Sähköauton kotilataus

[P.T]

1. Laturi voimavirtaan ja liitetään talon wlan-verkkoon.
2. Kuormanhallintapalikka sähköpääkeskukseen, jännitetieto palikkaan joka vaiheesta ja 3x pihtimittaus talon liittymisjohtoihin, 3x (tai 1x) pihtimittaus aurinkosähkön tuloon sähkökeskukselle ja palikan yhdistäminen talon wlan-verkkoon (samaan kuin laturi).
3. Kuormanhallinta on oltava talon liittymisjohdoissa, ei autotallin syöttökaapeleissa, jos halutaan suojella pääsulakkeita.
4. Sitten pitää konffata laitteet. Hommat onnistuvat kännykällä, kun laitteet on saatu liitettyä wlan-verkkoon. Isoin haaste on, että pihtimittauksen vaiheet vastaavat jännitetiedon vaiheita sekä pihtimittaukset ovat oikein päin (positiivinen/negatiivinen arvo). Jos nämä eivät ole oikein, joutuu eri vaihtoehtoja kokeilemaan ja se on hieman työlästä.

Kommentoin sen verran kohtaa kaksi, että palikkaan menee tieto virrasta, ei jännitteestä. Lisäksi käsittääkeni suositellaan ensisijaisesti mittaamaan toisilla virtamuuntajilla (sama asia kuin manitsemasi pihtimittaus) verkkoon päin menevää virtaa eli ei suoranaisesti paneelien tuotantoa, vaan ylijäämää. go-e Controller Installation: How-To Guide

 

[mattix]

Kommentoin sen verran kohtaa kaksi, että palikkaan menee tieto virrasta, ei jännitteestä. Lisäksi käsittääkeni suositellaan ensisijaisesti mittaamaan toisilla virtamuuntajilla (sama asia kuin manitsemasi pihtimittaus) verkkoon päin menevää virtaa eli ei suoranaisesti paneelien tuotantoa, vaan ylijäämää. go-e Controller Installation: How-To Guide

Kyllä siihen palikkaan menee nimenomaisesti joka vaiheen jännitetieto. Siksi niitä sähkökaapelin (ei virtamittauksen) paikkoja on kolme + nolla. Yksihän vaihe riittäisi laitteen omalle sähkölle. Ilman jännitetietoa palikka ei voisi laskea vaihekohtaista tehoa eikä esittää tehotietoja sovelluksessa.

Ylijäämähän tulee jo mitattua liittymiskaapeleissa (=grid) olevilla virtamuuntajilla. Se kun mittaa talon kokonaiskulutusta ja jos se on negatiivinen, niin talosta virtaa tehoa sähköverkkoon.

 

[Iceman016]

1. Laturi voimavirtaan ja liitetään talon wlan-verkkoon.
2. Kuormanhallintapalikka sähköpääkeskukseen, jännitetieto palikkaan joka vaiheesta ja 3x pihtimittaus talon liittymisjohtoihin, 3x (tai 1x) pihtimittaus aurinkosähkön tuloon sähkökeskukselle ja palikan yhdistäminen talon wlan-verkkoon (samaan kuin laturi).
3. Kuormanhallinta on oltava talon liittymisjohdoissa, ei autotallin syöttökaapeleissa, jos halutaan suojella pääsulakkeita.
4. Sitten pitää konffata laitteet. Hommat onnistuvat kännykällä, kun laitteet on saatu liitettyä wlan-verkkoon. Isoin haaste on, että pihtimittauksen vaiheet vastaavat jännitetiedon vaiheita sekä pihtimittaukset ovat oikein päin (positiivinen/negatiivinen arvo). Jos nämä eivät ole oikein, joutuu eri vaihtoehtoja kokeilemaan ja se on hieman työlästä.

Miten kuormanhallinta toimii?
Kun sähköpääkeskuksen palikalle on asetettu liittymän maksimisulakekoko, palikka antaa laturille käskyn leikata latausta tarvittavan määrän ampeerin resoluutiolla. Leikkaus tapahtuu kaikista vaiheista, vaikka vain talon yksi vaihe olisi ylittämässä pääsulakkeen ampeerit. Reagointi on nopea.

Miten aurinkopaneelien hyödyntäminen toimii?
Laturille voi asettaa ehdoksi ladata autoa silloin, kun aurinkopaneelit tuottavat sähköä. Minusta älykkyys tämän osalta vaikuttaa aika fiksulle, vaikka itse en sitä käytä. Voi valita, ladataanko 1-vaiheisesti vai useammalla vaiheella ja monia muita asetuksia.

Mikä on tämän laitteen paras puoli?
Se on "seuraava matka" -lataus. Tämä lataus toimii seuraavasti:
1) Asetetaan kellonaika, milloin pitää olla tietty määrä sähköä ladattuna autoon
2) Valitaan joko pörssisähköohjaus ja/tai aurinkopaneelituotannolla lataaminen
3) Voidaan valita, ladataanko halutun määrän jälkeen lisää sähköä, jos pörssisähkön hinta alittaa kynnysarvon. Tämän kynnysarvon voi asettaa itse.

Laturi siis lataa itselläni aina tietyn määrän halvimmilla mahdollisilla pörssisähkön tuntihinnoilla ja vielä lisää, jos hinta on halpa. Aamulla auto on ladattuna. Myös aurinkopaneelien energialla lataamista voi säätää monipuolisesti.

Loistavaa! Kiitos paljon. Tämä selvensi asiaa erinomaisesti.

 

[Otso]

Ja keillä on Froniuksen invertteri, samalta valmistajalta löytyy myös laturi. Toimii suoraan yhteen, tukee pörssisähköä, aurinkoenergiaa ja kuormanhallintaa - näitä varten on syytä olla keskuksessa Froniuksen Smart Meter. Niin ja itsellä on tuo, silläpä on vuosi testattu ja toimivaksi todettu. Taitaa olla pohjimmiltaan sama laite kuin tuo Go-E. Saa muuten ulos lähes reaaliajassa vaihekohtaiset kuormitukset ymv. kivaa tietoa.

 

[Kaali]

Pitäisi vetää sähköpääkeskukselta tontin laidasta voimavirtakaapeli talon kulmalle kotilatausasemaan, jotta pystyy lataamaan 11kw teholla. Miten tuo homma käytännössä menee? Kaivan lapiolla johonkin 40cm syvyyteen voimavirtakaapelin ja sähkömies tulee kytkemään piuhan pääkeskukselle ja kotilatausasemaan? Pitääkö tuo voimavirtakaapeli viedä jossain suojaputkessa, kun kulkee maan alla? Mikä kaapeleista on paras tähän hommaan? Joku kumikaapeli?

Sekä tyhmänä kysyn, että eihän kodin sisältä sähkökaapilta voi vetää mitään voimavirtakaapelia kotilatausasemalle eli pitää nimen omaan vetää se tuolta tontin laidasta?

 

[smicke]

Ei sitä katukeskuksesta tietenkään vedetä vaan omasta sähkökeskuksesta. Kaivat sopivan kaivannon (puoli metriä riittää jos ei ajeta autolla yli), sähkömies vetää johdon suojaputkessa kaivantoon ja sinä täytät sen. Samalla kannattaa vetää datakaapeli kuormanhallintaa varten.

 

[Kaali]

Ei sitä katukeskuksesta tietenkään vedetä vaan omasta sähkökeskuksesta. Kaivat sopivan kaivannon (puoli metriä riittää jos ei ajeta autolla yli), sähkömies vetää johdon suojaputkessa kaivantoon ja sinä täytät sen. Samalla kannattaa vetää datakaapeli kuormanhallintaa varten.

Vähän ehkä termit itselläni hukassa. Tosiaan sähkökeskus (meidän oma), joka on tontin laidassa, mutta on meidän. Kaapeli tulisi nurmikon alla eli autolla ei päältä ajeta. Varmaan riittäisi, että lapion kärjen syvyyteen kaivaisi siis ja n. 20cm leveä kaivanto matkaltansa?

 

[ossid]

"Lapion kärjen syvyys" on kovin vaihteleva suure, kun se riippuu kaivajasta.

Sähköyhtiöt vaatii kiinteistön liittymiskaapelille aina vähintään 70cm, mutta muille kaapeleille riittää vähempikin.

50cm syvän ojan jos kaivat niin varmasti riittää.

Ojan pohjalle vähän hienoa hiekkaa, 50mm kaapelisuojaputki vetolangalla ja taas hiekkaa. Ja varoitusnauha täytyy laittaa myös.

Itse laittaisin tyhjän varaputken kaveriksi ihan vain koska voi ja tulevaisuuden tarpeet.

Kaapeli kannattaa melkein ottaa sähköasennusfirman kautta, usein niillä on sopivaa kaapelia pitkä kela josta saat tarvittavan määrän eikä tarvitse maksaa 100 metristä jos tarvit vain 30m.

Sopiva kaapeli tuohon on esim MCMK 4x2,5+2,5.

Niin ja se tietoliikennekaapeli kannattaa laittaa myös.

 

[Kaali]

"Lapion kärjen syvyys" on kovin vaihteleva suure, kun se riippuu kaivajasta.

Sähköyhtiöt vaatii kiinteistön liittymiskaapelille aina vähintään 70cm, mutta muille kaapeleille riittää vähempikin.

50cm syvän ojan jos kaivat niin varmasti riittää.

Ojan pohjalle vähän hienoa hiekkaa, 50mm kaapelisuojaputki vetolangalla ja taas hiekkaa. Ja varoitusnauha täytyy laittaa myös.

Itse laittaisin tyhjän varaputken kaveriksi ihan vain koska voi ja tulevaisuuden tarpeet.

Kaapeli kannattaa melkein ottaa sähköasennusfirman kautta, usein niillä on sopivaa kaapelia pitkä kela josta saat tarvittavan määrän eikä tarvitse maksaa 100 metristä jos tarvit vain 30m.

Sopiva kaapeli tuohon on esim MCMK 4x2,5+2,5.

Niin ja se tietoliikennekaapeli kannattaa laittaa myös.

Kiitos vastauksesta! Eikös pienempikin suojaputki riittäisi jos maakaapeli on tyyliin alle 2cm paksua? Vai meneekö lian tiukaksi jos suojaputki on tyyliin 2,5cm tms.? Tietoliikennekaapelista en niin ymmärrä, mutta tuollako sitten toteutetaan kuormanjako?

 

[ossid]

Kiitos vastauksesta! Eikös pienempikin suojaputki riittäisi jos maakaapeli on tyyliin alle 2cm paksua? Vai meneekö lian tiukaksi jos suojaputki on tyyliin 2,5cm tms.? Tietoliikennekaapelista en niin ymmärrä, mutta tuollako sitten toteutetaan kuormanjako?

Maakaapelin suojaamiseen tarkoitettujen putkien pienin saatavilla oleva koko on 50mm. Tuota pienemmät on sitten käytössä vain sisäasennuksissa.

Kuormanjaon voi monessa uudessa latureissa toteuttaa myös langattomia yhteyksiä hyödyntäen, mutta halvin ja toimintavarmin tapa siihen on edelleen vetää sopivaa kaapelia keskukselta laturille.

Paljonko sieltä keskukselta muuten on matkaa laturin oletetulle paikalle?

 

[TommiZeliard]

Maakaapelin suojaamiseen tarkoitettujen putkien pienin saatavilla oleva koko on 50mm. Tuota pienemmät on sitten käytössä vain sisäasennuksissa.

Kuormanjaon voi monessa uudessa latureissa toteuttaa myös langattomia yhteyksiä hyödyntäen, mutta halvin ja toimintavarmin tapa siihen on edelleen vetää sopivaa kaapelia keskukselta laturille.

Paljonko sieltä keskukselta muuten on matkaa laturin oletetulle paikalle?

Entä jappi? Onnisen tuotetiedoissa lukee ulkoasennuksen ja maa-asennuksen kohdalla kyllä.

PURSO SÄHKÖASENNUSPUTKI MET PURSO JAPP32 ALUMIINIPUTKI 3M | Asennusputket metallia

<b>Ominaisuudet</b><ul><li>antistaattinen</li><li>erinomainen korroosionkestävyys</li><li>asennusystävällinen</li></ul>

www.onninen.fi

 

[Kaali]

Maakaapelin suojaamiseen tarkoitettujen putkien pienin saatavilla oleva koko on 50mm. Tuota pienemmät on sitten käytössä vain sisäasennuksissa.

Kuormanjaon voi monessa uudessa latureissa toteuttaa myös langattomia yhteyksiä hyödyntäen, mutta halvin ja toimintavarmin tapa siihen on edelleen vetää sopivaa kaapelia keskukselta laturille.

Paljonko sieltä keskukselta muuten on matkaa laturin oletetulle paikalle?

