Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Eronto]

Seuravassa kuvassa on Sitran raportissa esitetty säätövoimakapasiteetin tarve vuosina 2020-2050.

Kuvasta havaitaan että raportin mukaan suoran sähköistämisen skenaariossa (perusskenaario) vihreän vedyn avulla tuotettua säätövoimaa (P2G2P) kannattaisi tuottaa vasta 2040-luvulla, jolloin sitä olisi
1 GW. Tätä ennen lisääntynyt säätövoimatarve tuotetaan LNG/maakaasulla ja kaasuturbiineilla, jota edustavat oranssit osat pylväiden alaosassa. Uutta säätövoimaa tarvitaan tämän mukaan jo 2030-luvun alkupuolella n. 1 GW (Asko Vuorinen laski facebookissa että nykyään kapasiteettia on 1.2 GW). Luvut ovat maksimi/nimellistehoja, esim. vesivoimalla en ole nähnyt tänä talvena tuotettavan
3.2 GW:n teholla sähköä. Tarkkaan ottaen pitäisi kertoa erikseen (kulutus)huipunaikainen teho, joka Pöyryn raportin mukaan oli vesivoimalle n. 2580 MW vuonna 2015, josta se ei liene kasvanut. Sama koskee CHP-laitoksia, jotka eivät pysty talvella ja erityisesti kovalla pakkasella tuottamaan maksimiteholla sähköä, vaan 25-30% vähemmän Pöyryn raportin mukaan.

Kaasuturbiini LNG/maakaasukapasiteettia tarvittaisiin raportin mukaan merkittävä osa säätövoimasta koko tarkastelujakson ajan. Tämä näyttäisi ainakin osittain lyövän korville Suomen tavoittelemaa hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Mutta toisaalta jos kaasuturbiineita tarvitaan vain lyhyitä jaksoja, eli siis pääosa säätövoimasta (energiasta) tuotetaan muilla tavoilla, niin tämä ei liene suuri ongelma. Ongelma on sitten se että energy-only –markkinoilta ei saada kerättyä tarpeeksi tuloja, jotta näihin investointi olisi kannattavaa. Markkinat kyllä keräävät lisätuloja, mutta ne menevät suurelta osin toisiin taskuihin, koska kaikki sähkö kallistuu silloin kun säätövoimaa tarvitaan: tästä tein yksinkertaistetun mallin, jolla tämän sai esille.

Käyttämällä em. mallin lukuja ja olettamalla että toisenlaisella markkinarakenteella esim. 1 mrd € lisää tuloja vuodessa saadaan menemään säätövoiman tuottajille, niin kymmenessä vuodessa tästä tulisi 10 mrd €, jolla pystyy investoimaan tarvittavaan säätövoimaan. Arvioidusta 1.4 mrd € vuosittaisesta summasta jäisi vielä 400 miljoonaa euroa, jolla voisi alentaa kuluttajien sähkölaskuja. Tässä laskussa ei vielä ole edes huomioitu sitä että LCOE-tuotantokustannushinta jo sisältää säätövoiman rakentamiskustannukset, mutta myyntituloja ei vain saada osoitettua oikealle taholle energy-only -markkinoilla.

Matemaattisesti em. voitaisiin esittää seuraavasti, kun merkitään M:llä markkinoilta saatuja tuloja/kuluttajien laskuja ja T:llä tuulivoiman osuutta, jolloin M on funktio LCOE’sta ja T’stä:

M = f(LCOE,T)

Alun perin oletus voisi olla, ja aika monella on varmaankin ollut, että kun LCOE-tuotantokustannushinta alenee, niin myös M alenee, eli kuluttajien sähkölaskut pienenevät, jos he kuluttavat saman määrän sähköä kuin ennenkin (”tottakai markkinat aina toimivat optimaalisesti”, kysytään vaikka ex. ministeri Anne Berneriltä). Näin ei kuitenkaan ole Sitran raportin perusteella (eikä tekemäni yksinkertaisen mallin perusteella), vaan toinen parametri T vaikuttaakin niin paljon että laskut kasvavat vaikka tuotantokustannukset pienenevät, mikä on paradoksaalista. Tämä johtuu energy-only -markkinan toimintatavasta, eikä siis ole mikään luonnonlaki, jota ei voi korjata toisenlaisella markkinarakenteella. Esim. USA:ssa kaikilla muilla alueilla (8/9), paitsi Texasissa, on käytössä kapasiteettimarkkinat muodossa tai toisessa. Euroopassa UK:ssa on käytössä CfD-sopimukset, josta EU:ssa onkin haluttu ottaa mallia suunnitellussa uudistuksessa. Ja vaikka sähkölaskuja ei edes saataisi pienenemään, niin ainakin vältyttäisiin toistuvilta sähkökatkoilta, joihin jouduttaisiin kun tarvittavaa säätövoimakapasiteettia ei ole saatu rakennettua.

Maaliskuun lopussahan EU-komissio on luvannut julkaista ehdotuksensa EU:n sähkömarkkinoiden uudistamiseksi, katsotaan nyt mitä eväitä sieltä saadaan. Mutta muistetaan subsidiarity- eli toissijaisuusperiaate, mikä tarkoittaa sitä ettei sieltä todennäköisesti mitään ehdottomia määräyksiä ole tulossa, ainoastaan mahdollisia työkaluja, joiden käyttöönotto vaatii aktiivisia toimenpiteitä eli siis poliittista päätöstä.

 

[tietokonerikki]

Seuravassa kuvassa on Sitran raportissa esitetty säätövoimakapasiteetin tarve vuosina 2020-2050.

Kuvasta havaitaan että raportin mukaan suoran sähköistämisen skenaariossa (perusskenaario) vihreän vedyn avulla tuotettua säätövoimaa (P2G2P) kannattaisi tuottaa vasta 2040-luvulla, jolloin sitä olisi
1 GW. Tätä ennen lisääntynyt säätövoimatarve tuotetaan LNG/maakaasulla ja kaasuturbiineilla, jota edustavat oranssit osat pylväiden alaosassa. Uutta säätövoimaa tarvitaan tämän mukaan jo 2030-luvun alkupuolella n. 1 GW (Asko Vuorinen laski facebookissa että nykyään kapasiteettia on 1.2 GW). Luvut ovat maksimi/nimellistehoja, esim. vesivoimalla en ole nähnyt tänä talvena tuotettavan
3.2 GW:n teholla sähköä. Tarkkaan ottaen pitäisi kertoa erikseen (kulutus)huipunaikainen teho, joka Pöyryn raportin mukaan oli vesivoimalle n. 2580 MW vuonna 2015, josta se ei liene kasvanut. Sama koskee CHP-laitoksia, jotka eivät pysty talvella ja erityisesti kovalla pakkasella tuottamaan maksimiteholla sähköä, vaan 25-30% vähemmän Pöyryn raportin mukaan.

Kaasuturbiini LNG/maakaasukapasiteettia tarvittaisiin raportin mukaan merkittävä osa säätövoimasta koko tarkastelujakson ajan. Tämä näyttäisi ainakin osittain lyövän korville Suomen tavoittelemaa hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Mutta toisaalta jos kaasuturbiineita tarvitaan vain lyhyitä jaksoja, eli siis pääosa säätövoimasta (energiasta) tuotetaan muilla tavoilla, niin tämä ei liene suuri ongelma. Ongelma on sitten se että energy-only –markkinoilta ei saada kerättyä tarpeeksi tuloja, jotta näihin investointi olisi kannattavaa. Markkinat kyllä keräävät lisätuloja, mutta ne menevät suurelta osin toisiin taskuihin, koska kaikki sähkö kallistuu silloin kun säätövoimaa tarvitaan: tästä tein yksinkertaistetun mallin, jolla tämän sai esille.

Käyttämällä em. mallin lukuja ja olettamalla että toisenlaisella markkinarakenteella esim. 1 mrd € lisää tuloja vuodessa saadaan menemään säätövoiman tuottajille, niin kymmenessä vuodessa tästä tulisi 10 mrd €, jolla pystyy investoimaan tarvittavaan säätövoimaan. Arvioidusta 1.4 mrd € vuosittaisesta summasta jäisi vielä 400 miljoonaa euroa, jolla voisi alentaa kuluttajien sähkölaskuja. Tässä laskussa ei vielä ole edes huomioitu sitä että LCOE-tuotantokustannushinta jo sisältää säätövoiman rakentamiskustannukset, mutta myyntituloja ei vain saada osoitettua oikealle taholle energy-only -markkinoilla.

Matemaattisesti em. voitaisiin esittää seuraavasti, kun merkitään M:llä markkinoilta saatuja tuloja/kuluttajien laskuja ja T:llä tuulivoiman osuutta, jolloin M on funktio LCOE’sta ja T’stä:

M = f(LCOE,T)

Alun perin oletus voisi olla, ja aika monella on varmaankin ollut, että kun LCOE-tuotantokustannushinta alenee, niin myös M alenee, eli kuluttajien sähkölaskut pienenevät, jos he kuluttavat saman määrän sähköä kuin ennenkin (”tottakai markkinat aina toimivat optimaalisesti”, kysytään vaikka ex. ministeri Anne Berneriltä). Näin ei kuitenkaan ole Sitran raportin perusteella (eikä tekemäni yksinkertaisen mallin perusteella), vaan toinen parametri T vaikuttaakin niin paljon että laskut kasvavat vaikka tuotantokustannukset pienenevät, mikä on paradoksaalista. Tämä johtuu energy-only -markkinan toimintatavasta, eikä siis ole mikään luonnonlaki, jota ei voi korjata toisenlaisella markkinarakenteella. Esim. USA:ssa kaikilla muilla alueilla (8/9), paitsi Texasissa, on käytössä kapasiteettimarkkinat muodossa tai toisessa. Euroopassa UK:ssa on käytössä CfD-sopimukset, josta EU:ssa onkin haluttu ottaa mallia suunnitellussa uudistuksessa. Ja vaikka sähkölaskuja ei edes saataisi pienenemään, niin ainakin vältyttäisiin toistuvilta sähkökatkoilta, joihin jouduttaisiin kun tarvittavaa säätövoimakapasiteettia ei ole saatu rakennettua.

Maaliskuun lopussahan EU-komissio on luvannut julkaista ehdotuksensa EU:n sähkömarkkinoiden uudistamiseksi, katsotaan nyt mitä eväitä sieltä saadaan. Mutta muistetaan subsidiarity- eli toissijaisuusperiaate, mikä tarkoittaa sitä ettei sieltä todennäköisesti mitään ehdottomia määräyksiä ole tulossa, ainoastaan mahdollisia työkaluja, joiden käyttöönotto vaatii aktiivisia toimenpiteitä eli siis poliittista päätöstä.

Toivotaan, että tuolta tulisi jotain konkreettista kuluttajansuojan kannalta. Nythän sähköä tekevät yhtiöt lähes systemaattisesti, pyrkivät saamaan kuluttajat siirtymään pörssisähköön, joka todellisen kilpailun puuteessa sallii sähköätuottavien yhtiöiden nostaa hintaa vaikka tunnin? välein, jopa
15min välejä ehdotetaan. Sama yhtiö myy ja sama ostaa ja jälleen myy kuluttajille vedoten siihen nousseehen pörssihintaan.

=> Toteutuessaan kuluttajalla ei ole mitään käsitystä mitä hänen sähkönsä edes kuukausitasolla tulee maksamaan vuositasosta puhumattakaan.
Kuten täällä on monen suusta todettu sähköä tuottavilla yhtiöillä on tavoitteena tehdä voittoa. Voitollahan ei tunnetusti ole ylärajaa.
Suomessa joitain yhtiöitä ehkä hillitsee, niiden kunnallinen omistuspohja ja niiden politikot?

 

[sm81]

Paluumuuttajana suomeen tulevana kiinnostaisi kuinka hyvät sähkönkulutuksen seurantatyökalut/sivut eri yhtiöillä on? Ennen ollut Helen joka oli ihan ok mutta jos otan pörssisähkön niin millä yhtiöllä hinta/seurattavuus kohtaisivat?

 

[Markkanen]

Paluumuuttajana suomeen tulevana kiinnostaisi kuinka hyvät sähkönkulutuksen seurantatyökalut/sivut eri yhtiöillä on? Ennen ollut Helen joka oli ihan ok mutta jos otan pörssisähkön niin millä yhtiöllä hinta/seurattavuus kohtaisivat?

Helen, Fortum ja Väre lienee parhaimmat. Itellä Helenin pörssisähkö, ja tykännyt kun äpistä näkee myös euroina kuinka paljon meni per tunti sähköä. Mukava todeta kun tuulisina päivinä että ei kilowattitunnit paljoa maksa.

 

[Shajk]

Toivotaan, että tuolta tulisi jotain konkreettista kuluttajansuojan kannalta. Nythän sähköä tekevät yhtiöt lähes systemaattisesti, pyrkivät saamaan kuluttajat siirtymään pörssisähköön, joka todellisen kilpailun puuteessa sallii sähköätuottavien yhtiöiden nostaa hintaa vaikka tunnin? välein, jopa
15min välejä ehdotetaan. Sama yhtiö myy ja sama ostaa ja jälleen myy kuluttajille vedoten siihen nousseehen pörssihintaan.

Toisaalta hinnathan lyödään lukkoon vuorokausi etukäteen. Sen jälkeen ei ole suurta merkitystä muuttuuko hinta parin tunnin välein tai parin minuutin välein,.

Kuluttajansuoja on ollut kallis. Koska ainoat pitkät sopimukset kuluttajan kanssa ovat määräaikaisia, jotka katkeavat täysin kun ne loppuu, hinnassa tulee pahimmassa tapauksessa isoja hyppyjä kuten viime syksyllä tapahtui.

Työpaikkani tekee sähkön hankintoja jopa viisi vuotta eteenpäin, futuuri/CfD tyyppisillä sopimuksilla sähköyhtiön kanssa. Välillä toteutunut sähkön hinta on mennyt miinuksellekin, eli naurettavan halpa
Sähköyhtiöt itse voisi myös tehdä sellaisia hankintoja että sähkön hinta pysyisi vakaana. MUTTA, koska kuluttaja voi hetkessä vaihtaa toiselle yhtiölle, pitkäjänteistä hankintoja ei kannata tehdä kuluttajasähkön hankinnassa.

Tämä on myös syy miksi kaikki sähköyhtiöt viittaavat markkinaintaan. Jos ne myy alle markkinahintaan, asiakkaita tulee lisää niin paljon että se oma tuotanto tai muilla tavoilla hankittu sähkö ei riitä mihinkään. Lähtökohtaisesti koska Suomi on riippuvainen tuontisähköstä, ja koska melkein vain teollisuus on investoinut omaan tuotantoon, niin sähköyhtiöillä on aika iso tuotantovaje. Eli, jokainen lisä asiakas tarkoittaa lisää markkinahintaisen sähkön hankintaa. Eli, pitää laittaa hinnat niin korkeaksi ettei tule liikaa asiakkaita.

Jos kuluttajan kanssa voisi tehdä pitempiä sopimuksia, ja jos edes tietäisi että viiden vuoden päästä on vielä X kpl asiakkaita, voisi sähköyhtiö jopa investoida tuotantoon. Nyt vapaan kilpailun aikana se on liian riskialtis.

Mutta, ne yritykset jotka tekevät piiitkiä sopimuksia nauttivat nyt halvasta sähköstä.

=> Toteutuessaan kuluttajalla ei ole mitään käsitystä mitä hänen sähkönsä edes kuukausitasolla tulee maksamaan vuositasosta puhumattakaan.

Lisähinta ennustettavuudesta on ollut nousussa enkä usko että se ikinä palautuu siihen puoli-ilmaiseen tasoon mikä oli.

Kuten täällä on monen suusta todettu sähköä tuottavilla yhtiöillä on tavoitteena tehdä voittoa. Voitollahan ei tunnetusti ole ylärajaa.
Suomessa joitain yhtiöitä ehkä hillitsee, niiden kunnallinen omistuspohja ja niiden politikot?

Koska poliitikkojen käyttäytyminen on tunnetusti pitkäjänteistä suunnittelluun perustuva, ennustettava, loogista ja järkevää? Eiku...

Mutta totta että halvimmat hinnat on löytynyt pienten kuntien sekä pienten osuuskuntien omistamista yhtiöistä. Esimerkiksi Jeppo, Jylhä ja Herrfors 6-8 snt/kWh.
Kalliimmat hinnat taas isoista valtiollisista, esimerkiksi Vattenfall ja Fortum. Pienemmän valtion omistama Enefit on taas ollut vähän järkevämpi toimija.

 

[Shajk]

Olkiluoto 2 laskee tehoja illalla testiä varten. Onkohan taas ventiilitesti? Viimeksi löytyi rikkinäisiä ja laitos piti sammuttaa.

Oskarshamn 3 (1400MW) pitäisi lähteä käyntiin huomenna illalla.

Olkiluoto 3 (1600MW) lähtee käyntiin keskiviikkona 15.3 jos lähtee...

Ringhals B4 (1130MW) rikottiin elokuussa. Uusi köynnistymispäivä 24.3

On muuten jännä että kun Ringhals ilmoitti uudesta käynnistymispäivästä joka oli 4 päivää myöhemmin kuin edellinen ilmoitettu ajankohta, media uutisoi tyylin "Hurra! Laitos on korjattu!", ja kun OL3 tekee saman niin mediassa otsikko on "myöhästyy taas!".

Olen pettynyt kun en löytänyt ydinvoimalajia veikkauksen pitkävedosta. OL3 vs RB4 on jännä kilpailu :-D

 

[JCSH]

Mutta totta että halvimmat hinnat on löytynyt pienten kuntien sekä pienten osuuskuntien omistamista yhtiöistä. Esimerkiksi Jeppo, Jylhä ja Herrfors 6-8 snt/kWh.
Kalliimmat hinnat taas isoista valtiollisista, esimerkiksi Vattenfall ja Fortum. Pienemmän valtion omistama Enefit on taas ollut vähän järkevämpi toimija.

Tosin noilla kaikilla pienillä halvoilla on se suljettu asiakaskunta. Avoimella asiakaskunnalla ei todellakaan voi tarjota sähköä kovin paljon alle markkinahinnan, kuten tuossa aiemmin mainitsitkin.

 

[Markkanen]

Olkiluoto 2 laskee tehoja illalla testiä varten. Onkohan taas ventiilitesti? Viimeksi löytyi rikkinäisiä ja laitos piti sammuttaa.

Oskarshamn 3 (1400MW) pitäisi lähteä käyntiin huomenna illalla.

Olkiluoto 3 (1600MW) lähtee käyntiin keskiviikkona 15.3 jos lähtee...

Ringhals B4 (1130MW) rikottiin elokuussa. Uusi köynnistymispäivä 24.3

On muuten jännä että kun Ringhals ilmoitti uudesta käynnistymispäivästä joka oli 4 päivää myöhemmin kuin edellinen ilmoitettu ajankohta, media uutisoi tyylin "Hurra! Laitos on korjattu!", ja kun OL3 tekee saman niin mediassa otsikko on "myöhästyy taas!".

Olen pettynyt kun en löytänyt ydinvoimalajia veikkauksen pitkävedosta. OL3 vs RB4 on jännä kilpailu :-D

Ringhalssista tuli niin pieni lykkäys enää että varmaan sen puolesta tuli hurraa huutoja. Sekä RB4 tiedotteessa lukee että käynnistyskunnossa aletaan olla: ”The startup of Ringhals 4 is ongoing. After the event stop the plant will be technically available. Ramp up to reach full power is estimated to 80 h.”

Pidetään nyt peukkuja että saataisiin kaikki Suomen&Ruotsin ydinvoimalat käyntiin.

 

[renee]

Pidetään nyt peukkuja että saataisiin kaikki Suomen&Ruotsin ydinvoimalat käyntiin.

OL3:n pitäisi käynnistyä ensi keskiviikkona, tämä päivä on kristallipalloni mukaan kriittinen, eli jos tänään ei ilmoiteta uudesta viivästyksestä, niin jokohan viimein käynnistyisi.

 

[tietokonerikki]

Toisaalta hinnathan lyödään lukkoon vuorokausi etukäteen. Sen jälkeen ei ole suurta merkitystä muuttuuko hinta parin tunnin välein tai parin minuutin välein,.

Kuluttajansuoja on ollut kallis. Koska ainoat pitkät sopimukset kuluttajan kanssa ovat määräaikaisia, jotka katkeavat täysin kun ne loppuu, hinnassa tulee pahimmassa tapauksessa isoja hyppyjä kuten viime syksyllä tapahtui.

Työpaikkani tekee sähkön hankintoja jopa viisi vuotta eteenpäin, futuuri/CfD tyyppisillä sopimuksilla sähköyhtiön kanssa. Välillä toteutunut sähkön hinta on mennyt miinuksellekin, eli naurettavan halpa
Sähköyhtiöt itse voisi myös tehdä sellaisia hankintoja että sähkön hinta pysyisi vakaana. MUTTA, koska kuluttaja voi hetkessä vaihtaa toiselle yhtiölle, pitkäjänteistä hankintoja ei kannata tehdä kuluttajasähkön hankinnassa.

Tämä on myös syy miksi kaikki sähköyhtiöt viittaavat markkinaintaan. Jos ne myy alle markkinahintaan, asiakkaita tulee lisää niin paljon että se oma tuotanto tai muilla tavoilla hankittu sähkö ei riitä mihinkään. Lähtökohtaisesti koska Suomi on riippuvainen tuontisähköstä, ja koska melkein vain teollisuus on investoinut omaan tuotantoon, niin sähköyhtiöillä on aika iso tuotantovaje. Eli, jokainen lisä asiakas tarkoittaa lisää markkinahintaisen sähkön hankintaa. Eli, pitää laittaa hinnat niin korkeaksi ettei tule liikaa asiakkaita.

Jos kuluttajan kanssa voisi tehdä pitempiä sopimuksia, ja jos edes tietäisi että viiden vuoden päästä on vielä X kpl asiakkaita, voisi sähköyhtiö jopa investoida tuotantoon. Nyt vapaan kilpailun aikana se on liian riskialtis.

Mutta, ne yritykset jotka tekevät piiitkiä sopimuksia nauttivat nyt halvasta sähköstä.



Lisähinta ennustettavuudesta on ollut nousussa enkä usko että se ikinä palautuu siihen puoli-ilmaiseen tasoon mikä oli.



Koska poliitikkojen käyttäytyminen on tunnetusti pitkäjänteistä suunnittelluun perustuva, ennustettava, loogista ja järkevää? Eiku...

Mutta totta että halvimmat hinnat on löytynyt pienten kuntien sekä pienten osuuskuntien omistamista yhtiöistä. Esimerkiksi Jeppo, Jylhä ja Herrfors 6-8 snt/kWh.
Kalliimmat hinnat taas isoista valtiollisista, esimerkiksi Vattenfall ja Fortum. Pienemmän valtion omistama Enefit on taas ollut vähän järkevämpi toimija.

En ollenkaan pidä siitä ajatuksesta, että energiaa tuottavat yhtiöt saavat pörssin kautta vapaasti hinnoitella tuotteensa. Ja valtiovalta antaa heille nyt käytännössä vapaan rahastusoikeuden. Näinhän siinä käy, jos/kun kaikki energiaa ostavat kansalaiset ostavat pörssin kautta energiansa ja todellista hintakilpailua ei ole.
Nyt esim. Fortum (toki muutkin) on saanut paikata tasettaan mitä ilmeisemmin valtiovallan vähintäänkin epäsuoralla tuella. Muistaakseni suoraa tukea ei EU:n takia saa antaa? Ja kansalaiset on laitettu maksumiehiksi. Jos/kun kaikki ostavat pörssin kautta mikään ei takaa, ettei sama homma jatku ja jopa pahene.

Energia on niin tärkeää yhteiskunnalle, ettei sillä saisi tehdä tarpeettomia voittoja, jotka sitten osin vielä ohjataan ulkomaille.
Me nyt nähdään jo seurauksia, hinnat nousevat myös ruuan hinta.
Energian hinta vaikuttaa lähes kaikkeen. Me tarvitaan investointeja energiaan, mutta nykyinen tapa, että kerätään sitä mm. yksityisiin voittoihin ja viedään ulkomaille on kansantalouden kannalta järjetöntä.

Politikot eivät näytä edes haluavan asiaa hoitaa (koska vaikuttavat teot puuttuu) ja Energiavirastokin jostain (lobbaustako?) syystä vetkuttelee päätöstensä kanssa.
Eniten pelkään ensi talvea, kukaan ei ole luvannut edes että nykyinen alv. alennus jatkuu, toki se on osaltaan tukea myös energiaa tuottaville yhtiöille, mutta monelle pien ja keskituiselle merkittävä.
Käytännössähän sen kaiken maksaa sähkön ostaja ei siis valtio. Ellei siihen saa Kelan kautta tukea. Joten "tukea" saavia en minä kadehdi.

 

[Narghar]

En ollenkaan pidä siitä ajatuksesta, että energiaa tuottavat yhtiöt saavat pörssin kautta vapaasti hinnoitella tuotteensa. Ja valtiovalta antaa heille nyt käytännössä vapaan rahastusoikeuden. Näinhän siinä käy, jos/kun kaikki energiaa ostavat kansalaiset ostavat pörssin kautta energiansa ja todellista hintakilpailua ei ole.
Nyt esim. Fortum (toki muutkin) on saanut paikata tasettaan mitä ilmeisemmin valtiovallan vähintäänkin epäsuoralla tuella. Muistaakseni suoraa tukea ei EU:n takia saa antaa? Ja kansalaiset on laitettu maksumiehiksi. Jos/kun kaikki ostavat pörssin kautta mikään ei takaa, ettei sama homma jatku ja jopa pahene.

Energia on niin tärkeää yhteiskunnalle, ettei sillä saisi tehdä tarpeettomia voittoja, jotka sitten osin vielä ohjataan ulkomaille.
Me nyt nähdään jo seurauksia, hinnat nousevat myös ruuan hinta.
Energian hinta vaikuttaa lähes kaikkeen. Me tarvitaan investointeja energiaan, mutta nykyinen tapa, että kerätään sitä mm. yksityisiin voittoihin ja viedään ulkomaille on kansantalouden kannalta järjetöntä.

Politikot eivät näytä edes haluavan asiaa hoitaa (koska vaikuttavat teot puuttuu) ja Energiavirastokin jostain (lobbaustako?) syystä vetkuttelee päätöstensä kanssa.
Eniten pelkään ensi talvea, kukaan ei ole luvannut edes että nykyinen alv. alennus jatkuu, toki se on osaltaan tukea myös energiaa tuottaville yhtiöille, mutta monelle pien ja keskituiselle merkittävä.
Käytännössähän sen kaiken maksaa sähkön ostaja ei siis valtio. Ellei siihen saa Kelan kautta tukea. Joten "tukea" saavia en minä kadehdi.

Markkinat hoitavat sähkön hinnan tason, eivät energiayhtiöt. Suosittelen tutustumaan pariin termiin:

A) kysyntä
B) tarjonta

Noiden kautta voit sitten tutustua niiden suhteeseen ja miten se vaikuttaa esim energian hintaan.

 

[renee]

Pörssisähkö sisältää kartellimaisia piirteitä ja sitä voi näin kuluttajanäkökulmasta kyllä kritisoida hyvällä omallatunnolla

Markkinahinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella, mikä toteutuu pörssissä. Kartelliajatusta voi kuitenkin lähteä pohtimaan siitä näkökulmasta, että jos kuluttajille tarjottaisiin vain pörssisähköä, niin käytännössä sähkömarkkinoilla olisi samat hinnat kaikille, eli hintakilpailua yritysten välillä ei olisi. Asiaa voi väännellä ja käännellä, mutta tämä olisi aika puhdas kartelli, joka olisi pakko hajottaa kilpailulainsäädännön nojalla.

Jotain marginaalisia sentin kymmenyksen välityspalkkioeroja ei välttämättä voi huomioida aitona hintakilpailuna.

 

[Grez]

Samalla logiikalla Nokian osakkeita välittävillä meklareilla on kartelli, kun kaikkien kautta Nokian osakkeita saa ostettua samaan hintaan.

 

[renee]

Samalla logiikalla Nokian osakkeita välittävillä meklareilla on kartelli, kun kaikkien kautta Nokian osakkeita saa ostettua samaan hintaan.

Kun kerran otit osakepörssin puheeksi, niin siellähän jokainen ostaja saa sillä hinnalla osakkeen, minkä on valmis maksamaan ja tällä hinnalla löytyy sopiva myyjä. Sähköpörssissä kuluttaja ei hääri pörssissä ja asettele omia tarjoustasojaan, vaan tekee sopimuksen yrityksen kanssa, joka sitten hommaa sähkönsä miten hommaa. Joko pörssistä tai tekee itse tai ostaa könttänä tai miten vaan.

Jos meillä olisi vain pörssisähköä kuluttajille (eli siis että hinta määräytyisi pörssin tuntihintojen perusteella), niin sähkön kilpailutus ei toimisi, koska kaikilla kilpailijoilla olisi käytännössä sama identtinen hinta, jolloin siihen 10000000% varmuudella puututtaisiin, koska se estää täysin kilpailun. Ei tämä ole niin vaikeaa.

Kilpailutilanteessa hintaero kilpailijoiden välillä on tietysti aina pieni, mutta se ero syntyy pörssisähköhinnoittelusta, että hintaero on sen takia olematon, että hinta on jo ennalta päätetty tietyksi ja kaikki saavat laskuttaa asiakasta tasan saman verran. Kyllä se kartelli on

Niin kauan kuin kuluttajilla on riittävästi varteenotettavia muitakin vaihtoehtoja, niin silloin on toki ok käyttää pörssihinnoittelua yhtenä tuotteena, ei kai siinä mitään.

 

[sm81]

Helen, Fortum ja Väre lienee parhaimmat. Itellä Helenin pörssisähkö, ja tykännyt kun äpistä näkee myös euroina kuinka paljon meni per tunti sähköä. Mukava todeta kun tuulisina päivinä että ei kilowattitunnit paljoa maksa.

Miten Väre muuten yhtiönä? Luotettava ja hinnaltaan kilpailukykyinen? (Helen ollut ennen mutta tuo äppi vois olla hyvä kulutuksen seurantaan)

 

[zepi]

Kun kerran otit osakepörssin puheeksi, niin siellähän jokainen ostaja saa sillä hinnalla osakkeen, minkä on valmis maksamaan ja tällä hinnalla löytyy sopiva myyjä. Sähköpörssissä kuluttaja ei hääri pörssissä ja asettele omia tarjoustasojaan, vaan tekee sopimuksen yrityksen kanssa, joka sitten hommaa sähkönsä miten hommaa. Joko pörssistä tai tekee itse tai ostaa könttänä tai miten vaan.

Jos meillä olisi vain pörssisähköä kuluttajille (eli siis että hinta määräytyisi pörssin tuntihintojen perusteella), niin sähkön kilpailutus ei toimisi, koska kaikilla kilpailijoilla olisi käytännössä sama identtinen hinta, jolloin siihen 10000000% varmuudella puututtaisiin, koska se estää täysin kilpailun. Ei tämä ole niin vaikeaa.

Kilpailutilanteessa hintaero kilpailijoiden välillä on tietysti aina pieni, mutta se ero syntyy pörssisähköhinnoittelusta, että hintaero on sen takia olematon, että hinta on jo ennalta päätetty tietyksi ja kaikki saavat laskuttaa asiakasta tasan saman verran. Kyllä se kartelli on

Niin kauan kuin kuluttajilla on riittävästi varteenotettavia muitakin vaihtoehtoja, niin silloin on toki ok käyttää pörssihinnoittelua yhtenä tuotteena, ei kai siinä mitään.

Pörssisähkössä kilpailutus käydään marginaalissa. Siinä merkittäviä eroja on aika mahdotonta tehdä.

Todennäköisesti kilpailu tullaan tekemään jatkossa hintasuojaustuotteilla - firmoilla vain menee aikaa luoda uudet tuotemallit (ja niiden pitää olla sähkömarkkinalain mukaisia) + johdannaismarkkinoiden pitää tarjota riskinhallintaan työkaluja sähköfirmoille, jotta niitä voidaan sitten toteuttaa.

Voisin hyvin kuvitella, että tilausta löytyisi esim. sopparille missä on kiinteä hinta ensimmäiselle X kWh:lle per kuukausi ja sen yli menevästä maksetaan pörssisähköä. Jos marras-maaliskuulle saisi 1000kWh/kk hinnalla 7snt/kWh ja ylimenevät ostetaan pörssihinnalla, niin aika moni sähkölämmittäjä varmaan voisi harkita tarttumista. Moni sähkölämmittäjä pystyy kuitenkin tarvittaessa vähentämään kulutustaan reilusti polttamalla puuta, jolloin mahdollisten ökykalliiden tuntien / päivien vaikutusta sähkölaskuun voi itse säädellä, olettaen että niitä ei ole lukemattoman paljon.

 

[Grez]

Voisin hyvin kuvitella, että tilausta löytyisi esim. sopparille missä on kiinteä hinta ensimmäiselle X kWh:lle per kuukausi ja sen yli menevästä maksetaan pörssisähköä.

Tuollaisessa sopimuksessa pitäisi tietenkin olla määritelty miten ne x kWh jakautuvat tunneille. Sitten jos kuluttaa vähemmän jonain tuntina saa hyvitystä ja jos enemmän, niin maksaa pörssisähkön hinnan. Tai sitten tietysti myyjän kannalta kätevä vaihtoetho, että X sisältää halvimmat tunnit ja jos menee yli niin katsotaan kalleimmat tunnit järjestyksessä ja laskutetaan ne.

 

[zepi]

Tuollaisessa sopimuksessa pitäisi tietenkin olla määritelty miten ne x kWh jakautuvat tunneille. Sitten jos kuluttaa vähemmän jonain tuntina saa hyvitystä ja jos enemmän, niin maksaa pörssisähkön hinnan. Tai sitten tietysti myyjän kannalta kätevä vaihtoetho, että X sisältää halvimmat tunnit ja jos menee yli niin katsotaan kalleimmat tunnit järjestyksessä ja laskutetaan ne.

Tosiaan, näiden vaihtoehtoisten hinnoittelumallien luonti ja toteutus on kaikkea muuta kuin helppoa.

 

[ossobucco]

Kun kerran otit osakepörssin puheeksi, niin siellähän jokainen ostaja saa sillä hinnalla osakkeen, minkä on valmis maksamaan ja tällä hinnalla löytyy sopiva myyjä. Sähköpörssissä kuluttaja ei hääri pörssissä ja asettele omia tarjoustasojaan, vaan tekee sopimuksen yrityksen kanssa, joka sitten hommaa sähkönsä miten hommaa. Joko pörssistä tai tekee itse tai ostaa könttänä tai miten vaan.

Jos meillä olisi vain pörssisähköä kuluttajille (eli siis että hinta määräytyisi pörssin tuntihintojen perusteella), niin sähkön kilpailutus ei toimisi, koska kaikilla kilpailijoilla olisi käytännössä sama identtinen hinta, jolloin siihen 10000000% varmuudella puututtaisiin, koska se estää täysin kilpailun. Ei tämä ole niin vaikeaa.

Kilpailutilanteessa hintaero kilpailijoiden välillä on tietysti aina pieni, mutta se ero syntyy pörssisähköhinnoittelusta, että hintaero on sen takia olematon, että hinta on jo ennalta päätetty tietyksi ja kaikki saavat laskuttaa asiakasta tasan saman verran. Kyllä se kartelli on

Niin kauan kuin kuluttajilla on riittävästi varteenotettavia muitakin vaihtoehtoja, niin silloin on toki ok käyttää pörssihinnoittelua yhtenä tuotteena, ei kai siinä mitään.

Sinä kyllä venytät "kartellin" käsitettä aika pitkälle. Ehkä viestiisi liittämä hymiö kertookin, että et ole ihan tosissasi. Kartellin yksi tunnusmerkeistä on hintojen sopiminen ja epätäydellinen kilpailu. Periaatteessa sähköpörssissä sen sijaan sähkön hinta kilpailutetaan täydellisesti. Asiaa voi ajatella niin, että pörssisähkösopimuksen kohdalla sähkönmyyjä ei myy sähköä, vaan välittää sitä. Välityspalkkio on silloin se, minkä kanssa sähkönvälittäjät voivat kilpailla. Jos sen suuruudesta sovitaan, voidaan puhua välityskartellista.

 

[Eronto]

Periaatteessa sähköpörssissä sen sijaan sähkön hinta kilpailutetaan täydellisesti.

Jos halutaan täydellistä kilpailutusta, niin sitä voidaan saada PPA-sopimuksilla, ei sähköpörssissä. Tämä sopii kuitenkin vain suurille sähkönkäyttäjille.

 

[coutai]

Pörssisähkössä kilpailutus käydään marginaalissa. Siinä merkittäviä eroja on aika mahdotonta tehdä.

Todennäköisesti kilpailu tullaan tekemään jatkossa hintasuojaustuotteilla - firmoilla vain menee aikaa luoda uudet tuotemallit (ja niiden pitää olla sähkömarkkinalain mukaisia) + johdannaismarkkinoiden pitää tarjota riskinhallintaan työkaluja sähköfirmoille, jotta niitä voidaan sitten toteuttaa.

Voisin hyvin kuvitella, että tilausta löytyisi esim. sopparille missä on kiinteä hinta ensimmäiselle X kWh:lle per kuukausi ja sen yli menevästä maksetaan pörssisähköä. Jos marras-maaliskuulle saisi 1000kWh/kk hinnalla 7snt/kWh ja ylimenevät ostetaan pörssihinnalla, niin aika moni sähkölämmittäjä varmaan voisi harkita tarttumista. Moni sähkölämmittäjä pystyy kuitenkin tarvittaessa vähentämään kulutustaan reilusti polttamalla puuta, jolloin mahdollisten ökykalliiden tuntien / päivien vaikutusta sähkölaskuun voi itse säädellä, olettaen että niitä ei ole lukemattoman paljon.

Ei siinä enää kauaa mene kun puunpolttoon laitetaan ilmastopohjaisia verotuksia joko puun myynnin yhteyteen tai per polttopesä niin käy sekin entistä kalliimmaksi lämmitysmuodoksi.

 

[zepi]

Ei siinä enää kauaa mene kun puunpolttoon laitetaan ilmastopohjaisia verotuksia joko puun myynnin yhteyteen tai per polttopesä niin käy sekin entistä kalliimmaksi lämmitysmuodoksi.

Jos kuvitteellinen vero (miten valvottaisiin ja laskutettaisiin, ei vaikuta realistiselta verotuksen kohteelta...) olisi vaikka 5snt/kW (n. 50e/irtokuutio), polttopuu kävisi silti kalliiden tuntien / päivien sähkön käytön välttelyyn aivan mainiosti.

 

[Shajk]

So on mielenkiintoista miten "melkein samat hinnat kaikkialla" voidaan tulkita kahdella eri tavalla, hintakartelli tai erittäin toimiva markkina ja kilpailu.

 

[ossobucco]

So on mielenkiintoista miten "melkein samat hinnat kaikkialla" voidaan tulkita kahdella eri tavalla, hintakartelli tai erittäin toimiva markkina ja kilpailu.

Asiahan riippuu täysin siitä, minkä takia hinnat ovat melkein samat kaikkialla.

 

[Eronto]

So on mielenkiintoista miten "melkein samat hinnat kaikkialla" voidaan tulkita kahdella eri tavalla, hintakartelli tai erittäin toimiva markkina ja kilpailu.

Sitran raportin perusteella suurten sähkönkäyttäjien kannattaa ostaa sähkönsä PPA-sopimuksilla, eli kilpailuttaa tuottajia, silloin kun tuulivoimaa on paljon. Tällä tavalla voi saada ostettua sähköä jopa 10-20% halvemmalla kuin sähköpörssistä. Joten en menisi väittämään että sähköpörssissä toimii aina täydellinen kilpailu.

 

[Shajk]

Sitran raportin perusteella suurten sähkönkäyttäjien kannattaa ostaa sähkönsä PPA-sopimuksilla, eli kilpailuttaa tuottajia, silloin kun tuulivoimaa on paljon. Tällä tavalla voi saada ostettua sähköä jopa 10-20% halvemmalla kuin sähköpörssistä. Joten en menisi väittämään että sähköpörssissä toimii aina täydellinen kilpailu.

PPA sopimusten avulla kai melkein kaikki tuulivoima rakennetaan nyt. Kun PPA sopimuksen kanssa menee pankkiin ja pankki näkee että tulevan tuulipuiston tulot ovat taattua monta vuotta eteenpäin, rahoitus rakentamiselle hoituu. PPAn toinen osapuoli, esimerkiksi Google, ei sitten enää tarvii huolehtia yhtä paljon siitä mitä sähkö maksaa. Korkeampi sähkön hinta, ja ne saa enemmän tuloja tuulivoimasta millä maksaa sähkölaskuja.

Harmi ettei löydyjärkevää tapaa millä sähkön vähittäismyyjät voisi tehdä pitkiä sähkön ostosopimuksia, että kuluttajatkin saisi nauttia vakaasta ja edullisesta sähkön hinnasta.

 

[kapiteeli]

Lumituuli toimii siten, että kuka tahansa voi heittää joitakin satasia kiinni yhtiön osakkeisiin, ja niillä saa sitten oikeuden ostaa tietyn määrän yhtiön tuottamaa sähköä osakashintaan. Osakashinta kirjoitushetkellä 11,24 snt/kWh (alv 10 %). Jos sähköä kuluttaa yli oman omistusoikeutensa verran, hinta on 39,83 snt/kWh.

Pidän mielenkiintoisena konseptina, mutta en ihan ymmärrä, miksei tuo ylimenevä kulutus voisi mennä vaikka pörssihinnan mukaan. Joka tapauksessa kuluttajia on kiinnostanut ja viime vuoden loppupuolella toteutettu anti ylimerkittiin reilussa 3 tunnissa. Mielelläni näkisin kilpailua tällä markkinalla, esimerkiksi siten, että otettaisiin huomioon tuulivoiman tuotannon ja sähkön pörssihinnan tuntikohtainen vaihtelu osakkaan maksamassa sähkön hinnassa.

 

[dot1q]

Tutkijat laskivat MOT:lle: Maksoimme syksyllä sähköstä 5 miljardia ylimääräistä – ”Tulonsiirto sähköntuottajille”

Suomi puolustaa EU:ssa sähkön hinnoittelujärjestelmää, joka tutkijoiden arvion mukaan köyhdytti suomalaiskuluttajia miljardeilla euroilla viime vuoden loppupuoliskolla.

yle.fi

Kun sähkön tukkumarkkinahinta Suomessa oli vielä vuonna 2020 keskimäärin 2,8 senttiä kilowattitunnilta, viime vuoden jälkimmäisen puoliskon keskihinta oli jo reilusti yli 20 senttiä.

Ylen MOT-toimitus pyysi Aalto-yliopiston tutkijoita arvioimaan, kuinka kalliiksi energiakriisi suomalaisille lopulta kävi.

Summa on pysäyttävä: Suomalaiset ovat maksaneet sähköstä noin viisi miljardia euroa ylimääräistä. Tämän verran rahaa on siis kadonnut sähkönkäyttäjien taskuista ja päätynyt sähkön myyjille.

Tämä toki oli nähtävissä jo viimevuonna, että realikustannus energian tuotannosta EI ollut noussut pörssin hintojen tahdissa. Ja mikäs muukaan takana ollut ajurina kuin opportunistinen laillisen ryöstön hakeminen.

– Sähkön tuotantokustannukset ovat suurin piirtein samat kuin ennen energiakriisiä. Puhdasta energiaa tekevät sähkön tuottajat hyötyvät tilanteesta valtavasti. Energiakriisihän on oikeastaan energiantuottajan paratiisi, sanoo teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

 

[rock]

Tämä toki oli nähtävissä jo viimevuonna, että realikustannus energian tuotannosta EI ollut noussut pörssin hintojen tahdissa. Ja mikäs muukaan takana ollut ajurina kuin opportunistinen laillisen ryöstön hakeminen.

Tämä on ihan puhdasta älyllistä epärehellisyyttä. Kyllä, vanhan vesivoiman omistajat ja tuulivoiman tuottajat hyötyivät suuresti mutta niin ne hyötyvät *aina* nykyisellä markkinamallilla. Vastaavasti hinta-ajureina toimivien kaasu- ja hiililauhteen tai CHP tuotannon kustannukset kyllä nousivat raketinomaisesti ja juuri se on syy hinnan nousuun. Toki Venäjän tuonnin loppuminen eskaloi tilannetta, mutta ilman fossiilisten polttoaineiden radikaalia hinnan nousua ei myöskään sähkön hinta olisi noussut niin paljoa. Samaan hengenvetoon ne sähkönmyyjät jotka eivät omistaneet riittävästi omaa tuotantokapasiteettia tai olleet suojanneet hankintaansa riittävästi olivat välittömästi ongelmissa.

Markkinamallin muuttaminen ei olisi onnistunut käden käänteessä kriisin aikana, mutta jos pitemmällä aikavälillä asiaan halutaan muutosta täytyy siirtyä kohti kapasiteettimarkkinaa. Von der Leyenin esittämä kaasun irrottaminen omaan koriinsa olisi ajanut ainakin keski-Euroopan sähköpulaan ja sähkökatkojen kierteeseen ja/tai massiivisiin tukiin kaasulauhteiden tuottajille koska ei EU voi pakottaa yksityisyrityksiä toimimaan tappiolla.

Nythän tämä kaikki on jo johtanut isoihin muutoksiin valtiollisten toimijoiden suunnitelmissa, esim. Ruotsin kantaverkkoyhtiö on lykännyt ison Saksan yhteyden rakennuttamista koska se vain eskaloisi SE4 ja SE3 alueiden hintaa ja sen sijaan sijoittaa kehityspanokset maan sisäisten yhteyksien parantamiseen, asia mistä olisi pitänyt huolehtia jo kauan aikaa sitten.

edit: katselin tuon MOT:n kokonaisuudessaan ja kyllähän siinä jos ei nyt suoraan valehdella niin ainakin harhaanjohdetaan. Todetaan että kyllä, ollaan osa yhtenäistä eurooppalaista sähkömarkkinaa, mutta sitten sanotaan että Suomessa on oma hinta-alueensa ja annetaan ymmärtää että tämä suojaisi meitä hintavaikutuksilta. Eivät tavalliset kuluttajat ymmärrä että juuri se että markkinat ovat yhteiset johtavat näihin korkeisiin hintoihin lähes joka hinta-alueella. Vastaavasti jos Suomi olisi oma saarekkeensa ilman siirtoyhteyksiä ulkomailta meillä olisi siirrytty jo aikaa sitten sähkön säännöstelyyn. Lisäksi tuo 5 miljardia revittely on täysin posketonta, siinä oletetaan että kaikilla kuluttajilla olisi pörssisähkö mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Oikea lukema on jotain puolentoista miljardin nurkilla, toki valtaisa summa sekin mutta kertoo vaan siitä asenteesta millä tuo MOT on tehty.

 

[Shajk]

Lisäksi sanoisin että Joulukuun tilanteessa, kun kokonaiskysyntä oli isompi kuin kokonaistarjonta, sähkön hinnat piti nousta juuri niin korkeaksi kuin se nousi. Tuotannon hinnalle ei ole enää merkitystä kun tuotanto on pienempi kuin kysyntä.

 

[zet]

Onko kukaan vaihtanut kausisiirrosta yleissiirtoon? Onko tästä seurannut maksuja? Haluaisin itse vaihtaa ja monella sähköyhtiöllä on maininta, että kerran vuodessa saa vaihtaa siirtotyyppiä maksutta mutta oma yhtiö vaatii tuosta vaihdosta maksua. Mietin vain, että onko tuo vaihtomaksu kuinka yleistä. En ole koskaan vaihtanut mutta järkevämpää olisi mennä pienellä kulutuksella yleissiirron piiriin.

 

[Grez]

Onko kukaan vaihtanut kausisiirrosta yleissiirtoon? Onko tästä seurannut maksuja? Haluaisin itse vaihtaa ja monella sähköyhtiöllä on maininta, että kerran vuodessa saa vaihtaa siirtotyyppiä maksutta mutta oma yhtiö vaatii tuosta vaihdosta maksua. Mietin vain, että onko tuo vaihtomaksu kuinka yleistä. En ole koskaan vaihtanut mutta järkevämpää olisi mennä pienellä kulutuksella yleissiirron piiriin.

Olisi varmaan hyvä tietää mikä verkkoyhtiö käytössä, muiden kokemuksistahan ei varmastikaan ole hyötyä (eli sellaisten joiden yhtiöissä vaihto on hinnaston mukaan ilmainen)

 

[zet]

Olisi varmaan hyvä tietää mikä verkkoyhtiö käytössä, muiden kokemuksistahan ei varmastikaan ole hyötyä (eli sellaisten joiden yhtiöissä vaihto on hinnaston mukaan ilmainen)

KSS ja kun oikein tarkasti etsin niin löytyihän sieltä se vaihtomaksu 50e. En silti pidä tätä reiluna, jos yleinen suuntaus muualla on kuluttajalle maksuton kerran vuoteen.

Onhan se pieni summa mutta jotkut nillittävät kk-maksustakin onko 3.99e vai 4.99e pörssisähkön marginaaleista puhumattakaan

 

[ossobucco]

KSS ja kun oikein tarkasti etsin niin löytyihän sieltä se vaihtomaksu 50e. En silti pidä tätä reiluna, jos yleinen suuntaus muualla on kuluttajalle maksuton kerran vuoteen.

Onhan se pieni summa mutta jotkut nillittävät kk-maksustakin onko 3.99e vai 4.99e pörssisähkön marginaaleista puhumattakaan

Jokainen sähköverkkoyhtiö päättää itsenäisesti, millä tavalla rahat verkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä voittoihin kerätään. En nyt sanoisi, että 50€:n vaihtomaksu on mitenkään erityisen epäreilu, jos reiluudella ylipäätään on asian kanssa mitään tekemistä. Siirtomaksun suuruuden joku voisi kokea vielä suuremmaksi epäreiluudeksi: KSS:n siirtomaksu on 3,376 snt/kWh kun esim. Turku Energialla se on 1,75 snt/kWh.

 

[zet]

Lähinnä tuossa on se, että KSS tuntuu nylkevän asiakastaan kaikilla mahdollisilla tavoilla. Mutta siirtoyhtiötä ei voi vaihtaa niin pakko maksaa tai muuttaa toisen toimittajan alueelle.

 

[stindebinde]

Valoa tunnelin päässä (OL3).

 

[Grez]

Nyt on näköjään OL3 koekäytön tuntisuunnitelma päivitetty huomiselle ja puolen päivän maissa ollaan jo 1400 MW ja klo 19 täydellä teholla, jos kaikki menee hyvin.

Edit: Stindebinde oli näköjään puoli minuuttia nopeampi.

 

[WR-HW95]

Siirtomaksu:	Lisäksi perusmaksu pääsulakkeen mukaan:
Sähköveroton 5,62 snt/kWh	1 x 25 A* ja 1 x 35 A* 11,96 €/kk
Sähköveroluokka 1 8,41 snt/kWh	3 x 25 A** 21,24 €/kk

** Kaikki 3-vaiheiset alle 3 x 25 A käyttöpaikat luetaan kuuluvaksi 3 x 25 A -sulakeryhmään.
Näin Elenian asiakkaana nuo alle 3.5snt/kWh siirtomaksut vaikuttaa edullisilta.
Nuo hinnat tulee voimaan 1.5.23, eli veroton siirtomaksu nousee n.0.4snt/kWh ja perusmaksu n.1.5€/kk.

 

[Grez]

Joo onhan noissa kunnon eroja kun 2022 tilaston mukaan perusmaksu on edullisimmillaan 2,54€/kk ja kalleimmillaan 37,56€ ja siirtomaksu halvimmillaan 1,75 c/kWh ja kalleimmillaan 5,90c/kWh.

Elenia on tosiaan kalleimmasta päästä, mutta on heillä sähköverkkoakin 175 metriä per käyttöpaikka kun taas esim. Turku Energialla (6,98e/kk + 1,75c/kWh) on vain 27 metriä per käyttöpaikka.

 

[Eräilves]

Enefitilläkin tuli vastaus tuohon miten hoitavat sen valtion myöntämän hyvityksen.

"Sähköhyvitys maksetaan automaattisesti siihen oikeutetuille kuluttajille sähkön vähittäismyyjän sähköenergialaskuun tekemänä hyvityksenä.
Ensimmäinen erä hyvityksestä maksetaan vuoden 2022 marras-joulukuun kulutukseen perusteella huhtikuussa 2023. Toinen erä tammikuun 2023 kulutuksen perusteella seuraavassa sähkölaskussa (toukokuussa). Toisessa erässä tammikuun kulutus maksetaan kaksinkertaisena. Näin sähköhyvitys maksetaan laskennallisesti neljää kuukautta vastaavalta ajalta. "

 

[stindebinde]

Venttiilit pysyneet kasassa, siellä se nyt kehrää ja kerää tehoja ylös:

Jännä nähdä vaikuttaako OL3 nyt miten hintoihin.

Osaako joku sanoa miten paljon meillä on ollut kulutusta pois sähkön säästön vuoksi? Eli menneen talven ajan meille on tuotu tuontisähkö keskimäärin aika lailla just tuon OL3 verran (1600 MW). Nyt kun tuo kapasiteetti tulee käyttöön, niin kasvaankohan miten paljon kulutus? Eikös esim Tornion terästehtaalla ole ollut masuuneja kiinni? Sehän tais olla Suomen suurin sähkönkuluttaja.

 

[renee]

Venttiilit pysyneet kasassa, siellä se nyt kehrää ja kerää tehoja ylös:

Jännä nähdä vaikuttaako OL3 nyt miten hintoihin.

Osaako joku sanoa miten paljon meillä on ollut kulutusta pois sähkön säästön vuoksi? Eli menneen talven ajan meille on tuotu tuontisähkö keskimäärin aika lailla just tuon OL3 verran (1600 MW). Nyt kun tuo kapasiteetti tulee käyttöön, niin kasvaankohan miten paljon kulutus? Eikös esim Tornion terästehtaalla ole ollut masuuneja kiinni? Sehän tais olla Suomen suurin sähkönkuluttaja.

Lämpötilakorjattu sähkönsäästö helmikuussa oli 5%, koko alkuvuosi on siten säästetty 5% normaalista, koska tammikuussa säästettiin saman verran. Olisko toi sitten jotain 500MW tehona, eli periaatteessa OL3 tuo selvän lisätuotannon, vaikka säästöt vähenisivät.

Sähkönkulutus laski helmikuussakin viisi prosenttia

www.fingrid.fi

Sääennuste muuten näyttää siltä, että etelässä on terminen kevät alkamassa, ellei peräti alkanut. Ts. vuorokauden keskilämpötila pysyvästi yli nollan.

 

[ossobucco]

Lämpötilakorjattu sähkönsäästö helmikuussa oli 5%, koko alkuvuosi on siten säästetty 5% normaalista, koska tammikuussa säästettiin saman verran. Olisko toi sitten jotain 500MW tehona, eli periaatteessa OL3 tuo selvän lisätuotannon, vaikka säästöt vähenisivät.

Sähkönkulutus laski helmikuussakin viisi prosenttia

www.fingrid.fi

Sääennuste muuten näyttää siltä, että etelässä on terminen kevät alkamassa, ellei peräti alkanut. Ts. vuorokauden keskilämpötila pysyvästi yli nollan.

Veikkaan, että lauantaina alkaa ainakin Lounais-Suomessa.

 

[Vertigo]

Noo, aika lähellä, mutta ei ehkä ihan vielä kuitenkaan, näyttäisi että tovin käydään vielä kuitenkin yöt pakkasella etelässäkin, vaikka toki ennusteet voi muuttua.

 

[Markkanen]

Jännä nähdä vaikuttaako OL3 nyt miten hintoihin.

Varmasti hintapaineita helpottaa, ja samalla tässä on kevät tulossa sekä mukavasti lämmityskauden (7kk) seisokissa ollut Ringhals 4 1130MW ydinvoimala näyttäisi ensiviikolla käynnistyvän.

 

[vesas]

Itse en huokaise helpotuksesta sähkön hinnan osalta, Suomi kun alueena seuraa edelleen Etelä-Ruotsia. Sähkön perushinta pohjoismaissa määräytyy pääosin juurikin Ruotsin etelä-pohjois siirtoverkkojen pohjalta. Etelään tulee kokoajan lisää kulutusta mutta ei uutta tuotantoa. Tuulisähkön tuotantohuiput auttaa nyt Suomessa mutta lähivuosina tulevat vetytuotannot imee sitten nekin. Siirtolinjoja Keski-Eurooppaan rakennetaan kokoajan lisää, lähivuosina valmistuu ainakin 2500MW edestä noita (Kriegers Raki, Hansa Power Bridge ja NO5-UK). Noilla alueilla se 100-200eur/MWh on ihan normihinta. Tässä kuvassa OL3 ja Aurora linja Norjasta ei paljoa tunnu kun Etelä-Ruotsin tilanne vain pahenee.

Tuleva kesä voi olla hyvinkin viimeinen halvan sähkön kesä Suomessa.

 

[Shajk]

Tuleva kesä voi myös olla poikkeuksellisen sillä tavalla että OL3 vuosihuollot alkaa vasta ensi vuonna. Onko kukaan katsonut Ringhals nelosen suunnitelmia? Ensi viikolla lähtee käyntiin, mutta pidetäänkö vuosihuollot tänä vuonnakin vaikka ei ole juuri ajettu?

 

[renee]

Väreen analyytikko on laskenut, että OL3:n käyttöönotto laskee sähkön hintaa n. 5 senttiä. Tällä perusteella esim. kuluva vuosi olisi ollut jo suht normaaleissa hinnoissa, eli pörssihinta n. 5c/kWh (koska nyt alkuvuosi on ollut kymmenisen senttiä).

Energia | Sähköyhtiön laskelma: Olkiluoto 3 laskee sähkön hintaa noin 5 senttiä kilowattitunnilta

Olkiluoto 3 on vaikuttanut täydellä teholla ajaessaan sähkön hintaan yhtä paljon kuin yhdeksän asteen nousu ulkolämpötilassa, sanoo sähköyhtiö Väreen data-analyytikko Sami Kohvakka.

www.hs.fi

 

[Markkanen]

Tuleva kesä voi myös olla poikkeuksellisen sillä tavalla että OL3 vuosihuollot alkaa vasta ensi vuonna. Onko kukaan katsonut Ringhals nelosen suunnitelmia? Ensi viikolla lähtee käyntiin, mutta pidetäänkö vuosihuollot tänä vuonnakin vaikka ei ole juuri ajettu?

Ainakin remit ummi löytyy että 2.8.2023 - 8.9.2023 olisi Ringhals4 vuosihuolto. Näköjään Oskarshamn 3 1400MW vuosihuolto alkaa 15.4.2023 ja kestää 9.6.2023 asti, melkeen 2kk. Taitaa joskus loppuvuodesta kun on vuosihuollot kaikilla ydinvoimaloilla ohi olla meillä koko Suomen&Ruotsin ydinvoimakapa 11 400MW yhtäaikaa käytössä.

 

[Markkanen]

Itse en huokaise helpotuksesta sähkön hinnan osalta, Suomi kun alueena seuraa edelleen Etelä-Ruotsia. Sähkön perushinta pohjoismaissa määräytyy pääosin juurikin Ruotsin etelä-pohjois siirtoverkkojen pohjalta. Etelään tulee kokoajan lisää kulutusta mutta ei uutta tuotantoa. Tuulisähkön tuotantohuiput auttaa nyt Suomessa mutta lähivuosina tulevat vetytuotannot imee sitten nekin. Siirtolinjoja Keski-Eurooppaan rakennetaan kokoajan lisää, lähivuosina valmistuu ainakin 2500MW edestä noita (Kriegers Raki, Hansa Power Bridge ja NO5-UK). Noilla alueilla se 100-200eur/MWh on ihan normihinta. Tässä kuvassa OL3 ja Aurora linja Norjasta ei paljoa tunnu kun Etelä-Ruotsin tilanne vain pahenee.

Tuleva kesä voi olla hyvinkin viimeinen halvan sähkön kesä Suomessa.

Nykyolettamus on kyllä että Suomen aluehinta lähestyy pohjois-ruotsia ja erkaantuu etelästä.