Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JCSH]

Ihan sama jotkut päästöt kun meillä on pahempi ongelma käsillä.

No siinä vaiheessa kun ne uudet turvevoimalat saataisiin tulille, ongelma on jo korjattu paljon paremmilla keinoilla.

 

[petepeluri]

4% on turpeen osuus, joten täysin marginaalissa jo. Turve ei ole uusiutuva kuten puu, joten en näe miksi puun poltto kiellettäisiin.

Puunpoltosta tulee hiukkaspäästöjä. Tosin sähkö ei riitä jos puuta ei poltettaisi.

 

[petepeluri]

No siinä vaiheessa kun ne uudet turvevoimalat saataisiin tulille, ongelma on jo korjattu paljon paremmilla keinoilla.

Energiakriisi tulee jatkumaan vuosia.

 

[jarppi83]

Turpeesta keskustelu on täysin turhaa, koska se aiheuttaa niin massiiviset hiilidioksidipäästöt. Sen polttaminen on ilmaston kannalta helvetin typerää, ja onneksi päästökaupan seurauksena myös tulevaisuudessa kannattamatonta.

Kiinassa on n. 1,4miljardia ihmistä ja yksi ihminen tuottaa sellaiset 547kg hiilidioksidia vuodessa, metaanista nyt vielä puhumattakaan. Niin miten paljon se Suomessa käytetyn turpeen polton hiilidioksidipäästöt olivatkaan? Turpeen poltossa on myös se etu kun se poltetaan puuhakkeen kanssa estää se korroosiota.

 

[JCSH]

Kiinassa on n. 1,4miljardia ihmistä ja yksi ihminen tuottaa sellaiset 547kg hiilidioksidia vuodessa, metaanista nyt vielä puhumattakaan. Niin miten paljon se Suomessa käytetyn turpeen polton hiilidioksidipäästöt olivatkaan?

Jälleen kerran, ilmastonmuutoksen isoa ongelmaa ei tulla ratkaisemaan siten, että pilkotaan ongelma erittäin pieniin osiin ja sitten ilmoitetaan, että koska kaikki osat ovat niin pieniä, yhtäkään niistä ei tarvitse hoitaa.
Meille kuuluu se meidän oma osuus, ja se pitää hoitaa. Ja päästöoikeudet ovat EU-tason asia, ja EU:n osuus päästöistä on jo sitten ihan kokonaisuudenkin kannalta merkittävä.

 

[jarppi83]

Jälleen kerran, ilmastonmuutoksen isoa ongelmaa ei tulla ratkaisemaan siten, että pilkotaan ongelma erittäin pieniin osiin ja sitten ilmoitetaan, että koska kaikki osat ovat niin pieniä, yhtäkään niistä ei tarvitse hoitaa.
Meille kuuluu se meidän oma osuus, ja se pitää hoitaa. Ja päästöoikeudet ovat EU-tason asia, ja EU:n osuus päästöistä on jo sitten ihan kokonaisuudenkin kannalta merkittävä.

Jeesustelu ei vie myöskään asiaa eteenpäin, vaan tulisi myös tiedostaa maantieteellinen sijainti ja elämisen ehdot arktisella seudulla.

 

[tietokonerikki]

Turpeesta keskustelu on täysin turhaa, koska se aiheuttaa niin massiiviset hiilidioksidipäästöt. Sen polttaminen on ilmaston kannalta helvetin typerää, ja onneksi päästökaupan seurauksena myös tulevaisuudessa kannattamatonta.

En ihan lähivuosina usko tota. Tänä vuonna valtio varmuusvarastoi turvetta reilu 2terawatin verran eli pelkästään
sillä voidaan tuottaa n.700MW teholla 24 tuntia vuorokaudessa 4KK ajan. Ei kerro, että siitä oltaisiin luopumassa ja Persut ovat turpeen kannalla ja kepu, joten eiköhän muutkin sen käytön salli Suomea työllistävänä.

Sekä sen päästöt tuskin ovat suuremmat mitä mitä Virosta tuotavan sähkön teossa käytettävässä palavassa kivessä on. Vuonna 2000 luvulla energiaturvetta on maksimissaan tehty 35 terawatin verran. Eli meillä on vielä
hyvä mahdollisuus sen käyttöä lisätä ja osaamistakin onneksi vielä löytyy.
Hölmöä tuoda Virosta kun on omaakin energiaa.

 

[JCSH]

En ihan lähivuosina usko tota. Tänä vuonna valtio varmuusvarastoi turvetta reilu 2terawatin verran eli pelkästään
sillä voidaan tuottaa n.700MW teholla 24 tuntia vuorokaudessa 4KK ajan. Ei kerro, että siitä oltaisiin luopumassa ja Persut ovat turpeen kannalla ja kepu, joten eiköhän muutkin sen käytön salli Suomea työllistävänä.

Sekä sen päästöt tuskin ovat suuremmat mitä mitä Virosta tuotavan sähkön teossa käytettävässä palavassa kivessä on. Vuonna 2000 luvulla energiaturvetta on maksimissaan tehty 35 terawatin verran. Eli meillä on vielä
hyvä mahdollisuus sen käyttöä lisätä ja osaamistakin onneksi vielä löytyy.
Hölmöä tuoda Virosta kun on omaakin energiaa.

Turpeella tuotetaan pääasiassa lämpöä. Virosta tuodaan sähköä, ei lämpöä. Virosta tuotavaa sähköä ei voida korvata turpeella. Tai pikemminkin ei kannatta korvata turpeella.

 

[HTK12]

Jep ja näistä se 8% on käytössä.

Ja turpeen osuus on ~4% energian tuotannossa, eli ymmärrät varmaan itsekin ettei sieltä mitään tolkutonta määrää tulla saamaan energiaa.

Puunpoltosta tulee hiukkaspäästöjä. Tosin sähkö ei riitä jos puuta ei poltettaisi.

Taitaa tulla suunnilleen kaikesta poltosta hiukkaspäästöjä. Puu on kuitenkin kohtuu nopeasti uusiutuva vrt. turve.

En ihan lähivuosina usko tota. Tänä vuonna valtio varmuusvarastoi turvetta reilu 2terawatin verran eli pelkästään
sillä voidaan tuottaa n.700MW teholla 24 tuntia vuorokaudessa 4KK ajan. Ei kerro, että siitä oltaisiin luopumassa ja Persut ovat turpeen kannalla ja kepu, joten eiköhän muutkin sen käytön salli Suomea työllistävänä.

Sekä sen päästöt tuskin ovat suuremmat mitä mitä Virosta tuotavan sähkön teossa käytettävässä palavassa kivessä on. Vuonna 2000 luvulla energiaturvetta on maksimissaan tehty 35 terawatin verran. Eli meillä on vielä
hyvä mahdollisuus sen käyttöä lisätä ja osaamistakin onneksi vielä löytyy.
Hölmöä tuoda Virosta kun on omaakin energiaa.

Ei sen poltto ole sähköksi ollut kannattavaa vuosiin. Lähinnä yhteistuotannossa vähän käytetty turvetta. Päästöhintojen noustessa vuosi vuodelta muuttuu entistä kalliimmaksi vaihtoehdoksi. Nytkään yhteistuotanto ei aja täysillä sähköä kun lämmölle ei ole enempää kysyntää. Eli merkittävässä yhteistuotannon lisäämisessä ei ole järkeä kuin nykyistäkään kapasiteettia ei pystytä täysin hyödyntämään kuin kireillä pakkasilla. Pelkäksi sähköksi polttamisessa ei taas ei ole järkeä, eikä kukaan tälläiseen lähde investoimaan. Mahdollisuutta lisäämiseen ei siis käytännössä ole.

Siksihän Viro tuo paljon sähköä Suomesta, kun se on halvempaa kuin sen palavan kiven polttaminen.

 

[tietokonerikki]

Turpeella tuotetaan pääasiassa lämpöä. Virosta tuodaan sähköä, ei lämpöä. Virosta tuotavaa sähköä ei voida korvata turpeella.

Niin tuodaan, mutta se tehdään sillä sillä "pahalla saastuttajalla ja se siis käy mutta turve ei".
Me voitaisiin korvata tänne tuotava kivihiilikin turpeella niinden hiilidioksidipäästöillä ei ole isoa eroakaan.

Suomessa me vielä saadaan monessa paikassa sen turvesähkön "sivutuotteena" tuleva lämpökin talteen, jolloin sen hyötysuhde ollee 90-95%.

 

[JCSH]

Niin tuodaan, mutta se tehdään sillä sillä "pahalla saastuttajalla ja se siis käy mutta turve ei".
Me voitaisiin korvata tänne tuotava kivihiilikin turpeella niinden hiilidioksidipäästöillä ei ole isoa eroakaan.

Suomessa me vielä saadaan monessa paikassa sen turvesähkön "sivutuotteena" tuleva lämpökin talteen, jolloin sen hyötysuhde ollee 90-95%.

No vanhoja voimaloita voidaan toki ajaa vielä tovi, jos niiden omistajat näkevät sen kannattavana. Uusia ei kannata rakentaa.

 

[Hjug0]

Eihän tässä kukaan uusia turvelaitoksia pyytänyt rakentamaan. Vaan otetaan kaikki laitokset käyttöön. Jos ja kun niitä alhaalla on..? Ei itellä ainakaan kestä kukkaro jos tätä samaa jatkuu joka talvi. Epäilen et monella muulla kansalaisella sama tilanne. Eikä kaiketi kaikkia voi ajaa edes sossun luukulle! Myydäkään ei voi kun kukaan ei mitään pysty ostamaan, paitsi sitä sähköä.

 

[JCSH]

Eihän tässä kukaan uusia turvelaitoksia pyytänyt rakentamaan. Vaan otetaan kaikki laitokset käyttöön. Jos ja kun niitä alhaalla on..? Ei itellä ainakaan kestä kukkaro jos tätä samaa jatkuu joka talvi. Epäilen et monella muulla kansalaisella sama tilanne. Eikä kaiketi kaikkia voi ajaa edes sossun luukulle! Myydäkään ei voi kun kukaan ei mitään pysty ostamaan, paitsi sitä sähköä.

Ei niitä turvelaitoksia ole poissa käytöstä juuri ollenkaan. Niitä on muutettu käyttämään muita polttoaineita, ja ne mitä on vielä on turvekäyttöisiä ovat kyllä käytössä. Toki kerta ne ovat kaikki yhteistuotantolaitoksia, niin ne käynnistetään sitten, kun niiden tuottamaa lämpöä tarvitaan.

 

[Hjug0]

Ei niitä turvelaitoksia ole poissa käytöstä juuri ollenkaan. Niitä on muutettu käyttämään muita polttoaineita, ja ne mitä on vielä on turvekäyttöisiä ovat kyllä käytössä. Toki kerta ne ovat kaikki yhteistuotantolaitoksia, niin ne käynnistetään sitten, kun niiden tuottamaa lämpöä tarvitaan.

Eli kusessa ollaan. Jos kaikki laitokset käytössä jo tai ainakin olevinaan

 

[JCSH]

Eli kusessa ollaan. Jos kaikki laitokset käytössä jo tai ainakin olevinaan

No näyttäisi, että parhaillaan kaukolämmön yhteistuotanto tuottaa about 2000 MW sähköä. Maksimi on lähempänä 3000 MW:ia, joten kyllä sieltä vielä saadaan lisää sähköä jos ilmat alkaa kylmenemään.

 

[Hjug0]

No näyttäisi, että parhaillaan kaukolämmön yhteistuotanto tuottaa about 2000 MW sähköä. Maksimi on lähempänä 3000 MW:ia, joten kyllä sieltä vielä saadaan lisää sähköä jos ilmat alkaa kylmenemään.

Sitten vaan äkkiä 20xmäärä tuulivoimaa et saataisiin ens talvena vähän sähköä lisää, jostain luin et Oisko ens talvena taas sitten lämmöstä ongelma juuri tämän turpeen vähyyden takia kun sitä niin ajettiin alas vähä liian nopeaa.

 

[Cluuduli]

En ihan lähivuosina usko tota. Tänä vuonna valtio varmuusvarastoi turvetta reilu 2terawatin verran eli pelkästään

Mistä tuo 2 TWh on peräisin? Tietääkseni HVK: varatojen suuruudet eivät ole julkista tietoa.

 

[Jan11]

Mistä tuo 2 TWh on peräisin? Tietääkseni HVK: varatojen suuruudet eivät ole julkista tietoa.

Kyllä HVK itse jo kesällä julkaisi tuon tavoiteluvun, mutta se on eri asia, miten sitten on onnistunut.

Varmuusvarastojen ei kuitenkaan ole suunniteltu käytettävän ensinnäkään sähköntuotantoon vaan kaukolämpölaitoksiin, ja toiseksi muutoin kuin aivan akuutissa ja todella pahassa kriisitilanteessa,
Siis sellaisessa, joissa markkinatoimijoilta polttoaine (ja vaihtoehtoiset polttoaineet) on kokonaan loppumassa eikä markkinoilla ole polttoaineita saatavilla: ”Varmuusvarastojen käyttöönotto on viimesijainen toimenpide, josta päättää valtioneuvosto.”, toteaa tiedote.
Sellainen tilanne olisi pakkaskaudella varmaan muutoinkin lähellä poikkeustilaa.

Lienee myös kohtuullisen selvää, että varmuusvarastoturve ei ole silloin markkinatoimijalle ollenkaan edullista. HVK:n hallinto-, hankinta - ja varastointikustannukset tekevät siitä luonnollisesti markkinahintaa kalliimpaa, lisäksi se on muutenkin hinnoiteltava niin kalliiksi, että yksikään markkinatoimija ei missään olosuhteessa innostuisi laskemaan sen varaan omissa skenaarioissaan.

 

[rock]

Milläs tuulella noi tuulivoimalat pyörivät joko riittää 4m/s?.

Kutakuinkin 4m/s on riittävä. Kannattaa muistaa että näillä nykykorkeuksiin yltävillä voimaloilla se tuulisuus on vähän erilainen kuin maanpinnalla jolloin tuo 4m/s (ja yli) taso saavutetaan vähän useammin kuin pienemmillä voimaloilla. Mutta tyven on tyven.

Entä kun tuulimyllyn lavat ovat jäässä tarvitaanko silloin jo 8m/s? tuuli.

Tuulta ei tarvita juuri enempää kuin kesälläkään mutta jäätäminen kyllä laskee hieman tuotantomäärää ja lisää rasitusta tuulivoimalan osille. Tosin Suomessa on osa tuulivoimaloiden lavoista lämmitetty juurikin jäätämisen estämiseksi.

Kuinkas iso toi 70m pitkillä lavoilla olevan tuulimyllyn konehuone on? 2.5m*2,5* 6m?

Suurin piirtein tuon kokoisia nasellit ovat, taitaa olla ulkomitatkin kasvaneet hieman viime aikoina.

Miten ton konehuonee lämmitys hoidetaan.

Ei tarvitse erillistä lämmitystä, hukkalämpöä syntyy runsaasti ja kesäisin nasellit ovat melkoisia pätsejä.

Paljonkos toi laitos kuluttaa sähköä kun se on pysäytetty? Entä siinä vaiheessa kun sitä jarrutetaan, tollanen 3*70m lavoitus vaatinee melkoisen jarrutusenergian. Myrskyllähän ne on pakko pysäyttää, miten se käytännössä tehdään. Onko siellä joku hydraulijärjestelmä ja "jarrukengät/kytkinlevy".

Ihan superteknisiä tietoja ei minulla ole (en ole insinööri enkä kiinnostunut noiden laitteiden tekniikasta), mutta kulutus jarrutuksessa on maltillista, mutta ei missään tapauksessa mitätöntä. Jarruttaessa siivet käännetään ensin tuulen myötäisiksi ja vasta sitten aloitetaan voimakkaampi jarrutus. Yleensä kunnon myrskyn lähestyessä laitokset ajetaan kiinni mieluummin hyvissä ajoin kuin riskeerataan mitään. Jos oikein muistan niin 25m/s on se raja millä laitos pitää pysäyttää.

Mikäs on syynä, että 0€/MWh kannattaa tarjota, eikös se laitos kulukkaan kun mylly pyörii?

Laitos kyllä kuluu kun se on toiminnassa, mutta on teknisesti ja taloudellisesti ongelmallisempaa laskea joku taso (esim. 4€/MWh) missä break even tapahtuisi joten ainakin yrityksessä missä olen töissä käytetään tuota yksinkertaisempaa nollarajaa. Myös tuo nollaraja käytännössä aiheuttaa sen että harvemmin alueen sähkön hinta dippaa alle sen nollan kun osa toimijoista oikeasti pysäyttää voimalat jos spot-hinta laskee alle nollan. Mutta tiedän kyllä toimijoita jotka käyttävät rajahintana muutakin kuin nollaa. Yleensä ottaen on parempi saada ajosta jotain kuin ei mitään ja toisaalta ylimääräinen vatkaaminen ja jarruttelu on haitallisempaa laitokselle kuin normaali pyöriminen.

 

[Shajk]

Viime viikon vesitilanne oli että Suomesta löytyi 3386GWh energiaa. Nyt pakkasen jälkeen tulee lisää vettä kai vasta kun lumet sulaa? Jos ajatellaan että se pitäisi riittää vielä 20 viikkoa, keskimääräinen jatkuva tuotanto saisi olla noin 1000 MW.

Selittänee kai miksi vesivoiman tehot tippuu koko ajan vaikka hinnat nousee.

 

[JaniKari]

Viime viikon vesitilanne oli että Suomesta löytyi 3386GWh energiaa. Nyt pakkasen jälkeen tulee lisää vettä kai vasta kun lumet sulaa? Jos ajatellaan että se pitäisi riittää vielä 20 viikkoa, keskimääräinen jatkuva tuotanto saisi olla noin 1000 MW.

Selittänee kai miksi vesivoiman tehot tippuu koko ajan vaikka hinnat nousee.

Totta on että ei vettä rajattomasti ole. Jokia pitää lisäksi jäädyttää juuri nyt. Se tehdään rajoittamalla jokien virtausta. Jos jääkantta ei jokeen saada voi jäätyminen lähteä pohjasta käsin aiheuttaen isoja ongelmia talvella.

 

[Markkanen]

Kutakuinkin 4m/s on riittävä. Kannattaa muistaa että näillä nykykorkeuksiin yltävillä voimaloilla se tuulisuus on vähän erilainen kuin maanpinnalla jolloin tuo 4m/s (ja yli) taso saavutetaan vähän useammin kuin pienemmillä voimaloilla. Mutta tyven on tyven.



Tuulta ei tarvita juuri enempää kuin kesälläkään mutta jäätäminen kyllä laskee hieman tuotantomäärää ja lisää rasitusta tuulivoimalan osille. Tosin Suomessa on osa tuulivoimaloiden lavoista lämmitetty juurikin jäätämisen estämiseksi.



Suurin piirtein tuon kokoisia nasellit ovat, taitaa olla ulkomitatkin kasvaneet hieman viime aikoina.



Ei tarvitse erillistä lämmitystä, hukkalämpöä syntyy runsaasti ja kesäisin nasellit ovat melkoisia pätsejä.



Ihan superteknisiä tietoja ei minulla ole (en ole insinööri enkä kiinnostunut noiden laitteiden tekniikasta), mutta kulutus jarrutuksessa on maltillista, mutta ei missään tapauksessa mitätöntä. Jarruttaessa siivet käännetään ensin tuulen myötäisiksi ja vasta sitten aloitetaan voimakkaampi jarrutus. Yleensä kunnon myrskyn lähestyessä laitokset ajetaan kiinni mieluummin hyvissä ajoin kuin riskeerataan mitään. Jos oikein muistan niin 25m/s on se raja millä laitos pitää pysäyttää.



Laitos kyllä kuluu kun se on toiminnassa, mutta on teknisesti ja taloudellisesti ongelmallisempaa laskea joku taso (esim. 4€/MWh) missä break even tapahtuisi joten ainakin yrityksessä missä olen töissä käytetään tuota yksinkertaisempaa nollarajaa. Myös tuo nollaraja käytännössä aiheuttaa sen että harvemmin alueen sähkön hinta dippaa alle sen nollan kun osa toimijoista oikeasti pysäyttää voimalat jos spot-hinta laskee alle nollan. Mutta tiedän kyllä toimijoita jotka käyttävät rajahintana muutakin kuin nollaa. Yleensä ottaen on parempi saada ajosta jotain kuin ei mitään ja toisaalta ylimääräinen vatkaaminen ja jarruttelu on haitallisempaa laitokselle kuin normaali pyöriminen.

Eikös tuulivoimaloita omista mm. ikea ja s-ryhmä Suomessa joten eiköhän ainakin heillä ole intresseissä painaa hinta niin alas kuin mahdollista, vaikka negatiiviseksi koska he myös toisessa päässä käyttävät sähköä? Eli tapahtuu rahan siirto oikeasta taskusta vasempaan.

 

[jarppi83]

Viime viikon vesitilanne oli että Suomesta löytyi 3386GWh energiaa. Nyt pakkasen jälkeen tulee lisää vettä kai vasta kun lumet sulaa? Jos ajatellaan että se pitäisi riittää vielä 20 viikkoa, keskimääräinen jatkuva tuotanto saisi olla noin 1000 MW.

Selittänee kai miksi vesivoiman tehot tippuu koko ajan vaikka hinnat nousee.

Kyllähän veteen satanut lumi sulaa vedeksi, vaikka pakkasta olisikin(niin kauan kun ei ole jäässä).

 

[vermont]

Eikös tuulivoimaloita omista mm. ikea ja s-ryhmä Suomessa joten eiköhän ainakin heillä ole intresseissä painaa hinta niin alas kuin mahdollista, vaikka negatiiviseksi koska he myös toisessa päässä käyttävät sähköä? Eli tapahtuu rahan siirto oikeasta taskusta vasempaan.

Kiinteistöt ja energia omissa yhtiöissä ja mahdollisimman korkeiksi kulut kohdeyritykselle niin mimimoidaan verot?

 

[tietokonerikki]

Tuulta ei tarvita juuri enempää kuin kesälläkään mutta jäätäminen kyllä laskee hieman tuotantomäärää ja lisää rasitusta tuulivoimalan osille. Tosin Suomessa on osa tuulivoimaloiden lavoista lämmitetty juurikin jäätämisen estämiseksi.

Paljonkos noi lavat vievät energiaa, jos ne lämmitetään?

Suurin piirtein tuon kokoisia nasellit ovat, taitaa olla ulkomitatkin kasvaneet hieman viime aikoina.
Ei tarvitse erillistä lämmitystä, hukkalämpöä syntyy runsaasti ja kesäisin nasellit ovat melkoisia pätsejä.

No tota ei usko erkkikään , ettei niitä tarvitseisi lämmittää kovilla pakkasilla, kun ovat pysähtyneenä
kun ei tuule. Vuorokaudessa öljyt yms. jo todella kohmeessa.
Käytön tuoman lämmön kyllä uskon.

Ihan superteknisiä tietoja ei minulla ole (en ole insinööri enkä kiinnostunut noiden laitteiden tekniikasta), mutta kulutus jarrutuksessa on maltillista, mutta ei missään tapauksessa mitätöntä. Jarruttaessa siivet käännetään ensin tuulen myötäisiksi ja vasta sitten aloitetaan voimakkaampi jarrutus. Yleensä kunnon myrskyn lähestyessä laitokset ajetaan kiinni mieluummin hyvissä ajoin kuin riskeerataan mitään. Jos oikein muistan niin 25m/s on se raja millä laitos pitää pysäyttää.

Olis mielenkiintois tietää miten toi jarrutus hoidetaan. Joku sähkömagneetti? tosta tuuleesta muistelen
kun kerroit eli 25m/s alettaisiin pysäyttämään.

Laitos kyllä kuluu kun se on toiminnassa, mutta on teknisesti ja taloudellisesti ongelmallisempaa laskea joku taso (esim. 4€/MWh) missä break even tapahtuisi joten ainakin yrityksessä missä olen töissä käytetään tuota yksinkertaisempaa nollarajaa. Myös tuo nollaraja käytännössä aiheuttaa sen että harvemmin alueen sähkön hinta dippaa alle sen nollan kun osa toimijoista oikeasti pysäyttää voimalat jos spot-hinta laskee alle nollan. Mutta tiedän kyllä toimijoita jotka käyttävät rajahintana muutakin kuin nollaa. Yleensä ottaen on parempi saada ajosta jotain kuin ei mitään ja toisaalta ylimääräinen vatkaaminen ja jarruttelu on haitallisempaa laitokselle kuin normaali pyöriminen.

Joo olen nyt sen verran seurannut reaaliaikaista hinnanmuodostusta, että voi hyvin päätellä tuulivoimaloitakin laitettavan pysähdyksiin korkeamman hinnan ylläpitämiseksi. Varsinkin yhtiöillä, jotka saavat sitä tulonmuodostusta muistakin energialähteistä homman hyöty korostuu.

Mistä tuo 2 TWh on peräisin? Tietääkseni HVK: varatojen suuruudet eivät ole julkista tietoa.

Tieto löytyi jostain lehdestä. Turpeen varastointi tehtiin nyt ensimmäistä kertaa, joten se lienee syynä julkistukseen. Kertoo hyvin Turpeen merkityksestä talven pakkasilla. Uusia monienergiakäyttövoimaloita varmasti tehdään. Uskon, että turve on yksi käyttövoimalähde niitä suunnitellessa, muiden energialähteiden ohella. Juuri Eduskunnassa Harkimo kertoin, että tuomme ulkomailta 10 miljardia enemmän kuin mitä viemme.
-Kotimaisen turpeen käyttö parantaa/parantaisi sitä tilannetta, joka osaltaan sitten mahdollistaa paremmin sen muun tarvittavan tunnin.

Eikös tuulivoimaloita omista mm. ikea ja s-ryhmä Suomessa joten eiköhän ainakin heillä ole intresseissä painaa hinta niin alas kuin mahdollista, vaikka negatiiviseksi koska he myös toisessa päässä käyttävät sähköä? Eli tapahtuu rahan siirto oikeasta taskusta vasempaan.

Eiköhän ne osta itse oman sähkönsä ns. Mankala-sähkö? Elleivät sitten tuota tuhansien MW teholla.
Osaavat varmasti laskea millä tasolla homma on kannattavinta ja pienillä tehotuotoilla hintaan vaikuttaminen
alentavasti on vaikeaa ellei täysin mahdotonta.

 

[Cluuduli]

Niin tuodaan, mutta se tehdään sillä sillä "pahalla saastuttajalla ja se siis käy mutta turve ei".
Me voitaisiin korvata tänne tuotava kivihiilikin turpeella niinden hiilidioksidipäästöillä ei ole isoa eroakaan.

Suomessa me vielä saadaan monessa paikassa sen turvesähkön "sivutuotteena" tuleva lämpökin talteen, jolloin sen hyötysuhde ollee 90-95%.

Kaukolämmon ja sähkön yhteistuotannossa sähkö on se sivutuote.

 

[JaniKari]

Kaukolämmon ja sähkön yhteistuotannossa sähkö on se sivutuote.

Näinhän se oli. Nykyisillä sähkönhinta olla se on toisinpäin. Tosin hitaasti nämä kunnalliset kaukolämpölaitokset reagoivat tällaisiin muutoksiin. Todennäköiset ovat varanneet polttoainetta vain lämmitykseen, kuten aina ennenkin, joten ei ole polttoainetta tehdä pelkästään sähköä. Osa voimalaitoksissa ei edes pysty tuottamaan vain sähköä.

 

[ossobucco]

Näinhän se oli. Nykyisillä sähkönhinta olla se on toisinpäin. Tosin hitaasti nämä kunnalliset kaukolämpölaitokset reagoivat tällaisiin muutoksiin. Todennäköiset ovat varanneet polttoainetta vain lämmitykseen, kuten aina ennenkin, joten ei ole polttoainetta tehdä pelkästään sähköä. Osa voimalaitoksissa ei edes pysty tuottamaan vain sähköä.

Mikään aineen palamiseen ja/tai höyrynpaineeseen perustuva sähköntuotantotapa ei pysty tuottamaan vain sähköä.

 

[JaniKari]

Mikään aineen palamiseen ja/tai höyrynpaineeseen perustuva sähköntuotantotapa ei pysty tuottamaan vain sähköä.

Meri-Porin hiilivoimala noin esimerkiksi.

 

[tietokonerikki]

Tänään uutisissa maanviljeliät ahdingossa energian sähkö- ja muiden energioiden hinnannousujenkin takia.
Positiivinen uutinen oli, että laivojen rahdit ovat laskeneet.
Vai oliko sittenkään? Tarkoittanee sitä, että kaupankäynti on vähentynyt kuluttajien ostovoiman kadotessa mm. Ukrainan ja Venäjän sodan varjolla korotettuihin energianhintoihin.

Persut kysyivät tänään eduskunnassa mitä hallitus on energian kallistumisen johdosta tehnyt. En huomannut että ongelman korjaamiseen oltaisiin tekemässä mitään.

Kehuttiin vain kuinka ollaan viljelijöitä tuettu, mutta siihen juurisyyhyn ei olla edes haluttu puuttua?

Meri-Porin hiilivoimala noin esimerkiksi.

Eiköhän tossa tarkoitettu, että Meri-Porikin tuottaa lämpöä sivutuotteenaan, mutta sitä ei oteta talteen vaan sillä jäähdytysenergialla lämmitetään merivettä. Meri-Pori ollee optimoitu sähköntuottoon, joten sitä "hukkalömpöä"
ei tule niin paljon, mutta kuitenkin merkittävä määrä. Lämmittänevät omat rakennuksensa kuitenkin sillä?

 

[Lämpöpumppu]

Eiköhän tossa tarkoitettu, että Meri-Porikin tuottaa lämpöä sivutuotteenaan, mutta sitä ei oteta talteen vaan sillä jäähdytysenergialla lämmitetään merivettä. Meri-Pori ollee optimoitu sähköntuottoon, joten sitä "hukkalömpöä"
ei tule niin paljon, mutta kuitenkin merkittävä määrä. Lämmittänevät omat rakennuksensa kuitenkin sillä?

Meri-Pori on kyllä optimoitu sähköntuotantoon, mutta hukkalämpöä tulee juurikin sen takia älyttömästi. Yli 700MW menee lämpöä mereen.

 

[tavallinen viikari]

Meri-Pori on kyllä optimoitu sähköntuotantoon, mutta hukkalämpöä tulee juurikin sen takia älyttömästi. Yli 700MW menee lämpöä mereen.

Sama periaate on ydinvoimalaitoksissakin. OL3 toimiessaan pukkaa mereen 4300 MW.

Kuva on TM 22B/2022 digilehdestä.

 

[Lämpöpumppu]

Sama periaate on ydinvoimalaitoksissakin. OL3 toimiessaan pukkaa mereen 4300 MW.

Kuva on TM 22B/2022 digilehdestä.

Ei ihan. Olkiluoto 3:n reaktorin lämpöteho on 4300MW, ja tuosta saadaan 1600MW sähköksi ja 2700MW lämpötehoa menee mereen. Yleisesti sama periaate kaikissa lauhdevoimalaitoksissa. Sähkötehoa saadaan enemmän, kun höyry voi paisua mahdollisimman kylmään lämpötilaan. Olkiluoto 3:n tapauksessakin se 2700MW lämpöteho on alle 20 asteista höyryä, mikä tulee matalapaineturbiinista lauhduttimeen. Sillä ei paljoa kaukolämpöä tehtäisi.

Yhteistuotannossa paisunta turbiinissa loppuu jo reilusti aiemmin, jolloin saadaan enemmän kaukolämpötehoa. Sähkötehoa taas ei saada niin paljoa kun paisunta jää "vajaaksi". Polttoaineesta toki saadaan enemmän irti yhteistuotannossa. Ydinvoiman kohdalla polttoainekulut tosin ovat niin marginaaliset, ettei sillä ole vaikutusta tehdäänkö pelkkää sähköä vai yhteistuotantoa.

 

[Jooga]

Ei ihan. Olkiluoto 3:n reaktorin lämpöteho on 4300MW, ja tuosta saadaan 1600MW sähköksi ja 2700MW lämpötehoa menee mereen. Yleisesti sama periaate kaikissa lauhdevoimalaitoksissa. Sähkötehoa saadaan enemmän, kun höyry voi paisua mahdollisimman kylmään lämpötilaan. Olkiluoto 3:n tapauksessakin se 2700MW lämpöteho on alle 20 asteista höyryä, mikä tulee matalapaineturbiinista lauhduttimeen. Sillä ei paljoa kaukolämpöä tehtäisi.

Yhteistuotannossa paisunta turbiinissa loppuu jo reilusti aiemmin, jolloin saadaan enemmän kaukolämpötehoa. Sähkötehoa taas ei saada niin paljoa kun paisunta jää "vajaaksi". Polttoaineesta toki saadaan enemmän irti yhteistuotannossa. Ydinvoiman kohdalla polttoainekulut tosin ovat niin marginaaliset, ettei sillä ole vaikutusta tehdäänkö pelkkää sähköä vai yhteistuotantoa.

Ja ydinvoiman käytössä kaukolämpönä lienee se ongelma, että lämpötehoa tulee järkyttävät määrät ja se voimala on rakennettu ydinpelon vuoksi kauas massiivisesta kaukolämmön tarpeesta.

 

[Jan11]

Ja ydinvoiman käytössä kaukolämpönä lienee se ongelma, että lämpötehoa tulee järkyttävät määrät ja se voimala on rakennettu ydinpelon vuoksi kauas massiivisesta kaukolämmön tarpeesta.

Jep. Teoriassa mahdollista, mutta. Putken vedon hinta on suurempi ongelma kuin lämpöhäviö. Loviisan ja Helsingin välistä kaukolämmön siirtoa on siis tarkasteltu muutama vuosi sitten. Ei nähty taloudellisesti järkevänä silloin, muutoin kyllä.

 

[repairman]

Jos nyt on ollut sähkö kallista, niin Forecan mukaan ensi viikolle olisi luvassa sitten oikean talven tuntua. Saas nähdä mille tasolle hinnat heilahtavat.

 

[rock]

Paljonkos noi lavat vievät energiaa, jos ne lämmitetään?

Sähkövastuksethan niissä on, mutta suuressa kuvassa kulutus ei ole merkittävä. Varmaankin joitain promilleja laitoksen tuotannosta talviaikaan. Kuten jo aiemmin totesin, en ole insinööri eikä tämän luokan detaljit ole kiinnostavia.

No tota ei usko erkkikään , ettei niitä tarvitseisi lämmittää kovilla pakkasilla, kun ovat pysähtyneenä
kun ei tuule. Vuorokaudessa öljyt yms. jo todella kohmeessa.
Käytön tuoman lämmön kyllä uskon.

Olen käynyt kahdessa eri nasellissa, tosin molemmat käynnit olivat kesäaikaan. Ja keskustellut nasellitehtaalla sekä insinöörien ja suunnittelijoiden kanssa, mutta keskustelut eivät missään vaiheessa sivunneet nasellin lämmitystä. Paljon isompi huoli heillä tuntui olevan jäähdytyksestä. Voi tietysti olla että tietyt komponentit pyritään pitämään tasaisessa toimintaympäristössä riippumatta siitä onko ulkona +30 tai -30. Tavalla tai toisella tuo on ratkaistu koska en ole kuullut kertaakaan että konehuone olisi ollut jäässä, mutta olen kyllä kuullut useista vaihteistoremonteista jotka on jouduttu tekemään ylikuumenimisen takia. Itseasiassa -30 taitaa olla alin lämpötila missä valmistajat takaavat toiminnan.

Olis mielenkiintois tietää miten toi jarrutus hoidetaan. Joku sähkömagneetti?

Nykyisin on aerodynaamiset jarrut sekä mekaaniset jarrut varalla. Interwebseistä löytyy kyllä tarkemmin näistäkin tietoa jos kinostaa.

Joo olen nyt sen verran seurannut reaaliaikaista hinnanmuodostusta, että voi hyvin päätellä tuulivoimaloitakin laitettavan pysähdyksiin korkeamman hinnan ylläpitämiseksi. Varsinkin yhtiöillä, jotka saavat sitä tulonmuodostusta muistakin energialähteistä homman hyöty korostuu.

Olen itse ollut mukana tässä markkinassa lähes siitä lähtien kun Suomi liittyi mukaan Nordpooliin ja voin melkoisella luottamuksella kertoa että on vain muutama niin iso toimija joka voisi

A) vaikuttaa varmuudella markkinahintoihin
B) tekisi niin

Ja ne toimijat eivät varmasti laittaisi tuulivoimaloita pysähdyksiin vaan käyttäisivät kombinaatiota fossiilisesta tuotannosta sekä vesivoimasta saavuttaakseen tämän lopputuloksen. Yksittäisillä hinta-alueilla, varsinkin Tanskassa, sama saattaisi olla mahdollista tehdä tuulivoimankin avulla mutta en näe tätä muuna kuin salaliittoteoriana. Lisäksi kaikkia yhtiöitä seurataan EU:n taholta markkinamanipulaation osalta ja riskit kiinni jäämisestä ja sakoista on niin iso että nuo isot yhtiöt joilla siihen teknisesti mahdollisuus oliskin ovat jo aikaa sitten rakentaneet yhtiöiden sisälle Chinese wallit pitääkseen homman sisäsiistinä.

 

[Lämpöpumppu]

Ja ydinvoiman käytössä kaukolämpönä lienee se ongelma, että lämpötehoa tulee järkyttävät määrät ja se voimala on rakennettu ydinpelon vuoksi kauas massiivisesta kaukolämmön tarpeesta.

Kaukolämpöhän olisi järkevä ottaa ydinvoimalassa matalapaineturbiinin väliotolla, jolloin kaukolämpötehon määrää pystyisi säätelemään kyllä yksinkertaisesti väliottojärjestelmän säätöventtiilin avulla ja loput höyrystä virtaisi aina merivesilauhduttimeen saakka. Turbiinin hyötysuhde vaihtelisi tosin tässä jonkun verran vaihtelevan sähkötehon lisäksi, sillä turbiinivaiheet suunnitellaan aina tietylle höyryvirtaukselle. Massiivisissa EPR-kokoluokan voimalaitoksissa tuo ei kuitenkaan olisi suurempi ongelma, sillä laitos on joka tapauksessa sähköteholtaan liian suuri Suomen sähköverkkoon.

 

[Narghar]

@rock mukava saada tänne vähän faktatietoa ihmiseltä jolla on ymmärrystä asiasta kun tuntuu että tämän syksyn ja talven aikana tänne lähinnä paiskotaan jotain hihasta heitettyjä arvoja, mutuilua tai sitten muuten vain epämääräisiä heittoja asioista mistä itse kirjoittaja ei tiedä mitään.

 

[Jooga]

Kevyttä teoriaa tuulen nopeudesta ja tuulivoimalan "pyörimisestä".

Linkki

Spoileri

Kuvasta (spoilerin alla) huomaa hyvin, että se tuulivoimala kyllä pyörii pienelläkin tuulella, mutta se "pyöriminen" vastaa tuotettuun sähkötehoon melko heikosti alhaisella tuulen nopeudella. Vasta 6m/s jälkeen aletaan puhumaan merkittävästä tehosta ja mieluummin varmasti pyöritään siinä 8-10m/s alueella.

Yksinkertaisesta kaavasta

kineettinen energia (teho) käyttäytyy tuulen nopeuden kolmannen potenssin suhteen.

 

[tietokonerikki]

Sähkövastuksethan niissä on, mutta suuressa kuvassa kulutus ei ole merkittävä. Varmaankin joitain promilleja laitoksen tuotannosta talviaikaan. Kuten jo aiemmin totesin, en ole insinööri eikä tämän luokan detaljit ole kiinnostavia.

Eli jos tuotetaan 3000MW lämmitystarve n.10MW (3,3promillea) siipien lämmitykseen

Olen käynyt kahdessa eri nasellissa, tosin molemmat käynnit olivat kesäaikaan. Ja keskustellut nasellitehtaalla sekä insinöörien ja suunnittelijoiden kanssa, mutta keskustelut eivät missään vaiheessa sivunneet nasellin lämmitystä. Paljon isompi huoli heillä tuntui olevan jäähdytyksestä. Voi tietysti olla että tietyt komponentit pyritään pitämään tasaisessa toimintaympäristössä riippumatta siitä onko ulkona +30 tai -30. Tavalla tai toisella tuo on ratkaistu koska en ole kuullut kertaakaan että konehuone olisi ollut jäässä, mutta olen kyllä kuullut useista vaihteistoremonteista jotka on jouduttu tekemään ylikuumenimisen takia. Itseasiassa -30 taitaa olla alin lämpötila missä valmistajat takaavat toiminnan.

Joo uskon tuon jäähdytystarpeen se on selvää, että lämpöä muodostuu kun noi pyörii. Mutta se mikä on myös kiinnostaa on se aika kun tuulimyllyt ovat pakkasella pysähtyneenä ja niiden silloin tarvitsema lämmitystarve. Sitten kun ne pyörii ne tekenevät ovat lämmityksensä ns. hukkalämpönä.

Nykyisin on aerodynaamiset jarrut sekä mekaaniset jarrut varalla. Interwebseistä löytyy kyllä tarkemmin näistäkin tietoa jos kinostaa.

Et satu tietämään linkkiä?

Olen itse ollut mukana tässä markkinassa lähes siitä lähtien kun Suomi liittyi mukaan Nordpooliin ja voin melkoisella luottamuksella kertoa että on vain muutama niin iso toimija joka voisi

A) vaikuttaa varmuudella markkinahintoihin
B) tekisi niin

Ja ne toimijat eivät varmasti laittaisi tuulivoimaloita pysähdyksiin vaan käyttäisivät kombinaatiota fossiilisesta tuotannosta sekä vesivoimasta saavuttaakseen tämän lopputuloksen. Yksittäisillä hinta-alueilla, varsinkin Tanskassa, sama saattaisi olla mahdollista tehdä tuulivoimankin avulla mutta en näe tätä muuna kuin salaliittoteoriana. Lisäksi kaikkia yhtiöitä seurataan EU:n taholta markkinamanipulaation osalta ja riskit kiinni jäämisestä ja sakoista on niin iso että nuo isot yhtiöt joilla siihen teknisesti mahdollisuus oliskin ovat jo aikaa sitten rakentaneet yhtiöiden sisälle Chinese wallit pitääkseen homman sisäsiistinä.

Joo en mäkään mihinkään salaliittoteorioihin usko. Mutta se on loogisesti ajatellen täysin varmaa, että hintoja
muokatataan. Eivät kulut ole lähellekään nousseet samassa suhteessa vuoden aikana kuin hinnat.
Sitä on vaikeaa sanoa miten mikin voimala optimoi (ja missä maassa) tuotantoaan. Futuureilla keinotteluhan on pörssissä hyvin tunnettu ilmiö.

Kuluttajan kannaltahan toi pörssihinnoittelu on kartellinomainen vaikutuksiltaan.

Nyt on eduskunnassa kysely ja valtionvarainministeri Saarikko juuri myönsi että valtio tarvitsee rahaa ja siksi on hyvä, että valtio perii ensivuonna voitoista ton uuden veron. Eli eduskunnassakin tiedetään tämä rahastus.

Lintilä valtitti ettei kukaan halua sijoittaa uusiin voimaloihin 7-8miljardia, joten ei voi tehdä mitäänkö?
Hallitus on ottanut 40miljardia velkaa ja jakanut sen.
-En vaan ymmärrä miksi sen 8 miljardin velanotto valtion omistamaan voimalaan on mahdoton tehtävä!
Annan ilmaisen neuvon nostakaa se ensivuoden 33% lisävoitto vero 95% niin saadaan siitä jo n. 2-3 miljardia lisää. 33% tuotto oli arviotu 1,3miljardiin (joku sanoi sen olevan max, joten pudotin tota)

Lintiläkin jo totesi reilusti, että ei tää tähän talveen ratkea => 2-3vuotta ja valtiolla on voimalarahat kasassa.

Lintilä vetoaa monesti tossa vähittäiskauppaan, jottei voi tehdä mitään. Kuitenkin meillä on paljon yhtiöitä, jotka myyvät ja tuottavat sitä energiaa saman todellisen johdon ja omistuksen alla.

 

[Shajk]

Eivät kulut ole lähellekään nousseet samassa suhteessa vuoden aikana kuin hinnat.
Sitä on vaikeaa sanoa miten mikin voimala optimoi (ja missä maassa) tuotantoaan.

Sehän on nyt aivan selvää että sähkön hinnalla ei ole mitään tekemistä tuotannon hinnan kanssa. Tuotettu melkein täysillä kaikki järkevästi saatavilla tuotannolla koko ajan viimeiset muutamat viikot, ja siitä vähäisestä energiasta sähkön kuluttajat tappelevat nyrkein ja hampain ja hinta nousee.
Ne yhtiöt jotka myyvät suoraan kuluttajille omakustannushintaan tai muuten kohtuullisemmalla hinnalla aiheuttaa sen että markkinoilla onkin tarjolla vähemmän sähköä, ja muille hinta sitten nousee. Että vähän kaksipiippuinen juttu tuo, jos myy rajatulle asiakaskunnalle kohtuullisella katteella sähköä välttyy julkisen keskustelun kiskonta/kartellisyytöksiltä, mutta tosiasia on että kaikille muille sähkö kallistuu kun se halpa sähkö myydään ensin pois.

Futuureilla keinotteluhan on pörssissä hyvin tunnettu ilmiö.

Määräaikaisilla ja kiinteähintaisilla sopimuksilla sama vaikutus sähkön spot hintaan.

Lintilä valtitti ettei kukaan halua sijoittaa uusiin voimaloihin 7-8miljardia, joten ei voi tehdä mitäänkö?

Toisaalta on valtava määrä joka haluaisi sijoittaa uusin voimaloihin muutama miljoonaa, ja niitä jotka ovat valmiita ostamaan osa uudesta tuotannosta kiinteään hintaan (PPA). Luvitusprosessit kestävät aina vähintään neljä vuotta, niin tähän hätään ei saada mitään aikaiseksi. Nämä prosessit menevät aina vaan vaikeammaksi ja kohta kai mahdotonta rakentaa yhtään mitään. Aina löytyy joku vastustaja jolla mökki viiden kilometrin päässä joka ostaa netistä liito-oravan papanoita ja heittää kaavailtu alueelle ja projekti viivästyy pari vuotta kun pitää selvittää missä ne oravat piileskelee.

Lintiläkin jo totesi reilusti, että ei tää tähän talveen ratkea => 2-3vuotta ja valtiolla on voimalarahat kasassa.

No sitten rahat kasassa ennen rakennuslupaa

 

[tietokonerikki]

Sehän on nyt aivan selvää että sähkön hinnalla ei ole mitään tekemistä tuotannon hinnan kanssa. Tuotettu melkein täysillä kaikki järkevästi saatavilla tuotannolla koko ajan viimeiset muutamat viikot, ja siitä vähäisestä energiasta sähkön kuluttajat tappelevat nyrkein ja hampain ja hinta nousee.

Ne yhtiöt jotka myyvät suoraan kuluttajille omakustannushintaan tai muuten kohtuullisemmalla hinnalla aiheuttaa sen että markkinoilla onkin tarjolla vähemmän sähköä, ja muille hinta sitten nousee. Että vähän kaksipiippuinen juttu tuo, jos myy rajatulle asiakaskunnalle kohtuullisella katteella sähköä välttyy julkisen keskustelun kiskonta/kartellisyytöksiltä, mutta tosiasia on että kaikille muille sähkö kallistuu kun se halpa sähkö myydään ensin pois.

En usko, että tolla on mitään tai ainakaan oleellista vaikutusta hintaan. Saisivat vaan parempaa katetta.

Määräaikaisilla ja kiinteähintaisilla sopimuksilla sama vaikutus sähkön spot hintaan.

Joo määräaikaiset ja kiinteät sitovat hinnan, mutta eivät ainakaan toistaiseksi ole onnistuneet tekemään
niillä niin suurta huipputiliä, kuten futuureilla voi tehdä. Toki uudet sopparit ovat todella katteellisia ja näyttää siltä, että yhtiöt yleisemmin pyrkivät sitouttamaan asiakkaansa pörssisähköön. Joka voi sitten maksaa jopa euron tai euroja/kWh kukaan ei sitä tiedä.

Toisaalta on valtava määrä joka haluaisi sijoittaa uusin voimaloihin muutama miljoonaa, ja niitä jotka ovat valmiita ostamaan osa uudesta tuotannosta kiinteään hintaan (PPA). Luvitusprosessit kestävät aina vähintään neljä vuotta, niin tähän hätään ei saada mitään aikaiseksi. Nämä prosessit menevät aina vaan vaikeammaksi ja kohta kai mahdotonta rakentaa yhtään mitään. Aina löytyy joku vastustaja jolla mökki viiden kilometrin päässä joka ostaa netistä liito-oravan papanoita ja heittää kaavailtu alueelle ja projekti viivästyy pari vuotta kun pitää selvittää missä ne oravat piileskelee.

Valitettavasti noinhan se näyttää menevän. Mutta valta on eduskunnalla sekä meillä on Hanhikivessä toi valitusrumpa jo käyty. Siiehn meillä on rahoitus (jos niin halutaan) kuten ed. viestissä esitin. Homma vaan pitää saada liikkeelle eikä jatkaa tätä vitkuttelua. Ei tää ongelma ole ratkaistu ensi eikä seuraavanakaan talvena. Ja noi meidän nyt käynnissä olevat ydinvoimalta ovat jo 70-luvulla tehtyjä, ei ne ikuisesti toimi.

No sitten rahat kasassa ennen rakennuslupaa

Jos vaan halutaan, niin aivan varmasti ennenkuin tönö on edes vesikatossa. 1970-luvulla Kekkonen ja sen aikuiset patruunat asian ymmärsivät. Nyt ei vaan meinaa mitenkään onnistua. Rahat hassataan aivan muuhun.

Kuluttajasuojan asiantuntija ei sulata Vaasan Sähkön hinnanalennusta – etenkin konsernin tämän vuoden liikevoitto ihmetyttää

Kuluttajasuojan asiantuntija ja Vaasan Sähkön asiakas Brita Kristina Gyllenbögel on tehnyt yhtiöstä ilmoituksen kuluttajavirkamiehille. Hänen mukaan sähkön hinnan pitäisi laskea alle 11 sentin per kilowattitunti.

yle.fi

-hienoa, että kuluttajansuojaviranomainen on alkanut pitämään kuluttajankin puolia, eikä mennä pelkästään
energiayhtiöiden voiton maksimoinnin "ehdoilla
-Oli tehnyt valituksen konsernin voitoista. Eikä siis päästäyhtiöitä sen taakse, että energiaa myyvä osa yhtiöstä ei niinkään tuota, vaan sen energiaa tuottava osa on se joko tekee kovan tilin. Näinhän monessa muussakin yhtiössä on esim. Helen ja Fortum. Minustakin niitä voi käsitellä samaan aikaan.

 

[B12]

Kuluttajasuojan asiantuntija = ammattivalittaja

 

[Coax]

Olkiluoto 3.n tilanne näyttää varovaisen positiiviselta. Viime perjantaina TVO kertoi että syöttövesipumpun jouksupyörän tutkimukset ovat valmistuneet ja samantyyppisten pumppujen käyttöäkin maailmalla tutkittu. TVO:n tiedottaja totesi vielä samana päivänä että aikataulu tutkimusten suhteen on edelleen sama kuin aiemmin ilmoitettu. Tänään Lintilä totesi kysyttäessä OL 3:n koekäytön jatkumisesta joulukuussa ja kaupallisen tuotannon alkamisesta tammikuussa: "uskon näin tapahtuvan". Periaatteessa huomenna voisi tulla jotakin vinkkiä ulos siitä jatkuuko koekäyttö sunnuntaina vai ei.

Tosin, tänään hallitus on asetuksessaan listannut sähkönkäytön kannalta kriittiset toimijat joiden sähkönsaanti on etusijalla sähköpulan ja mahollisten kiertävien sähkökatkojen aikana. Aiemmin tästä ovat päättäneet verkkoyhtiöt.

 

[Hjug0]

On tää aika lailla sairasta. Muutama hassu aste pakkasta ja 50senttiä/kwh mitäs ens viikolla kuinka paljon kertaantuu hinta..? Valvooko kukaan noita tuulivoimaloita et niitä ajetaan, ettei seisoteta vaan sen takia et hinta pysyy korkeella?

 

[Shajk]

Sanoisin että Ihmeen vähän hinnat liikkuu vaikka:
OL1 tehot tippuu
OL2 tehot tippuu
OL3 edelleen pysähdyksissä (1600MW)
RB4 edelleen rikki (1100MW?)
Oskarshamn sammuu korjauksia varten (1400MW)
Ja kolmaskin reaktori ongelmissa Ruotsissa, menee puoliteholle.

Ja korvikehiilellä Meri-Pori ei vieläkään toimi täydellä teholla.

Vähän yllättynyt että hinta ei nouse enemmän, mutta kai se kaasun ansiosta että 40-60 senttiin tulee eräänlainen hintakatto. Tai sitten kulutusta vähennetään kun hinnat nousee..

 

[mattix]

Sanoisin että Ihmeen vähän hinnat liikkuu vaikka:
OL1 tehot tippuu
OL2 tehot tippuu
OL3 edelleen pysähdyksissä (1600MW)
RB4 edelleen rikki (1100MW?)
Oskarshamn sammuu korjauksia varten (1400MW)
Ja kolmaskin reaktori ongelmissa Ruotsissa, menee puoliteholle.

Ja korvikehiilellä Meri-Pori ei vieläkään toimi täydellä teholla.

Vähän yllättynyt että hinta ei nouse enemmän, mutta kai se kaasun ansiosta että 40-60 senttiin tulee eräänlainen hintakatto. Tai sitten kulutusta vähennetään kun hinnat nousee..

Onko kukaan vilkaissut, mihin suuntaan sähkö liikkuu Keski-Euroopan ja Baltia/Ruotsi välillä? Voisiko tällä olla vaikutusta?

@Coax Ymmärtääkseni sillä etusijaluokituksella ei ole mitään tekemistä Olkiluodon kanssa. Se luokituksen valmistelu kai käynnistyi jo syksyllä ministerien aloitteesta.

 

[Vertigo]

Onko kukaan vilkaissut, mihin suuntaan sähkö liikkuu Keski-Euroopan ja Baltia/Ruotsi välillä? Voisiko tällä olla vaikutusta?

Täältä näkee aika selkeästi nuo siirrot...

 

[rock]

Joo en mäkään mihinkään salaliittoteorioihin usko. Mutta se on loogisesti ajatellen täysin varmaa, että hintoja muokatataan. Eivät kulut ole lähellekään nousseet samassa suhteessa vuoden aikana kuin hinnat.

Tuotantokustannukset ja hinnat ovat pari ainoastaan kalleimman tuotantomuodon kohdalla, sen tuotantomuodon joka lopulta määrittää kunkin tunnin pörssihinnan. Ja nimenomaan kaasun ja hiilen (sekä päästöoikeuksien) hinnat ovat raketoineet viimeisen vuoden aikana.

Sitä on vaikeaa sanoa miten mikin voimala optimoi (ja missä maassa) tuotantoaan.

Ei edes ole vaikeaa. Kun oli vakaammat ajat oli helpohko päätellä jopa yksittäisen voimalan tasolla sitä mikä taho asetti minkäkin alueen hintatason, varsinkin mitä pienempiä alueet olivat. Yksinkertaistan:

1) Ydinvoimalat ajavat huoltojen ulkopuolella täyttä tehoa, aina. Päivän keskihinnan pitäisi painua todella alas että ydinlaitoksissa edes harkittaisiin tehojen laskemista.
2) Tuulivoimalat ajavat huoltojen ulkopuolella sen mitä tuulisuus antaa myöten. Tämä on hieman yksinkertaistettu malli ja varsinkin kun valtion alueella alkaa olemaan ylimäärin tuulivoimaa saattaa tulla useammin tilanteita että laitosten pysäyttäminen kannattaa. Mutta tällä hetkellä ei ole kauheasti järkeä olla tuottamatta
3) Vesivoimalat yrittävät optimoida rajallisen resurssin eli veden käyttöä mahdollisimman kalliille tunneille. Osa kapasiteetista saatetaan jättää säätömarkkinaa varten.
4) Yhteiskäyttölaitokset tuottavat lämmön ohessa sähköä jos polttoaineen + päästöoikeuden yhteenlaskettu rajahinta alittaa pörssisähkön arvon. Yleensä yöllä sähköä tuotetaan vähemmän, päivällä enemmän.
5) Puhtaat lauhdelaitokset toimivat kuten kohdassa 4) mutta heitot tuntien ja päivien välillä ovat isompia koska peruskuormaa ei ole
6) Aurinkovoimalat kuten tuulivoimalat paitsi että säätö mahdollisuudet ovat mitättömät

Kun tuota katsoo niin kyllä sen hinnan asettaa norjalaiset vesivoiman tuottajat sekä muutama hassu fossiilisia käyttävä laitos. Vesivoiman tuottajat tietenkin oikeaoppisesti arvottavat veden kalleimman tuotantomuodon eli kaasun/hiilen tasolle, koska se on heille liiketaloudellisesti kannattavinta.

Nyt on eduskunnassa kysely ja valtionvarainministeri Saarikko juuri myönsi että valtio tarvitsee rahaa ja siksi on hyvä, että valtio perii ensivuonna voitoista ton uuden veron. Eli eduskunnassakin tiedetään tämä rahastus.

Kannattaa huomata että siinä missä valtio ottaa, laskun maksavat kuluttajat ja toisaalta näppejään jäävät nuolemaan sähköyhtiöiden omistajat eli hyvin usein suomalaiset kunnat. Lisäksi koska vero maksetaan 2023 tuloksesta on erittäin todennäköistä että sähköyhtiöt käyttävät kaikki mahdolliset lailliset keinot joko siirtää tai pienentää näytettävää tulosta ensi vuonna että verovaikutus minimoituu.