Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Shajk]

Eiköhän jokainen tällä palstalla kannata ja pidä ol3:sta hyvänä asiana. Pientä kiukkua ja närää tässä aiheuttaa vaan se että ol3 huolto alkoi maaliskuun alussa joka voi olla vielä kylmä kuukausi, niin kuin sattui nyt olemaan. Jos OL3 huolto olisi esim aloitettu toukokuussa, ei se olisi kiukuttanut ihmisiä niin paljoa vaikka huolto olisi venynyt syyskuulle.

Oliskohan edes ollut mahdollista huoltaa OL1-OL2 tai joku ruotsin reaktoreista ennenaikaisesti helmi/maaliskuussa ja sillä tavalla tehdä tilaa OL3 huollolle kesällä? Toisaalta sama "kiukku" olisi kai tullut kun huolto venyy ja talvi tulee?

 

[rock]

Löytyykö jostain lista OL1/2 ensimmäisen vuosikymmenen huolloista ja pikasuluista? Olisi mielenkiintoista verrata..

Semmoisen anekdootin voin kertoa että OL1:llä oli ensimmäisen käyttövuoden aikana 70+ pikasulkua. OL3:lla siis kaksi ja nekin molemmat generaattoripuolen takia. Onhan tuo huollon venyminen ja venyminen noloa, mutta ei millään tapaa odottamatonta. Ongelma vain näiden markkinaviestien sun muiden aikakaudella on että eivät voi vain ronskisti sanoa kärkeen että laitos on huollossa 3kk ja saattaa palata mukaan aiemminkin jos käypi tuuri. Aina pitää ilmoittaa huoltojen kestot ja venymiset sen hetken parhaan tiedon mukaan.

Oliskohan edes ollut mahdollista huoltaa OL1-OL2 tai joku ruotsin reaktoreista ennenaikaisesti helmi/maaliskuussa ja sillä tavalla tehdä tilaa OL3 huollolle kesällä? Toisaalta sama "kiukku" olisi kai tullut kun huolto venyy ja talvi tulee?

Ei olisi. Niillä on omat huoltoaikataulut ja osin omat huoltoporukat ja ennen kaikkea omat polttoainemäärät ja lataukset mitkä aika vahvasti sanelevat ne huoltoajat ja -ikkunat.

 

[Grez]

Edit: Pois (Vastaus meni vahingossa väärään ketjuun)

 

[vemkki]

Semmoisen anekdootin voin kertoa että OL1:llä oli ensimmäisen käyttövuoden aikana 70+ pikasulkua. OL3:lla siis kaksi ja nekin molemmat generaattoripuolen takia. Onhan tuo huollon venyminen ja venyminen noloa, mutta ei millään tapaa odottamatonta. Ongelma vain näiden markkinaviestien sun muiden aikakaudella on että eivät voi vain ronskisti sanoa kärkeen että laitos on huollossa 3kk ja saattaa palata mukaan aiemminkin jos käypi tuuri. Aina pitää ilmoittaa huoltojen kestot ja venymiset sen hetken parhaan tiedon mukaan.

Tuntuu vähän siltä, että näissä voimalahuolloissa ilmoitettu aikataulu tarkoittaa lähinnä sitä, että ei nyt ainakaan aikaisemmin valmistu, mutta voi kestää kauemminkin.

 

[rock]

Tuntuu vähän siltä, että näissä voimalahuolloissa ilmoitettu aikataulu tarkoittaa lähinnä sitä, että ei nyt ainakaan aikaisemmin valmistu, mutta voi kestää kauemminkin.

Kyllä niitäkin UMMeja näkyy että laitos tulee linjoille aiemmin, mutta tosi harvassa ovat. Yleensä ottaen nuo voi ymmärtää juurikin noin.

 

[Lämpöpumppu]

Minä itse ainakin kritisoin tuota typerää arviota. Ei tuo enään ole mitään optimismia, vaan puhdasta ammattitaidottomuutta. 1,5x alkuperäinen arvio olisi sekin ollut yltiöoptimistinen. Jos tuo huolto olisi valmis juhannukseen mennessä, niin bueno...

Ei se ole ammattitaidottomuutta. Jos sä viet auton perus öljynvaihtohuoltoon ja ostat huoltoliikkeeltä myös katsastuspalvelun siihen kylkeen. Paras arvio on todennäköisesti, että iltapäivällä auto noudettavissa. Sitten, kun katsastuksessa huomataankin että myös jarrut vaativat uusimisen ja yksi tukivarsikin näyttäisi olevan poikki. Niin huollosta soitetaan, että aikataulu venyy ylihuomiselle klo12. Olisiko huollosta pitänyt suosiolla vaan sanoa heti ennen huoltoa, että auto on parin päivän päästä noudettavissa?

Pääaikataulua päivitetään useamman kerran vuorokaudessa aina sen hetkisen tiedon mukaan. Jos edellisen markkinaviestin jälkeen tulee tietyn kunnossapitovaiheen tai vaikka käynnistysvaiheen aikana odottamaton käänne, niin aikataulu elää. Kristallipallo pitäisi olla aikatauluttajalla, jotta hän pystyisi ennustamaan kaikki mahdolliset haasteet etukäteen. Markkinoille ilmoitetaan kuitenkin se sen hetkinen todellinen aikataulu eikä mitään hehtaaripyssyllä ammuttua arviota. Näitä viivästyksiä tulee ihan jokaisen laitoksen kohdalla enemmän tai vähemmän (yleensä vähemmän).

 

[Paapaa]

Minä itse ainakin kritisoin tuota typerää arviota. Ei tuo enään ole mitään optimismia, vaan puhdasta ammattitaidottomuutta.

Ei, vaan aina annetaan arvio sen hetkisen tiedon mukaan. Eli jos kaikki menee oletetusti, on homma valmis annettuna päivänä. Jos tulee ylläreitä, niin sitten ei ole valmis. Ja ylläreitä kun tulee, ilmoitetaan heti uusi arvio uuden tiedon perusteella. Ehkä tässä nimenomaan kuluttajien odotukset ovat vähän pielessä. Tämä ei ole sama asia kuin puhelimen akun vaihto uuteen. Kyseessä uudentyyppinen ja uusi reaktori, jolle ei ole koskaan tehty vuosihuoltoa. Monimutkainen laitos ja äärimmäisen tiukat turvamääräykset, joten pienetkin asiat voivat helposti aiheuttaa viivästyksen.

Toinen, mitä tunnutaan joka ikinen kerta unohtavan, että noi on aina aikaisimpia mahdollisia valmistumisarvioita. Eli jos ne muuttuvat, niin ne aina siirtyvät eteenpäin.

 

[vemkki]

Ei, vaan aina annetaan arvio sen hetkisen tiedon mukaan. Eli jos kaikki menee oletetusti, on homma valmis annettuna päivänä. Jos tulee ylläreitä, niin sitten ei ole valmis. Ja ylläreitä kun tulee, ilmoitetaan heti uusi arvio uuden tiedon perusteella. Ehkä tässä nimenomaan kuluttajien odotukset ovat vähän pielessä. Tämä ei ole sama asia kuin puhelimen akun vaihto uuteen. Kyseessä uudentyyppinen ja uusi reaktori, jolle ei ole koskaan tehty vuosihuoltoa. Monimutkainen laitos ja äärimmäisen tiukat turvamääräykset, joten pienetkin asiat voivat helposti aiheuttaa viivästyksen.

Jos tarkoitat tavallista tallaajaa, niin ei kuluttajalla mielestäni voikaan olla mitään käsitystä siitä, että miten kauan tällaisten huoltojen voi olettaa kestävän.

 

[samsungaaja]

Eihän se reaktori nyt enää kovin uusi ole, eikös osia ollut ruvennut hapertumaan jo ennen ensimmäistäkään käynnistystä. Vesipumppua oli hajalla ja ties mitä. Ihmetyttää myös miten tuo on ennen tätä huoltoa pysynyt linjoilla kun nyt löytyy vikaa toisen jälkeen..

 

[Raikku]

Tuntuuko vaan että muualla pysyy paremmin käynnissä nämä voimalat? Tosin maat joissa noita joka tapauksessa kymmeniä niin voivat paikata toisilla eikä toki koskaan ole niin montaa alhaalla että merkittävästi kokonaistehot alenisi. Suomessa heti iso osa pois tehoista kun yksikin miilu piiputtaa.

 

[JCSH]

Tuntuuko vaan että muualla pysyy paremmin käynnissä nämä voimalat? Tosin maat joissa noita joka tapauksessa kymmeniä niin voivat paikata toisilla eikä toki koskaan ole niin montaa alhaalla että merkittävästi kokonaistehot alenisi. Suomessa heti iso osa pois tehoista kun yksikin miilu piiputtaa.

Taitaa Suomessa ydinvoimaloiden käyttöasteet olla aikalailla maailman huippua.

 

[Markkanen]

Liekkö wärtsilällä hiukan omaa lehmääkin ojassa:

Wärtsilä mallinsi Suomen sähkömarkkinat, varoittaa hinnannoususta ja saatavuuden epävarmuudesta

Wärtsilän laskelmien mukaan joustavan ja toimintavarman sähkökapasiteetin lisääminen voisi säästää sähkönkäyttäjien rahaa 1,3 miljardia euroa.

yle.fi

 

[kaarlos]

Tuntuuko vaan että muualla pysyy paremmin käynnissä nämä voimalat? Tosin maat joissa noita joka tapauksessa kymmeniä niin voivat paikata toisilla eikä toki koskaan ole niin montaa alhaalla että merkittävästi kokonaistehot alenisi. Suomessa heti iso osa pois tehoista kun yksikin miilu piiputtaa.

Missäs maassa näitä vasta ajoon saatuja EPR-voimaloita on kymmeniä ajossa? Tää on eka huolto kyseiselle laitokselle, olettaisin että vaatii vähän harjoittelua koko touhu eri tavalla kuin kymmeniä vuosia vanhat laitokset.

 

[vemkki]

Liekkö wärtsilällä hiukan omaa lehmääkin ojassa:

Wärtsilä mallinsi Suomen sähkömarkkinat, varoittaa hinnannoususta ja saatavuuden epävarmuudesta

Wärtsilän laskelmien mukaan joustavan ja toimintavarman sähkökapasiteetin lisääminen voisi säästää sähkönkäyttäjien rahaa 1,3 miljardia euroa.

yle.fi

"Hieman". Eikä ihan pienistä määristä puhuta, kun puhutaan parista gigawatista joustavaa ja toimitusvarmaa kapasiteettia.

 

[Paapaa]

Tuntuuko vaan että muualla pysyy paremmin käynnissä nämä voimalat?

Kerrotko, mistä ihmestä olet tällaisen käsityksen saanut jos et ole asiasta mitään tilastoa katsonut? Ja oletan että et ole kun noin kirjoitit. Eihän tuollaisesta erosta muiden maiden vastaaviin voi saada mitään aavistustakaan seuraamalla vain kotimaan uutisointia yhden reaktorin huoltojen viivästymisestä.

 

[asddsa]

Jos OL3 on joka vuosi huollossa yli 2 kk niin se on käytössä vain noin 80% ajasta. Onko muaallakin maailmassa näin pitkiä huoltojakatkoja ydinvoimaloissa?

 

[asddsa]

Missäs maassa näitä vasta ajoon saatuja EPR-voimaloita on kymmeniä ajossa? Tää on eka huolto kyseiselle laitokselle, olettaisin että vaatii vähän harjoittelua koko touhu eri tavalla kuin kymmeniä vuosia vanhat laitokset.

Luulisi että sitä olisi saatu harjoitella ihan tarpeeksi jo rakennusvaiheessa. Olihan siellä jo silloinkin vaikka mitä hajalla. Paska laitos, eikä se taida siitä muuksi muuttua.

 

[Lämpöpumppu]

Tuntuuko vaan että muualla pysyy paremmin käynnissä nämä voimalat? Tosin maat joissa noita joka tapauksessa kymmeniä niin voivat paikata toisilla eikä toki koskaan ole niin montaa alhaalla että merkittävästi kokonaistehot alenisi. Suomessa heti iso osa pois tehoista kun yksikin miilu piiputtaa.

Maailmalla ydinvoimaloiden käyttökertoimet jäävät keskimäärin noin 70-80% tuntumaan. 70-80% laskennallisesta vuosittaisesta maksimituotannosta eli 2-3kk huollossa tai jossain tapauksissa ajetaan muuten vain alemmalla teholla (säätäminen on edelleen verrattain harvinaista ydinvoimaloilla). Suomessa on totuttu näihin formula ykkösten nopeisiin varikkokäynteihin ja totuttu 90-95% käyttökertoimiin. Taishanissakin taisi ensimmäinen EPR huolto kestää puoli vuotta, joskin siellä oli kaikenlaista muutakin ongelmaa.

Edelleen muistutan, että tämä on ensimmäinen vuosihuolto ja takuuaika käynnissä, niin paikkoja syynätään erittäin tarkkaan. Loviisan laaja tarkastushuolto kestää tyypillisesti kuukauden ja töitä on puolet vähemmän kuin nyt OL3:lla on tehty. OL1/2 viikon polttoainevaihtoihin ei kannata painevesireaktoria edes verrata, sillä pelkästään ylös ja alasajo ottaa painevesilaitoksella useamman vuorokauden pidempään kuin kiehutusvesilaitoksilla.

 

[noreth]

Liekkö wärtsilällä hiukan omaa lehmääkin ojassa:

Wärtsilä mallinsi Suomen sähkömarkkinat, varoittaa hinnannoususta ja saatavuuden epävarmuudesta

Wärtsilän laskelmien mukaan joustavan ja toimintavarman sähkökapasiteetin lisääminen voisi säästää sähkönkäyttäjien rahaa 1,3 miljardia euroa.

yle.fi

On tietenkin, koska heidän moottorit saisi nopeammin tulille. Kukaan ei varmaan lauhdevoimaa kannata tähän hätään. Tästä on ollut jo alkuvuonna puhetta ja samaa ehdotti energiatekniikan prof. Vakkilainen. Valtion tässä pitäisi ottaa roolia, sähkön tuottajia tämä ei tietysti miellytä.

Sähkön hintaralli tulee jatkumaan – professori: Viime vuonna meidät pelasti vain lauha talvi

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen ehdottaa, että valtio ottaisi vastuuta sähkön riittävyydestä kohtuulliseen hintaan.

yle.fi

 

[Lämpöpumppu]

Jos OL3 on joka vuosi huollossa yli 2 kk niin se on käytössä vain noin 80% ajasta. Onko muaallakin maailmassa näin pitkiä huoltojakatkoja ydinvoimaloissa?

Maailmalla käyttökertoimet jäävät tosiaan 70-80% paikkeille. Suomalaiset 95% käyttökertoimet ovat äärimmäisen harvinaisia. Myös 90% on todella harvinaista maailmalla.

EDIT: Näköjään aika tarkkaan pyöritään siinä 80% käyttökertoimissa.

 

[Lämpöpumppu]

Luulisi että sitä olisi saatu harjoitella ihan tarpeeksi jo rakennusvaiheessa. Olihan siellä jo silloinkin vaikka mitä hajalla. Paska laitos, eikä se taida siitä muuksi muuttua.

Rakennus- tai käyttöönottovaiheessa laitoksen komponenttien huoltaminen oli helppoa ja huoletonta, kun ei tarvinnut huomioida esimerkiksi jälkilämmönpoistoketjuja ja kriittisyysturvallisuutta.

EDIT: Ja ensimmäinen käyttöjaksohan oli laitoksen käytettävyyden kannalta oikeastaan menestys, joten ei nyt ihan paskasta laitoksesta voida puhua. Ei taida olla ainuttakaan laitosta maailmassa, joka olisi selvinnyt vain kahdella turbiinipikasululla ensimmäisestä käyttöjaksosta. Ja josta toinen tuli sellaisen testin yhteydessä (lähivikakoe), mitä ei ole ikinä missään tehty tuon koko luokan generaattoreille eikä yhdellekkään ydinvoimalalle.

 

[Paapaa]

Jos OL3 on joka vuosi huollossa yli 2 kk niin se on käytössä vain noin 80% ajasta. Onko muaallakin maailmassa näin pitkiä huoltojakatkoja ydinvoimaloissa?

En ehkä vetäisi lopullisia johtopäätöksiä ensimmäisen huollon pituuden perusteella voimalaitoksessa, jollaisia oli syntyessään vasta yksi toinen koko maailmassa. Jos se kestää 2kk vielä 10v päästä, niin sitten voidaan todeta, että se kestää 2kk.

Luulisi että sitä olisi saatu harjoitella ihan tarpeeksi jo rakennusvaiheessa. Olihan siellä jo silloinkin vaikka mitä hajalla. Paska laitos, eikä se taida siitä muuksi muuttua.

Ehkä sulla on vain vähän epärealistiset odotukset. Monimutkainen laitos, tiukat turvallisuusstandardit. Se nyt vaan voi aiheuttaa viivästyksiä, eikä kaikkea voi harjoitella kun laitos ei ole vielä käytössä. Ottaisin nyt ihan iisisti. Tämän takia meillä on muitakin reaktoreja, muita voimaloita, muunlaisia tapoja tuottaa energiaa. Mikään ei ole täydellisen luotettava tapa, joten siksi tuotantoa hajautetaan monella tavalla.

 

[JLM]

Sehän OL3:n kanssa on, että se on todella monimutkainen ihan valmistajankin mukaan (mikä selittänee myös valtavaa hintalappua ja sitä miksi reaktorityyppiä ei ole ihan valtavia määriä rakennettukaan). Nyt on menossa ensimmäinen isompi huolto ja yleensä tuollaisten kanssa on aina opettelua. Sikäli nykyiset viivästykset eivät ole erityisen yllättäviä. Toivon mukaan se saadaan takaisin tuotantoon kohtuullisen nopeasti ja ajan mittaan käyttöastetta ylöspäin kun asioita opitaan ja parannetaan. Mutta jos uutta voimalaa aletaan pykäämään niin ehkä kannattaa harkita jotain vähän yksinkertaisempaa...

 

[samsungaaja]

EDIT: Ja ensimmäinen käyttöjaksohan oli laitoksen käytettävyyden kannalta oikeastaan menestys, joten ei nyt ihan paskasta laitoksesta voida puhua. Ei taida olla ainuttakaan laitosta maailmassa, joka olisi selvinnyt vain kahdella turbiinipikasululla ensimmäisestä käyttöjaksosta. Ja josta toinen tuli sellaisen testin yhteydessä (lähivikakoe), mitä ei ole ikinä missään tehty tuon koko luokan generaattoreille eikä yhdellekkään ydinvoimalalle.

Nauratti se vikatesti kun viimeinkin oli saatu mylly pyörimään niin pysäytettiin tarkoituksella ja venyikö huolto johonkin kahteen viikkoon. Mitä se nyt sitten kertoi OL3:n luotettavuudesta, laitoksen olisi kai siinä testissä pitänyt palautua itsekseen linjoille mutta ei mennyt taaskaan kuin Strömsössä..

 

[kapiteeli]

Mun puolesta saavat huoltaa vaikka 4 kuukautta, kunhan tammi- ja helmikuu ajetaan sata lasissa.

 

[Lämpöpumppu]

Nauratti se vikatesti kun viimeinkin oli saatu mylly pyörimään niin pysäytettiin tarkoituksella ja venyikö huolto johonkin kahteen viikkoon. Mitä se nyt sitten kertoi OL3:n luotettavuudesta, laitoksen olisi kai siinä testissä pitänyt palautua itsekseen linjoille mutta ei mennyt taaskaan kuin Strömsössä..

Se lähivikatesti oli Fingridin järjestämä, jossa kantaverkon kytkinasemalla luotiin kolmivaiheinen oikosulku. Ajankohta oli Fingridin valitsema ja heidän kuukausien järjestelyiden takia sitä ei kovin helpolla voitu lykätä toiseen ajankohtaan. Laitoksen olisi tietenkin testikriteerien mukaan pitänyt pysyä verkossa oikosulusta huolimatta, mutta ongelmana oli laitoksen omat herkemmät suojausparametrit. Generaattorin suojausautomaatio ajatteli, että irroitetaan laitos verkosta, ettei generaattori mene paskaksi syvässä jännitekuopassa (todellinen riski). Eli laitos sinänsä toimi kuten oli suunniteltu ja päätyi turvalliseen tilaan suojaten laitteet vahingoilta, mutta olisihan testien valmistelussa nämä kaikki parametrit olla otettu huomioon. Laitos oli alle kaksi vuorokautta pois tuotannosta, ei kahta viikkoa.

Tuollaista testiä ei vain ole tehty oikeastaan missään päin maailmaa isoille voimalaitoksille tai ydinvoimaloille. Eikä esimerkiksi testiä ole myöskään ikinä tehty Olkiluoto 1/2 tai Loviisa 1/2 laitoksille.

 

[Shajk]

Liekkö wärtsilällä hiukan omaa lehmääkin ojassa:

Wärtsilä mallinsi Suomen sähkömarkkinat, varoittaa hinnannoususta ja saatavuuden epävarmuudesta

Wärtsilän laskelmien mukaan joustavan ja toimintavarman sähkökapasiteetin lisääminen voisi säästää sähkönkäyttäjien rahaa 1,3 miljardia euroa.

yle.fi

On tietenkin, koska heidän moottorit saisi nopeammin tulille. Kukaan ei varmaan lauhdevoimaa kannata tähän hätään. Tästä on ollut jo alkuvuonna puhetta ja samaa ehdotti energiatekniikan prof. Vakkilainen. Valtion tässä pitäisi ottaa roolia, sähkön tuottajia tämä ei tietysti miellytä.

Sähkön hintaralli tulee jatkumaan – professori: Viime vuonna meidät pelasti vain lauha talvi

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen ehdottaa, että valtio ottaisi vastuuta sähkön riittävyydestä kohtuulliseen hintaan.

yle.fi

Luulisi että Wärtsilän kokoinen yhtiö voisi itse rakentaa pienemmän skaalan koelaitos, ja jos se on oikeasti hyvä diili niin ostajia olisi sen jälkeen jonossa.

 

[kapiteeli]

Sulkemisuutisia:
- Britannia: Suomen tie on meidän tie! Hiililaude ei kannata sielläkään ja maan viimeinen hiilivoimala on sulkeutumassa syyskuussa.

Uutta nukleaaria:
- Puolalaisten tarkkaan seuraama projekti Vogtle 4 kulminoitui reaktorin aloittaessa kaupallisen tuotannon. Puolaanhan on suunnitteilla vastaavantyyppisiä AP1000-reaktoreita. Projektihan meni rakennusaikataulun osalta suhteellisen OK:sti:

Vogtle 3, töiden startista kaupalliseen tuotantoon 3793 päivää
Vogtle 4, töiden startista kaupalliseen tuotantoon 3814 päivää
(vertailun vuoksi Barakahin korealaisreaktorit, noin 3100 päivää/reaktori, OL3, 6456 päivää, OL1, rakennusaika 2078 päivää)
- Puolan tilanteesta vaikea löytää tietoa. Kun asiasta googlailee, tulee uutisia ydinaseisiin liittyen. Kuitenkin pari juttua löytyi. Maaperän tutkimukset ovat alkaneet Lubiatowo-Kopalinossa ja IAEA:n mukaan Puola etenee hyvin nukleaaripolullaan.
- Tsekeissä huippujännittävä tilanne! Huomenna on dedis tarjota uutta nukleaaria. Tarjouksia antavat kaksi tahoa, EDF (jonka pyynnöstä tsekit pidensivät tarjousaikaa) sekä KHNP. Viime kuussa maan pääministeri kertoi, että maa olisi investoimassa 6 miljardia euroa uuteen nukleaariin.
- Kiinassa taas valettu betonia. Tällä kertaa vuorossa Lianjiang 2:n rakennustöiden aloitus. Lopullisena tavoitteena kuusi reaktoria.

 

[noreth]

Luulisi että Wärtsilän kokoinen yhtiö voisi itse rakentaa pienemmän skaalan koelaitos, ja jos se on oikeasti hyvä diili niin ostajia olisi sen jälkeen jonossa.

Yksittäiselle toimijalle se ei todennäköisesti ole hyvä diili. Laitosta voi ajaa vain kun ei tuule riittävästi ja hinta on usein huono kattamaan esim. maakaasun ja operoinnin. Tämä muuttuu paremmaksi, jos valtio tekee tämän sen takia, että pörssisähkön hinta laskee. Laitos käynnistyisi kun sähkön hinta ylittää esim. 20 c/kWh. Tällä sähkön hinta heilunta vähenee. Tosin tämäkin maksaa, joten tätä voisi ajatella vakuutuksena huippuhintoja (ja sähköpulaa) vastaan.

 

[asddsa]

En ehkä vetäisi lopullisia johtopäätöksiä ensimmäisen huollon pituuden perusteella voimalaitoksessa, jollaisia oli syntyessään vasta yksi toinen koko maailmassa. Jos se kestää 2kk vielä 10v päästä, niin sitten voidaan todeta, että se kestää 2kk.



Ehkä sulla on vain vähän epärealistiset odotukset. Monimutkainen laitos, tiukat turvallisuusstandardit. Se nyt vaan voi aiheuttaa viivästyksiä, eikä kaikkea voi harjoitella kun laitos ei ole vielä käytössä. Ottaisin nyt ihan iisisti. Tämän takia meillä on muitakin reaktoreja, muita voimaloita, muunlaisia tapoja tuottaa energiaa. Mikään ei ole täydellisen luotettava tapa, joten siksi tuotantoa hajautetaan monella tavalla.

Rakennus- tai käyttöönottovaiheessa laitoksen komponenttien huoltaminen oli helppoa ja huoletonta, kun ei tarvinnut huomioida esimerkiksi jälkilämmönpoistoketjuja ja kriittisyysturvallisuutta.

EDIT: Ja ensimmäinen käyttöjaksohan oli laitoksen käytettävyyden kannalta oikeastaan menestys, joten ei nyt ihan paskasta laitoksesta voida puhua. Ei taida olla ainuttakaan laitosta maailmassa, joka olisi selvinnyt vain kahdella turbiinipikasululla ensimmäisestä käyttöjaksosta. Ja josta toinen tuli sellaisen testin yhteydessä (lähivikakoe), mitä ei ole ikinä missään tehty tuon koko luokan generaattoreille eikä yhdellekkään ydinvoimalalle.

No joo, tuli tahallaan vähän liioiteltua ja olisi ehkä pitänyt laittaa vaikka joku hymiö tuohon viestiin. Mutta ei tämä meininki nyt ihan hirveän hyvää kuvaa anna ydinvoimasta, tai ainakaan tämän tyyppisestä laitoksesta.

 

[Lämpöpumppu]

Mutta ei tämä meininki nyt ihan hirveän hyvää kuvaa anna ydinvoimasta, tai ainakaan tämän tyyppisestä laitoksesta.

Johtunee ehkä siitä tavasta, miten suomalainen media uutisoi asioita. Ensimmäinen käyttöjakso oli meni kokonaisuudessa esimerkillisesti. Tällainen parin kuukauden vuosihuolto on varsin tavanomainen pitkänkin käyttöiän laitoksilla (keskimäärin käyttökertoimet ydinvoimaloissa 80%), vaikka niissä on kokemusta paljonkin huolloista. Ensimmäiset huollot ovat aina haasteellisia. Taishanissa molemmilla laitosyksiköillä vuosihuollot kestivät kuukausia ja taisi ykkösyksikön käyttökerroin jäädä johonkin tuulivoiman tasolle eli 30%. Myös Emiraatteihin rakennetut korealaiset APR-1400 reaktorien ensimmäisten vuosihuoltojen kokemus on ollut 3-4kk luokkaa.

 

[Shajk]

Tämä muuttuu paremmaksi, jos valtio tekee tämän sen takia, että pörssisähkön hinta laskee. Laitos käynnistyisi kun sähkön hinta ylittää esim. 20 c/kWh. Tällä sähkön hinta heilunta vähenee. Tosin tämäkin maksaa, joten tätä voisi ajatella vakuutuksena huippuhintoja (ja sähköpulaa) vastaan.

20c on aivan liian vähän että valtio kannattaisi tulla markkinoille. Sillä tavalla varmistetaan ettei Suomeen rakenneta yhtään kaupallista kapasiteettia lisää, ja pitkällä aikavälillä hinta vakiintuu valtion takuurajalle...

Mutta ehkä tämä voisi ratkaista paremmin kapasiteettimarkkinalla tai jollain "varavoima" huutokaupalla niin kuin tuulivoima tiet aikoinaan, joka ei ollut pelkästään tuulivoimalle vaan muillekin auki. Tällä kerralla voisi ehdot muuttaa siten että tarjottava kapan pystyisi 12 tunnin varoajalla tuottamaan 24 tuntia sähköä, tjsp. Nythän tuulivoimaloita tippuu pikkuhiljaa pois tuen piiristä niin vapautuu rahaakin joka voisi käyttää siihen?

 

[noreth]

20c on aivan liian vähän että valtio kannattaisi tulla markkinoille. Sillä tavalla varmistetaan ettei Suomeen rakenneta yhtään kaupallista kapasiteettia lisää, ja pitkällä aikavälillä hinta vakiintuu valtion takuurajalle...

Mutta ehkä tämä voisi ratkaista paremmin kapasiteettimarkkinalla tai jollain "varavoima" huutokaupalla niin kuin tuulivoima tiet aikoinaan, joka ei ollut pelkästään tuulivoimalle vaan muillekin auki. Tällä kerralla voisi ehdot muuttaa siten että tarjottava kapan pystyisi 12 tunnin varoajalla tuottamaan 24 tuntia sähköä, tjsp. Nythän tuulivoimaloita tippuu pikkuhiljaa pois tuen piiristä niin vapautuu rahaakin joka voisi käyttää siihen?

Tuo 20c oli vain esimerkkinä, sehän on ihan sovittavissa ja voi tietysti myös vaihdella. Nythän jo tilanne on se, että uutta säädettävää kapasiteettia ei ole kannattavaa rakentaa. Edes Kemijoki ei rakentanut jo valmiiksi suunniteltua vesivoimalaa. Kapasiteettimarkkina on hallituksen ohjelmassa ja ilmeisesti kukaan ei uutta säädettävää tuo markkinoille ilman valtion tukia.

 

[rock]

Jos tuollaista moottorivoimalaa lähdettäisiin tekemään kaupallisesti niin se kannattava hinta millä ajoa saataisiin olisi todennäköisesti jossain 30-35 snt/kWh nurkilla ja niitä sitä kalliimpia tunteja pitäisi olla vähintään kaksisataa kappaletta vuodessa. Jos niitä tunteja on vähemmän niin vastaavasti tuo hinta nousee. Ja kannattaa muistaa että mitä enemmän sitä moottorivoimaa on tarjolla, sen tehokkaammin se leikkaa niiden tuntien määrää. Eli ilman valtion puuttumista asiaan tavalla tai toisella nykymarkkinalla tuo ei ole missään skenaariossa kannattavaa. Otin tuota arvioidessa huomioon voimalan hankintahinnan, rahoituksen kustannuksen, polttoaineen kustannuksen sekä päästöt (kyllä, tein melko raskaita oletuksia varsinkin voimalan hinnan kohdalla).

Valtion tukemana tuo tappaisi välittömästi kaikki muut säätövoimainvestoinnit koko Suomen alueelta.

 

[kaarlos]

Tuo 20c oli vain esimerkkinä, sehän on ihan sovittavissa ja voi tietysti myös vaihdella. Nythän jo tilanne on se, että uutta säädettävää kapasiteettia ei ole kannattavaa rakentaa. Edes Kemijoki ei rakentanut jo valmiiksi suunniteltua vesivoimalaa. Kapasiteettimarkkina on hallituksen ohjelmassa ja ilmeisesti kukaan ei uutta säädettävää tuo markkinoille ilman valtion tukia.

Mutta miksi sähkön hintaa pitäisi subventoida valtion toimesta tällä tavoin? Sehän on viime kädessä ihan päätöntä koska se tappaa kaikki tähän liittyvät investoinnit. Viime kädessä kansalaiset kuitenkin joutuvat maksamaan tämän korkeamman sähkön hinnan epäsuorasti verojen kautta, jolloin tämä olisi taas kerran rahan siirtämistä taskusta toiseen - käytännössä vähän sähköä kuluttavien ihmisten taskusta niiden paljon sähköä kuluttavien taskuun, ellei tätä sitten rahoitettaisi sähköä verottamalla (progressiivisesti).

 

[chrisekh]

Viime kädessä kansalaiset kuitenkin joutuvat maksamaan tämän korkeamman sähkön hinnan epäsuorasti verojen kautta.

Verojen kautta kaikki voivat maksaa yhdessä sähkölämmittäjien laskuja.

Edit: Jotain siitä kuinka halpaa 4 sentin/kwh sähkö oli on se että tuntui ettei ketään kiinnostanut lämmittää puilla vaikka niitä puita sai 30e motti. 10% säästö ei korvannut menetettyä työtä. Nyt on alkanut taas puiden polttaminen kiinnostamaan useampia. Tämä kaikki tieto on sitten omasta pienestä kuplastani.

 

[B12]

Verojen kautta kaikki voivat maksaa yhdessä sähkölämmittäjien laskuja.

Edit: Jotain siitä kuinka halpaa 4 sentin/kwh sähkö oli on se että tuntui ettei ketään kiinnostanut lämmittää puilla vaikka niitä puita sai 30e motti. 10% säästö ei korvannut menetettyä työtä. Nyt on alkanut taas puiden polttaminen kiinnostamaan useampia. Tämä kaikki tieto on sitten omasta pienestä kuplastani.

Niin vaikka puidenkin hinta on vähintään tuplaantunut.

 

[Derzu]

Harvinaisen hyvin meni tuo Wärtsilän "selvityksen" muotoon puettu lobbaus Ylellä läpi ilman mitään kriittistä otetta tai vertailua muihin, edistyneempiin teknologioihin.

Wärtsilä voi lobata mitä lobbaa, mutta ainoa järkevä tapa lisätä säätövoimaa on juuri se mitä markkinoilla jo tällä hetkellä tehdään. Eli suunnitellaan vihreän energian (=tuulisen ajan ylijäämäsähkön) varaan rakentuvia pumppuvoimaloita, lämpövarastoja, akustoja ja vetylaitoksia. Wärtsilän dieselgenut ovat auttamattoman vanhanaikainen eli suomeksi sanottuna kannattamaton tapa vastata tähän murrokseen.

Saahan sitä yrittää, ja dieselmoottorivalmistajan on melkein pakkokin, mutta eipä ole markkinaehtoisesti toteutumassa. Ainoa toivon kipinä Wärtsilälle on juuri nyt vallassa oleva persupuolue, jossa on riittävän typerää ja vanhakantaisiin ratkaisuihin kallistuvaa porukkaa, jolle tällaiset "selvitykset" saattavat mennä läpi. Onhan persujen äänestäjäkunnalle varmaan hunajaista kuultavaa, kun joku lyö pöytään vision jossa kunnon isot dieselaggregaatit päräytetään tulille ja vain sillä voidaan pelastaa valtakunta sähköpulalta, kun epäluotettavat tuuliropelit seisovat tyynessä säässä.

 

[B12]

Harvinaisen hyvin meni tuo Wärtsilän "selvityksen" muotoon puettu lobbaus Ylellä läpi ilman mitään kriittistä otetta tai vertailua muihin, edistyneempiin teknologioihin.

Wärtsilä voi lobata mitä lobbaa, mutta ainoa järkevä tapa lisätä säätövoimaa on juuri se mitä markkinoilla jo tällä hetkellä tehdään. Eli suunnitellaan vihreän energian (=tuulisen ajan ylijäämäsähkön) varaan rakentuvia pumppuvoimaloita, lämpövarastoja, akustoja ja vetylaitoksia. Wärtsilän dieselgenut ovat auttamattoman vanhanaikainen eli suomeksi sanottuna kannattamaton tapa vastata tähän murrokseen.

Saahan sitä yrittää, ja dieselmoottorivalmistajan on melkein pakkokin, mutta eipä ole markkinaehtoisesti toteutumassa. Ainoa toivon kipinä Wärtsilälle on juuri nyt vallassa oleva persupuolue, jossa on riittävän typerää ja vanhakantaisiin ratkaisuihin kallistuvaa porukkaa, jolle tällaiset "selvitykset" saattavat mennä läpi. Onhan persujen äänestäjäkunnalle varmaan hunajaista kuultavaa, kun joku lyö pöytään vision jossa kunnon isot dieselaggregaatit päräytetään tulille ja vain sillä voidaan pelastaa valtakunta sähköpulalta, kun epäluotettavat tuuliropelit seisovat tyynessä säässä.

Sellainen detalji unohtuu, että Suomen kokoluokan pumppuvoimalat, akustot ja lämpöakut ovat yksittäisen tuntitason hintaheilunnan tasaajia/rahastajia. Wärtsilän diesel pyörii täysillä niin pitkään kuin polttoainetta riittää, eli käytännössä rajattomasti. Akuista ja muista varastoista ei ole apua päivän/päiviä kestävään sähköpulaan plus ne on ladattava sähköllä kahta kauheammalla teholla purkamisen jälkeen. Ne ovat heilunnan tasaajía, eivät mitään oikeaa säätövoimaa, sillä ne eivät lisää sähkön kokonaismäärää. Verrattavissa UPSiin. Kestää sen tunnin tai pari ja sitten se on loppu, kunnes virtaa taas on tarjolla riittävän paljon lataamiseen.

Diesel on vanhaa tekniikkaa, mutta koeteltua, luotettavaa ja yllätyksetöntä. Diesel on vähän kehitysmaaratkaisu, mutta eipä muutakaan yli pari tuntia kestävää patteria ole.

 

[chrisekh]

Niin vaikka puidenkin hinta on vähintään tuplaantunut.

omassa pienessa kuplassa on alkanut saamaan puuta taas vanhaan hintaan.

 

[Derzu]

Sellainen detalji unohtuu, että Suomen kokoluokan pumppuvoimalat, akustot ja lämpöakut ovat yksittäisen tuntitason hintaheilunnan tasaajia/rahastajia. Wärtsilän diesel pyörii täysillä niin pitkään kuin polttoainetta riittää, eli käytännössä rajattomasti. Akuista ja muista varastoista ei ole apua päivän/päiviä kestävään sähköpulaan plus ne on ladattava sähköllä kahta kauheammalla teholla purkamisen jälkeen. Ne ovat heilunnan tasaajía, eivät mitään oikeaa säätövoimaa, sillä ne eivät lisää sähkön kokonaismäärää. Verrattavissa UPSiin. Kestää sen tunnin tai pari ja sitten se on loppu, kunnes virtaa taas on tarjolla riittävän paljon lataamiseen.

Diesel on vanhaa tekniikkaa, mutta koeteltua, luotettavaa ja yllätyksetöntä. Diesel on vähän kehitysmaaratkaisu, mutta eipä muutakaan yli pari tuntia kestävää patteria ole.

Ihan yhtä älykästä olisi sanoa, että Suomen kokoluokassa dieselgeneraattorilla ei ole mitään merkitystä. Volyymi syntyy määrästä, ei yksittäisen voimalan/varaston kapasiteetista. Kokonaislaskelmassa ratkaisee yksinomaan kustannus per tuotettu kWh-yksikkö. Kapasiteettia eli kWh:ta voidaan tuottaa suht rajattomasti, niin kauan kuin kustannus per kWh on kannattava. Juuri tällä logiikalla markkinat nyt kehittävät sähkön varastointia.

Hassua jos dieselgeneraattoreista puhuttaessa voidaan hyväksyä että niitä tarvitaan leegio, mutta uusiutuvilla tuotettua ja varastoitua säätövoimaa ei nähdä seuraavien 10 vuoden aikana lukuisista eri lähteistä koostuvaksi kokonaisuudeksi jonka kapasiteetti riittää täyttämään säätövoimatarpeen yli 24h mittakaavassa.

Noissa on lisäksi sellainen pieni ero, että se uusiutuvilla tuotettu & varastoitu säätövoima on markkinataloudellisesti kannattavaa jopa tuhat tuntia vuodessa, kun taas diesel-varavoimaa käytettäisiin ehkä kymmeniä tunteja vuodessa tai ehkä ei ollenkaan ---> se dieselvoima ei ole oikeasti kannattavaa koskaan.

Muita kysymyksiä:

- Montako tuollaista maalailemaasi yhtämittaista, sanotaanko à vaikka yli 48 h pituista, sähköpulatilannetta on odotettavissa esim. seuraavan 10 vuoden aikana?

- Jos nämä pitää selättää dieselgenuilla, paljonko tulee yhden tuotetun kilowattitunnin hinnaksi, investointi- ja ylläpitokustannukset mukaanlukien?

- Kumpi mahtaa olla kustannustehokkaampi tapa em. sähköpulatilanteiden selättämiseen: 1) kysyntäjousto + markkinaehtoinen (uusiutuvilla tuotettu ja varastoitu) säätövoima, vai 2) käynnistysvalmiudessa odottava dieselgeneraattoriarmeija? Eli kummasta luulet sähkön käyttäjien olevan valmiita mieluummin maksamaan, jos niistä pitäisi maksaa ns. omalla rahalla?

Ne ovat heilunnan tasaajía, eivät mitään oikeaa säätövoimaa, sillä ne eivät lisää sähkön kokonaismäärää.

Okei, tämä olikin uutta, eli on olemassa "heilunnan tasaajia" ja sitten erikseen "OIKEA SÄÄTÖVOIMA" joista jälkimmäisen määritelmään kuuluu että sen tulee "lisätä sähkön kokonaismäärää". Ja kasvavalla tuulivoimakapasiteetilla tuotetun sähkön varastointiko ei kuulu jälkimmäiseen?

 

[Derzu]

Verrattavissa UPSiin. Kestää sen tunnin tai pari ja sitten se on loppu, kunnes virtaa taas on tarjolla riittävän paljon lataamiseen.

Jos UPS kestää 2h ja sinulle on tärkeää voida käyttää UPS-virtaa 24h, niin et voi varustautua 12:lla UPSilla syystä että...?

Diesel on vähän kehitysmaaratkaisu, mutta eipä muutakaan yli pari tuntia kestävää patteria ole.

Pumppuvoimalaitokset kai tyypillisesti mitoitetaan tuottamaan maksimitehollaan noin 8 h luokkaa, mutta isoissa altaissa kapasiteetti voi olla isompikin.

Vedyn varastoinnissa käsittääkseni puhutaan jopa päivien kapasiteetista.

 

[noreth]

Mutta miksi sähkön hintaa pitäisi subventoida valtion toimesta tällä tavoin? Sehän on viime kädessä ihan päätöntä koska se tappaa kaikki tähän liittyvät investoinnit. Viime kädessä kansalaiset kuitenkin joutuvat maksamaan tämän korkeamman sähkön hinnan epäsuorasti verojen kautta, jolloin tämä olisi taas kerran rahan siirtämistä taskusta toiseen - käytännössä vähän sähköä kuluttavien ihmisten taskusta niiden paljon sähköä kuluttavien taskuun, ellei tätä sitten rahoitettaisi sähköä verottamalla (progressiivisesti).

Olisi tietysti hyvä, jos saadaan kaupallisesti kestävää (yrityksen kannalta) sähkön tuotantoa. Jos valtio subventoi sähkön tuotantoa, niin kuin hallitusohjelmassa on kirjattu, joku voittaa ja joku häviää. Subventiolla on kaksi tarkoitusta, laskea sähkön hintaa ja estää sähköpula. Sähköpulaa ei varmaan kovasti haluta, joten katsotaan hintaa. Häviäjiä ovat sähkön tuottajat, koska korkeat hintapiikit leikataan. Voittajia ovat sähkön kuluttajat alentuneen hinnan muodossa.

Kauppalehdestä lainaus

Jos Suomi lisää kaksi gigawattia joustavaa ja toimitusvarmaa kapasiteettia vuoteen 2030 mennessä, kotimaiset sähkönkäyttäjät voivat säästää jopa 1,3 miljardia euroa vuodessa, osoittaa Wärtsilän julkaisema mallinnus.

Paljonko sitten kannattaa valtion subventoida? Sitä ei etukäteen osaa kukaan sanoa. Minusta kaikkia tapoja lisätä joustoja, lämmön varastointia, pumppuvoimaloita ja Wärtsilän moottoreita tarvitaan. Ehkä jotain uusiakin innovaatioita syntyy.

 

[noreth]

Jos tuollaista moottorivoimalaa lähdettäisiin tekemään kaupallisesti niin se kannattava hinta millä ajoa saataisiin olisi todennäköisesti jossain 30-35 snt/kWh nurkilla ja niitä sitä kalliimpia tunteja pitäisi olla vähintään kaksisataa kappaletta vuodessa. Jos niitä tunteja on vähemmän niin vastaavasti tuo hinta nousee. Ja kannattaa muistaa että mitä enemmän sitä moottorivoimaa on tarjolla, sen tehokkaammin se leikkaa niiden tuntien määrää. Eli ilman valtion puuttumista asiaan tavalla tai toisella nykymarkkinalla tuo ei ole missään skenaariossa kannattavaa. Otin tuota arvioidessa huomioon voimalan hankintahinnan, rahoituksen kustannuksen, polttoaineen kustannuksen sekä päästöt (kyllä, tein melko raskaita oletuksia varsinkin voimalan hinnan kohdalla).

Valtion tukemana tuo tappaisi välittömästi kaikki muut säätövoimainvestoinnit koko Suomen alueelta.

Tässähän ei ole kyse kaupallisesti yritystason kannattavuudesta vaan halutaan vakauttaa hintoja ja estää sähköpulaa. Tuo 200 tuntia on runsas viikko, mutta tää on sivuseikka. Jos Wärtsilän kaasu moottori/generaattori ei ole kannattava rakentaa, niin millä sähkön lisääntyvä kulutus katetaan? Lauhdevoimala ei houkuttele, poltetaan siellä hiiltä/öljyä/kaasua/haketta/turvetta. Joustot ja lämmön varastointi on vain osa tarvittavasta. Akkuja ei vielä vähään aikaan ole tulossa ja mahdollinen pumppuvoimalakin on vain osa ratkaisua. Fortumin tutkima ydinvoima tulisi vasta ensi vuosikymmenellä. Kuten täällä jo kommentoitiin, Wärtsilän ratkaisu toimii ja riittäisi yksinään. Tietysti parempi on antaa kaikille eri tavoille tilaa.

 

[Derzu]

Tässähän ei ole kyse kaupallisesti yritystason kannattavuudesta vaan halutaan vakauttaa hintoja ja estää sähköpulaa. Tuo 200 tuntia on runsas viikko, mutta tää on sivuseikka. Jos Wärtsilän kaasu moottori/generaattori ei ole kannattava rakentaa, niin millä sähkön lisääntyvä kulutus katetaan?

Sähkön lisääntyvä kulutus ON nimenomaan suurimmaksi osaksi kaupallista (teollista) yritystoimintaa.

Sähkön käytön kasvu ei siis ole todellisuudessa erityinen ongelma hintavakauden kannalta, koska lisääntyvä käyttö on luonteeltaan itseään tasapainottavaa ja markkinaehtoisesti kannattavaa. Sähkön käyttöä tulee lisää niissä raameissa kuin se on kannattavaa.

Lisäksi osa mainitusta sähkön käytön lisääntymisestä on juurikin sitä hintoja vakauttavaa ja sähköpulaa estävää säätövoimaa. (Ei siis dieselgenuja vaan vetyä, lämpö- ja sähköakkuja sekä pumppuvoimaloita.)

 

[Tctic]

Ja vielä pari päivää eteenpäin OL3 startti.

Olkiluoto kolmosen huolto venyy nyt jo seitsemännen kerran

Huolto valmistuu tämänhetkisen aikataulun mukaan 10. toukokuuta. Alun perin huollon piti valmistua 8. huhtikuuta.

yle.fi

 

[B12]

Wärtsilän isoin valmis aggregaattipaketti on 20MW luokkaa, eli 2000MW tarvitaan n. 100kpl. Hajautettuna ympäri Suomea saattaisi olla teknisesti toimiva systeemi huoltovarmuudenkin kannalta.

Niinhän se on, että valtion puuttuminen on kirosana, mutta kaupallisilla toimijoilla ei ole myöskään intressiä estää sähköpulaa hätätilanteissa. Kaupallisesti ei kannata rakentaa mitään ja valtio ei SAA rakentaa mitään. Siinäpä sitä sitten ollaan pattitilanteessa, vai kuinka? Rakennetaan lisää tuulivoimaa.

 

[kapiteeli]

Kuulostaa vähän hassulta, että fossiilisten hyytymisestä aiheutunutta hintapiikkiä yritetään jatkossa suitsia rakentamalla lisää fossiilista. Jos näin kuitenkin päädytään valtavan kalliilla tekemään, voisi jonkun lantin sijoittaa siihenkin, että olemassaolevia korjattaisiin siten, että ne toimivat normaalissa suomalaisessa talvikelissä.

 

[noreth]

Sähkön lisääntyvä kulutus ON nimenomaan suurimmaksi osaksi kaupallista (teollista) yritystoimintaa.

Sähkön käytön kasvu ei siis ole todellisuudessa erityinen ongelma hintavakauden kannalta, koska lisääntyvä käyttö on luonteeltaan itseään tasapainottavaa ja markkinaehtoisesti kannattavaa. Sähkön käyttöä tulee lisää niissä raameissa kuin se on kannattavaa.

Lisäksi osa mainitusta sähkön käytön lisääntymisestä on juurikin sitä hintoja vakauttavaa ja sähköpulaa estävää säätövoimaa. (Ei siis dieselgenuja vaan vetyä, lämpö- ja sähköakkuja sekä pumppuvoimaloita.)

Tässä on kyse kapasiteettimarkkinasta hallituksen ohjelman mukaisesti. Eli valtio subventoi lisää kapasiteettia. Toivottavasti noita vety yms. tulee ja vieläpä kaupallisesti kannattavasti ilman tukia. Voitko mainita nimeltä ne merkittävät investoinnit, jotka ovat varmasti tulossa säädettävän sähkön tuotantoon lähiaikoina?

 

[samsungaaja]

Ja vielä pari päivää eteenpäin OL3 startti.

Olkiluoto kolmosen huolto venyy nyt jo seitsemännen kerran

Huolto valmistuu tämänhetkisen aikataulun mukaan 10. toukokuuta. Alun perin huollon piti valmistua 8. huhtikuuta.

yle.fi

Pari päivää kerrallaan juhannukseen asti.