En kritisoi eri henkilöiden jakamia kokemuksia täällä siitä, miten itse kullakin lataus on toiminut. Niistä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöksiä, koska asunnot ja niiden sähköjärjestelmät ovat erilaisia.
Jos nyt yritän pari nyrkkisääntöä todeta.
1. Auton lataus on hyvin erilaista sähkön käyttöä verrattuna kiinteistön muuhun sähkön käyttöön. Se tapahtuu verrattain kovalla teholla ja poikkeuksellisen pitkäkestoisesti.
2. Aina kun latausta on ottamassa käyttöön, olisi syytä tarkistaa olemassa olevan sähkölaitteiston kunto ja suojaus (=pistorasia, vikavirtasuoja jne). Asiaan liittyy myös standardeja, varsinkin uuden asennuksen osalta.
3. Yleisesti omakotitaloissa tai rivareissa on 3x25A pääsulakkeet, joskus 3x35A ja hyvin harvoin tätä järeämpi tai vain yksivaiheinen. Jos lataa 11 kW teholla, se tarkoittaa 3x16A latausta (3 x 16A x 230V = 11 kW)
4. Esim. ilmalämpöpumppu vie lämmityksessä karkeasti 0.5-2.0 kW tehoa eli 2-8A virtaa yhdeltä vaiheelta. Sauna taas vie kolmivaiheisesti 8-16A per vaihe, termostaatti toki pätkii kulutusta. IV-kone voi talvella viedä sähkövastuksen ollessa päällä yli 0.5 kW eli pari ampeeria. Vanhat on/off maalämpökoneet vievät käydessään 6-10A/vaihe, uudemmat invertterivehkeet vähemmän. Uuni hörppää enimmillään ~2-3 kW tehoa eli 8-13A virtaa. Induktioliesi voi hetkellisesti käyttää tehoa paljonkin, kahdelta vaiheelta lähes 7 kW eli melkein 16A per vaihe.
5. Pääsulake ei pala heti, kun raja (vaikka 25A) ylittyy. Hetkellisesti ylitystä voi olla reippaasti, pitkäaikaisesti sitten vähemmän.
6. Yksivaiheiset sähkölaitteet ei välttämättä ole jaettu tasaisesti kaikille kolmelle vaiheelle, vaan niitä saattaa olla jollakin vaiheelta enemmän kuin muilla. Tämä on vinokuormaa. Jos kuormanhallinta ei ole käytössä, latauksen mitoitus tulee tehdä eniten kuormitetun vaiheen mukaan.
7. Jos torppa on kovin huonosti eristetty ja sähkölämmityksellä, voi latauksen kanssa tulla tiukkaa. Muuten todennäköisesti selviää ohjaamalla latauksen yölle eikä ongelmia ole tiedossa.
8. Kulututustietoja ja tehopiikkejä saanee kaivettua verkkoyhtiön kautta ja löytyykö peräti datahubista (ainakin tuntitasolla). Tällainen selvitys ei taida maksaa kuin aikaa ja on ihan järkevää tehdä. Uusimpien sähkömittareiden han-portteihin voi tökätä reaaliaikalukijan, jolla saa lyhyetkin tehopiikit kiinni. Sen jälkeen ei tarvitse arvuutella.
Latausmatikkaa. Oletus, että auton sähkön käyttö 25 kWh/100km (talviaika) ja lataushäviöt 10%:
- 6h lataus 3x6A (~4 kW) = 90 km
- 6h lataus 3x8A (~5,5 kW) = 120 km
- 6h lataus 3x10A (~7 kW) = 150 km
- 6h lataus 3x12A (~8,3 kW) = 180 km
- 6h lataus 3x16A (~11 kW) = 240 km
Matti Meikäläisen päivittäisajoille luulisi kummasti riittävän jo 8A virralla eli alle 6 kW teholla lataaminen. Tällainen lisäkuormitus harvoin polttaa pääsulakkeita.