Helen ei varmaankaan siirtomaksuja sähköstä mitä se käyttää lämpöakkujensa lataukseen (koska se omistaa sähköverkkonsa itse),
Kai siinä yksi yksikkö maksaa toiselle siirrosta, ja sähkövero menee jopa sähkön tuotantolaitoksen omasta sähkön käytöstä, jos olen ymmärtänyt oikein. Kotitalouksien aurinkovoimalat ovat mukava poikkeus, ei tarvi maksaa sähköveroa omakäytöstä.
Tästä seuraa kyllä se, että ensi kerralla vastaavissa olosuhteissa ei osteta yhtä paljon sähköä vaan jätetään enemmän intradayn huoleksi.
Nimenomaan. Näkyi myös twitterissä että Virolaiset sähköyhtiöt ihmetteli miten Suomessa tuo kulutuksen ennustaminen voi olla niin alkeellista. Toivottavasti tulee parannusta.
No kerroppa sitten mihin se 2,35€/kWh hinta perustui niin, että tiedetään kuka sen sinne asetti.
Sähkö on liian tärkeä asia jättää markkinavoimien varaan.
En usko että sillä olisi paljon merkitystä. Ylivoimaisesti yleisin ostotarjous pörssiin tehdään hintakattohinnalla 4€/kWh. Tämä enemmistö olisi siis nostanut sähkön hintoja entisestään. Ja suurin osa ovat tavallisia sähköyhtiöitä jotka hankkivat sähköä asiakkailleen. Sitten samat yhtiöt laittavat sisään tusinan verran muitakin ostotarjouksia eri hinnoilla, millä ne yrittää saada kasaan sähköä pörssisähköasiakkailleen.
Se kuka laumassa oli viimeinen joka ehti portista läpi ennen kuin portti lähti kiinni... En ihan ymmärrä miksi se olisi niin tärkeä tietää. Jos alkuasetelma olisi edes vähän erilainen niin siellä olisi ollut joku muu.
Nyt kun on näitä etäluettavia mittareita, miksei vaikka sähköyhtiö tekisi sitä säätöä asiakkaan puolesta.
Teknisesti kai mahdollista?
OT, kuuluisi kai sähkönsiirtoketjuun, mutta Caruna kai tarjoaa tällaista? Asiakas sivuston kautta voi säätää miten yösähköohjaus toimii.
Pahimillaan muutaman sadan MW puutteella nostetaan kaikki hinta ylös.
Tärkeintä olisi, ja sähköpörssien markkinavalvojat kiinnittää tähän huomiota joka vuosi, että kaikki toimijat tekisivät realistisiä ostotarjouksia. Eli jos ei ole valmis maksamaan 4€/kWh, älä tarjoa 4€/kWh. Jos asiakas ei ole valmis maksamaan 4€/kWh, älä tarjoa 4€/kWh asiakkaan puolesta.
Jos noi pörssin tarjoustiedot olisivat julkisia vaikka viikon viiveellä nähtäisiin, miten tota hintapeliä pelataan... kuka panttaa (tai miksi kykenee pudottamaan kulutustaan "vasta tolla hinnalla"), jotta hinta nousee.
Anonyymina voin paljastaa että omalla työpaikalla, missä siis ei osteta suoraan pörssistä, vaan sähköyhtiön meklari tekee sitä, ja harvakseltaan edes kysyy milloin lomia pidetään, johtoportaan ensireaktio hintoihin oli "ei me nyt yhden päivän takia tehdä yhtään mitään, mutta jos viikkokausia niin silloin pitäisi ehkä". Hetki myöhemmin Mieli muuttui vähän, ja tarkistettiin henkilöstökulut vastaan mahdollinen sähkön säästö. 8 tunnin jaksoissa katsottuna, säästö olisi ollut noin +-0 henkilöstökulujen kanssa, plus että tuotantoa tulisi 8 tunnin verran vähemmän. "Laman" takia vähentynyt tuotanto ei ole yhtä suuri ongelma, koska varasto on jo täynnä.
Epävarmuus oli suuri mikä olisi tehtaan kulutus ilman tuotantoa, koska yleensä paikka lämpenee tuotannosta talteen otetulla lämmöllä, mutta toisaalta suhdanteen takia tuotantoa oli vähemmän, ja tuotantokäytössä syntyy myös lämpöhäviö ulkoilmaan joka on suht koht vakio riippumatta kuinka paljon tuotantoa on käynnissä. On aina olemassa se piste jossa tuotannon hukkalämpö on täysin identtinen laitoksen lämmöntarven kanssa. Vaan ei ole ikinä ollut tarve selvittää, niin mittareita/antureita ei ole niin ei oikein tiedetä missä tilassa ollaan. Jos hukkalämmön tuotto on vähempi kuin lämmitystarve niin ei ole väliä pyöriikö tuotanto vai ei, sähkön kulutus on sama. Lisäksi vaikka maanantain -30 asteen pakkasessa omat kulutusennusteet toteutui vain 1% virheellä, keskiviikkona poikkeama oli jo 20%, ehkä rakenteiden jäähtymisestä johtuva (mikä ennustemallit ei osaa ottaa huomioon).
Lopputulos kuitenkin että ensimmäisenä tunteina sähkön kulutuksessa ei näkynyt juurikaan muutosta. Jonkin verran näkyi 4 tunnin jälkeen, ja vasta 12 tunnin jälkeen sähkön kulutus stabilisoi ja säästyi eniten sähköä.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun sähkön hintaan reagoitiin millään tavalla, ja varsin opettavainen. Se että aikaviive oli niin pitkä oli yllätys kaikille.
Seuraavalla kerralla:
- katsotaan edelleen 8 tunnin jaksoissa (yksi työvuoro), mutta otetaan huomioon että ensimmäisen työvuoron aikana ei tapahdu juuri mitään, vasta toisen työvuoron ailana sähkön kulutus tippuu
- tämän seurauksena 16 tunnin sähkönhinnan keskiarvo on oltava selvästi yli mitä nähtiin 5.1
- mikäli toimitusten kanssa on kiire, rajahinta nousee entisestään
PS. Käry on ihan järkyttävä kun sähkölämmitin lyö päälle ensimmäistä kerta vuosikausiin.
