Kuten @HTK12 jo mainitsi, niin kulutuspiikit saadaan useamman päivän (tai viikon) pakkasjakson jälkeen. Yksittäisellä tai edes 2-3 päivän pakkasella ei ole vielä huippuja tule. Tämä pätee myös Suomen kulutusennätykseen vuonna 2016. Syynä on yksinkertaisesti se, että kulutuksen kasvussa on mukana "hitausmomentti". Kylmä hiipii hiljalleen rakenteisiin, ihmiset säätävät lämmityksiä taloille ja autoille ja mm. teollisuudessa laitteet syövät enemmän sähköä jäykistyessään kylmästä.Katsoin koko dataa. Sähkön kannalta ei ole suurtakaan eroa onko pakkasjakso yhden vai seitsemän päivän pituinen. Sähköä on kyettävä tuotamaan kysynnän mukaan joka sekunti tai sähkö loppuu.
Ei ole välttämättä pitkä matka, jos tulee merkittävä sähköverkon (=kantaverkon) vika tilanteessa, jossa on jo sähköpulan uhka päällä.Toimittajilta kovaa onanointia aiheen ympärillä. Hallitut katkokset asuinalueilla on toistaiseksi teoreettinen mahdollisuus, mitä lähteetkin on sanoneet. Ensin tulee suositukset sähkön käytön vähentämiseen eli suositus tiputtaa sisälämpötiloja sekä vähentää/lopettaa sähköllä saunominen jne. Sen jälkeen tulee teollisuuden hallitut sähkökatkokset. Siitä on pitkä matka asuinalueiden sähköjen katkomiseen.
Epäilen, että kytkentöjä ei tehdä mittaritasolla, vaan kytkemällä laajempia alueita kerralla irti. Pienempi mahdollisuus yksittäisten laitteiden vikatiloihin ja nopeampi toteuttaa vs. tuhansien mittarien komentaminen, jonka myötä komennot väistämättä puskuroituvat.Mikä tekee tuosta mahdottoman? Etäyhteydellä varustetut sähkömittarit taipuvat kyllä tuohon, puuttuuko sitten mahdollisuus laittaa ko. ohjaus kaikkiin alueen X mittareihin kerralla?
Btw. Miten sopimusehdot taipuvat tuohon?