Kyllä se on ihan kuule se tuulivoima ja Pekkarisen risupaketin myötä junailtu syöttötariffi. Vain se ja ainostaam se. Pitää olla poliittinen agenda tai huono muisti jos jotain muuta selittää. Höpötettiin kapasiteetista ja unohdettiin että ne vipperät ei pyöri kuin yhtenä päivänä täysellä teholla. Tätä kapasiteetin kasvua sitten hokemalla saatiin toimivat voimalat purettua ja edelleen sitouduttua Putiniin.
Venäjältä tuotiin 1450MW teholla ja OL3 tuottaa 1540MW teholla. Tuurivoimaidiotismi yhdessä punavihreän CO2 sekoilun kera tuhosi vakaat kotimaiset tuotantolaitokset. Samaan aikaan Saksa tuuppaa hiilivoimalla ja sulkee ydinvoimalansa. Suomi on hölmölandia.
Tilannehan on nyt se että kenenkään intresseissä ei ole saada sähkön hintaa vakaaksi koska hunajaruukulla ovat kaikki:
- sähköntuottajat (esim. vesivoima) saavat satumaisia voittoja tuulettomina päivinä
- valtio saa ALV:eina satumaiset voitot hinnan ollessa korkealla
- tuulivoimayhtiöt saavat saman tuoton oli kulloinenkin tuuli sitten olematon tai maksimi -> rahallinen korvaus on sama ja preemiojärjestelmä varmistaa toimeentulon
Tähän tilanteeseen ovat syylliset löytyvät myös peilistä. Jos huomispäivänä kaikki pörssisähkösopimukset vaihtuisivat kiinteiksi niin sähkön hinta laskisi ja vakaan tuotannon investoinnit kannattaisivat. Hölmölandiassa näin ei tapahdu ja sama tuuliruletti jatkuu tästä ikuisuuteen.
Olisihan se typerää tappaa lypsävä lehmä ja rakentaa säätövoimaa:
Energia | Suomi tarvitsisi kipeästi sähkön säätövoimaa – professori perää valtiota apuun
Lyhytnäköisesti katsoen noinhan se menee aika pitkälti. Pitkässä juoksussa valtiontalous kyllä heikkenee, koska muut tuotot vähenee kansalaisten ostovoiman vähetessä,
josta sitten seuraa työttömyys, yhteiskunnan järjestyshäiriöiden yms. kuluja.
Jos toi pörssi poistuisi, sen vaikutusta on vaikea arvioida, mutta kiinteillä ainakin huippuhinnat luulisi
poistuvan.
Venäjältä ei tuotu yhtään mitään ja OL3 ei tuottanut paria koekäyttöä lukuunottamatta yhtään mitään toukokuusta 2022 huhtikuuhun 2023. Ilman tuulivoimaa olisimme olleet täydellisesti kusessa tuon vajaan vuoden pätkän. Kiitos pointtini alleviivaamisesta.
Voihan ton noinkin ilmaista, eikä mulla tuulivoimaa vastaan ole (hyvä lisä), mutta jos sitä lisätää tarvitaan sitä säätövoimaakin lisää.
Toisaalta uskon, että ilman tuulivoimaa olisimme pitäneet tai ainakin yrittäneet Venäjän tuontimahdollisuuksia yllä. FinGrid alkoi ensin vähentämään tuontia Venäjältä
vasta sen jälkeen Venäjä. Mutta hyvä näin, nyt ainakin luulis laitettun politikoille painetta hoitaa tota perus/säätövoimaa lisää?
Siirtokapasiteettia Ruotsin suuntaan lisätään. Mutta Suomen sähköomavaraisuus on kasvanut viime vuosina, 2023 oli ensimmäinen vuosi vuosikymmeniin kun Suomi oli nettoviejä.
*edit*
Korjaus, tai siis Suomi ei tainnut olla koko vuoden aikana vielä nettoviejä. Oltiin nettoviejä sen jälkeen kun OL3 käynnistyi.
Niin toi "nettovienti vuoden aikana" on kyllä sellanen asia, että saanee monen sähköllä lämmittävän "tukan pystyyn".
Oikeastaan tosta meidän kulutuksesta saisi hyvän esimerkin. (Voisin halutessani käyttää myös sähköä lämmittämiseen)
Muu kulutus yläkanttiin (ei tota eteislämmitystä kesällä) 12*290kWh = n.3500KWh.
Muuta sitten ehkä 16000kWh edestä (lämpöä tiputettu paljon aiemmasta) eli juuri kun tarvitseisimme (pakkastalvipäivä) sitä sähköä on niukimmillaan ja talot jo
valmiiksi alilämmössä, josta seuraa että jäätymiseen ei mene enää niin kauan aikaa.
Siis tuulivoiman lisääminen laskee keskihintaa ja lisää heiluntaa alaspäin. Se ei nosta hintoja senttiäkään vaan laskee hintoja. Kulutuksen kasvu taas nostaa hintoja ihan riippumatta siitä, millä sähkö on tuotettu.
Säätövoimaahan täällä kaivataan, ja parempia kulutusjoustoja.
Joo sitä kaivataan ja kuluttajien kutusjoustot on kyllä aika tappiin jo käytetty, katsoin, että meilläkin menee enää n. 290kWh/kk ja on yksi sähköpatterikin 5-asteen lämpäö
eteisessä tuottamassa. Tietysti on heitäkin, joilla olisi vielä varaa, mutta tuskin mitään olleellista, sen voi moni tarkistaa jos vertaa 2021 ja 2023 kulutuksen tippumista.
Tällä hetkellä ollaan pisteessä, missä tuulivoiman kapasiteetti on saavuttanut sellaisen pisteen, että ilman lisäkulutusta sitä ei enää kannata rakentaa kovin paljon lisää. Joten ei, tuulivoima yksistään ei tule enää tiputtamaan sähkön hintaa hirveän paljon lisää. Tuo ei mitenkään poista sitä faktaa, että jo rakennettu tuulivoima laskee sitä hintaa reippaasti verrattuna siihen, että mitä se olisi ilman tuulivoimaa.
Nyt me ollaan pisteessä, missä tuulivoima on saturoitunut. Joten sen kyky laskea hintaa on pieni. Aurinkovoima voi sitä hintaa laskea vielä vähän, kerta se sopii niihin tuulivoiman aukkoihin vähintään puolet vuodesta.
Yksi asia, mikä voi vielä laskea sähkön hintaa Suomessa, on Aurora-linjan valmistuminen 2025.
Kaikki muut mahdolliset uudet tuotantotavat ovat kalliimpia kuin meidän nykyinen sähkön hinta, joten ne eivät pysty sitä hintaa laskemaan. Eli Aurora-linjan ja aurinkovoiman jälkeen meidän sähkönhinta on aikalailla niin alhaalla kuin se voi olla, poislukien suuret muutokset maailmanpolitiikassa (i.e. Venäjän paluu Euroopan energiamarkkinoille) tai läpimurrot teknologiassa (ydinvoiman tai sähkön varastoinnin merkittävä halventuminen).
Toi Aurora voi laskea, mutta myös nostaa, koska se mahdollistaa myös täältä tuotetun sähkön poisviennin.
Kyllä se pitää. Viimeinen vuosi kun Inkoo ja muut lauhdelaitokset olivat kannattavia oli 2010. Sitä aiemminkin oli useampi vuosi puhdasta persnettoa ja 2011 eteenpäin näin oli joka vuosi purkuun saakka. Lisäksi perälautana on hallituksen päätökset hiilen poltosta luopumisesta missä takarajana taisi olla 2030 joskin käytännössä se päättyy jo ennen sitä. Ja noina alkupään vuosina ongelmana ei ollut edes päästökauppa koska päästöoikeuden hinnat olivat noin 1€/co2 tonni, ei 65€/co2t kuten tällä hetkellä. Syynä oli auttamattoman alhainen sähkön hinta mistä koko pohjoismaissa nautittiin.
Tällä sivulla julkaistaan vuosittain päivitettävät kaukolämmön ja Suomen keskimääräisen sähköntuotannon päästökertoimet.
www.motiva.fi
"Tilastokeskuksen julkaisee kertoimia Suomen keskimääräisen sähköntuotannon CO2-päästöille. Näistä laskettu kolmen viimeisen tilastovuoden (2019-2021) keskiarvo, jossa yhteistuotanto on jaettu energiamenetelmällä, on 77 kg CO2/MWh
sekä
Tilastokeskuksen julkaisee kertoimia Suomen keskimääräisen kaukolämmöntuotannon CO2-päästöille. Näistä laskettu kolmen viimeisen tilastovuoden (2019–2021) keskiarvo, jossa yhteistuotanto on jaettu energiamenetelmällä, on 158 kg CO2/MWh.
"
Ton mukaan ei se CO2 hinta/kWh niin merkittävän iso olle. Hiiltä 0,158Co2tn/1000kWh jos hinta 65€/CO2tn => hinta 1.027snt/kWh
Minusta "hiilestä" luopuminen oli poliittinen päätös ja Fortumin Inkoon 1000MW voimalan älytön purku, yhden johtajan päätös ,muistelen TV:ssä olleen dogumentin perusteela näin. Eli lienee miettinyt vaan omaa vaiko vain yhtiön etuaan? Tota kun ei ole voidaan perustella paremmin hintojen nostoa.
Julkisuudessa sitä purkupäätöstä arvosteltiin vääräksi. Vaikka vielä kuviteltiin Venäjältä saatavan energiaa.
Syöttötariffiin (
Tuotantotuki | Energiavirasto) otettiin mukaan 2347MVA tehoa, käytännössä tuulivoimaa vaikka biopolttavat laitokset olivat myös kelvollisia mukaan. Jos tarkastelujaksolla (3kk) sähkön hinta on keskiarvon mukaan alle 83,5€, laitos saa sen erotuksen mikä spot hinnan ja tuon raja-arvon väliin jää. Jos sähkönhinta ylittää tuon, laitos ei saa mitään. 2022 loppupuolella valtio ei maksanut tariffin mukaista tukea lainkaan. Viimeinen laitos syöttötariffiin meni mukaan 1.11.2017. Preemio järjestelmä on valtiolle huomattavasti huokeampi ja sinne otettiin huomattavasti vähemmän tuotantoa mukaan, käytännössä tuulivoimaa. Valtaosa 2018 jälkeen valmistuneesta tuulivoimakapasiteetista mikä on reilusti yli puolet kaikesta tuulivoimasta, ei nauti minkäänlaista tuotantotukea eli ne on rakennettu markkinaehtoisesti.
Tosta energivirastin linkistäsi
" Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta 1.11.2017 ja uusien biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden osalta 1.1.2019. Metsähakevoimaloiden osalta syöttötariffijärjestelmä sulkeutui 15.3.2021. Syöttötariffia maksetaan 12 vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa "
Ymmärsinkö oikein, että noille taataan 3kk keskiarvona 8,35snt/kW mikäli sähköpörssin keksiarvo alittaisi ton?
Olis mielenkiintoista tietää, kuinka monella miljardilla eurolla olemmme tuuliyhtiöitä tukeneet.
Jos haluat etsiä syytä miksi sähkön hinta on nyt korkeampi kuin vaikka 2015 tai 2016 niin yksi iso syy on vahvemmissa siirtoyhteyksissä ja markkinaintegraatiossa keski-Eurooppaan (lue: Saksa). Jos kaikki johdot olisivat poikki pohjoismaista etelään niin hinta olisi aika tasaisesti noin 5-6 snt/kWh ja tuulisina aikoina nollassa.
Samaa mieltä, maksamme epäsuorasti lisää tukea "EU:lle"
Mikä on se mekanismi joka näitä itsellemme "haitallisia" kaapeleita velvoittaa vetämään? Sama tilanne tietysti Ruotsista esim. tänne?
Joidenkin tajohen taloudellinen hyöty, meille kuluttajille tota Eestilink 2:ta markkinoitiin aikoinaan sillä, että saamme sieltä tarvitsemaamme energiaan.