• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

  • Hyvää joulua!

    Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>

    SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Yllättävän suuri tuo toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuus. Eikö se ole yleensä ollut kallein vaihtoehto..

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on EVVK-porukalla, jota on paljon. Ei vain ole kiinnostusta/motivaatiota/kognitiivisia kykyjä/jaksamista sähkösopimusten kanssa säätämiseen. Sähkölaskun summakin on jossain neukkukuutiossa joka tapauksessa niin pieni, ettei asiaan panostamalla pysty montaa euroa säästämään. Toimeentulotukeakin saa 7% väestöstä ja näille on ihan yhdentekevää, mitä sähkö maksaa, koska Kela maksaa.
 
Edit: Jaaha, tähän ehti tulla näköjään jo pari muutakin vastausta..

Yllättävän suuri tuo toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuus. Eikö se ole yleensä ollut kallein vaihtoehto..

Eiköhän niistä suurin osa ole "paikallisen sähköyhtiön" asiakkaita, jotka ei kunnolla edes tiedä että sopimustyyppiä vaihtamalla voisi säästää. Sitten varmaan pieni osuus myös esim. toimitusvelvollisuusasiakkaita ja sellaisia joita ei kiinnosta käyttää aikaa asian selvittämiseen muutaman satasen säästön (pitkässä juoksussa) takia.
 
Voimaloille ei ole maksajaa, koska ne pitää olla valmiina ennen teollisuuden investointiryntäystä. Teollisuutta ei tule, koska ei ole sähköä ja sähköä ei tule, koska ei ole tarvetta=teollisuutta.
Onko sellainen teollisuus yhteiskunnan kannalta erityisen hyödyllistä joka vaatii lähes ilmaista sähköä ollakseen kannattavaa? Eihän tuollaisessa voi kovin iso työllistävä vaikutus olla jos sähkön hinta on kutakuinkin ratkaisevin osa kannattavuuslaskelmaa, kun normaalisti se on kuitenkin työvoiman kustannus.

Yhden OL3 kokoluokan voimalan rakentaminen on nykyään niin helvetin kallis projekti (hyviä referenssejä löytyy ranskasta ja briteistä), että sen pitäisi oletettavasti työllistää yli 10k henkeä pitkäksi aikaa jotta tosta saadaan rahat joskus verotuloina takaisin.
 
Eikös jotkut sähkönmyyjät myös muuttaneet toimintojaan niin että toimitusvelvollisuussopimus on pörssisähkö vai muistelenko väärin.
 
Tuossa nyt on se perustavaa laatua oleva linjanveto, josta jauhettu tässä ketjussa iät ja ajat. Mennäänkö puhtaasti markkinavetoisesti halvimman mukaan = tuulivoima (jota sitäkään ei kannata enää markkinaehtoisesti lisätä). Toinen vaihtoehto sitten on valtion järjestämät edellytykset tulevaisuuden fantastisille vihreän sähkön bisneksille.

Voimaloille ei ole maksajaa, koska ne pitää olla valmiina ennen teollisuuden investointiryntäystä. Teollisuutta ei tule, koska ei ole sähköä ja sähköä ei tule, koska ei ole tarvetta=teollisuutta.

Tai sitten jos tänne on tulossa sellaista teollisuutta, että niille ydinvoima olisi kannattavan hintaista, niin sitten ne voivat itse rakentaa ne ydinvoimalat. Suomessa on tuolle se vallan hyvä Mankala-periaate.

Taaskin se, että tänne kerättäisiin veronmaksajien piikkiin jotain erittäin sähköintensiivistä teollisuutta, on todennäköisesti valtiontalouden kannalta järjetöntä. Ei ole järkeä maksaa satojen miljoonien tukia sellaiselle teollisuudelle, joka ehkä tuottaa jotain kymmeniä miljoonia verotuloja takaisin.
 
Tai sitten jos tänne on tulossa sellaista teollisuutta, että niille ydinvoima olisi kannattavan hintaista, niin sitten ne voivat itse rakentaa ne ydinvoimalat. Suomessa on tuolle se vallan hyvä Mankala-periaate.
Teollisuuden kannalta tuossa on se ongelma, että sitä ydinvoimaa saisi sitten joskus 10 vuoden päästä, jos silloinkaan. Ei juuri houkuttele ainakaan uusia toimijoita.
 
Ei nyt aivan yhdentekevää, koska Kelallakin on rajansa kuinka paljon sitä maksaa.

No juu mutta Kelan rajat ovat absoluuttisia henkilömäärään perustuvia euromääriä, eli niin kauan kun kuukauden loppusumma jää rajan alle, on ihan se ja sama vaikka sähkö maksaisi 10 €/kWh. Oleellisesti tämä vaikuttaa lähinnä niin, ettei saa pyöritettyä kannabiskasvattamoa tms. valtion piikkiin. Valtava määrä toimeentulotukirahaa menee täysin hukkaan ylihintaisiin sähkösopimuksiin.

Kelan rajat löytyvät täältä: https://www.kela.fi/documents/d/gue...-hyvaksyttavien-taloussahkomenojen-rajat-2024
 
Huutelen sen yhden ydinvoimalan peraan koska liikenteen sahkoistyminen tulee Suomessa yhden voimalan verran energiaa tarvitsemaan. Liikenteen sähköistyminen ei mene noihin samoihin perusteisiin että jos teollisuus tarvitsee niin teollisuus rakentaa koska tässä tarvitsijana on yksilö.

Ja se mistä se huutelu alkoi niin ainakin Ruotsi on samassa jamassa ja ei se nyt pahitteeksi olisi Norjankin osallistua. Jos nämä 3 maata sitten yhdessä tuumin tekisivät paatoksen rakentaa niin silla voisi saada Voimalan hinnan lähemmäksi Puolan hintaa kuin Brittien hintaa. Puolan hinnalla sähkö ei olisi sitten enää niin mielettömän kallista.
 
Huutelen sen yhden ydinvoimalan peraan koska liikenteen sahkoistyminen tulee Suomessa yhden voimalan verran energiaa tarvitsemaan. Liikenteen sähköistyminen ei mene noihin samoihin perusteisiin että jos teollisuus tarvitsee niin teollisuus rakentaa koska tässä tarvitsijana on yksilö.

Ja se mistä se huutelu alkoi niin ainakin Ruotsi on samassa jamassa ja ei se nyt pahitteeksi olisi Norjankin osallistua. Jos nämä 3 maata sitten yhdessä tuumin tekisivät paatoksen rakentaa niin silla voisi saada Voimalan hinnan lähemmäksi Puolan hintaa kuin Brittien hintaa. Puolan hinnalla sähkö ei olisi sitten enää niin mielettömän kallista.
Sähköautojen latailut voi ajottaa kun tuulee tai paistaa aurinko. Ei siihen ydinvoimaa tarvita.
 
Sähköautojen latailut voi ajottaa kun tuulee tai paistaa aurinko. Ei siihen ydinvoimaa tarvita.
Itse meinasin kirjoittaa samaa, mutta sitten muistin että meillä on talvi ja välillä talvella voi olla parin viikon vähätuulinen jakso. Osa voi ehkä jättää perheen toisen sähköauton silloin parkkiin, mutta pelkästään sähköautolla liikkuvien on vaan pakko ladata jossain välissä kuitenkin. Ikävästi vielä sähköautojen energiankuluskin on suurimmillaan talvella kun pitää myös lämmittää.

Eli siis 50 viikkoa vuodesta tuo mitä sanoit kyllä toimiikin. Ehkä pitäisi miettiä miten yhteiskunta saataisiin toimimaan niin että kerran pari vuodessa kukaan ei autoile pariin viikkoon.
 
Kyllähän sähkön varastointikin kehittyy ihan markkinaehtoisesti. Nähtäväksi jää, että miten paljon.

Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin aurinkoenergia alkaa olla halvinta energiaa. Se ei tietysti auta tammikuussa, mutta keväällä ja syksyllä kyllä, ja varastoinnilla saadaan siirrettyä tuotettua sähköä kalliimmille tunneille.
Varastointi ei lisää energian määrää, eikä halvenna keskihintaa. Varastointi on sitä ns "heiluntabisnesta", joka tekee rahansa ottamalla välistä sähkön hinnan vaihtelusta. Vastaa pörssin päivätreidaamista. Ei luo mitään lisäarvoa.

Onko sellainen teollisuus yhteiskunnan kannalta erityisen hyödyllistä joka vaatii lähes ilmaista sähköä ollakseen kannattavaa? Eihän tuollaisessa voi kovin iso työllistävä vaikutus olla jos sähkön hinta on kutakuinkin ratkaisevin osa kannattavuuslaskelmaa, kun normaalisti se on kuitenkin työvoiman kustannus.
Nuo ilmaisen sähkön varaan tehtävät vihreät bisnekset ovat monesti juuri sitä varastoimista tai siihen liittyvää. Halvalla sähköllä tehdään esim vetyä, jota myydään kalliilla muun energian tuotantoon.

Lisäarvoa tuottavia noista halvan sähkön bisneksisssä ei juurikaan taida olla. Ne vain ottavät välistä heilunnasta, kuten aaltovoimala.
 
Itse meinasin kirjoittaa samaa, mutta sitten muistin että meillä on talvi ja välillä talvella voi olla parin viikon vähätuulinen jakso. Osa voi ehkä jättää perheen toisen sähköauton silloin parkkiin, mutta pelkästään sähköautolla liikkuvien on vaan pakko ladata jossain välissä kuitenkin. Ikävästi vielä sähköautojen energiankuluskin on suurimmillaan talvella kun pitää myös lämmittää.

Eli siis 50 viikkoa vuodesta tuo mitä sanoit kyllä toimiikin. Ehkä pitäisi miettiä miten yhteiskunta saataisiin toimimaan niin että kerran pari vuodessa kukaan ei autoile pariin viikkoon.
Talvella voi helposti laskea sähköauton kuluttavan energiaa 3x sen mitä kesällä samaan ajosuoritteeseen.
 
Itse meinasin kirjoittaa samaa, mutta sitten muistin että meillä on talvi ja välillä talvella voi olla parin viikon vähätuulinen jakso. Osa voi ehkä jättää perheen toisen sähköauton silloin parkkiin, mutta pelkästään sähköautolla liikkuvien on vaan pakko ladata jossain välissä kuitenkin. Ikävästi vielä sähköautojen energiankuluskin on suurimmillaan talvella kun pitää myös lämmittää.

Eli siis 50 viikkoa vuodesta tuo mitä sanoit kyllä toimiikin. Ehkä pitäisi miettiä miten yhteiskunta saataisiin toimimaan niin että kerran pari vuodessa kukaan ei autoile pariin viikkoon.
Niin silloin vähätuulisella jaksolla se sähköauton lataus pörssisähköllä on vaan hiukan kalliimpaa. Ei se silloinkaan kiellettyä ole. Se että hinta nousee esim. 50centtiin ei tarkoita että sähkö loppuu jos tuuppaat auton latiinkiin.
 
Varastointi ei lisää energian määrää, eikä halvenna keskihintaa. Varastointi on sitä ns "heiluntabisnesta", joka tekee rahansa ottamalla välistä sähkön hinnan vaihtelusta. Vastaa pörssin päivätreidaamista. Ei luo mitään lisäarvoa.
Tottakai tuo lisäarvoa, koska uusiutuvat energiamuodot ovat luonteeltaan sellaisia, että välillä tarjontaa on liikaa ja välillä liian vähän. Jos ei ole varastointia, ylituotantotilanteessa energia menee hukkaan.
 
Niin silloin vähätuulisella jaksolla se sähköauton lataus pörssisähköllä on vaan hiukan kalliimpaa.
Niin ymmärsin kysymyksen silleen että miten saadaan sähkö riittäämään. Toki jos on kyse vaan siitä että se on hiukan kalliimpaa, niin silloinhan ei olekaan ongelmaa.
 
Teollisuuden kannalta tuossa on se ongelma, että sitä ydinvoimaa saisi sitten joskus 10 vuoden päästä, jos silloinkaan. Ei juuri houkuttele ainakaan uusia toimijoita.

Eihän se merkkaa siihen odotuksen aikaan, että rakentaako teollisuus itse sen vai rakennetaanko se jonkun muiden toimesta.
 
Itse meinasin kirjoittaa samaa, mutta sitten muistin että meillä on talvi ja välillä talvella voi olla parin viikon vähätuulinen jakso. Osa voi ehkä jättää perheen toisen sähköauton silloin parkkiin, mutta pelkästään sähköautolla liikkuvien on vaan pakko ladata jossain välissä kuitenkin. Ikävästi vielä sähköautojen energiankuluskin on suurimmillaan talvella kun pitää myös lämmittää.

Eli siis 50 viikkoa vuodesta tuo mitä sanoit kyllä toimiikin. Ehkä pitäisi miettiä miten yhteiskunta saataisiin toimimaan niin että kerran pari vuodessa kukaan ei autoile pariin viikkoon.

Talvellakin on eroa sellaiset noin 1000 MW sähkönkulutuksessa yön ja päivän välillä. Sähköautojen lataus yön yli on, ainakin kotona lataaville, erittäin helppo automatisoida.
 
Talvellakin on eroa sellaiset noin 1000 MW sähkönkulutuksessa yön ja päivän välillä. Sähköautojen lataus yön yli on, ainakin kotona lataaville, erittäin helppo automatisoida.
Joo sillä 1000 megawatilla yön aikana (8 GWh) saa ladattua noin 30 miljoonaa talvikilometriä, kun pelkästään Suomalaisten henkilöautojen keskimääräinen vuorokautinen ajosuorite on 110 miljoonaa kilometriä. Eli jos kaikki autot sähköistyy niin pelkästään henkilöautot tarvitsisivat joka yö (8 tunnin ajan) noin 4 GW sähkötehoa.
 
Joo sillä 1000 megawatilla yön aikana (8 GWh) saa ladattua noin 30 miljoonaa talvikilometriä, kun pelkästään Suomalaisten henkilöautojen keskimääräinen vuorokautinen ajosuorite on 110 miljoonaa kilometriä. Eli jos kaikki autot sähköistyy niin pelkästään henkilöautot tarvitsisivat joka yö (8 tunnin ajan) noin 4 GW sähkötehoa.
En jaksa laskea, että pitääkö tuo paikkansa, mutta jos kaikki Suomen henkilöautot sähköistyvät, niin silloin kyllä puhutaan tilanteesta aikaisintaan vuonna 2040, jolloin sähköntuotannon tilanne on aika erilainen kuin nykyään.
 
No siitähän tässä keskusteltiin, että onko 10+ vuoden päästä tarvetta uudelle ydinvoimalalle vai ei. Eli tuskin hirveästi aikaisemmasta kuin 2040 ajasta oli kysekään.

En jaksa laskea, että pitääkö tuo paikkansa
Hyvähän se aina on tarkistaa. Siltä varalta että lähtötiedoissani oli virheitä niin lähdin hakemaan laskin toista kautta 2023 moottoribensiiniä myytiin 1 283 413 tonnia ja dieselöljyä 2 189 580 tonnia. Kummassakin on energiaa noin 12,7 MWh per tonni. Eli noin 30 TWh per vuosi. Eli 3,3 GW per tunti 247. Tästä sitten jos ajatellaan että sähköautoilla olisi (talvella) 3 kertaa parempi hyötysuhde, niin suuruusluokka on aika lailla sama.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän niistä suurin osa ole "paikallisen sähköyhtiön" asiakkaita, jotka ei kunnolla edes tiedä että sopimustyyppiä vaihtamalla voisi säästää.

Ja osa paikallisista yhtiöillä on vain yksi tuote tarjolla sellaiseen hintaan ettei kilpailuttamalla löydy parempaa.
 
Eihän se merkkaa siihen odotuksen aikaan, että rakentaako teollisuus itse sen vai rakennetaanko se jonkun muiden toimesta.
Itse ehkä menisin jonnekin, missä on valmiiksi (edukasta) sähköä tarjolla, kuten nyt vaikka Ruotsi. SSAB teki näin ja luultavasti tekevät muutkin. Suomi on liian epävarma, epäjohdonmukainen ja poliittisella ja oikeallakin tuulella käyvä valtio.

Mitä etua jollakin yhtiöllä on mennä maailman korkeimmin verotettuun työvoimapulasta kärsivään surkeassa jamassa olevaan valtioon ja rakentaa sinne oma ydinvoimala omalla rahalla? Puhutaan siis oikeista yhtiöistä, eikä mistään vittusen terästehtaista tai muista huuhaahöpinöistä.
 
Jos kaikki henkilöautot sähköistyy sähkön tarve kasvaa noin 10%. Tämä pystytään tuottamaan uudella tuulivoimalla helposti. Sähköautot ovat siitä hyviä että niitä ei tarvitse ladata joka päivä, kerta viikkoon riittää suurimmalle osalle käyttäjistä. Mitään ydinvoimalaa ei todellakaan sähköautojen takia tarvita.
 
En jaksa laskea, että pitääkö tuo paikkansa, mutta jos kaikki Suomen henkilöautot sähköistyvät, niin silloin kyllä puhutaan tilanteesta aikaisintaan vuonna 2040, jolloin sähköntuotannon tilanne on aika erilainen kuin nykyään.
Aurinkovoimaloita on enemmän 2040, mutta eipä paljoa auta yöllä. Voi olla tuulimyllyjäkin, mutta niistä ei voi tietää.
 
Jos kaikki henkilöautot sähköistyy sähkön tarve kasvaa noin 10%. Tämä pystytään tuottamaan uudella tuulivoimalla helposti. Sähköautot ovat siitä hyviä että niitä ei tarvitse ladata joka päivä, kerta viikkoon riittää suurimmalle osalle käyttäjistä. Mitään ydinvoimalaa ei todellakaan sähköautojen takia tarvita.
Tämähän on sama viesti, kuin Markkasen aiempi, joten vastaan saman vastauksen:
Itse meinasin kirjoittaa samaa, mutta sitten muistin että meillä on talvi ja välillä talvella voi olla parin viikon vähätuulinen jakso. Osa voi ehkä jättää perheen toisen sähköauton silloin parkkiin, mutta pelkästään sähköautolla liikkuvien on vaan pakko ladata jossain välissä kuitenkin. Ikävästi vielä sähköautojen energiankuluskin on suurimmillaan talvella kun pitää myös lämmittää.

Eli siis 50 viikkoa vuodesta tuo mitä sanoit kyllä toimiikin. Ehkä pitäisi miettiä miten yhteiskunta saataisiin toimimaan niin että kerran pari vuodessa kukaan ei autoile pariin viikkoon.
Toki ydinvoimalaa ei tarvita jos on hyvät varastointisysteemit että saadaan se ydinvoiman verran tehoa puskettua pari viikkoa jostain varastosta. Mistäs näistä tulevaisuuden teknologioista tietää.
 
1F5134
Tämähän on sama viesti, kuin Markkasen aiempi, joten vastaan saman vastauksen:

Toki ydinvoimalaa ei tarvita jos on hyvät varastointisysteemit että saadaan se ydinvoiman verran tehoa puskettua pari viikkoa jostain varastosta. Mistäs näistä tulevaisuuden teknologioista tietää.

En kyllä usko, että Suomessa kaikki liikenne olisi sähköistynyt 2040. Auton valmistajatkin on peruneet noita sähköistymisen aikatauluja ja meillä henkilöautokannan keski-ikä on yli 13v. Täysin tuuleton pari viikko kaikissa Pohjoismaissa on talvella melko harvinaista, joten eiköhän se liikenteen tarvitsema sähkö saada tuotettua uusiutuvilla + varastoinnilla. Uusia joustoja tulee esim. kaukolämmöstä. Monet yhtiöt rakentavat isoja varastoja, jolloin voivat olla pitkäänkin käyttämättä sähkökattiloita, kun tarjontaa on vähän ja sähkö kallista. Olettaen, että sähkönkulutus kasvaa kuten on ennustettu tulee uusiutuvan tuotannon määräkin kasvamaan todella voimakkaasti.
 
OL3 +6 tuntia

Päivitin ennusteen. Näyttäisi että huomenna kello 10 saavat tulille...
X-akselilla milloin valmistumisarvio on tehty ja Y-akselilla milloin on arvioitu valmistuvan. Keltainen viiva 5 viimeisimmän ilmoituksen mukainen trendi.

1715776144613.png
 
henkilöautokannan keski-ikä on yli 13v.
Sanoisin munaskuista etta 75% kilometreista tulee alle 8 vuotialla autoilla. Taysin mutu.

Auton valmistajatkin on peruneet noita sähköistymisen aikatauluja
Toinen mutu on se etta peruvat tai ei niin 95% uusista autoista on patteri autoja 2035. CATL taman vuoden hehkutuksia ovat 50 dollaria / kwh ja 500 wh/kg. Ei koske samaa akku tyyppia mutta 2030 koskee ja noiden parametrien kanssa poltiksilla ei ole toivoa kilpailla jos kuluttja sahkoa 1/3 hintaan polttoaineista. Noilla akku parametereilla saadaan Tesla M3 range olisi 1200 km ja akun osuus auton tuotantokustannuksista 6000 dollaria.

Sita vuosi kaksi sitten exceloin niin olikohan se 2022 marraskuu sellainen kuukausi ettei tullut kuukauteen. Ei marraskuussa edes paista edes aurinko. Silloin on tarkeaa hyvat siirtoyhteydet pohjois Ruotsiin.
 
En kyllä usko, että Suomessa kaikki liikenne olisi sähköistynyt 2040.
Niin en minäkään, eikä varmaan kukaan muukaan. Laskeskelin että JOS 100% henkilöautoista, niin silloin tarvittaisin 8 tuntina 4GW. Tuostahan voit sitten jatkolaskeskella että jos 50% henkilöautojen ajosuoritteista, niin 2 GW. Ja sitä rataa. Ihan voitte arvioida sen prosentin ja vastaavan sähköntarpeen, minkä uskotte todennäköiseksi.
 
Mitä etua jollakin yhtiöllä on mennä maailman korkeimmin verotettuun työvoimapulasta kärsivään surkeassa jamassa olevaan valtioon ja rakentaa sinne oma ydinvoimala omalla rahalla? Puhutaan siis oikeista yhtiöistä, eikä mistään vittusen terästehtaista tai muista huuhaahöpinöistä.

Jäätäneen veronmaksajina voiton puolelle tässä kun ei tarvitse subventoida SSAB:lle ilmaista sähköä marginaalisia verotuloja vastaan.
 
Sanoisin munaskuista etta 75% kilometreista tulee alle 8 vuotialla autoilla. Taysin mutu.

Epäilen kyllä, mutta ei mullakaan mitään tilastoja ole.

Toinen mutu on se etta peruvat tai ei niin 95% uusista autoista on patteri autoja 2035. CATL taman vuoden hehkutuksia ovat 50 dollaria / kwh ja 500 wh/kg. Ei koske samaa akku tyyppia mutta 2030 koskee ja noiden parametrien kanssa poltiksilla ei ole toivoa kilpailla jos kuluttja sahkoa 1/3 hintaan polttoaineista. Noilla akku parametereilla saadaan Tesla M3 range olisi 1200 km ja akun osuus auton tuotantokustannuksista 6000 dollaria.

Voi hyvin olla, mutta jos tahti uusien autojen rekisteröinnissä pysyy nykyisellään, niin autokanta vanhenee kokoajan. Verotus tulee pitämään huolen, että ei ne autot tule Suomessa olemaan halpoja 2035 vaikka kulkisivat ektoplasmalla ja olisivat halpoja valmistaa. Valtio kerää Suomessa autoilijoilta euronsa riippumatta käyttövoimasta.

Sita vuosi kaksi sitten exceloin niin olikohan se 2022 marraskuu sellainen kuukausi ettei tullut kuukauteen. Ei marraskuussa edes paista edes aurinko. Silloin on tarkeaa hyvat siirtoyhteydet pohjois Ruotsiin.

Siis kaikista Pohjoistamaista excelöit? Itse en puhunut pelkästään Suomesta, vaan Pohjoismaista. Siirtoyhteyksien varassa on oltu 70-luvulta asti, joten siltä osin mikään ei muutu.

Niin en minäkään, eikä varmaan kukaan muukaan. Laskeskelin että JOS 100% henkilöautoista, niin silloin tarvittaisin 8 tuntina 4GW. Tuostahan voit sitten jatkolaskeskella että jos 50% henkilöautojen ajosuoritteista, niin 2 GW. Ja sitä rataa. Ihan voitte arvioida sen prosentin ja vastaavan sähköntarpeen, minkä uskotte todennäköiseksi.

Pointti itsellä oli, että en näe liikenteen sähköistymisen takia tänne tarvittavan uutta ydinvoimalaa 2040 mennessä ainakaan nykyisillä voimaloiden hinnoilla. Jos ydinvoiman hinta saadaan kilpailukykyiseksi, niin sitten toki kannattaisi rakentaa.
 
Jäätäneen veronmaksajina voiton puolelle tässä kun ei tarvitse subventoida SSAB:lle ilmaista sähköä marginaalisia verotuloja vastaan.
Ainakin SSAB:n työntekijät ja alihankkijat maksavat veroja ihan normaalisti. Se että isot firmat ei veroja juuri maksele on totta mutta vain puolitotuus, joka unohtuu helposti punavihersokeilta.
 
Se on inan turha execeloida muita pohjoismaita kun niilla on kaynyt maantieteellisessa lotossa onni ja vesivoima toimii mielettomana akkuna.

Niin eli et ecxelöinyt, sitä vähän ihmettelinkin jos joku moisen olisi jaksanut tehdä. Pointti oli se mikä alkuperäisessäkin viestissä, tuulivoimalla sitä tuotantoa saadaan kuitenkin paljon lisää jos ei tuijoteta yksittäisiä tunteja/päiviä ja katsotaan kaikkia Pohjoismaita. Vilkaisin Fingrid sivuilta ja 2022 marraskuussa tuulivoima tuotti keskimäärin 836 MWh/h kun kapasiteettia oli alle 5000 MWh/h. Eli tuotti se silloinkin jotain. Jos ja kun kapasiteetti tuplautuu 10 000 MWh/h, niin silloin se olisi tuottanut OL3 verran sähköä. Pohjoismaissa kun on paljon vesivoimaa ja meillä hyvät siirtoyhteydet, niin en nyt näe ihan hirveätä ongelmaa. Ensi vuonna pitäisi valmistua Aurora Line parantamaan niitä siirtoyhteyksiä Pohjoismaihin.
 
Niin eli et ecxelöinyt, sitä vähän ihmettelinkin jos joku moisen olisi jaksanut tehdä. Pointti oli se mikä alkuperäisessäkin viestissä, tuulivoimalla sitä tuotantoa saadaan kuitenkin paljon lisää jos ei tuijoteta yksittäisiä tunteja/päiviä ja katsotaan kaikkia Pohjoismaita. Vilkaisin Fingrid sivuilta ja 2022 marraskuussa tuulivoima tuotti keskimäärin 836 MWh/h kun kapasiteettia oli alle 5000 MWh/h. Eli tuotti se silloinkin jotain. Jos ja kun kapasiteetti tuplautuu 10 000 MWh/h, niin silloin se olisi tuottanut OL3 verran sähköä. Pohjoismaissa kun on paljon vesivoimaa ja meillä hyvät siirtoyhteydet, niin en nyt näe ihan hirveätä ongelmaa. Ensi vuonna pitäisi valmistua Aurora Line parantamaan niitä siirtoyhteyksiä Pohjoismaihin.
Vuonna 2022 oli reilun kahden viikon jakso (16.11. - 4.12.), jolloin tuuli oli heikkoa. Tuollaisesta pitäisi selvitä.

Tuulivoima marraskuu 2022.png
 
Vuonna 2022 oli reilun kahden viikon jakso (16.11. - 4.12.), jolloin tuuli oli heikkoa. Tuollaisesta pitäisi selvitä.

Tähän ainakin toistaiseksi ratkaisu on tuonti. Luultavasti tulee olemaan osittain tulevaisuudessakin, vaikka varastointi kehittyisikin paljon. Lopulta kyse on kuitenkin aina rahasta ja Ruotsista sähköä saa aika edullisesti näin Suomesta asiaa katsoen. Ainakin kun verrataan muihin vaihtoehtoihin. Uusi ydinvoima on osoittaunut todella kalliiksi esim. Hinkley Point C:ssa, tuskin sitä sen halvemmalla saataisiin Suomeenkaan rakennettua. Kiinassa ym. ihan turha verrata kun ei siellä ole sama kustannustaso/vaatimustaso kuin meillä.
 
Ainakin SSAB:n työntekijät ja alihankkijat maksavat veroja ihan normaalisti. Se että isot firmat ei veroja juuri maksele on totta mutta vain puolitotuus, joka unohtuu helposti punavihersokeilta.

Tottakai maksaa, mutta en usko että maksavat niin paljoa että valtion kannattaisi investoida luokkaa 10 miljardia ydinvoimaan jotta saataisiin OL3 verran kapasiteettia lisää sähkön hintojen subventointia varten, etenkin kun veronmaksajan näkökulmasta tuo vain nostaisi kuluttajan sähkön hintoja korotettujen verojen muodossa.
 
Noniin, mulla oli tylsää ja kokeilin Pandas-kirjaston käyttöä. Tässä sähkön hintadataa vuodesta 2015 alkaen. Jokaisen kuukauden kaikista tuntihinnoista (ALV-mukana) on laskettu ylempään kuvaajaan minimi, maksimi ja keskiarvo. Ja alempaan kuvaajaan viides ja 95. persentiili, sekä mediaani (p50). Persentiilit siis meinaavat, että 5% hinnoista oli alle p05:n ja 95% hinnoista oli alle p95:n. Eli kertovat että suurin osa tuntihinnoista oli näiden arvojen välissä. Joka kuukaudelle siis laskettu 6 tunnuslukua ja ne piirretty kuvaajaan.

Data imetty Sähkötin – API -palvelusta, jonka kanssa mulla ei ole mitään tekemistä. Tämä vasta eka viritelmä, joten saattaa olla vielä virheitä. Tuunataan ja lisäillään tunnuslukuja tarpeen mukaan.

Persentiilit ja keskiarvot antavat vähän paremman kuvan todellisesta hintavaihtelusta yksittäisten ääriarvojen sijaan.

base.jpg


percentiles.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Uutta ydinvoimaa kannattavuutta vastaan sotii myös se että todennäköisesti taas 2030 Suomi tuo taas yhden ydinvoimalan verran sähköä Venäjältä. Sen Venäläisen sähkön kanssa on pirun vaikea kilpailla.
 
Uutta ydinvoimaa kannattavuutta vastaan sotii myös se että todennäköisesti taas 2030 Suomi tuo taas yhden ydinvoimalan verran sähköä Venäjältä. Sen Venäläisen sähkön kanssa on pirun vaikea kilpailla.
Sähkön tuonti EU:n ulkopuolelta menee CBAM hiilitullin alle, joten hinta ei välttämättä ole niin kilpailukykyinen enää.
 
Uutta ydinvoimaa kannattavuutta vastaan sotii myös se että todennäköisesti taas 2030 Suomi tuo taas yhden ydinvoimalan verran sähköä Venäjältä. Sen Venäläisen sähkön kanssa on pirun vaikea kilpailla.
Mielummin rakentaisin (pien)ydinvoimaloita kuin odottelisin mitä tulee Putinin jälkeen tapahtumaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 698
Viestejä
4 563 024
Jäsenet
75 010
Uusin jäsen
MrBrutalMachine

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom