• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

  • Hyvää joulua!

    Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>

    SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Olen muuten kanssasi samaa mieltä, mutta miksi ajattelet, että pörssisähkö ei olisi hyvä valinta, jos talo lämpenee sähköllä? Suuren sähkönkulutuksen vuoksihan juuri silloin hyötyy maksimaalisesti määräaikaisia halvemmasta sähköstä, ja toisaalta mahdollisesti kalliin pörssisähkön aikaan voi lämmittää esim. puulla tai vaikkapa laskea tilapäisesti sisälämpötilaa. Minusta pörssisähkö on nimenomaan sähköllä lämmittäjän valinta.

Siinä on vaan se että yleensä (lähes aina) se halpa pörssisähkö on kesällä, jolloin lämmitystä tarvitaan (yleensä) vähemmän. Kun taas yleensä ne kalliit sähkönhinnat ja huiput ovat ajoittuneet talveen ja kylmään aikaan. Jolloin perinteisesti sitä lämmitystä taas tarvitaan enemmän.

Eli jos en ole täysin väärin ymmärtänyt kesäisin on useammin tilannetta missä sinulla jopa "maksetaan" (eli ostohinta on negatiivinen jopa kun käyttää sähköä) kun taas talvella tilanne on useammin sellainen milloin tulee hintapiikkejä eikä hinta niin useasti käänny negatiiviseksi tai ole edes "normaali" alle 5senttiä kWh ja 0€/kk.

Eli oma mielipiteeni on että jos mahdollista (nyt kun on erilainen tilanne kuin perinteisesti ollut) kannattaa kesällä olla pörssisähköön sidottu ja ottaa talveksi vaikka 6kk halpa (alle 9 senttiä kWh) sopimus ja katsoa sitten tilannetta uudestaan ensikesänä (jonka voi taas mennä pörssisähköllä).

Otaksuen siis että on sellainen tilanne ettei ole enää halvahkoa / normaalia (5senttiä tai alle + 0€/kk) sopimusta jäljellä.
 
Vähän eppäilen, että ei ole syksyllä talvea vasten halpoja 6kk sopimuksia paljoa tarjolla?
 
Aika hauskalta näyttää pörssisähkön hinta tänään. Muuten about 10e / MWh tai alle, paitsi nyt tässä 07:00 - 12:00 se käy 100e / MWh:ssä.
 
Yle uutisoi: Vattenfall tarjosi viime vuonna liian vähän sähköä markkinoille – nyt tutkitaan, aiheuttiko se hintapiikkejä

Lainaus: "Esimerkiksi viime vuoden toukokuun 5. päivänä Vattenfall jätti tarjoamatta yhteensä 2000 megawattituntia sähköä pörssiin. "

Huomioitavaa on se, että Vattenfall teki itse ilmoituksen asiasta, "Tiedon mahdollisesta hintamanipulaatiosta antoi Energiavirastolle Vattenfall itse. Vattenfallin mukaan kyse on tahattomista virheistä."

 
2000MWh yhden vuorokauden aikana olisi 83MW jatkuvaa tehoa. Ei mikään massiivinen määrä, mutta kireän tuotanto / kysyntä tilanteen aikana se voi vaikuttaa hintaan paljonkin.
Aika hauskalta näyttää pörssisähkön hinta tänään. Muuten about 10e / MWh tai alle, paitsi nyt tässä 07:00 - 12:00 se käy 100e / MWh:ssä.
Tämä taitaa olla "uusi normaali". Sähkö on usein todella halpaa / melkein ilmaista, mutta sitten tulee korkeita piikkitunteja. Älykkäästi ohjatut sähköautolaturit, lämminvesivaraajat ja muut vastaavat pitäisi saada valjastettua käyttöön, niin olisi enemmän säätövoimaa tarjolla ja hintapiikit tasoittuisivat. Eivätköhän ne vähitellen sieltä koteihin ilmesty jos nämä piikit jatkuvat. Taloudellinen kannustin ainakin on olemassa.

Toisaalta, 100e/MWh on edelleen halpaa sähköä verrattuna kaikkiin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin.
 
Yle uutisoi: Vattenfall tarjosi viime vuonna liian vähän sähköä markkinoille – nyt tutkitaan, aiheuttiko se hintapiikkejä

Lainaus: "Esimerkiksi viime vuoden toukokuun 5. päivänä Vattenfall jätti tarjoamatta yhteensä 2000 megawattituntia sähköä pörssiin. "

Huomioitavaa on se, että Vattenfall teki itse ilmoituksen asiasta, "Tiedon mahdollisesta hintamanipulaatiosta antoi Energiavirastolle Vattenfall itse. Vattenfallin mukaan kyse on tahattomista virheistä."

Täyttääkö Olkiluoto 3:n tehonsäätö alaspäin tai 2:n huollon valmistumisen mahdollinen tahallinen viivyttäminen hintamanipuloinnin tunnusmerkit?
 
Tuo Vattenfallin yhden päivän käpy on suhteellisen pieni ja käytännössä inhimillinen virhe, jonkun laitoksen pörssitarjonnan volyymiksi on lipsahtanut joko liian pieni luku tai sitten suoraan nolla. Vattenfall on tuosta todennäköisesti kärsinyt itse enemmän kuin tienannut muilla tuotantomuodoilla ja siksi onkin fiksua itse liputtaa moiset ongelmat. Katsoin tuon 5.5. hinnan sekä ympäröivien päivien hinnat eikä markkina näytä tähän mitenkään reagoineen.

Täyttääkö Olkiluoto 3:n tehonsäätö alaspäin tai 2:n huollon valmistumisen mahdollinen tahallinen viivyttäminen hintamanipuloinnin tunnusmerkit?

Ei täytä. OL2:n huollon viivästymiselle varmastikin saadaan vaikka hatusta vetämällä syy (joskin moiseen ei ole tarvetta, huoltojen venymiset on lähes joka vuotisia juttuja) ja yleensäkin tehon säätäminen kun markkinahinnat dyykkaavat on ihan normaalia markkinataloutta. Olisi suoranaista typeryyttä tehdä tappiollista ajoa jos sen voi välttää. Tuulivoimaloitakin pysäytellään jos hinnat menevät pakkaselle.
 
Täyttääkö Olkiluoto 3:n tehonsäätö alaspäin tai 2:n huollon valmistumisen mahdollinen tahallinen viivyttäminen hintamanipuloinnin tunnusmerkit?
Vaikea perustella, että voimalan omistajien pitäisi ajaa myllyjä tappiolla, jotta hintoja saataisiin painettua alaspäin.
 
Täyttääkö Olkiluoto 3:n tehonsäätö alaspäin tai 2:n huollon valmistumisen mahdollinen tahallinen viivyttäminen hintamanipuloinnin tunnusmerkit?

OL3 tarjosi kuitenkin sähköt markkinoille noin pyöristäen nollan euron hintaan. Sähköt jäi myymättä ja oli pakko alentaa tehoja.

On erittäin todennäköistä että OL3 sähkön omakustannushinta on huomattavasti korkeampi kuin 0€, eli jos raja vedetään erittäin tiukaksi OL3 on ehkä syyllistynyt hintamanipulaatioon kun on tarjonnut sähköä alle omakustannustasoa. Iso toimija isolla kassalla voisi yrittää saada muita tuottajia konkurssiin myymällä liian halvalla pidemmän aikaa. Sitten kun kilpailijat ovat konkurssissa voi hintoja nostaa.

Todennäköisesti olisi vaikeaa tuomita OL3 liian halvalla myymisestä, koska ne voi vedota siihen että laitoksen täysipysähdyksestä ja ylösajosta aiheutuu enemmän kustannuksia kuin jos ajaa vajaateholla.
 
TVO voi pistää ydinsähköä myyntiin 4-5c/kWh 2v määräaikaisena tai yrityksille vielä pidempinä soppareina. Veikkaan että kauppa käy. Ei ole pakko myydä pörssissä.
Eikö TVO ole Mankala-yhtiö, eli omistajat saavat osuutensa verran sähköä omakustannushintaan?
Osakkuus on tavallaan 60 vuoden kiinteähintainen soppari, vieläpä take-or-pay-tyyppinen.

Nyt kävi niin että OL3 tarjosi sähköä hintaan ~0 snt/kWh, ja sillä hinnalla jäi tuotantoa myymättä.
Onko TVO itse siis sähkömarkkinoilla kauppiaana?

Tämä taitaa olla "uusi normaali". Sähkö on usein todella halpaa / melkein ilmaista, mutta sitten tulee korkeita piikkitunteja.
Ydinvoiman vahvuus on siinä, että omistamalla omia tarpeita vastaavan ydinvoimaosuuden pörssin heilahtelut eivät pahemmin kinostele. Satoi tai paistoi, tuuli tai ei, sähkö maksaa sen mitä sen tekeminen ydinvoimalla maksaa eli käytännössä pitkälti voimalan rahoituskulut.

Toisilla on kiinteäkorkoinen asuntolaina, toiset jännittää Euriborin heilahteluita.
 
Ei taida mikään pakko olla kenenkään tappiolla sähköä tehdä. Voitolla sita on näköjään pakko tehdä koska muuten se alkaa haisemaan manipuloinnilta. Eli ei ole pakko ajaa niitä varavoimageneraattoreita silloin kun sähkö on halvempaa kuin dieseli.
 
Onko TVO itse siis sähkömarkkinoilla kauppiaana?

En tiedä, mutta se olisi paljon yksinkertaisempi jos mankala sähkö kiertäisi pörssin kautta. Silloin TVO päättäisi milloin on kannattavaa tuottaa sähköt itse ja milloin tehoja voisi alentaa. Samalla osakkaat ostavat sähköä pörssistä sen verran mitä ne tarvii, ja TVO tilittää myyntitulot osakkaille.

Iso tuottaja, sähkölaitos tai sähkön suurkuluttaja ei voi tehdä niin kuin kuluttaja asiakas että katsoo ensin minkälaiset hinnat ja sitten tekee päätöksiä. Uskoisin että jos jokainen osakas tekisi omat päätökset omilla hinnoilla, lopputulos olisi varsin mahdoton ennustaa TVOlle, ja laitos joutuis seuraamaan sille mahdottomia tehokäyriä. Niin paljon yksinkertaisempi jos sähkö vaan kiertää pörssin kautta ja raha sitten osakkaille.
 
En tiedä, mutta se olisi paljon yksinkertaisempi jos mankala sähkö kiertäisi pörssin kautta. Silloin TVO päättäisi milloin on kannattavaa tuottaa sähköt itse ja milloin tehoja voisi alentaa. Samalla osakkaat ostavat sähköä pörssistä sen verran mitä ne tarvii, ja TVO tilittää myyntitulot osakkaille.

Jolloin menetetään yksi Mankala-periaatteen tärkeimmistä eduista, eli merkittävästi pienempi verotaakka.
 
Kyllähän tässä alkaa olla aika kestämätön tilanne ns. perusvoiman kannalta. Kuka hullu siihen alkaa tässä ympäristössä investoimaan? Ja huonompaan suuntaan vain ollaan menossa. Mikäs tässä nollahinnalla kesällä ollessa. Talvien epävarmuus on vain pahenemaan päin.

Toivottavasti Kemijoen vesivarastot etenevät ja vauhdilla (eivät varmasti edisty koska hiilinielut, yksi harvinainen perhonen ja kenties kasa liito-oravan paskaa).
 
Toistan itseäni, mutta perusvoima käy aina kaupaksi. Jos pörssihinta ei kelpaa, niin suoralla kaupalla pörssin ohi vaan. Ostajat arvostavat hintavakautta.
 
Toistan itseäni, mutta perusvoima käy aina kaupaksi. Jos pörssihinta ei kelpaa, niin suoralla kaupalla pörssin ohi vaan. Ostajat arvostavat hintavakautta.

No ei se vakaa hinta auta, jos se vakaa hinta on reippaasti sitä pörssin keskiarvoa korkeampi.
 
Teollisuus sijoittaa perusvoimaan. Tällä sijoituksella on hintansa. Jos pörssistä saa jatkuvasti halvemmalla sähköä, ei ole teollisuudella järkeä sijoittaa perusvoimaan vaan ostaa se pörssistä. Lyhyellä aikavälillä mankalayhtiöt kyllä kestävät tilanteen missä nähdään nollahintoja kuukausi tai pari. Silloin kun koko vuoden keskiarvo pyöri 20-25€/MWh aletaan olemaan tilanteessa missä oikeasti tehdään päätöksiä että ei kannata sijoittaa esimerkiksi vanhan ydinvoiman tehonnostoihin tai vesivoimaloiden generaattoreiden uusimiseen. Se ei ole kestävä hintataso pitemmällä aikavälillä sähkön tuottajien kannalta.
 
Aamulehden pilapiirtäjäkin oli tarttunut OL3 tuotannon vähentämiseen. Minusta vaan tuntuu että piirros perustuu jonkintasoiseen ymmärtämättömyyteen siitä, että sähköstä on tällä hetkellä pikemminkin ylituotantoa ja esim. tänään 12-18 välillä kukaan ei suostu ottamaan sitä edes ilmaiseksi. Mutta kuvastaakohan tuo silti isonkin ymmärtämättömän kansanosan tuntoja?

Miksi muuten noi tuulivoimalat pidetään päällä vaikka pörssihinta on negatiivinen? Jos ne kerran joudutaan sammuttamaan tuulennopeuden ylittäessä 25m/s, niin eikö ne saisi sammutettua ajastetusti? Ilmeisesti tästä kuitenkin on joku haitta, kun niin ei tehdä... Vai onko tässä pointti, että tuotantomäärän perusteella maksetaan esim. näitä kun ihmiset maksaa kalliimman hinnan sähkösopimuksen jos alkuperä on tuulivoima. Eli alkuperäkorvaus on suurempi kuin negatiivinen pörssihinta, jolloin kokonaistuotto on yli 0.

Ja tuotantotukeakaan (ennen 1.11.2017 valmistuneet voimalat) ei makseta niiltä tunneita kun hinta on negatiivinen, vaikka ilmeisesti noin muuten maksettiin taas kun neljännevuoden pörssihintakeskiarvo on alle 83,5€ siihen asti kunnes voimala täyttää 12 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:
Osa tuulivoimasta pysähtyi kyllä.

Syöttötariffin jälkeen iso osa tuulivoimasta rakennettu PPA sopimusten avulla. Vaikea sanoa näkemättä niitä sopimuksia voiko sähkön ostaja jättää sähköt ostamatta.
Toisaalta ehkä viittaa siihen että tuulimyllyn pysäyttäminen maksaa enemmän kuin mitä nyt joutuvat maksamaan sähkön miinushinnoilla.
 
No katselinpas huonosti. Ja tosiaan 18 päivä näkyy että kun hinta nousi negatiivisesta nollalle, niin tuulivoiman tuotanto nousi melko jyrkästi melkein 500MW.
1684667940243.png
 
Mites toi ydinvoiman määrän säätäminen tai voimalan poiskytkentä noin prosessina? Ymmärsin että tuuli- ja aurinko- ja muut viherhippiratkaisut ovat täysin kestämättömiä koska ei ole säätövoimaa, nähtävästi kuitenkin ydinvoimala voidaan pudottaa pois verkosta jos hinta uhkaa laskea?

Ymmärrän että voimalan omistajalle tuo on tappiollista aikaa mutta noin kansantalouden kannalta ihan järkevää käyttää taivaan fissioenergiaa välillä
 
nähtävästi kuitenkin ydinvoimala voidaan pudottaa pois verkosta jos hinta uhkaa laskea?
Ydinvoimalan tiputtaminen verkosta on aika ikävä prosessi (tai sen takaisin kytkeminen) ja sen takia tällaiseen ei muutaman tunnin / päivän / viikon hinnanpudotusten takia ole lähdetty tekemään.

Tehoa voidaan sen sijaan kyllä vähentää, niinkuin nyt OL3:ssa on tehty. Ilmeisesti kuitenkaan ei ole helppoa sitäkään ihan tunnin tasolla säädellä, kun ei ole näköjään nostettu tehoja esim. 19.5. kello 7-11 välillä. Tai sitten eivät vaan ole osanneet tehdä myyntitarjouksia niin että tuollainen 4 tunnin nosto olisi toteutunut.
 
Viimeksi muokattu:
Ydinvoimalan tiputtaminen verkosta on aika ikävä prosessi (tai sen takaisin kytkeminen) ja sen takia tällaiseen ei muutaman tunnin / päivän / viikon hinnanpudotusten takia ole lähdetty tekemään.

Tehoa voidaan sen sijaan kyllä vähentää, niinkuin nyt OL3:ssa on tehty. Ilmeisesti kuitenkaan ei ole helppoa sitäkään ihan tunnin tasolla säädellä, kun ei ole näköjään nostettu tehoja esim. 19.5. kello 7-11 välillä. Tai sitten eivät vaan ole osanneet tehdä myyntitarjouksia niin että tuollainen 4 tunnin nosto olisi toteutunut.

Lähinnä mietin että laskeeko tuon hyötysuhde jotenkin järkyttävästi tai jotain jos se käy vaikka vajaalla. Vanhsnsjsn reaktoreissahan se oli oli jopa vaarallista kiten Tshernobyl osoitti. Sinänsähän aurinko ja tuuli ovat melko ennakoitavia asioita. Tietenkin vajaakäyttö on kannattamatonta kun kiinteät kulut varsinkin OL3:ssa täytyy olla tähtitieteelliset, mutta saman se tekee myydä sentin sähköä....
 
Ranskassa kun yleensä 80% sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, ydinvoima käytetään säätövoimana. Reaktori pitää olla tietyssä vaiheessa polttoainesyklissä että se Ranskassa osallistuisi säätöön, jos ymmärsin asiat oikein niin tuoreella ja vanhalla polttoaineella ajetaan tasaista perusvoimaa.

OL3 pitäisi ransklaisperinnön ansiosta taittua säätöön paljon paremmin, toisaalta polttoainelataus on kai vielä aika tuore. TVO on myös parantanut vanhempien traktoreiden säätökykyä. Viime vuonna yksi niistä vähensi tehoja kun hinta meni lähelle nollaa.

Mielenkiintoista nähdä että tehot tippuu nopeasti mutta nostettiin erittäin varovaisesti. Huomenna aamulla kun OL3 on ollut yli 2 vuorokautta vajaateholla luulisi ettei olisi enää ydinfysiikan puolesta isoja esteitä vähän nopeammalle tehon nostolle... Mutta vaikea sanoa onko mahdollista tehdä sellaisia myyntitarjouksia pörssiin...
 
Mulla tuli vaan foliohattujeni kanssa mieleen kun tässä niin epäonnista OL3 heti heitellään ylös alas niin kohta siellä on taas sopivasti syksyllä joku vika tästä odottamattomasta käytöstä syntynyt. Juuri sopivasti kun talven pelkoja aletaan hinnoitella kiinteisiin soppareihin.
 
Miksi tuulivoimaa ei tule huokealla talvella, kun talvella tuulee 5 x enemmän kuin kesällä ?

Ei talvella tuule viisi kertaa enemmän kuin kesällä. Sähkön kulutus on myös helposti tuplat vrt. kesä. Ydinvoima tuottaa saman kesät talvet (pl. huoltoseisokit ja OL3 kyky säätää). Toki CHP tuottaa enemmän talvella, mutta yksinkertaisesti kyse on siitä, että tuotantoa suhteessa kulutukseen on paljon enemmän kesällä kuin talvella.
 
Kyllä Suomessa nimenomaan tuulee talvisin 5 x enemmän.....ovatko tykkylumessa ja kiinni ?
 
Viimeksi muokattu:
"
Kylmä talvi nostaa sähkön hintaa
Talven kalliille sähkön hinnalle löytyy hyvinkin luonnollinen selitys: kun Suomessa alkaa pakastamaan ja valo vähentyä, nousee sähkönkulutus. Ihmiset tarvitsevat enemmän lämmitystä ja valoa, jolloin sähköä myös kuluu enemmän. Erityisen kylmät ajanjaksot laittavat kotimaisen tuotannon koville ja energiaa joudutaan ostamaan yhä enenevässä määrin muista maista, kuten Pohjoismaista ja Venäjältä.

Suomessa sähköä tuotetaan erityisesti vedellä, tuulella ja ydinvoimalla, koska se on tuotannollisesti halvinta. Lisäksi hyödynnetään yhä enemmän kaukolämmön ja teollisuuden sivutuotteena saatavaa energiaa sekä fossiilisia polttoaineita. Etenkin uusiutuvasta energiasta toivotaan helpotusta talven sähkönkulutuksen paikkaukseen ja lopulta fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen.

Toisin kuin yleensä luullaan, tuulivoiman suurin hyöty saadaan talvikuukausina marraskuusta maaliskuuhun, jolloin Suomessa tuulee eniten. Kylmällä ilmalla tuulivoima tuottaa enemmän kuin lämpimällä, koska ilman tiheys on silloin suurempi.
Oikein kovilla pakkasilla tuulivoima ei toimi, mutta kovien pakkasten osuus on onneksi suhteellisen pieni. Tuulivoimalle otollisia paikkoja Suomessa ovat tunturit ja rannikot.

"

Eli viilennys (mitä läheskään kaikki eivät tee) on paitsi halvempaa myös vähemmän energiaa kuluttavaa kuin 24/7 lämmitys.

Siksi sähkön hinta on suurempi talvella. Koska sitä kuluu enemmän ja siitä voi olla pulaa (minkä esim. pari viimevuotta ovat osoittaneet, kiitos Putinin ja sodan siksi esim. tuo "ja Venäjältä" kohta on vähentynyt / saattaa loppua kokonaan. Muistelisin että jotain sieltä vielä tulee koska sopimuksia olemassa mitä ei voi katkaista ja joudutaan maksamaan joka tapauksessa toi sieltä mitään tai ei tuonut...)
 
Kyllä Suomessa nimenomaan tuulee talvisin 5 x enemmän..ovat no tykkylumessa ja kiinni ?

Katsohan tilastoja, niin näet mikä se totuus on kuvitelmien suhteen. Tämän kuun osalta keskimääräinen tuotanto on ollut ~1600 MW, keskimääräinen tuotto välillä 1.10.2022-31.3.2023 on ~ 1800 MW. Tammikuu oli selvästi yli keskiarvon ja tuulivoima tuotti ~2 500MW (todella hyvä tuotto. Jos se olisi talvella 5x, niin talvella olisi tuulivoiman pitänyt tuottaa tähän kuuhun verrattuna ~ 8 000 MW. Eivät ole tykkylumessa talvella. Kyllä talvella tuulivoima tuottaa enemmän kuin kesällä, mutta ero ei ole mikään 5x.
 
Tietääkö kukaan, miksi pörssisähkön hinnassa on aina arkisin piikki on kahdeksan aikaan? Laitetaanko kaikissa toimistoissa kahvinkeitin samaan aikaan päälle vai mikä tuon tekee?
 
Katsohan tilastoja, niin näet mikä se totuus on kuvitelmien suhteen. Tämän kuun osalta keskimääräinen tuotanto on ollut ~1600 MW, keskimääräinen tuotto välillä 1.10.2022-31.3.2023 on ~ 1800 MW. Tammikuu oli selvästi yli keskiarvon ja tuulivoima tuotti ~2 500MW (todella hyvä tuotto. Jos se olisi talvella 5x, niin talvella olisi tuulivoiman pitänyt tuottaa tähän kuuhun verrattuna ~ 8 000 MW. Eivät ole tykkylumessa talvella. Kyllä talvella tuulivoima tuottaa enemmän kuin kesällä, mutta ero ei ole mikään 5x.


Ei vaan meidän tuulivomalat eivät hyödynnä mitekään kasvanutta tuulen nopeutta mikäli se ylittää 10 m/s...ne tuottaa aina 10 m/s vastaavaa energiaa muuten ne menisivät rikki. Tämä on melkoinen rajoite koska 25 m/s tuulessa ne tuotta vain 2,8% tuulen energiasta sähköksi...josta ne itse käyttää osan laitteen omaan sähköntarpeeseen jolloin verkkoon tulee noin 2% nettosähköä kovan tuulen sisältämästä sähköenergikaksi muutettavasta energiasta tuulivoimalan kaappausalueella.
 
Viimeksi muokattu:
Ei vaan meidän tuulivomalat eivät hyödynnä mitekään kasvanutta tuulen nopeutta mikäli se ylittää 10 m/s...ne tuottaa aina 10 m/s vastaavaa energiaa muuten ne menisivät rikki.
Vattenfallin mukaan maksimituotto saavutetaan 12-14 m/s nopeuksilla. Eli siis ilmeisesti yli 12 m/s nopeuksia ei hyödynnetä ja 14m/s jälkeen tuotto alkaa jo laskea.

Tosiaan myrskypäiviä on talvella eniten, joten pitäisin kyllä ihan mahdollisena että tuulessa on talvella keskimäärin 5x enemmän energiaa, vaikka tuulimyllyt ei pystykään siitä hyödyntämään kuin noin neljänneksen.
 
Viimeksi muokattu:
Ei vaan meidän tuulivomalat eivät hyödynnä mitekään kasvanutta tuulen nopeutta mikäli se ylittää 10 m/s...ne tuottaa aina 10 m/s vastaavaa energiaa muuten ne menisivät rikki. Tämä on melkoinen rajoite koska 25 m7s tuulessa ne tuotta vain 2,8% tuulen energiasta sähköksi...josta ne itse käyttää osan laitteen omaan sähköntarpeeseen jolloin verkkoon tulee noin 2% nettosähköä kovan tuulen sisältämästä sähköenrgikasi muutettavasta energiasta tuulivoimalan kappausalueella.

Edelleen kannattaa katsoa niitä faktoja. Voimalat saavuttavat ominaisuuksiensa mukaisesti nimellistehonsa, kun tuulennopeus on noin 10–15 metriä sekunnissa. Kun tuulen nopeus kasvaa 15–25 m/s tehoa joudutaan mahdollisesti rajoittamaan. Yleensä laitos pysäyttää itsensä yli 25–30 m/s tuulen nopeuksissa, jotta vältytään laitevaurioilta.

Sitten kun katsot tilastoja, niin huomaa ettei ne myrskytuulet ole mikään normi tilanne talvella. Tilastokeskus pitää merellä tuulesta tilastoa ja keskimäärin yli 21 m/s tuulen nopeuksia (keskituulennopeus vähintää 10min) on vuodessa 28. Vuosittaiset vaihtelut on melko suuret myrskypäivien osalta. Eli sillä mitä se voimala tuottaa 25 m/s tuulella ei ole merkitystä koska ovat vain harvinaisia piikkejä. Suurinosa voimaloista ole merellä, joten maalla olevat tuulivoimalat näkevät niitä 25 m/s tuulen nopeuksia vielä vähemmän.
 
Eli sillä mitä se voimala tuottaa 25 m/s tuulella ei ole merkitystä koska ovat vain harvinaisia piikkejä. Suurinosa voimaloista ole merellä, joten maalla olevat tuulivoimalat näkevät niitä 25 m/s tuulen nopeuksia vielä vähemmän.
Ei siinä kylläkään tarvita kuin yli 12 m/s nopeuksia, että voimaloiden tuotot tippuu suhteessa tuulen nopeuteen. Jos tuulta olisi 22m/s ja voimala kykenisi tuottamaan nimellistehollaan (jolla se ei ilmeisesti edes kykene), niin voimala saisi tuulen tehosta talteen (22/12)^3 eli noin 6 kertaa vähemmän kuin 12 m/s nopeudesta.
 
Ei talvella tuule viisi kertaa enemmän kuin kesällä. Sähkön kulutus on myös helposti tuplat vrt. kesä. Ydinvoima tuottaa saman kesät talvet (pl. huoltoseisokit ja OL3 kyky säätää). Toki CHP tuottaa enemmän talvella, mutta yksinkertaisesti kyse on siitä, että tuotantoa suhteessa kulutukseen on paljon enemmän kesällä kuin talvella.
Sähkön kulutus ei sentään helposti ole tuplat vs. kesä. Kesäisin Suomen tehonkäyttö liikkuu 7500-9000 MW välissä ja talvella 10000-13000 MW välillä pl. piikkitunnit niin ylös kuin alas.


Ei vaan meidän tuulivomalat eivät hyödynnä mitekään kasvanutta tuulen nopeutta mikäli se ylittää 10 m/s...ne tuottaa aina 10 m/s vastaavaa energiaa muuten ne menisivät rikki. Tämä on melkoinen rajoite koska 25 m7s tuulessa ne tuotta vain 2,8% tuulen energiasta sähköksi...josta ne itse käyttää osan laitteen omaan sähköntarpeeseen jolloin verkkoon tulee noin 2% nettosähköä kovan tuulen sisältämästä sähköenrgikasi muutettavasta energiasta tuulivoimalan kappausalueella.
Olisiko lähdettä?
Tässä tulee huomioida, että mistä tuulesta puhutaan. Kun Suomessa keskituuli on vaikkapa 14 m/s, niin puuskatuulet ylittänevät 20 m/s ja se ei tee tuulivoimalalle hyvää.
 
No mä laitoin lähdettä tossa pari sivua taaksepäin Vattenfallin sivuille, jossa sanotaan että suurin teho saadaan 12-14 m/s välillä.


Osa myllyistä on mitoitettu 14 m/s.

Tämä taas aiheuttaa sen, että vielä 5,5 m/s tuulessa kuluttavat energiaa.

320539724_1518256628586213_4804054807793961224_n.jpg


Juuri tämän takia olen kehittänyt tuulivoimalan, joka ei itse kuluta energiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Sähkön kulutus ei sentään helposti ole tuplat vs. kesä. Kesäisin Suomen tehonkäyttö liikkuu 7500-9000 MW välissä ja talvella 10000-13000 MW välillä pl. piikkitunnit niin ylös kuin alas.


Olisiko lähdettä?
Tässä tulee huomioida, että mistä tuulesta puhutaan. Kun Suomessa keskituuli on vaikkapa 14 m/s, niin puuskatuulet ylittänevät 20 m/s ja se ei tee tuulivoimalalle hyvää.


Keskituuli Suomessa on 6,5 m/s.
 
Ei siinä kylläkään tarvita kuin yli 12 m/s nopeuksia, että voimaloiden tuotot tippuu suhteessa tuulen nopeuteen. Jos tuulta olisi 22m/s ja voimala kykenisi tuottamaan nimellistehollaan (jolla se ei ilmeisesti edes kykene), niin voimala saisi tuulen tehosta talteen (22/12)^3 eli noin 6 kertaa vähemmän kuin 12 m/s nopeudesta.

Eiköhän tuo ole ihan "optimointiongelma".
Eli voimala pystyy tuottamaan nimellistehollaan sähköä kun tuulen nopeus on 12m/s(tai mikä nyt onkaan speksattu), mutta jos tuulen nopeus nousee sen yli niin siitä ei saada sen enempää tehoa. Eli oletettavasti sen nimellistehon saa ulos myös kovemmilla tuulilla, mutta siinä tavallaan menee "hukkaan" se kasvaneen tuulen nopeuden verran potentiaalista energiaa. Todennäköisesti se on laskettu että noi yli 12m/s tuulen tunnit on senverran harvinaisia, että niistä saatava hyöty on pienempi kuin se kasvanut kustannus mitä nopeamman tuulen hyödyntäminen maksaisi(vahvemmat lavat, isompi generaattori, invertterit, kaapelointi, jne.). Osa yhtälöstä on ehkä myös se että silloin kun tuulee yli 12m/s, niin silloin sähkö on jokatapauksessa niin halpaa että silloin tuotetusta sähköstä ei välttämättä saa juuri mitään rahaa, niin ei vaan kannata tehdä kalliimpia myllyjä mistä saisi kovemmalla tuulella vähän enemmän energiaa...
 
Viittasin keskituulella mainitsemaasi 10m/s tuuleen. On keskituulta ja puuskatuulta. Kun 3min keskituuli on vaikkapa 12m/s, voi puuskat olla samaan aikaan 25 m/s ja ei tee varmaan kovin hyvää voimalalle?


Se ei ole keskituuli vaan tuulivoimalan moottori/generattori on mitoitettu toiminaan sillä tuulella optimaalisesti.
 
Sähkön kulutus ei sentään helposti ole tuplat vs. kesä. Kesäisin Suomen tehonkäyttö liikkuu 7500-9000 MW välissä ja talvella 10000-13000 MW välillä pl. piikkitunnit niin ylös kuin alas.

No se riippuu nyt vähän mitä lukuja verrataan. Talvella piikkikulutus on ollut yli 15 000MW, joten kyllähän siinä olla aikalailla tuplassa, jos verrataan tuohon 7 500 MW. Viime vuonna oli korkean hinnan vuoksi poikkeuksellisen pieni kulutus. En siis tarkoittanut, että keskikulutus olisi tuplat talvi vs. kesä.
 
Eiköhän tuo ole ihan "optimointiongelma".
Eli voimala pystyy tuottamaan nimellistehollaan sähköä kun tuulen nopeus on 12m/s(tai mikä nyt onkaan speksattu), mutta jos tuulen nopeus nousee sen yli niin siitä ei saada sen enempää tehoa. Eli oletettavasti sen nimellistehon saa ulos myös kovemmilla tuulilla, mutta siinä tavallaan menee "hukkaan" se kasvaneen tuulen nopeuden verran potentiaalista energiaa. Todennäköisesti se on laskettu että noi yli 12m/s tuulen tunnit on senverran harvinaisia, että niistä saatava hyöty on pienempi kuin se kasvanut kustannus mitä nopeamman tuulen hyödyntäminen maksaisi(vahvemmat lavat, isompi generaattori, invertterit, kaapelointi, jne.). Osa yhtälöstä on ehkä myös se että silloin kun tuulee yli 12m/s, niin silloin sähkö on jokatapauksessa niin halpaa että silloin tuotetusta sähköstä ei välttämättä saa juuri mitään rahaa, niin ei vaan kannata tehdä kalliimpia myllyjä mistä saisi kovemmalla tuulella vähän enemmän energiaa...


Niin, mutta ongelmaksi jää edelleen se että HAWT tyyppiset voimalat ovat erittäin kalliita ja lyhytikäisiä ja kuluttavat silmittömästi energiaa itse...lapakulmien säätöön ja kääntämiseen kohti tuulta...tuulen mittaamiseen ja laitteen etäohjaukseen jne jne.
 
Osa myllyistä on mitoitettu 14 m/s.

Tämä taas aiheuttaa sen, että vielä 5,5 m/s tuulessa kuluttavat energiaa.

320539724_1518256628586213_4804054807793961224_n.jpg


Juuri tämän takia olen kehittänyt tuulivoimalan, joka ei itse kuluta energiaa.
Mikä tämä on? Ties mistä lähteestä napattu epämääräinen lista vuodelta 2016. Tällaisten todistearvo lähentelee nollaa.
 
Otin ilmatieteen laitoksen sivuilta tuulihavainnot Vaasan lentokentältä viime talvelta (joulu - helmikuu) ja viime kesältä (kesä-elokuu) ja talvella tuulen sisältämä energia oli 37% suurempi kuin kesällä. (kunkin 10 minuutin tuulennopeushavainnon kuution summa)

Tuon perusteella pitäisin epätodennäköisenä, että talvella tuulisi 5 kertaa enemmän, ainakaan maan pinnan korkeudella. Löytyisiköhän jostain havaintodataa 100 metrin korkeudelta :hmm:
 
Toki tämä 70% hyötysuhde verkkoon ajetussa energiasta VAWT tyyppisella tuulivoimalalla on melko varmasti jonkinlainen kielimuurin aiheutama kukkanen ?

vertical-axis-wind-turbine.jpg


Siitä kuitenkin näkee, että VAWT tuottaa jo yli 15% max. energiasta alhaisella 6 m/s tuulessa jossa osa meidän HAWT myllyistä näyttää edelleen miltei nollaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 952
Viestejä
4 561 893
Jäsenet
75 066
Uusin jäsen
wilhelm-

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom