Sähköauton kotilataus

Verkkoyhtiö lähestyy liittymän nostolla jos kovin useasti alat paukutella yli rajojen. :comp:
 
Noissa on aina sekin mahdollista et yhden käyttäjän törttöilystä lähtee sähköt useammalta käyttöpaikalta. Sopimusehtojen puitteissa voi joutua korvausvastuuseen muille sähköverkon käyttäjille aiheutuneista vahingoista ja sähköverkon kulut siihen päälle.
 
Onko noille suosituksille muuta perustetta kuin se että pääsulakkeen palaminen aiheuttaa mielenharmia? En keksi palovaaraa tai vakuutusvaaraa tuosta ja eipä taida sähköyhtiökään kiinnostua pienestä mutta jatkuvasta ylityksestä. Ja jos sähköyhtiö kiinnostuisikin niin ei siitä mitään korvausvelvollisuutta synny.
Tehomaksuahan tässä puuhataan...

Lisäksi jos korvausvelvollisuuksista on puhe, niin oletettavasti luulisi sulakkeen joka on verkonhaltijan katkaisevan syötön.
 
Viimeksi muokattu:
Motonetin Defan paketti on ainakin edullinen. Kokemuksia ei ole mutta pitäisi takuiden ja vastaavien onnistua helpommin kuin minkään pikkupuljujen kanssa. Mutta jos sulla on jotain hinkuja kotiautomaatioon niin sitten ehkä fiksumpia ratkaisuja. Itselleni kotiautomaatioksi riittäisi kellokytkin 01:00 - 07:00 ja manuaalinen munakello kytkin pakko-ohjaukseen niin se defa toimisi sen kanssa ihan ok.
Defan systeemi kuormanhallinnalla yllättävän toimiva. Pörssisähköohjaus ei toki ole ihan 100% aseta&unohda, vaan sehän nappaa vuorokauden halvimmat x:n määrän tunteja. Sinne kun saisi jonkun hinnan max-arvon asetettua, eli ei lataisi muuten kuin pakotettuna jos vrk:n alin hintakin on esim. yli 20 snt/kwh. Kuormanhallinta toimii oletetunlaisesti, eli alentaa latausvirtaa autolle jos samalla sattuu sauna ja uuni olemaan päällä (testattu kokeilumielessä)
 
Ai perhana tuo tehomaksu. Olin suunnittelut, että nakkaa auton laturin nokkaan töiden jälkeen niin akku täynnä ennen nukkumaanmenoa (=voi käydä irrottamassa johdon) mutta tuon takiahan kannattaa ajoittaa lataus yölle.
 
Onko noille suosituksille muuta perustetta kuin se että pääsulakkeen palaminen aiheuttaa mielenharmia? En keksi palovaaraa tai vakuutusvaaraa tuosta ja eipä taida sähköyhtiökään kiinnostua pienestä mutta jatkuvasta ylityksestä. Ja jos sähköyhtiö kiinnostuisikin niin ei siitä mitään korvausvelvollisuutta synny.
Ainakin meillä pääsulakkeet ovat sinetöidyssä rasiassa, eli sähköyhtiölle pitää ilmoittaa joka kerta kun palavat. Siitä en tiedä seuraako siitä jotain muuta ylimääräistä kulua tai selvitettävää.
 
Ainakin meillä pääsulakkeet ovat sinetöidyssä rasiassa, eli sähköyhtiölle pitää ilmoittaa joka kerta kun palavat. Siitä en tiedä seuraako siitä jotain muuta ylimääräistä kulua tai selvitettävää.
Voi olla, että ovat sinetöidyt, mutta ei tartte olla.

Sen kun vaihdat itse. Pääkytkimestä virrat pois, vanha sulake pois, uusi tilalle ja pääkytkin takaisin päälle.

esimerkkejä:


Mikäli pääsulakkeet sijaitsevat kiinteistön omassa pääkeskuksessa, voit itse vaihtaa ne sähköturvallisuusohjeita noudattaen.


  • Pääsulakkeita on asennettu yleensä kolme kappaletta pylvääseen, jakokaappiin tai pääkeskukseen. Voit vaihtaa itse pääsulakkeet, jotka sijaitsevat kiinteistön sisällä olevassa pääkeskuksessa.
  • Muista noudattaa sähköturvallisuusohjeita ja katkaista sähköt pääkytkimestä kääntämällä kytkin 0-asentoon ennen sulakkeen vaihtoa. Huom! Pääsulakkeen varokepohjassa on jännite, vaikka sulake on poistettu ja pääkytkin on 0-asennossa.





Kaikissa näissä ja monissa muissa kerrotaan pääsulakkeen vaihdon olevan itse ok.
 
Voi olla, että ovat sinetöidyt, mutta ei tartte olla.

Sen kun vaihdat itse. Pääkytkimestä virrat pois, vanha sulake pois, uusi tilalle ja pääkytkin takaisin päälle.

esimerkkejä:


Mikäli pääsulakkeet sijaitsevat kiinteistön omassa pääkeskuksessa, voit itse vaihtaa ne sähköturvallisuusohjeita noudattaen.


  • Pääsulakkeita on asennettu yleensä kolme kappaletta pylvääseen, jakokaappiin tai pääkeskukseen. Voit vaihtaa itse pääsulakkeet, jotka sijaitsevat kiinteistön sisällä olevassa pääkeskuksessa.
  • Muista noudattaa sähköturvallisuusohjeita ja katkaista sähköt pääkytkimestä kääntämällä kytkin 0-asentoon ennen sulakkeen vaihtoa. Huom! Pääsulakkeen varokepohjassa on jännite, vaikka sulake on poistettu ja pääkytkin on 0-asennossa.





Kaikissa näissä ja monissa muissa kerrotaan pääsulakkeen vaihdon olevan itse ok.
Vaihto on tottakai ok, mutta silti kuvittelisin että pitää ilmoittaa sinetin laittajalle että on vaihdettu. Oletan sinetin olevan siinä sitä varten että voidaan todeta jos joku suurentaa sulakkeita omin luvin
 
Onko noille suosituksille muuta perustetta kuin se että pääsulakkeen palaminen aiheuttaa mielenharmia? En keksi palovaaraa tai vakuutusvaaraa tuosta ja eipä taida sähköyhtiökään kiinnostua pienestä mutta jatkuvasta ylityksestä. Ja jos sähköyhtiö kiinnostuisikin niin ei siitä mitään korvausvelvollisuutta synny.
On peruste. Olet ostanut verkkoyhtiöltä kaistaa esim. 3x25A verran ja jos et siinä pysy, pääsulakekokoa pitää suurentaa tai kulutus rajoittaa alle. Verkkoyhtiöillä on sulakekokoihin pohjautuva hinnasto, joiden mukaan asiakkaat maksavat maksujaan. Jos ylitys on jatkuvaa, ymmärtääkseni yhtiö voi pistää sähköt poikki, ellei sulakekokoa nosteta.

Se on sitten ero juttu, miten ahkerasti yhtiöt näiden perään katsovat. Periaatteessa muut asiakkaat subventoivat sinun kaistasi ylitystä, kun verkkoyhtiö tekee kapasiteettiratkaisujaan.
 
On peruste. Olet ostanut verkkoyhtiöltä kaistaa esim. 3x25A verran ja jos et siinä pysy, pääsulakekokoa pitää suurentaa tai kulutus rajoittaa alle. Verkkoyhtiöillä on sulakekokoihin pohjautuva hinnasto, joiden mukaan asiakkaat maksavat maksujaan. Jos ylitys on jatkuvaa, ymmärtääkseni yhtiö voi pistää sähköt poikki, ellei sulakekokoa nosteta.

Se on sitten ero juttu, miten ahkerasti yhtiöt näiden perään katsovat. Periaatteessa muut asiakkaat subventoivat sinun kaistasi ylitystä, kun verkkoyhtiö tekee kapasiteettiratkaisujaan.
Kuvittelisin kapasiteetin laskennassa olevan huomioitu se mitä sulakkeet antavat, eli lyhyt ylitys ei varmastikaan ole ongelma.
 
Kuvittelisin kapasiteetin laskennassa olevan huomioitu se mitä sulakkeet antavat, eli lyhyt ylitys ei varmastikaan ole ongelma.
Jos alueella on vaikka 30 taloa, toissa kaikissa on 3x25A pääsulakkeet, niin tuskin sitä kapasiteettia kuitenkaan on 30 x 3x25A?

Ja ei tollaista käyttötapausta ole käytännössä edes mahdollista tulla eteen. Eiköhän joku 50-60% maksimista ole lähellä toteunutta maksimia tollaisessa setupissa? Toki sähköautot ja yölle siirtyvä kulutus nostaa varmasti yöllisiä huipputehoja lähemmäs maksimia.
 
Jos alueella on vaikka 30 taloa, toissa kaikissa on 3x25A pääsulakkeet, niin tuskin sitä kapasiteettia kuitenkaan on 30 x 3x25A?

Ja ei tollaista käyttötapausta ole käytännössä edes mahdollista tulla eteen. Eiköhän joku 50-60% maksimista ole lähellä toteunutta maksimia tollaisessa setupissa? Toki sähköautot ja yölle siirtyvä kulutus nostaa varmasti yöllisiä huipputehoja lähemmäs maksimia.
Ei varmaan olekaan, ja se on ihan toinen tarina mikä verkkoyhtiön tarkka kaava tuohon laskemiseen on. Väitän vaan että eiköhän se sisällä myös ne sulakkeen nimellisarvon ylitykset.

Ei tuosta tarvitse kuluttajan välittää. Omassa sopimuksessani ei ainakaan mainita ettei liittymän nimellisvirtaa saisi ylittää, vaan että sulaketta ei saa vaihtaa suurempaan. Se on sitten eri asia jos noita proppuja polttelee alvaariinsa..
 
Ei varmaan olekaan, ja se on ihan toinen tarina mikä verkkoyhtiön tarkka kaava tuohon laskemiseen on. Väitän vaan että eiköhän se sisällä myös ne sulakkeen nimellisarvon ylitykset.

Ei tuosta tarvitse kuluttajan välittää. Omassa sopimuksessani ei ainakaan mainita ettei liittymän nimellisvirtaa saisi ylittää, vaan että sulaketta ei saa vaihtaa suurempaan. Se on sitten eri asia jos noita proppuja polttelee alvaariinsa..

Mikäs verkkoyhtiö tämmöinen on? Ihmetys on suuri jos ei ao. löydy.

4.8. Sähkönkäyttöpaikan sähkönkäyttö tai -tuotanto ei saa ylittää verkkosopimuksessa tai
liittymissopimuksessa määriteltyä maksimivirtaa (sulakekoko) tai sovittua maksimitehoa. Jos
verkkosopimuksessa on sovittu liittymissopimusta pienemmästä maksimivirrasta tai
maksimitehosta, sovelletaan pienempää maksimivirtaa tai maksimitehoa.
 
Mikäs verkkoyhtiö tämmöinen on? Ihmetys on suuri jos ei ao. löydy.
Itse ymmärrän tuon niin että sulakokoa ei saa ylittää, kun en ole maksimivirrasta sopinut. Sulakkeet minulla ovat 3x25A gG, jotka sallivat n. 1,25x ylityksen tunnin ajalla.

Verkkoyhtiön omilla sivuilla on tieto että olen käyttänyt n. 60 % liittymän kapasiteetista (sisältää myös ajankohdan jolloin tuo on tapahtunut), vaikka tuo menee yli 25 A jo ilman autolataustakin.
 
Jos on posliini sulakkeet paasulakkeina niin sita voi pohtia omissa paissaan jos laittaa kuormanhallinnan rajaksi 28A. Sulakkeet eivat ihan helposti paukahda pienilla ylityksilla.
Joo ei... vaati 36A ja 45 minuuttia... ;) Selvittely tässä nyt vielä kesken, että miksi se noin ylös edes pääsi, koska mikäli kuormanhallinta oli yhtyedessä laturiin, niin laturin olisi pitänyt sitä rajoittaa ja mikäli kuormanhallinnalla eikä laturilla ollut yhteyttä, niin laturin olisi pitänyt merkittävästi rajoittaa latausvirtaa (3x6A). Ja kuumavesivaraajakaan ei ollut päällä.
 
Menee kyllä jo aika huvittavaksi optimoinniksi jos aletaan elämään veitsen terällä ja rajoitetaan kuormanhallinnalla virtaa niin, että liikutaan yli sulakkeen nimellisvirran mutta alle toimintavirtarajan.

Varsinkin kun ihan perus 3x10A virrallakin jo saa kymmenessä tunnissa akun lähes tyhjästä lähes täyteen suurimman osan sähköautoista.

Lisäksi tuossa touhussa on muitakin riskejä kuin sulakkeen palaminen. Sulakkeen palaminen on aina suunnittelematon asia lähtökohtaisesti ja ei ole mitenkään harvinaista, että sulakkeen palaessa tapahtuu jotain odottamatonta ja katujakokaapilla kärähtää jonovarokekytkimestä sulake, jonka vaihto(paikalle pääseminen) kestää sähköyhtiön toimesta vähintään tunnin, todennäköisemmin tunteja.

Sitten se, että onko siellä mittaus/ryhmäkeskuksessa varmasti joka ikinen liitos kiristetty kunnolla ja tiukalla vai onko jotain löysällä? Jos sattuu olemaan joku liitos löysällä ja kun tiedetään Ohmin laki, jossa teho(lämpö) on verrannollinen virran neliöön, niin tuo nimellisesti pieni ylitys kertaantuu lämmöntuotossa ja alkaa käristämään entisestään liitoksia, johdineristeitä yms. Ja ainekset soppaan onkin valmiit.

Samaan aikaan sähköverkkoyhtiö tutkii hieman tarkemmin että mistä se katujakokaapin sulakkeen palaminen oikein on voinut johtua ja huomaa logeista, että innokas foorumisti ja sähköauton latailija on kellottanut viimiset muutama kuukautta joka yö yli pääsulakekoon virtaa ja palkitsee tästä suorituksesta takautuvasti korotetuilla liittymämaksuilla ja mahdollisilla muilla seurauksilla, jotka voinee lukea verkkopalveluehdoista.
 
Menee kyllä jo aika huvittavaksi optimoinniksi jos aletaan elämään veitsen terällä ja rajoitetaan kuormanhallinnalla virtaa niin, että liikutaan yli sulakkeen nimellisvirran mutta alle toimintavirtarajan.
Ja jos olisit ollut alusta alkaen mukana niin tätä ei pohdittu optimoinnin mukaan vaan sen mukaan että kännykkään tuli paljon turhia ilmoituksia koska lataus katkaistiin. Silloin pieni virran nosto voi poistaa ongelman kokonaan.

Varsinkin kun ihan perus 3x10A virrallakin jo saa kymmenessä tunnissa akun lähes tyhjästä lähes täyteen suurimman osan sähköautoista.
Nyt oli kyse siitä että ajoittain ei ollut vapaana 3x6A niin kännykkään tuli turha ilmoitus

Lisäksi tuossa touhussa on muitakin riskejä kuin sulakkeen palaminen. Sulakkeen palaminen on aina suunnittelematon asia lähtökohtaisesti ja ei ole mitenkään harvinaista, että sulakkeen palaessa tapahtuu jotain odottamatonta ja katujakokaapilla kärähtää jonovarokekytkimestä sulake, jonka vaihto(paikalle pääseminen) kestää sähköyhtiön toimesta vähintään tunnin, todennäköisemmin tunteja.
Mahtaakohan näillä tapauksilla olla yhtään mitään tekemistä sen kanssa että pääsulaketta on ajettu useita tunteja 10% ylikuormalla?


Sitten se, että onko siellä mittaus/ryhmäkeskuksessa varmasti joka ikinen liitos kiristetty kunnolla ja tiukalla vai onko jotain löysällä? Jos sattuu olemaan joku liitos löysällä ja kun tiedetään Ohmin laki, jossa teho(lämpö) on verrannollinen virran neliöön, niin tuo nimellisesti pieni ylitys kertaantuu lämmöntuotossa ja alkaa käristämään entisestään liitoksia, johdineristeitä yms. Ja ainekset soppaan onkin valmiit.
Ihan yhtälailla saa sitten pelätä 25A kuin 27A. Oikeastaan ei kannata varmaan laittaa sähköjä ollenkaan jos touhu on sellaista että liitokset on löysällä. Useimilla kuitenkin 11/22 kW asennus on kohtuu uusi ja oikosulkuvirrat on mitattuna.

Samaan aikaan sähköverkkoyhtiö tutkii hieman tarkemmin että mistä se katujakokaapin sulakkeen palaminen oikein on voinut johtua ja huomaa logeista, että innokas foorumisti ja sähköauton latailija on kellottanut viimiset muutama kuukautta joka yö yli pääsulakekoon virtaa ja palkitsee tästä suorituksesta takautuvasti korotetuilla liittymämaksuilla ja mahdollisilla muilla seurauksilla, jotka voinee lukea verkkopalveluehdoista.
En jaksa uskoa että mitään sen kummempaa tapahtuu. Saisivat olla alvariinsa lähestymässä ihmisiä jos 10% ylittäminen olisi jotenkin merkittävää.
 
Mutta olettaen, että laturi ei anna speksien ulkopuolisesti rajoittaa minimiä vaan on 3x6A niin onko muuta tehtävissä kuin rahoittaa auton puolelta AC-latausta?

Oletettavasti pakkasten tullessa ja kahden ILPin jatkuvasti taloa lämmittäessä latauksen pätkiminen tulee vain lisääntymään. Latauksen ajoittaminen vain yölle voi auttaa, mutta silloin toisaalta lämminvesivaraaja menee päälle.

Auto antaa rajoittaa AC-latausta välillä 6-32A. Tyhmältä tuntuu asentaa laturi seinään, jos sitten lopulta latausnopeus onkin melkein samaa luokkaa sukolaturin kanssa. Vaikka on se tietysti tähän mennessä pätkimisistä huolimatta ollut nopeampi. Eiköhän talvesta selviä tavalla tai toisella.
 
Mutta olettaen, että laturi ei anna speksien ulkopuolisesti rajoittaa minimiä vaan on 3x6A niin onko muuta tehtävissä kuin rahoittaa auton puolelta AC-latausta?
Tarkista nyt aluksi vaihekohtainen kuormitus. Ongelmasi voivat johtua ihan siitä että vaiheiden kuormitus ei ole tasoissa jolloinka yksi vaiheen ylikuormitus rampauttaa latauksen.
 
Tää on varmaan miljoona kertaa kysytty mutta kysytään uudestaan; tietääkö laturi (3-vaihe AC) akun varaustason mistään? DC laturithan näkee varaustason mutta mites AC kotilaturit?

Mietin lähinnä että pystyykö laturin päässä rakentamaan älykkään latauksen että kun tulee tyhjällä akulla illalla kotiin ja lyö laturin kiinni niin auto lataisi heti akun vaikkapa 50-70% tasoon ja jatkaa latausta sitten vaikkapa aamuyöstä kohti 80-100% tasoja riippuen määrittelyistä?

Ideana siis pitää akku "optimialueella" eli 30-70% mahdollisimman pitkään, jos on "tyhmä" lataus ajastuksella niin se ensiksi antaa auton olla tyhjänä pitkään ja sitten taas aamuyöstä akku on turhaan "täynnä" pidempiä aikoja (autossa itsessään ei ole mahdollisuutta rajata 80% tasoon).

Tämä on nyt siis tekninen kysymys latausmahdollisuuksien osalta enkä kaipaa kommentteja akun huolessapidosta tms tässä kohtaa.
 
Tää on varmaan miljoona kertaa kysytty mutta kysytään uudestaan; tietääkö laturi (3-vaihe AC) akun varaustason mistään? DC laturithan näkee varaustason mutta mites AC kotilaturit?

Mietin lähinnä että pystyykö laturin päässä rakentamaan älykkään latauksen että kun tulee tyhjällä akulla illalla kotiin ja lyö laturin kiinni niin auto lataisi heti akun vaikkapa 50-70% tasoon ja jatkaa latausta sitten vaikkapa aamuyöstä kohti 80-100% tasoja riippuen määrittelyistä?

Ideana siis pitää akku "optimialueella" eli 30-70% mahdollisimman pitkään, jos on "tyhmä" lataus ajastuksella niin se ensiksi antaa auton olla tyhjänä pitkään ja sitten taas aamuyöstä akku on turhaan "täynnä" pidempiä aikoja (autossa itsessään ei ole mahdollisuutta rajata 80% tasoon).

Tämä on nyt siis tekninen kysymys latausmahdollisuuksien osalta enkä kaipaa kommentteja akun huolessapidosta tms tässä kohtaa.
Tässä tulee myös mahdollisia ongelmia vastaan autokohtaisesti. Ainakaan Audi ei suostu enää aloittamaan latausta ilman että piuhan käyttää irti jos latausasema on latauksen lopettanut
 
Tää on varmaan miljoona kertaa kysytty mutta kysytään uudestaan; tietääkö laturi (3-vaihe AC) akun varaustason mistään? DC laturithan näkee varaustason mutta mites AC kotilaturit?

Mietin lähinnä että pystyykö laturin päässä rakentamaan älykkään latauksen että kun tulee tyhjällä akulla illalla kotiin ja lyö laturin kiinni niin auto lataisi heti akun vaikkapa 50-70% tasoon ja jatkaa latausta sitten vaikkapa aamuyöstä kohti 80-100% tasoja riippuen määrittelyistä?

Ideana siis pitää akku "optimialueella" eli 30-70% mahdollisimman pitkään, jos on "tyhmä" lataus ajastuksella niin se ensiksi antaa auton olla tyhjänä pitkään ja sitten taas aamuyöstä akku on turhaan "täynnä" pidempiä aikoja (autossa itsessään ei ole mahdollisuutta rajata 80% tasoon).

Tämä on nyt siis tekninen kysymys latausmahdollisuuksien osalta enkä kaipaa kommentteja akun huolessapidosta tms tässä kohtaa.

Ei näe ac laturit varaustasoa autosta. Pilvenkautta sit kotiautomaatioon tiedon saanti toki tuon mahdollistaa auton apist, mutta laturi ei osaa sitä lukea.

Tässä tulee myös mahdollisia ongelmia vastaan autokohtaisesti. Ainakaan Audi ei suostu enää aloittamaan latausta ilman että piuhan käyttää irti jos latausasema on latauksen lopettanut

Riippuu laturista esim täällä kehuttu go-e osaa simuloida pistoolin irrotusta ja takaisin kiinni laittoa, toiminu itsellä ainakin täysin jos on halunnut sammutella.
 
Tää on varmaan miljoona kertaa kysytty mutta kysytään uudestaan; tietääkö laturi (3-vaihe AC) akun varaustason mistään? DC laturithan näkee varaustason mutta mites AC kotilaturit?

Mietin lähinnä että pystyykö laturin päässä rakentamaan älykkään latauksen että kun tulee tyhjällä akulla illalla kotiin ja lyö laturin kiinni niin auto lataisi heti akun vaikkapa 50-70% tasoon ja jatkaa latausta sitten vaikkapa aamuyöstä kohti 80-100% tasoja riippuen määrittelyistä?

Ideana siis pitää akku "optimialueella" eli 30-70% mahdollisimman pitkään, jos on "tyhmä" lataus ajastuksella niin se ensiksi antaa auton olla tyhjänä pitkään ja sitten taas aamuyöstä akku on turhaan "täynnä" pidempiä aikoja (autossa itsessään ei ole mahdollisuutta rajata 80% tasoon).

Tämä on nyt siis tekninen kysymys latausmahdollisuuksien osalta enkä kaipaa kommentteja akun huolessapidosta tms tässä kohtaa.
AC-latauksessa ei siirry tietoa varaustasosta. Asian voi kiertää omalla ohjelmoinnilla missä auton API:sta luetaan varaustaso ja ohjataan latauslaitteen API:n kautta latausta
 
AC-latauksessa ei siirry tietoa varaustasosta. Asian voi kiertää omalla ohjelmoinnilla missä auton API:sta luetaan varaustaso ja ohjataan latauslaitteen API:n kautta latausta

Ei taida olla kovin helppo tieä toteuttaa varaustilan lukemista auton OBD2 väylän kautta paikallisesti, BT OBD mokkulalla?
Shellyllä ei taida olla mahkuja https://www.shelly.com/products/topac-portable-ev-charger-11kw-eve01-11r tukea asiaan.

Sama Suomi nurkantakaa.fi nyt n 280€

Jos valmsitajalla (auto) on hyvä pilvirajapinnat ja tukilupaus, niin se toki kunkku, varsinkin jos sitä kautta saa ohjattua sitä latausta. ja siihen rajapintaa saa näppärrät palikat.
 
Tää on varmaan miljoona kertaa kysytty mutta kysytään uudestaan; tietääkö laturi (3-vaihe AC) akun varaustason mistään? DC laturithan näkee varaustason mutta mites AC kotilaturit?

Mietin lähinnä että pystyykö laturin päässä rakentamaan älykkään latauksen että kun tulee tyhjällä akulla illalla kotiin ja lyö laturin kiinni niin auto lataisi heti akun vaikkapa 50-70% tasoon ja jatkaa latausta sitten vaikkapa aamuyöstä kohti 80-100% tasoja riippuen määrittelyistä?

Ideana siis pitää akku "optimialueella" eli 30-70% mahdollisimman pitkään, jos on "tyhmä" lataus ajastuksella niin se ensiksi antaa auton olla tyhjänä pitkään ja sitten taas aamuyöstä akku on turhaan "täynnä" pidempiä aikoja (autossa itsessään ei ole mahdollisuutta rajata 80% tasoon).

Tämä on nyt siis tekninen kysymys latausmahdollisuuksien osalta enkä kaipaa kommentteja akun huolessapidosta tms tässä kohtaa.
Eipä se oikein hyödytä vaikka autossa olisi "älykäs" lataus, sillä sekin vain määrittää milloin lataus on aloitettava katkeamattomana, jotta ehtii täyttyä juuri ennen lähtöä. Vaikka laturissa olisi pörssisähköohjaus, niin silläkin voi oikeastaan määrittää vain milloin se antaa virtaa ulos. Jos laturi katkoisi aamuyöstä latausta, niin autohan ei tätä pystyisi laskemaan omaan suunnitelmaan, vaan akku jäisi vajaaksi suunnitellusta. Vaatisi siis ensin manuaalisen latauksen illalla, jonka katkoisi ja sitten tekisi aamuyölle uuden latauskerran käyttäen auton "älykästä latausta" eikä rajoittaisi itse laturilta saantia.

Polella toki latausmäärä säädettävissä 10% välein, eli tuossa tapauksessa pitäisi autosta ensin asettaa maksimi vaikka 70%:iin illalla ja sitten ennen nukkumaan menoa tehdä tuo edellämainittu venklaus säätämällä latausraja autolta 100%:iin ja asettamalla älykkään latauksen
 
Eipä se oikein hyödytä vaikka autossa olisi "älykäs" lataus, sillä sekin vain määrittää milloin lataus on aloitettava katkeamattomana, jotta ehtii täyttyä juuri ennen lähtöä. Vaikka laturissa olisi pörssisähköohjaus, niin silläkin voi oikeastaan määrittää vain milloin se antaa virtaa ulos. Jos laturi katkoisi aamuyöstä latausta, niin autohan ei tätä pystyisi laskemaan omaan suunnitelmaan, vaan akku jäisi vajaaksi suunnitellusta. Vaatisi siis ensin manuaalisen latauksen illalla, jonka katkoisi ja sitten tekisi aamuyölle uuden latauskerran käyttäen auton "älykästä latausta" eikä rajoittaisi itse laturilta saantia.

Kysyjä ymmärtääkseni tavoitteli akun hyvinvoinnin maksimointia, eli kiiresti ladata ns optimialueelle, ja max prosenttiin ajoittaa juuri siihen hetkeen kun ennustettu liikkeelle lähtö tapahtuu.

Ja siis teknisessä mielessä, ei sensuhteen onko tuossa jotain järkeä. Teknisesti tuo sinänsä mahdollistaisi pitkäaikas säilytyksessä optimoinnin.


Mutta tekninen kiinnostaa varmaan myös pörssisähkö opimojia, eli juuri tuo että voi laskea optimia sille että akku täynnä oletettuna lähtöaikana ja sille että auton on lähtövalmiina yllättäville ajoille, eli ladataan aina joku minimi hinnasta viis.

Polella toki latausmäärä säädettävissä 10% välein, eli tuossa tapauksessa pitäisi autosta ensin asettaa maksimi vaikka 70%:iin illalla ja sitten ennen nukkumaan menoa tehdä tuo edellämainittu venklaus säätämällä latausraja autolta 100%:iin
Jos tuohon rajapinta niin ko merkillä onnistuisi noin, kysyjällä ei tuota mahdollisuutta, ja ne rajapinnatkin taitaa olla kovasti auto kohtaisia, jos tarkoitus pohtia yleisesti eri sähkisten kanssa toimivaa.

Mutta onko tosiaan niin että AC latauksella autot ei tue kommunikointia dataväylän kanssa, siis teknisesti ei mahdollista. Eli pitää tyytyä valmistaja kohtaisiin pilvirajapintoihin ja OBD rajapintoihin.
 
Mutta onko tosiaan niin että AC latauksella autot ei tue kommunikointia dataväylän kanssa, siis teknisesti ei mahdollista. Eli pitää tyytyä valmistaja kohtaisiin pilvirajapintoihin ja OBD rajapintoihin.

Minulla on tähän omassa ohjauksessa suurpiirteinen ratkaisu. Käytössä kolmatta vuotta ja ollut ratkaisuna riittävä. Ei kykene aina prosenttiyksikön tarkkuuteen, mutta riittävän lähelle pääsee.

Ohjaukselle (HA+Node-Red) annetaan auton nykyiset prosentit (viesti tai suoraan HA:n sovelluksesta) ja prosenttien ajankohta (viestillä ajankohta asettuu automaattisesti). Latauksen osalta mitataan kWh:t ja ohjaukselle on annettu arvio paljonko akun 1 % on kilowattitunteina tai toisinpäin. Kun tiedetään prosentit ajan hetkellä 0 sekä tämän jälkeen ladatut kWh:t, voidaan laskea arvio auton varausprosentista nykyhetkeen.

Toki vaatii prosenttien ilmoittamisen ohjaukselle manuaalisesti, mutta se hoituu sujuvasti. Lisäksi tarvitaan tavoitetaso ja lähtöaika. Oma ohjaus latailee sitten hintaohjattuna siten, että lähtöhetkellä prosentit on tavoitteen mukaiset.

Yhden ladattavan auton kanssa toimii ok, en tiedä miten toisen kanssa hoitaisin - luultavasti tageilla kohdistettaisiin lataus tiettyyn autoon ja tavoitetasoon.

Jos lähtöaika on menneisyydessä antaa laturi virtaa halvimmilla tunneilla valitun prosenttimäärän / vrk. Latausta sitten on miten sattuu, mutta tuota ohjausta ei tule juurikaan käytettyä vaan käytännössä laitan aina lähtöajan tulevaisuuteen ja halutun varaustason.
 
Ei taida olla kovin helppo tieä toteuttaa varaustilan lukemista auton OBD2 väylän kautta paikallisesti, BT OBD mokkulalla?
Shellyllä ei taida olla mahkuja https://www.shelly.com/products/topac-portable-ev-charger-11kw-eve01-11r tukea asiaan.

Sama Suomi nurkantakaa.fi nyt n 280€

Jos valmsitajalla (auto) on hyvä pilvirajapinnat ja tukilupaus, niin se toki kunkku, varsinkin jos sitä kautta saa ohjattua sitä latausta. ja siihen rajapintaa saa näppärrät palikat.
Tiedän Konistien( itsekin entinen sellainen) käyttäneen OBD-porttilukua, joten täysin mahdollista.
Joka tapauksessa, moinen ohjelmointi ei ole esim HA:lla kovin vaikeaa. Mitään hyötyä siitä tosin ei ole( kuten ei varaustason rajaamista johonkin tasoon jos autolla ajaa normaalisti), joten parhaan toteutuksen saisi varmaan toteutettua yksinkertaisesti ohjelmoimalla latauslaitetta välittämättä varaustasosta. Mikäli hinta ei ole kriteeri( ei siis ole pörssisähköä eikä yö- tai kausisähkösiirtosopimusta), ei ajankohdalla ole väliä milloin se auto ladataan täyteen muulloin kuin talviaikaan. Talvella lataus kannattaa ajoittaa kokonaisuudessaan lähelle lähtöaikaa, jolloin ajoakku lämmittyy samalla eikä erillistä ajoakun lämmitystä tarvitse suorittaa täydellä teholla( itse tosin en lämmittäisi ajoakkua missään tilanteessa ajaessani vain lyhyitä, alle sadan kilometrin päiväajoja).
Sama juttu aurinkolatauksen kanssa; auton varaustasolla ei ole väliä vaan enemmän ongelmaa tuottaa direktiivein määrätyn 6 ampeerin minimilatausvirran osalta, joka ei kaikilla latauslaitteilla, kuten omalla Wallboxilla ilman säätöä, salli täysin aurinkoenergian hyvksikäyttöä( mikäli aurinkoenergian tuotto on alle 18*230 5 kW).

utta onko tosiaan niin että AC latauksella autot ei tue kommunikointia dataväylän kanssa, siis teknisesti ei mahdollista. Eli pitää tyytyä valmistaja kohtaisiin pilvirajapintoihin ja OBD rajapintoihin.
Kuten jo yllä mainitsin, ei ole mahdollista( syy nähtävästi se että AC-DC -muunnin välissä estää kommunikoinnin) .
 
Kuten jo yllä mainitsin, ei ole mahdollista( syy nähtävästi se että AC-DC -muunnin välissä estää kommunikoinnin) .

Vähän vaikea ymmärtää miten auton AC-DC muunnin estäisi kommunikoinnin, tai no en sitä epäile etteikö voisi kehittää toteutuksen joka sen estäisi. mutta kuullostaa vähän hölmöltä. Jos kyse jostain määräyksestä, standartista mikä keiltää sen niin no, sekin kuullostaa vähän hölmöltä, jos siis edes sen varaustilan saisi. sen ei luulis vaarantavan mitään , kuin akun yksityisyyttä :-) Kai sieltä auton tunnisteen saa, vai onko sekin vain DC latauksella.
 
Vähän vaikea ymmärtää miten auton AC-DC muunnin estäisi kommunikoinnin, tai no en sitä epäile etteikö voisi kehittää toteutuksen joka sen estäisi. mutta kuullostaa vähän hölmöltä. Jos kyse jostain määräyksestä, standartista mikä keiltää sen niin no, sekin kuullostaa vähän hölmöltä, jos siis edes sen varaustilan saisi. sen ei luulis vaarantavan mitään , kuin akun yksityisyyttä :-) Kai sieltä auton tunnisteen saa, vai onko sekin vain DC latauksella.
Ei se varmasti mitenkään mahdotonta olisi. Standardissa tällaista ei kuitenkaan (tietääkseni) ole, eikä sitä tietoa nyt vain ole saatavilla. Ei myöskään sitä auton tunnistetta.
Yhtä typerää on se, että latausta ei voi signaloida tapahtumaan alle 6A virralla. Mitään syytä tälläkään en keksi.
Hyundaissa esimerkiksi saa auton päästä "puolittajan" päälle, auto ottaa vain puolet pyydetystä virrasta (3-8A).

Jos automaatiota haluaa, pitää olla yhteydessä auton apiin.
 
Itse korjasin vinokuorman vetämällä uudet sähköt ilpeille. Silti pakkasilla pätkimistä tulee 6A rajan vuoksi. Huomasin että tehdasasetukset ABB:n laturille ovat hyvin varovaiset ja nostin kuormanhallinnan rajat muistaakseni 24A:iin, ja toisen paniikkikatkaisurajan 26 ampeeriin. Tämä jo auttoi paljon, eikä kenenkään kannata sulakekokoa lähteä ylittämään. Ainakin 5min aikajaksoilla seurattuna Elenian sivuilta vaihekohtainen kuorma on näin pysynyt sallittuna.
 
Ei se varmasti mitenkään mahdotonta olisi. Standardissa tällaista ei kuitenkaan (tietääkseni) ole, eikä sitä tietoa nyt vain ole saatavilla. Ei myöskään sitä auton tunnistetta.

Jos stadartissa ei ole eikä muuten ole vakiintunut, niin se tie sitten siinä.

Yhtä typerää on se, että latausta ei voi signaloida tapahtumaan alle 6A virralla. Mitään syytä tälläkään en keksi.
Hyundaissa esimerkiksi saa auton päästä "puolittajan" päälle, auto ottaa vain puolet pyydetystä virrasta (3-8A).

Jos automaatiota haluaa, pitää olla yhteydessä auton apiin.

Pilvirajapinnat kanssa aika kirjavaa ja pilvessä, se tosin mahdollistaisi sen että olisi joku välittäjä joka olisi yhtenäisenä rajapintana eri valmistajien välillä.
Paikalliset rajapinnat taitaa olla vielä vähäisempää, tai no OBD2 portista, mutta se sitten vaatii sen palikan joka tosin ehkä halvin komponentti totetuksessa.

Mutta onko OBD2 rajapinanssa akkun varaustila satandarti vakiintunut tapa, vai onko sekin sitten malli, valmistaja kirjavuutta. Niin onko se saatavissa "parkissa"
 

Statistiikka

Viestiketjuista
291 436
Viestejä
4 983 712
Jäsenet
80 010
Uusin jäsen
Jarno Piironen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom