• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

  • Hyvää joulua!

    Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>

    SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Pörssi on varmaan ihan ok jos ei lämmitä sähköllä. Sähkölämmitteisessä asunnossa sitä sähköä vain kuluu kovilla pakkasilla väkisinkin, kun ei sisälämpötilaakaan voi loputtomasti laskea ihan jo siksi, ettei nykyaikaisia rakennuksia ole suunniteltu sellaiseen. Eri asia, jos asuttaisiin jossain hirsituvissa.
Yksikin tuollainen -30 pakkaspäivä jolloin pörssihinta pyörii jossain 1-2 euron välillä pyyhkii jo aika tehokkaasti pois niitä pörssin mahdollisia säästöjä.
 
Kaskoon vertaaminen on ihan hyvä. Kotivakuutus toinen.
Tämä on kyllä aika huti, itselläni ei tule mieleen mitään skenaariota jossa kotivakuutuksen ottamatta jättäminen on fiksua - kun taas pörssisähkölle voi olla ihan hyvät perusteet. Uuden auton kanssa voisi ajatella kaskon olevan myös aika standardivalinta.
 
Tämä on kyllä aika huti, itselläni ei tule mieleen mitään skenaariota jossa kotivakuutuksen ottamatta jättäminen on fiksua - kun taas pörssisähkölle voi olla ihan hyvät perusteet. Uuden auton kanssa voisi ajatella kaskon olevan myös aika standardivalinta.

On perusteita ottaa vakuutus tai olla ottamatta. Esim valtion autoissa ei ole, koska tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi ja likviditeettiä löytyy tarvittaessa, jos vahinko sattuu.

On myös perusteita ottaa pörssisähkö tai kiinteä. itse urheilen pörssillä. Toivottavasti pitkässä juoksussa jää plussalle ja kallis kuukausi ei vie konkurssiin. Jos elää veitsenterällä taloudellisesti, silloin kiinteä ehkä käy vakuutuksesta.

Kotivakuutustakin olen maksanut kymmeniä vuosia ihan ”turhaan” varmaan pitkälti yli kymppitonnin. Kaskotkin reilusti tappiolla.
 
Jos Suomeen nyt oikeasti ajateltaisiin sitä vihreää energiaintensiivistä teollisuutta, niin aika monen epävarman asian pitää toteutua samanaikaisesti kun sellaista teollisuutta ajetaan.

1. Pitää tuulla
2. Ydinvoimaloiden pitää olla tulilla
3. Siirtolinjojen pitää olla kunnossa
4. Mielellään vielä aurinko paistaa

Aika pienellä todennäköisyydellä yli puolet toteutuu samaan aikaan. Onhan meillä toki usein halvan tuulisähkön päiviä ja joskus jopa yksittäinen viikkokin, mutta 24/7 on heikkoa. Ruotsin vesivoima on jo lähempänä tätä, kuten viime aikojen investoinneistakin voi päätellä.
Kyllä minäkin kuvittelisin, että esim. jotain isoja tehtaita suunnitellessa arvostetaan ennen kaikkea ennustettavuutta ja vakautta. Tällä nykymenolla epävarmuus uhkaa kasvaa aika suureksi. Harva taho lopulta hyötyy tällaisesta holtittomasta hinnanheilunnasta.
 
Kyllä minäkin kuvittelisin, että esim. jotain isoja tehtaita suunnitellessa arvostetaan ennen kaikkea ennustettavuutta ja vakautta. Tällä nykymenolla epävarmuus uhkaa kasvaa aika suureksi. Harva taho lopulta hyötyy tällaisesta holtittomasta hinnanheilunnasta.

Sähkön varastointibisnes oikeastaan ainoa hyötyjä. Lataa akut tai muu varasto halvoilla tunneilla ja pura kalliilla tunneilla. Loppujen lopuksi halvat tunnit kallistuvat ja kalliit halpenevat. Keskiarvo sitten asettuu jonnekin keskitasolle.
 
Sähkön varastointibisnes oikeastaan ainoa hyötyjä. Lataa akut tai muu varasto halvoilla tunneilla ja pura kalliilla tunneilla. Loppujen lopuksi halvat tunnit kallistuvat ja kalliit halpenevat. Keskiarvo sitten asettuu jonnekin keskitasolle.
Pitää toivoa, että tuo varastointibisnes tulee korjaamaan tilanteen. Onhan tuo pörssi ollut taustalla jo kauan, mutta onko hinnanheilunta ollut ennen näin voimakasta? Ei sähkön varmaan pitäisi olla mikään päivittäinen uutisoinnin aihe.
 
Ja lainatakseni tätä omaa aiempaa viestiäni, kantaverkkoyhtiöt kuitenkin vaikuttaa olevan sitä mieltä, että valtionkin pitäisi ehkä tehdä jotain.

No joo, pitää varmaan toivoa että nuo pumppuvoimalat tulee korjaamaan tilannetta. Jotenkin tämä meininki ei vain herätä kauheasti luottamusta, kun tällaisiakin arvioita julkaistaan.

Tämän julkaisun mukaan siis joitain toimia saatettaisiin tarvia valtionkin taholta sähköverkon vakauden varmistamiseksi, mutta foorumin asiantuntijat varmaan tietää tämänkin paremmin?

 
Kyllä minäkin kuvittelisin, että esim. jotain isoja tehtaita suunnitellessa arvostetaan ennen kaikkea ennustettavuutta ja vakautta. Tällä nykymenolla epävarmuus uhkaa kasvaa aika suureksi. Harva taho lopulta hyötyy tällaisesta holtittomasta hinnanheilunnasta.
Joo, Suomen top-3 sisään sijoittuminen EU:n sähkön hinnassa on kieltämättä turhan alhainen. Ei muuta kuin rakentamaan lisää vuoria jotta voidaan saavuttaa Norjan ja Ruotsin taso vesivoimassa.

Pitää toivoa, että tuo varastointibisnes tulee korjaamaan tilanteen. Onhan tuo pörssi ollut taustalla jo kauan, mutta onko hinnanheilunta ollut ennen näin voimakasta? Ei sähkön varmaan pitäisi olla mikään päivittäinen uutisoinnin aihe.

Ihan sattumalta nämä isommat sähkön hinnan heilunnat alkoivat kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Euroopan liepeillä. Pörssissä halvan sähkön saatavuus heikentyi kun Venäjän energiaruuvi kiristyi itsensä kaasuun hirttäneiden maiden sisällä.


Ja lainatakseni tätä omaa aiempaa viestiäni, kantaverkkoyhtiöt kuitenkin vaikuttaa olevan sitä mieltä, että valtionkin pitäisi ehkä tehdä jotain.

Varavoiman lisääminen on varmaan fiksua, mutta sillä ei ole mitään tekemistä tai mitään vaikutusta hintojen heiluntaan muutoin kuin hintoja nostavasti (jollainhan valtion tää pitää rahoittaa, oli se sitten vaikka sähköveroina). Varavoima puuttuu peliin vasta kun aletaan lähestyä pörssin hintakattoa (5€/kWh) - ei se muuten olisi varavoimaa jos sitä ajetaan 24/7.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, Suomen top-3 sisään sijoittuminen EU:n sähkön hinnassa on kieltämättä turhan alhainen. Ei muuta kuin rakentamaan lisää vuoria jotta voidaan saavuttaa Norjan ja Ruotsin taso vesivoimassa.



Ihan sattumalta nämä isommat sähkön hinnan heilunnat alkoivat kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Euroopan liepeillä. Pörssissä halvan sähkön saatavuus heikentyi kun Venäjän energiaruuvi kiristyi itsensä kaasuun hirttäneiden maiden sisällä.




Varavoiman lisääminen on varmaan fiksua, mutta sillä ei ole mitään tekemistä tai mitään vaikutusta hintojen heiluntaan muutoin kuin hintoja nostavasti (jollainhan valtion tää pitää rajoittaa, oli se sitten vaikka sähköveroina). Varavoima puuttuu peliin vasta kun aletaan lähestyä pörssin hintakattoa (5€/kWh) - ei se muuten olisi varavoimaa jos sitä ajetaan 24/7.
Täällä vasta taidettiin sanoa, että jos tuo nordpoolin 4 euron hintakatto joskus saavutetaan, niin se todennäköisesti vain nostetaan entistä korkeammalle tasolle. Otetaanko tuo varavoima nyt siis käyttöön silloin, kun tuo pörssin hintakatto saavutetaan? Jos näin, niin sittenhän sitä ei oikeastaan ikinä käytetä, mikäli pörssihinnan annetaan nousta mielivaltaisin korkeaksi.
 
