Säköautojen toimintasäteen kasvu tekee monille aika turhaksi tämän ultranopean latauksen. Jos mökkimatka on 400-500km ja toimintasäde on yli tuon niin aika moni varmasti skippaa abcllä latailut. Ennen matkaa akku täyteen kotona halvalla ja sitten mökillä seuraavan kerran piuhaan.
Sähköautojen akut, teoria ja käytäntö
- Keskustelun aloittaja tiimalasi
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- akku akkutekniikka sähköauto
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 470
Kyllä sille nopealle lataukselle kuitenkin kysyntää on, erityisesti jos autoilijalla ei ole "omaa" latauspistettä.
Ja eikös tämä toimi kahteen suuntaan, eli akusta saa tarvittaessa jerkkua ulos eri tyyliin:
” As a result, a BYD-branded EV with the latest can speed up to 100 km/h in a 2-second range. Moreover, they can repeatedly speed up to 100 km/h more than 70 times. The car’s top speed is over 300 km/h (Han L EV’s top speed is 305 km/h).”
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 470
No yleensä joo ison latausvirran mahdollistava akku antaa myös ison purkuvirran, mutta tuo purkuvirta ei ole ollut mikään rajoittava tekijä pitkään aikaan.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 628
Huomasiko joku 10C-akun tiedoissa 16,4 kW/kg? Aika miehekäs ominaispurkuteho.
electrek.co
Parhaalle RC-auton akulleni on ilmoitettu continuous 13,2 kW/kg ja burst 26,3 kW/kg. Olen tosin ottanut parhaimmillaan vain 4,1 kW/kg. Jännitteen kyykkäämisen perusteella en usko 13,2:n olevan mahdollista, vaan todellinen maksimi lienee johdotusten takia lähempänä kymppiä.
Eipä se BYD:kään näemmä paljon ota irti 16,4:stä. Suuressa Tang L:ssä on suurempi akku, joten kovin lukema revitään Han L:stä. Siinä on 83,2 kWh 10C, joka LFP:n takia on raskaat 640 kg. Etu- ja takamoottorit ovat yhteensä 810 kW.
810 kW / 640 kg = 1,27 kW/kg. Se on alle kymmenys 16,4:stä, joten turha paukutteluarvo. Olishan se aika menijä, jos 640 kg akusta oikeasti otettaisiin 16,4 kW/kg = 10,5 MW. Siinä sais top fuelit haastetta.
BYD confirms new 1,000V 'Super E-Platform' capable of fast charging 400km in 5 minutes
We EV enthusiasts have heard it all from the haters before. “What are you gonna do with all those batteries?”...
electrek.co
Parhaalle RC-auton akulleni on ilmoitettu continuous 13,2 kW/kg ja burst 26,3 kW/kg. Olen tosin ottanut parhaimmillaan vain 4,1 kW/kg. Jännitteen kyykkäämisen perusteella en usko 13,2:n olevan mahdollista, vaan todellinen maksimi lienee johdotusten takia lähempänä kymppiä.
Eipä se BYD:kään näemmä paljon ota irti 16,4:stä. Suuressa Tang L:ssä on suurempi akku, joten kovin lukema revitään Han L:stä. Siinä on 83,2 kWh 10C, joka LFP:n takia on raskaat 640 kg. Etu- ja takamoottorit ovat yhteensä 810 kW.
810 kW / 640 kg = 1,27 kW/kg. Se on alle kymmenys 16,4:stä, joten turha paukutteluarvo. Olishan se aika menijä, jos 640 kg akusta oikeasti otettaisiin 16,4 kW/kg = 10,5 MW. Siinä sais top fuelit haastetta.
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 396
Aika vähissä taitaa olla 400-500km mökkimatkat…
Toki jokusen vuoden takaa, mutta silti.
Tilastokeskus - Kesämökit 2019
stat.fi
Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä oli 92 kilometriä ja mediaani oli 39 kilometriä. Näin ollen puolet mökkimatkoista oli korkeintaan 39 kilometriä. Uudellamaalla asuvien mökinomistajien mökkimatkan mediaani oli 131 kilometriä ja keskiarvo 167 kilometriä. Uusmaalaisten mökinomistajien mökkimatkan mediaani oli yli kolminkertainen verrattuna koko maan mediaaniin ja keskiarvo lähes kaksinkertainen verrattuna koko maan keskiarvoon. Muualla kuin Uudellamaalla asuvien mökkimatkan mediaani oli 26 kilometriä ja keskiarvo 64 kilometriä.
Onpa lyhyet mökkimatkat. Itellä kun on ~450km (PK-seudulta pohjois-savoon)Aika vähissä taitaa olla 400-500km mökkimatkat…
Toki jokusen vuoden takaa, mutta silti.
Tilastokeskus - Kesämökit 2019
Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä oli 92 kilometriä ja mediaani oli 39 kilometriä. Näin ollen puolet mökkimatkoista oli korkeintaan 39 kilometriä. Uudellamaalla asuvien mökinomistajien mökkimatkan mediaani oli 131 kilometriä ja keskiarvo 167 kilometriä. Uusmaalaisten mökinomistajien mökkimatkan mediaani oli yli kolminkertainen verrattuna koko maan mediaaniin ja keskiarvo lähes kaksinkertainen verrattuna koko maan keskiarvoon. Muualla kuin Uudellamaalla asuvien mökkimatkan mediaani oli 26 kilometriä ja keskiarvo 64 kilometriä.
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 396
No yleensä mökit on sellaisella etäisyydellä kotoa, että viikonloput mökillä onnistuvat helposti. Paljoa yli 2h ei silloin autossa suuntaansa istuta.
Ei tollaista 450km suuntaansa kukaan jaksa viikoittain eestaas ajella.
Mulla jotain 30-40km, pääkaupunkiseudulta Porvoon saaristoon.
Matkaa enemmän ketuttaa toki se että mökki on saaressa eli venematkan takana, siinä ei auttaisi edes sähkövene siihen ketutukseen että pitää auto ja ihmiset lastata vielä kertaalleen autosta veneeseen ja veneestä mökkiin, ei viitsi ihan joka vkl tuota rumbaa tehdä. Ja jos jotain jäikin puuttumaan niin kaupassakäyntikin on oma rumbansa, ei voi vain mennä autolle ja hurauttaa Prismaan tai ABCD:lle.
Muuten siellä saarella on tosi mukavaa kyllä ja rauhaisaa, ei tule pihapiiriin saksalaisia turisteja pällistelemään ja kakkimaan kun ottaa tulee nakkena ulos saunasta.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 628
@Pakana et sähköautoketjussa pitänyt ennennäkemätöntä 1 MW:n lataustehoa (BYD Han L) uuden 640 kg 10C LFP -akun ansiona, vaan väitit 1 MW olleen aiemminkin mahdollista akkujen puolesta. Tarjosit ratkaisuksi LTO-kennoja kirjoittamalla:
"Ei nuo isot latausvirrat ole esim LTO kennoille ongelma, jos MW lataus olisi ollut ykkösprioriteetti, olisi käytetty kokonaan toisen kemian akkua, mutta koska se on alempana tärkeysjärjestyksessä on priorisoitu akkuja jotka antavat paremman kapasiteetin."
Näinköhän 1 MW onnistuisi LTO-kennoilla, vaikka kapasiteetin prioriteetti olisi täysin nolla?
Minulla on se tuntuma, että tuohon 640 kg:aan ei saa latausnopeutta LTO:lla kuin 0,6-0,7 MW (tai 0,7-0,8 MW, jos menee Aliexpressin spekseillä). Tämä siis, vaikka huomioisi pelkkien kennojen massan. Antaisitko linkin kennoihin, joilla onnistuu lataus 1 MW/640 kg. Jos sellaisia ei löydy, niin silloinhan 1 MW on ollut ongelma ennen uutta BYD:n uutta 10C-akkua.
Kyllä sen 1 MW saa LTO-kennoilla, jos:
1. Akku saa maksaa tuplasti
JA
2. Akku saa painaa tonnin
Tuossa on siis pari muutakin nihkeyttä kuin pelkkä kapasiteetin uhraus latausnopeuden kasvattamiseksi. Noiden syiden takia kukaan ei ole laittanut LTO-kemiaa mihinkään 50-100 kWh sähköautoon, jollainen on minimivaatimus 1 MW-lataustehoon. Alarajan 50 kWh vaatisi 20C-kennoja. Esimerkki sellaisesta:
Nichicon 2,4 V, 0,15 Ah, 9,0 g, 20C
Maksimilatausteho, kun 640 kg pelkät kennot:
640 kg / (50000 Wh / (2,4 V * 0,15 Ah) * 0,009 kg) = 0,512 MW
Näillä pienillä (139 000 kpl/50 kWh) ei päästy 640 kg kennomassalla kuin puoliväliin megawattia. Täysi 1 MW olisi vaatinut 1,25 tn kennoja.
nichiconbattery.com
Suuremmilla kennoilla pääsisi hieman parempaan. Veikkaukseni on, että jää silti 0,6-0,8 MW:n tasolle, vaikka olisi vuoden 2025 kennoja. Kun et kerran pitänyt uutta 10C-LFP:tä juuri minään, niin rivien välistä luin, että LTO:lla 1 MW olisi onnistunut jo aikaisempina vuosina, jos autovalmistajat vaan olisivat priorisoineet lataustehoa ja uhranneet kapaa.
Sellainen kutina, että olet yhdistänyt wikistä tms. sellaisia C-arvoja ja ominaiskapasiteetteja, jotka eivät todellisissa kennoissa toteudu samaan aikaan. Se, jossa olisi pitkin hampain riittävä ominaiskapa, onkin vain 3-5C => 1 MW ei onnistu. Ja 20C kennoissa on niin pieni ominaiskapa, että siedettävällä 640 kg kennomassalla päästään vain reiluun 0,5 MW:iin. Optimi on varmaan 10C.
Jään mielenkiinnolla odottamaan, josko sinulla olisi tiedossa todelliset LTO-kennot, joilla lataisi 1 MW/640 kg. Saat tuolle ensimmäisenä henkilöautona 1 MW mahdollistaneelle 10C-LFP:lle tasoitusta sen verran, että saat kerätä 640 kg kennomassaa vs. LFP:ssä 640 kg oli koko akkupaketin massa. Hinnoista ja kapasiteetistakaan ei tarvitse välittää.
Jos et löydä sellaisia kennoja, voisit myöntää, että 1 MW:n lataus henkilöautossa tuli mahdolliseksi 2025 julkaistun 10C-LFP -akun ansiosta.
"Ei nuo isot latausvirrat ole esim LTO kennoille ongelma, jos MW lataus olisi ollut ykkösprioriteetti, olisi käytetty kokonaan toisen kemian akkua, mutta koska se on alempana tärkeysjärjestyksessä on priorisoitu akkuja jotka antavat paremman kapasiteetin."
Näinköhän 1 MW onnistuisi LTO-kennoilla, vaikka kapasiteetin prioriteetti olisi täysin nolla?
Minulla on se tuntuma, että tuohon 640 kg:aan ei saa latausnopeutta LTO:lla kuin 0,6-0,7 MW (tai 0,7-0,8 MW, jos menee Aliexpressin spekseillä). Tämä siis, vaikka huomioisi pelkkien kennojen massan. Antaisitko linkin kennoihin, joilla onnistuu lataus 1 MW/640 kg. Jos sellaisia ei löydy, niin silloinhan 1 MW on ollut ongelma ennen uutta BYD:n uutta 10C-akkua.
Kyllä sen 1 MW saa LTO-kennoilla, jos:
1. Akku saa maksaa tuplasti
JA
2. Akku saa painaa tonnin
Tuossa on siis pari muutakin nihkeyttä kuin pelkkä kapasiteetin uhraus latausnopeuden kasvattamiseksi. Noiden syiden takia kukaan ei ole laittanut LTO-kemiaa mihinkään 50-100 kWh sähköautoon, jollainen on minimivaatimus 1 MW-lataustehoon. Alarajan 50 kWh vaatisi 20C-kennoja. Esimerkki sellaisesta:
Nichicon 2,4 V, 0,15 Ah, 9,0 g, 20C
Maksimilatausteho, kun 640 kg pelkät kennot:
640 kg / (50000 Wh / (2,4 V * 0,15 Ah) * 0,009 kg) = 0,512 MW
Näillä pienillä (139 000 kpl/50 kWh) ei päästy 640 kg kennomassalla kuin puoliväliin megawattia. Täysi 1 MW olisi vaatinut 1,25 tn kennoja.
SLB12400L151 - Nichicon Small Lithium Titanate Rechargeable Batteries
*The above part numbers are without lead processing, and a 3-digit code will be added to the actual part number Small LTO Battery Small lithium titanate rechargeable batteries are manufactured by applying the electrode technology utilized in Toshiba Corporation's SCiBTM rechargable batteries...
nichiconbattery.com
Suuremmilla kennoilla pääsisi hieman parempaan. Veikkaukseni on, että jää silti 0,6-0,8 MW:n tasolle, vaikka olisi vuoden 2025 kennoja. Kun et kerran pitänyt uutta 10C-LFP:tä juuri minään, niin rivien välistä luin, että LTO:lla 1 MW olisi onnistunut jo aikaisempina vuosina, jos autovalmistajat vaan olisivat priorisoineet lataustehoa ja uhranneet kapaa.
Sellainen kutina, että olet yhdistänyt wikistä tms. sellaisia C-arvoja ja ominaiskapasiteetteja, jotka eivät todellisissa kennoissa toteudu samaan aikaan. Se, jossa olisi pitkin hampain riittävä ominaiskapa, onkin vain 3-5C => 1 MW ei onnistu. Ja 20C kennoissa on niin pieni ominaiskapa, että siedettävällä 640 kg kennomassalla päästään vain reiluun 0,5 MW:iin. Optimi on varmaan 10C.
Jään mielenkiinnolla odottamaan, josko sinulla olisi tiedossa todelliset LTO-kennot, joilla lataisi 1 MW/640 kg. Saat tuolle ensimmäisenä henkilöautona 1 MW mahdollistaneelle 10C-LFP:lle tasoitusta sen verran, että saat kerätä 640 kg kennomassaa vs. LFP:ssä 640 kg oli koko akkupaketin massa. Hinnoista ja kapasiteetistakaan ei tarvitse välittää.
Jos et löydä sellaisia kennoja, voisit myöntää, että 1 MW:n lataus henkilöautossa tuli mahdolliseksi 2025 julkaistun 10C-LFP -akun ansiosta.
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 396
Vähän offtopikkia, meillä sama homma, mutta 150km matkaa laituriin ja siellä ei ole lataumahdollisuutta. Toki tollainen 300km menee normimökkikautena melkein autolla kuin autolla. Itse olen mennyt myös Hullupösöllä ja ladannut menomatkalla kauppakäynnin aikana, niin ei jännitä paluumatkalla. 20 min lataus on riittänyt.
Miksi se venematka vituttaisi. Autosta kävelee laukku selässä ja ruokakassit käsissä veneeseen ja menoksi. No big deal. Ja veneellä voi meillä hurauttaa toiseen satamaan, jossa kauppa.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 470
Jos latausnopeuden lähteeksi otetaan aliexpress niin LFP kennotkin latautuvat vain 1C tjsp, mutta en kyllä ajatellut tuota latausnopeutta ylipäätään painoon verrattuna, vaan vain kapasiteettiin. Sähköautossa tuo paino on tietysti paljon olennaisempi muuttuja kennon spekseissä kuin pelkkä kapa.@Pakana et sähköautoketjussa pitänyt ennennäkemätöntä 1 MW:n lataustehoa (BYD Han L) uuden 640 kg 10C LFP -akun ansiona, vaan väitit 1 MW olleen aiemminkin mahdollista akkujen puolesta. Tarjosit ratkaisuksi LTO-kennoja kirjoittamalla:
"Ei nuo isot latausvirrat ole esim LTO kennoille ongelma, jos MW lataus olisi ollut ykkösprioriteetti, olisi käytetty kokonaan toisen kemian akkua, mutta koska se on alempana tärkeysjärjestyksessä on priorisoitu akkuja jotka antavat paremman kapasiteetin."
Näinköhän 1 MW onnistuisi LTO-kennoilla, vaikka kapasiteetin prioriteetti olisi täysin nolla?
Minulla on se tuntuma, että tuohon 640 kg:aan ei saa latausnopeutta LTO:lla kuin 0,6-0,7 MW (tai 0,7-0,8 MW, jos menee Aliexpressin spekseillä). Tämä siis, vaikka huomioisi pelkkien kennojen massan. Antaisitko linkin kennoihin, joilla onnistuu lataus 1 MW/640 kg. Jos sellaisia ei löydy, niin silloinhan 1 MW on ollut ongelma ennen uutta BYD:n uutta 10C-akkua.
Kyllä sen 1 MW saa LTO-kennoilla, jos:
1. Akku saa maksaa tuplasti
JA
2. Akku saa painaa tonnin
Tuossa on siis pari muutakin nihkeyttä kuin pelkkä kapasiteetin uhraus latausnopeuden kasvattamiseksi. Noiden syiden takia kukaan ei ole laittanut LTO-kemiaa mihinkään 50-100 kWh sähköautoon, jollainen on minimivaatimus 1 MW-lataustehoon. Alarajan 50 kWh vaatisi 20C-kennoja. Esimerkki sellaisesta:
Nichicon 2,4 V, 0,15 Ah, 9,0 g, 20C
Maksimilatausteho, kun 640 kg pelkät kennot:
640 kg / (50000 Wh / (2,4 V * 0,15 Ah) * 0,009 kg) = 0,512 MW
Näillä pienillä (139 000 kpl/50 kWh) ei päästy 640 kg kennomassalla kuin puoliväliin megawattia. Täysi 1 MW olisi vaatinut 1,25 tn kennoja.
SLB12400L151 - Nichicon Small Lithium Titanate Rechargeable Batteries
*The above part numbers are without lead processing, and a 3-digit code will be added to the actual part number Small LTO Battery Small lithium titanate rechargeable batteries are manufactured by applying the electrode technology utilized in Toshiba Corporation's SCiBTM rechargable batteries...
Suuremmilla kennoilla pääsisi hieman parempaan. Veikkaukseni on, että jää silti 0,6-0,8 MW:n tasolle, vaikka olisi vuoden 2025 kennoja. Kun et kerran pitänyt uutta 10C-LFP:tä juuri minään, niin rivien välistä luin, että LTO:lla 1 MW olisi onnistunut jo aikaisempina vuosina, jos autovalmistajat vaan olisivat priorisoineet lataustehoa ja uhranneet kapaa.
Sellainen kutina, että olet yhdistänyt wikistä tms. sellaisia C-arvoja ja ominaiskapasiteetteja, jotka eivät todellisissa kennoissa toteudu samaan aikaan. Se, jossa olisi pitkin hampain riittävä ominaiskapa, onkin vain 3-5C => 1 MW ei onnistu. Ja 20C kennoissa on niin pieni ominaiskapa, että siedettävällä 640 kg kennomassalla päästään vain reiluun 0,5 MW:iin. Optimi on varmaan 10C.
Jään mielenkiinnolla odottamaan, josko sinulla olisi tiedossa todelliset LTO-kennot, joilla lataisi 1 MW/640 kg. Saat tuolle ensimmäisenä henkilöautona 1 MW mahdollistaneelle 10C-LFP:lle tasoitusta sen verran, että saat kerätä 640 kg kennomassaa vs. LFP:ssä 640 kg oli koko akkupaketin massa. Hinnoista ja kapasiteetistakaan ei tarvitse välittää.
Jos et löydä sellaisia kennoja, voisit myöntää, että 1 MW:n lataus henkilöautossa tuli mahdolliseksi 2025 julkaistun 10C-LFP -akun ansiosta.
Mihinkään LTO kennoon en voi linkittää, sen enempää kuin LFP kennoonkaan, mutta lähde on muutenkin muistinvarainen mitä on lukenut/katsonut, eikä nopeasti latautuvat kennot ole mikään 1. kiinnostuksen kohde, koska mulle riittää hankkimileni kennoille 1C ohan hyvin.
onko olemassa mitään ratkaisua aurinkoenergian lisäämiseen sähköautoon? Lähinnä ajattelin, että pakettiauton katolle mahtuisi jo sellanen paneeli tai pari, että niillä voisi kesällä olla jonkinlainen merkitys, mutta invertterin liittäminen auton sähköihin lienee aika haastava juttu?
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 927
Jälkiasenteisena aika vaikea toteuttaa nätisti. Helpoin ja käytännöllisin ratkaisu laittaa paneelit katolle ja ladata autoa kun se seisoo paikallaan. Menee kuitenkin päiviä että katolla olevat paneelit pystyy tuottamaan mitään huomattavaa energiaa. Ei paljoa menetä jos ei ajossa lataa, kun kuitenkin tulee paikkoja missä on varjoa.
Jos olisi tarkoitus retkeillä aurinkosähköllä niin toteuttaisin sen vähän samaan tyyliin kuin "solar cannonball" tyypit:
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 396
Ja kaiken lisäksi ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin mikään aurinkosähköviritys.
Harri Salon tyyli, että laitetaan aurinkopaneeli katolle (kattotelineeseen/kattokaiteisiin) ja sillä voidaan latailla "hupiakkua" on se tapa joka on vielä "järkevää". Ko. energian työntäminen auton akkuun on kuitenkin teholtaan niin vähäistä että hyöty on vähän niin ja näin. Ei sillä sähköllä montaa kilometriä kuitenkaan ajella, joten on vähän kyseenalaista kannattaako sellaista lähteä virittelemään. Eri asia sitten jos ko. ratkaisu on autoon jo valmiiksi rakennettu (alkupään sähköautoissa, joissakin zero-emission prototyyppi laitteissa ja esim. jossain Fiskerissä). Matkailuautoon tuollaiset sopisivat (myös sähköauto-versioihin) mutta auton kulutus on niin isoa ettei siitä kilowatteja oikein ajamiseen saa. Paikalla ollessaan käyttösähköksi ihan jees.
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 396
Matkailuatossakin järkevin ratkaisu on riittävän iso akku, joka riittää useamman päivän tarpeisiin ja sen saa ladattua hetkessä halvalla täyteen. Harvemmin matkailuautollakaan päiviä missään umpimetsässä ollaan. Ja akkua saa moottorillakin ladattua.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 470
Sähköauton katolle kattotelineeseen pultattu aurinkopaneeli lisää auton energian kulutusta ilmanvastuksen kautta enemmän kuin mitä paneeli tuottaa, mutta tietysti jos autolla ei paljoa ajeta tuo ei haittaa.
Sellainen vuoteen kokoinen aurinkopaneeli tuottaa optimitilanteessa luokkaa 400w, eikö se nyt ihan optimiasennossa ole suoraan selällään, mutta ehkä sieltä voisi kesällä saada sen 4kwh aurinkoisena päivänä, jolla 20 kilsaa voisi ajaa.
Asuntoautossa tms matkailukapineessa tuo 4kwh kyllä riittää aika pitkälle, periaatteessa puskassa voi olla ihan loputtomiin noinkin isolla päivätuotolla. Tai ainakin kunnes kaasu loppuu.
Sellainen vuoteen kokoinen aurinkopaneeli tuottaa optimitilanteessa luokkaa 400w, eikö se nyt ihan optimiasennossa ole suoraan selällään, mutta ehkä sieltä voisi kesällä saada sen 4kwh aurinkoisena päivänä, jolla 20 kilsaa voisi ajaa.
Asuntoautossa tms matkailukapineessa tuo 4kwh kyllä riittää aika pitkälle, periaatteessa puskassa voi olla ihan loputtomiin noinkin isolla päivätuotolla. Tai ainakin kunnes kaasu loppuu.
No miten kukin tietty tykkää, mutta hetkessä noita hupiakkuja ei kyllä lataa kukaan (reissussa kun ollaan). Moottorilla voi toki ladata, mutta itse hain lähinnä tulevaisuudesta tilannetta jossa polttis joko on poistettu kokonaan tai toimii lähinnä kevyenä generaattorina pidentämään toimintamatkaa.
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 396
Sanoinkin, että järkevin ratkaisu olisi akku joka latautuu nopeasti. Ne vaan taitaa maksaa liikaa..
minä pohdin sellasta taipuisaa liimattavaa joka ei lisäisi ilmanvastusta. Niitähän voisi pelle peloton liimata myös kylkiin. Harmi, että se yksi aurinkokenno auto startup meni nurin, heillä oli juuri tällainen, mutta raskaankaluston kehitys taisi jäädä henkiin, siellä olisi varmaan tämän tyyppiseen hommaan invertteri ja kytkentäpuoli kehitettynä..
Solar on Every Vehicle | Sono Motors
Sono Motors will integrate its solar technology exclusively into third-party vehicles. However, the Sion program will be terminated.
sonomotors.com
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 927
Siitä nyt ei tainnut olla kyse. Matkailuauto on 99% ihmisille harrastus joka ei muutenkaan maksa itseään rahalla takaisin.
Jos haluaa harrastella ja irtautua verkosta niin sanotusti, se voi jollekin olla arvokkaampaa kuin se raha.
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 396
No toi mun kommentti liittyi sähköauton lataukseen..
Mulla tämä tuli joku kesä mieleen kun sähköauto jäi viikoksi mantereen puolelle parkkiin kun mentiin veneellä mökkiin. Latausmahdollisuutta parkkipaikan lähellä ei ole.
Siinä tuli mieleen että kauankohan auto olisi siinä viikon aikana parhaimmillaan ehtinyt latautua jos on aurinkoinen juhannusviikko tms.? Vai olisiko sekin ollut luokkaa "pari kWh akkuun viikossa" eli yhtä tyhjän kanssa?
Sen sentään ymmärrän ettei ajonaikainen aurinkolataus varmaan paljoa auta, mutta nuo yksittäiset tapaukset jos auto on kesällä parkkeerattuna pitkiä aikoja johonkin aurinkoiseen paikkaan, olkoon se sitten kaupungin kadun varrella tai joku leirintäalue tai sähkötön parkkialue...
EDIT: No joku tuossa arvioi että voisi olla parhaimmillaan luokkaa 4 kWh/päivä, eli viikossa voisi keskikokoiseen akkuun ehkä 30-50% saada lisää latausta...
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 396
No Sono Sionin speksit
Charging the Sion: an energy revolution | Sono Motors
Produce energy yourself and share it with others. With our solar car, the energy generated can be shared with others through bidirectional charging.
sonomotors.com
Through solar panels seamlessly integrated into its body, under ideal conditions, the Sion can generate an additional 112 km on average (up to 245 km) of range per week.
Ja tossa siis kaikki mahdolliset pinnat aurinkopaneelia, eli n.7.5m2. Normiauton katto lienee neljännes tosta. 25-60km viikkoon siis.
oli lähellä, etten ennakkovarannut tollasta minimisummalla, mutta sitten mietin, että golfin uuden sukupolven suunnitteluun menee luokkaa miljardeja, niin ei tollanen startup voi mitenkään tehdä nollasta tai lähes nollasta autoa tuotantoon asti. Harmillisesti olin oikeassa.No Sono Sionin speksit
Charging the Sion: an energy revolution | Sono Motors
Produce energy yourself and share it with others. With our solar car, the energy generated can be shared with others through bidirectional charging.sonomotors.com
Through solar panels seamlessly integrated into its body, under ideal conditions, the Sion can generate an additional 112 km on average (up to 245 km) of range per week.
Ja tossa siis kaikki mahdolliset pinnat aurinkopaneelia, eli n.7.5m2. Normiauton katto lienee neljännes tosta. 25-60km viikkoon siis.
Mutta esim. Toyota Prius on sisältänyt aurinkokaton jo edellisessä sukupolvessa, joka lataa hybridiakkua. Em. esimerkin tapauksessa tuohan on loistava varmistus, ettei akku pääse tyhjenemään ja kyllähän se parikin ilmaista kilometriä on kotiinpäin. Verottajahan varmasti asettaisi "itselataavaan" autoon oman käyttövoimaveron, koska verottaja omistaanee auringon, kuten Gösta Sundqvist sanaili: ehkä pian meitä vaaditaan jopa hengitysilmasta maksamaan...
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 927
JRC Photovoltaic Geographical Information System (PVGIS) - European Commission
Photovoltaic Geographical Information System (PVGIS)
Tuolla voi laskeskella tuottoja. Tässä tapauksessa järjestelmä olisi off-grid mallia. Esim. 1kWp paneelistolla saisi keskimäärin 3.6kWh per päivä kesäkuussa, jos paneelit sojottaa suoraan ylöspäin.
Joo ei siitä varmasti pääsääntöiseksi lataustavaksi olisi edes Kaliforniassa saati sitten Suomessa, mutta jotain sitten kai jos akku loppuu kesällä erämaassa. Ei muuta kuin leiri pystyyn ja jatkaa matkaa viikon kuluttua tjsp.No Sono Sionin speksit
Charging the Sion: an energy revolution | Sono Motors
Produce energy yourself and share it with others. With our solar car, the energy generated can be shared with others through bidirectional charging.sonomotors.com
Through solar panels seamlessly integrated into its body, under ideal conditions, the Sion can generate an additional 112 km on average (up to 245 km) of range per week.
Ja tossa siis kaikki mahdolliset pinnat aurinkopaneelia, eli n.7.5m2. Normiauton katto lienee neljännes tosta. 25-60km viikkoon siis.
Eli lämmittää mieltä hieman ehkä just tuollaisissa tapauksissa että auto on parkissa pitkiä aikoja (useita päiviä, viikkoja tms.) suht aurinkoisessa paikassa, niin miettii eikö se voisi edes hitaasti liruttaa sinä aikana akkuun lisäenergiaa kun siinä kerran on.
Se onko tuollaisesta mahdollisuudesta järkeä maksaa aurinkopaneelin hinnan, onkin sitten vallan eri juttu. Varsinkin Suomessa missä suuren osan vuodesta tuo ei auttaisi mitään ja sähkö tuppaa olemaan kovin huokeaa muutenkin verrattuna moniin muihin länsimaihin.
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
Seuraavan sukupolven Snapdragon X -prosessoreille povataan 18-22 % parempaa suorituskykyä
18.4.2025 04:28
-
Vuoto: AMD valmistelee Radeon RX 9060 XT:n ohella myös RX 9070 GRE -mallia
18.4.2025 04:11
-
Cherry Xtrfy julkaisi MX Northern Light -kytkimet ja K5V2 + GP6 -bundlen
18.4.2025 03:49
-
Applen ensimmäistä taittuvaa iPhonea odotetaan saapuvaksi ensi vuoden aikana
17.4.2025 16:11
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce ja Studio 576.02 -ajurit
17.4.2025 03:35