Sanoisin, että noin 20m, kun joutuu kuitenkin hieman mutkia tekemään ettei aivan suorinta reittiä voi piuhaa vetästä. Voiko samaan putkeen laittaa useampia piuhoja? Entä jääkö sitten tuo 50mm suojaputki maan alle vai pitäisikö se vetää maan päälle alusta ja lopusta? Lähinnä, että jos tukkeutuu maa-aineksesta, niin millä tuo estetään? Onnisella muuten on myös 32mm taipuisaa muoviputkea, mikä sopii maan alle ONNLINE ASENNUSPUTKI ONNLINE TAM 32 TAIPUISA LIUKAS 25m | Asennusputket muovia ja näyttää myös olevan 25mm ONNLINE ASENNUSPUTKI ONNLINE TAM 25 TAIPUISA LIUKAS 50m | Asennusputket muovia

Jappi voisi myös olla hyvä, mutta tuota on hiukan hankala taivutella ja taitaapi olla kaliimpaa mitä muoviputki...

 

[ossid]

Entä jappi? Onnisen tuotetiedoissa lukee ulkoasennuksen ja maa-asennuksen kohdalla kyllä.

PURSO SÄHKÖASENNUSPUTKI MET PURSO JAPP32 ALUMIINIPUTKI 3M | Asennusputket metallia

<b>Ominaisuudet</b><ul><li>antistaattinen</li><li>erinomainen korroosionkestävyys</li><li>asennusystävällinen</li></ul>

www.onninen.fi

Noh, kaikenlaisia poikkeuksia löytyy mutta ne ei ole yleensä teknisesti tai taloudellisesti järkeviä.

32mm Jappi maksaa ~tuplat per metri verrattuna 50mm taipuisaan muoviputkeen.

Ja nuo on 3m pitkiä jäykkiä kankia johon tarvii vielä jatkomuhvit lisäksi.

25/50m kieppi taipuisaa löytyy joka rautakaupasta ja mahtuu peräkonttiin.

 

[Chaos]

Kaivat sen kaapelin vähintään 30cm syvyyteen ja mitään tammijappi-virityksiä ei tarvitse miettiä. Ei toi tammi ainakaan mitään varsinaista mekaanista suojaa anna. Ja kyllä, yleensä suojaputket tuodaan molemmista päistä ylös.

 

[Jote]

Entä jappi? Onnisen tuotetiedoissa lukee ulkoasennuksen ja maa-asennuksen kohdalla kyllä.

PURSO SÄHKÖASENNUSPUTKI MET PURSO JAPP32 ALUMIINIPUTKI 3M | Asennusputket metallia

<b>Ominaisuudet</b><ul><li>antistaattinen</li><li>erinomainen korroosionkestävyys</li><li>asennusystävällinen</li></ul>

www.onninen.fi

Tarpeettoman kallista

 

[TommiZeliard]

Noh, kaikenlaisia poikkeuksia löytyy mutta ne ei ole yleensä teknisesti tai taloudellisesti järkeviä.

32mm Jappi maksaa ~tuplat per metri verrattuna 50mm taipuisaan muoviputkeen.

Ja nuo on 3m pitkiä jäykkiä kankia johon tarvii vielä jatkomuhvit lisäksi.

25/50m kieppi taipuisaa löytyy joka rautakaupasta ja mahtuu peräkonttiin.

Joo, kysyjä kertoikin 20 m tarpeesta, joten 25 m 50 mm muovi on kätevämpi ja edullisempi.

Tartuin vaan tuohon, kun sanoit pienimmän saatavilla olevan koon olevan 50 mm, että jappia saa ohuempinakin (alkaen 16 mm).


@Kaali kannattaa varmaan ostaa 25 m 50 mm taipuisaa muoviputkea. Tässä kuitenkin taivutusnäyte paljain käsin ilman jousta/lämpöä vääntämästäni 45 asteen mutkasta 25 mm jappilla. Onhan se tarkkuutta vaativaa puuhaa, jottei ohene lommolle. Aikaa meni viisi minuuttia kahteen mutkaan. Tarve kuitenkin oli erittäin pieni, eli yksi 8-9 € maksava 3 m kanki riitti, joten kolmen euron metrihinta tai 5 min. taivutusvaiva eivät haitanneet.

 

[ossid]

Otetaas nyt uudestaan...

Ei kannata lähteä nyt miettimään mitään markan ratkaisuja jos se 50mm suojaputki on niin kovin kallista, kun ei se taipuisa muoviputki ole sallittua asentaa maahan. Eikä se mitään mekaanista suojaa anna, joten siinäkin mielessä ihan turhaa.
Ja sinne ei mahdu toista kaapelia kunnolla joten se on melkolailla hyödytön.

Joko se MCMK suoraan maahan kunnolliseen kaapeliojaan varoitusnauhalla merkittynä tai sitten suojaputkeen jolloin se edes teoriassa voidaan myöhemmin vaihtaa tai sinne putkeen voidaan laittaa toinenkin kaapeli tarvittaessa.

 

[stabbulamus]

Lähtee jo vähän lapasesta putkineen, varaputkineen ja telekaapeleineen? Sitten kun on maa sula niin kyselet sähkäriltä et millo pääsee ja kaivelet vapaavalintaisella tyylillä lapiosyvyisen ojan maakaapelille valmiiksi.

 

[Hammer Schultz]

Tietääkö joku paljonko maksaa minikaivurin vuokraus päiväksi siten että tuodaan ja haetaan paikalle jos itsellä ei ole peräkärryä?

Mietin että sillä säästää varmaan aika paljon aikaa ja hermoja lapioimiseen verrattuna.

 

[smicke]

En ymmärrä miksi samalla kaivuulla telekaapeli olisi ylilyöntiä kun maksaa ehkä satasen. Itsellä ainakin on kuormanhallinta ja ihan pakollinen tässä sähkölämmitteisessä talossa jos ei halua kasvattaa sulakekokoa joka maksaa jo tuon kaapelin hinnan muutamassa kuukaudessa tai sitten hakea kilotavarana pääsulakkeita.

 

[Chaos]

25m sn8 suojaputkea vetonarulla ~60€
MCMK 4x2,5+2,5(oletuksena, että riittää) 30m ~60€
esim. cat6 maakaapeli 30m ~50€
konevuokra ~250€/vkl ja luonnolllisesti tähän kannattaa yhdistää ne kaikki kukkapenkit, roskakatokset, terassinpohjat jne
sähkäri, riippuen suhteista ja alueesta 50-100€/h ja riippuen valmiusasteesta ja siitä, että hyväksyykö toisten maa-asennukset ja mahdolliset muut asennukset minimissään 2h.

Väittäisin, että noista hinnoista saa vielä alennusta jos kaikki tulee sähkäriltä, jopa tuosta koneesta, jos ei ole muuta käyttöä kuin kaivaa ja peittää se oja. Suojaputken voit määräysten mukaan noilla kaapeleilla unohtaa, jos ojan syvyys on >30cm, mutta itse en säästäisi tuon suojaputken kohdalla.

 

[mattix]

Sopiva kaapeli tuohon on esim MCMK 4x2,5+2,5.

Muuten samaa mieltä, mutta laittaisin 4x6+6. Tämä siksi, jos joskus haluaa kapasiteetin nostaa 22 kW. Lisäksi häviöt lienevät pienemmät isommassa kaapelissa.

 

[ossid]

Muuten samaa mieltä, mutta laittaisin 4x6+6. Tämä siksi, jos joskus haluaa kapasiteetin nostaa 22 kW. Lisäksi häviöt lienevät pienemmät isommassa kaapelissa.

Jos/kun sinne vetää sen 50mm suojaputken asianmukaisesti niin kaapelin voi sitten vaihtaa varsin vähällä vaivalla jos tulee tarvetta. Tai lisätä toinen samanmoinen.
6mm2 letku kun on kuitenkin ~tuplahintaista 2,5mm2:een verrattuna.

Mutta jos siihen vaivaan lähtee, että kaivaa kaivannon niin laittaisin silloin kyllä sitten kerralla kuntoon, ettei tarvi kaivaa toista kertaa pihaa auki jos tuleekin se laajennustarve.

 

[Starglazer]

25m sn8 suojaputkea vetonarulla ~60€
MCMK 4x2,5+2,5(oletuksena, että riittää) 30m ~60€
esim. cat6 maakaapeli 30m ~50€
konevuokra ~250€/vkl ja luonnolllisesti tähän kannattaa yhdistää ne kaikki kukkapenkit, roskakatokset, terassinpohjat jne
sähkäri, riippuen suhteista ja alueesta 50-100€/h ja riippuen valmiusasteesta ja siitä, että hyväksyykö toisten maa-asennukset ja mahdolliset muut asennukset minimissään 2h.

Väittäisin, että noista hinnoista saa vielä alennusta jos kaikki tulee sähkäriltä, jopa tuosta koneesta, jos ei ole muuta käyttöä kuin kaivaa ja peittää se oja. Suojaputken voit määräysten mukaan noilla kaapeleilla unohtaa, jos ojan syvyys on >30cm, mutta itse en säästäisi tuon suojaputken kohdalla.

Halpaa kaapelia, itse ostin kaupasta 20 metriä ja se maksoi 70 euroa. Onko tosiaan noin paljon halvempaa sähkäriltä ostettuna?
Kaapelin kaivoin suojaputkeen 70 cm syvyyteen.

 

[ossid]

Halpaa kaapelia, itse ostin kaupasta 20 metriä ja se maksoi 70 euroa. Onko tosiaan noin paljon halvempaa sähkäriltä ostettuna?
Kaapelin kaivoin suojaputkeen 70 cm syvyyteen.

Sen mitä teknistä tukkukauppaa olen seurannut niin sähkäri maksaa varmaan alle 2e/m alv 0% joo tuollaisesta kaapelista. Ja tuollainen kaapeli on niin yleistä tavaraa, että herkästi sitä kannattaa ostaa useamman sadan metrin kela, eikä noita kuluttajien 50m pakkauksia joissa metrihinta on isompi aina.

 

[Pakana]

Sen mitä teknistä tukkukauppaa olen seurannut niin sähkäri maksaa varmaan alle 2e/m alv 0% joo tuollaisesta kaapelista. Ja tuollainen kaapeli on niin yleistä tavaraa, että herkästi sitä kannattaa ostaa useamman sadan metrin kela, eikä noita kuluttajien 50m pakkauksia joissa metrihinta on isompi aina.

Johtuu vähän sähkäristä, tukkuhinta ei ole tosiaankaan alle 2e/m, mutta riittävän ison erän ostamalla ja tukkuja kilpailuttamalla, sen voi ehkä johonkin tuollaiseen saada.

Sinänsä ne isot kelat ei usein tule sen halvemmaksi, vaan niitä käytetään logistiikan takia. Se edullisin on usein käytännössä 100m kieppi.

 

[gaskade]

Kuinkas monella täällä on kuormanhallinta käytössä latausaseman kanssa? Lähinnä mietin että kuinka tarpeellinen tuommoinen palikka on jos joku kaunis päivä sattuu olemaan auto latauksessa, sauna päällä ja uunissakin tavaraa samaan aikaan? Pääsulakekoko on 25A ja tuo vissiin rajoittaa sen lataustehon 11kw.

 

[TL70]

Kuinkas monella täällä on kuormanhallinta käytössä latausaseman kanssa? Lähinnä mietin että kuinka tarpeellinen tuommoinen palikka on jos joku kaunis päivä sattuu olemaan auto latauksessa, sauna päällä ja uunissakin tavaraa samaan aikaan? Pääsulakekoko on 25A ja tuo vissiin rajoittaa sen lataustehon 11kw.

Täällä on Defa Power (11 kw asetuksilla) balancerin kanssa ja 25 A:n pääsulakkeet. Kyllä tuo balancer tiputtaa lataustehoa jonkin verran alaspäin jo pelkällä hellan/uunin käytöllä. Sähkökiukaan vaikutuksesta en osaa sanoa, kun meillä sauna lämpiää puilla.

 

[PÌÎUW®[ªøËrhl¾ÇÌ°1¿¼]

Perus Harvian "postilaatikko" saunassa imee sen reilu 6kW eli onko se sitten 3x10A. 11kW lataus syö 3x16A eli paukkuu jo pääsulakkeet ilman että talossa on mitään muuta sähkölaitetta päällä. Kyllä se kuormanhallinta on aika pakollinen näissä perustason 25A tapauksissa.

 

[Mukava]

Kuinkas monella täällä on kuormanhallinta käytössä latausaseman kanssa? Lähinnä mietin että kuinka tarpeellinen tuommoinen palikka on jos joku kaunis päivä sattuu olemaan auto latauksessa, sauna päällä ja uunissakin tavaraa samaan aikaan? Pääsulakekoko on 25A ja tuo vissiin rajoittaa sen lataustehon 11kw.

Tuossahan tulee lähinnä kysymys että kuinka tehokas se kiuas on?

Eihän se kiuas kokoaikaa sitä maksimitehoa ota, mutta on tuossa aika kovilla sulakkeet jos lataus 11kw ja siihen päälle joku keskiverto 8kw kiuas. Tietysti vanhanmalliset tulppasulakkeet kestää vähän pidempään isompaakin kuormaa mutta kyllä tuossa aika tarkkana saa olla jo jos päälle laitetaan vielä uunikin.

Jos haluaa selvitä ilman kuormanhallintaa niin laturin ja kiukaan voi kytkeä ns rinnakkain, jolloin kun kiuas menee päälle tippuu laturi pois "linjalta".

 

[ossid]

Kuinkas monella täällä on kuormanhallinta käytössä latausaseman kanssa? Lähinnä mietin että kuinka tarpeellinen tuommoinen palikka on jos joku kaunis päivä sattuu olemaan auto latauksessa, sauna päällä ja uunissakin tavaraa samaan aikaan? Pääsulakekoko on 25A ja tuo vissiin rajoittaa sen lataustehon 11kw.

Katso sähköyhtiön/fingridin datahubista, että mikä on ollut suurin tuntikulutus mittaushistorian aikana. Siitä saa vähän arvioitua, että kuinka paljon varoja on.
Tulppasulake kestää lyhyitä aikoja pientä ylikuormaa, mutta suositeltava tilanne se ei ole.

Jos haluaa selvitä ilman kuormanhallintaa niin laturin ja kiukaan voi kytkeä ns rinnakkain, jolloin kun kiuas menee päälle tippuu laturi pois "linjalta".

Tuon ohjauskytkennän väkästely maksaa todennäköisesti saman verran kuin se kuormanhallintapalikka.

 

[gaskade]

Joo eiköhän sen parisataa sitten suosiolla maksa ylimääräistä ettei tarvi alkaa kikkailemaan laitteiden kanssa.

 

[stabbulamus]

Perus Harvian "postilaatikko" saunassa imee sen reilu 6kW eli onko se sitten 3x10A. 11kW lataus syö 3x16A eli paukkuu jo pääsulakkeet ilman että talossa on mitään muuta sähkölaitetta päällä. Kyllä se kuormanhallinta on aika pakollinen näissä perustason 25A tapauksissa.

Se tulppasulake kestänee 1,4x nimellisvirtaa tunnin tms. Jos nyt väkisin pitää ne tähdet laittaa kohdalleen niin varmaan se saunakin tuossa ajassa ehtinyt lämmetä et ei ihan täydellä teholla mene?

 

[lomppi]

Jos Go-e on suunnitelmissa niin kuormanhallintahan ei tosiaan ole kuin reilun pari sataa ja siitä saa ihan täysverisen energiamittarin jolla voi pääsulakkeiden lisäksi mitata vielä 1-3 muutakin laitetta. Erilliset vaihekohtaiset energiamittarit on kuitenkin 50-100e. Eli jos on tuollaiselle muutoinkin tarvetta niin itse kuormanhallinnalle ei jää paljoa hintaa

 

[Persojet]

Se tulppasulake kestänee 1,4x nimellisvirtaa tunnin tms. Jos nyt väkisin pitää ne tähdet laittaa kohdalleen niin varmaan se saunakin tuossa ajassa ehtinyt lämmetä et ei ihan täydellä teholla mene?

Ei kai se kiuas tai yleensäkään lämmitin ole säätyvä vaan se joko on päällä tai ei. Termostaatti sitten pätkii käyntiä.

 

[TommiZeliard]

Perus Harvian "postilaatikko" saunassa imee sen reilu 6kW eli onko se sitten 3x10A. 11kW lataus syö 3x16A eli paukkuu jo pääsulakkeet ilman että talossa on mitään muuta sähkölaitetta päällä. Kyllä se kuormanhallinta on aika pakollinen näissä perustason 25A tapauksissa.

Tuo 6 kW on 3 * 8,7 A. Se + 3 * 16 A lataus ei siis paukuta 3 * 25 A pääsulakkeita. Ei vaikka kiuas olisi 3 * 10 A, eli yht. 3 * 26 A, sillä tulppasulakkeet kestävät helposti tuon verran ylimääräistä.

Edes 13 kW kiuas + 11 kW lataus eivät välttämättä poksauta sulakkeita, vaikka niiden summa 3 * 34,8 A (ylempi toimintarajavirta voi olla jopa 3 * 35-52 A) > 3 * 25 A (nimellisvirta), sillä kiukaan termostaatti alkaa yleensä alle tunnissa katkoa virtaa. Meillä 6 kW kiukaasta tulee 45 minuutin jälkeen "sulaketehollisesti" noin 2,5 kW kiuas.

Mökillä on parisen vuotta ladattu 2 * 16 A, ja samaan aikaan normaalia ILP, liesi, uuni, mikroaaltouuni, imurointi, kahvinkeitto, valaistus, telkut, tietotekniikka, hifit, kylmälaitteet jne. käyttöä. Eipä ole koskaan napsahtanut 3 * 25 A sulakkeet.

 

[PÌÎUW®[ªøËrhl¾ÇÌ°1¿¼]

Tuo 6 kW on 3 * 8,7 A. Se + 3 * 16 A lataus ei siis paukuta 3 * 25 A pääsulakkeita. Ei vaikka kiuas olisi 3 * 10 A, eli yht. 3 * 26 A, sillä tulppasulakkeet kestävät helposti tuon verran ylimääräistä.

Edes 13 kW kiuas + 11 kW lataus eivät välttämättä poksauta sulakkeita, vaikka niiden summa 3 * 34,8 A (ylempi toimintarajavirta voi olla jopa 3 * 35-52 A) > 3 * 25 A (nimellisvirta), sillä kiukaan termostaatti alkaa yleensä alle tunnissa katkoa virtaa. Meillä 6 kW kiukaasta tulee 45 minuutin jälkeen "sulaketehollisesti" noin 2,5 kW kiuas.

Mökillä on parisen vuotta ladattu 2 * 16 A, ja samaan aikaan normaalia ILP, liesi, uuni, mikroaaltouuni, imurointi, kahvinkeitto, valaistus, telkut, tietotekniikka, hifit, kylmälaitteet jne. käyttöä. Eipä ole koskaan napsahtanut 3 * 25 A sulakkeet.

Meillä on 6,8kW kiuas ja sähkäri sanoi että mahdotonta laittaa 11kW latausta pirttiin ilman kuormanhallintaa koska pääsulakkeet on vain 3x25A. Tämä siis latauskartoitusta tehdessä. Puhuiko paskaa ja pitääkö linkata tämä thread hänelle? Iso oulussa toimiva sähköurakoitsija. Kaukolämpö, 5h+k.

 

[Daatta]

Meillä on 6,8kW kiuas ja sähkäri sanoi että mahdotonta laittaa 11kW latausta pirttiin ilman kuormanhallintaa koska pääsulakkeet on vain 3x25A.

Riippuu varmaan käyttöprofiilista. Jos on tapana laittaa kaikki sähkölaitteet samaan aikaan päälle niin varmasti on kuormanhallinnan paikka. Mutta jos sähkäautoa latailee lähinnä yöaikaan niin pärjää ilmankin (Gridio itsellä käytössä). Se kerta kun sain 3x25A pääsulakkeen laukemaan oli kun laitoin epähuomiossa saunan päälle samaan aikaan kun auto oli (poikkeuksellisesti) latauksessa ilta-aikaan.

Talossa on vielä VILP, jonka 1-vaihe ulkoyksikkö on 2. vaiheessa ja se nimenomaa "paloi". Sittemmin oppinut, että 3-vaihe ulkoyksikkö olisi parempi kuormituksen kannalta, ettei menisi kaikki yhdelle vaiheelle. Nibessä on kuormanhallinta, eli se säätää tehoa alaspäin jos tahtoo vaiheet ylikuormittua. Mutta siitä ei ole apua kiuas vs. sähköauto kilpavarauksessa.

 

[smicke]

Riippuu varmaan käyttöprofiilista. Jos on tapana laittaa kaikki sähkölaitteet samaan aikaan päälle niin varmasti on kuormanhallinnan paikka. Mutta jos sähkäautoa latailee lähinnä yöaikaan niin pärjää ilmankin (Gridio itsellä käytössä). Se kerta kun sain 3x25A pääsulakkeen laukemaan oli kun laitoin epähuomiossa saunan päälle samaan aikaan kun auto oli (poikkeuksellisesti) latauksessa ilta-aikaan.

Niin eli kyse on siitä toteuttaako asiat kunnolla vai onko kuormanhallinta mallia "sulake paloi niin kuorma tippui". Jollekin yksin asuvalle tuommoinen purkkaviritys voi sopia mutta ei perheelliselle missä milloin kukin käyttää autoa/saunaa/uunia.

 

[TommiZeliard]

Meillä on 6,8kW kiuas ja sähkäri sanoi että mahdotonta laittaa 11kW latausta pirttiin ilman kuormanhallintaa koska pääsulakkeet on vain 3x25A. Tämä siis latauskartoitusta tehdessä. Puhuiko paskaa ja pitääkö linkata tämä thread hänelle? Iso oulussa toimiva sähköurakoitsija. Kaukolämpö, 5h+k.

Kerroit aikaisemmin, että jo ilman muita laitteita paukkuisi sulakkeet, joten esimerkkini olivat vain kiukaasta ja latauksesta kahdestaan. Lisäksi kerroin, että omassa käytössä 3 * 25 A ei ole vaatinut kuormanhallintaa tai tapojen muutoksia.

En näe syytä, miksi olisi mahdotonta laittaa 11 kW lataus vain sen perusteella, että sattuu olemaan 6,8 kW kiuas, kaukolämpö, 5 h + k ja 3 * 25 A. Ehkä sähkäri vain kartoituksen yhteydessä katsoi verkkoyhtiön tiedoista, että juuri teillä on ollut niin paljon kuormaa, että parempi laittaa suoraan kuormanhallinta.

Meillä on kotonakin (kaukolämpö 3 h + k ja 3 hlö + koira) 3 * 25 A, mutta niiden takaa ei ladata. Löytyy 6 kW kiuas, mutta käyttöä vain noin 0-1 krt kuukaudessa. Katsoin Fingridin Datahubista pankkitunnuksilla viimeisen vuoden pahimman tuntikeskitehon. Vähemmän yllättäen se oli 24.11.2023, jolloin oli ns. Black friday norjalaisten piikkiin. Laitoin saunan päälle klo 22.00 ja pois vasta seuraavana päivänä klo 01.00.

Lämmitystunti 22.00-23.00 5,44 kWh
Saunomista 23.00-24.00 2,44 kWh
Kuivausta kiuas päällä 00.00-01.00 1,36 kWh

Tuota poikkeusta lukuunottamatta tunnin keskitehot ovat olleet 1-2,52 kW. Silloin on laitettu ruokaa ja/tai pyöritetty pesukoneita.

Vaikka laskisi Black friday:n 5,44 kW:lla, olisi siinä silti varaa 11 kW lataamiselle 3 * 25 A:lla. Jos laskee vuoden toiseksi korkeimmalla, eli 2,52 kW:lla (lauantaina 2.12.2023 klo 14.00-15.00), onnistuisi vielä paremmin. Meillä koko vuoden keskiarvo on vaivaiset 3 * 0,3 A.


Kartoittajia on monen tasoisia. On tullut vastaan sellainen, joka teki ensimmäistä kartoitustaan. Eräs taas kuvitteli, että 1 * 8 A ei riittäisi meidän täyssähkölle, mutta plugarille riittäisi. Oikeastihan tuo on monella keskimääräisen verran ajavalla juuri päinvastoin. Hyvin on riittänyt kotilatauksena 1 * 8 A jo yli 2,5 vuotta. Mökillä sitten 2 * 16 A, mutta sielläkin riittäisi 1 * 8 A, koska heti perille päästyä ei lähdetä uudestaan kauppaan tai takaisin kotiin.

Täyssähkö kykenee virtaa vastaan hiljakseen koko pitkän yön, millä määrällä ajelee noin 100 km/vrk, eli luokkaa 30 tkm/a, tai suuremmankin vuosisuoritteen, kun laskee pitkien matkojen pikalataukset vielä tuon päälle. Riittää siis suurimmalle osalle, jos puhutaan vain yhdestä ladattavasta autosta, eikä tehdä mökkireissuja tms. peräkkäisinä päivinä liian usein.

Plugarin pieni akku sen sijaan tulee täyteen jo pikkutunneilla, minkä jälkeen hidas 1 * 8 A pyörittelee peukaloitaan loppuyön. Aamulla ja iltapäivällä työmatkat vievät suurehkon osan akusta. Kotiin palattua 1 * 8 A saattaa olla liian hidas täydentämään parissa tunnissa riittävästi sähköä illan harrastusmenoihin, joten 1 * 16 A:lle tai nopeammalle tulee täyssähköä herkemmin tarvetta plugarin kanssa. Toki se kulkee polttoaineellakin, jos sähköä ei saa ladattua riittävästi.


Kannattaa kysellä tässä ketjussa muiden kokemuksia kotioloissa, koska tuo minun oli mökillä. Uskon useammallakin olevan 3 * 25 A ja 11 kW lataus ilman kuormanhallintaa. Sinulla on kaukolämpö helpottamassa asiaa.

 

[mattix]

Kuinkas monella täällä on kuormanhallinta käytössä latausaseman kanssa? Lähinnä mietin että kuinka tarpeellinen tuommoinen palikka on jos joku kaunis päivä sattuu olemaan auto latauksessa, sauna päällä ja uunissakin tavaraa samaan aikaan? Pääsulakekoko on 25A ja tuo vissiin rajoittaa sen lataustehon 11kw.

Go-e Charger + Go-e Controller käytössä.

Maalämpö 3x6A = 4,2 kW
Sauna 3x15A = 10,5 kW
IV-koneen sähkölämmitin 1x4,5A = 1 kW
Muu talon sähkön käyttö 0,5-3 kW
Ilppi hetkellisesti 1x15A, pääosin 1x6A = 1,4-3,5 kW
lisäksi yksittäisiä sähkölaitteita välillä 1x8A = 1,9 kW
Auton lataus rajoitettu 3x13A = 9 kW

Kyllä tuossa voisi pääsulake sihahtaa ilman kuormanhallintaa.

Se tulppasulake kestänee 1,4x nimellisvirtaa tunnin tms. Jos nyt väkisin pitää ne tähdet laittaa kohdalleen niin varmaan se saunakin tuossa ajassa ehtinyt lämmetä et ei ihan täydellä teholla mene?

Riippuu kuormasta ja erityisesti vinokuormasta.

Jos Go-e on suunnitelmissa niin kuormanhallintahan ei tosiaan ole kuin reilun pari sataa ja siitä saa ihan täysverisen energiamittarin jolla voi pääsulakkeiden lisäksi mitata vielä 1-3 muutakin laitetta. Erilliset vaihekohtaiset energiamittarit on kuitenkin 50-100e. Eli jos on tuollaiselle muutoinkin tarvetta niin itse kuormanhallinnalle ei jää paljoa hintaa

Tämä on muuten totta. Hyviä käppyröitäkin laite tuottaa, jos haluaa hifistellä ja syventyä ihmettelemään sähkön käyttöä ja laitteiden toimintaa. Kyseisellä vehkeellä onnistuu esim. maalämmön, saunan ja vaikka ILP:n hetkellinen ja vuosikulutuksen seuranta.

 

[smicke]

kaukolämpö

Luonnollisesti on täysi eri asia onko lämmitys sähkökäyttöinen vai ei. Kaukolämpötalo pärjää ilman kuormanhallintaa, sähkölämmitteinen ei, vaikka olisi maalämpö.

 

[PÌÎUW®[ªøËrhl¾ÇÌ°1¿¼]

Kerroit aikaisemmin, että jo ilman muita laitteita paukkuisi sulakkeet, joten esimerkkini olivat vain kiukaasta ja latauksesta kahdestaan. Lisäksi kerroin, että omassa käytössä 3 * 25 A ei ole vaatinut kuormanhallintaa tai tapojen muutoksia.

En näe syytä, miksi olisi mahdotonta laittaa 11 kW lataus vain sen perusteella, että sattuu olemaan 6,8 kW kiuas, kaukolämpö, 5 h + k ja 3 * 25 A. Ehkä sähkäri vain kartoituksen yhteydessä katsoi verkkoyhtiön tiedoista, että juuri teillä on ollut niin paljon kuormaa, että parempi laittaa suoraan kuormanhallinta.

Meillä on kotonakin (kaukolämpö 3 h + k ja 3 hlö + koira) 3 * 25 A, mutta niiden takaa ei ladata. Löytyy 6 kW kiuas, mutta käyttöä vain noin 0-1 krt kuukaudessa. Katsoin Fingridin Datahubista pankkitunnuksilla viimeisen vuoden pahimman tuntikeskitehon. Vähemmän yllättäen se oli 24.11.2023, jolloin oli ns. Black friday norjalaisten piikkiin. Laitoin saunan päälle klo 22.00 ja pois vasta seuraavana päivänä klo 01.00.

Lämmitystunti 22.00-23.00 5,44 kWh
Saunomista 23.00-24.00 2,44 kWh
Kuivausta kiuas päällä 00.00-01.00 1,36 kWh

Tuota poikkeusta lukuunottamatta tunnin keskitehot ovat olleet 1-2,52 kW. Silloin on laitettu ruokaa ja/tai pyöritetty pesukoneita.

Vaikka laskisi Black friday:n 5,44 kW:lla, olisi siinä silti varaa 11 kW lataamiselle 3 * 25 A:lla. Jos laskee vuoden toiseksi korkeimmalla, eli 2,52 kW:lla (lauantaina 2.12.2023 klo 14.00-15.00), onnistuisi vielä paremmin. Meillä koko vuoden keskiarvo on vaivaiset 3 * 0,3 A.


Kartoittajia on monen tasoisia. On tullut vastaan sellainen, joka teki ensimmäistä kartoitustaan. Eräs taas kuvitteli, että 1 * 8 A ei riittäisi meidän täyssähkölle, mutta plugarille riittäisi. Oikeastihan tuo on monella keskimääräisen verran ajavalla juuri päinvastoin. Hyvin on riittänyt kotilatauksena 1 * 8 A jo yli 2,5 vuotta. Mökillä sitten 2 * 16 A, mutta sielläkin riittäisi 1 * 8 A, koska heti perille päästyä ei lähdetä uudestaan kauppaan tai takaisin kotiin.

Täyssähkö kykenee virtaa vastaan hiljakseen koko pitkän yön, millä määrällä ajelee noin 100 km/vrk, eli luokkaa 30 tkm/a, tai suuremmankin vuosisuoritteen, kun laskee pitkien matkojen pikalataukset vielä tuon päälle. Riittää siis suurimmalle osalle, jos puhutaan vain yhdestä ladattavasta autosta, eikä tehdä mökkireissuja tms. peräkkäisinä päivinä liian usein.

Plugarin pieni akku sen sijaan tulee täyteen jo pikkutunneilla, minkä jälkeen hidas 1 * 8 A pyörittelee peukaloitaan loppuyön. Aamulla ja iltapäivällä työmatkat vievät suurehkon osan akusta. Kotiin palattua 1 * 8 A saattaa olla liian hidas täydentämään parissa tunnissa riittävästi sähköä illan harrastusmenoihin, joten 1 * 16 A:lle tai nopeammalle tulee täyssähköä herkemmin tarvetta plugarin kanssa. Toki se kulkee polttoaineellakin, jos sähköä ei saa ladattua riittävästi.


Kannattaa kysellä tässä ketjussa muiden kokemuksia kotioloissa, koska tuo minun oli mökillä. Uskon useammallakin olevan 3 * 25 A ja 11 kW lataus ilman kuormanhallintaa. Sinulla on kaukolämpö helpottamassa asiaa.

Tuommoisia samantyyppisiä kulutuskäyriä näkyy myös meillä. Saunominen yleensä iskee ekalle tunnille noin 6,5kWh kulutuksen ja seuraavalla tunnilla 3kWh. Ruuanlaitossa piikittää 4kW. Siksipä ihmettelenkin että oliko tämä vain pelkkää teoreettista lukujen pyörittelyä sähköurakoitsijalta että "ei missään nimessä ilman kuorman hallintaa". Tosin minunkin korvaan särähti se että sähkömies luetteli että hybridi tarvii 10A mutta täyssähkölle se ei riitä alkuunkaan.

Toki voihan siinä pauke käydäkkin sähkökaapissa jos pitsat menee uuniin ja sauna lämpiää siinä kun vieraiden kanssa rymytään ympäri kämppää ja auto lähtee lataamaan. Poppi kun lopettaa soimasta niin voihan se harmittaa ettei ollut kuormanhallintaa.

 

[timop]

Go-e Charger + Go-e Controller käytössä.

ajatko tuota controlleria apilla pelkästään vai onko muuta automaatio virityksiä? minulla on goecharger home v3 mallia ja mietin hommaisiko tuon controllerin. lähinnä kiinnostaa saisiko sen juttelemaan home assistantin kanssa. mqtt tukihan siinä on mutta mitä se antaa ulos ?

 

[lomppi]

ajatko tuota controlleria apilla pelkästään vai onko muuta automaatio virityksiä? minulla on goecharger home v3 mallia ja mietin hommaisiko tuon controllerin. lähinnä kiinnostaa saisiko sen juttelemaan home assistantin kanssa. mqtt tukihan siinä on mutta mitä se antaa ulos ?

Itsellä Controller pukkaa kaiken MQTTllä ja tämä GitHub - karloskar/homeassistant-goecontroller-mqtt: A Home Assistant custom component for the go-eController purkaa datan home assistantille. Githubin screenshotista näkee ulos tulevan datan ja noiden lisäksi on vielä summatietoa esim paljonko revitään verkosta päin ja paljonko aurinkopaneelit tuottaa. On tähän asti toiminut moitteitta.

 

[Poppamies]

Täällä ei 25a pääsulake kestä jos lataa autoa 16a, ILP, lattialämpö. En tiedä onko sulakkeissa eroa kun aikaisemmin melkein kesti tuohon vielä kiukaan päälle 6,9kW. Sitten oli kyllä sulake kuuma kun kilahti. Mökillä

 

[ossid]

Täällä ei 25a pääsulake kestä jos lataa autoa 16a, ILP, lattialämpö. En tiedä onko sulakkeissa eroa kun aikaisemmin melkein kesti tuohon vielä kiukaan päälle 6,9kW. Sitten oli kyllä sulake kuuma kun kilahti. Mökillä

Kannattaisi mahdollisesti selvittää, että onko suurin osa kuormista yhden vaiheen takana ja muut vaiheet vajaakäytöllä. Joskus pystyvät sähköverkkoyhtiöltä toimittamaan tiedot joissa näkyy myös vaihekohtainen kuormitus, jos sähkömittari on sopivaa etäluettavaa mallia.

 

[smicke]

Täällä ei 25a pääsulake kestä jos lataa autoa 16a, ILP, lattialämpö. En tiedä onko sulakkeissa eroa kun aikaisemmin melkein kesti tuohon vielä kiukaan päälle 6,9kW. Sitten oli kyllä sulake kuuma kun kilahti. Mökillä

Minäkin veikkaisin että vinokuormaa. Toki ILP luonnostaan kasaa sen ~5A yhdelle vaiheelle, mutta lattialämmöt voi olla vähän pöhkösti asennettu pitkälti samaan sen kanssa.

 

[timop]

Kun on tuota automaatiota ja mittaus, esim talon sähkön kulutus clampeilla jotka on esp32 ssa kiinni esphomella, siitä sitten home assistanttiin. Perjantaihin asti oli skodan octavia lataushyprid, joka vaihtui Volvo c40 täysähköln.
Ei oikeastaan koskaan osunut lataukset minkään kanssa päällekkäin skodalla niin ei tullut seurattua. Nyt sitten eka lataus kotona niin huiput kävi 31A yhdessä vaiheessa ei kuitenkaan sulakkeet palaneet.
Tein kyllä automaation jos 24A ylittyy 5minuutiksi, niin sammuttaa latauksen. Muutin sen nyt niin että tiputtaa ainoastaan latausvirran 16A->10A jos ylittyy.
Laturina go echargerin home v3 malli, ollut kyllä hyvä peli ja ollut käytössä nyt 2,5vuotta

 

[mattix]

ajatko tuota controlleria apilla pelkästään vai onko muuta automaatio virityksiä? minulla on goecharger home v3 mallia ja mietin hommaisiko tuon controllerin. lähinnä kiinnostaa saisiko sen juttelemaan home assistantin kanssa. mqtt tukihan siinä on mutta mitä se antaa ulos ?

Ihan apilla ajan. Pitäisi jossain vaiheessa tutkia kotiautomaatiovirityksiä.

Kannattaisi mahdollisesti selvittää, että onko suurin osa kuormista yhden vaiheen takana ja muut vaiheet vajaakäytöllä. Joskus pystyvät sähköverkkoyhtiöltä toimittamaan tiedot joissa näkyy myös vaihekohtainen kuormitus, jos sähkömittari on sopivaa etäluettavaa mallia.

Vinokuorma on myrkkyä. Välillä on laitettu ykkösvaiheelle kaikki mitä keskukseen mahtuu ja sitten aletaan laittamaan yksivaiheisia kuormia seuraaville vaiheille.

Joidenkin sähköyhtiöiden palveluissa näkee vaihekohtaiset kuormat, ei tarvitse soitella.