Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[kaarlos]

Niitä päiviä ei vaan taideta enää montaa jos ollenkaan nähdä ennen ensi kesää.

Joo, ei nähdä yhtään. Mitä nyt viimeisen viikon monena päivänä putkeen käynyt hinta nollassa, mutta kai se on just tänään se kriittinen piste jonka jälkeen niitä ei vaan nähdä.

 

[Markkanen]

Se marginaali nyt on aika hiluja kun katsoo tämänkin päivän pörssihintoja ja näitä "vuoristorata"päiviä tuntuu olevan tämän tästä eikä vielä ole edes talvi. Tietysti mieluummin 0,50 c marginaali kuin 1 c ja on sillä suhteessa suurempi merkitys kun sähkön hinta käy nollassa tai alle. Niitä päiviä ei vaan taideta enää montaa jos ollenkaan nähdä ennen ensi kesää.

Torstaina ennusteet näyttää parhaimmillaan liki 6000MW tuulivoimaa. En usko että iha hirveesti yli nollan ole spotti.

 

[Kuudennusmies]

Näkeekö mistään varsinaisia tuntikohtaisia sähkön hinnan tarjonta- ja kysyntätasoja/-käyriä? Olisi mielenkiintoista tutkia, millä tasoilla päivittäisiä hintoja on tarkalleen huudettu. Onkohan tieto edes julkista? Muistan lukeneeni, että viime talven hintapiikkien aikaan pienikin muutos kysynnän ja tarjonnan leikkauspisteessä olisi pudottanut pörssisähkön hintaa reilusti. Uutista en tähän hätään löydä.

 

[Lämpöpumppu]

Näkeekö mistään varsinaisia tuntikohtaisia sähkön hinnan tarjonta- ja kysyntätasoja/-käyriä? Olisi mielenkiintoista tutkia, millä tasoilla päivittäisiä hintoja on tarkalleen huudettu. Onkohan tieto edes julkista? Muistan lukeneeni, että viime talven hintapiikkien aikaan pienikin muutos kysynnän ja tarjonnan leikkauspisteessä olisi pudottanut pörssisähkön hintaa reilusti. Uutista en tähän hätään löydä.

Nordpoolin sivuilta nämä käyrät näkee.

 

[vemkki]

Nordpoolin sivuilta nämä käyrät näkee.

Mutta ei takautuvasti, ainakaan ilman mitään kirjautumisia tms.

 

[B12]

Vähän mietityttää ennustettu määrä. Kenen kannattaa rakennuttaa näitä aurinkopuistoja, jos suuren osan parhaasta tuotantoajasta sähkön hinta on nollassa tai negatiivinen? Toki tulee halvalla hinnalla toimivia sähkökattiloita ja sähkön varastointi kehittyy, mutta nuo vuoden 2030 kasvuennusteet ovat ihan omaa luokkaansa.

Ei se sähkö enää silloin ole halpaa, kun "halvan" sähkön kuluttajia on maa täynnä. Vetylaitokset, energiavarastot, sähkökattilat jne puhkuvat täysillä kun tuulee. Ei silloin ole enää sähköylijäämää.

 

[DerClown]

Asiasta on varmaan jo keskusteltu joten pahoittelen asiaa etukäteen, en löytänyt äkkiseltään tästä keskustelua.

Olen tutkinut kiinteiden sopimuksen hinnat ja miten futuurihinnat määräytyy.
Minun järkiini ei käy se, että 2015-2020 pörssisähkö liikkui 4-5c/kwh paikkeilla ja kiinteitä sopimuksia tehtiin suurin piirteihin samoihin hintoihin.
Tänään pörssisähkö liikkuu 6-7c/kwh/v paikkeilla ja kiinteät ovat 9c paikkeilla.

Futuurihinnat näyttävät että sähköhinnan suunta on selkeästi alaspäin.
Jos odotettavissa on että pörssisähkö on tippumassa, eikö olisi järkevä myydä kiinteitä sopimuksia (jonkun verran) yli pörssisähkön odotettu hinta?

Eli miten määräytyy futuurit kiinteille sopimuksille?
Olettaisin että esim. Lumme ostaa 24kk futuurin hintaan 6c ja pistää oman marginaalin 1c päälle, ja kuluttaja maksaa 7c.
Näin olettaen 24kk futuurit maksavat tänä päivänä 8c, jos kiinteä hinta on 9c.

Miksi futuurit ovat niin kalliit? Miksi ne futuurit ovat niin korkeat, jos pörssihinta on 24kk sisällä selkeästi laskemassa?

 

[Keket1n]

Asiasta on varmaan jo keskusteltu joten pahoittelen asiaa etukäteen, en löytänyt äkkiseltään tästä keskustelua.

Olen tutkinut kiinteiden sopimuksen hinnat ja miten futuurihinnat määräytyy.
Minun järkiini ei käy se, että 2015-2020 pörssisähkö liikkui 4-5c/kwh paikkeilla ja kiinteitä sopimuksia tehtiin suurin piirteihin samoihin hintoihin.
Tänään pörssisähkö liikkuu 6-7c/kwh/v paikkeilla ja kiinteät ovat 9c paikkeilla.

Futuurihinnat näyttävät että sähköhinnan suunta on selkeästi alaspäin.
Jos odotettavissa on että pörssisähkö on tippumassa, eikö olisi järkevä myydä kiinteitä sopimuksia (jonkun verran) yli pörssisähkön odotettu hinta?

Eli miten määräytyy futuurit kiinteille sopimuksille?
Olettaisin että esim. Lumme ostaa 24kk futuurin hintaan 6c ja pistää oman marginaalin 1c päälle, ja kuluttaja maksaa 7c.
Näin olettaen 24kk futuurit maksavat tänä päivänä 8c, jos kiinteä hinta on 9c.

Miksi futuurit ovat niin kalliit? Miksi ne futuurit ovat niin korkeat, jos pörssihinta on 24kk sisällä selkeästi laskemassa?

Epävarmuus = marginaali

Venäjältä ei virtaa enää halpaa energiaa ja tämä aiheuttaa tilanteen, että olemme noin karrikoidusti muiden maiden ja kalliimpien tuotantomuotojen varassa huonon sään/tilanteen sattuessa (tuuleton, auringoton, huollot päällä jne.).

 

[Paapaa]

Minun järkiini ei käy se, että 2015-2020 pörssisähkö liikkui 4-5c/kwh paikkeilla ja kiinteitä sopimuksia tehtiin suurin piirteihin samoihin hintoihin.
Tänään pörssisähkö liikkuu 6-7c/kwh/v paikkeilla ja kiinteät ovat 9c paikkeilla.

Epävarmuus = marginaali

Juuri näin. Mitä vaikeampaa pörssihinnan ennustaminen on, sitä enemmän kiinteisiin pitää leipoa sisään turvamarginaalia, jottei myyjä saa näpeilleen. Asiakas maksaa sen korkeamman riskin, joka kiinteän myymiseen liittyy. Mitä enemmän hintojen heittely lisääntyy, sitä korkeampaa marginaalia kiinteisiin pitää leipoa sisään. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että kuluttaja joka sietää sitä vaihtelua ja siihen liittyvää riskiä, voi säästää pitkän pennin kun ei ota kiinteää. Tämä puolestaan lisää pörssin houkuttelevuutta - vähän kuten osakkeet ovat houkutteleva sijoitusmuoto kiinteään tuottoon (esim. korkosijoitus) verrattuna jos vain sietää tuottojen heittelyn.

 

[DerClown]

Juuri näin. Mitä vaikeampaa pörssihinnan ennustaminen on, sitä enemmän kiinteisiin pitää leipoa sisään turvamarginaalia, jottei myyjä saa näpeilleen. Asiakas maksaa sen korkeamman riskin, joka kiinteän myymiseen liittyy. Mitä enemmän hintojen heittely lisääntyy, sitä korkeampaa marginaalia kiinteisiin pitää leipoa sisään. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että kuluttaja joka sietää sitä vaihtelua ja siihen liittyvää riskiä, voi säästää pitkän pennin kun ei ota kiinteää. Tämä puolestaan lisää pörssin houkuttelevuutta - vähän kuten osakkeet ovat houkutteleva sijoitusmuoto kiinteään tuottoon (esim. korkosijoitus) verrattuna jos vain sietää tuottojen heittelyn.

Mielestäni nyt puhut siitä, että sähkön myyjä arpoo ja ottaa sen riskin itse ostamalla sähköä markkinoilta.

Tämähän tapahtui "sähkökriisin aikana" kun "hämärät" ja pienet sähköyhtiöt olivat arponeet sähkön hintaa jatkossakin olevan halpaa, ja olivat solmineet kiinteitä sopimuksia ilman vakuuksia (=futuureja).
Eikös ne ostaa futuureja varmistaakseen kiinteiden sopimuksen tuotto?
Tällöin niitten ei tarvi arpoa pörssisähkön hintoja vaan tuotto on varma.

 

[JaniKari]

Noihin pienimpien sähkönmyyjien kiinteisiin tarjouksiin en lähtisi. Jos markkinoilla tapahtuu jotain yllättävää niin nämä pienet toimijat on hyvin äkkiä konkurssissa. Tällöin kiinteiden hintojen turva jää saamatta ja on oikeastaan aikalailla sama ottaa pörssisähkö.

 

[peksii]

Mielestäni nyt puhut siitä, että sähkön myyjä arpoo ja ottaa sen riskin itse ostamalla sähköä markkinoilta.

Tämähän tapahtui "sähkökriisin aikana" kun "hämärät" ja pienet sähköyhtiöt olivat arponeet sähkön hintaa jatkossakin olevan halpaa, ja olivat solmineet kiinteitä sopimuksia ilman vakuuksia (=futuureja).
Eikös ne ostaa futuureja varmistaakseen kiinteiden sopimuksen tuotto?
Tällöin niitten ei tarvi arpoa pörssisähkön hintoja vaan tuotto on varma.

Ei se tuotto ole varmaa, kun pitkän aikavälin futuureja voi ostaa vain tasaiselle kulutukselle (X MWh koko Q4/25 kvartaalin jokaiselle tunnille) eli kuluttajien profiiliriski, eli erityisesti kuinka paljon asiakkaat käyttävät sähköä niillä kalleimmilla tunneilla vs halvimmilla tunneilla, pitää leipoa hinnoitteluun mukaan. Teollisuudelle taasen sähkönmyyjät voivatkin pitää marginaaleja pienempinä, jos prosessit käyvät tasaisesti läpi vuorokauden.

 

[DerClown]

Ei se tuotto ole varmaa, kun pitkän aikavälin futuureja voi ostaa vain tasaiselle kulutukselle (X MWh koko Q4/25 kvartaalin jokaiselle tunnille) eli kuluttajien profiiliriski, eli erityisesti kuinka paljon asiakkaat käyttävät sähköä niillä kalleimmilla tunneilla vs halvimmilla tunneilla, pitää leipoa hinnoitteluun mukaan. Teollisuudelle taasen sähkönmyyjät voivatkin pitää marginaaleja pienempinä, jos prosessit käyvät tasaisesti läpi vuorokauden.

Nyt päästään asiaan. Löytyykö tälle joku lähde mistä voisi tutustua aiheeseen?
Tämä selittää sen että kalleina tunteina talvella kulutus on Suomessa korkeampi kuin kesällä ja tuolloin futuureilla ei pystytä kattamaan kaiken sähkön tarve talvella.

 

[Grez]

Noihin pienimpien sähkönmyyjien kiinteisiin tarjouksiin en lähtisi. Jos markkinoilla tapahtuu jotain yllättävää niin nämä pienet toimijat on hyvin äkkiä konkurssissa. Tällöin kiinteiden hintojen turva jää saamatta ja on oikeastaan aikalailla sama ottaa pörssisähkö.

Monet ottaa kiinteän sopimuksen sen takia että "ei tarvitse kytätä tuntihintoja" ja sen psykologisen vaikutuksen osalta on ihan sama keneltä sen ottaa.

Kommentoin siis vain tuota että onko "sama ottaa pörssisähkö", en epäluotettavien käyttöä yleisesti.

 

[samsungaaja]

Taas pörssihinnat myöhässä, mikähän juttu. Lottokoneen roottori hajonnut ilmeisesti tms

Edit. ilmestyikin jo porssisahkoa.fi

 

[Tiwz]

Taas pörssihinnat myöhässä, mikähän juttu. Lottokoneen roottori hajonnut ilmeisesti tms

Edit. ilmestyikin jo porssisahkoa.fi

Käyttäisit Nordpoolia näissä tilanteissa niin ei tarvitsisi aina kysyä/"ihmetellä" kun kolmannen osapuolen sivusto X ei päivity ajallaan.

 

[Svaiski]

Taas pörssihinnat myöhässä, mikähän juttu. Lottokoneen roottori hajonnut ilmeisesti tms

Edit. ilmestyikin jo porssisahkoa.fi

Sähköseuranta -appi on kyllä täyttä timanttia. Näkee paljon muutakin kuin hinnat.

 

[Mukava]

Sähköseuranta -appi on kyllä täyttä timanttia. Näkee paljon muutakin kuin hinnat.

Ja nykyisin saa jopa push-ilmoituksen kun hinnat on tulleet sovellukseen. Ei tarvitse kyttäillä verkkosivustoja

 

[BongisKhan]

On kyllä niin upporikas-rutiköyhä-peliä tämä pörssisähköelämä. Huomenna keskihinta taas vaihteeksi 1,58c/kWh.

 

[Miksuu]

Taas pörssihinnat myöhässä, mikähän juttu. Lottokoneen roottori hajonnut ilmeisesti tms

Edit. ilmestyikin jo porssisahkoa.fi

Vaihda vaikka iltapaskaan Pörssisähkön hinta matalalla – Katso edullisimmat tunnit ko sielläkin on juttu ollut jo 14:08, jollei sun käyttämä osaa aina just niitä tuoda.. tai kuten edellä sanottu katso nordpoolista..

 

[peksii]

Nyt päästään asiaan. Löytyykö tälle joku lähde mistä voisi tutustua aiheeseen?
Tämä selittää sen että kalleina tunteina talvella kulutus on Suomessa korkeampi kuin kesällä ja tuolloin futuureilla ei pystytä kattamaan kaiken sähkön tarve talvella.

Täältä löytyy Nasdaqin tarkat määrittelyt futuurituotteille, mutta mitään helpommin ymmärrettävää lähdettä en kyllä keksi. Nasdaqin sivuilta pystyy seuraamaan, miten eri tuotteilla käydään kauppaa. Vuosi-, kvartaali- ja kuukausituotteet ovat ne yleisimmät, mutta niitä on mahdollista ainakin joidenkin tuotteiden osalta pilkkoa ihan päivätuotteiksi asti. Tuntituotteita ei ole kuitenkaan saatavilla.

Eli yksinkertaistettuna kiinteitä sopimuksia myyvän tulee pystyä arvioimaan ns. "keskikulutus" ja ostaa sen perusteella tarvittava määrä sähköä ja toivoa, että arvio osuu suhteellisesti kohdilleen eikä profiiliriskit toteudu liian pahoina.

 

[TheFlyingFinn]

Tänään piti ilmeisesti loppua tuo SE3->FI linjan huolto. Kun mitään uutta ei ole ilmoitettu niin ilmeisesti se saatiin toimintaan.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

 

[rock]

Olen tutkinut kiinteiden sopimuksen hinnat ja miten futuurihinnat määräytyy.
Minun järkiini ei käy se, että 2015-2020 pörssisähkö liikkui 4-5c/kwh paikkeilla ja kiinteitä sopimuksia tehtiin suurin piirteihin samoihin hintoihin.
Tänään pörssisähkö liikkuu 6-7c/kwh/v paikkeilla ja kiinteät ovat 9c paikkeilla.

Miksi futuurit ovat niin kalliit? Miksi ne futuurit ovat niin korkeat, jos pörssihinta on 24kk sisällä selkeästi laskemassa?

Ei se tuotto ole varmaa, kun pitkän aikavälin futuureja voi ostaa vain tasaiselle kulutukselle (X MWh koko Q4/25 kvartaalin jokaiselle tunnille) eli kuluttajien profiiliriski, eli erityisesti kuinka paljon asiakkaat käyttävät sähköä niillä kalleimmilla tunneilla vs halvimmilla tunneilla, pitää leipoa hinnoitteluun mukaan. Teollisuudelle taasen sähkönmyyjät voivatkin pitää marginaaleja pienempinä, jos prosessit käyvät tasaisesti läpi vuorokauden.

Juurikin näin.

Ehkä olisi hyvä taas vaihteeksi käydä läpi mitä tapahtuu kun sähkönmyyjä Oy Elektrodi Ab myy kiinteän sopimuksen. Kotitaloudet ja pienyritykset (yleensä alle 0.1MW jatkuva kulutus) niputetaan yleensä yhteen, isommille yrityksille on sitten kokonaan omat sopimukset. Kun X kuluttajaa ostaa vaikka välille 1.1.2025-31.12.2026 24kk sopimuksen, sähkön myyjä suojaa sähkön hankinnan ostamalla futuureja. Yksinkertaistetaan nyt asiaa sillä tavoin että asiakkaita on vaikka sen verran että heidän yhteinen keskikulutuksensa vuoden aikana on 1.2MW. Tämän suojatakseen yhtiö ostaa 1MW futuurin sekä vuodelle 2025 että vuodelle 2026. Tälläkin hetkellä nämä vuodet eivät ole saman hintaisia. Koska 1MW on pienin kauppayksikkö, saattaa olla että futuurin hinta on hieman kalliimpi markkinalla kuin yleinen hintataso, mutta se ei paljoa asiaa muuta. Lisäksi keskikulutuksesta jää suojaamatta 0.2MW, mutta yleensäkin yritykset hieman riippuen riskipolitiikasta suojaavat henkilöasiakkaiden kuormia jonnekin 80-85% tasoihin asti, harvoin sen yli. Loppu jää suojaamatta. Lisäksi päälle tulee vielä ns. profiiliriski eli miten kuluttajien käyttäytyminen vuorokauden sisällä vaihtelee. Nämä kaikki asiat vaikuttavat hyvin paljon siihen marginaaliin mitä futuurin hinnan ja asiakkaan maksaman hinnan välille jää.

Lisäksi kun historiaa tarkastellaan niin jos vaikka firma myi 5snt/kWh kiinteitä sopimuksia niin todennäköisesti silloin futuureja sai 3,5snt/kWh hintaan. Tällä hetkellä jos hinta ulosmyynnissä on 9snt/kWh niin futuurit maksavat 6snt/kWh. Prosentuaalinen ero on hieman kasvanut, mutta ei niin paljoa kuin päälle päin luulisi ja lisäksi isompi hintaheilunta on nostanut huimasti profiilikustannuksia mitä myyjä joutuu arvioimaan ja kattamaan. Pörssisähköasiakkaat ovat yritykselle paljon yksinkertaisempia ja vähäriskisimpiä kuin kiinteät sopimukset.

 

[kapiteeli]

Tekniikka & Talous uutisoi (maksumuurin takana) italialaisesta Energy Domesta, joka rakentaa energiavarastoja, jotka perustuvat hiilidioksidin olomuodonmuutoksiin. Minulla ei ole pääsyä maksumuurin taakse, mutta muualla hinnaksi arvioidaan muodostuvan 180 €/kWh. Tämä olisi selvästi halvempi kuin eräs maailman suurimmista akuista Melbournessa (283 €/kWh), mutta samaa luokkaa kuin Kemijärven pumppuvoimala (156-208 €/kWh). Saatavilla olevien tietojen perusteella voisi arvioida, että tällainen energiavarasto olisi huomattavasti nopeampi rakentaa kuin pumppuvoimalaitos, mutta edullisempi kuin akkuvarasto, joten sille varmasti olisi markkinoita, mikäli lupauksiin päästään. Unohtamatta sitä, että akkujen teho heikkenee ajan myötä. Myös Westinghouse aikoo rakentaa samantyyppisen energiavaraston Alaskaan. Firman edustaja kertoo haastattelussa, että tällaisen energiavaraston hinta olisi noin puolet litiumakuilla rakennetun varaston hinnoista, joten oltaisiin aika samoissa lukemissa kuin Energy Dome. Kuitenkin jos puhutaan viikkojen tai kuukausien pituisesta varastoinnista, suurimpana ongelmana ei liene niinkään energiavaraston hinta, vaan se, että ostettu energia (=käytetty raha) seisoo tyhjän panttina odottamassa kalliimman sähkön aikoja.

Jännittäviä uutisia, jotka jääneet itseltä huomaamatta! EPV Energialla on käynnissä ympäristövaikutusten arviointiohjelma Energy Domen sähkövarastosta Laihialle. Yhtiö suunnittelee kahdeksaa yksikköä, jolloin varastoitavan energian määrä olisi noin 1600 MWh ja purku voisi tapahtua 146 MW teholla. Varaston hyötysuhde olisi noin 74 %.

 

[zepi]

Jännittäviä uutisia, jotka jääneet itseltä huomaamatta! EPV Energialla on käynnissä ympäristövaikutusten arviointiohjelma Energy Domen sähkövarastosta Laihialle. Yhtiö suunnittelee kahdeksaa yksikköä, jolloin varastoitavan energian määrä olisi noin 1600 MWh ja purku voisi tapahtua 146 MW teholla. Varaston hyötysuhde olisi noin 74 %.

Aika vähän tehoa suhteessa energiamäärään, akkuihin verrattuna halvemman hinnan hyöty sulaa ihan suoraan siinä, että tehoa on liian vähän suhteessa energiamäärään…

Tuon ehtii parhaimmillaan syklaamaan tyhjästä täyteen ja takaisin 1x per 24h ja tuottoisimpiin tunteihin (saati 15minuuttisiin) saa tuupattua vain yksittäisiä prosentteja koko säilötystä energiamäärästä.

Akkulaitoiset mitoitetaan usein 2 tai 4h purkuteholle -> ne ehtii syklaamaan hintaheiluvimpien päivien aikana 3-6x eestaas + parhaan tunnin (tai vartin) aikana saa tuupattua myyntiin paljon suuremman osan energiamäärästä.

Väittäisin että kannattaisi maksaa aika paljon enemmän saadakseen 1.6GWh 400MW laitoksen.

 

[Viltsu83]

On kyllä niin upporikas-rutiköyhä-peliä tämä pörssisähköelämä. Huomenna keskihinta taas vaihteeksi 1,58c/kWh.

Koko loppukuu tulee pörssissä olemaan hyvin todennäköisesti enemmän tai vähemmän halpaa, enimmäkseen enemmän. Tuulivoimaa on nyt todella paljon luvassa pitkäksi aikaa. Nyt nautitaan.

 

[Jaguafgeg]

Sauna on kyllä näillä hinnoilla tosiaan lämmennyt.

 

[kapiteeli]

Jännittäviä uutisia, jotka jääneet itseltä huomaamatta! EPV Energialla on käynnissä ympäristövaikutusten arviointiohjelma Energy Domen sähkövarastosta Laihialle. Yhtiö suunnittelee kahdeksaa yksikköä, jolloin varastoitavan energian määrä olisi noin 1600 MWh ja purku voisi tapahtua 146 MW teholla. Varaston hyötysuhde olisi noin 74 %.

Taas jännittäviä uutisia! TVO hakee Rauman kaupungilta suunnitteluvarausta akkuvarastolle. Valitettavasti jutussa ei mainita varaston kokoa, mutta alueen koko on 1,2 hehtaaria. Kuulemma 20MW/40MWh varasto vie 0,1 hehtaaria, joten jos heitetään hatusta että 50 % pinta-alasta käytettäisiin varastoon, voisi varaston koko olla noin 120 MW/240 MWh. Neoenilla on rakenteilla Pohjoismaiden suurin varasto, 56,4 MW/112,9 MWh, joten tämän tupakkiaskin kansilaskelman perusteella TVO:n suunnitelmat ovat suuria. Kuluu kuitenkin useita vuosia, ennen kuin moinen varasto on valmis. Kaupunki saattaa antaa vihreää valoa jo maanantaina.

 

[maxion]

Vuoden keskihinta 5.89 snt/kWh
Vuoden yökeskihinta 3.63 snt/kWh
28 vrk keskihinta 5.73 snt/kWh
7 vrk keskihinta 3.16 snt/kWh

Kyllä meillä nyt vaan on aika halpaa sähköä suomessa. p.l. jotkut siirtoyhtiöt.


Suhteelisen vähän nämä kalliit päivät ovat loppujen lopuksi vaikuttaneet keskihintaan. Jopa pörssin keskihinta on ollut halvempi kuin nämä kiinteät sopparit jotka ovat olleet esille viimeisen vuoden aikana.

 

[Grez]

Suhteelisen vähän nämä kalliit päivät ovat loppujen lopuksi vaikuttaneet keskihintaan. Jopa pörssin keskihinta on ollut halvempi kuin nämä kiinteät sopparit jotka ovat olleet esille viimeisen vuoden aikana.

Sinänsä ei kannata verrata pörssinkeskihintaa ihan suoraan kiinteisiin soppareihin, koska ainakin ilman optimointia ja/tai sähköautoa normaalilla kotitalouden käytöllä pörssisähköstä joutuu maksamaan enemmän kuin keskihinnan (koska epätasainen kulutusprofiili) ja siihen vielä marginaali päälle.

Kuukausitasolla pörssin keskihinta plus marginaali on suoraan vertailukelpoinen kulutusvaikutuksellisten sopimusten hintoihin.