Pörssi on varmaan ihan ok jos ei lämmitä sähköllä. Sähkölämmitteisessä asunnossa sitä sähköä vain kuluu kovilla pakkasilla väkisinkin, kun ei sisälämpötilaakaan voi loputtomasti laskea ihan jo siksi, ettei nykyaikaisia rakennuksia ole suunniteltu sellaiseen. Eri asia, jos asuttaisiin jossain hirsituvissa.
Yksikin tuollainen -30 pakkaspäivä jolloin pörssihinta pyörii jossain 1-2 euron välillä pyyhkii jo aika tehokkaasti pois niitä pörssin mahdollisia säästöjä.
Varaavalla sähkölämmityksellä(lattialämmitys, lämminvesivaraaja) muuta järkevää ei olekkaan kuin pörssisähkö hintaan perustuvalla ohjauksella.
 
Täällä vasta taidettiin sanoa, että jos tuo nordpoolin 4 euron hintakatto joskus saavutetaan, niin se todennäköisesti vain nostetaan entistä korkeammalle tasolle. Otetaanko tuo varavoima nyt siis käyttöön silloin, kun tuo pörssin hintakatto saavutetaan? Jos näin, niin sittenhän sitä ei oikeastaan ikinä käytetä, mikäli pörssihinnan annetaan nousta mielivaltaisin korkeaksi.
Mikä muu varavoiman funktio olisi kuin se, että se puuttuu peliin viimeisellä mahdollisella hetkellä? Jos se tuottaa jatkuvasti sähköä pörssiin niin sitten ei olekaan enää varalla mitään.

Onko se nyt sitten tossa pörssin maksimissa vai vähän ennen sitä on aika toissijaista.
 
Pitää toivoa, että tuo varastointibisnes tulee korjaamaan tilanteen. Onhan tuo pörssi ollut taustalla jo kauan, mutta onko hinnanheilunta ollut ennen näin voimakasta? Ei sähkön varmaan pitäisi olla mikään päivittäinen uutisoinnin aihe.

Tasoittaa heiluntaa, mutta nostaa himpun keskihintaa, koska heiluntabisnes ei lisää sähkön määrää, vaan ottaa oman voiton heilunnasta.

Eikös pörssissä ole mekanismi, että 4€ rajoittimen iskiessä seuraavan kerran rajoitinta nostetaan lopulta 10€ asti?
 
Eikös pörssissä ole mekanismi, että 4€ rajoittimen iskiessä seuraavan kerran rajoitinta nostetaan lopulta 10€ asti?
Näin taitaa olla. Ja mitä sitten jos 10 euroa tulee vastaan, nostetaanko sitten 20 euroon? Tavallaanhan sähkö ei kai koskaan lopu ennen kuin sitä ei ole saatavilla kirjaimellisesti wattiakaan, jos hinnan annetaan nousta loputtomasti. Mutta jos sähköstä pitäisi maksaa vaikkapa 10 euroa kilowattitunnilta, niin kyllä se ainakin minun mielestäni olisi oleellisesti melkein sama asia, kuin että se olisi loppu.
 
Pörssi on varmaan ihan ok jos ei lämmitä sähköllä. Sähkölämmitteisessä asunnossa sitä sähköä vain kuluu kovilla pakkasilla väkisinkin, kun ei sisälämpötilaakaan voi loputtomasti laskea ihan jo siksi, ettei nykyaikaisia rakennuksia ole suunniteltu sellaiseen. Eri asia, jos asuttaisiin jossain hirsituvissa.
Yksikin tuollainen -30 pakkaspäivä jolloin pörssihinta pyörii jossain 1-2 euron välillä pyyhkii jo aika tehokkaasti pois niitä pörssin mahdollisia säästöjä.
Pörssisähkö on ollut tänä talvena hyvinkin kilpailukykyinen. Lainaan vanhaa viestiäni:
  • Marraskuun 2023 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 8,8 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 5,2 snt/kWh.
  • Joulukuun 2023 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 9,5 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 6,5 snt/kWh.
  • Tammikuun 2024 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 13,8 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 6,8 snt/kWh.
  • Helmikuun 2024 pörssisähkön keskihinta (sis. ALV) on ollut 6,4 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 4,7 snt/kWh.
  • Yhteensä näiden neljän talvikuukauden keskihinta (sis. ALV) on ollut 9,5 snt/kWh. Kello 00-05 välillä keskihinta on ollut 5,8 snt/kWh.

Ja jos mietitään sitä ihmisten mieliin jäänyttä 5.1. perjantaita. Vaikka tuon päivän keskiarvo oli 1,1 €/kWh, niin jos vain pystyi ajoittamaan hiukankin omaa kulutusta, niin esimerkiksi klo 00-05 keskihinta oli 18,2 snt/kWh. Ei tuollainen yksi kallis päivä vielä tee pörssisähköstä kannattamatonta, jos keskimäärin muut päivät ovat selkeästi halvempia kuin määräaikaisella.
 
Eikös pörssissä ole mekanismi, että 4€ rajoittimen iskiessä seuraavan kerran rajoitinta nostetaan lopulta 10€ asti?
Itse asiassa se mekanismi (Article 4) on sellainen, että hintaa nostetaan eurolla / kWh aina viiden viikon kuluttua siitä, kun hinta käy yli 60%:iin nykyisestä rajasta. Eli siis tällä hetkellä kun kattohinta on 4€, niin riittäisi että hinta kävisi 2,4 euron yläpuolella, että nostettaisiin.

Kuitenkin viimeksi kun näin kävi, päätettiin että hintoja ei kuitenkaan nosteta.
 
Näin taitaa olla. Ja mitä sitten jos 10 euroa tulee vastaan, nostetaanko sitten 20 euroon? Tavallaanhan sähkö ei kai koskaan lopu ennen kuin sitä ei ole saatavilla kirjaimellisesti wattiakaan, jos hinnan annetaan nousta loputtomasti. Mutta jos sähköstä pitäisi maksaa vaikkapa 10 euroa kilowattitunnilta, niin kyllä se ainakin minun mielestäni olisi oleellisesti melkein sama asia, kuin että se olisi loppu.
Kyllähän kysyntä joustaa, jos hinta nousee taivaisiin. Kyse on vain siitä, että missä vaiheessa kysyntä joustaa, ja minkä verran.
 
Kyllähän kysyntä joustaa, jos hinta nousee taivaisiin. Kyse on vain siitä, että missä vaiheessa kysyntä joustaa, ja minkä verran.
Kysynnän jousto voi tarkoittaa sitä, että köyhä yrittää leikata kulutusta jollakin konstilla ja samaan aikaan sitä, että ison talon poika voi laittaa osan ennakkoon ostamastaan myyntiin timanttihinnalla. Koyhä köyhtyy ja ison talon poika rikastuu samassa diilissä.

Raha ei maailmasta häviä, se vain vaihtaa omistajaa. Ei sähköpörssi ole alunperin edes tarkoitettu kuluttajalle. Kuluttaja ainoastaan maksaa, isot pojat pelaavat.
 
Viimeksi muokattu:
Pörssi on varmaan ihan ok jos ei lämmitä sähköllä. Sähkölämmitteisessä asunnossa sitä sähköä vain kuluu kovilla pakkasilla väkisinkin, kun ei sisälämpötilaakaan voi loputtomasti laskea ihan jo siksi, ettei nykyaikaisia rakennuksia ole suunniteltu sellaiseen. Eri asia, jos asuttaisiin jossain hirsituvissa.
Yksikin tuollainen -30 pakkaspäivä jolloin pörssihinta pyörii jossain 1-2 euron välillä pyyhkii jo aika tehokkaasti pois niitä pörssin mahdollisia säästöjä.
Tällaisestahan on se yksi tuore esimerkki. Siinä tuli kokeiltua, että melko merkittävästi voi vähentää lämmitystä 17 tunnin ajaksi. Toki hirsirakenteista on kyse, mutta villaa ja muovia on, vesiputkia niin perkeleesti ja kyseessä yleisen normin mukainen asuminen eikä varsinaisesti mitä tarkoitetaan "hirsituvalla". Jos tilanne jatkuisi kaksi tai viisi päivää, niin sitten ei toki voi määräänsä enempää säästää vaan pitäisi jatkaa lämmitystä aika lähellä normaalia tehoa. Nyt kuitenkin onnistui säästää karkeasti vähintään 60% kalliiden tuntien sähköstä. Koepaikan lämpötila ei toki ollut -30 vaan -25, mutta näidenhän ero kompensoituu eristeen määrällä kohteita verrattaessa.

Kyllä minusta pörssihinnoittelu on ihan ok myös jos lämmittää sähköllä, ja voisi jopa sanoa että etenkin kun lämmittää sähköllä. Ratkaisevaahan on se, kestääkö kuukausitason vaihtelun ja se, onko lämmityksen energiankulutus kestävällä tasolla. Onko tarpeeksi hyvät eristeet, voiko äärihintavaihteluihin reagoida ohjaamalla lämmitystä ja onko sähkölämmitys riittävän energiataloudellinen ja/tai varaava. Viime mainittu tarkoittaa sitä, että lämmitys saisi olla muuta kuin pelkkää sähkövastusta. Maalämpöpumppu tai iso varaaja tai oikein hyvä ilmalämpöpumppu(pumput) tai nämä kaikki on ihan eri eläin kuin peltilaatikko joka ikkunan alla.
 
Näin taitaa olla. Ja mitä sitten jos 10 euroa tulee vastaan, nostetaanko sitten 20 euroon? Tavallaanhan sähkö ei kai koskaan lopu ennen kuin sitä ei ole saatavilla kirjaimellisesti wattiakaan, jos hinnan annetaan nousta loputtomasti. Mutta jos sähköstä pitäisi maksaa vaikkapa 10 euroa kilowattitunnilta, niin kyllä se ainakin minun mielestäni olisi oleellisesti melkein sama asia, kuin että se olisi loppu.

Ehkä oleellisempi kysymys olisi että millä hinnalla kannattaisi rakentaa kaupallisesti varavoimaa?
 
Näin taitaa olla. Ja mitä sitten jos 10 euroa tulee vastaan, nostetaanko sitten 20 euroon?

Rajoittimella varavoimalat lähtevät tulille? Sitten kun varavoimaloista loppuu potku, aletaan katkomaan sähköjä.

Näin pienkuluttajana jos valinta on sähkölasku tonnin per päivä vs 2h sähkökatko, valitsen katkon.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä oleellisempi kysymys olisi että millä hinnalla kannattaisi rakentaa kaupallisesti varavoimaa?
Karrikoidusti yleensä varavoimaa ei arvioida sen mukaan, koska sitä kannattaa rakentaa myyntiin, vaan koska toiminta on niin kriittistä, että ilman varavoimaa tulee konkurssi.
 
Kysynnän jousto voi tarkoittaa sitä, että köyhä yrittää leikata kulutusta jollakin konstilla ja samaan aikaan sitä, että ison talon poika voi laittaa osan ennakkoon ostamastaan myyntiin timanttihinnalla. Koyhä köyhtyy ja ison talon poika rikastuu samassa diilissä.

Raha ei maailmasta häviä, se vain vaihtaa omistajaa. Ei sähköpörssi ole alunperin edes tarkoitettu kuluttajalle. Kuluttaja ainoastaan maksaa, isot pojat pelaavat.
Kyllähän tässä uhkaa käydä kuluttajan kannalta vähän ohraisesti. Isot toimijat painaa menemään jollain futuureilla tai mankala-yhtiöillä tai muilla pitkillä kiinteillä sopimuksilla, ja kuluttaja joutuu tyytymään rippeisiin.
 
On vielä tarjolla, mutta kuinka kauan?

Miksi kuvittelet että määräaikaisia ei olisi jatkossa tarjolla? Kysyntäähän niille on paljon. Ja ne on keino tienata rahaa: siis sille välittäjälle. Kiinteisiin aina pyritään hinnoittelemaan preemio, jonka asiakas joutuu maksamaan siitä, että siirtää riskin hinnan heilunnasta sille välittäjälle. Eli, kun pörssin keskihinta nousee, nousee kiinteiden hinta. Kun heilunta kasvaa (vaikkea keskihinta nousisi), nousee kiinteiden hinta. Toiseen suuntaan vaikuttaa sitten välittäjen keskinäinen kilpailu.

Ja tietääkseni kiinteitä ei olla kieltämässä, joten en oikein ymmärrä, mitä oikein ajat takaa. Kiinteitä on saatavilla nyt ja tulevaisuudessa ja ne eivät ole mitään rippeitä.
 
On vielä tarjolla, mutta kuinka kauan?
Kuluttaja pääsee välillisesti käsiksi mankaloihin ja futureeihin tekemällä kiinteitä sopimuksia. Eli kuluttajalle on ainoa harmi että joutuu käyttämään välistä vetäjää tuossa mutta ei se muuten kyllä voisi toimiakkaan.
 
Pörssi on ihan kanbatettava idea ja ohjaa kulutusta otolliseen hetkeen kun sähköä on hyvin tarjolla.

Mutta jos pörssi äityy liian hurjaksi, ihmiset siirtyvät kiinteisiin ja se jousto häviää. Toki pörssiin jää suurkuluttajien pörssikauppapeli ja ylijäämän myynti. Kotitalouksien joustovaikutus lienee melko marginaslista muutenkin verkon kannalta.

Viime talvena jokaikinen pörssisähkötuttu vaihtoi kiinteään takaisin. Olen viimeinen mohikaani.
 
Ja tietääkseni kiinteitä ei olla kieltämässä, joten en oikein ymmärrä, mitä oikein ajat takaa. Kiinteitä on saatavilla nyt ja tulevaisuudessa ja ne eivät ole mitään rippeitä.
kuluttajaviranomaiset ajavat sellaisia sääntöjä ettei kiinteitä voisi enää tarjota. Toivottavasti ei mee läpi.
 
Oma vaatimaton mielipiteeni on että jos asunnon lämmitys nojaa vain ja ainoastaan sähköön niin silloin ei pidä pörssisähköllä leikkimän. Muissa tapauksissa se on jopa hiukan merkitsemätön asia.
 
Aika heikosti näyttää vaikuttavan välittäjien välinen kilpailu kiinteiden määräaikaisten hintoihin, hikisiä kk-maksualennuksia ja onko noissa kWh-hinnoissa ollut edes sentin eroja..
 
edes sentin eroja

"Edes"? Sentti tarkoittaisi yli 11% esim. Helenin tarjoamasta 8,8 c/kWh -hinnasta. 11% olisi ihan tuhti alennus sähkön kaltaisesta bulkkihyödykkeestä.


Sinäsnähän tuossa oli kyse vain suosituksesta, eikä tuon perusteella suoraan ole mitään tapahtumassa. Yritykset noudattavat suositusta tai sitten eivät noudata. Ja ilmeisesti eivät noudata.

Jos yritykset eivät noudata jatkossakaan, niin sitten tuo ei vaikuta mihinkään. Jos taas ne alkavat noudattaa suositusta, niin tuon vaikutus voi olla kyllä se, että kiinteiden preemiot nousevat, sillä muutoin niiden riski kasvaa liian suureksi kun markkinahintojen noustessa yritys ei voi alkaa periä halvan kiinteän sopimuksen omaavalta kuluttajalta kovempaa hintaa, mutta toisaalta hintojen laskiessa yritys olisi "pakotettu" (= suositeltu) laskemaan kiinteiden hintoja. Kieltämättä aika outo ehdtus KKV:lta.
 
Aika heikosti näyttää vaikuttavan välittäjien välinen kilpailu kiinteiden määräaikaisten hintoihin, hikisiä kk-maksualennuksia ja onko noissa kWh-hinnoissa ollut edes sentin eroja..
Vähän mietin, että vaikuttavatko suorasähköllä lämmittäjät kiinteiden määräaikaisten sopimusten hintaan. Tällöin sähkönkulutus painottuu talvikuukausiin ja keskihinta nousee. Aiemmin näitä taklattiin tarjoamalla tietynhintaisia sopimuksia vain, jos vuosikulutus oli alle tietyn kWh-lukeman, mutta miten mahtaa olla nykyään.
 
Aika heikosti näyttää vaikuttavan välittäjien välinen kilpailu kiinteiden määräaikaisten hintoihin, hikisiä kk-maksualennuksia ja onko noissa kWh-hinnoissa ollut edes sentin eroja..
Kk-maksun poistolla voisi napata pienen kulutuksen taloudet kiinteisiin soppareihin mukaan, kun niissä hintavaikutus on ~2snt/kWh. Tosin nyt nuo alennukset on juurikin ollut "hikisiä", muutama kuukausi ilman kk-maksua 24kk sopparissa ei merkkaa mitään.
 
Vähän mietin, että vaikuttavatko suorasähköllä lämmittäjät kiinteiden määräaikaisten sopimusten hintaan. Tällöin sähkönkulutus painottuu talvikuukausiin ja keskihinta nousee. Aiemmin näitä taklattiin tarjoamalla tietynhintaisia sopimuksia vain, jos vuosikulutus oli alle tietyn kWh-lukeman, mutta miten mahtaa olla nykyään.
Tietenkin sähkönkuluttajien käyttäytyminen vaikuttaa kiinteiden sopimusten hintoihin. Talven lisäksi myös normaali vuorokausikohtainen kulutusvaihtelu määrittää hintaa. Kiinteällä hinnalla ihmiset kuluttavat sähköä silloin kuin heille parhaalta tuntuu eli käytännössä sen tyypillisen (kovimmat kulutukset klo 6-9 ja klo 16-22) kulutusprofiilin mukaan. Tuon takia pörssisähkössä on aina piikit noihin aikoihin, kun kulutus on suurinta. Jos olisi enemmän joustoa, niin piikit tasaantuisivat ja myös määräaikaisten sopimusten hinnatkin putoaisivat. Toki määräaikaisissa on leivottu vielä sähkömyyjän oma marginaali sisään.
 
Amerikassa ja Briteissä ilmeisesti on ollut jonkinlaista yritystä muodostaa sähköosuuskuntia. Osuuskunta laittaisi pystyyn paneeleja/myllyjä ja möisi sähkön sitten jäsenilleen. Ilmeisesti Oulun seudulla on jo pitempään ollut osuuskuntia, joiden toiminnasta minulla ei ole sen tarkempaa tietoa, muuta kuin että ainakin joku niistä taitaa antaa Oomin sähköstä hyvän alennuksen. Keskivertosuomalaisen kannalta mielenkiintoisin viritelmä lienee Lumituuli Oy, joka ei varsinaisesti ole osuuskunta, vaan osakeyhtiö, jonka osakkaat saavat käyttää tietyn määrän yhtiön tuottamaa sähköä. Ongelmana taitaa kuitenkin olla, että firma on ollut alansa pioneeri ja rakentanut myllyt kauan sitten, kun tuulivoima oli vielä huomattavan kallista. Osakassähkön hinta nimittäin on 9,3 snt/kWh ja jos käyttää yli oman osuutensa, hinta on 13,77 snt/kWh. Sinänsä idea on mielenkiintoinen ja tämmöisiä virityksiä näkisi mielellään enemmänkin nyt kun uusiutuvien rakennuskustannukset ovat romahtaneet. Tätä kai voisi kutsua "kuluttaja-Mankalaksi".
 
Mielestäni sähköosuuskunnasta mahdollisesti saatava hyöty vs. ihan kaupallinen sähköntuotanto on aika marginaalinen. Sen sijaan 2021 mahdollistuneet energiayhteisöt tarkoittavat esim. taloyhtiöissä sitä että koko taloyhtiö voi hankkia katolle paneelit ja kaikki yhteisön jäsenet voivat hyödyntää tuotettua sähköä ilman siirtomaksuja. Eli tässä mallissa tulee ihan oikeasti merkittävää etua siirtomaksujen kautta.

Eli siis yksittäisen kuluttajan ei ole järkevää hankkia niin pieniä paneeleita että saa kaiken sähkön saa aina itse kulutettua, koska mm. asennusmaksut nousevat niin korkeiksi. Sen sijaan jos kuluttajia onkin vaikka 50 taloutta niin on tuolla perusteella mitoitettu voimala voi olla ihan järkevä.
 
Mielestäni sähköosuuskunnasta mahdollisesti saatava hyöty vs. ihan kaupallinen sähköntuotanto on aika marginaalinen.

Paras aika sähköosuuskunnan perustamiselle oli noin 100+ vuotta sitten. (Ja toiseksi paras nyt?). Niitä perustettiin aikoinaan aika innokkaasti sivukyliin, ja melkein kaikki on nyt myyty pois kaupallisille toimijoille.

Suomen pienin sähköyhtiö on tällainen satavuotias osuuskunta, ja sähkön hinta 5,94c/kWh. Ei paha. Vähän erikoisesti ne tekee vielä sähköasennuksia, kodinkoneiden myynti, asennukset ja huollot... 70-luvun fiilis..
 
Jos haluaa tuottaa porukassa sähköä (ja sivussa lämpöä) eikä olla tuulen tai auringon vaihtelun varassa, niin puuhake voimaloita tehdään Suomessa.
 
Parempi se on antaa huoltojen venyä ko paikan mossahtaa!
Mikä ihme ihmisiä vaivaa? Ei osaa vastainkäymisiä ottaa vastaan.
Lietsotaan vaan pelkoja...
Muutama vuosi sitten toivottiin, ettei koko laitos ikinä käynnistyisi ja nyt sitä käynnistymistä toivotaan enemmän kuin mitään muuta. Vaikka sitten turvallisuudesta tinkien, tai ainakin siltä se tuntuu kun seuraa yleistä keskustelua sähkömarkkinoiden ympärillä. Suuria tunteita ainakin herättää.

Olihan se alkuperäinen kuukauden huoltoikkuna todella optimistinen, jos miettii vaikka Loviisan vuosihuoltoihin. Niiden tyypillinen pitkä huoltoikkuna kestää sen 30 vuorokautta 40 vuoden rautaisella kokemuksella. Ja vaikka puhutaan laajoista seisokeista siellä, niin töiden määrä on luokkaa puolet siitä, mitä nyt OL3 ensimmäisissä vuosihuolloissa tehdään. Ensimmäiset vuodet ovat lisäksi aina opettelua ja täynnä "ylimääräisiä" takuutarkastuksia. Sekä OL1/2 että LO1/2 ensimmäisen vuosikymmenen vuosihuollot ovat olleet yhtä takkuavia ja käyttöjaksoihin verrattuna OL3 suoriutui esimerkillisesti ensimmäisestä jaksosta vain kahdella turbiinipikasululla. Vanhoilla laitoksilla ensimmäiset jaksot olivat pikasulkua pikasulun perään.
 
Muutama vuosi sitten toivottiin, ettei koko laitos ikinä käynnistyisi ja nyt sitä käynnistymistä toivotaan enemmän kuin mitään muuta. Vaikka sitten turvallisuudesta tinkien, tai ainakin siltä se tuntuu kun seuraa yleistä keskustelua sähkömarkkinoiden ympärillä. Suuria tunteita ainakin herättää.

Olihan se alkuperäinen kuukauden huoltoikkuna todella optimistinen, jos miettii vaikka Loviisan vuosihuoltoihin. Niiden tyypillinen pitkä huoltoikkuna kestää sen 30 vuorokautta 40 vuoden rautaisella kokemuksella. Ja vaikka puhutaan laajoista seisokeista siellä, niin töiden määrä on luokkaa puolet siitä, mitä nyt OL3 ensimmäisissä vuosihuolloissa tehdään. Ensimmäiset vuodet ovat lisäksi aina opettelua ja täynnä "ylimääräisiä" takuutarkastuksia. Sekä OL1/2 että LO1/2 ensimmäisen vuosikymmenen vuosihuollot ovat olleet yhtä takkuavia ja käyttöjaksoihin verrattuna OL3 suoriutui esimerkillisesti ensimmäisestä jaksosta vain kahdella turbiinipikasululla. Vanhoilla laitoksilla ensimmäiset jaksot olivat pikasulkua pikasulun perään.
Minä itse ainakin kritisoin tuota typerää arviota. Ei tuo enään ole mitään optimismia, vaan puhdasta ammattitaidottomuutta. 1,5x alkuperäinen arvio olisi sekin ollut yltiöoptimistinen. Jos tuo huolto olisi valmis juhannukseen mennessä, niin bueno...
 
Seuraako se jotain Fibonaccin sarjaa?
Oma muistikuva oli, että olisi tasaisesti suppeneva sarja, mutta ei nyt ihan niin selvästi kuitenkaan. Kaivoin tiedotteista viivästykset:

15.3.2024: 7 päivää lisää
28.3.2024: 5 päivää lisää
12.4.2024: 8 päivää lisää
21.4.2024: 6 päivää lisää
28.4.2024: 4 päivää lisää

Alun perin luvattiin 37 päivää huollon kestoksi.
 
Seuraako se jotain Fibonaccin sarjaa?
Tuollainen sopisi paremmin Turku Energian viivästyksille :lol:
1714372349033.png
 
Sekä OL1/2 että LO1/2 ensimmäisen vuosikymmenen vuosihuollot ovat olleet yhtä takkuavia ja käyttöjaksoihin verrattuna OL3 suoriutui esimerkillisesti ensimmäisestä jaksosta vain kahdella turbiinipikasululla. Vanhoilla laitoksilla ensimmäiset jaksot olivat pikasulkua pikasulun perään.

Oli aika ennen some, ja useimmat täällä olevat eivät olleet elossa siihen aikaan.

Löytyykö jostain lista OL1/2 ensimmäisen vuosikymmenen huolloista ja pikasuluista? Olisi mielenkiintoista verrata..
 
Parempi se on antaa huoltojen venyä ko paikan mossahtaa!
Mikä ihme ihmisiä vaivaa? Ei osaa vastainkäymisiä ottaa vastaan.
Lietsotaan vaan pelkoja...
Eiköhän jokainen tällä palstalla kannata ja pidä ol3:sta hyvänä asiana. Pientä kiukkua ja närää tässä aiheuttaa vaan se että ol3 huolto alkoi maaliskuun alussa joka voi olla vielä kylmä kuukausi, niin kuin sattui nyt olemaan. Jos OL3 huolto olisi esim aloitettu toukokuussa, ei se olisi kiukuttanut ihmisiä niin paljoa vaikka huolto olisi venynyt syyskuulle.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 582
Viestejä
4 558 797
Jäsenet
75 004
Uusin jäsen
otso.lan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom