Sähköauton kotilataus

Itsellä on hybridikäytössä tuo blaupunktin latauslaite. Mitään pahaa sanottavaa siitä ei ole, mutta toisaalta auto osaa ottaa vain yhdestä vaiheesta sen 16A.

Joku kello siinä on, joten mahdollisesti ajastusmahdollisuuskin saattaa olla mutta en ole kyllä tutustunut. Pitäisi ehkä joskus manuska lukaista. Auto on hoitanut itsellä ajastuksen. Lisäksi laite näyttää lataustehon ja lämpötilan näytössä ja tuo sininen valo tuntuu palavan jatkuvasti.

Lähinnä vaihdan latausvirtaa (16A ,13,10,8 tms) laitteessa olevasta nappulasta. Painaa pidempään niin antaa napauttamalla vaihtaa ja kun painaa pidempään niin tallentaa. Lähinnä pitänyt vakiona 10A teholla yölatauksella ja sitten jos pitää päivällä ladata menoja varten erikseen niin vaihdan manuaalisesti 16A.

Kolmivaihepistorasiassa se on kiinni (sisätiloissa) ja kiinnittänyt ruuvin seinään ja ripustanut ko. näyttö/säätömöhkylän siihen kun ripustinreikä on.

Piuha tuntuu aika vahvalta, mutta eiköhän ne noilla tehoilla pidäkin olla (itsellä ei vastaavista piuhoista vertailukohtaa). Oma 12A kannettava schukalatauslaite joka tuli auton mukana on paljon ohuempaa ja helpommin käsiteltävää (ja kevyempää) johtoa.
 

Kellään kokemuksia tuosta? Taitaa olla halvimpia kaapeleita mitä saa ja tuossa ainakin CE merkintä. Voimavirtapistoke löytyy tallista joten asemaa en tarvitse.
 

Kellään kokemuksia tuosta? Taitaa olla halvimpia kaapeleita mitä saa ja tuossa ainakin CE merkintä. Voimavirtapistoke löytyy tallista joten asemaa en tarvitse.
Tuollaisella olen itse kohta vuoden lataillut, ei valittamista.
Samaa latauskaapelia sai aiemmin EU:n alueelta tilattua alta kolmensadan posteineen. Mutta sellaisilla kuulemma palaa talo, eikä vakuutusyhtiö korvaa... Joku tällä foorumilla aikoi selvitellä noita kuvioita joltain viranomaiselta, mutta en oo huomannu jotta olisi palannut asiaan.
Mutta osta pois tuolla hintaa, ei ole paha enään.
 
Tuollaisella olen itse kohta vuoden lataillut, ei valittamista.
Samaa latauskaapelia sai aiemmin EU:n alueelta tilattua alta kolmensadan posteineen. Mutta sellaisilla kuulemma palaa talo, eikä vakuutusyhtiö korvaa... Joku tällä foorumilla aikoi selvitellä noita kuvioita joltain viranomaiselta, mutta en oo huomannu jotta olisi palannut asiaan.
Mutta osta pois tuolla hintaa, ei ole paha enään.

Jaa niin unohtui vissiin laittaa vastaus minkä sain. Ei tuolta nyt suoraan kannanottoa otettu lakiasioista, mutta pohdittavaa kuitenkin:

EU:n ulkopuolelta tilatessa tuotteelle ei mitä todennäköisimmin löydy edes EU-maahantuojaa, joten vastuu tuotteesta jää tilaajan omalla vastuulle. Toki voi olla että tilanteita, jossa samalle ulkomailta tilattavalle tuotteelle löytyy myös EU:ssa maahantuoja ja jälleenmyyjiä, jolloin vastuutaho myös Euroopasta löytyisi.

Mahdollisissa vahinkotilanteissa (tulipalot, sähköiskut), se kuka korvaa on ehkä enemmän vakuutusyhtiön aluetta. Jos ulkomailta itse ostettu sähkölaite todetaan syylliseksi, varmaankin ensimmäisiä kysymyksiä vakuutusyhtiöllä/tutkijoilla on miten olet varmistunut tuotteen vaatimustenmukaisuudesta ja onko tuotteessa esim. CE-merkki? Varmasti heikommilla ollaan siinä tapauksessa jos tuotteen on itse tuonut maahan tai saatika jos sen vaatimustenmukaisuutta ei ole mitenkään pystytty arvioimaan.

Turvallisinta toki mahdollisia ongelmia silmällä pitäen on käyttää kotimaista maahantuojaa - silloin vastuukysymys myös ongelmatilanteissa, jotka aiheutuvat viallisesta tai vaarallisesta tuotteesta on selkeämpi.


Kuten mainitsitkin nuo sähköautojen latausasemat, matkalaturit ja latauspistokkeet ovat yleistyneet myös verkkomyynnissä paljon viime aikoina. Tukesillakin olemme viime vuoden aikana näitä jonkin verran testauttaneet ja näyttäisi että testautettavaa riittää vielä. Tässä muutamia Tukesin uudelta vaaralliset tuotteet sivulta:
Löydä vaarallinen tai vaatimusten vastainen tuote
Löydä vaarallinen tai vaatimusten vastainen tuote
Löydä vaarallinen tai vaatimusten vastainen tuote

Aika simppleitä nuo sisäiseltä rakenteeltaan ovat (kontaktori, vikavirtasuoja, ohjauselektroniikka, johdotus). Tähän mennessä havaittuja puutteita on erityisesti tuossa ohjauselektroniikan ja verkkosähkön erotuksessa (vaurioita auton laturille yms.), kotelointiluokassa tai sitten puuttuvissa komponenteissa.

Ystävällisin terveisin,
------------------------------------------------
xxx yyy
Ylitarkastaja, Sähkötuotteet | Senior Officer, Electrical Products

Lihavoin tuolta tuon yhden puutteen mitä havaittu, eli verkkosähkön erotus. Tuo on klassinen kiinaelektroniikan puute ja toistuva vika. Valitettavan usein kiinalaisen piirilevyn valmistajan mielestä riittävä erotusväli on turhaa paskaa joka vie tilaa ja maksaa joten sitä pienennetään. Sitten kun tulee se joku komponenttivika piirilevylle niin 230Vac hyppää jonnekin mihin sen ei pitäsi hypätä ja voi kärähtää jotain muuta.
 

Kellään kokemuksia tuosta? Taitaa olla halvimpia kaapeleita mitä saa ja tuossa ainakin CE merkintä. Voimavirtapistoke löytyy tallista joten asemaa en tarvitse.
Ihan saman näköisellä tietoiset -merkkisellä on tullut latailtua. Ajastin ja virranrajoitus toimii mutta kWh mittari näyttää omiaan.

Tästä ei kokemusta mutta hinta ainakin houkutteleva:
 
Ihan saman näköisellä tietoiset -merkkisellä on tullut latailtua. Ajastin ja virranrajoitus toimii mutta kWh mittari näyttää omiaan.

Tästä ei kokemusta mutta hinta ainakin houkutteleva:

Itsellä kans Tietoset laturi jota nyt vähän aikaa vasta käyttänyt.
Mitä tarkoitat tuolla "kwh mittari näyttää omiaan"?
Oletko jostain muualta verrannut laturin lukemaan? Mistä ja miten paljon laturi on näyttänyt metsään?
Auton päästä jos vertaa niin veikkaisin auton näyttävän aina pienempää lukemaa kuin laturi, kun autohan ei todennäköisesti ota lataushäviötä huomioon. Ero jotain luokkaa laturi 50kwh vs auto 49kwh näin mutuna.
 
Itsellä kans Tietoset laturi jota nyt vähän aikaa vasta käyttänyt.
Mitä tarkoitat tuolla "kwh mittari näyttää omiaan"?
Oletko jostain muualta verrannut laturin lukemaan? Mistä ja miten paljon laturi on näyttänyt metsään?
Auton päästä jos vertaa niin veikkaisin auton näyttävän aina pienempää lukemaa kuin laturi, kun autohan ei todennäköisesti ota lataushäviötä huomioon. Ero jotain luokkaa laturi 50kwh vs auto 49kwh näin mutuna.
En ole nyt hetkeen suorittanut vertailuja mutta tuossa laturissa taitaa olla niin että laskee ajan ja virranrajoituksen perusteella sen määrän. Jos auto ottaa kokoajan täydellä virralla kaikista vaiheista niin silloin heittoa ei varmaankaan tule. Itse törmäsin tähän kun yhden vaiheen sulake oli palanut tallista, mittari taisi näyttää tehon oikein mutta silti kWh lukema rullasi 3 vaiheen mukaan.
 
Hankin taannoin tuollaisen Geminin, mutta 11 kW flex version eli sen, mikä liitetään 3x16A voimavirtapistorasiaan. Hinta sillekin taisi olla 600 jörön hujakoilla.

Sillä ajatuksella, että 11 kW riittää kyllä enkä näe itseäni kasvattamassa sulakekokoa 25A -> 35A tai 63A.

Ja ei-kiinteä siksi, että voi tarvittaessa ottaa aseman mukaan tai vaihtaa voimavirtapistorasiaan tilalle väliaikaisesti vaikka klapikoneen tai isomman sirkkelin tms.

Asennus oli myös puoli-ilmainen, kun sähkäri ~15 minuutissa kytki voimavirtapistorasian paikalleen; tein itse valmiiksi läpiviennin ja vedin MMJ:n keskukselta seinälle. Aseman seinälevy sitten vain paikalleen ruuvaillen ja asema siihen kiinni.

Mielenkiintoista nähdä, että mikä Controllerin hinta ja tarkat speksit / toiminnallisuudet tulevat olemaan, kun sen saavat julkaistua.

ETA:
Itse asemasta - tekee sen mitä pitää, eli lataa duh. Appi toimii OK ja on helppo ottaa käyttöön, lataus- / kulutustiedot voi exportata csv-tiedostoksi. Latauskaapelin voi lukita pysyvästi asemaan kiinni appin kautta. Aseman fyysisestä painikkeesta voi valita latausvirran. Hjuva vehjes.

Lukitsin kanssa itse tämän lataus arpomisen tähän malliin. Ei enää kannattanut saksasta tilata joten täältä lähti 22kW malli töpselillä 625€: go-e Charger Gemini 11kW - 22kW |Pörssisähkö! | evasema.fi . Vähän ruma siitä tulee kun näkyvään paikkaan tulee 32A 3v pistorasia, mutta elämä on. Tuolla ei ollut ilman pistorasiaa 22 mallia ja saa sitten mukaan tarvittaessa. Oli myös ainut paikka missä oli hinta (245€) ja tilaus mahdollisuus jo go-e controllerille niin laitoin tulemaan senkin. Toimitus sitten joskus toukokuussa.

Tohon vielä 200€ johdosta niin kyllä siinä tonni hukkui taas laturiin, mutta nyt pitäs olla viimotteen päälle säätömahdollisuudet. Pörssisähköä, dynaamista kuormanhallintaa ja aurinkosähkön ohjausta autoon :drool: . Tohon controlleriin tulee 6x virtamuuntajat. 3x tulee varmaan invertteriltä lähtevä syöttö ja toinen 3x talon syöttö?
 
Päädyin tilaamaan Benyn aseman. Tulee asennettuna ja dynaamisella kuormanhallinnalla. Katsellaan millainen on kunhan saadaan käyttöön.
 
Tuo laturiin firma vissiin ulkoistanut kaikki asennukset kun en ainakaan tukesin Sähköala rekisteristä löytänyt?
 
Mikä olisi hintalaatusuhteeltaan järkevä autolaturi dynaamisella kuormanhallinnalla, josta saisi 1- tai 3-vaihevirtaa ainakin 11kW tai jopa 22kW max-teholla? Ainakin go-e gemini + controller näytti kohtuullisen edulliselta (625e + 245e), mutta onko muita verrokkeja samassa hintaluokassa?
 
Käyttövoimakeskustelusta
Jännä miten itellä on suorasähkö talossa kestänyt 3x25A nallit vaikka on sähköauto. Tosin älyän olla lataamatta sitä täydellä 3x16A höngällä jos kiuas tai uuni on päällä. Täydellä 11kw teholla lataus on järkevää jättää yölle, kun muuta suurempaa kuormaa ei ole.
Teslan oma tesla wall connectorin voi ohjelmoida antamaan esim. 3x8A maksimissaan, sekin on 5,5kw teho, riittää varmasti monelle. Tosin tesloissa voi autostakin käsin tiputtaa lataustehoa.
Suorasähkö kämppä sähkökiukaalla ehkä mitoitettu riittäväksi. Ja jos tiukka niin oletus että sähkökiuas tiputtaa lämmituskuormia -> jolloin lataaminen kannattaa olla muun kuorman mukaan rajoitettu.
Öljystä maalämpöön vaihtaneilla voi olla myös tiukkaa.

Posliinit kyllä kestää isompia virtoja eri pituisia aikoja , riippuen ylityksestä, eli jos ei sähkölämmitystä, niin voi olla hyvätkin menestys mahdollisuudet sellaisenaan.

Tuossa kai jokatapauksessa rakkenetaan sitä latauspistettä, niin samalla vaivalla kaapeloida kuormanhallintaa optio . ihan vaikka sen takia että jos joskus myöhemmin haluaa optimoida jostain syystä tehoja, esim sähkönhinnan mukaan. Ei osa raha, vaikka jäisi käyttämättä, esim sen takia että laturi hoitaa hommat langattomalla yhteydellä. Palstalainen jokatapauksessa haluaa laturille lähiverkkoyhteyttä varten option. :)
 
Öljystä maalämpöön vaihtaneilla voi olla myös tiukkaa.
Tuskin on, kun ei tuollainen vehje ota 2-3 A enempää per vaihe ellei lisävastukset huuda punaisina. Jämä/Nibe on myös sisäänrakennettu kuormanvalvonta, jos asentaja on jaksanut ko. sensorit kytkeä paikoilleen asennusohjeen mukaisesti. Pari-kolme kertaa on hetkellisesti 2020 alkaen pumpun kuormanrajoitus aktivoitunut, kun samanaikaisesti on pyörinyt pyykkäys, auton lataus, käyttöveden pyynti maksimit (= +6 kW vastuksia olisi halunnut käyttää) ja ulkona -20. Siltikin vielä liikuttiin muun kulutuksen osalta lukemissa, että tuskin olisi päänallit napsuneet (3x25A).
 
Mikä olisi hintalaatusuhteeltaan järkevä autolaturi dynaamisella kuormanhallinnalla, josta saisi 1- tai 3-vaihevirtaa ainakin 11kW tai jopa 22kW max-teholla? Ainakin go-e gemini + controller näytti kohtuullisen edulliselta (625e + 245e), mutta onko muita verrokkeja samassa hintaluokassa?
Haetaanko nyt kiinteää vai esim voimavirtapistokkeeseen kytkettävää ”liikuteltavaa”?

Jos kiinteä niin Benyn uusi kiinteä asema vaikuttaa hinta/laatusuhteeltaan hyvältä. Liikuteltavista tuo go-e on varma valinta, tosin siihen saa kuormanhallinnan vasta toukokuussa tulevalla controllerilla.

ilmeisesti voimavirtapistoke löytyy jo?
 
Arviolta 90-00 luvuilla asennettu voimavirtarasia sanoi että uutta kaipaisi. Mitään vikaa ei latauksessa ollut, sattumalta katsoin että miltähän näyttää.

IMG_0703.jpeg
 
Tuskin on, kun ei tuollainen vehje ota 2-3 A enempää per vaihe ellei lisävastukset huuda punaisina.
Olet oikeassa.
Mutta tuossa mielikuvissa keikkua iäkäs perinteinen öljykeskuslämmitys harakanpesä joka saneerattu tiukalla budjetilla aikanaan maalämpöön.


Edit allaolevan jälkeen.

Tarkennetaa mielikuvaa, eli alunperinkään ei ole mitoitetutt kokonaan maalämmöllä toimivaksi, vaan mitoitettu niin että kovilla pakkasilla lämmitetään loput suoralla sähköllä. Ja mielikuva kohteessa siis se vesikiertoinen lämmitys aikanaan mitoitettu öljylämmitykseen, joten ei ihan optimi maalämpöön, mikä halvan sähkönaikaan houkutti mitoituksiin missä tukeudutaan siihen sähköön. Kyllä niitä vielä 2000 luvullakkin uusikohteita tehtiin jossa ei edes tavoiteltu että maalämpöriittää kaikilla keleillä.

Jopa vielä muutamavuosi sitten , jolloin tosin laitteisto kehittynyt.
 
Viimeksi muokattu:
Olet oikeassa.
Mutta tuossa mielikuvissa keikkua iäkäs perinteinen öljykeskuslämmitys harakanpesä joka saneerattu tiukalla budjetilla aikanaan maalämpöön.
Niin no tuollaisesta nuo 2-3 A lukemat ovat, alkuperäiset purut ainoa eriste ja keskeneräisen rempan takia kellari vuotaa kuin seula lämpöä ulos. Ainoa helpottava tekijä on 3 kerrosta päällekkäin, 50 m2/kerros. Pumppu on 3-12 kW invertteri. Joku hybridi maa-/ilmalämpöpumppu ja sähköpatterit voi toki aiheuttaa päänsärkyä lataajalle, mutta puhtaasti maalämmöllä lämpeävässä taloudessa en jaksa uskoa suuriin ongelmiin ellei nyt puhuta 3x25A ja joku 70-luvun yksikerros 2-300 m2.

e: Mitenköhän käy, jos laturissa ja pumpussa on kuormanjako-mahdollisuus. Käytännössähän ei varmaan voi käyttää molempia itsenäisesti ettei aiheuta ylös-alas sekoilua, kun molemmat säätää järjestelmää? Eli talon sähkörempassa kannattaisi panostaa siihen, että keskuksessa olisi yksi kaikkia kuormia ohjaava "äly".
 
Kotilatauksen (erityisesti omakotitalon) kannalta keskeiset virheet, mitkä voi tehdä:
1. Tutulla X on sähkölämmitys ja se voi ladata yöllä 11 kW, niin silloin voin minäkin.
2. Kyllä minulla piisaa laturille tehoa, kun ei ole kuin muutama kodinkone, pieni kiuas ja pari muuta härveliä.
3. Kerran joudun rakentamaan uuden syötön latauslaitteelle, niin mahdollisimman halvalla. Ei sähkökaapelia putkeen eikä ainakaan tietoliikennekaapelia mukaan.
4. Kiinteä 5m johto kyllä riittää.
5. En tarvitse mitään kuormanhallintaa enkä hienoja pörssisähköominaisuuksia, nyt heti halvin ja yksinkertaisin vehje seinään!

Ensiaskeleet latausaseman kanssa on pähkiä oma käyttö ja siten lataustarve. Lähtökohtaisesti sähköauton latausasemat ovat 11 kW (3x16A) joka sopii liiankin hyvin normaaleihin ajoihin, mutta antaa tarvittaessa nopeampaankin tarpeeseen hyvin sähköä. Minusta aina kun on mahdollista, kannattaa asentaa 11 kW latauspiste. Sitä voi käyttää myös pienemmällä teholla (esim. 3x 6-10A).

Sitten selvitellään pääsulakekoko, kuormitushuiput ja vaihekohtaiset kuormat oman sähkönkäytön osalta. Vielä tarvitsisi pähkiä tulevaisuuden sähkönkäyttö kiinteistössä eli onko esim. isompi kiuas tai poreallas tulossa, laitellaanko induktiotasoa käyttöön, lataillaan hybridiautoa sukolla vieressä jne. Kun tämä selvitys on tehty, tiedetään tarvitaanko staattista tai dynaamista kuormanhallintaa tai pääsulakekoon suurennusta. Useimpien verkkoyhtiöiden sulakekoon suurennus maksaa sen verran, että järkevintä on toteuttaa kuormanhallinta.

Tämän jälkeen selvitellään, saako latausaseman syötön järjestettyä näppärästi vai vaatiiko se keskuksen päässä töitä ja/tai kaapelille kaivuuhommia. Nyt alkaa ratkaisu hahmottua. Se on sitten omien tarpeiden mukaan, haluaako latausaseman olevan voimavirtapistokkeella ja siten mukaan otettavissa esim. mökille, sukulaisten kiusaksi tai vaikka lapin reissulle. Kiinteä johto on tyylikkäämpi ja sirompi ratkaisu, mutta irrotettava (ja lukittava) johto antaa joustavuutta auton latauskoskettimien sijainnin suhteen.

Palaan nyt alussa listaamiini ongelmiin:

1) Tutulla X on sähkölämmitys ja se voi ladata yöllä 11 kW, niin silloin voin minäkin. Munia ja makkaroita ei voi vaan vertailla keskenään. Talon koko, lämmön varaamiskyky, sisälämpötila ja muu sähkönkäyttö vaikuttaa siihen, piisaako pääsulakkeet 11 kW laturille. Suoraan vertailua ei voi tehdä vaan se on aina tapauskohtaista.
2) Kyllä minulla piisaa laturille tehoa, kun ei ole kuin muutama kodinkone, pieni kiuas ja muu härveli. Asia ei ole välttämättä näin, koska sinulla voi olla vinokuormaa, jolloin yksi pääsulake paukkuu vähän väliä. Sähkömies on saattanut keskuksellasi tehdä ns. sähkömiehen erikoisen ja laittaa kaikki yksivaihekuormat vaiheelle yksi, kunnes se on täynnä, muutamat vaiheelle kaksi ja kaikki kolmevaihekuormat toki joka vaiheelle. Ykkösvaiheen kuormitus voi pahimmillaan olla suurempi kuin muiden vaiheiden yhteensä ja silloin ei välttämättä latauslaitteella kestä ladata hyvillä tehoilla, vaikka talon tehonkäyttö on vaatimaton.
3) Kerran joudun rakentamaan uuden syötön latauslaitteelle, niin mahdollisimman halvalla. Ei sähkökaapelia putkeen eikä ainakaan tietoliikennekaapelia mukaan. Mieti pidemmälle. Jos joudut kaivuuhommiin, niin tee kaapelointi riittävällä kapasiteetilla, laita kaapeli putkeen ja sinne vetolanka mahdollisia tulevaisuuden tarpeita varten. Lisäksi muista tietoliikennekaapeli, vaikka et sitä juuri nyt tarvitse. Myöhemmin se voi tulla tarpeen kuormanhallinnan tai vaikka autolle jaettavan wlanin takia.
4) Kiinteä 5m johto kyllä riittää. Vaikka sinulla juuri nyt olisi auto, jonka latauskoskettimet ovat etulokasuojassa tai keulalla, niin joskus myöhemmin se voi olla auton takavaloissa eikä parkkiin peruuttaminen ole mielekästä. Silloin voi johto jäädä vajaaksi ja tulee lisätyötä johtoa (tai latauslaitetta) vaihtaessa, kun tingit 2-3m johdon pituudesta.
5) En tarvitse mitään kuormanhallintaa enkä hienoja pörssisähköominaisuuksia, nyt heti halvin ja yksinkertaisin vehje seinään! Asia voi olla näin, mutta varmista nyt kuitenkin ensin, mikä on kohdaltasi järkevää. Tällöin et joudu joustamaan lataustehoissa tai menetät turhaan rahaa pörssisähköasiakkaana. Kun laitat hyvän kotilaturin, tulee siitä todennäköisesti pääasiallinen latausmuotosi ja käyttöaste on korkea. Pääsääntöisesti kotona piisaa 3x8A lataus ja ajastus yöajalle klo 00-06 (pörssisähkö ja sulakkeiden varjelu). Vielä kun siirtotariffisi on yösähkö, niin tilanne on oikein hyvä. Voi kuitenkin olla, että tulevaisuudessa pihassa on kaksi sähköautoa ja latauksia tulee tuplasti enemmän, jolloin investoidulla automatiikalla saa helppoutta ja rahallista hyötyä.

Helpoimmillaan auton pysäköintipaikassa on voimavirtapistoke valmiina, johon voi laittaa 350€ arvoisen 11kW kannettavan latauslaitteen 30 sekunnissa ja se on siinä. Vaikeimmillaan tarvitaan sähkökeskuksen muutostöitä ellei peräti päivittäminen pääsulakekokoa myöten, kaapelivedon latauslaitteelle ja dynaamisen kuormanhallinnan asentamisen tonnien lentäessä lompakosta.
 
Jos kiinteä niin Benyn uusi kiinteä asema vaikuttaa hinta/laatusuhteeltaan hyvältä.
Varmaan tyhmä kysymys, mutta kun Benyn spekseissä sanotaan lataustehoksi 4.1kW – 22kW, kai plugarin max 3.6 kW yksivaihelataus onnistuu silti ongelmitta?
 
Helpoimmillaan auton pysäköintipaikassa on voimavirtapistoke valmiina, johon voi laittaa 350€ arvoisen 11kW kannettavan latauslaitteen 30 sekunnissa ja se on siinä. Vaikeimmillaan tarvitaan sähkökeskuksen muutostöitä ellei peräti päivittäminen pääsulakekokoa myöten, kaapelivedon latauslaitteelle ja dynaamisen kuormanhallinnan asentamisen tonnien lentäessä lompakosta.
Tuossa yllä oli hyvä esimerkki miksi siihen voimavirtapistorasiaankin kannattaa ehkä uhrata vähän ajatusta ennen rankempaa käyttöä.
 
Tuossa yllä oli hyvä esimerkki miksi siihen voimavirtapistorasiaankin kannattaa ehkä uhrata vähän ajatusta ennen rankempaa käyttöä.
Se on juuri näin. Uudehkossa talossa rasiaan ja syöttöön voinee luottaa, mutta sellaiseen 30-40v käyttämättömänä olleeseen voimavirtaan en välttämättä laittaisi aluksi sähköautoa paahtamaan 11kW teholla 6-8h putkeen ilman tarkistuksia.

Verkkoyhtiöiltä muuten löytyy nykyään aika hyvin mittausdataa, josta voi kuormituksia (jopa vaihekohtaisia) vilkuilla. Onpa joillakin latauslaskureitakin.
 
Se on juuri näin. Uudehkossa talossa rasiaan ja syöttöön voinee luottaa, mutta sellaiseen 30-40v käyttämättömänä olleeseen voimavirtaan en välttämättä laittaisi aluksi sähköautoa paahtamaan 11kW teholla 6-8h putkeen ilman tarkistuksia.

Verkkoyhtiöiltä muuten löytyy nykyään aika hyvin mittausdataa, josta voi kuormituksia (jopa vaihekohtaisia) vilkuilla. Onpa joillakin latauslaskureitakin.

Onneksi 11kw laturin ei tarvitse paahtaa 6-8 tuntia putkeen, kun lataustarve useimiten lienee 20-40kwh jolloin vajaat 2-4 tuntia riittää.
Tämä on yksi 3-vaihelatauksen eduista verrattuna perus sukoon ettei kaapeloinnin ja sulakkeen täydehköä kuormitusta tarvitse pitää niin kauaa.
Vähän ihmettelen miten niin moni tuntuu käyttävän sähköauton lataamiseen suko-laturia ihan jokapäiväisessä käytössä. Lieneekö säästökysymys kun nuo sukolaturit on halvempia.
 
Eihän noilla sukoilla saa kuin 8 A ulos. Asiantuntija en ole, mutta kyllä se 2-4 tuntiakin on jo pitkä aika, jos siellä 11 kW pääsee "lämmittelemään" paikkoja.
 
Suko ei kestä lämpeämättä suurta kuormaa, niin latureihin pistetty rajoitus. Toki joku ”polta talosi” kiinanihme varmasti löytyy, jos haluaa olla idiootti.

Tämmöisestä olen ladannut 13A virralla 6h eikä lämpene rasia eikä pistotulppa, tulppasulake 16A hieman lämpenee.

Meillä alle kymmenen asunnon taloyhtiö, latauskartoitus tehty, ja sähkäri kävi laittamassa tämän saman vuosi sitten autopaikallemme autokatokseen.

Kaapeloinnit kestää hyvin, autopaikalla oma 16A sulake, eikä rasia ole edes lämmennyt tässä vuoden aikana. Menee 16A oikein mukavasti, ja omaan plugariini riittänyt oivallisesti. Menee vieläpä oman asunnon mittaukseen, joten ei ole turhia välikäsiä ruinaamassa rahaa latauksesta.
 
Volvossa ainakin tulee mukana type2-type2 kaapeli niin tuo go-e charger gemini voisi oikein hyvä peli..
 
Volvossa ainakin tulee mukana type2-type2 kaapeli niin tuo go-e charger gemini voisi oikein hyvä peli..
Käytännön helpottamiseksi kannattaa kyllä varmaan ostaa toinen kaapeli niin ei tarvitse sitten esim kotona aina olla ottamassa kaapelia mukaan. Se on kuitenkin autossa myös hyvä olla kaapeli.
 
Käytännön helpottamiseksi kannattaa kyllä varmaan ostaa toinen kaapeli niin ei tarvitse sitten esim kotona aina olla ottamassa kaapelia mukaan. Se on kuitenkin autossa myös hyvä olla kaapeli.

Jeps, itsellä on Gemini flexissä yksi kaapeli puolikiinteästi (mm. appista lukittu pysyvästi kiinni latausaseman päähän) autokatoksen seinällä ja toinen autossa asiointilatauksia varten.
 
En lähtenyt vielä kahlaamaan ketjua läpi joten asia lyhyesti: Loppukuusta pitäisi tupsahtaa pihaan Mokka-E 3-vaihe laturilla. Autotalli vielä keskeneräinen ja sinne olisi tarkoitus latausasema asennuttaa tulevaisuudessa. Siihen asti täytyisi latailla tonttikeskuksesta voimavirralla, mutta mitä latauskaapelia suosittelette? Tätä katsellut Blaupunkt sähköauton voimavirta-latauslaite säätimellä 8m, Voimavirta-Type 2, 11 kW
Meneekö ihan metsään tuolla rahalla? Tarkoitus olisi tosiaan kaapelia roudata mukana esim. mökille eli myöskin sen kotilatausaseman hankinnan jälkeen. Toisessa ketjussa Blaupunkt ei saanut merkkinä kehuja. Varmaan tässä 400-500 euron hintaluokassa nuo liikkuvat, mutta onko porukalla suosituksia/kokemuksia tietyn valmistajan kaapeleista?

Muita speksejä: 3x35A pääsulakkeet ja pääasiassa lataus tapahtuisi yöllä.
Mulla tollanen ja pelannut kuin vanha Blaukkarin tv eli loistavasti. Käytössä 2-vaiheesta bemun hybridille. Maksoin muistaakseni 400 euroa aikanaan. Suosittelen.
 
Mulla tollanen ja pelannut kuin vanha Blaukkarin tv eli loistavasti. Käytössä 2-vaiheesta bemun hybridille. Maksoin muistaakseni 400 euroa aikanaan. Suosittelen.
Joo tämä tosiaan tuli hankittua ja vajaan kuukauden ollut käytössä. Ei pahaa sanottavaa toistaiseksi.
 
  • Tykkää
Reactions: TTE
Suko ei kestä lämpeämättä suurta kuormaa, niin latureihin pistetty rajoitus. Toki joku ”polta talosi” kiinanihme varmasti löytyy, jos haluaa olla idiootti.

Kian ladattavilla hybrideillä tulee mukana schukoon tuleva 12A laturi (saa ladattua myös 10A tai 8A).
 
Arviolta 90-00 luvuilla asennettu voimavirtarasia sanoi että uutta kaipaisi. Mitään vikaa ei latauksessa ollut, sattumalta katsoin että miltähän näyttää.

IMG_0703.jpeg
Päivänselvä tapaus... päässyt kosteus tekemään tuhojaan kuparin värin perusteella, hapettunut jonka myötä liitos löystynyt. Tämän jälkeen löysä liitos alkaa käymään kuumana ja tulos on tämä. Jos niitä ruuvarilla painaa nipukkaa ja kiertää mallisia pistokkeita että saa kytkentäpuolen esiin niin liiankin tyypillistä tuo että ne kerää vettä itsensä täyteen jos vesi pääsee satamaan saumakohtaan. Koittanut itselle kerätä niitä vanhan mallisia pistokkeita jossa kytkentäosa irroitetaan rasian liitosnastapuolelta ruuveilla. Juurikin siitä syystä että nuo pika-avattavat mallit ei ole todellakaan vedenpitäviä. Ja ennenkuin joku tulee vaahtoamaan että ei kuulu voimavirtapuolen rassaus maallikoille niin sähkärin paperit löytyy.
 
Suositelkaapas firmaa / yrittäjää, joka toteuttaisi latauslaitteen asennuksen dynaamisella kuormanhallinnalla Päijät-Hämeen alueella?

Itsellä ollut jo yli puoli vuotta tarjouspyyntöjä vetämässä eri alustoilla, mutta tekijää ei tunnu löytyvän. ABB:n latauslaite ja energiamittari löytyy jo, vain asentaja puuttuu.
 
Viimeksi muokattu:
Suositelkaapas firmaa / yrittäjää, joka toteuttaisi latauslaitteen asennuksen dynaamisella kuormanhallinnalla Päijät-Hämeen alueella?

Itsellä ollut jo yli puoli vuotta tarjouspyyntöjä vetämässä eri alustoilla, mutta tekijää ei tunnu löytyvän. ABB:n latsuslaite ja energiamittari löytyy jo, vain asentaja puuttuu.
Ootko Pro Kiinteistötekniikalta kysellyt? Tekevät ainakin ihan koko suomessa asennuksia. Myyvät myös tuota ABB Terraa.

 
Ootko Pro Kiinteistötekniikalta kysellyt? Tekevät ainakin ihan koko suomessa asennuksia. Myyvät myös tuota ABB Terraa.

Kiitti vinkistä, en ole ennen kuullutkaan. Pitää kysellä tarjousta!

Muitakin hyväksi todettuja asentajia saa suositella.
 
Viimeksi muokattu:
Päivänselvä tapaus... päässyt kosteus tekemään tuhojaan kuparin värin perusteella, hapettunut jonka myötä liitos löystynyt. Tämän jälkeen löysä liitos alkaa käymään kuumana ja tulos on tämä. Jos niitä ruuvarilla painaa nipukkaa ja kiertää mallisia pistokkeita että saa kytkentäpuolen esiin niin liiankin tyypillistä tuo että ne kerää vettä itsensä täyteen jos vesi pääsee satamaan saumakohtaan. Koittanut itselle kerätä niitä vanhan mallisia pistokkeita jossa kytkentäosa irroitetaan rasian liitosnastapuolelta ruuveilla. Juurikin siitä syystä että nuo pika-avattavat mallit ei ole todellakaan vedenpitäviä. Ja ennenkuin joku tulee vaahtoamaan että ei kuulu voimavirtapuolen rassaus maallikoille niin sähkärin paperit löytyy.
Tämä kyseinen tapaus on autotallissa sisällä eli sadevesi ei ole siihen päässyt mutta muuten tietty hieman kosteaa voi olla eristämättömässä tallissa.
 
Tämmöisestä olen ladannut 13A virralla 6h eikä lämpene rasia eikä pistotulppa, tulppasulake 16A hieman lämpenee.

Tuossa vähän osviittaa siitä mikä ero tuolla super sukolla ja tavallisella sukolla on.

Tavallisen sukorasian saa 5e tuo supersuko maksa 105e.
 
Tuossa vähän osviittaa siitä mikä ero tuolla super sukolla ja tavallisella sukolla on.

Tavallisen sukorasian saa 5e tuo supersuko maksa 105e.

Myös tuotantomäärät (perus rasia vs supershuko) ja kate on aika isossa osassa. Oliskohan supershuko ollu tollaisena sinisenä paneeliasenteisena (kuten kuvassa) 40e luokkaa, noin vuosi sitten. Toki hurja on hintaero vieläkin esim karavaani pistokkeeseen missä on muovia ja kuparia huomattavasti enemmän ja hinta on alle 10e.

Supershukon paremmuudestakin on vähän erineviä mielipiteitä, verrattuna laadukas normaali teollisuus paneeliasennus rasia. Muutamiakin videoita löytyy missä vastaavat mallit puretaan ja verrataan kuparipintoja ja kontaktien tiukkuutta. Karavaanipistoke on toki selkeästi paras yksi aihe 16a lataukseen.
 
Supershukon paremmuudestakin on vähän erineviä mielipiteitä, verrattuna laadukas normaali teollisuus paneeliasennus rasia. Muutamiakin videoita löytyy missä vastaavat mallit puretaan ja verrataan kuparipintoja ja kontaktien tiukkuutta. Karavaanipistoke on toki selkeästi paras yksi aihe 16a lataukseen.
Oliko "Supershukon" idea kai siinä että kontaktit on virallisia vasta kun pistoko on kunnolla paikoillaan ja toisin päin virrat katkaistaan ennen kuin pistoke vedetään pois. Eli käyttäjä ei toimillaan pilata kontakteja. (on vastaavaa ajatusta ollut syvyllä 1900 luvullakkin)

Eli iänikuisen rimpulan liitännän tekohengitystä. Tosin toiminnallisuus mikä saisi olla kyllä muussakin isompivirtaisessa käytössä kuin lataus.
 
Tuo virtojen katkaisu ennen kontaktia on kyllä järkevä. Mielestäni supershukossa näkyy osassa ainakin takana vaan ohjaus kärjet ja näillä pitäisi sitten relettä/kontaktoria ohjata ja tälläiseen osassa on ainakin mahdollisuus.

Tuo on kyllä totta että pitäisi olla isompi virtaisissa liittimissä estetty tuo virrat päällä pistokkeen irrotus. Esim jotkut 63A tai 125A voimavirtapistokkeet aika hurjia vehkeitä jos joku kytkee ne kuorma päällä kiinni tai irrottaa täydellä kuormalla.
 
Beny asennettiin maanantaina (3x20A + kuormanhallinta, 3x25A pääsulakkeet) ja samalla rinnalle yksi ”supersuko”. Toistaiseksi ollaan ihan tyytyväisiä.
 
Tämmöisestä olen ladannut 13A virralla 6h eikä lämpene rasia eikä pistotulppa, tulppasulake 16A hieman lämpenee.

https://www.rakidea.fi/products/pinta-asennettava-latauspistorasia-1
Lukasin asennusohjeen, siinä toivossa että olisi toiminnasta myös enemmän juttua.

Vähän sellainen tee se tise pinta-asennettava latauspistorasia, kommentilla viittaan siihen että asentaja saa itse porailla läpivientireijät, se pistorasia on sentäs valmiiksi asennettua kanteen.

No on tuossa asentaja porailee jutussa se etu että kotelossa ei ole aihioita ja asentaja voisen läpiviennin porailla asennuksen kannalta parhaaseen paikkaan.

Ja ilmeisesti kohtuullinen Fiboxin kotelo, eikä joku päreiksi menevä biltema.
 
Hullut päivät Peugeot e-2008 tulossa ja hakusessa kotilatausasema. Auto on todennäköisesti vain vuoden ja auton mukana ei tule sukolaturia, joten laturin tulisi olla mukaanotettavaa mallia 3-vaihevirtapistokkeeeseen tuleva 3-vaihelaturi, jossa tulisi olla myös sukoadapterimahdollisuus satunnaista sukolatausta varten. Vissiin e-2008 latauksen ajastus (latausvirrasta en ole varma) ei ole mahdollista karvalakkimallissa, joten se pitäisi olla laturissa.
Tarpeet siis:
-Mukaan otettava 3-vaihelaturi
-Säädettävä virta 8A ja 16A ja jotain siltä väliltä
-Latauksen ajastus vähintään laitteesta itsestään
-Sukoadapterin käyttömahdollisuus
-Olisi kestävä laite, jos jääkin pidemmäksi aikaa kuin vuodeksi
-Plussana sovelluksella etäohjaus, josta voi säätää latausajankohdan ja mahdollisesti virran (pörssiohjaus erityisplussana)

Joku tässä ehdottikin: go-e Charger Gemini 11kW - 22kW |Pörssisähkö! | evasema.fi ,mikä vaikutti ihan ok.
Itse katsoin Suomen halvin sähköauton latauslaite: Platinet 11kW 5m m , mutta tässä voi säätää latausvirran alimmillaan vain 10A, mikä ei oikein sukolataukseen pelitä, jos vaikka vieraissa lataa, ei kehtaa kärventää johtoja, kun 8A on suositus sukolataukselle. Tämä laite ei muutenkaan herätä ns. luottamusta. Kiitos vastauksista jo etukäteen!
 
Vähän on minusta nyt tullut skeptisempi tavallisesta suko-pistorasiasta latausta kohtaan, johtuen töissä tapahtuneesta incidentistä.

Työpaikalle asennettiin ehkä puolitoista vuotta sitten erillinen tolppa josta kaksi voi ladata autojaan. Siinä on itseasiassa neljä tavallista suko-pistorasiaa, kaksi ajastimilla (ilmiselvästi lohkolämmittimen käyttöön) ja kaksi ilman ajastinta, en tiedä mitä tarkoitusta varten ne on alunperin meinattu, onko ajateltu myös lataamista vai joidenkin pienten työkalujen käyttöä, tavallisia suko-pistorasioita nekin.

Noita kahta ajastamatonta pistorasiaa on sitten käytetty melkein joka arkipäivä lataukseen, ladattu 8A tai 10A virralla vähän tilanteen mukaan. Työkaveri vinkkasi pari viikkoa sitten että hänen käyttämänsä pistorasia tuntuu ylikuumenevan, ja siinä näkyi jo reikien kohdalla mustia kärtsänneitä kohtia.

Varmistaakseni ettei vika johtunut kaverin autosta tai latauspiuhasta, koitin itse ladata siitä minimillä eli 6A virralla tunnin pari. Auto latautui normaalisti (hitaasti 1x6A), mutta kun kävin kokeilemassa tapahtuuko ylikuumenemista, otin töpselin irti ja koitin sormella pistokkeen metallisauvoja... ja ne olivat tulikuumat. Niin kuumat että sain sormeeni palovamman, nousi kipeä rakko sormenpäähän, kuin olisi kuumaa levyä testannut sormella. Ihme etteivät pistokkeen muoviosat olleet alkaneet vielä sulaa.

Kyseinen kärtsännyt pistorasia meni sitten käyttökieltoon, miten lie vikaantunut. Toinen pistorasia edelleen kyllä toimii, 8A tai edes 10A latauksella pistokkeen sauvat tuntuvat jälkikäteen vain hiukan lämpimiltä, mutta toki nyt tuntuu uskaltaako silläkään ladata. Uusi nimenomaan lataukseen tarkoitettu rasia on nyt tilauksessa, supersuko-pistorasioilla.

Kun tuo nykyinen rasia on kuitenkin vain alle kaksi vuotta vanha, liekö toisessa pistorasioista jokin valmistusvika, vai noinko uusikin suko-pistorasia vikaantuu jos sillä vuoden pari lataa sähköautoa 8A/10A? Joku sähköhemmo osannee arvioida paremmin mikä vika tuohon ehkä on tullut. Toivottavasti supersuko kestää paremmin, sellainen minulla on kotonakin käytössä eikä ainakaan vielä ole vikaantunut 10A latauksella.

Se myös mietityttää että kun siinä matkalatausjohdossa pitäisi käsittääkseni olla kaikenlaista vikavirtasuojaa ja ties mitä, ja kaiketi itse siinä pistorasialaatikossakin, miten mikään niistä ei reagoinut ja katkaissut lataamista, vaan auto kyllä latasi edelleen iloisesti esim. sillä alhaisella 6A virralla vaikka pistorasiassa ilmiselvästi oli nyt jotain pahasti vialla, kun oli kärtsännyt ja ylikuumeni todella paljon jopa tuolla 6A virralla? Olisin kovasti toivonut että lataus keskeytyy jos tuollaista vikaa tulee, mahdollisesti jopa tulipalovaara.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
262 395
Viestejä
4 555 047
Jäsenet
74 961
Uusin jäsen
miirismoi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom