Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[rock]

"Tilastokeskuksen julkaisee kertoimia Suomen keskimääräisen sähköntuotannon CO2-päästöille. Näistä laskettu kolmen viimeisen tilastovuoden (2019-2021) keskiarvo, jossa yhteistuotanto on jaettu energiamenetelmällä, on 77 kg CO2/MWh
sekä
Tilastokeskuksen julkaisee kertoimia Suomen keskimääräisen kaukolämmöntuotannon CO2-päästöille. Näistä laskettu kolmen viimeisen tilastovuoden (2019–2021) keskiarvo, jossa yhteistuotanto on jaettu energiamenetelmällä, on 158 kg CO2/MWh.
"
Ton mukaan ei se CO2 hinta/kWh niin merkittävän iso olle. Hiiltä 0,158Co2tn/1000kWh jos hinta 65€/CO2tn => hinta 1.027snt/kWh

Minusta "hiilestä" luopuminen oli poliittinen päätös ja Fortumin Inkoon 1000MW voimalan älytön purku, yhden johtajan päätös ,muistelen TV:ssä olleen dogumentin perusteela näin. Eli lienee miettinyt vaan omaa vaiko vain yhtiön etuaan? Tota kun ei ole voidaan perustella paremmin hintojen nostoa.
Julkisuudessa sitä purkupäätöstä arvosteltiin vääräksi. Vaikka vielä kuviteltiin Venäjältä saatavan energiaa.

Nuo luvut kuvaavat ns. keskimääräistä sähköntuotantoa mitä ei ole alkuperätakuilla vahvennettu johonkin muuhun luokkaan. Oikea CO2 päästömäärä on karkeasti, noin 0,53 co2tn/MW eli energian tuotantoon tulisi lisää 34,45€/MWh lisää jos hiiltä poltettaisiin ja päästöoikeus olisi tuon 65€/MWh. Tuo kerroin vähän vaihtelee laitoksesta toiseen, mutta tuo on ihan kohtuullinen estimaatti.

Inkoossahan oli siis neljä voimalaitosyksikköä joista käsittääkseni vain kaksi oli enää oikeasti ajokuntoisia kun purkupäätös annettiin. Pahat suut tosiaan kertoivat että purkupäätös olisi tehty pörssikurssin pumppaamista varten ennen joidenkin optioiden laukeamista, mutta yhtiön kokonaisedun kannaltahan tuo oli viisas päätös. Vastaavat päätökset tehtiin sitten myöhemmin monelle muulle hiililauhdevoimalalle kun ne olivat ensin aiheuttaneet kymmeniä miljoonia tappiota omistajilleen. Valtiohan olisi voinut tässä vaiheessa puuttua peliin ja ostaa ne varsin huokeilla summilla ja käyttää rahaa niiden ylläpitoon jos olisivat näin päättäneet.

" Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta 1.11.2017 ja uusien biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden osalta 1.1.2019. Metsähakevoimaloiden osalta syöttötariffijärjestelmä sulkeutui 15.3.2021. Syöttötariffia maksetaan 12 vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa "
Ymmärsinkö oikein, että noille taataan 3kk keskiarvona 8,35snt/kW mikäli sähköpörssin keksiarvo alittaisi ton?

Niinhän siellä lukee. Toki vain niille laitoksille jotka ovat tuen piirissä. Jos hinta on negatiivinen, se katsotaan nollaksi. Siellä on ihan tarkat laskukaavat dokumenteissa. Yhteensä tukea oli maksettu 1.1.2023 mennessä pyöreät 1,5 miljardia euroa ja ensimmäiset tukea saaneet voimalat tipahtavat tuen piiristä jonkin ajan päästä pois.

 

[tietokonerikki]

Nuo luvut kuvaavat ns. keskimääräistä sähköntuotantoa mitä ei ole alkuperätakuilla vahvennettu johonkin muuhun luokkaan. Oikea CO2 päästömäärä on karkeasti, noin 0,53 co2tn/MW eli energian tuotantoon tulisi lisää 34,45€/MWh lisää jos hiiltä poltettaisiin ja päästöoikeus olisi tuon 65€/MWh. Tuo kerroin vähän vaihtelee laitoksesta toiseen, mutta tuo on ihan kohtuullinen estimaatti.

Tota on aika vaikea hahmottaa, vaikuttaa vaihtelevan todella paljon laitoksittain.
Helen hiilipäästöt

Energian ominaispäästöt | Helen

Ominaispäästö eli päästökerroin kuvaa myytyä energiayksikköä kohdin aiheutunutta päästömäärää.

www.helen.fi

Sähkö:
-Vuonna 2022: 152g/kWh (Kaukolämpö 223g/KWh)

- vuonna 2021: 74g/kWh (Kaukolämpö 182g/KWh)
-Vuonna 2012: 216g/KWh (Kaukolämpö 96g/KWh

Inkoossahan oli siis neljä voimalaitosyksikköä joista käsittääkseni vain kaksi oli enää oikeasti ajokuntoisia kun purkupäätös annettiin. Pahat suut tosiaan kertoivat että purkupäätös olisi tehty pörssikurssin pumppaamista varten ennen joidenkin optioiden laukeamista, mutta yhtiön kokonaisedun kannaltahan tuo oli viisas päätös. Vastaavat päätökset tehtiin sitten myöhemmin monelle muulle hiililauhdevoimalalle kun ne olivat ensin aiheuttaneet kymmeniä miljoonia tappiota omistajilleen. Valtiohan olisi voinut tässä vaiheessa puuttua peliin ja ostaa ne varsin huokeilla summilla ja käyttää rahaa niiden ylläpitoon jos olisivat näin päättäneet.

Joo kyllä politikoillakin tossa iso moraalinen vastuu on tai siis olisi pitänyt olla. Noi on kuitenkin nappirahoja vs muut tuet.

Niinhän siellä lukee. Toki vain niille laitoksille jotka ovat tuen piirissä. Jos hinta on negatiivinen, se katsotaan nollaksi. Siellä on ihan tarkat laskukaavat dokumenteissa. Yhteensä tukea oli maksettu 1.1.2023 mennessä pyöreät 1,5 miljardia euroa ja ensimmäiset tukea saaneet voimalat tipahtavat tuen piiristä jonkin ajan päästä pois.

Merkittävä summahan toikin on ja lisää maksettanee, tai ainakin luulen pörssisähköä ostavien niin toivovan.
Nyt saamme sitten tolle vastinetta lisääntyneen energian muodossa, kun saatais toi säätö/perusvoimakin kuntoon.

 

[JCSH]

Tota on aika vaikea hahmottaa, vaikuttaa vaihtelevan todella paljon laitoksittain.
Helen hiilipäästöt

Energian ominaispäästöt | Helen

Ominaispäästö eli päästökerroin kuvaa myytyä energiayksikköä kohdin aiheutunutta päästömäärää.

www.helen.fi

Sähkö:
-Vuonna 2022: 152g/kWh (Kaukolämpö 223g/KWh)

- vuonna 2021: 74g/kWh (Kaukolämpö 182g/KWh)
-Vuonna 2012: 216g/KWh (Kaukolämpö 96g/KWh

Helenin keskiarvoista nyt on paha sanoa mitään tarkkaa, kun ei tiedä mitä polttoaineita on käytetty ja kuinka paljon.

Seuraavat luvut ovat vähän epätarkkoja, kerta hiilen laatu vaikuttaa aika paljon, mutta jos poltat tonnin kivihiiltä, niin se tuottaa about 2,8 tonnia hiilidioksidia. Tuo poltto antaa energiaa about 7,5 MWh.
Eli kun poltat hiiltä niin paljon, että siitä tulee tonni CO2:ta, saat siitä poltosta about 2,67 MWh lämpöenergiaa.

Jos tuosta tehtäisiin vain sähköä lauhdevoimalalla, niin niiden hyötysuhde on jossain 40% paikkeilla. Josta päästään aikalailla siihen, että 1 MWh sähköä aiheuttaa tonnin CO2 päästöjä.

Sitten jos kyse on CHP-laitoksesta, niin tuon voi sitten jakaa laitoksen hyötysuhteiden mukaan lämmön- ja sähkön tuotantoihin.

 

[Seese]

Kokoomuksessa on aina ollut järkiporukkaa. Vihervasemmistosta ei voi sanoa samaa. Presidenttiehdokas Haavisto oli pöljien puolella tuossakin äänestyksessä.

Perussuomalaiset on kyllä parantanut eikä 2010 Soinin perussuomalaisia voi verrata tähän päivään. Nallekin jo sanoi että puolueesta löytyy tämän hetken poliittinen älymystö.

 

[JuSiZ]

Turpeen kohdalla uusiutumisesta puhuminen on harhaanjohtavaa. Se on esimerkki yksinkertaistuksesta, joka helposti johtaa harhaan ja peittää sen oikean syyn.

Turpeen polttaminen on huono juttu, koska siinä rikotaan maapallon normaalia, luonnollista hiilikiertoa. Joka aiheuttaa sen, että ilmakehässä (ja merissä) on paljon enemmän hiilidioksidia kuin niissä pitäisi olla. Turve sitoo maaperään hiiltä, jonka siitä siten pitäisi ajan kuluessa vajota syvemmälle maaperään, päätyen kivihiileksi ja sitten lopulta (satojen miljoonien vuosien jälkeen) palata takaisin maapinnalle vulkaanisen toiminnan myötä.
Mutta jos se turve otetaankin sieltä maaperästä ja poltetaan, niin silloin se päätyy heti suorilla ilmakehään rikkoen tuon hiilikierron tasapainon. Kun tasapainon saavuttamiseksi sen pitäisi olla siellä maaperässä satojen miljoonien vuosien ajan.
Tuossa ei merkkaa niinkään se, että kuinka nopeasti se turvesuo sitten kasvaisi takaisin. Vaan se, että ylipäätänsä pusketaan ilmakehään sitä turpeen sisältämää hiiltä tuon luonnollisen hiilikierron ulkopuolelta.

Kuivaamattomat luonnonsuot päästää luonnostaan metaania ilmakehään joka on 25kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Suomen soista oli parhaimmillaan alle 2% turvetuonnossa joten siinä miettimistä miten paljon suomessa olisi lähes ilmaista polttoaine. Nyt hakkaamme metsää moninkerroin aiempaa enemmän. Jokainen viherpiiperö voi miettiä kumpi on vähemmän paha imuuttaa 500ha turve suo aluetta muutaman vuosikymmenen vai hakata joka talvi 1500ha metsää!?

 

[JCSH]

Kuivaamattomat luonnonsuot päästää luonnostaan metaania ilmakehään joka on 25kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Suomen soista oli parhaimmillaan alle 2% turvetuonnossa joten siinä miettimistä miten paljon suomessa olisi lähes ilmaista polttoaine. Nyt hakkaamme metsää moninkerroin aiempaa enemmän. Jokainen viherpiiperö voi miettiä kumpi on vähemmän paha imuuttaa 500ha turve suo aluetta muutaman vuosikymmenen vai hakata joka talvi 1500ha metsää!?

Taitaa kuitenkin aikalailla kaikki tieteelliset lähteet olla sitä mieltä, että niiden turvesoiden kuivaaminen ja polttaminen on paljon pahempaa ilmaston kannalta, kuin niiden jättäminen luonnolliseen tilaan.

Jos kysyt viherpiiperöiltä, niin ne kyllä taitaa olla sitä mieltä, että ei niitä metsiäkään pitäisi hakata.
Mutta kun niitä metsiä hakataan, jotta saadaan paperia, kartonkia ja sahatavaraa, ja tarvii jostain saada sitä lämmitysenergiaa, niin parempi polttaa noita metsäteollisuuden jätteitä kuin sitä turvetta.

 

[JuSiZ]

Taitaa kuitenkin aikalailla kaikki tieteelliset lähteet olla sitä mieltä, että niiden turvesoiden kuivaaminen ja polttaminen on paljon pahempaa ilmaston kannalta, kuin niiden jättäminen luonnolliseen tilaan.

Jos kysyt viherpiiperöiltä, niin ne kyllä taitaa olla sitä mieltä, että ei niitä metsiäkään pitäisi hakata.
Mutta kun niitä metsiä hakataan, jotta saadaan paperia, kartonkia ja sahatavaraa, ja tarvii jostain saada sitä lämmitysenergiaa, niin parempi polttaa noita metsäteollisuuden jätteitä kuin sitä turvetta.

Ei meillä ainakaan mitään metsäteollisuuden jätteitä polteta ja tuskin missään paljon muuallakaan haketta polttavassa laitoksessa. ihan osa on tukkipuutakin mitä menee hakkurin läpi.

 

[Tonnin Seteli]

Ilman yhteistä energiamarkkinaa Saksan sähköverkko olisi kaatunut aikoja sitten.

Voisi jopa sanoa, että se olisi oikeus ja kohtuus.

Ei meillä ainakaan mitään metsäteollisuuden jätteitä polteta ja tuskin missään paljon muuallakaan haketta polttavassa laitoksessa. ihan osa on tukkipuutakin mitä menee hakkurin läpi.

Mihin kummaan ne latvusmassat, lahot ja kannot sitten menevät?

Olen myös tänä talvena katkonut "tukkipuuta" mukaan lukien järeää sorvia jossa oli vähän liikaa lahokukkaa. Mihin muualle se menisi kuin energiapinoon?

Tiedän kyllä että metsäyhtiöt heittävät logistiikkasyistä esimerkiksi tukkia sellukattilaan, mutta ei nyt liioitella. Toki nyt on jännä tilanne kun energiapuun hinta on ollut lähellä tukin lähihistorian alempaa hintaa joillakin ostajilla.

Ei se turve välttämättä liian kallista ole siellä puun seassa. Kumma juttu, kun sitä ei nostettukaan pelkästään sellaisenaan poltettavaksi vaan muihinkin tarkoituksiin ja polttokäytössäkin sekoitettavaksi muuhun paskaan.

E: Toki olet ihan oikeassa. Se "metsäteollisuus" usein ymmärretään urbaanien näppäimistösoturien kommenteissa monellakin tavalla. Kenen mielestä se on metsäteollisuutta kuin maajussi kaataa puuta? Melko monen mielestä. Varmaan osa luulee että Metsähallitus omistaa kaikki metsät.

Jokainen viherpiiperö voi miettiä kumpi on vähemmän paha imuuttaa 500ha turve suo aluetta muutaman vuosikymmenen vai hakata joka talvi 1500ha metsää!?

Missään ei tehdä varttuneen metsän päätehakkuuta energiapuuksi. Jos tehdään, on kyseessä tuhoutunut metsäkuvio. Kun tehdään kasvatushakkuuta, niin sehän on nähdäkseni vain positiivista että tavaraa lähtee kotimaiseen huoltovarmaan energiantuotantoon.

20 maassa on tutkittu asenteita ydinvoimaa kohtaan. Tutkimukseen vastanneista 46 % kannatti ydinvoimaa, kun taas 28 % vastusti. Kiinassa ja Intiassa mainittiin kannatuksen olevan kolminkertaista vastustukseen verrattuna. Erikoista on, että 53 % vastanneista oli sitä mieltä, että "ydinvoima tuottaa jonkin verran tai melko paljon kasvihuonekaasuja".

Totuuden jälkeisessä maailmassa ydinvoima tuottaa paljon kasvihuonekaasuja, jos somettajat kysyttäessä vastaavat että tuottaa.

 

[JCSH]

Ei meillä ainakaan mitään metsäteollisuuden jätteitä polteta ja tuskin missään paljon muuallakaan haketta polttavassa laitoksessa. ihan osa on tukkipuutakin mitä menee hakkurin läpi.

Ehkä jäte oli vähän huono sana käyttää tuossa, mutta ainakin oma ymmärrykseni on, että suurelta osin energiaksi menevä puu on metsäteollisuuden sivutuotetta. Eli metsää ei kasvateta ensisijaisesti energiapuuksi, vaan sitä metsää kasvatetaan muita tarkoituksia varten ja energiapuuta saadaan siinä ohessa siitä materiaalista, mikä ei kelpaa siihen varsinaiseen loppukäyttöön.

 

[B12]

Ei meillä ainakaan mitään metsäteollisuuden jätteitä polteta ja tuskin missään paljon muuallakaan haketta polttavassa laitoksessa. ihan osa on tukkipuutakin mitä menee hakkurin läpi.

Meillä ainakin poltetaan kaikki viereisen vaneritehtaan perkeet voimalassa lämmöksi ja sähköksi. Samoin haketetaan kaikki kaupungin puujäte.

 

[Zener]

Ei noita polttohakkeita yleensä kovin kauas jakseta roudata. Vievät kuitenkin tilaa rekassa, joten lähimpään voimalaan yleensä.

Pääkaupunkiseudulla on aika vähän vaneritehtaita, sellutehtaita ja sahoja. Siksi sinne voimaloihin tuodaan näköjään tukkipuita. Ainakin näihin Lahden moottoritien varrella oleviin Kerava ja Järvenpää.

 

[Sikatiiker]

Taitaa kuitenkin aikalailla kaikki tieteelliset lähteet olla sitä mieltä, että niiden turvesoiden kuivaaminen ja polttaminen on paljon pahempaa ilmaston kannalta, kuin niiden jättäminen luonnolliseen tilaan.

Jos kysyt viherpiiperöiltä, niin ne kyllä taitaa olla sitä mieltä, että ei niitä metsiäkään pitäisi hakata.
Mutta kun niitä metsiä hakataan, jotta saadaan paperia, kartonkia ja sahatavaraa, ja tarvii jostain saada sitä lämmitysenergiaa, niin parempi polttaa noita metsäteollisuuden jätteitä kuin sitä turvetta.

"Metsäteollisuuden jätteet" ovat olleet kyllä tänä ja viime talvena paljolti tukkipuuta. Nyt sitä on mätetty hakkeeksi ja polttoon paikkaamaan turpeesta ja Venäjän tuontipuusta jäänyttä vajetta.

Edit: vähän turhaa toistoa siis siihen mitä sanottu jo, mutta totta ettei metsää kasvateta polttoon mutta nyt kun turpeen poltto jäänyt isossa määrin pois se korvataan tukkipuuksi kasvatettua puuta polttamalla.

 

[Lämpöpumppu]

Venäjältä ei tuotu yhtään mitään ja OL3 ei tuottanut paria koekäyttöä lukuunottamatta yhtään mitään toukokuusta 2022 huhtikuuhun 2023. Ilman tuulivoimaa olisimme olleet täydellisesti kusessa tuon vajaan vuoden pätkän. Kiitos pointtini alleviivaamisesta.

Kyllä OL3 tuotti muutaman terawattitunnin verran eli varsin merkittävästi sähköenergiaa koekäytön aikana.

 

[Cluuduli]

"Metsäteollisuuden jätteet" ovat olleet kyllä tänä ja viime talvena paljolti tukkipuuta. Nyt sitä on mätetty hakkeeksi ja polttoon paikkaamaan turpeesta ja Venäjän tuontipuusta jäänyttä vajetta.

Edit: vähän turhaa toistoa siis siihen mitä sanottu jo, mutta totta ettei metsää kasvateta polttoon mutta nyt kun turpeen poltto jäänyt isossa määrin pois se korvataan tukkipuuksi kasvatettua puuta polttamalla.

Tuskin tukkia tai edes pikkutukkia vaan kuituputa. Tukki on sen verran arvokasta, kuutiohinta noin 2 - 2,5-kertainen vetatuna kuitupuuhun.

 

[JLM]

Tukkipuun osuus energiaksi poltettavasta puutavarasta on n. 2%. Joko lahovaurioiden takia, tai sitten ylijäreät mitä sahat eivät pysty sahaamaan. Ja joissain tapauksissa kun puukauppias on järjestellyt vähän omiaan...

 

[erihyva]

Mielenkiintoinen artikkeli Suomen mahdollisesta tulevasta ydinvoimarakentamisesta

Ydinvoima | Lupahakemus uudesta ydinvoimasta voi tulla hallitukselle vielä tällä vaalikaudella, uskoo ministeri Mykkänen

Kai Mykkäsen mukaan Suomen seuraava ydinvoimahanke voi olla joko perinteinen iso ydinreaktori tai uudenlainen pienydinreaktori.

www.hs.fi

Tuo LDR-50- reaktori vaikuttaa kiinnostavalta kaukolämmön tuottoon kaupungeissa, ja ilman turbiineja kompaktissa paketissa.

Reactor technology – LDR-Reactor

www.ldr-reactor.fi

 

[B12]

Tuossa Mykkäsen artikkelin kommenteissa joku mainitsi, että meneillään olevat datakeskushankkeet jo yksinään syövät Koko Aurora 1 sähkön. Liekö totta? Joka tapauksessa teollisuuden sähköntarve on valtava tulevaisuudessa, jos mikään ennuste on edes sinnepäin.

Appiukko oli projektissa, jossa piti Yandexin datakeskuksen lämmöllä lämmittää valtava logistiikkakeskus, mutta ei tullut Yandex, joten laittoivat megawattien vilpit. Meillä on suunniteltu 16000 neliön tilojen (puu)kaukolämmön korvaamista vilpeillä, mutta se on nyt jäissä toistaiseksi.

juhani kumpulainenIlmoita asiaton viesti
21.1. 19:59

Samalla pitää muistaa se ,meille on tulossa ainakin 5 suurta datakeskusta jotka jo yksisttään kuluttaa sen 800MW minkä Aurora l tuo.
Ja nyt on vielä taantuma suomessa ja kulutus sitäkautta hivenen matalampi.
Hyvä esimerkki näistä tuulivoimaloista on Hyrynsalmelta ABOWind möi vasta valmistuneen alueen saksalaisille sijoittajille ja tuotanto menee ameriikkalaiselle suuryhtiölle.
Akkuvarastoihin ei voi varata kuin muutaman tunnin pien tarve ja nekin on tietty täytettävä välillä.
Eikä vedystä ole sähköpulan ratkaisijaksi.
Meillä on ollut nyt tuuria niin tänäkin talvena kuin vuosi sittenkin.
Mutta jatkuuko se,sen aika näyttää.

 

[Weehoo]

Valion Haapaveden tehdas siirtyy sähköllä tuotettuun lämpöön Advenin sähkökattilatoteutuksen myötä - Valio

Sähkökattiloiden käyttö teollisuuden energiantuotannossa on kasvattanut suosiotaan yritysten ilmasto-ohjelmien, energiatehokkuustavoitteiden ja sähkömarkkinoiden hintavaihteluiden myötä. Tähän mahdollisuuteen tartuttiin myös Valion Haapaveden tehtaalla. Uuden pitkäaikaisen sopimuksen myötä...

www.valio.fi

Sähkökattiloita ilmaantuu kyllä nyt kun sieniä sateella ja myös ylempänä mainittuja datakeskuksia. Tampereellakin jo yksi isompi datakeskus, josta otetaan 4MW tehoa kaukolämpöön halvan sähkön aikaan ja kun sähkö kallistuu, siirtyvät kaukokylmän perään ja tällöin tuota lämpöä ei saada kaukolämpöön. Isommat toimijat ja yritykset tulevat varmasti hyötykäyttämään nuo halvat tunnit/päivät, niin pitkälle kuin se kannattaa. Eli pohja hinta tulee tulevaisuudessa olemaan se missä menee isompien toimijoiden kannattavuuden raja. Sanotaan vaikka 10snt/kilowattitunnilta. Siinä on kotitaloudet ihmeissään kun halvimmillaan hintavaa ja kalliina hetkinä sitten oikeasti kallista. Nämä nyt on ihan omia näkemyksiä ja ajatuksia, mitä vain päässä pyöritellyt.

Toki kun saadaan sähkön hintaa ylös, sen jälkeen on kannattavaa investoida kalliimpiinkin sähköntuotanto laitoksiin kun tuulimyllyihin.

Jotenkin vain vaikuttaa nyt, että kaikki yritetään saada toimimaan sähköllä. Toki sehän on vihreää kun sähkö tulee pistorasiasta. Nuo sähkökattilat on todella halpoja investointeja. Helppoja, pieniä ja yksinkertaisia kokonaisuuksia. Nykyisillä halvoilla hinnoilla tuollainen 50MW sähkö kattila maksaa itsensä takaisin 1-3v sisään. Siksipä niihin on helppo investoida. Millaisia ajatuksia herättää kanssa keskustelijoita ja olenko aivan hakoteillä ajatuksieni kanssa? Ei vain näytä muuttuvan sähkö tuosta edullisemmaksi, kun miettii, että kulutus kasvaa ja tuotannon suhteen ei ole oikein investointeja. Toki saatiinhan me juuri tuo ol3 mistä tuleekin reilusti ruutia. Toki tuota kulutusjoustoa voi tulla reilumminkin jos nämä isot toimijat pystyvät ajelemaan laitoksia sähköverkon mukaan.

 

[Gespard]

Jotenkin vain vaikuttaa nyt, että kaikki yritetään saada toimimaan sähköllä. Toki sehän on vihreää kun sähkö tulee pistorasiasta.

Siis eikai tämä nyt yllätyksenä kellekään tule? Ehkä niille harvoille, jotka uskovat että sähkönkulutus ei lisäänny dramaattisesti jo 2050 mennessä.
Ja kyllä, halvat hinnat syödään pois teollisuuden toimesta, olipa tuotantoa miten paljon tahansa.

 

[B12]

Toki tuota kulutusjoustoa voi tulla reilumminkin jos nämä isot toimijat pystyvät ajelemaan laitoksia sähköverkon mukaan.

Valitettavasti datakeskuksissa ja prosessihöyrykattiloissa ei oikein voi joustaa sähkönkäytössä. Datan on liikuttava ja prosessin pyörittävä 24/7.

 

[noreth]

Tuossa Mykkäsen artikkelin kommenteissa joku mainitsi, että meneillään olevat datakeskushankkeet jo yksinään syövät Koko Aurora 1 sähkön. Liekö totta? Joka tapauksessa teollisuuden sähköntarve on valtava tulevaisuudessa, jos mikään ennuste on edes sinnepäin.

Appiukko oli projektissa, jossa piti Yandexin datakeskuksen lämmöllä lämmittää valtava logistiikkakeskus, mutta ei tullut Yandex, joten laittoivat megawattien vilpit. Meillä on suunniteltu 16000 neliön tilojen (puu)kaukolämmön korvaamista vilpeillä, mutta se on nyt jäissä toistaiseksi.

Juu, on totta. Pelkästään Fortum ja Microsoft yksinään syö lähes kokonaan tuon. Kun lukee näiden yhtiöiden tiedotteita, niin siellä tästä ei kerrota mitään.

Jopa 615 MW – Microsoftin ja Fortumin valtava Suomen-hanke etenee

Maksumuurin takana.

Jopa 615 MW – Microsoftin ja Fortumin valtava Suomen-hanke etenee

Datakeskukset kattavat tulevaisuudessa merkittävän osan Espoon ja lähikuntien kaukolämmön tarpeesta.

www.tekniikkatalous.fi

 

[B12]

Kurkistus muurin taakse.

Tuohon tulee siis päälle megawattien lämpöpumput nostamaan veden lämpö kaukolämpöverkkoon.

Hankesuunnitelmien mukaan teholtaan suurin datakeskusalue tulee Vihtiin. Neljän datakeskusrakennuksen yhteenlaskettu sähköteho on noin 265 megawattia.

Espooseen nousevien neljän konesalirakennuksen yhteenlaskettu sähköteho on noin 200 megawattia.

Kirkkonummen datakeskusalue on teholtaan kolmesta alueesta pienin, 150 megawattia, mutta sekin on Suomen mittakaavassa valtava.

Kaikkien kolmen datakeskusalueen yhteenlaskettu sähkönkulutus on 615 megawattia.

Täydellä teholla toimiessaan näiden datakeskusten hukkalämpö tulee kattamaan noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen lämmöntarpeesta. Alueella on noin 250 000 kaukolämmön käyttäjää.

 

[Weehoo]

Valitettavasti datakeskuksissa ja prosessihöyrykattiloissa ei oikein voi joustaa sähkönkäytössä. Datan on liikuttava ja prosessin pyörittävä 24/7.

Kyllä ainakin tuolla tekniikalla datakeskus pystyy, että jäähdyttävät sähköllä ja myyvät hukkalämmöt kaukolämpöyhtiölle. Sitten kun kallista, sammuttavat omat laitteensa ja jäähdytys tulee kaukokylmästä. Tässä nyt yksi kokoonpano millä saa joustoa. Nähtiinhän näitä prosessi laitosten seisakkejakin kalliin sähkön takia. Viime talvena ainakin omiin korviin tuli, että kannatti pitää laitos seis, että siinä saatiin suurempi voitto. Tässäkin on se, että kaikki riippuu hinnasta. Kaukolämmössä taas tehdään sähköllä lämpöä ja kun jokin muu polttoaine tulee edullisemmaksi kuin sähkö, saadaan joustoa, kun tuotanto siirretään vaihtoehtoisille laitoksille.

 

[Weehoo]

Kurkistus muurin taakse.

Tuohon tulee siis päälle megawattien lämpöpumput nostamaan veden lämpö kaukolämpöverkkoon.

Hurjia määriä kyllä ja tuohon vielä kaikki muu sähköistäminen kylkeen. Mielenkiinnolla oikein odotan, mihin politiikka ajaa tuota tuotantoa, ei ole kovin kestävä suunta tällä hetkellä.

 

[Paapaa]

Valitettavasti datakeskuksissa ja prosessihöyrykattiloissa ei oikein voi joustaa sähkönkäytössä. Datan on liikuttava ja prosessin pyörittävä 24/7.

Esim. AWS tarjoaa yhtenä tuotteena Spot-instansseja, ihan normi virtuaalisia palvelimia, joiden hinta elää joka hetki. Käyttäjä voi asettaa rajahinnan, jota korkeampaa ei suostu maksamaan. Spot-instanssit terminoidaan hyvin lyhyellä (2min) varoajalla kun esim. niiden hinta kipuaa yli tuon määritellyn rajahinnan.

Periaatteessa siis datakeskus voi hinnoitella tuollaiset Spot-instanssit osittain seuraamaan sähkön pörssihintaa, jolloin kysyntä saadaan joustamaan sähkön hinnan mukaan. Ei tietenkään sovi kaikkeen palvelinkäyttöön, mutta osa käytöstä on sellaista, joka hyvin kestää keskeytykset. Jatkavat eräajojaan kun hinta laskee.

 

[Grez]

Sähköverkon kannalta valitettavasti vaan taitaa noitten spot-instanssien hinnasta sähkön osuus olla murusia ja tyypillisesti suurin hintaa määrittävä tekijä on palvelinten kysyntätilanne. No okei, ehkä joku 2e/kWh piikki alkaa sielläkin näkyä.

Vai onko mulla kenties yleisesti ottaen väärä käsitys pilvipalvelimien hinnanmuodostuksesta?

 

[Paapaa]

Sähköverkon kannalta valitettavasti vaan taitaa noitten spot-instanssien hinnasta sähkön osuus olla murusia ja tyypillisesti suurin hintaa määrittävä tekijä on palvelinten kysyntätilanne. No okei, ehkä joku 2e/kWh piikki alkaa sielläkin näkyä.

Joo, lähinnä meinasin, että 1. on paljon kuormia, jotka sietävät keskeytyksiä ja 2. konesalien käyttö voidaan tehdä haluttaessa joustavammaksi sähkön suhteen. En siis väitä että nyt näin olisi. Ihan samaa mieltä, että sähkön hinta on murusia. Ja yhtä edelleen, keskimäärin sähkö on Suomessa halpaa, eikä sitä muuta mihinkään muutaman tunnin harvinainen hintapiikki.

 

[stindebinde]

OL1 ollut puoliteholla pari tuntia. Säädetäänkö ydinvoimalla tuotantoa, kun tuulivoimaa on reippaasti vai jotain vikaa?

 

[Miksuu]

OL1 ollut puoliteholla pari tuntia. Säädetäänkö ydinvoimalla tuotantoa, kun tuulivoimaa on reippaasti vai jotain vikaa?

ihan ilmotettu testi se on

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

 

[Markkanen]

OL1 ollut puoliteholla pari tuntia. Säädetäänkö ydinvoimalla tuotantoa, kun tuulivoimaa on reippaasti vai jotain vikaa?

Spot hinta koko päivän reippaasti yli nollan. Vasta kun mennään miinushinnoille aletaan himmailemaan ydinvoimaloita.

 

[BNo1]

Valitettavasti datakeskuksissa ja prosessihöyrykattiloissa ei oikein voi joustaa sähkönkäytössä. Datan on liikuttava ja prosessin pyörittävä 24/7.

Tuosta olen vähän eri mieltä, datakeskusten olisi helppo skaalata sähkökulutustaan hinnan mukaan, kallista sähköä -> kellot alas (servereitä kiinni, jne), halpaa sähköä -> kellot ylös ja tuossa saa varmasti kymmenien prosenttien säätövaran. Sitten distributed järjestelmien maailmassa se että joku datakeskus joutuu vähän hidastamaan tarkoittaa että load balancer sitten syöttää enemmän duunia esim ruotsiin jossa sähkö on sillä hetkellä halvempaa.

Vai mitä tarkoitat ettei datakeskukset voi joustaa?

 

[B12]

Vai mitä tarkoitat ettei datakeskukset voi joustaa?

No jos bisneksessä onnistuu tuollainen kuorman säätö halvempien alueiden kanssa niin sitten. Aika useinhan Suomi ja Ruotsi ovat sähkön hinnassa samoilla apajilla.

Ja tuleeko tuollaiseen keskukseen edes mikään pörssisähkö, vai kiinteä halpa sopimus? Tehot kuitenkin sellaisia, että neuvotteluvaraa on. Meilläkin töissä xxxkW asti tosi halpaa ja sitten loppu pörssistä jos tarvitsee. Megawateilla nolla perään sitten eri juttu taas. En tunne tuota datakeskusalaa, mitä ne palvelimet siellä missäkin keskuksessa tekevät, eli voiko säätää tehoja miten, ettei näy asiakkaalle hidasteluna tms.

 

[BNo1]

No jos bisneksessä onnistuu tuollainen kuorman säätö halvempien alueiden kanssa niin sitten. Aika useinhan Suomi ja Ruotsi ovat sähkön hinnassa samoilla apajilla..

Ruotsi nyt oli vain esimerkki siitä että datakeskuksien toiminta on harvoin sidottu yhteen maahan, erityisesti isot toimijat toimivat hajautetusti jo pelkästään toiminnan varmistamiseksi, se että joku datakeskus menee tippuu linjoilta ei yleensä aiheuta paniikkia jos hommat on tehty hyvin. Siksi sen kuorman skaalaamisen pitäisi onnistua ihan hyvin jos sille on tarvetta.

 

[Paapaa]

Fortum kertoi väliaikatietoja 2-vuotisesta ydinvoimalaselvityksestään. Jos selvityksen tulos on positiivinen, voisi sähköntuotanto alkaa joskus 2030-luvun puolivälissä eli 10+ vuoden päästä.

Energiayhtiö Fortumin ydinvoimaselvityksissä on mukana 1 000-1 600 megawatin ison ydinvoimalan rakentaminen Suomeen tai Ruotsiin.

Jos yhtiö päätyy rakentamaan uutta ydinreaktoria, teknologiatoimittaja ei tulisi Venäjältä eikä Kiinasta.

”Geopoliittisista syistä olemme alusta asti sulkeneet pois venäläiset ja myös kiinalaiset toimittajat. Keskitymme läntisiin toimittajiin”, selvityksestä vastaava johtaja Laurent Leveuglen sanoo.

Näitä ovat esimerkiksi ranskalainen EdF, Westinghouse Yhdysvalloista ja eteläkorealainen Korean Hydro and Nuclear.

Päätyypä Fortum sitten isoon ydinvoimalaan tai pienempään smr-reaktoriin, kumpikin ehtisi tuottamaan sähköä 2030-luvun puolivälissä.

Fortum suunnittelee uutta jopa 1000–1600 MW ydinreaktoria Suomeen – Tämä siitä tiedetään nyt

Yhtiö kertoi ydinvoimaselvityksensä puolivälin tuloksista Helsingissä.

www.talouselama.fi

 

[Shajk]

Jos jotain, niin oltiin 500 MW päässä siitä, että olisi osuttu tuohon 4e hintakattoon.

Aika usein jää alle 500MW aktivoitua tehoa pörssiin.

Jotenkin vain vaikuttaa nyt, että kaikki yritetään saada toimimaan sähköllä.

Ei vain näytä muuttuvan sähkö tuosta edullisemmaksi, kun miettii, että kulutus kasvaa ja tuotannon suhteen ei ole oikein investointeja.

Kun meillä on Euroopan toiseksi halvin sähkö, niin ei kai pitäisi tulla yllätyksenä että se houkuttaa investointeja?

 

[Weehoo]

Aika usein jää alle 500MW aktivoitua tehoa pörssiin.





Kun meillä on Euroopan toiseksi halvin sähkö, niin ei kai pitäisi tulla yllätyksenä että se houkuttaa investointeja?

Ei tule yllätyksenä siis itselle, mutta Ihmettelin vain kun osa odottelee niitä halpoja "ilmaisia" sähkön hintoja takaisin. Tuskin tulevat. Toivottavasti olen väärässä (oma lehmä ojassa).

 

[maxion]

Ei tule yllätyksenä siis itselle, mutta Ihmettelin vain kun osa odottelee niitä halpoja "ilmaisia" sähkön hintoja takaisin. Tuskin tulevat. Toivottavasti olen väärässä (oma lehmä ojassa).

Epäilen että Euroopassa löytyy toinen maa jossa viime vuonna sähkön hinta olisi halvempi kuin ~6 snt/kWh. (Poislukien muut pohjoismaat). Eli kyllä meillä on ihan nyttenkin sitä halpaa sähköä.

 

[kapiteeli]

Fortum kertoi väliaikatietoja 2-vuotisesta ydinvoimalaselvityksestään. Jos selvityksen tulos on positiivinen, voisi sähköntuotanto alkaa joskus 2030-luvun puolivälissä eli 10+ vuoden päästä.

Fortum suunnittelee uutta jopa 1000–1600 MW ydinreaktoria Suomeen – Tämä siitä tiedetään nyt

Yhtiö kertoi ydinvoimaselvityksensä puolivälin tuloksista Helsingissä.

www.talouselama.fi

Mainiota, että tutkimuksissa on edistytty. Jos rakennetaan yksi reaktori, veikkaan, että se rakennetaan Etelä-Ruotsiin. Jos rakennetaan kaksi, niin toinen tulee varmaan Loviisaan korvaamaan väistämättä pikku hiljaa vanhentuvia reaktoreita.

Mitä tulee SMR:ään, pidän erittäin epätodennäköisenä, että joku start-up saisi rakennettua niitä niin halvalla, että olisivat isoa reaktoria edullisempia. Pisimmällä lienee NuScale, ja senkin reaktori olisi maksanut 18 miljoonaa euroa/MW, joten Idahon projektiin laitettiin henkselit ylle. Vertailun vuoksi, Westinghousen katastrofiprojekti Vogtlessa (jonka aikana Westinghouse teki konkurssin) maksoi 13,9 miljoonaa/MW. Puolalaiset kyllä lähtivät NuScalen kimppaan. GE Hitachin SMR:ää pidän ehkä lupaavimpana. Sitä on kaavailtu Puolaan 3,7 miljoonaa/MW hinnalla. Vain lämmöntuotantoon soveltuvista SMR-reaktoreista en tiedä tarpeeksi, jotta voisin asiaa kommentoida.

Pikaselauksella nyt on tullut taas paljon uusia nukleaariuutisia (tai jäänyt vanhoja noteeraamatta), joten laitetaas päivitystä tulille:
- Bulgaria halajaa uutta AP1000:aa Kozloduyhun. 2.2 asti aikaa laittaa paperit sisään jos haluaa olla suunnittelemassa, rakentamassa etc. 2035 haluavat reaktorin tulille.
- Ontario Power Group pyrkii rakentamaan GE Hitachin SMR-reaktorin vuoteen 2029 mennessä. Kanadassa ja USA:ssa sähköä tuottava Capital Power on solminut yhteistyösopimuksen OPG:n kanssa. Capital Powerin tavoitteena rakentaa SMR 2030-2035.
- EDF investoi UK:n ydinvoimaloihinsa 1,5 miljardia euroa (käyttöiän pidennyksiä) ja tämän ansiosta palkkaa 1000 ihmistä vuonna 2024
- Sizewell C on ilmeisesti saanut rakennusluvan ja lopullinen investointipäätös voisi tulla myöhemmin tänä vuonna, mutta investoreita vielä etsitään lisää.
- SMR-reaktoreita kehittävä NuScale antaa monoa 154 henkilölle
- TVO:n YVA-ohjelma OL1 ja OL2 tehonkorotuksista valmistunut

 

[B12]

Mainiota, että tutkimuksissa on edistytty. Jos rakennetaan yksi reaktori, veikkaan, että se rakennetaan Etelä-Ruotsiin. Jos rakennetaan kaksi, niin toinen tulee varmaan Loviisaan korvaamaan väistämättä pikku hiljaa vanhentuvia reaktoreita.

Mitä tulee SMR:ään, pidän erittäin epätodennäköisenä, että joku start-up saisi rakennettua niitä niin halvalla, että olisivat isoa reaktoria edullisempia. Pisimmällä lienee NuScale, ja senkin reaktori olisi maksanut 18 miljoonaa euroa/MW, joten Idahon projektiin laitettiin henkselit ylle. Vertailun vuoksi, Westinghousen katastrofiprojekti Vogtlessa (jonka aikana Westinghouse teki konkurssin) maksoi 13,9 miljoonaa/MW. Puolalaiset kyllä lähtivät NuScalen kimppaan. GE Hitachin SMR:ää pidän ehkä lupaavimpana. Sitä on kaavailtu Puolaan 3,7 miljoonaa/MW hinnalla. Vain lämmöntuotantoon soveltuvista SMR-reaktoreista en tiedä tarpeeksi, jotta voisin asiaa kommentoida.

Lämmöntuotantoon on varmasti paljon halvempi. Lämpötilat ja paineet paljon alemmat. Kaikin puolin paljon yksinkertaisempi laitos.

Sähköä tehdään kovalla lämmöllä ja paineella. Painelaitemääräykset ovat ihan eri luokkaa, samoin turvajärjestelmät ja automaatio. Maksaisi melkein saman kuin isokin voimala.

 

[rock]

HS:n juttu toistaa jo täältä tuttuja mantroja

Energia | Fortum: Sähkö on niin halpaa, ettei uutta ydinvoimaa kannata rakentaa

Uuden ydinvoimalan rakentaminen vaatii Fortumin mukaan taloudellisen riskin jakamista joko valtion tai sähkön ostajien kanssa. Yhtiö harkitsee kuutta eri voimalatyyppiä.

www.hs.fi

"Energiayhtiö Fortumin mukaan nykyinen voimakkaasti heilahteleva sähkömarkkina ei tue uuden ydinvoiman rakentamista. Yhtiön mukaan lisäydinvoiman rakentaminen edellyttää siksi jonkinlaista valtion tukea tai sähkön käyttäjiltä pitkäaikaisia ostosopimuksia."

Itse olen tätä samaa hokenut jo varmaan ainakin kolmessa tai neljässä eri viestissä. Kannattaa lukea tuo juttu tarkemmin. Pahimmassa tapauksessa Fortum kyllä rakentaa voimalan, mutta Ruotsiin.

 

[B12]

Eikös kaikki ole silloin hyvin, kun sähkö on halpaa ja sitä on riittävästi? Ei silloin kannata rakentaa mitään uutta voimalaa.

 

[Markkanen]

HS:n juttu toistaa jo täältä tuttuja mantroja

Energia | Fortum: Sähkö on niin halpaa, ettei uutta ydinvoimaa kannata rakentaa

Uuden ydinvoimalan rakentaminen vaatii Fortumin mukaan taloudellisen riskin jakamista joko valtion tai sähkön ostajien kanssa. Yhtiö harkitsee kuutta eri voimalatyyppiä.

www.hs.fi

"Energiayhtiö Fortumin mukaan nykyinen voimakkaasti heilahteleva sähkömarkkina ei tue uuden ydinvoiman rakentamista. Yhtiön mukaan lisäydinvoiman rakentaminen edellyttää siksi jonkinlaista valtion tukea tai sähkön käyttäjiltä pitkäaikaisia ostosopimuksia."

Itse olen tätä samaa hokenut jo varmaan ainakin kolmessa tai neljässä eri viestissä. Kannattaa lukea tuo juttu tarkemmin. Pahimmassa tapauksessa Fortum kyllä rakentaa voimalan, mutta Ruotsiin.

Mielenkiintoista olisi tietää milläköhän hinnalla he olisivat valmiita tekemään pitkiä sähkön ostosopimuksia.

 

[kapiteeli]

Lämmöntuotantoon on varmasti paljon halvempi. Lämpötilat ja paineet paljon alemmat. Kaikin puolin paljon yksinkertaisempi laitos.

Sähköä tehdään kovalla lämmöllä ja paineella. Painelaitemääräykset ovat ihan eri luokkaa, samoin turvajärjestelmät ja automaatio. Maksaisi melkein saman kuin isokin voimala.

Nähdäkseni kaukolämpö-SMR:n järkevin paikka olisi pääkaupunkiseudulle, koska biomassan logistiikka tuottaa haasteita ja hiiltä tai turvetta he eivät halua käyttää. Helenillä tai Fortumilla olisi eniten muskeleita projektiin. Ongelmana vain on, etten millään usko, että tämmöinen projekti saataisiin kaupunginvaltuustossa läpi. Muualla Suomessa vastustusta voisi olla vähemmän, mutta esim. Kuopiossa, Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella biomassan logistiikka taas on helpompaa ja paikallisilla energiayhtiöillä huomattavasti vähemmän muskeleita lähteä toteuttamaan lajissaan ensimmäistä projektia.

Näin ollen, minulla on eniten uskoa vakiintuneiden ydinvoimarakentajien SMR-projekteihin, joissa käytetään mahdollisimman paljon standardiosia ja tehdasvalmistusta, ja pääkäyttökohde on nimenomaan sähköntuotanto. Jos GE:n projektit Kanadassa ja Puolassa lähtevät hyvin liikkeelle, Fortum voisi tilata samalla piirustuksilla 300 MW reaktoreita Ruotsiin ja Suomeen. Hallitus saisi uudistaa periaatepäätöksen hakuprosessin siten, että reaktorien määrän sijaan haettaisiin tiettyä tehoa, niin voitaisiin rakentaa 2-5 tuollaista 300 MW laitosta Loviisaan.

Helen voisi rakentaa jätteenpolttolaitoksia hiili- ja kaasuvoimaloiden tilalle ja julistautua Euroopan vastuullisimmaksi jätteidenkäsittelijäksi. Jäte kun ei Euroopasta ihan heti lopu, veikkaanpa, että määrät ovat vain kasvamaan päin. Sehän olisi tuottoisaa bisnestä ja pidettäisiin Helsinki lämpimänä. Mutta tuskin tämäkään projekti menisi kaupunginvaltuuston äänestyksessä läpi.

 

[kapiteeli]

Esim. AWS tarjoaa yhtenä tuotteena Spot-instansseja, ihan normi virtuaalisia palvelimia, joiden hinta elää joka hetki. Käyttäjä voi asettaa rajahinnan, jota korkeampaa ei suostu maksamaan. Spot-instanssit terminoidaan hyvin lyhyellä (2min) varoajalla kun esim. niiden hinta kipuaa yli tuon määritellyn rajahinnan.

Periaatteessa siis datakeskus voi hinnoitella tuollaiset Spot-instanssit osittain seuraamaan sähkön pörssihintaa, jolloin kysyntä saadaan joustamaan sähkön hinnan mukaan. Ei tietenkään sovi kaikkeen palvelinkäyttöön, mutta osa käytöstä on sellaista, joka hyvin kestää keskeytykset. Jatkavat eräajojaan kun hinta laskee.

Sehän olisi ihan reilua, jos ajettaisiin palveluita kalliin sähkön aikana hitaammin ja siitä ilmoitettaisiin käyttäjälle. Netflixin bufferoidessa tulisi joku syy ruutuun. "Sori, jouduimme ajaa serverit 25 % teholle, jotta Suomessa ei kaadu sähköverkko. Huomenna tuulee enemmän/saadaan Loviisan painemittarit vaihdettua, kokeile silloin uudelleen".

 

[rock]

Helen voisi rakentaa jätteenpolttolaitoksia hiili- ja kaasuvoimaloiden tilalle ja julistautua Euroopan vastuullisimmaksi jätteidenkäsittelijäksi. Jäte kun ei Euroopasta ihan heti lopu, veikkaanpa, että määrät ovat vain kasvamaan päin. Sehän olisi tuottoisaa bisnestä ja pidettäisiin Helsinki lämpimänä. Mutta tuskin tämäkään projekti menisi kaupunginvaltuuston äänestyksessä läpi.

Pk-seudun ja itseasiassa ison osan Uudenmaan jätteet menevät jo nyt Vantaan kaukolämmön tuotantoon. Ns. raaka-ainetta ei ole enemmille laitoksille.

 

[Paapaa]

Sehän olisi ihan reilua, jos ajettaisiin palveluita kalliin sähkön aikana hitaammin ja siitä ilmoitettaisiin käyttäjälle. Netflixin bufferoidessa tulisi joku syy ruutuun. "Sori, jouduimme ajaa serverit 25 % teholle, jotta Suomessa ei kaadu sähköverkko. Huomenna tuulee enemmän/saadaan Loviisan painemittarit vaihdettua, kokeile silloin uudelleen".

Ei, vaan nimenomaan se on reilua, että kun sähköstä on pulaa, se maksaa enemmän. Jos haluat sähköä, maksat siitä enemmän kuin toinen. Itse en siis kannata mitään satunnaisia sähkökatkoja. Tuo Spot-instanssi taas liittyi siihen, että suinkaan kaikki kuorma ei ole sellaista, etteikö sitä voisi katkoa. Videon katsomista ei voi katkoa. Mutta jotain eräajoa, jota voi helposti jatkaa myöhemmin ja jonka valmistuminen ei ole aikakriittistä, voidaan katkoa. Pistetään vaan talteen tieto, mihin jäätiin ja jatketaan siitä.

 

[jarppi83]

Ei, vaan nimenomaan se on reilua, että kun sähköstä on pulaa, se maksaa enemmän. Jos haluat sähköä, maksat siitä enemmän kuin toinen. Itse en siis kannata mitään satunnaisia sähkökatkoja. Tuo Spot-instanssi taas liittyi siihen, että suinkaan kaikki kuorma ei ole sellaista, etteikö sitä voisi katkoa. Videon katsomista ei voi katkoa. Mutta jotain eräajoa, jota voi helposti jatkaa myöhemmin ja jonka valmistuminen ei ole aikakriittistä, voidaan katkoa. Pistetään vaan talteen tieto, mihin jäätiin ja jatketaan siitä.

Ai reilua? Onko reilua, että day ahead-markkinoilta ostettiin reilusti enemmän sähköä kalliilla, mitä tosiasiallisesti tarvittiin(sinä yli 2€-päivänä)? Tuota ylijäämä-sähköä myytiin sitten pilkkahinnalla Ruotsiin. Minusta tuo haiskahtaa jo hinta-manipulaatiolta.

 

[Paapaa]

Onko reilua, että day ahead-markkinoilta ostettiin reilusti enemmän sähköä kalliilla, mitä tosiasiallisesti tarvittiin(sinä yli 2€-päivänä)? Tuota ylijäämä-sähköä myytiin sitten pilkkahinnalla Ruotsiin. Minusta tuo haiskahtaa jo hinta-manipulaatiolta.

Tietenkin on. Joku ostaa hyödykettä, jota ei edes tarvitse. Tietrenkin hinta nousee taivaisiin. Ja sitten kun paska jää käteen niin se pitää pumpata halvalla jotta se saadaan käytettyä. Noin pörssin kuuluukin toimia. No ostajat, jotka sitä hintaa "manipuloivat" (sinun termisi), olivat ne kovimmat kärsijät. Melkoista "manipulaatiota"

 

[jarppi83]

Tietenkin on. Joku ostaa hyödykettä, jota ei edes tarvitse. Tietrenkin hinta nousee taivaisiin. Ja sitten kun paska jää käteen niin se pitää pumpata halvalla jotta se saadaan käytettyä. Noin pörssin kuuluukin toimia. No ostajat, jotka sitä hintaa "manipuloivat" (sinun termisi), olivat ne kovimmat kärsijät. Melkoista "manipulaatiota"

Jos sähköntuottaja ja myyjä kuuluvat samaan konserniin, niin eiköhän sillä joku nettoa. vai onko tuo sähköpörssi niin paska keksintö, että kaikki häviää ja kukaan ei rikastu?

 

[noreth]

Pk-seudun ja itseasiassa ison osan Uudenmaan jätteet menevät jo nyt Vantaan kaukolämmön tuotantoon. Ns. raaka-ainetta ei ole enemmille laitoksille.

Kuten jo mainittiin, niin löytyy esim. Italiasta ja vielä maksavat, että otamme polttoaineen vastaan. Mietin, että pitäisikö tehdä pääkaupunkiseudulle jonnekin satamaan tätä varten erikseen polttolaitos.

Viisi faktaa italialaisesta tuontijätteestä | Vantaan Energia

Viisi faktaa italialaisesta tuontijätteestä

www.vantaanenergia.fi