• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Ohijuoksutus on taloudellisesti aina kannattamatonta.
Onko noin ?

En tiedä miten ynnäsit, mutta muuttuvat kulut kai aika pienet. Varmaan kulumista on , mutta maalikkona voisi kuvitella että sekin halvempaa kuin turbiinien läpi ajaa.


Mutta jos ohitusjuokusutus on oikeasti kallista vs sähköntuotanto, niin sitten kannattaa jopa maksaa siitä että joku ostaa sähköä.
 
Onko noin ?

En tiedä miten ynnäsit, mutta muuttuvat kulut kai aika pienet. Varmaan kulumista on , mutta maalikkona voisi kuvitella että sekin halvempaa kuin turbiinien läpi ajaa.


Mutta jos ohitusjuokusutus on oikeasti kallista vs sähköntuotanto, niin sitten kannattaa jopa maksaa siitä että joku ostaa sähköä.
Okei, jos sähkön hinta on alle 1snt/kWh, niin ohijuoksutus voi olla tietyin rajaehdoin kannattavaa. Markkinamanipulointimielessä ohijuoksutuksessa taas ei ole järkeä.
 
Okei, jos sähkön hinta on alle 1snt/kWh, niin ohijuoksutus voi olla tietyin rajaehdoin kannattavaa. Markkinamanipulointimielessä ohijuoksutuksessa taas ei ole järkeä.
Tuosta tuli mieleen että tuossa tilanteessa jos ohijuoksutetaan, niin se nostaa markkinahintaa vs että tuotettaisiin sähköä.
Markkinamanipulointimielessä ohijuoksutuksessa taas ei ole järkeä.
Jos joku yhtiö haluaa manipuloida sähkönhintaa rajoittamalla tuotantoa, niin eikö ohijuoksutus ole ole ihan käypä väline jonka ongelma on lähinnä se että se olisi niin näkyvää, joten manipulointi naamioitu jollain huolto, tekniikka, lokistiikka murheella.
 
Okei, jos sähkön hinta on alle 1snt/kWh, niin ohijuoksutus voi olla tietyin rajaehdoin kannattavaa. Markkinamanipulointimielessä ohijuoksutuksessa taas ei ole järkeä.

Entäs sitten tuulivoiman kanssa? Olen tota isäukon vieressä olevaa tuulipuistoa katsellut jo vuosia ja aivan hiton usein siellä käy vain 2/3 myllyistä vaikka sähkön hinta olisikin korkeahko. Viimeksi tätä ihmettelin sunnuntaina ku päivällä oli taas osa myllyistä pois käytöstä vaikka tuuliolosuhteet olivatkin kohtalaiset. Illalla kaikki sitten kävivätkin täysillä. Puisto rakennettu 2015. Onko tässä joku tariffiperseily menossa vai mikä on kun halvinta tuotantomuotoa ei kannata pitää ajossa?
 
Okei, jos sähkön hinta on alle 1snt/kWh, niin ohijuoksutus voi olla tietyin rajaehdoin kannattavaa. Markkinamanipulointimielessä ohijuoksutuksessa taas ei ole järkeä.

Kemijoki Oy:n vuosikertomusten mukaan heillä vesivoiman tuotannon omakustannushinta on noin 1 sentin per kWh. Fortum omistaa tuosta Kemijoki Oy:stä 2/3 osaa.

Tuohon 1 sentin kWh hintaan on laskettu mukaan kaikki kustannukset voimaloiden rakentamisista ja huolloista lähtien ja henkilökunnan palkat ja niin edelleen. Voihan se olla, että jossain alle 0,1 sentin kWh hinnalla voi olla taloudellisesti kannattavampaa ohijuoksuttaa vesivoimalaa kuin ajaa se vesi turbiinin läpi kun voimalan koneistot esimerkiki kuluvat käytössä sen verran.

Tuollaisia sähkönhintoja ei taida kovin montaa vuodessa olla mukaan luettuna ne tunnit jolloin hinta on negatiivinen.

Markkinointimanipuloinnissa sehän olisi tehokas temppu kun Fortum pistäisi vaikka kaikki vesivoimalat seisomaan kesken kovien talvipakkasten jolloin sähkön hinta kenties yli 10 kertaistuisi ja Fortum tekisi todella ison tilin esimerkiksi Loviisan ydinvomaloiden tuottamalla sähköllä.

Yhdysvalloissa Enron sähköyhtiö esimerkiksi Kaliforniassa pisti kovan kulutuksen aikaan niitä voimaloita seisomaan "huoltoseisokin" tai "vian" vuoksi, jolloin sähkön hinta raketoi Kaliforniassa ja manipuloi markkinoita ja pelasi samaan aikaan todella isolla rahalla niitä johdonnaisia.

Sehän Enron päätyi sitten joulukuussa 2001 konkurssiin. Nehän oli väärentäneet kirjanpitoakin yhdessä Arthur Andersen tilintarkastusfirman kanssa, joka kaatui samassa rytäkässä ja Enronin johtajat pääsivät lukuisten rikostensa vuoksi vuosikymmeniksi Setä Samulin ylläpitämään täysihoitoon.

Enronin tarinassa on valitettavan paljon yhtämäkohtia Fortumin toilailuihin. Puuttuu lähinnä enää se, että Fortumin tilintarkastaja olisi sama firma kuin Fortumin konsultti. Tammi-syyskuun 2022 osavuosikatsaus Fortumilla on sellainen, että se ei kyllä täytä mitään vaatimuksia mitä tilinpäätöksessä tulee olla. Tosin ei sitä koske samat säännöt, mutta silti.
 
Tuosta tuli mieleen että tuossa tilanteessa jos ohijuoksutetaan, niin se nostaa markkinahintaa vs että tuotettaisiin sähköä.
Mutta jollain se sähkö pitää tuottaakkin. Pelkässä hinnannostossa ei ole mitään järkeä jos ei sähköä myy. Myytävä sähkö taas kannattaa aina tehdä edullisimmalla menetelmällä, joka on käytännössä se vesivoima.
 
Mutta jollain se sähkö pitää tuottaakkin. Pelkässä hinnannostossa ei ole mitään järkeä jos ei sähköä myy. Myytävä sähkö taas kannattaa aina tehdä edullisimmalla menetelmällä, joka on käytännössä se vesivoima.

Ei sitä sähköä tarvi itse edes tehdä. Sen kun pelailee vain johdannaisilla.
 
Puisto rakennettu 2015. Onko tässä joku tariffiperseily menossa vai mikä on kun halvinta tuotantomuotoa ei kannata pitää ajossa?
Paha arvata. Tuolloin rakennetut voimalat on vielä tariffituen alla, ja niitä kannattaa ehdottomasti aina ajaa jos vaan mahdollista.
 
Mutta jollain se sähkö pitää tuottaakkin. Pelkässä hinnannostossa ei ole mitään järkeä jos ei sähköä myy.
Eiköhän ne manipuloivat myös myy.

Myytävä sähkö taas kannattaa aina tehdä edullisimmalla menetelmällä, joka on käytännössä se vesivoima.
Tämä taasen on vähän monimutkaisempaa, nyt miettii yhtiöitä/konserneja millaista tuotantoa voisi jollain pahiksella olla.

Kaikki tuotanto ei ole yhtä säädeltävää, tuotanto voi olla korvamerkattu, jostain voi saada paremman hinnan.

Jos taasen on sitä vesivoimaa ylinkyllin ja hallitsee alueen markkinaa, niin voisihan joku ynnäillä että tuolla hinnalla menee tuonverran josta liikevaihtoa sen verran, vs että myisi hinnalla millä tahansa kaikki tuotanto kävisikaupan. No jos markkinoilla kilpailua, niin kai lähinnä tilanteissa missä markkinoilta kilpailijoilta iso siivi esim huollotauolla.
 
Paha arvata. Tuolloin rakennetut voimalat on vielä tariffituen alla, ja niitä kannattaa ehdottomasti aina ajaa jos vaan mahdollista.

Sähkön pörssihinta on niin korkealla, että tuulivoimayhtiön kannattaa käsittääkseni jonkun verran alakanttiin myydä se seuraavan päivän tuotantonsa sähköpörssissä verrattuna tuuliennusteisiin. Kannattavampaa se nimittäin on seisottaa vaikka joka neljättä tuulivoimalaa kuin myydä se tuotantonsa tappiin saakka ennusteen mukaan ja mahdollisesti joutua ostamaan se puuttumaan jäävä osa tuotannosta jos tuuli jääkin hieman alle ennusteiden.
 
Sähkön pörssihinta on niin korkealla, että tuulivoimayhtiön kannattaa käsittääkseni jonkun verran alakanttiin myydä se seuraavan päivän tuotantonsa sähköpörssissä verrattuna tuuliennusteisiin. Kannattavampaa se nimittäin on seisottaa vaikka joka neljättä tuulivoimalaa kuin myydä se tuotantonsa tappiin saakka ennusteen mukaan ja mahdollisesti joutua ostamaan se puuttumaan jäävä osa tuotannosta jos tuuli jääkin hieman alle ennusteiden.
Mutta ylimääräisen voi myydä kuitenkin päivänsisäisillä markkinoilla. Seisottamiseen ei siis tuossakaan tapauksessa ole syytä.
 
Ajetaan sitä mukaan mikä on pörssihinta. Eikö se sitten ole ollut tässä viime aikoina riittävän korkeella? Miten niitä ennen ajettiin kun pörssisähkö pyöri 0-5c/kwh väliä? Nytkin yöllä 711MW irtoo vesivoimasta. Spotti 32c/kwh alv24.
Vaihtoehtoiskustannus.

Jos kokonaistuotannolla on maksimi ja sama kilowattitunti voidaan myydä myöhemmin hintaan 90 snt/kWh maksaa sen tuottaminen nyt sen 90 snt/kWh vaihtoehtoiskustannuksena. Ja toki jos on odotettavissa, että esim. ylössäädön myynnillä saadaan tuottoa jos ei ole jo maksimia ajossa, niin sekin on osa vaihtoehtoiskustannusta.
 
Mutta ylimääräisen voi myydä kuitenkin päivänsisäisillä markkinoilla. Seisottamiseen ei siis tuossakaan tapauksessa ole syytä.

Välillä hinta lähtenyt miinukselle, muistaakseni viime viikolla oli päivän sisäisellä miinuskauppoja tehty..
 
Välillä hinta lähtenyt miinukselle, muistaakseni viime viikolla oli päivän sisäisellä miinuskauppoja tehty..
Mutta noille kyseisille voimaloille valtio maksaa syöttötariffia. Kannattaa myydä siis miinuksellakin, sillä valtio maksaa erotuksen johonkin 7snt asti jos oikein muistan.
 
Eikö mahdolliset ylituotot kannattaisi myydä Ruotsiin / Etelä-Norjaan, jossa voivat vähentää veden käyttöä jos saavat ostettua Suomesta halvemmalla? Jos Suomessa vesivoimat ovat jo minimillä?
 
Kyllä niille kelpaa mikä vaan sähkö.
Ei kaikille, jos siis on myyty jotain kivaa tuotanto, niin olisi se syytä myös tuottaa. Jotkin uusituvat on voitu myydä nimenomaisella tuotantotavalla.

Siis nämä sää riippuvaiset ei seuraa kysyntää ja vaikka ei tarvi tuottaa samalla hetkellä, mutta vastaava määrä on tuotettava, joku siitä maksanut hyvin, niin kannattaa vaikka maksaa että saa tuottaa.

Muut pointtisi meni vähän ohi ja kaipaisivat esimerkkejä.
Jostain tuotannosta voi saada paremman hinnan, jotkut haluaa ostaa tietyllä tavalla tuotettua energiaa, tai voi olla tukia jotka tuotanto riippuvaisia. Joitain uusiutuvia on voitu myydä tietyllä tuotantotavalla ja sitä vastaan saatu parempi hinta. Esimerkkejä tuuli ja aurinkosähkö tuotanto. Mainitis itsekkin syöttötarfit.

Voi olla myös sitouduttu ostamaan jonkin tuotannon osuus johonkin hintaan. Suomessa mankala toimintaa.

Voi olla tuotantoa joka ei säädy yhtä rajattomasti, jos halpaa perustuotantoa joka maksaa jotain riippumatta tuotannosta ja jotain vaikea säätää. Harva tuotanto on yhtä säätyvä kuin vesivoima, ja jokin ydinvoima ei välttämättä ole suunniteltu säätövoimaksi, vaan päinvastoin.


Jos jollain on hallinnassa merkittävä, määräävä osuus tuotannosta, jolloin kilpailu ei ole aitoa, jolloin voi laskea että teittyyn hintaan saa niin ja niin paljon liikevaihtoa ja jos toisi markkinoille kaiken tuotantokapasiteetin niin kokonaisliikevaihto kyykkäisi. Eli tuotantoa/tarjontaa rajoittamalla voi lisätä liikevaihtoa.

Markkinoilla myös yhteistuotantoa.

Eli yritän sanoa että mitä ne vaihtoehdot ja niiden kustannukset.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kaikille, jos siis on myyty jotain kivaa tuotanto, niin olisi se syytä myös tuottaa. Jotkin uusituvat on voitu myydä nimenomaisella tuotantotavalla.

Siis nämä sää riippuvaiset ei seuraa kysyntää ja vaikka ei tarvi tuottaa samalla hetkellä, mutta vastaava määrä on tuotettava, joku siitä maksanut hyvin, niin kannattaa vaikka maksaa että saa tuottaa.


Jostain tuotannosta voi saada paremman hinnan, jotkut haluaa ostaa tietyllä tavalla tuotettua energiaa, tai voi olla tukia jotka tuotanto riippuvaisia. Joitain uusiutuvia on voitu myydä tietyllä tuotantotavalla ja sitä vastaan saatu parempi hinta. Esimerkkejä tuuli ja aurinkosähkö tuotanto. Mainitis itsekkin syöttötarfit.

Voi olla myös sitouduttu ostamaan jonkin tuotannon osuus johonkin hintaan. Suomessa mankala toimintaa.

Voi olla tuotantoa joka ei säädy yhtä rajattomasti, jos halpaa perustuotantoa joka maksaa jotain riippumatta tuotannosta ja jotain vaikea säätää. Harva tuotanto on yhtä säätyvä kuin vesivoima, ja jokin ydinvoima ei välttämättä ole suunniteltu säätövoimaksi, vaan päinvastoin.


Jos jollain on hallinnassa merkittävä, määräävä osuus tuotannosta, jolloin kilpailu ei ole aitoa, jolloin voi laskea että teittyyn hintaan saa niin ja niin paljon liikevaihtoa ja jos toisi markkinoille kaiken tuotantokapasiteetin niin kokonaisliikevaihto kyykkäisi. Eli tuotantoa/tarjontaa rajoittamalla voi lisätä liikevaihtoa.

Markkinoilla myös yhteistuotantoa.

Eli yritän sanoa että mitä ne vaihtoehdot ja niiden kustannukset.
Sähköä jota myydään tuulivoimana ei tarvitse tuottaa tuulivoimana. Riittää että ostaa ne alkuperätodistukset.

Loput heittosi taas on vailla mitään konkretiaa.
 
Mutta noille kyseisille voimaloille valtio maksaa syöttötariffia. Kannattaa myydä siis miinuksellakin, sillä valtio maksaa erotuksen johonkin 7snt asti jos oikein muistan.
Miinuksella ei makseta, alle kolmenkympin hinnalla tariffi on pienempi. Toisekseen eikös tämä katsottu kvartaaleittain, eli tukia ei nyt ole hetkeen maksettu.
 
Miinuksella ei makseta, alle kolmenkympin hinnalla tariffi on pienempi. Toisekseen eikös tämä katsottu kvartaaleittain, eli tukia ei nyt ole hetkeen maksettu.
Jep, tukea ei ole maksettu enää lokakuun 2021 jälkeen tuulivoimalle, koska keskihinta on ollut yli syöttötariffin alarajan.

Ja tosiaan vaikka 3kk keskiarvo olisikin riittävän alhainen tuen maksulle, niin
https://tuotantotuki.emvi.fi/MarketPrice sanoi:
Sähkön tuotanto ei oikeuta tuotantotukeen niiltä tunneilta, joina sähkön markkinahinta on negatiivinen. Negatiiviset tuntihinnat lasketaan kuitenkin mukaan laskettaessa sähkön markkinahinnan 3 kk:n keskiarvoa.
 
Viimeksi muokattu:
Sähköä jota myydään tuulivoimana ei tarvitse tuottaa tuulivoimana. Riittää että ostaa ne alkuperätodistukset.
Olen ymmärtänyt ketjusta että sille alkuperätoditukselle pitää olla se rekattu tuotantolaitos ja tuotanto ja niillä todistuksilla on jonkinlainen markkina arvo.

Eli on käsitys että jos myydään tuulituotettua sähköä, niin se pitää olla oikeasti tuottaa, mutta ei ajallisesti. Ei riitä että pystyttää voimalan joka seisoo.

Edelle oleva käsitys mikä on tullut ketjun kommenteista, ei välttämättä faktaa, toivon vahvasti että ei riitä että jostain konttorista ostaa nipun todituksia, joilla ei yhteyttä todelliseen. tuotantoon.
 
Olen ymmärtänyt ketjusta että sille alkuperätoditukselle pitää olla se rekattu tuotantolaitos ja tuotanto ja niillä todistuksilla on jonkinlainen markkina arvo.

Eli on käsitys että jos myydään tuulituotettua sähköä, niin se pitää olla oikeasti tuottaa, mutta ei ajallisesti. Ei riitä että pystyttää voimalan joka seisoo.

Edelle oleva käsitys mikä on tullut ketjun kommenteista, ei välttämättä faktaa, toivon vahvasti että ei riitä että jostain konttorista ostaa nipun todituksia, joilla ei yhteyttä todelliseen. tuotantoon.
Juu, mutta niiden lappujen markkina-arvo on nykyisin lähellä nollaa.
 

Maailmanloppu peruttu - joulukuun futuurit putoavat?
1662558823528.png


Rehellisyyden nimissä kyllä myönnettävä, että 35snt/kWh on silti aika monelle pitkällä kipurajan yläpuolella. Mutta selkeästi parempi kuin 55snt/kWh...
 

Maailmanloppu peruttu - joulukuun futuurit putoavat?
Monikohan ehti lukita jo kalliimman sopparin. No hyvä kuitenkin jos ei nyt ihan pahimmat skenaariot toteutuisikaan. Vähän arvaamattomalta tämä hinnanmuodostus tuntuu joka tapauksessa..
 
Eikö mahdolliset ylituotot kannattaisi myydä Ruotsiin / Etelä-Norjaan, jossa voivat vähentää veden käyttöä jos saavat ostettua Suomesta halvemmalla? Jos Suomessa vesivoimat ovat jo minimillä?

Näin varmaan tapahtuu usein. Nopeimmat saavat, hitaat jäävät ilman. Eli päivän sisäinen markkina ei tuota ihan optimaalista tuloksia.

Mutta noille kyseisille voimaloille valtio maksaa syöttötariffia. Kannattaa myydä siis miinuksellakin, sillä valtio maksaa erotuksen johonkin 7snt asti jos oikein muistan.

Ei maksa, sähkön keskihinta on liian korkealla.
 
Heitetään nyt tänne tarkennus jottei tarvitse tyhmästi kirjoitella tyhmyysketjuun sähköstä. Eikös tämä ole asiaan liittyvää "yms yleistä keskustelua aiheesta" ja vieläpä yhteiskunnallista.

Joo, ja toisaalta oli yleisesti tiedossa jo ennen energiakriisiä, että Lumo Energia on vain jatkumoa liiketoimintamallille, jossa firma laitetaan sopivalla hetkellä nurin, ja taustalla samoja nimiä. En parempinakaan aikoina ostaisi mitään tuollaiselta firmalta.

Itselle ainakin uutta. Noh, en ole ollut kertaakaan heidän asiakas, kun ei ole ollut riittävän halpa. Oikeastaan vain fortumilla ja helenillä.
Nämä kusiset epäluotettavat sähkönvälitysfirmathan ovat pääosin samaa pientä piiriä. Samaa ihmisten höpläytettävyyttä on kiroiltu ainakin jo koko viime vuosikymmen. Firmat muuttelevat järjestelyjä, jokin laitetaan välillä nurin, joskus vain muutetaan nimeä kun jäädään milloin mistäkin kirjanpitorikoksesta kiinni tai pönkälelaskutus paljastuu.

Otetaan nyt jokin äkkiä löydetty lähde.


tai muut 220 energian henkilöt ovat kai olleet seuraavien hyvin moitittujen yhtiöiden takana: Market Energia, Finkraft, GNP Energy. Suomen Energiayhtiö, Kotimaan Energia. 220 Energia, Werel Oy, Nordia Energia, Fi-Nergy Voima. Lumo Energia, Plussa Energia. 365 Hankinta Oy. Samassa virkkeessä olevat nimet ovat ehkä olleet saman yrityksen nimiä eri vuosina, mahdollisesti osa muistakin.

Nyttemmin uuden sähkökoijauksen todennäköisesti tunnistaisi jo toiminimestä, vaikka toki perinteiset oikeat yhtiöt ja niiden yhteenliittymätkin käyttävät trendikästä pseudolatina- tai yleisnimikaavaa.

E: Jatkan samaa.
OL3 lykkaantyminen oli myos sellainen josta moni irvaili mutta harva uskoi. Myos Ukrainan sodan pitkittyminen on jotain sellaista mika tuli yllatyksena.
OL3:n viivästymisistähän on ilmoitettu tasaisen tappavasti 2007-2022 ja irvailu lienee alkanut suuremmassa määrin viimeistään alkuperäisen käyttöönottopäivän mennessä 2009. Olisihan se ollut naiivia alkuvuodesta uskoa taas kerran, että varmasti aikataulu ainakin tällä kertaa pitää. Toki maali jo näkyy, mutta ei siihen kannata viikon tarkkuudella vieläkään luottaa.

Samoin Ukrainan sodan pitkittymisellä voidaan tarkoittaa monia asioita. Onhan konflikti ollut käynnissä 2014 alkaen eikä kai sen pikaiseen päättymiseen ainakaan 02/2022 hirveän korkeaa luottoa ole monilla ollut.

Silti niitä energiaongelmia oli jossain määrin ja melko todennäköisesti odotettavissa tilannetta mitenkä päin tahansa järjellä katsoen ainakin viime joulukuusta alkaen.
 
Viimeksi muokattu:
Heitetään nyt tänne tarkennus jottei tarvitse tyhmästi kirjoitella tyhmyysketjuun sähköstä. Eikös tämä ole asiaan liittyvää "yms yleistä keskustelua aiheesta" ja vieläpä yhteiskunnallista
Hyvä, kun vastasit tänne. Tää on ihan hyvä ketju.
Nämä kusiset epäluotettavat sähkönvälitysfirmathan ovat pääosin samaa pientä piiriä. Samaa ihmisten höpläytettävyyttä on kiroiltu ainakin jo koko viime vuosikymmen. Firmat muuttelevat järjestelyjä, jokin laitetaan välillä nurin, joskus vain muutetaan nimeä kun jäädään milloin mistäkin kirjanpitorikoksesta kiinni tai pönkälelaskutus paljastuu.

Otetaan nyt jokin äkkiä löydetty lähde.




Nyttemmin uuden sähkökoijauksen todennäköisesti tunnistaisi jo toiminimestä, vaikka toki perinteiset oikeat yhtiöt ja niiden yhteenliittymätkin käyttävät trendikästä pseudolatina- tai yleisnimikaavaa.
Noista kotimaan energia ja lume energia on ollut sellaisia että olisin voinut aiemmin heiltä vaikka ottaa, jos hinta olisi ollut sopiva. Nuo muut on vähän sellaisia että nimi ei yhtään herätä luottamusta sekä muistan kuulleeni tuosta Håkan Gustafssonista aiemmin. Myös mainitsemasi ongelmat ja väärinkäytökset ovat tutun kuuloisia ja näistä syistä ylipäätään en tilaile epäilyttävän kuuloisista pikkufirmoista yhtään mitään.

Mutta se mua ihmetyttää, miksei tuo Håkan ole liiketoimintakiellossa.
 
2022 Q4 futuurit näytti jatkavan laskuaan. Eilen -12%. Volyymit taitaa tosin olla niin pieniä, että pystyyköhän noista mitään päättelemään..
chart.png
 
2022 Q4 futuurit näytti jatkavan laskuaan. Eilen -12%. Volyymit taitaa tosin olla niin pieniä, että pystyyköhän noista mitään päättelemään..
chart.png

Paljonkohan noista futuureista voi loppujen lopuksi päätellä mikä sähkönhinta tulee olemaan? Varsinkin kun hallitus irrotti taakuu-vakuutuksillaan hinnan reaalimaailmasta. Eihän sähköntuotannossa ole mikään parantunut. Euroopassa tilanne on vain huonontunut.

Miten paljon nuo futuurit yleensä kattavat sähkönmyynnistä? Heitetään nyt hihasta vaikka että jos 50% myynnistä on futuureilla suojattu, niin kyllähän sähköyhtiöt sen myynnin saavat katettua. Mutta entäs se loppu osa? Jos ylimääräistä ei enää tuon jälkeen enää jää, niin raketoiko pörssihinta joka tapauksessa? Tämä nyt vähän tämmöistä mutkat suoraksi -pohdintaa.
 
Positiivisia juttuja:

- OL3 ajetaan tänään yli 1000MW teholla. Huomenna lähestytään jo 1200MW tehoja.

- Sähkön futuurihinnat ovat kääntyneet merkittävään laskuun. Joulukuun futuurihinta putosi jo lähes 40 prosenttia huipustaan.

- Markkinoiden säätelytoimet edistyvät EU:ssa
 
Viimeksi muokattu:
Negatiivisia juttuja:
Suomea uhkasi aamulla sähköpula
Tilanne on saatu hallintaan.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoo käynnistäneensä tänään varhain aamulla kaksi varavoimalaitosta tasapainottamaan Suomen sähköjärjestelmää, kertoo yhtiö tiedotteessaan.
Fingridin Huutokosken ja Forssan varavoimalaitokset käynnistettiin tänään 8. syyskuuta klo 7.39.
Fingrid pyysi tilanteessa sähkömarkkinoilta lisää ylössäätötarjouksia ja tilanne on saatu hallintaan. Säätösähkön hinta on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla noin 5 000 €/MWh.

Varavoimalaitosten säätösähkön hinta on siis 5€/kWh.
 
Tämä on taas tuulivoiman kannalta mielenkiintoinen päivä. Tuulivoimakapasiteettimme on noin 4000MW, mutta tämän hetken tuotto on 13MW. Käytännössä koko Suomessa ei tuule yhtään.
 
Tämä on taas tuulivoiman kannalta mielenkiintoinen päivä. Tuulivoimakapasiteettimme on noin 4000MW, mutta tämän hetken tuotto on 13MW. Käytännössä koko Suomessa ei tuule yhtään.
Meillähän tuulivoimalat keskittyy länsirannikolle niin ei voi sanoa että koko Suomessa ei tuulisi ;) Itä-Suomi ja lappi tyhjänä voimaloista.
 
Tämä on taas tuulivoiman kannalta mielenkiintoinen päivä. Tuulivoimakapasiteettimme on noin 4000MW, mutta tämän hetken tuotto on 13MW. Käytännössä koko Suomessa ei tuule yhtään.

Onko missään esitetty miten mainostettu tuulivoiman moninkertaistaminen auttaa sähköpulaan? Vaikka 4x13MW=52MW, millä ei kovin pitkälle pötkitä. Perustuotantoa ja/tai säätövoimaa täällä kaivattaisiin, tuollainen satunnaisgeneraattorilla tuotettu sähkö tuo vain ongelmia jos ei säätövoimaa rakenneta samaan tahtiin.
 
Onko missään esitetty miten mainostettu tuulivoiman moninkertaistaminen auttaa sähköpulaan? Vaikka 4x13MW=52MW, millä ei kovin pitkälle pötkitä. Perustuotantoa ja/tai säätövoimaa täällä kaivattaisiin, tuollainen satunnaisgeneraattorilla tuotettu sähkö tuo vain ongelmia jos ei säätövoimaa rakenneta samaan tahtiin.
Onko Norjan/Ruotsin vesivoimaloiden pitaminen meidan saatovoimana ongelma? Rajalla vetavat linoja lisaa niin 2025 on lisaa saatovoimaa sielta tulossa.
 
Onko missään esitetty miten mainostettu tuulivoiman moninkertaistaminen auttaa sähköpulaan? Vaikka 4x13MW=52MW, millä ei kovin pitkälle pötkitä. Perustuotantoa ja/tai säätövoimaa täällä kaivattaisiin, tuollainen satunnaisgeneraattorilla tuotettu sähkö tuo vain ongelmia jos ei säätövoimaa rakenneta samaan tahtiin.
No sit pitää rakentaa sitä perustuotantoa. Firma pystyyn ja avot! /s

Ja miksi säätövoiman määrää pitäisi nostaa samassa suhteessa teoreettiseen maksimituulivoimaan? Eikö säätövoiman määrä riitä, jos se on tähänkin asti riittänyt?

Ts. säätövoiman määräntarve määräytyy kulutuksen mukaan (miinus perustuotanto), ei muun tuotannon mukaan. Tuulivoiman lisääminen ei siis tarkoita että säätövoimaa tarvittaisiin lisää.
 
Ts. säätövoiman määräntarve määräytyy kulutuksen mukaan (miinus perustuotanto), ei muun tuotannon mukaan. Tuulivoiman lisääminen ei siis tarkoita että säätövoimaa tarvittaisiin lisää.
Ongelma on siinä juurikin, että perusvoimaa ei ole tarpeeksi ja tuulivoiman määrä energiapaletissa on älyttömän iso. Ajatusmaailma on se, että aina tuulisi jossain päin Suomea ja tuotantoa olisi riittävästi, vaikka todellisuudessa voidaan nähdä näitä tuulettomia päiviäkin. Tuulivoiman painaessa hintoja alas ja tehden hinnasta epävakaampaa, ei ole kannattavaa investoida perusvoimaan. Tuulivoiman vaihtelun takia myös vesivoiman rooli säädössä on kasvanut merkittävästi.
 
Tuulivoiman painaessa hintoja alas ja tehden hinnasta epävakaampaa, ei ole kannattavaa investoida perusvoimaan.
Mutta epävakaat hinnat toisaalta luo markkinat säätövoimalle joka ei perustu fossiilisiin.

Ydinvoiman luulisi edelleen olevan kannattavaa perusvoimaa, vaikka vähän enemmän tuulivoimaa tulisikin markkinoille.
 
Mutta epävakaat hinnat toisaalta luo markkinat säätövoimalle joka ei perustu fossiilisiin.

Ydinvoiman luulisi edelleen olevan kannattavaa perusvoimaa, vaikka vähän enemmän tuulivoimaa tulisikin markkinoille.
Harvassa on vielä ne fossiilittomat säätövoimat, jollei vesivoimaa lasketa.

Ydinvoimalainvestointi tehdään kymmenien vuosien aikajänteellä, ja voidaan sanoa tuotantokustannusten olevan uusilla laitoksilla nykyisellään ainakin 4snt/kWh. Tuulivoima on ajanut markkinat jo ajoittain negatiivisiin hintoihin, ja kapasiteetti moninkertaistuu vain muutamassa vuodessa. Ennustettavuus katoaa täysin investoinnilta, mikä olisi tarkoitus suunnitella seuraavan 60 vuoden aikajaksolle. Jos hinta tulee käymään tihenevässä tahdissa alle 2snt/kWh tai jopa negatiivisen puolella, ei valitettavasti sijoittajia saada innostumaan kun laitos käytännössä vaatisi kymmeniä vuosia tasaista yli 4snt/kWh tuottoa. Lisäksi tulevaisuuden poliittinen riski kaupan päälle, joka on tosin hieman EU-taksonomian myötä saanut valoa tunnelin päähän.

E: hinnat korjattu.
 
Viimeksi muokattu:
Tuulivoiman painaessa hintoja alas ja tehden hinnasta epävakaampaa, ei ole kannattavaa investoida perusvoimaan.
Tätä en osta, että tuulivoiman takia meillä ei ole enempää perusvoimaa. Pikemminkin ainoa järkevä perusvoima on ollut ydinvoima ja sitä on yritetty tällä vuosituhannalla rakentaa kovasti, mutta projektit ovat vastatuulessa tuulivoimasta riippumattomista syistä. En suoraan sanottuna usko, että ilman tuulivoimaa meillä olisi yhtään reaktoria lisää, ehkä sen sijaan sitten edullista itäkaasua.

Nythän tämä politiikka näyttää lähes profeetalliselta, kun ollaan jo varsin pitkälti irti Putinin kallistamista fossiilisista.
 
Ydinvoimalainvestointi tehdään kymmenien vuosien aikajänteellä, ja voidaan sanoa tuotantokustannusten olevan uusilla laitoksilla nykyisellään ainakin 40snt/kWh.
Oho! N. 20x mitä aiemmilla voimaloilla. Hiilikin on edullisempaa nykyhinnoillakin.

Ja niitä fossiilittomia säätövoimavehkeitä ei tosiaan ole rakennettu, koska niille ei ole ollut markkinaedellytyksiä.
 
Oho! N. 20x mitä aiemmilla voimaloilla. Hiilikin on edullisempaa nykyhinnoillakin.

Ja niitä fossiilittomia säätövoimavehkeitä ei tosiaan ole rakennettu, koska niille ei ole ollut markkinaedellytyksiä.
Sori virhe, 4snt/kWh piti mainita. Ja alle 2snt/kWh hinnat tietenkin. Tulee useammin puhuttua euroista per megawatti, mutta kuluttajia kiinnostaa tälläkin foorumilla se kotitalouksiin iskevä hinta.
 
Tätä en osta, että tuulivoiman takia meillä ei ole enempää perusvoimaa. Pikemminkin ainoa järkevä perusvoima on ollut ydinvoima ja sitä on yritetty tällä vuosituhannalla rakentaa kovasti, mutta projektit ovat vastatuulessa tuulivoimasta riippumattomista syistä. En suoraan sanottuna usko, että ilman tuulivoimaa meillä olisi yhtään reaktoria lisää, ehkä sen sijaan sitten edullista itäkaasua.

Nythän tämä politiikka näyttää lähes profeetalliselta, kun ollaan jo varsin pitkälti irti Putinin kallistamista fossiilisista.
Ei pelkästään tuulivoiman takia, mutta se on yksi isoimpia tekijöitä ajamaan hintoja alas. Myös päästökauppa on ollut tehokas vaikuttaja meidän perusvoiman heikkoon tilaan. Uusiutuvaa perusvoimaa meillä ei juurikaan ole. Biovoima on tavallaan uusiutuvaa, mutta päästökaupan piirissä myös ja tuotantokustannuksiin tulee painetta.
 
Ja miksi säätövoiman määrää pitäisi nostaa samassa suhteessa teoreettiseen maksimituulivoimaan? Eikö säätövoiman määrä riitä, jos se on tähänkin asti riittänyt?

Ts. säätövoiman määräntarve määräytyy kulutuksen mukaan (miinus perustuotanto), ei muun tuotannon mukaan. Tuulivoiman lisääminen ei siis tarkoita että säätövoimaa tarvittaisiin lisää.

Tuulivoiman lisääminen ei tarkoittaisi lisätarvetta säätövoimalle ellei sillä korvattaisi perusvoimaa. Rakennetaan vaikka 600MW (keskianto 99%) hiilivoiman tilalle 1800MW tuulivoimaa oletuksella, että keskianto on 33% - hiilidioksidipäästöt tippuu, hurraa. Mutta kun sitten todellisuudessa anto voi ollakin se 20MW vaikka useamman päivän putkeen niin tarvitaan jostain säätövoimaa 580MW, jotta sähköä riittää/sen hinta ei raketoi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 396
Viestejä
4 489 757
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom