- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 009
Luottotiedottomien vaihtoehto.Yllättävän suuri tuo toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuus. Eikö se ole yleensä ollut kallein vaihtoehto..
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Luottotiedottomien vaihtoehto.Yllättävän suuri tuo toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuus. Eikö se ole yleensä ollut kallein vaihtoehto..
Yllättävän suuri tuo toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuus. Eikö se ole yleensä ollut kallein vaihtoehto..
Yllättävän suuri tuo toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuus. Eikö se ole yleensä ollut kallein vaihtoehto..
Ei nyt aivan yhdentekevää, koska Kelallakin on rajansa kuinka paljon sitä maksaa.Toimeentulotukeakin saa 7% väestöstä ja näille on ihan yhdentekevää, mitä sähkö maksaa, koska Kela maksaa.
Onko sellainen teollisuus yhteiskunnan kannalta erityisen hyödyllistä joka vaatii lähes ilmaista sähköä ollakseen kannattavaa? Eihän tuollaisessa voi kovin iso työllistävä vaikutus olla jos sähkön hinta on kutakuinkin ratkaisevin osa kannattavuuslaskelmaa, kun normaalisti se on kuitenkin työvoiman kustannus.Voimaloille ei ole maksajaa, koska ne pitää olla valmiina ennen teollisuuden investointiryntäystä. Teollisuutta ei tule, koska ei ole sähköä ja sähköä ei tule, koska ei ole tarvetta=teollisuutta.
Tuossa nyt on se perustavaa laatua oleva linjanveto, josta jauhettu tässä ketjussa iät ja ajat. Mennäänkö puhtaasti markkinavetoisesti halvimman mukaan = tuulivoima (jota sitäkään ei kannata enää markkinaehtoisesti lisätä). Toinen vaihtoehto sitten on valtion järjestämät edellytykset tulevaisuuden fantastisille vihreän sähkön bisneksille.
Voimaloille ei ole maksajaa, koska ne pitää olla valmiina ennen teollisuuden investointiryntäystä. Teollisuutta ei tule, koska ei ole sähköä ja sähköä ei tule, koska ei ole tarvetta=teollisuutta.
Teollisuuden kannalta tuossa on se ongelma, että sitä ydinvoimaa saisi sitten joskus 10 vuoden päästä, jos silloinkaan. Ei juuri houkuttele ainakaan uusia toimijoita.Tai sitten jos tänne on tulossa sellaista teollisuutta, että niille ydinvoima olisi kannattavan hintaista, niin sitten ne voivat itse rakentaa ne ydinvoimalat. Suomessa on tuolle se vallan hyvä Mankala-periaate.
Ei nyt aivan yhdentekevää, koska Kelallakin on rajansa kuinka paljon sitä maksaa.
Sähköautojen latailut voi ajottaa kun tuulee tai paistaa aurinko. Ei siihen ydinvoimaa tarvita.Huutelen sen yhden ydinvoimalan peraan koska liikenteen sahkoistyminen tulee Suomessa yhden voimalan verran energiaa tarvitsemaan. Liikenteen sähköistyminen ei mene noihin samoihin perusteisiin että jos teollisuus tarvitsee niin teollisuus rakentaa koska tässä tarvitsijana on yksilö.
Ja se mistä se huutelu alkoi niin ainakin Ruotsi on samassa jamassa ja ei se nyt pahitteeksi olisi Norjankin osallistua. Jos nämä 3 maata sitten yhdessä tuumin tekisivät paatoksen rakentaa niin silla voisi saada Voimalan hinnan lähemmäksi Puolan hintaa kuin Brittien hintaa. Puolan hinnalla sähkö ei olisi sitten enää niin mielettömän kallista.
Itse meinasin kirjoittaa samaa, mutta sitten muistin että meillä on talvi ja välillä talvella voi olla parin viikon vähätuulinen jakso. Osa voi ehkä jättää perheen toisen sähköauton silloin parkkiin, mutta pelkästään sähköautolla liikkuvien on vaan pakko ladata jossain välissä kuitenkin. Ikävästi vielä sähköautojen energiankuluskin on suurimmillaan talvella kun pitää myös lämmittää.Sähköautojen latailut voi ajottaa kun tuulee tai paistaa aurinko. Ei siihen ydinvoimaa tarvita.
Varastointi ei lisää energian määrää, eikä halvenna keskihintaa. Varastointi on sitä ns "heiluntabisnesta", joka tekee rahansa ottamalla välistä sähkön hinnan vaihtelusta. Vastaa pörssin päivätreidaamista. Ei luo mitään lisäarvoa.Kyllähän sähkön varastointikin kehittyy ihan markkinaehtoisesti. Nähtäväksi jää, että miten paljon.
Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin aurinkoenergia alkaa olla halvinta energiaa. Se ei tietysti auta tammikuussa, mutta keväällä ja syksyllä kyllä, ja varastoinnilla saadaan siirrettyä tuotettua sähköä kalliimmille tunneille.
Nuo ilmaisen sähkön varaan tehtävät vihreät bisnekset ovat monesti juuri sitä varastoimista tai siihen liittyvää. Halvalla sähköllä tehdään esim vetyä, jota myydään kalliilla muun energian tuotantoon.Onko sellainen teollisuus yhteiskunnan kannalta erityisen hyödyllistä joka vaatii lähes ilmaista sähköä ollakseen kannattavaa? Eihän tuollaisessa voi kovin iso työllistävä vaikutus olla jos sähkön hinta on kutakuinkin ratkaisevin osa kannattavuuslaskelmaa, kun normaalisti se on kuitenkin työvoiman kustannus.
Talvella voi helposti laskea sähköauton kuluttavan energiaa 3x sen mitä kesällä samaan ajosuoritteeseen.Itse meinasin kirjoittaa samaa, mutta sitten muistin että meillä on talvi ja välillä talvella voi olla parin viikon vähätuulinen jakso. Osa voi ehkä jättää perheen toisen sähköauton silloin parkkiin, mutta pelkästään sähköautolla liikkuvien on vaan pakko ladata jossain välissä kuitenkin. Ikävästi vielä sähköautojen energiankuluskin on suurimmillaan talvella kun pitää myös lämmittää.
Eli siis 50 viikkoa vuodesta tuo mitä sanoit kyllä toimiikin. Ehkä pitäisi miettiä miten yhteiskunta saataisiin toimimaan niin että kerran pari vuodessa kukaan ei autoile pariin viikkoon.
Ei voi. Ei edes 2x.Talvella voi helposti laskea sähköauton kuluttavan energiaa 3x sen mitä kesällä samaan ajosuoritteeseen.
Niin silloin vähätuulisella jaksolla se sähköauton lataus pörssisähköllä on vaan hiukan kalliimpaa. Ei se silloinkaan kiellettyä ole. Se että hinta nousee esim. 50centtiin ei tarkoita että sähkö loppuu jos tuuppaat auton latiinkiin.Itse meinasin kirjoittaa samaa, mutta sitten muistin että meillä on talvi ja välillä talvella voi olla parin viikon vähätuulinen jakso. Osa voi ehkä jättää perheen toisen sähköauton silloin parkkiin, mutta pelkästään sähköautolla liikkuvien on vaan pakko ladata jossain välissä kuitenkin. Ikävästi vielä sähköautojen energiankuluskin on suurimmillaan talvella kun pitää myös lämmittää.
Eli siis 50 viikkoa vuodesta tuo mitä sanoit kyllä toimiikin. Ehkä pitäisi miettiä miten yhteiskunta saataisiin toimimaan niin että kerran pari vuodessa kukaan ei autoile pariin viikkoon.
Tottakai tuo lisäarvoa, koska uusiutuvat energiamuodot ovat luonteeltaan sellaisia, että välillä tarjontaa on liikaa ja välillä liian vähän. Jos ei ole varastointia, ylituotantotilanteessa energia menee hukkaan.Varastointi ei lisää energian määrää, eikä halvenna keskihintaa. Varastointi on sitä ns "heiluntabisnesta", joka tekee rahansa ottamalla välistä sähkön hinnan vaihtelusta. Vastaa pörssin päivätreidaamista. Ei luo mitään lisäarvoa.
Sori 2x lähempänä totuutta. laskin väärin päässä.Ei voi. Ei edes 2x.
Niin ymmärsin kysymyksen silleen että miten saadaan sähkö riittäämään. Toki jos on kyse vaan siitä että se on hiukan kalliimpaa, niin silloinhan ei olekaan ongelmaa.Niin silloin vähätuulisella jaksolla se sähköauton lataus pörssisähköllä on vaan hiukan kalliimpaa.
Teollisuuden kannalta tuossa on se ongelma, että sitä ydinvoimaa saisi sitten joskus 10 vuoden päästä, jos silloinkaan. Ei juuri houkuttele ainakaan uusia toimijoita.
Itse meinasin kirjoittaa samaa, mutta sitten muistin että meillä on talvi ja välillä talvella voi olla parin viikon vähätuulinen jakso. Osa voi ehkä jättää perheen toisen sähköauton silloin parkkiin, mutta pelkästään sähköautolla liikkuvien on vaan pakko ladata jossain välissä kuitenkin. Ikävästi vielä sähköautojen energiankuluskin on suurimmillaan talvella kun pitää myös lämmittää.
Eli siis 50 viikkoa vuodesta tuo mitä sanoit kyllä toimiikin. Ehkä pitäisi miettiä miten yhteiskunta saataisiin toimimaan niin että kerran pari vuodessa kukaan ei autoile pariin viikkoon.
Joo sillä 1000 megawatilla yön aikana (8 GWh) saa ladattua noin 30 miljoonaa talvikilometriä, kun pelkästään Suomalaisten henkilöautojen keskimääräinen vuorokautinen ajosuorite on 110 miljoonaa kilometriä. Eli jos kaikki autot sähköistyy niin pelkästään henkilöautot tarvitsisivat joka yö (8 tunnin ajan) noin 4 GW sähkötehoa.Talvellakin on eroa sellaiset noin 1000 MW sähkönkulutuksessa yön ja päivän välillä. Sähköautojen lataus yön yli on, ainakin kotona lataaville, erittäin helppo automatisoida.
En jaksa laskea, että pitääkö tuo paikkansa, mutta jos kaikki Suomen henkilöautot sähköistyvät, niin silloin kyllä puhutaan tilanteesta aikaisintaan vuonna 2040, jolloin sähköntuotannon tilanne on aika erilainen kuin nykyään.Joo sillä 1000 megawatilla yön aikana (8 GWh) saa ladattua noin 30 miljoonaa talvikilometriä, kun pelkästään Suomalaisten henkilöautojen keskimääräinen vuorokautinen ajosuorite on 110 miljoonaa kilometriä. Eli jos kaikki autot sähköistyy niin pelkästään henkilöautot tarvitsisivat joka yö (8 tunnin ajan) noin 4 GW sähkötehoa.
Hyvähän se aina on tarkistaa. Siltä varalta että lähtötiedoissani oli virheitä niin lähdin hakemaan laskin toista kautta 2023 moottoribensiiniä myytiin 1 283 413 tonnia ja dieselöljyä 2 189 580 tonnia. Kummassakin on energiaa noin 12,7 MWh per tonni. Eli noin 30 TWh per vuosi. Eli 3,3 GW per tunti 247. Tästä sitten jos ajatellaan että sähköautoilla olisi (talvella) 3 kertaa parempi hyötysuhde, niin suuruusluokka on aika lailla sama.En jaksa laskea, että pitääkö tuo paikkansa
Eiköhän niistä suurin osa ole "paikallisen sähköyhtiön" asiakkaita, jotka ei kunnolla edes tiedä että sopimustyyppiä vaihtamalla voisi säästää.
Itse ehkä menisin jonnekin, missä on valmiiksi (edukasta) sähköä tarjolla, kuten nyt vaikka Ruotsi. SSAB teki näin ja luultavasti tekevät muutkin. Suomi on liian epävarma, epäjohdonmukainen ja poliittisella ja oikeallakin tuulella käyvä valtio.Eihän se merkkaa siihen odotuksen aikaan, että rakentaako teollisuus itse sen vai rakennetaanko se jonkun muiden toimesta.
Aurinkovoimaloita on enemmän 2040, mutta eipä paljoa auta yöllä. Voi olla tuulimyllyjäkin, mutta niistä ei voi tietää.En jaksa laskea, että pitääkö tuo paikkansa, mutta jos kaikki Suomen henkilöautot sähköistyvät, niin silloin kyllä puhutaan tilanteesta aikaisintaan vuonna 2040, jolloin sähköntuotannon tilanne on aika erilainen kuin nykyään.
Tämähän on sama viesti, kuin Markkasen aiempi, joten vastaan saman vastauksen:Jos kaikki henkilöautot sähköistyy sähkön tarve kasvaa noin 10%. Tämä pystytään tuottamaan uudella tuulivoimalla helposti. Sähköautot ovat siitä hyviä että niitä ei tarvitse ladata joka päivä, kerta viikkoon riittää suurimmalle osalle käyttäjistä. Mitään ydinvoimalaa ei todellakaan sähköautojen takia tarvita.
Toki ydinvoimalaa ei tarvita jos on hyvät varastointisysteemit että saadaan se ydinvoiman verran tehoa puskettua pari viikkoa jostain varastosta. Mistäs näistä tulevaisuuden teknologioista tietää.Itse meinasin kirjoittaa samaa, mutta sitten muistin että meillä on talvi ja välillä talvella voi olla parin viikon vähätuulinen jakso. Osa voi ehkä jättää perheen toisen sähköauton silloin parkkiin, mutta pelkästään sähköautolla liikkuvien on vaan pakko ladata jossain välissä kuitenkin. Ikävästi vielä sähköautojen energiankuluskin on suurimmillaan talvella kun pitää myös lämmittää.
Eli siis 50 viikkoa vuodesta tuo mitä sanoit kyllä toimiikin. Ehkä pitäisi miettiä miten yhteiskunta saataisiin toimimaan niin että kerran pari vuodessa kukaan ei autoile pariin viikkoon.
Tuolta pitäisi saada jotain livefiidiä, haluaisin nähdä työn vilskettä vaikka en toimista mitään ymmärtäisikään..
Tämähän on sama viesti, kuin Markkasen aiempi, joten vastaan saman vastauksen:
Toki ydinvoimalaa ei tarvita jos on hyvät varastointisysteemit että saadaan se ydinvoiman verran tehoa puskettua pari viikkoa jostain varastosta. Mistäs näistä tulevaisuuden teknologioista tietää.
Päivitin ennusteen. Näyttäisi että huomenna kello 10 saavat tulille...
Sanoisin munaskuista etta 75% kilometreista tulee alle 8 vuotialla autoilla. Taysin mutu.henkilöautokannan keski-ikä on yli 13v.
Toinen mutu on se etta peruvat tai ei niin 95% uusista autoista on patteri autoja 2035. CATL taman vuoden hehkutuksia ovat 50 dollaria / kwh ja 500 wh/kg. Ei koske samaa akku tyyppia mutta 2030 koskee ja noiden parametrien kanssa poltiksilla ei ole toivoa kilpailla jos kuluttja sahkoa 1/3 hintaan polttoaineista. Noilla akku parametereilla saadaan Tesla M3 range olisi 1200 km ja akun osuus auton tuotantokustannuksista 6000 dollaria.Auton valmistajatkin on peruneet noita sähköistymisen aikatauluja
Niin en minäkään, eikä varmaan kukaan muukaan. Laskeskelin että JOS 100% henkilöautoista, niin silloin tarvittaisin 8 tuntina 4GW. Tuostahan voit sitten jatkolaskeskella että jos 50% henkilöautojen ajosuoritteista, niin 2 GW. Ja sitä rataa. Ihan voitte arvioida sen prosentin ja vastaavan sähköntarpeen, minkä uskotte todennäköiseksi.En kyllä usko, että Suomessa kaikki liikenne olisi sähköistynyt 2040.
Norppalive OL3Tuolta pitäisi saada jotain livefiidiä, haluaisin nähdä työn vilskettä vaikka en toimista mitään ymmärtäisikään..
Mitä etua jollakin yhtiöllä on mennä maailman korkeimmin verotettuun työvoimapulasta kärsivään surkeassa jamassa olevaan valtioon ja rakentaa sinne oma ydinvoimala omalla rahalla? Puhutaan siis oikeista yhtiöistä, eikä mistään vittusen terästehtaista tai muista huuhaahöpinöistä.
Sanoisin munaskuista etta 75% kilometreista tulee alle 8 vuotialla autoilla. Taysin mutu.
Toinen mutu on se etta peruvat tai ei niin 95% uusista autoista on patteri autoja 2035. CATL taman vuoden hehkutuksia ovat 50 dollaria / kwh ja 500 wh/kg. Ei koske samaa akku tyyppia mutta 2030 koskee ja noiden parametrien kanssa poltiksilla ei ole toivoa kilpailla jos kuluttja sahkoa 1/3 hintaan polttoaineista. Noilla akku parametereilla saadaan Tesla M3 range olisi 1200 km ja akun osuus auton tuotantokustannuksista 6000 dollaria.
Sita vuosi kaksi sitten exceloin niin olikohan se 2022 marraskuu sellainen kuukausi ettei tullut kuukauteen. Ei marraskuussa edes paista edes aurinko. Silloin on tarkeaa hyvat siirtoyhteydet pohjois Ruotsiin.
Niin en minäkään, eikä varmaan kukaan muukaan. Laskeskelin että JOS 100% henkilöautoista, niin silloin tarvittaisin 8 tuntina 4GW. Tuostahan voit sitten jatkolaskeskella että jos 50% henkilöautojen ajosuoritteista, niin 2 GW. Ja sitä rataa. Ihan voitte arvioida sen prosentin ja vastaavan sähköntarpeen, minkä uskotte todennäköiseksi.
Ainakin SSAB:n työntekijät ja alihankkijat maksavat veroja ihan normaalisti. Se että isot firmat ei veroja juuri maksele on totta mutta vain puolitotuus, joka unohtuu helposti punavihersokeilta.Jäätäneen veronmaksajina voiton puolelle tässä kun ei tarvitse subventoida SSAB:lle ilmaista sähköä marginaalisia verotuloja vastaan.
Se on inan turha execeloida muita pohjoismaita kun niilla on kaynyt maantieteellisessa lotossa onni ja vesivoima toimii mielettomana akkuna.Siis kaikista Pohjoistamaista excelöit?
Se on inan turha execeloida muita pohjoismaita kun niilla on kaynyt maantieteellisessa lotossa onni ja vesivoima toimii mielettomana akkuna.
Vuonna 2022 oli reilun kahden viikon jakso (16.11. - 4.12.), jolloin tuuli oli heikkoa. Tuollaisesta pitäisi selvitä.Niin eli et ecxelöinyt, sitä vähän ihmettelinkin jos joku moisen olisi jaksanut tehdä. Pointti oli se mikä alkuperäisessäkin viestissä, tuulivoimalla sitä tuotantoa saadaan kuitenkin paljon lisää jos ei tuijoteta yksittäisiä tunteja/päiviä ja katsotaan kaikkia Pohjoismaita. Vilkaisin Fingrid sivuilta ja 2022 marraskuussa tuulivoima tuotti keskimäärin 836 MWh/h kun kapasiteettia oli alle 5000 MWh/h. Eli tuotti se silloinkin jotain. Jos ja kun kapasiteetti tuplautuu 10 000 MWh/h, niin silloin se olisi tuottanut OL3 verran sähköä. Pohjoismaissa kun on paljon vesivoimaa ja meillä hyvät siirtoyhteydet, niin en nyt näe ihan hirveätä ongelmaa. Ensi vuonna pitäisi valmistua Aurora Line parantamaan niitä siirtoyhteyksiä Pohjoismaihin.
Vuonna 2022 oli reilun kahden viikon jakso (16.11. - 4.12.), jolloin tuuli oli heikkoa. Tuollaisesta pitäisi selvitä.
Ainakin SSAB:n työntekijät ja alihankkijat maksavat veroja ihan normaalisti. Se että isot firmat ei veroja juuri maksele on totta mutta vain puolitotuus, joka unohtuu helposti punavihersokeilta.
Sähkön tuonti EU:n ulkopuolelta menee CBAM hiilitullin alle, joten hinta ei välttämättä ole niin kilpailukykyinen enää.Uutta ydinvoimaa kannattavuutta vastaan sotii myös se että todennäköisesti taas 2030 Suomi tuo taas yhden ydinvoimalan verran sähköä Venäjältä. Sen Venäläisen sähkön kanssa on pirun vaikea kilpailla.
Mielummin rakentaisin (pien)ydinvoimaloita kuin odottelisin mitä tulee Putinin jälkeen tapahtumaan.Uutta ydinvoimaa kannattavuutta vastaan sotii myös se että todennäköisesti taas 2030 Suomi tuo taas yhden ydinvoimalan verran sähköä Venäjältä. Sen Venäläisen sähkön kanssa on pirun vaikea kilpailla.