähkön hintaa (toistaiseksi) ja siksi Aurora-linjakin rakennetaan.

3) Hintaheiluntaa? Sääriippuva tuotanto on lisännyt heiluntaa. Oletettavasti tässä yhteydessä halutaan kuitenkin välttää kalliita piikkitunteja ja siihen paras konsti on joustaa. Halvempaa se ainakin on kuin rakentaa vähäisellä huipunkäyttöajalla olevia voimalaitoksia. Pitää muistaa, että sääriippuva tuotanto ei tee kalliita tunteja vaan estää niiden useammin tapahtuvan esiintymisen. Toisaalta sääriippuva tuotanto tekee tulevista (ydin)voimalainvestoinneista kannattamattomampia.

4) Tuotannon volatiliteettia? Onko tällä oikeasti merkitystä muuten kuin siirtoyhteyksien kapasiteettien osalta? Jos halutaan vakauttaa tuotanto eli lisätä perustuotantoa, niin lakialoite pystyyn ja kättä jokaisen taskuun. Tosin lisääntynyt perustuotanto syötäisiin nopeasti kulutusinvestointien myötä.

Mitä siis tilanteesta ajattelen:

A) Iso kuva on selvä eli ilmastonmuutoksen torjunnan myötä fossiiliset ovat pois kuvasta. Tämä tarkoittaa, että sääriippuva tuotanto, ydinvoima (SMR?), energiavarastot, integroituminen naapurimaihin ja joustot ovat ratkaisupaletti. Hinta ei ainakaan laske ellei kulutus osallistu tehotasapainon saavuttamiseen nykyistä enemmän.

B) En näe joustoja kehitysmaatouhuna, kunhan se tehdään fiksusti ja ilman suuria vaikutuksia arkeen. Automatiikkaan ja energiatehokkuuteen panostavat joustoja toteuttavat tahot säästävät parhaiten, mutta samalla tilanne hyödyttää kaikkia. Nyt isoimman laskun (kuluttajista) maksavat ne, jotka eivät ole investoineet energiatehokkuuteen eli mm. edullisen suorasähkölämmityksen aikanaan valinneet.

C) Sähkön riittävyyden kanssa tulee vääjäämättä lähivuosina haasteita, kun loppuja fossiilisia puretaan. Mitään päiväkausien katkoja tuskin on tulossa, mutta luulen yksittäisiä sähköpulatunteja olevan hyvin kylmillä pakkasjaksoilla tai isojen vikojen myötä.

D) ~4c/kWh hinnat eivät ole olleet kestävällä tasolla ja energiakriisin ja inflaation myötä korjaus on tapahtunut. Itsekin +20000 kWh vuodessa käyttävänä tilanne ei naurata, mutta näin se vain on. Kaikki maksaa enemmän kuin ennen, ei energiasektorikaan ole inflaatiolla immuuni.

 

[B12]

Mitä tulee tuohon jatkuvaan nillitykseen vakaan sähkön tuotannon riittävyydestä niin mielellään kuulisin vastauksen kysymykseen: Onko tässä nyt kyse aidosta huolesta sähkön riittävyydestä Suomessa poikkeustilanteissa vai haikailusta vähemmän volatiileihin hintoihin?

Tällä hetkellä mennään näillä mitä on, mutta lähinnä pohdin tulevaisuutta 10+ vuoden aikajänteellä.

Näin kuluttajana tuotannon epävakaus -> epävarmuus -> hintavolatiliteetin lisääntyminen -> nousevat keskihinnat ja kiinteidenkin hinnat. Bonuksena mahdolliset/todennäköiset jännäkakkapäivät/viikot johtuen epävakaudesta kysynnän ja tarjonnan välillä. Olemme vähän "Tanskan tiellä" erona se, että meillä menee sähköä eri malliin talviaikaan.

Teollisuuden näkökulmasta tuotannon epävakaus -> epävarma saatavuus -> epävarmuus hintakehityksestä ja sähkön riittämisestä -> investoiminen epäilyttää. Tämä siis kuvitellun massiivisen sähköintensiivisen teollisuuden näkökulmasta. Näpertelyyn sähkö todennäköisesti riittää. Siihen että Suomesta tulee vihreän sähkön käytön suurvalta en usko.

Paljonhan haaveillaan polttamisen loppumisesta ja kaiken sähköistymisestä supernopealla aikataululla vihreän siirtymän nimissä (liikenne, lämmön tuotanto jne) ja energiaintensiivisestä teollisuudesta (vihreä vety, vihreä teräs, konesalit jne). Nämä lisäisivät huomattavasti Suomen energiankulutusta. Jos energia tehdään pelkällä lisätuulivoimalla + aurinko, meillä olemassaoleva vakaa tuotanto + tuonti ei riitä mihinkään tyynellä kelillä ja kaudella. Nykymyotoiset varastoititavat ovat tuntitason kikkailua. Onko ongelma sitten todellinen vai ei, on vain maallikon mielikuva erilaisten johtolankojen perusteella. Nämä keskustelut ja väittelyt kiertävät samaa kehää, eikä mitää vastausta taida olla kenelläkään. Toinen on se, että tulevaisuus ei tule olemaan sitä mitä päättäjät ja pöhinäbisnes tällä hetkellä haaveilevat ja visioivat power pointeissaan, mutta mitä se tulee olemaan, sen näkee sitten kun sen aika.

 

[pulatunnus]

Tällä hetkellä mennään näillä mitä on, mutta lähinnä pohdin tulevaisuutta 10+ vuoden aikajänteellä.

Näin kuluttajana tuotannon epävakaus -> epävarmuus -> hintavolatiliteetin lisääntyminen -> nousevat keskihinnat ja kiinteidenkin hinnat. Bonuksena mahdolliset/todennäköiset jännäkakkapäivät/viikot johtuen epävakaudesta kysynnän ja tarjonnan välillä. Olemme vähän "Tanskan tiellä" erona se, että meillä menee sähköä eri malliin talviaikaan.

Rauhana-ajan sähköjakelun toimivuus on koeteltu tai toimivaksi todettu. Eli se on testattu että kulutushuipussa kestetään niin hinta, kuin tuotanto häiriöitä. ja työtä näiden riskien vähentämiseen tehdään kokoajan.

Vihamielisen uhkan varalla varautuminen on vahvempaa kuin aiemmin, ja se on meillä poikkeuksellisen vahvaa ja varsin kustannustehokkaasti. Toki tällä kortille voi vetää mihinasti vain, mutta jätetään se valinta yksittäisen kuluttajan omaksivalinnaksi.

Teollisuuden näkökulmasta tuotannon epävakaus -> epävarma saatavuus -> epävarmuus hintakehityksestä ja sähkön riittämisestä -> investoiminen epäilyttää. Tämä siis kuvitellun massiivisen sähköintensiivisen teollisuuden näkökulmasta. Näpertelyyn sähkö todennäköisesti riittää. Siihen että Suomesta tulee vihreän sähkön käytön suurvalta en usko.

Suomessa isot kuluttajat hankkii sähköä mankalaperiaatteella, ja se on meidän vahvuus, ja sillä periaatteelle tänne myös tehtään uusia sähköriippuvaisia investointeja. Meidän vahvuus on vahva vakaa sähkönjakelu.

Isossa kuvassa sähkönkysyntää odotetaan lisäävän lähinnä vetyteollisuus ja ne investoinnit menee käsikädessä tuotanto investointien kanssa. (*

On meillä muitakin sähkönkulutusta lisääviä tekijöitä, esim liikenne, mutta vähän kärjistäen se vanha perinteinen kulutus jatkaa energiatehostumista, eli uusi kulutus on enemmän sitä joustavaa, hinta kriittistä. ja energiatehokkuus taasen helpottaa niin perusvoiman että kulutuspiikkien kulutusta.

Säätövoima on toki tärkeää, mutta se kustannuskilpialee soputuvan kulutuksen kanssa, ja energiavarastojen kanssa, jos ne lasket erikseen.



(*
Jos tämä onnistuu olemaan sellainen minkä kulutus seuraa sähkönhintaa, niin se on plussaa perusvoimalle, että sääriippuvaiselle voimalla, että piikkihetken kuluttajille.

Jos perusvoimalla on taattu minimihinta, niin se alentaa niiden riskejä, jos sääriippuvaiselle on kysyntää tuotanto piikeissä, niin se alentaa niiden riskejä. Piikkihetken kuluttajelle taasen halvempaa sähköä. Tasasaisesti kuluttavilla halvempaa sähköä.

 

[kapiteeli]

Olisi eräs helppo keino saada ydinvoimaa edullisesti ja nopeasti. Varattaisiin kiinalaisille jokin maakaistale sopivalta alueelta ja annettaisiin heille vapaat kädet rakentaa ydinvoimala samalla tavoin kuin Kiinassa. Voimala voitaisiin rakentaa vaikka Fortumille tai TVO:lle veronmaksajien piikkiin. Suomalaisilta alueelle olisi porttikielto, kunnes voimala on valmis ja laitostoimittaja alkaa kouluttaa operaattoreita. Laadittaisiin projektia varten erikoislaki, jonka mukaan STUK, ammattiliitot tai muut tahot eivät saa puuttua asiaan millään tavalla ja kiinalaiset toimittavat voimalan avaimet käteen -hinnalla. Näin saataisiin teoriassa jopa OL3:a halvempi reaktori.

Jos päätös tehtäisiin nyt, aikaisintaan talvella 2029-2030 olisi 1000-1600 MW lisää tuotantoa käytettävissä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin tilata kotimaiselta Wärtsilältä energiavarastoja ja rakentaa yksi Aurora Line lisää. Jos oletetaan, että käytössä olisi sama rahamäärä kuin OL3 maksoi TVO:lle, niin voitaisiin rakentaa yksi uusi Aurora Line ja lisäksi tilata Wärtsilältä 17 kappaletta 460 MW/920 MWh energiavarastoja. Näin ollen talven pakkasilla käytettävissä oleva tunnin piikkiteho kasvaisi 800 MW (AL) + 7820 MW (Wärtsilä) eli yhteensä 8620 MW siinä missä ydinreaktori nostaisi sitä 1000-1600 MW. Wärtsilöitä voitaisiin luukuttaa 24 tuntia teholla 650 MW tai klo 8-20 teholla 1300 MW. Aurora Line saataisiin käyttöön kenties 4-5 vuodessa ja Wärtsilät vajaassa kahdessa vuodessa investointipäätöksestä.

Aurora Lineen saatiin lisäksi noin puolet tukea EU:lta, joten hyvässä lykyssä laskelmani oli pessimistinen siltä osin, että samalla rahamäärällä saataisiinkin Ruotsin tuontia lisättyä 1600 MW. Piikkitunnin kapasiteetti kasvaisi siis 9420 MW ja klo 8-20 kapasiteetti 2900 MW. Vertailun vuoksi vesivoima tuotti 5.1 n. 2000 MW teholla. Jos veronmaksajat rahoittaisivat energiavarastot, niiden lataus ja purku tehtäisiin kansan haluamalla tavalla. Lataukseen olisi ollut paljon hyviä ajankohtia kun tiedettiin sääennusteen perusteella tilanteen menevän hankalaksi tuolla viikolla. Lataus olisi voinut tapahtua esim. 1.1 klo 2-10, jolloin hinta oli koko ajan alle 3 snt/kWh, 2.1 klo 0-5 (n. 5 snt/kWh), tai 3.1 klo 1-5 (4-6 snt/kWh). Näitä ajankohtia yhdistelemällä olisi varmasti saatu varastot ladattua nostamatta hintaa kohtuuttomasti ja luultavasti virtaa olisi vielä jäänyt tasoittamaan kahvinkeittopiikkejä 1.1-3.1 ennen 5.1 ponnistusta.

 

[Griffin]

Ei sähkön tuonti ole pahasta, kunhan siitä ei olla jatkuvasti riippuvaisia. Ei haitannut ketään kuluttajaa sähkön tuonti pätkääkään silloin kun sähkö oli halpaa, vaikka ennen OL3:n valmistumista ja tuulivoiman lisääntymistä sähköä jouduttiin tuomaan rutkasti.

Totesin joskus 2000 luvun alussa , jotta huomattava sähköntuonti ulkomailta on kansantaloudellisesti huono juttu ja lisäksi, koska sähkö (energia) on nyky-yhteiskunnassa täysin välttämätön perushyödyke, niin myöskin riskialtista, sillä jos jokin menee pieleen, niin esim Venäjätä ja muualtakin tuonti loppuu helposti. Ja Venäjältä tuonti nyt lopetettiin. (Vaihtoehtoa ei ollut).

 

[pulatunnus]

Totesin joskus 2000 luvun alussa , jotta huomattava sähköntuonti ulkomailta on kansantaloudellisesti huono juttu ja lisäksi, koska sähkö (energia) on nyky-yhteiskunnassa täysin välttämätön perushyödyke, niin myöskin riskialtista, sillä jos jokin menee pieleen, niin esim Venäjätä ja muualtakin tuonti loppuu helposti. Ja Venäjältä tuonti nyt lopetettiin. (Vaihtoehtoa ei ollut).

Suomessa holtovarmuus ollut aina tärkeä, Putinin sekoilut, osui, (tuskin sattumaa) pahaan paikkaan, siinä toki se sähkö tuonti oli merkittävää, mutta siinä mukana myös muu energiatuonti (joka iski myös sähkömarkkinaan)
Mutta siis esimerkki että vihamilinen ajoitus herkkään hetkeen ei romahduttanut, eikä tehänyt meistä heikkoja.

Nythän ollaan ns omavaraisia, videään ja tuodaan (ei venäjä), ja ei olla muutenkaan energiariippuvaisia venäjästä.

Hyvät siirtoyhteydet ulkomailla lisää kriisinkestoa.

 

[Grez]

Totesin joskus 2000 luvun alussa , jotta huomattava sähköntuonti ulkomailta on kansantaloudellisesti huono juttu ja lisäksi, koska sähkö (energia) on nyky-yhteiskunnassa täysin välttämätön perushyödyke, niin myöskin riskialtista

Sekin on riski, jos maksetaan liikaa.

Tarkoitan siis sitä että jos haluttaisiin varmistua että ilman siitoyhteyksiäkin sähkö riittää kaikissa tilanteissa kaikkeen kulutukseen ilman mitään kulutusjoustoja (koska ne on samsungaajan mielestä "kehitysmaatouhua"), niin sähköinfrastuktuurin kokonaiskustannus olisi helposti nykyinen kertaa 3-10 joka tarkoittaisi sitä, että sähköstä maksettava hinta (tavalla tai toisella) olisi nykyinen kertaa 3-10.

Oma näkemykseni on
1) jonkin verran kulutusjoustoa on järkevää rahankäyttöä
2) nyt kun Venäjältä ei enää tuoda niin sähköntuontiin yhä liittyvät maariskit on aika pieniä suhteessa säästyneisiin kustannuksiin

Infrastruktuuria tehdessä aina pystyisi tekemään vielä turvallisempaa ja vielä varmempaa, mutta tietyn rajan jälkeen kustannukset räjähtää. Siksi on järkevää määrittää hyväksyttävä riskitaso.

 

[Grez]

Olisi eräs helppo keino saada ydinvoimaa edullisesti ja nopeasti. Varattaisiin kiinalaisille jokin maakaistale sopivalta alueelta ja annettaisiin heille vapaat kädet rakentaa ydinvoimala samalla tavoin kuin Kiinassa.

Miksi juuri ydinvoimalan rakentaminen on sellainen asia, jossa kustannussäästöjen nimissä oltaisiin valmiita tinkimään vaikkapa ihmisoikeuksista? Eikö samalla logiikalla kaiken, mitä Suomessa kalliilla tehdään, voisi teettää kiinalaisilla?

 

[Griffin]

Sekin on riski, jos maksetaan liikaa.

Tarkoitan siis sitä että jos haluttaisiin varmistua että ilman siitoyhteyksiäkin sähkö riittää kaikissa tilanteissa kaikkeen kulutukseen ilman mitään kulutusjoustoja (koska ne on samsungaajan mielestä "kehitysmaatouhua"), niin sähköinfrastuktuurin kokonaiskustannus olisi helposti nykyinen kertaa 3-10 joka tarkoittaisi sitä, että sähköstä maksettava hinta (tavalla tai toisella) olisi nykyinen kertaa 3-10.

Oma näkemykseni on
1) jonkin verran kulutusjoustoa on järkevää rahankäyttöä
2) nyt kun Venäjältä ei enää tuoda niin sähköntuontiin yhä liittyvät maariskit on aika pieniä suhteessa säästyneisiin kustannuksiin

Infrastruktuuria tehdessä aina pystyisi tekemään vielä turvallisempaa ja vielä varmempaa, mutta tietyn rajan jälkeen kustannukset räjähtää. Siksi on järkevää määrittää hyväksyttävä riskitaso.

Ei joku 10-15 senttiä ole ollenkaan liikaa, jos vastapainona on selvää, että sähköä tulee, senverran, kun omat pääsulakkeet kestää, 24H päivässä, koko vuoden, ilman mitään tarvetta välittää millääntavoin pätkääkään siitä, milloin käyttää ja minkäverran.

Suomeen tarvittaisiin joku 3000MW jatkuvasti tuottavia voimaloita, jotka voitaisiin käynnistää marraskuussa ja sammuttaa huhtikuussa. (Olisi vara leikkiä sitten enemmän sähköautoillakin)..

Tuuri- ja aurinkosähkön myynnin voisi eriyttää siten, että sitä myytäisiin halvalla täysin erikseen. Olisi siis ostajan oma riski, jos ei tuulekaan ja auton akku on edelleen aamulla viikon -pari tyhjä..

 

[vemkki]

Ei joku 10-15 senttiä ole ollenkaan liikaa, jos vastapainona on selvää, että sähköä tulee, senverran, kun omat pääsulakkeet kestää, 24H päivässä, koko vuoden, ilman mitään tarvetta välittää millääntavoin pätkääkään siitä, milloin käyttää ja minkäverran.

Eihän siitä noin paljon tarvitse maksaa. 12-24 kk määräaikaisia sähkösopimuksia saa alle 10 c/kWh ilman että pykätään yhtään uusia ydinvoimaloita.