• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Juurihan tässä on laskettu moneen kertaan, että sähkön nykyiset markkinahinnat ylittävät yleisesti nykyaikaisen hiilivoimalan todennäköiset tuotantokustannukse
Juu kattelin just että 7vrk keskihinta 31snt.
Huomenna klo 03 hinta jotain 14snt siitä ampuukin ylös ja klo 6 jo 60snt tai jottai.

Jos pystytään vielä säätämään tuotantoa noille minimeille niin miksei kannattaisi. Toi 60snt voisi lisätuotannolla olla ehkä vain 30-40snt?
 
Olen puhunut ensisijaisesti huoltovarmuudesta. Jos OL3 ei lähde pyörimään, meillä ei ole välttämättä riittävästi sähköä mihinkään hintaan.

Kuten #465 viestissä kerrotaan, Suomi on oma-aloitteisesti purkanut vuoden 2015 jälkeen kaikkiaan 2867 MW tuontantokapasiteettia. Ukrainan sodan seurauksena Venäjältä ei enää osteta 10% Suomen sähkötarpeesta.

Tilalle ei ole tullut mitään muuta kuin verovaroilla raakasti tuettuja tuulimyllyjä, joiden varaan energiatuotantoa ei voi talvikuukausina laskea. Koko Suomen tuulivoiman tuotanto tippuu välillä alle 100 MW, joka vastaa yhtä pientä hiilivoimalaa.
Aika kaukana ollaan vielä siitä että yhteiskunnan ja ihmisten perustarpeet alkaa oikeasti vaarantua tämän takia. Toki esim. jotkin isot huonon energiatehokkuuden sähkölämmitteiset talot voi muuttua täysin kannattamattomiksi asua. Ja yritysten kannattavuus voi heikentyä. Mutta jos nyt oletetaan että tämä on lähinnä ohimenevä markkinahäiriö niin ei tämä nyt kyllä oikeasti vielä uhkaa yhteiskunnan toimintaa.
 
Juu kattelin just että 7vrk keskihinta 31snt.
Huomenna klo 03 hinta jotain 14snt siitä ampuukin ylös ja klo 6 jo 60snt tai jottai.

Jos pystytään vielä säätämään tuotantoa noille minimeille niin miksei kannattaisi. Toi 60snt voisi lisätuotannolla olla ehkä vain 30-40snt?
Keskihintojen sijasta pitää tosiaan katsoa tuntihintoja. Elokuun alussakin on ollut päiviä, jolloin tarvetta olisi ollut 12-18 tuntia ja nyt olisi saanut luukuttaa pe-aamusta ma-iltaan yhtä soittoa. Toki laitoksen olisi voinut käyttää kylmänäkin 3-7.8.

Aika kaukana ollaan vielä siitä että yhteiskunnan ja ihmisten perustarpeet alkaa oikeasti vaarantua tämän takia. Toki esim. jotkin isot huonon energiatehokkuuden sähkölämmitteiset talot voi muuttua täysin kannattamattomiksi asua. Ja yritysten kannattavuus voi heikentyä. Mutta jos nyt oletetaan että tämä on lähinnä ohimenevä markkinahäiriö niin ei tämä nyt kyllä oikeasti vielä uhkaa yhteiskunnan toimintaa.
Miksi tämä olisi ohimenevä markkinahäiriö? Millä sen syyt korjataan ja millä aikajänteellä?

Vaikka kyse ei olisi varsinaisesta laajasta perustarpeiden vaarantumisesta, niin paljon vähemmälläkin voi olla ikäviä seurauksia. Jos sähkölämmittäjälle tulee tuhansien eurojen sähkölasku monena kuukautena peräkkäin, niin vähän vahvempikin talous on kovilla ja heikommat on oikeasti liemessä. Ensin loppuu kaikki ei-kriittinen kulutus (->seurannaisvaikutukset talouteen), sitten menee luottotiedot ja lopuksi realisoidaan talo pakkohuutokaupalla 90-luvun malliin, päivän hintaan. Tällainen musta tulevaisuus vihreän siirtymän nimissä tulee katkeroittamaan ihmisiä todella pahasti.
 
Aika kaukana ollaan vielä siitä että yhteiskunnan ja ihmisten perustarpeet alkaa oikeasti vaarantua tämän takia. Toki esim. jotkin isot huonon energiatehokkuuden sähkölämmitteiset talot voi muuttua täysin kannattamattomiksi asua. Ja yritysten kannattavuus voi heikentyä. Mutta jos nyt oletetaan että tämä on lähinnä ohimenevä markkinahäiriö niin ei tämä nyt kyllä oikeasti vielä uhkaa yhteiskunnan toimintaa.
Jan Hurri veikkasi jonkinasteista yhteiskunnallista kriisiä Keski-Eurooppaan sähkön ja kaasun hintojen 5-10 kertaistuessa. Ranskassa sähkö tammikuulle maksaa tällä hetkellä ~1 Eur/ kWh.

Suomen ero Ranskaan on se, että täällä on maan laajuisesti oikea talvi (ainakin viime talvi oli) ja sähköä kuluu vaikka käytössä olisi viimeistä huutoa oleva maalämpö.

Jos Suomessa sähkön hinta nousee 5-10 kertaiseksi, niin meilläkin on yhteiskunnallinen kriisi. Täällä on satoja tuhansia sähkölämmitteisiä omakotitaloja ja rivitaloasuntoja, joiden vuosikulutus pyörii 13.000 - 25.000 kWh tasoilla.
  • 4 henkinen perhe sähkölämmitteisessä rivitalossa 15.000 kWh. Jos sähkö + siirto maksaa esim 55 snt/kWh, niin se on 8250 Eur.
Voi kaatua aika paljon porukkaa Kelan ja sossun syliin.
 
Jos Suomessa sähkön hinta nousee 5-10 kertaiseksi, niin meilläkin on yhteiskunnallinen kriisi. Täällä on satoja tuhansia sähkölämmitteisiä omakotitaloja ja rivitaloasuntoja, joiden vuosikulutus pyörii 13.000 - 25.000 kWh tasoilla.
  • 4 henkinen perhe sähkölämmitteisessä rivitalossa 15.000 kWh. Jos sähkö + siirto maksaa esim 55 snt/kWh, niin se on 8250 Eur.
Voi kaatua aika paljon porukkaa Kelan ja sossun syliin.
Jos on tuollainen 25000 kWh -talo, niin ehkä puolet kuluu kolmen kylmimmän kuukauden aikana. Oletetaanpa, että varsinkin pakkaspäivinä meillä sähkö on 1200 €/MWh, siihen sähkövero ja +alv, niin n. 1,50€/kWh. Miltä tuntuu maksaa rapiat 18000€ talven lämmityksestä? Ai niin, +siirto.
 
Luitko aiemman viestini?

Vuonna 2018, jolloin keskusteltiin Fortumin Inkoon 1000 MW hiilivoimalan purkamisesta, oli jo tiedossa ettei Pohjoismaisesta sähkömarkkinasta pystytä enää tulevaisuudessa ostamaan kohtuuhintaista sähköä. Tästä tiedosta huolimatta Inkoon voimala ja muutama pienempi voimala purettiin pois, rakentamatta tilalle korvaavia voimaloita. Tuulivoimalat eivät tosiasiallisesti korvaa oikeastaan mitään.
...
Ole hyvä ja osoita jotenkin, että neljä vuotta sitten tällaista spekuloitiin. Lisäksi kesään 2021 asti on pystynyt 5c/kWh sopimuksia ostamaan. Mikä on siis "tulevaisuudessa"?
Huomioi, että OL3 markkinoille tulo vaikuttaa.
Lisäksi huomioi, että asiakkaat ja sijoittajat ovat hiilen äänestäneet pois markkinakäytöksellään.
Sähkö on ollut todella halpaa pitkän aikaa ennen 21-22 raketointia mutta jostain syystä sähköä ei ole kulunut määräänsä enempää. Kyllä kulutukselle näyttää olevan rajat.

Niinhän sitä luulisi:
Screenshot at 2022-08-14 22-26-47.png

Mikä tuo Remit-asetus on?
Jospa EU:sta löytyisi viranomainen, joka mätkäisisi Fortumille sakon, joka ei hevillä unohtuisi.
1. Olisiko tuohon sähkön kulutuksen tasaisuuteen syynä mm. paperiteollisuuden alasajo. Kotitalouksien sähkönkäyttö ei ole vähentynyt.
2. Sakot vaan aiemmin ja ehkä myös tulevana talvena tehoreservissä olevalle laitokselle. Annetaan samalla sakot kaikelle vesivoimalle, joka ei kunnolla lasketa ja erityisesti yhteistuotannolle, kun näin kesällä pihistelevät. Energiavirasto kyllä antaa sakot, jos aihetta on. Nimittäin sen verran taitaa media ja poliitikot hengittää niskaan.

Olen puhunut ensisijaisesti huoltovarmuudesta. Jos OL3 ei lähde pyörimään, meillä ei ole välttämättä riittävästi sähköä mihinkään hintaan.

Kuten #465 viestissä kerrotaan, Suomi on oma-aloitteisesti purkanut vuoden 2015 jälkeen kaikkiaan 2867 MW tuontantokapasiteettia. Ukrainan sodan seurauksena Venäjältä ei enää osteta 10% Suomen sähkötarpeesta.

Tilalle ei ole tullut mitään muuta kuin verovaroilla raakasti tuettuja tuulimyllyjä, joiden varaan energiatuotantoa ei voi talvikuukausina laskea. Koko Suomen tuulivoiman tuotanto tippuu välillä alle 100 MW, joka vastaa yhtä pientä hiilivoimalaa.
2867MW öljy- ja hiilipolttolaitoksia on poistettu yleisön pyynnöstä. Tilalle 1600MW OL3, rajasiirron vahvennus Ruotsiin ja tuulta nimellisteholtaan tuhansia megawatteja. Venäjän siirron ja Hanhikiven laitoksen rakentamisen keskeytyminen yllätyksiä. Kyllä minusta olisi voinut huonomminkin mennä. Ei toki ole optimaalinen ja mielellään pari ydinvoimalaa enemmän saisi olla. Vesivoimaa ei Suomeen enää saa.

Sitten näistä euron per kilowatti -spekulaatioista.

Kallein pörssisähkökuukausi on toistaiseksi ollut joulukuu 2021, jolloin ka. oli 24c/kWh. Nyt heinäkuu oli 23 c/kWh. Vielä on matkaa, että keskihinnaksi tulee euro tai edes puolikas. Varsinkaan koko vuoden saati kuukauden osalta. Lisäksi yli 50% kuluttajista on kiinteä sopimus, joten läheskään kaikkia asia ei koske. Asiat siis syytä olla mittakaavassa. Johdannaisten perusteella talvi 2023-2024 on puolet halvempi kuin tuleva, joten katsotaan miten pitkässä juoksussa sähkön hinnan käy.
 
Viimeksi muokattu:
Onko Meri-Pori edes ainoa voimala, jota ei vain käytetä?

Suomessa tällä hetkellä noin 3000MW ilmoitettu pois markkinoiden käytöstä. Suurin näistä Loviia ja Meri-Pori reilu GW yhteensä.

Kylläpä Fortumilla on peukalo keskellä kämmentä. Ei ole henkilökuntaa, ei ole hiiltä, ei ole huollettu... kaikki on niin kovin vaikeaa, kun Fortumilta puuttuu se tärkein: motivaatio ottaa voimala käyttöön.
Pysyvästi resrevikäytössä purkamissen asti oli varmaan Fortumin suunnitelma. Nyt sattui vaan että reservikausien välillä tuli pitempi rako keskellä kesää. Kriistallipallosta jäi näkemättä että huolto olisi piänyt tilata jo keväälle.

Ruotsilla ei ole enää mitä myydä ja Norja pyrkii myymään Tanskaan ja Saksaan paljon kovemmilla katteilla.

Ruotsi möisi enemmän mutta siirtolinjat tänne täydessä käytössä.
Norja vaikuttaa meidän hintoihin harvemmi nykyään samasta syystä. Muutenkin Norjan isommasta sähköntuotantoalueesta on tulossa sähkön nettotuoja kuivuuden takia, nytkin Saksa vie sähköä Norjaan että kaapeli hehkuu punaisena, Tanskakin vie sähköä Norjaan.

Jos OL3 ei lähde pyörimään, niin Suomen itsensä tuottama sähkö ei tule mitenkään riittämään ensi talvena. Ei vaikka Meri-Pori saataisiin pysyvästi linjoille. Suomella on noin 2000 MWh/h vaje tuotannon ja tarpeen välillä. Lisäksi meillä näyttää olevan velvollisuutena luukuttaa sähköä Viroon Estlink-kaapeleiden kautta 500-700 MWh.

Balttiasta voi tulla pelastaja. Tällä hetkellä suurin osa heidän liuskevoimasta seisoo. Kun hinnat nousee tarpeeksi ja lliuskevoimalt lähtevät käyntiin, 1000MW vienti Viroon muuttuukin 1000MW tuonniksi, eli +2000MW. Onhan se liuskevoima ihan järkyttävän kallis nykyään, mutta tähän asti sähkön kuluttajat ovat olleet valmiita maksamaan mitä vaan.

Vaikka hinta on tänään jo melkein 350€/MW, Liettuan pumppuvoimala pumppaa vielä vettä ylämäkeen ja syö 500MW tehoa.
 
Kriistallipallosta jäi näkemättä että huolto olisi piänyt tilata jo keväälle.

Tosin kerta se oli osa reserviä vielä kesäkuun loppuun asti niin ei kai sitä keväällä olisi vielä voinut huoltaa.
*edit*
Tai ehkä sen olisi ehtinyt huoltaa sen kuukauden varoitusajan sisällä mikä tehoreservissä on ei-talviaikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Onko tää vaan pelkkä kuvitelmaa, vai tuuleeko öisin keskimäärin enemmän kuin päivisin? Pitäisikö siirtää työaika 0-8 välille, että kulutus saataisiin vastaamaan tuotantoa :rofl:
 
Onko tää vaan pelkkä kuvitelmaa, vai tuuleeko öisin keskimäärin enemmän kuin päivisin? Pitäisikö siirtää työaika 0-8 välille, että kulutus saataisiin vastaamaan tuotantoa :rofl:

Ackchyually vaikutus on päinvastainen, yleensä päivällä tuulee enemmän kuin yöllä. Johtuu siitä miten lämpötilaerot maan ja ilman välillä kehittyy Auringon laskettua.
 
Ackchyually vaikutus on päinvastainen, yleensä päivällä tuulee enemmän kuin yöllä.
Okei no en osaa sanoa vaikutusmekanismeista, mutta tässä Suomen toteutunut tuulivoimatuotanto viimeiseltä vuodelta jaoteltuna tunneittain:
1660547971850.png


Nuo erot toki on sen verran pienet että tuskin kannattaa työaikoja alkaa muuttamaan. Tosin jos osa 8-16 kulutuksesta siirtyisi 0-8 kulutukseen niin se toki tasaisi sähkön kysyntää.
 
Onko tää vaan pelkkä kuvitelmaa, vai tuuleeko öisin keskimäärin enemmän kuin päivisin? Pitäisikö siirtää työaika 0-8 välille, että kulutus saataisiin vastaamaan tuotantoa :rofl:
Kulutus vastaa aina tuotantoa :) Sähköpulan huomaa siitä, että sähköä aletaan katkoa. Mutta se näsäviisastelusta, hinnoittelu on se olennaisempi seikka käyttäjien kannalta ja siihen varmasti vaikuttaa kulutuskysynnän tasaaminen vuorokaudenajan suhteen. Muutoksen ei tarvitse olla suuri, eli muutamien satojen MW muutokset kysyntään voivat heilauttaa hintaa reilusti, mutta käytännössä kysyntäjoustoa edes ajallisesti ei pahemmin ole.
 
Kulutus vastaa aina tuotantoa :) Sähköpulan huomaa siitä, että sähköä aletaan katkoa.
No jos korjaan sen muotoon "kulutus saataisiin vastaamaan paremmin edullista tuotantoa"

Tässä muuten on väläytelty sähkön ALVin tiputusta, mutta siitähän ei ole sähköä tarvitseville yrityksille mitään hyötyä kun ne saa ALVin joka tapauksessa vähentää.

Minusta jos valtiovalta haluaisi puuttua tilanteeseen, niin kyseeseen voisi tulla hintaleikkuri. Eli sanottaisiin että pörssisähkö saa maksaa vaikkapa enintään 200€/MWh ja valtio kustantaisi niille, joiden hinta sähköpörssissä on yli tuon 200€/MWh sen erotuksen. Tämä vähentäisi noiden edullista tuotantoa tekevien tuottoa, joilla kalleimpien hetkien tuotto on tällä hetkellä niille täysin ansiotonta ja johtuu pitkälti venäjän pakotteista. Toki sitten tuen saamisen edellytyksenä olisi että se myyntihinta on realistinen vaikkapa kustannukset lisättynä jollain kohtuullisella tuotolla.

Ja eihän tuota erotusta edes valtion tarvitsisi maksaa vaan se voitaisiin kustantaa nostamalla hintaa sähkön ostajille sopivasti yli tuon 200€/MWh.

Eli esimerkiksi nyt, kun markkinahinta on 520€ / MWh, niin tuolla 200€ /MWh leikkurilla hinta olisikin noin 225€ / MWh.

Jos leikkuri olisi 100€ / MWh niin hinta olisi noin 134 € / MWh.

Sinänsä jos valtiovalta pystyy rajaamaan tuoton kohtuulliseksi sähköverkossa, niin miksei myös sähkön myynnissä?

Toisaalta tästä voisi sitten tulla se ongelma, että sähköä ei riittäisi kaikille jotka olisivat siitä valmiit maksamaan.

Hauskaa (/ hirvittävää) kyllä katsella noita käyriä. 4000 € / MWh ostotarjouksia on 5700 MW asti. Jos tarjontaa olisi ollut 250 MW vähemmän, niin pörssihinta ei olisi nyt 520€ / MWh vaan 3000€ / MWh.

1660550806182.png


Hauska myöskin tuo kysynnän viimeinen pätkä. "Kyllä me voidaan sähköä kuluttaa jos hinta on -500€ / MWh tai vähemmän" :rofl:
 
Viimeksi muokattu:
No jos korjaan sen muotoon "kulutus saataisiin vastaamaan paremmin edullista tuotantoa"

Tässä muuten on väläytelty sähkön ALVin tiputusta, mutta siitähän ei ole sähköä tarvitseville yrityksille mitään hyötyä kun ne saa ALVin joka tapauksessa vähentää.

Minusta jos valtiovalta haluaisi puuttua tilanteeseen, niin kyseeseen voisi tulla hintaleikkuri. Eli sanottaisiin että pörssisähkö saa maksaa vaikkapa enintään 200€/MWh ja valtio kustantaisi niille, joiden hinta sähköpörssissä on yli tuon 200€/MWh sen erotuksen. Tämä vähentäisi noiden edullista tuotantoa tekevien tuottoa, joilla kalleimpien hetkien tuotto on tällä hetkellä niille täysin ansiotonta ja johtuu pitkälti venäjän pakotteista. Toki sitte tuen saamisen edellytyksenä olisi että se myyntihinta on realistinen vaikkapa kustannukset lisättynä jollain kohtuullisella tuotolla.

Ja eihän tuota erotusta edes valtion tarvitsisi maksaa vaan se voitaisiin kustantaa nostamalla hintaa sähkön ostajille sopivasti yli tuon 200€/MWh.

Sinänsä jos valtiovalta pystyy rajaamaan tuoton kohtuulliseksi sähköverkossa, niin miksei myös sähkön myynnissä?
Kaikenlaisia keinoja on varmasti tarve kokeilla, jos hinta alkaa ajaa yrityksiä ja kotitalouksia ongelmiin. Ei valtiovalta voi katsoa vierestä, jos ongelmat alkavat eskaloitua. Väliaikainen hintapiikki tietty menee ilman suurempia ongelmia ohi, mutta sitä kestoahan ei vielä tiedä.

Pahin pelko valtion kannalta on taantuma tai lama, ei valtiota sinänsä kiinnosta eikä pidäkään kiinnostaa yksittäisten yritysten tai yksittäisten kuluttajien sähkölaskut, mutta jossain vaiheessa pitää tehdä jotain. Poikkeusoloissa on aina ollut tarve säännellä sekä hintaa että tarjontaa välttämättömien hyödykkeiden osalta. Jos tämä voidaan tehdä edes semisti markkinaehtoisesti, niin se varmaan olisi toivottavaa.

Itse en osaa sanoa, mikä olisi paras keino. Mutta itse veikkaan, että jos sähkön hinta jatkuu ensi kevään jälkeen korkealla tasolla, niin siihen on pakko alkaa puuttua muutakin kuin pyytämällä kuluttajia napsuttelemaan valoja pois päältä tms. neppailua.
 
Minusta jos valtiovalta haluaisi puuttua tilanteeseen, niin kyseeseen voisi tulla hintaleikkuri. Eli sanottaisiin että pörssisähkö saa maksaa vaikkapa enintään 200€/MWh ja valtio kustantaisi niille, joiden hinta sähköpörssissä on yli tuon 200€/MWh sen erotuksen. Tämä vähentäisi noiden edullista tuotantoa tekevien tuottoa, joilla kalleimpien hetkien tuotto on tällä hetkellä niille täysin ansiotonta ja johtuu pitkälti venäjän pakotteista. Toki sitte tuen saamisen edellytyksenä olisi että se myyntihinta on realistinen vaikkapa kustannukset lisättynä jollain kohtuullisella tuotolla.

Ja eihän tuota erotusta edes valtion tarvitsisi maksaa vaan se voitaisiin kustantaa nostamalla hintaa sähkön ostajille sopivasti yli tuon 200€/MWh.
Tämä voisi olla hyvinkin edullista sähkönkäyttäjille. Voisipa olettaa, että kallis tuotanto on hyvin pieni osa koko tehosta, joten kustannusten kompensointia ei tarvittaisi kovin paljon. Ennen vapaita markkinoita toimittiinkin tähän tapaan: kallista huippuvoimaa käytettiin silloin kun oli tarve, ja sähköyhtiö leipoi kustannukset kiinteään energiahintaan. Kuluttaja sai sähköä pistorasiasta ja sähköyhtiö huolehti lopusta.

Onko sähkömarkkinalla edes mitään velvoitetta tarjota sähköä tuotantokustannuksia vastaavasti? Jos Kemijoki-yhtiö päättää tyynenä pakkaspäivänä, että hienointa Kemijoen sähköä myydään asiakkaille vain yli 1200 €/MWh -hinnalla, niin estääkö tätä mikään? Vesivoiman energia ei mene hukkaan, vaikka kukaan ei ostasi. Jos joku ostaa vähänkään, niin kaikki maksavat sähköstä 1200 €/MWh.
 
Tämä voisi olla hyvinkin edullista sähkönkäyttäjille. Voisipa olettaa, että kallis tuotanto on hyvin pieni osa koko tehosta, joten kustannusten kompensointia ei tarvittaisi kovin paljon. Ennen vapaita markkinoita toimittiinkin tähän tapaan: kallista huippuvoimaa käytettiin silloin kun oli tarve, ja sähköyhtiö leipoi kustannukset kiinteään energiahintaan. Kuluttaja sai sähköä pistorasiasta ja sähköyhtiö huolehti lopusta.

Onko sähkömarkkinalla edes mitään velvoitetta tarjota sähköä tuotantokustannuksia vastaavasti? Jos Kemijoki-yhtiö päättää tyynenä pakkaspäivänä, että hienointa Kemijoen sähköä myydään asiakkaille vain yli 1200 €/MWh -hinnalla, niin estääkö tätä mikään? Vesivoiman energia ei mene hukkaan, vaikka kukaan ei ostasi. Jos joku ostaa vähänkään, niin kaikki maksavat sähköstä 1200 €/MWh.
Markkinahinnoittelu on hyvin toimiva, jos tuotteen voi jättää hyllyyn. Sähkön osalta tämä ei ole ihan niin yksinkertaista, koska sähkö on ns. välttämättömyystuote. Tällä hetkellä mikään ei käsittääkseni estäisi antamaasi skenariota, eli vesivoimalan pyörittäjä voi laittaa haluamansa hinnan myytävälle sähkölle ja jos altaat eivät ole ääriään myöten täynnä, niin mitään laitonta tuskin tapahtuu. Pitkällä tähtäimellä se ei kuitenkaan liene kovin järkevää edes sille vesivoimayritykselle, vaikka isot hetkelliset voitot niin voisikin saada.
 
Markkinahinnoittelu on hyvin toimiva, jos tuotteen voi jättää hyllyyn. Sähkön osalta tämä ei ole ihan niin yksinkertaista, koska sähkö on ns. välttämättömyystuote. Tällä hetkellä mikään ei käsittääkseni estäisi antamaasi skenariota, eli vesivoimalan pyörittäjä voi laittaa haluamansa hinnan myytävälle sähkölle ja jos altaat eivät ole ääriään myöten täynnä, niin mitään laitonta tuskin tapahtuu. Pitkällä tähtäimellä se ei kuitenkaan liene kovin järkevää edes sille vesivoimayritykselle, vaikka isot hetkelliset voitot niin voisikin saada.
Toimiva markkina edellyttää myös sitä, että yhdelläkään toimijalla ei ole liian suurta markkinaosuutta. Sähkömarkkina menee heti rikki, jos on yksikin niin iso kauppias, että siltä aina pakko ostaa. Hintamekanismi johtaa siihen, että hintojen kohtuullisuus on tämän toimijan hyväntahtoisuuden varassa. Se voi laittaa hinnaksi mitä vain ilkeää.

Tätä ehkä voisi torjua sillä, että jokaista voimalaitosta tai -kokonaisuutta pitäisi markkinatoimijoiden hallinnoida itsenäisenä tulosvastuullisena yhtiönä. Laitosten käytön konsernitason optimoinnin pitäisi olla kiellettyä.
 
Toimiva markkina edellyttää myös sitä, että yhdelläkään toimijalla ei ole liian suurta markkinaosuutta. Sähkömarkkina menee heti rikki, jos on yksikin niin iso kauppias, että siltä aina pakko ostaa. Hintamekanismi johtaa siihen, että hintojen kohtuullisuus on tämän toimijan hyväntahtoisuuden varassa. Se voi laittaa hinnaksi mitä vain ilkeää.

Tätä ehkä voisi torjua sillä, että jokaista voimalaitosta tai -kokonaisuutta pitäisi markkinatoimijoiden hallinnoida itsenäisenä tulosvastuullisena yhtiönä. Laitosten käytön konsernitason optimoinnin pitäisi olla kiellettyä.
Mjoo, näinhän se on. Teoriassa hintamanipulaatio on jo nyt kiellettyä, mutta esim. vesivoimalan rajoittaessa juoksuttamista se on käytännössä mahdotonta osoittaa. Jos vesivoimalan altaat ovat täynnä ja se ohijuoksuttaa vettä voimalan ohi ja sähkön kysyntä on huipussaan, niin sitten asia on varmaan aika selvä, mutta muuten mennään luottamuksen varassa.

Itse en kyllä usko, että korkean hinnan syynä olisi tällä hetkellä niinkään tarkoituksellinen manipulaatio. Syynä on ihan yhtä lailla ostajien pakonomainen tarve ostaa sähköä, koska kysyntä ei jousta. Ja markkinamekanismin, jossa ylireagoidaan lähes aina.
 
Viimeksi muokattu:
Jos vesivoimalan altaat ovat täynnä ja se ohijuoksuttaa vettä voimalan ohi ja sähkön kysyntä on huipussaan, niin sitten asia on varmaan aika selvä, mutta muuten mennään luottamuksen varassa.
Eihän tuossa edes tarvitse ohijuoksuttaa mitään. Jos kaikki vesivoimalat laittaisivat pyyntihinnaksi 400€/MWh niin kyllähän se nostaisi sähkön pörssihintaa nykysysteemillä merkittävästi, eli lähes aina kun kulutus kasvaisi suuremmaksi kuin yhdinvoima+tuulivoima+yhteistuotanto+aurinkosähkö, sähkö maksaisi vähintään 400€/MWh. Sitten jos juoksutukset uhkaisi, niin hintaa vähän alemmaksi.
 
Eihän tuossa edes tarvitse ohijuoksuttaa mitään. Jos kaikki vesivoimalat laittaisivat pyyntihinnaksi 400€/MWh niin kyllähän se nostaisi sähkön pörssihintaa nykysysteemillä merkittävästi, eli lähes aina kun kulutus kasvaisi suuremmaksi kuin yhdinvoima+tuulivoima+yhteistuotanto+aurinkosähkö, sähkö maksaisi vähintään 400€/MWh. Sitten jos juoksutukset uhkaisi, niin hintaa vähän alemmaksi.
Siinä sit yks vesivoimala laittaiski hinnaksi 350€ ja sais useammalta tunnilta tuloja ku noi jotka odottaa 400€ asti. Sit seuraava miettii että neki haluais jotain tuloja, sen sijaan että ne menis meri-porille ja laittaa hinnaksi 250€. Lopulta tätä kilpailua kun tapahtuu tarpeaksi, niin laitoksilla on järkevät pyynnit.

Jos kaikki vesivoimalat yhdessä päättäis hinnoista, niin kyse olis laittomasta kartellista.
 
Jos kaikki vesivoimalat yhdessä päättäis hinnoista, niin kyse olis laittomasta kartellista.
Kommentoin vain tekniikoihin miten manipulaatiota voisi tehdä. En lähetenyt erittelemään että miksi se kenties olisi laitonta kun vastaukseni oli viestiin jossa jo puhuttiin laittomasta manipuloinnista.

Mutta ihan totta että ilman kartellia manipulaatio on hankalampaa. Tuotannon rajoittamisesta sopiminen toimijoiden kesken olisi sekin yhtä lailla kartelli kuin hinnoista sopiminen.

Toki tuolla on sen verran isoja toimijoita että ne yksinäänkin pystyisivät jonkin verran manipuloimaan. Esim Kemijoki Oy:n voimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti on yli 1 GW.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole mielestäni syytä olettaa, että hintaa manipuloitaisiin tällä hetkellä laittomasti. Hinnan muodostuminen on vaan niin herkkää pienille muutoksille. Lisäksi sähkön korkea hinta ruokkii itse itseään, koska hinnan noustessa ja epävarmuuden lisääntyessä kaikki luonnollisesti haluavat suojautua hinnannousulta, ja se taas aiheuttaa lisää kysyntäpainetta tulevaisuudessa, koska ne etukäteen myydyt sähköt on ostettava hinnalla millä hyvänsä, mikä taas nostaa hintaa jne. jne. Samaan aikaan tarjontapuolella on koettu muutamia menetyksiä, eli Venäjän tuonti ja myöhästynyt OL3. Toki tarjontapuolella on myös positiivisia asioita, mutta ne hukkuvat epävarmuuden alle.
 
Aika hiljaseks vetää taas huomisen pörssisähkö. 77senttiä parhaimmillaa. Iso on vaikutus loviisan ydinvoimalan vuosihuollollakin.
 
Tällainen mainos pisti silmään nettiä surffaillessa :D
1660561480444.png


En tiedä kehtaisinko itse myydä "edullisuudella"
Kaikkihan on nykyään suhteellista, onhan toi halpaa, jos on vain kalliimpaa tarjolla (tosin ei taida olla halvinta)... Kattelin just, että onpas halpaa bensaa, kun 95E maksoi huoltsikalla 1,998 e/l. Mut on jo siis totutettu siihen, että alle 2 e on halpaa bensaa, ehkä joskus pidän alle 30 c/kWh sähköä halpana, vielä en tuohon harhaan ole langennut ;)
 
Aika hiljaseks vetää taas huomisen pörssisähkö. 77senttiä parhaimmillaa. Iso on vaikutus loviisan ydinvoimalan vuosihuollollakin.
Perinteiset otsikot että "maanviljelijät toivoo sadetta" tai "maanviljelijät toivoo poutaa" voi jatkossa olla että "sähkönkäyttäjät toivoo tuulta"

Itse aurinkosähkön myyjänä toivon että huomenna aurinko paistaa, jos kerran pörssisähkö 77 sentissä :D

(ilmeisesti toi 77 on 62+alv)
 
Jos Suomessa sähkön hinta nousee 5-10 kertaiseksi, niin meilläkin on yhteiskunnallinen kriisi. Täällä on satoja tuhansia sähkölämmitteisiä omakotitaloja ja rivitaloasuntoja, joiden vuosikulutus pyörii 13.000 - 25.000 kWh tasoilla.
  • 4 henkinen perhe sähkölämmitteisessä rivitalossa 15.000 kWh. Jos sähkö + siirto maksaa esim 55 snt/kWh, niin se on 8250 Eur.
Voi kaatua aika paljon porukkaa Kelan ja sossun syliin.

Sehän tulee aiheuttamaan pahan yhteiskunallisen kriisin Suomessa jos sähkön hinta nousee tuolle luokkaa 50 senttiä per kWh tasolle.

Lukuisia kotitalouksia tulee ajautumaan vararikkoon sähkölaskujen vuoksi erityisesti sähkölämmitteisissä omakotitaloissa ja rivitaloissa. Ei välttämättä edes asukkaiden bruttopalkka tai eläke riitä vuodessa vuoden aikana tulevien sähkölaskujen maksuun. Monesta taloudesta tullaan myös katkaisemaan sähköt ja seurauksena on lukuisia vesivahinkoja. Vakuutusyhtiökin taitaa pestä kädet korvauksista jos syynä vesivahinkoon on maksamattomien laskujen vuoksi katkaistut sähköt ja siitä aiheutunut putkien jäätyminen.

Esimerkiksi lapsiperheissä, joissa sähköt on katkaistu, on varmaan ikävä tilanne lapsilla koulussa kertoa, että läksyt jääneet tekemättä kun sähköt katkaistu eikä näe kotona mitään muuta kuin nälkää. Lapsen vaatteitakin voi olla hyvin vaikea pestä kun sähköt ja vesi on poikki kotona.

Yritysten osalta tilanne on myös usein murhaava jos sähkö maksaa 50 senttiä per kWh. Siinähän sitten viljelee jotain kasvihuone tomaattia ja kurkkua jossain Närpiön talvessa sen hintaisella sähköllä. Jossain jäähallissa voi olla mielenkiintoisen hintaisia vuoroja myynnissä jos sähkö on tuon hintaista ja hiihtokeskuksissakin hissilipuilla voi olla oma hintansa kun lumitykit ja hissit eivät ilman sähköä pyöri. Jonkun paperitehtaa tai terästehtaan tuskin kannattaa tuotantoa pyörittää jos sähkö on tuon hintaista vaan keskittyä sähkön trokaamiseen. Suomen vientituloille tuskin tekee kovin hyvää jos terästehtaat ja paperitehtaat seisovat kenties kuukausikaupalla talvella.
 
Aika hiljaseks vetää taas huomisen pörssisähkö. 77senttiä parhaimmillaa. Iso on vaikutus loviisan ydinvoimalan vuosihuollollakin.
Tässä kävi sellainen huono tuuri, että OL3:n koekäyttöohjelmaa ei pystytty jatkamaan ilman kahden viikon käyttökatkoa. Jos koekäyttö olisi edennyt suunnitelmien mukaan, niin tänään OL3 olisi muistaakseni puskenut jo lähemmäs 1 000 MW teholla sähköä, eli n. 2 x Loviisan toisen reaktorin huoltokatkon vaje.
 
Lukuisia kotitalouksia tulee ajautumaan vararikkoon sähkölaskujen vuoksi erityisesti sähkölämmitteisissä omakotitaloissa ja rivitaloissa. Ei välttämättä edes asukkaiden bruttopalkka tai eläke riitä vuodessa vuoden aikana tulevien sähkölaskujen maksuun.
Kyllähän tämä niin moneen vaikuttaa että poliitikoilla voi hyvinkin olla intressi tehdä jotain. Toisaalta voisi ajatella että kikkelis kokkelis, mitäs läksitte sähkönlämmityksen kanssa. Ei kai kenellekään ole taloudellisia menetyksiä korvattu siitäkään jos on sattunut ostamaan kämpän muuttotappioalueelta tai jäänyt luu käteen hometalon kanssa. Tai firma mennyt nurin poliitikkojen päätösten takia joiden takia liiketoiminta on mennyt kannattamattomaksi.
 
Kyllähän tämä niin moneen vaikuttaa että poliitikoilla voi hyvinkin olla intressi tehdä jotain. Toisaalta voisi ajatella että kikkelis kokkelis, mitäs läksitte sähkönlämmityksen kanssa. Ei kai kenellekään ole taloudellisia menetyksiä korvattu siitäkään jos on sattunut ostamaan kämpän muuttotappioalueelta tai jäänyt luu käteen hometalon kanssa. Tai firma mennyt nurin poliitikkojen päätösten takia joiden takia liiketoiminta on mennyt kannattamattomaksi.
Ei ne yksittäiset ihmiskohtalot aiheuta toimenpiteitä, korkeintaan käytetään hyväksi vaalipropagandassa, mutta jos sähkö on pitemmän aikaa 50 c/kWh tasolla, niin se ei ole sähkölämmitteisen harakanpesän ongelma, vaan koko yhteiskunnan ongelma. Sähköä käytettiin Suomessa 86,8 TWh (2021), mikä on 86 800 000 000 kWh. Jos sähkön hinta nousee 5 c/kWh -> 50 c/kWh, niin se tarkoittaa 0,45 e/kWh lisäkuluja per kWh. Tästä voidaan räknäillä, että talouteen kohdistuisi 39 miljardin euron lisäkulut :) Jokaista suomalaista kohden siis n. 7 100 e. Ei ihan vähän.
 
Ei nyt kyllä ole ihan mennyt putkeen noiden pakotteiden kanssa. Venäjän talous kyllä ottaa osumaa mutta niin ottaa tällä menolla myös EU:n.
 
Tästä voidaan räknäillä, että talouteen kohdistuisi 39 miljardin euron lisäkulut :) Jokaista suomalaista kohden siis n. 7 100 e. Ei ihan vähän.
Toisaalta samalla talouteen kohdistuu 30 miljardin euron lisätuotot. Jos voimayhtiöiden veroissa ei kikkailtaisi, niin tuostahan tulisi jo 10 miljardin ylimääräiset verotulotkin. :D
 
Toisaalta samalla talouteen kohdistuu 30 miljardin euron lisätuotot. Jos voimayhtiöiden veroissa ei kikkailtaisi, niin tuostahan tulisi jo 10 miljardin ylimääräiset verotulotkin. :D
Joo, toki sieltä takaisin tulee jotain. Ja toki siirtymä ei ole näin nopea, koska käyttäjillä on erilaisia suojauksia ja sopimuksia, mutta hiljalleen se kulurasitus iskee jokaisen kohdalle.

Hyvä muistisääntö on, että keskimääräinen sähkönkulutus on n. 15 000 kWh/vuosi asukasta kohden, eli nelihenkisellä perheellä 60 000 kWh. Siitä voi miettiä hinnan vaikutusta kokonaisuuteen, vaikka oma sähkölasku olisi kuinka pieni hyvänsä.

Joku joka tietää varmasti, voi korjata, mutta muistelen, että öljytuotteita käytetään Suomessa n. 8 miljardia litraa (bensiini, diesel, polttoöljy, kerosiini), eli n. 1 500 l/asukas. Siitä voi sitten räknäillä, että paljonko litrahinnan pitäisi nousta, että se vastaisi kokonaistaloudelle sähkön hintanousua :) Olisko suunnilleen niin, että kun keskimääräinen öljytuotteen litrahinta nousee euron, niin se vastaa samaa kuin sähkön hinnassa 10c hintanousus per kWh.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä muistisääntö on, että keskimääräinen sähkönkulutus on n. 15 000 kWh/vuosi asukasta kohden, eli nelihenkisellä perheellä 60 000 kWh.
Silleen jännää että meidän taloudessa tuosta määrästä vain 7,5% on sellaista jonka itse ostamme omassa sähkölaskussa.* Eli vähän sähköä kuluttavan kotitalouden harteille ei hirveän paljon kysyntäjoustoa voi laittaa. Tästä voisi myös päätellä että todella iso osa sähkönkulutuksesta on teollisuuden sähkönkulutusta ja he toivottavasti pystyvät kysyntäjoustoa tuomaan kuvioihin. Esim. aiemmin mainitun laskettelukeskuksen kannattaa ehkä mahdollisuuksien mukaan ajaa lumitykkejä sellaisina hetkinä kun tuulivoimaa on saatavilla, jne.

* päälle sitten sähköauton lataukset jotka jo nyt teen silloin kun pörssisähkö on 2snt/kWh tai alle vaikka itse joudunkin enemmän maksamaan.
 
Ei nyt kyllä ole ihan mennyt putkeen noiden pakotteiden kanssa. Venäjän talous kyllä ottaa osumaa mutta niin ottaa tällä menolla myös EU:n.
Venäjähän sitä kaasua jättää toimittamatta, tehden jatkuvasti sopimusrikkomusta, sen sijaan että kyse olisi pakotteista.

Virhe on explisiittisesti siinä, että on tehty sopimuksia luottamuksettoman tahon kanssa.
 
Okei no en osaa sanoa vaikutusmekanismeista, mutta tässä Suomen toteutunut tuulivoimatuotanto viimeiseltä vuodelta jaoteltuna tunneittain:
1660547971850.png


Nuo erot toki on sen verran pienet että tuskin kannattaa työaikoja alkaa muuttamaan. Tosin jos osa 8-16 kulutuksesta siirtyisi 0-8 kulutukseen niin se toki tasaisi sähkön kysyntää.
En ihan ymmärrä miksi halpa yösähkö on kadonnut valikoimista. Ennen muinoinhan se oli halpaa ja kaikki lämmitti lattian ja kattilan yöllä.

Sitte ne hävis kun pieru saharaan ja jäljelle jäi sentin ero päiväsähköön, yleensä vielä niin, että päivä sähkö oli kalliimpi kuin pelkkä 1 aika sähkön hinta.
Siirtohinnassa sitten tulikin säästöä jonkun verran, mutta esim itse en saanut edes perusmaksua kuitattua, kun siirtofirman mielestä 2 aikasähkö vaatii helvetisti kalliimman perusmaksun..
 
1) päivä ja yö sähkön välillä suuri hintaero.
2) ihmiset laittavat lämmitykset ja muut vehkeet aikakellon taakse.
3) sähkön kulutus yöllä nousee.
4) Hinnat säädetään uusiksi kun kulutus on tasaisempi.
 
Pysyvästi resrevikäytössä purkamissen asti oli varmaan Fortumin suunnitelma. Nyt sattui vaan että reservikausien välillä tuli pitempi rako keskellä kesää. Kriistallipallosta jäi näkemättä että huolto olisi piänyt tilata jo keväälle.
Onkin kummallista miksi kristallipallossa on ollut tällainen näkymä niin vahvana, että Fortum lunasti koko laitoksen itselleen 2019, siis käytännössä pidettäväksi koipussissa. Vielä 2018 TVO teki sillä sähköä.

Luulisi, että Fortumillakin on seurattu sähkön hintoja pitkin talvea ja kevättä ja hierottu käsiä, kun Meri-Porillakin pääsee viimein tekemään tiliä markkinoilla. Mutta ei, vaikuttaa siltä, että Meri-Porin käyttöönottoa ei ole edes suunniteltu vaikka markkinahinnat on mitä on.

Voisi toki kuvitella, että Fortumilla osataan laskea, mutta Fortumin Generation-divisioonan johtaja Simon-Erik Ollus on valtiotieteiden maisteri. Näinköhän nykytilannetta on edes tarkasteltu, vaan on katsottu jostain vanhasta konsulttiselvityksestä johtopäätös, että Meri-Porin kaltainen lauhdevoimalaitos ei ole nykymarkkinoilla kannattava. Eipä ole muutenkaan kovin vahva insinööri- ja laskentaosaaminen Fortumin johdolla:

Hauskaa (/ hirvittävää) kyllä katsella noita käyriä. 4000 € / MWh ostotarjouksia on 5700 MW asti. Jos tarjontaa olisi ollut 250 MW vähemmän, niin pörssihinta ei olisi nyt 520€ / MWh vaan 3000€ / MWh.

1660550806182.png


Hauska myöskin tuo kysynnän viimeinen pätkä. "Kyllä me voidaan sähköä kuluttaa jos hinta on -500€ / MWh tai vähemmän" :rofl:
Mielenkiintoista dataa. Löytyykö näitä graafeja jostain julkisesti?
Mikähän ajatus tuotannon ensimmäisellä 4800 MW:llä on? Tuotetaan sähkö markkinoille, vaikka siitä joutuisi maksamaan 500€/MWh.
:rofl:

Jos Meri-Pori olisi tuottanut 200 MW, mihin hinta olisi asettunut? Entä täydet 565 MW?

Tehdäänkö tarjoukset sokkona, vai näkeekö ostajat ja myyjät millaiseksi käyrät on muotoutumassa? Pörssissähän näkee osakkeiden tarjoustasot.

Sähkön kokonaiskulutus näyttää olleen Fingridin mukaan vajaa 9000 MW. Miten varmistetaan, että ostajat ja myyjät ilmoittavat tai ovat ilmoittamatta esim. kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvan sähkön pörssiin? Hinnanmuodostus menee laa-laa-maahan, jos jotain sähköeriä on vain toisella laidalla.

Kyllähän tämä niin moneen vaikuttaa että poliitikoilla voi hyvinkin olla intressi tehdä jotain.
Muuten varmaan valiteltaisiin vihreän siirtymän valitettavia, tilapäisiä lieveilmiöitä mutta onneksi keväällä on vaalit tulossa.
 
2867MW öljy- ja hiilipolttolaitoksia on poistettu yleisön pyynnöstä. Tilalle 1600MW OL3, rajasiirron vahvennus Ruotsiin ja tuulta nimellisteholtaan tuhansia megawatteja. Venäjän siirron ja Hanhikiven laitoksen rakentamisen keskeytyminen yllätyksiä. Kyllä minusta olisi voinut huonomminkin mennä. Ei toki ole optimaalinen ja mielellään pari ydinvoimalaa enemmän saisi olla. Vesivoimaa ei Suomeen enää saa.

Sitten näistä euron per kilowatti -spekulaatioista.

Kallein pörssisähkökuukausi on toistaiseksi ollut joulukuu 2021, jolloin ka. oli 24c/kWh. Nyt heinäkuu oli 23 c/kWh. Vielä on matkaa, että keskihinnaksi tulee euro tai edes puolikas. Varsinkaan koko vuoden saati kuukauden osalta. Lisäksi yli 50% kuluttajista on kiinteä sopimus, joten läheskään kaikkia asia ei koske. Asiat siis syytä olla mittakaavassa. Johdannaisten perusteella talvi 2023-2024 on puolet halvempi kuin tuleva, joten katsotaan miten pitkässä juoksussa sähkön hinnan käy.
Nuo öljy-ja hiilivoimalaitokset on poistettu poliittisista ja taloudellisista syistä ajattelematta asioita sen pidemmälle. Järkevä ihminen olisi pitänyt poistetut laitokset reservissä siihen asti, että korvaava tuotanto on käytössä.

Mutta joillekin taisi olla tärkeämpää saada mainita sampanja-laseja kilistellessä, että meillä Suomessa romutetaan pikavauhtia vanhentuneita öljy-ja hiilivoimalaitoksia, sillä olemmehan maailman ensimmäinen hiilineutraalisuuden saavuttava maa. Lisäksi romutuksiin lähteneet energiayritykset saivat yhteensä maksimissaan muutaman miljoonan säästöt, kun 2867 MW tuotantovoimaa laitettiin matalaksi eikä tarvittu enää ylläpitoa.

OL3 on ollut vuosia epävarmuuden tilassa. Areva on välillä ollut lähdössä lätkimään, tuotannon aloittamista on siirretty useita kertoja eteenpäin ja useilla vuosilla. Lisäksi on ollut epävarmuutta, että saadaanko koko laitosta koskaan toimimaan luotettavasti. OL3:n ERP -tyyppinen reaktori on prototyyppi, jonka piti käynnistyä Olkiluodossa ensimmäisenä maailmassa, mutta kiinalaiset ehtivät ensin.

Tuulivoiman varaan ei voi talvikuukausina laskea kun kerran sen tuotto heittelee rajusti. En laskisi myöskään Ruotsista saadun energian varaan, viitaten aiemmin mainitsemaani artikkeliin.

Hanhikivelle pitäisi saada pikimmiten uusi toimittaja, mutta tästä ei apua lähitalveen tule.
 
Hauskaa (/ hirvittävää) kyllä katsella noita käyriä. 4000 € / MWh ostotarjouksia on 5700 MW asti. Jos tarjontaa olisi ollut 250 MW vähemmän, niin pörssihinta ei olisi nyt 520€ / MWh vaan 3000€ / MWh.

1660550806182.png
Toisaalta todellisuus ei ole näin dramaattinen/hirvittävä. Oikeastaan graafi kertoo siitä, miten pienellä osuudella sähkön kokonaistuotannosta käydään Suomessa aidosti kauppaa pörssissä. Pitää nimittäin muistaa, että koko tuosta pörssin sähkömäärästä hyvin isolta osin on aina vastaava kysyntä- ja tarjontamäärä de facto saman tahon käsissä. Tarkoittaa että tuo osa sähköstä jolle on kysyntä "millä hinnalla hyvänsä", siis 6100 MWh @ 3000-4000€, on tuotettu tai vähintään hintasuojattu samojen tahojen toimesta, jotka sen sähkön pörssistä ostavat. Ja määrät ovat siltä osin aika tarkasti hallinnassa. Ei näille yhtiöille synny siitä sähköstä taloudellista haittaa, vaikka pörssihinta olisi mikä. Aika pieni on se osuus sähköstä, joka lopulta oikeasti on tarjouspelin kohteena, vaikka 80 % sieltä pörssin kautta kierrätetäänkin.

Mutta mielenkiintoista tässä on se, miksi sähköyhtiöt Värettä lukuun ottamatta ovat olleet niin haluttomia tarjoamaan kuluttajille vähäriskisiä kysyntäjoustotuotteita (pörssisähkösopimus = suuririskinen kysyntäjoustotuote eli asiakas kantaa kaiken riskin). Miksi tuota punaista käyrää ei yritetä loiventaa eli ottaa kuluttajien iso massa mukaan kysyntäjoustoon?
 
Yritysten osalta tilanne on myös usein murhaava jos sähkö maksaa 50 senttiä per kWh. Siinähän sitten viljelee jotain kasvihuone tomaattia ja kurkkua jossain Närpiön talvessa sen hintaisella sähköllä. Jossain jäähallissa voi olla mielenkiintoisen hintaisia vuoroja myynnissä jos sähkö on tuon hintaista ja hiihtokeskuksissakin hissilipuilla voi olla oma hintansa kun lumitykit ja hissit eivät ilman sähköä pyöri. Jonkun paperitehtaa tai terästehtaan tuskin kannattaa tuotantoa pyörittää jos sähkö on tuon hintaista vaan keskittyä sähkön trokaamiseen. Suomen vientituloille tuskin tekee kovin hyvää jos terästehtaat ja paperitehtaat seisovat kenties kuukausikaupalla talvella.
Joidenkin mielestä ei väliä, ei pidä puuttua mitenkään hintoihin, etenkin kun itellä halpa soppari vielä voimassa.
Mitäs ei ole terästehtaat ym tehny energiaremonttia ajoissa jne. Vetytalous jne. Ois pitänty pystyä laittaa käyntiin 6kk..
 
Miksi tuota punaista käyrää ei yritetä loiventaa eli ottaa kuluttajien iso massa mukaan kysyntäjoustoon?
Kenties syynä on se, että esim. minun perheen kohdalla sähkölaskulla on vain 7,5% siitä, mikä olisi väestöön suhteutettuna meidän osuus koko Suomen sähkönkulutuksesta. Eli siis toisinsanoen vaikka jokainen kuluttaja koittaisi parhaansa mukaan joustaa, niin siitä tulisi ehkä 1% vaikutus kokonaisuuteen. Ja tuskin kaikki innostuu kuitenkaan. Ja muutenkin suurimmat kysyntäpiikit ja kalleimmat sähköt on ma-pe 8-16 jolloin valtaosa kuluttajista on töissä.

En ihan ymmärrä miksi halpa yösähkö on kadonnut valikoimista. Ennen muinoinhan se oli halpaa ja kaikki lämmitti lattian ja kattilan yöllä.

Sitte ne hävis kun pieru saharaan ja jäljelle jäi sentin ero päiväsähköön, yleensä vielä niin, että päivä sähkö oli kalliimpi kuin pelkkä 1 aika sähkön hinta.
Pakkohan sen päiväsähkön on olla kalliimpi jos yösähkö on halvempi. Eihän siinä muuten olisi myyjälle mitään järkeä.

Mutta onhan meillä nyt "yösähkö on steroids", eli pörssisähkö.
 
Mielenkiintoista dataa. Löytyykö näitä graafeja jostain julkisesti?
Nordpoolin sivuilta Aggregated Market Data

Mikähän ajatus tuotannon ensimmäisellä 4800 MW:llä on? Tuotetaan sähkö markkinoille, vaikka siitä joutuisi maksamaan 500€/MWh.
Ajattelisin että ovat riittävän varmoja siitä, että energian hinta ei mene koskaan alle 0 euroa ja jos menee nollaan euroon (jolloin kaikki 0-hintaiset eivät saa tuotantoaan myytyä), niin juuri heidän tuotantonsa menee kuitenkin kaupaksi. Eivät siis joudu esimerkiksi ajamaan ydinvoimalaa alas yhdeksi tunniksi tai kytkemään tuulivoimaloitaan* irti verkosta.

Muistelen että suomessa on tähän mennessä ollut 2 sellaista tuntia, jossa hinta olisi ollut alle nollan, mutta ei se silloinkaan tainnut olla kuin ehkä -10€/MWh.

( *En tosin tiedä olisiko tuulivoimalaa mitään ongelmaa kytkeä irti vai ei. Eli voiko tuulivoimalan lapoja esim. lukita niin että voimala ei tuottaisi jos sähköä ei osteta. Ja voiko moisen operaation tehdä etänä. En tiedä sitäkään että kuluuko tuulivoimala enemmän jos se ei tuota sähköä kovalla tuulella kuin jos se tuottaisi, vai päinvastoin)

Toisaalta todellisuus ei ole näin dramaattinen/hirvittävä. Oikeastaan graafi kertoo siitä, miten pienellä osuudella sähkön kokonaistuotannosta käydään Suomessa aidosti kauppaa pörssissä.
No mun mielestä tuo ei vaikuta asiaan ollenkaan. Eli graafin loppupää näyttäisi ihan samalta vaikka siellä alkupäässä olisi 10GW lisää. Enkä ehkä myöskään sanoisi että 72% on "pieni osuus".
 
Viimeksi muokattu:
Nuo öljy-ja hiilivoimalaitokset on poistettu poliittisista ja taloudellisista syistä ajattelematta asioita sen pidemmälle. Järkevä ihminen olisi pitänyt poistetut laitokset reservissä siihen asti, että korvaava tuotanto on käytössä.

Mutta joillekin taisi olla tärkeämpää saada mainita sampanja-laseja kilistellessä, että meillä Suomessa romutetaan pikavauhtia vanhentuneita öljy-ja hiilivoimalaitoksia, sillä olemmehan maailman ensimmäinen hiilineutraalisuuden saavuttava maa. Lisäksi romutuksiin lähteneet energiayritykset saivat yhteensä maksimissaan muutaman miljoonan säästöt, kun 2867 MW tuotantovoimaa laitettiin matalaksi eikä tarvittu enää ylläpitoa.

OL3 on ollut vuosia epävarmuuden tilassa. Areva on välillä ollut lähdössä lätkimään, tuotannon aloittamista on siirretty useita kertoja eteenpäin ja useilla vuosilla. Lisäksi on ollut epävarmuutta, että saadaanko koko laitosta koskaan toimimaan luotettavasti. OL3:n ERP -tyyppinen reaktori on prototyyppi, jonka piti käynnistyä Olkiluodossa ensimmäisenä maailmassa, mutta kiinalaiset ehtivät ensin.

Tuulivoiman varaan ei voi talvikuukausina laskea kun kerran sen tuotto heittelee rajusti. En laskisi myöskään Ruotsista saadun energian varaan, viitaten aiemmin mainitsemaani artikkeliin.

Hanhikivelle pitäisi saada pikimmiten uusi toimittaja, mutta tästä ei apua lähitalveen tule.
Sinulla on monta relevanttia asiaa viestissäsi. Silti sanon jälkiviisasteluksi kritisoida alasajopäätöksiä öljy- ja hiilivoimaloista.

Kun palataan muutama vuosi taaksepäin, niin miltäs maailma näytti:
1. Kansalaisten paine politikoille tehdä päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi
2. Päästöoikeuksien nouseva trendi
3. OL3 tulossa verkkoon (heheh)
4. Venäjän tuonnissa ei ongelmia
5. Ruotsista ja Norjasta halpaa vesivoimaa
6. Kulutus tasapaksua, koska raskaan teollisuuden alasajo
7. Sähkön hinta pääosin hyvin alhainen
8. Tuulivoima tunnistettu tulevaisuuden trendinä
9. Tehoreservi käytössä

Ei ollut näköpiirissä, että öljyä ja hiiltä kannattaa ylläpitää, saati laitoksiin investoida. Reservinkin ylläpito maksaa ja valtion mielestä 600MW riittää (Energiaviraston hankkima tehoreservi).

Kuten varmasti itsekin tarkoitat, nostaisin motkottamisen aiheeksi alhaisen omavaraisuusasteen eli rajasiirtoihin on tuudittauduttu toista vuosikymmentä ja tämä oli nähtävillä koko ajan. Tehoreservin koko olisi voinut olla suurempi. En olisi siitä kuitenkaan ollut itse yksityisasiakkaana valmis maksamaan muutamia vuosia sitten. Lisäksi öljyn + hiilen sijasta mielelläni löytäisin siihen muita ratkaisuja.

edit: korjattu kirjoitusvirheet
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista dataa. Löytyykö näitä graafeja jostain julkisesti?

Nordpoolgroup, power market data, data downloads, aggregated price curves... Tjsp..

Mikähän ajatus tuotannon ensimmäisellä 4800 MW:llä on? Tuotetaan sähkö markkinoille, vaikka siitä joutuisi maksamaan 500€/MWh.
:rofl:

"Pakko" tuottaa, ydinvoimalat, vesivoimalat jos vesitaso on lähellä maksimitasoa, jotkut tuulivoimalat, yhteistuotanto laitokset jotka ajetaan lämmöntarven mukaan eikä sähköntuotanto saa helposti pois ja päälle... Sen tyyppistä.

Jos Meri-Pori olisi tuottanut 200 MW, mihin hinta olisi asettunut? Entä täydet 565 MW?
Siirrä tuotantokäyrä 565MW vasemmalle ja katso missä se kohtaa ostokäyrää.

Tehdäänkö tarjoukset sokkona, vai näkeekö ostajat ja myyjät millaiseksi käyrät on muotoutumassa? Pörssissähän näkee osakkeiden tarjoustasot.

Tehdään sokkona. Jokainen voi tottakai katsoa tuulivoimaennusteita, kulutusennusteita, ja seurata Nordpoolin UMM viestejä minne tulee ilmoituksia jos joku laitos räjähtää tai sammuu huollon takia.

Sähkön kokonaiskulutus näyttää olleen Fingridin mukaan vajaa 9000 MW. Miten varmistetaan, että ostajat ja myyjät ilmoittavat tai ovat ilmoittamatta esim. kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvan sähkön pörssiin? Hinnanmuodostus menee laa-laa-maahan, jos jotain sähköeriä on vain toisella laidalla.

Jos sähköä tarjotaan pörssiin sitä on vaan pakko tuottaa jos pörssi ilmoittaa että X MW ostettiin. Jälkeenpäin kantaverkkoyhtiö selvittää kuluttiko joku liikaa tai liian vähän, tuottiko joku liikaa tai liian vähän, ja ne joutuu sitten maksamaan erotuksen. Fingridin avoimesta datasta näkee sitten tasesähkön hintaa.

Toisaalta todellisuus ei ole näin dramaattinen/hirvittävä. Oikeastaan graafi kertoo siitä, miten pienellä osuudella sähkön kokonaistuotannosta käydään Suomessa aidosti kauppaa pörssissä. Pitää nimittäin muistaa, että koko tuosta pörssin sähkömäärästä hyvin isolta osin on aina vastaava kysyntä- ja tarjontamäärä de facto saman tahon käsissä. Tarkoittaa että tuo osa sähköstä jolle on kysyntä "millä hinnalla hyvänsä", siis 6100 MWh @ 3000-4000€, on tuotettu tai vähintään hintasuojattu samojen tahojen toimesta, jotka sen sähkön pörssistä ostavat. Ja määrät ovat siltä osin aika tarkasti hallinnassa. Ei näille yhtiöille synny siitä sähköstä taloudellista haittaa, vaikka pörssihinta olisi mikä. Aika pieni on se osuus sähköstä, joka lopulta oikeasti on tarjouspelin kohteena, vaikka 80 % sieltä pörssin kautta kierrätetäänkin.

Hintasuojaus koskee siis vain pörssin keskihintaa. Jos tuotannossa ja kulutuksessa pystyy joustamaan, kannattaa ehdottomasti osallistua sähköpörssiin vaikka olisi minkälaiset hintasuojaukset.

Esimerkki;
Tuottaja T suojannut 1000MWh tuotantoa elokuussa hintaan 200€.
Kuluttayhtiö K suojannut sähkön hankintaa 1000MWh edestä elokuussa hintaan 200€/MWh.

Hintasuojaukset eivät vaikuta yhtään sähkön toimituksiin, eli molemmat käyvät kauppaa pörssissä.

T:n kristallipallo toimii, ja hän tuottaa ainoastaan tällä viikolla sähköä vesivoimaturbiinilla silloin kun sähkö maksaa 500€/MWh. Jospa sanoisimme että hän tuotti tasan 1000MWh, tulot ovat sitten 500000€, ja hänen keskimääräinen myyntihinta on 500€/MWh.

K:lla on iso elintarvikkeiden viileävarasto, tosin se on ollut tyhillään tähän viikkoon asti. Helleaallon ja ylösajon takia, sähk kuluu 600MWh hintaan 500€/MWh. Loput kaksi viikkoa tuulee ja sää on viileämpää ja hän kuluttaa 400MWh hintaan 100€/MWh. Yhteensä siis maksanut 340000€ sähköstä. Keskihinta 340€.

Ensimmäinen viikko sähkön hinta pörssissä oli esimerkiksi 0 koko viikon.
Pörssin keskihinta on sitten keskiarvo noista hinnoista (0, 500, 100, 100) ... 175 Euroa.

Erotus suojatasoon 25€.
Tuottaja T maksaa 1000 x 25€, 25000€.
Kuluttaja K saa 1000 x 25€, 25000€
(Jos välityspalkkio olisi 0).

Lopputulos on sitten:
T:n netto 475000€, sähkön laskennallinen keskihinta 475€
K:n netto 315000€, sähkön laskennallinen keskihinta 315€.

Suojaustason hintaan pääset vain jos kulutus tai tuotanto on tasainen ympäri vuorokauden jokainen päivä.

Mutta mielenkiintoista tässä on se, miksi sähköyhtiöt Värettä lukuun ottamatta ovat olleet niin haluttomia tarjoamaan kuluttajille vähäriskisiä kysyntäjoustotuotteita (pörssisähkösopimus = suuririskinen kysyntäjoustotuote eli asiakas kantaa kaiken riskin). Miksi tuota punaista käyrää ei yritetä loiventaa eli ottaa kuluttajien iso massa mukaan kysyntäjoustoon?

NGEllä taisi olla joku fifty/fifty kiinteä/pörssi sopimus. Suurin ongelma on varmaan myynnissä. Kuinkahan moni värien myyjistää edes ymmärtää miten välkkyn hinta määräytyy? Tuotteista tulee liian monimutkaisia, jos ne olisi pankki ne pitäisi ensin testata asiakkaan riskihalukkuutta ja kaikki ne muut asiat mitä pankit täytyy tehdä ennen kuin saa myydä sijoitustuotteita kuluttajalle....
 
Hintasuojaukset eivät vaikuta yhtään sähkön toimituksiin, eli molemmat käyvät kauppaa pörssissä.
Sinänsähän mikään ei varmasti estäisi käymästä kauppaa tuntikohtaisilla futuureilla, mutta luultavasti riskiä vastaava hinta olisi sen verran kallis että suojausta kaipaavissa ei ole riittävää kiinnostusta.
 
Pakkohan sen päiväsähkön on olla kalliimpi jos yösähkö on halvempi. Eihän siinä muuten olisi myyjälle mitään järkeä.

Mutta onhan meillä nyt "yösähkö on steroids", eli pörssisähkö.
Joo toki, mutta siis energialaskussa et saa mitään hyötyä kaksiaikasähkössä. Vain pelkästä siirrosta.
Itsellä ainakin oli joku 5,6snt/kwh päivä ja 4,6snt/kwh yö. Sitten kun otti pelkän 1 aikasähkön niin hinta oli 4,6 tai 4,9 tms.

Ajattelin vaan, että eikö kulutuksen kannalta olisi järkevää että tuo hintaero olisi suurempi, kuten pörssissäkin. Ihmiset siirtäisivät kulutusta enemmän yöhön jne. Itse en ainakaan paljon kattele nykyään milloin sähköä menee kun ei siihen mitään kannustintakaan tule yhtiöiltä. Helpottaa elämääkin ihan helvetisti.

btw.
Tänään taas huonoa pörssihintaa hiilivoimalle .. klo 7-22 28snt/kwh+ 09-15 yli 60snt..
 
Joo toki, mutta siis energialaskussa et saa mitään hyötyä kaksiaikasähkössä. Vain pelkästä siirrosta.
Itsellä ainakin oli joku 5,6snt/kwh päivä ja 4,6snt/kwh yö. Sitten kun otti pelkän 1 aikasähkön niin hinta oli 4,6 tai 4,9 tms.
Kyllä mä voisin nyt ottaa mielelläni 5,6 päivä ja 4,6 yö :D

Mutta siis edelleenhän voi ottaa tuon pörssisähkön jos pystyy ohjaamaan kulutusta yöksi. Arvioisin että pääsee halvemmalla 24kk jaksolla kuin tällä hetkellä saatavalla kiinteähintaisella määräaikaisella sopimuksella (27 snt/kWh). Vielä enemmän säästää jos pystyy säätämään kulutusta niille öille kun tuulee.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 125
Viestejä
4 487 442
Jäsenet
74 158
Uusin jäsen
kharim

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom