Mielenkiintoista dataa. Löytyykö näitä graafeja jostain julkisesti?
Nordpoolgroup, power market data, data downloads, aggregated price curves... Tjsp..
Mikähän ajatus tuotannon ensimmäisellä 4800 MW:llä on? Tuotetaan sähkö markkinoille, vaikka siitä joutuisi maksamaan 500€/MWh.
"Pakko" tuottaa, ydinvoimalat, vesivoimalat jos vesitaso on lähellä maksimitasoa, jotkut tuulivoimalat, yhteistuotanto laitokset jotka ajetaan lämmöntarven mukaan eikä sähköntuotanto saa helposti pois ja päälle... Sen tyyppistä.
Jos Meri-Pori olisi tuottanut 200 MW, mihin hinta olisi asettunut? Entä täydet 565 MW?
Siirrä tuotantokäyrä 565MW vasemmalle ja katso missä se kohtaa ostokäyrää.
Tehdäänkö tarjoukset sokkona, vai näkeekö ostajat ja myyjät millaiseksi käyrät on muotoutumassa? Pörssissähän näkee osakkeiden tarjoustasot.
Tehdään sokkona. Jokainen voi tottakai katsoa tuulivoimaennusteita, kulutusennusteita, ja seurata Nordpoolin UMM viestejä minne tulee ilmoituksia jos joku laitos räjähtää tai sammuu huollon takia.
Sähkön kokonaiskulutus näyttää olleen Fingridin mukaan vajaa 9000 MW. Miten varmistetaan, että ostajat ja myyjät ilmoittavat tai ovat ilmoittamatta esim. kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvan sähkön pörssiin? Hinnanmuodostus menee laa-laa-maahan, jos jotain sähköeriä on vain toisella laidalla.
Jos sähköä tarjotaan pörssiin sitä on vaan pakko tuottaa jos pörssi ilmoittaa että X MW ostettiin. Jälkeenpäin kantaverkkoyhtiö selvittää kuluttiko joku liikaa tai liian vähän, tuottiko joku liikaa tai liian vähän, ja ne joutuu sitten maksamaan erotuksen. Fingridin avoimesta datasta näkee sitten tasesähkön hintaa.
Toisaalta todellisuus ei ole näin dramaattinen/hirvittävä. Oikeastaan graafi kertoo siitä, miten pienellä osuudella sähkön kokonaistuotannosta käydään Suomessa aidosti kauppaa pörssissä. Pitää nimittäin muistaa, että koko tuosta pörssin sähkömäärästä hyvin isolta osin on aina vastaava kysyntä- ja tarjontamäärä de facto saman tahon käsissä. Tarkoittaa että tuo osa sähköstä jolle on kysyntä "millä hinnalla hyvänsä", siis 6100 MWh @ 3000-4000€, on tuotettu tai vähintään hintasuojattu samojen tahojen toimesta, jotka sen sähkön pörssistä ostavat. Ja määrät ovat siltä osin aika tarkasti hallinnassa. Ei näille yhtiöille synny siitä sähköstä taloudellista haittaa, vaikka pörssihinta olisi mikä. Aika pieni on se osuus sähköstä, joka lopulta oikeasti on tarjouspelin kohteena, vaikka 80 % sieltä pörssin kautta kierrätetäänkin.
Hintasuojaus koskee siis vain pörssin keskihintaa. Jos tuotannossa ja kulutuksessa pystyy joustamaan, kannattaa ehdottomasti osallistua sähköpörssiin vaikka olisi minkälaiset hintasuojaukset.
Esimerkki;
Tuottaja T suojannut 1000MWh tuotantoa elokuussa hintaan 200€.
Kuluttayhtiö K suojannut sähkön hankintaa 1000MWh edestä elokuussa hintaan 200€/MWh.
Hintasuojaukset eivät vaikuta yhtään sähkön toimituksiin, eli molemmat käyvät kauppaa pörssissä.
T:n kristallipallo toimii, ja hän tuottaa ainoastaan tällä viikolla sähköä vesivoimaturbiinilla silloin kun sähkö maksaa 500€/MWh. Jospa sanoisimme että hän tuotti tasan 1000MWh, tulot ovat sitten 500000€, ja hänen keskimääräinen myyntihinta on 500€/MWh.
K:lla on iso elintarvikkeiden viileävarasto, tosin se on ollut tyhillään tähän viikkoon asti. Helleaallon ja ylösajon takia, sähk kuluu 600MWh hintaan 500€/MWh. Loput kaksi viikkoa tuulee ja sää on viileämpää ja hän kuluttaa 400MWh hintaan 100€/MWh. Yhteensä siis maksanut 340000€ sähköstä. Keskihinta 340€.
Ensimmäinen viikko sähkön hinta pörssissä oli esimerkiksi 0 koko viikon.
Pörssin keskihinta on sitten keskiarvo noista hinnoista (0, 500, 100, 100) ... 175 Euroa.
Erotus suojatasoon 25€.
Tuottaja T maksaa 1000 x 25€, 25000€.
Kuluttaja K saa 1000 x 25€, 25000€
(Jos välityspalkkio olisi 0).
Lopputulos on sitten:
T:n netto 475000€, sähkön laskennallinen keskihinta 475€
K:n netto 315000€, sähkön laskennallinen keskihinta 315€.
Suojaustason hintaan pääset vain jos kulutus tai tuotanto on tasainen ympäri vuorokauden jokainen päivä.
Mutta mielenkiintoista tässä on se, miksi sähköyhtiöt Värettä lukuun ottamatta ovat olleet niin haluttomia tarjoamaan kuluttajille vähäriskisiä kysyntäjoustotuotteita (pörssisähkösopimus = suuririskinen kysyntäjoustotuote eli asiakas kantaa kaiken riskin). Miksi tuota punaista käyrää ei yritetä loiventaa eli ottaa kuluttajien iso massa mukaan kysyntäjoustoon?
NGEllä taisi olla joku fifty/fifty kiinteä/pörssi sopimus. Suurin ongelma on varmaan myynnissä. Kuinkahan moni värien myyjistää edes ymmärtää miten välkkyn hinta määräytyy? Tuotteista tulee liian monimutkaisia, jos ne olisi pankki ne pitäisi ensin testata asiakkaan riskihalukkuutta ja kaikki ne muut asiat mitä pankit täytyy tehdä ennen kuin saa myydä sijoitustuotteita kuluttajalle....