Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[vemkki]

Eiköhän tuo ihan oikein ole. STY sanoo, että suunnitteilla olisi ~70 GW. Se nyt on selvä ettei tälläistä määrää ole tulossa ainakaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nykykustannuksilla tuskin ihan mahdottoman paljon merituulivoimaa tulee tämän vuosikymmen aikana Suomeen, ellei sitä aleta tukemaan voimakkaasti.

Saa nähdä, että tuleeko merituulivoimaa tällä vuosikymmenellä ollenkaan. Ymmärtääkseni sen on katsottu olevan 2030-luvun juttu, ja liittyy aika vahvasti vihreän vedyn tuotantoon.

 

[zepi]

Saa nähdä, että tuleeko merituulivoimaa tällä vuosikymmenellä ollenkaan. Ymmärtääkseni sen on katsottu olevan 2030-luvun juttu, ja liittyy aika vahvasti vihreän vedyn tuotantoon.

Nyt kun Aurora linja on tulossa ja sitä kautta voisi myydä enemmän pohjois-ruotsiin, niin ehkä sadoille megoille tai ehkä max gigalle olisi kysyntää.

 

[HTK12]

Saa nähdä, että tuleeko merituulivoimaa tällä vuosikymmenellä ollenkaan. Ymmärtääkseni sen on katsottu olevan 2030-luvun juttu, ja liittyy aika vahvasti vihreän vedyn tuotantoon.

Joku pieni merituulivoimapuisto tai pari voi tulla tämän vuosikymmen aikana. Riippuu nyt mihin suuntaan nuo merituulivoiman kustannukset menee, mutta jos eivät laske, niin en usko suureen merituulivoiman tulemiseen 2030-luvullakaan. Vedyn tuotanto ainakin nykyisellään soveltuu aika huonosti tuulivoiman kaveriksi, kun prosessia pitäisi ajaa jatkuvasti ja tuulivoima ei tuota tasaisesti. Toki Aurora line, Aurora Line 2 ja Estlink3 tulevat lisäämään vienti mahdollisuuksia, joten jonkin verran varmaan tulee jollain aikataululla.

 

[Ogeli]

Montakohan myllyä 41GW vaatii, esim. tuhat myllyä on 41MW kappale joka sekin kuulostaa isolta.
Lisäksi tarvitaan siirtolinjat mereltä maalle jossa näitä watteja voi sitten ihmetellä mitä näillä tekis.

 

[Grez]

Montakohan myllyä 41GW vaatii, esim. tuhat myllyä on 41MW kappale joka sekin kuulostaa isolta.
Lisäksi tarvitaan siirtolinjat mereltä maalle jossa näitä watteja voi sitten ihmetellä mitä näillä tekis.

Tällä hetkellä suurin käytössä oleva merituulimylly 14MW, suurin prototyyppi 20MW.

Eli sanoisin että se vaatii 1000 - 2000 myllyä.

 

[KognaK]

Merituulta olis tulossa jos olis kulutusta

Suomeen tulossa 41 000 megawattia merituulivoimaa, mutta sille ei ole kulutusta

Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa merituulipuisto Tahkoluoto laajenee Meri-Porin edustalla. Kävimme paikan päällä katsomassa, mitä muutoksen tuulet tuovat mukanaan.

www.tekniikkatalous.fi

Mielestäni voi sanoa että "tulossa" siinä vaiheessa kun rakentaminen alkaa. Muuten on pelkkä arpalippu.

 

[MOS6510]

Nyt kun Aurora linja on tulossa ja sitä kautta voisi myydä enemmän pohjois-ruotsiin, niin ehkä sadoille megoille tai ehkä max gigalle olisi kysyntää.

Silloin kun Suomessa tuulee hyvin, tuulee hyvin yleensä myös Pohjois-Ruotsissa ja siellä on tuulisähkön ylijäämä ihan omasta takaa. Sinne tuskin saa myytyä tuulisähköä paljoakaan.

 

[JCSH]

Silloin kun Suomessa tuulee hyvin, tuulee hyvin yleensä myös Pohjois-Ruotsissa ja siellä on tuulisähkön ylijäämä ihan omasta takaa. Sinne tuskin saa myytyä tuulisähköä paljoakaan.

Tuolloin se sähkö jatkaa matkaa Norjaan.

 

[MOS6510]

Tuolloin se sähkö jatkaa matkaa Norjaan.

Eihän SE1-alueen ja Norjan (NO4) välillä ole kuin 500 MW kapasiteetti, joten sinne ei myydä mitään. Ruotsin sisäiset yhteydet etelään taas ovat yleensä pullonkaula. Tuota kautta se Suomen ylimääräinen tuulisähkö ei päädy mihinkään.

Jo tällä hetkellä käytännössä aina, kun Suomessa on tuulivoiman ylituotantoa, yhdistyvät Suomen ja Pohjois-Ruotsin (SE1) hinta-alueet. Eli kun Suomessa on sähkön hinta ylituotannon takia nolla, niin se on sitä myös SE1-alueella. Eli "myyt" sähköä sinne ilmaiseksi.

 

[vemkki]

Luulen että siirtoyhteyksiä ehditään rakentaa lisää ennen ensi vuosikymmentä, mutta fakta lienee se, että uudelle sähköntuotannolle pitää olla käyttöä ensisijaisesti Suomessa, että sitä kannattaa rakentaa.

 

[JaniKari]

Eihän SE1-alueen ja Norjan (NO4) välillä ole kuin 500 MW kapasiteetti, joten sinne ei myydä mitään. Ruotsin sisäiset yhteydet etelään taas ovat yleensä pullonkaula. Tuota kautta se Suomen ylimääräinen tuulisähkö ei päädy mihinkään.

Jo tällä hetkellä käytännössä aina, kun Suomessa on tuulivoiman ylituotantoa, yhdistyvät Suomen ja Pohjois-Ruotsin (SE1) hinta-alueet. Eli kun Suomessa on sähkön hinta ylituotannon takia nolla, niin se on sitä myös SE1-alueella. Eli "myyt" sähköä sinne ilmaiseksi.

Jos Suomessa on sähkönhinta nolla on ihan sama mikä hinta SE1:ssa on koska saat aina Suomen hinnan. Hinnaneron rajan ylityksestä vie kantaverkkoyhtiöt ei tuottaja.

 

[mattix]

Luulen että siirtoyhteyksiä ehditään rakentaa lisää ennen ensi vuosikymmentä, mutta fakta lienee se, että uudelle sähköntuotannolle pitää olla käyttöä ensisijaisesti Suomessa, että sitä kannattaa rakentaa.

Yhtään lisäyhteyttä ei rakennu ulkomaille tällä vuosikymmenellä pl. Aurora-linja 2025.

Jos Suomessa on sähkönhinta nolla on ihan sama mikä hinta SE1:ssa on koska saat aina Suomen hinnan. Hinnaneron rajan ylityksestä vie kantaverkkoyhtiöt ei tuottaja.

Juuri näin ja tuotot tulee ohjata siirtoyhteyksien vahvistamiseen. Tämä tarkoittaisi täydellisessä maailmassa lopulta yhtä Euroopan kokoista hinta-aluetta. Onneksi sähkötekniset, ympäristölliset ja poliittiset tekijät tämän kuitenkin estävät.

 

[Dehir]

Huolto- ja rakennustyöt rajoittavat syksyllä sähkön siirtokapasiteettia Ruotsin ja Suomen välillä

www.fingrid.fi

"Suomesta Ruotsiin sähköä vievän yhteyden siirtokyky on rajoitusten ajan 600 megawattia (tavallisesti 1100 megawattia) ja Ruotsista Suomeen sähköä tuovan yhteyden 600 megawattia (tavallisesti 1200 megawattia). Siirtokeskeytysten aiheuttamien rajoitteiden kesto on arviolta syyskuun loppuun asti.

Vastaavasti Lounais-Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia joudutaan pienentämään rajayhteyden huoltoon liittyvien töiden vuoksi sekä Ruotsin puolella tehtävien huolto- ja rakentamistöiden vuoksi. Ruotsiin sähköä vievän yhteyden siirtokyky on rajoitusten ajan 0–400 megawattia (tavallisesti 600 megawattia) ja Ruotsista Suomeen sähköä tuovan yhteyden 600 megawattia (tavallisesti 1200 megawattia). Siirtokeskeytysten aiheuttamien rajoitteiden kesto on arviolta lokakuun puoliväliin asti. "

Voi vtt eikö noita huoltoja pysty mitenkään porrastamaan.. meniköhän kesällä säästetty nyt jo ennen talvea

Kiinnostais tietää ihan historiallisiin tietoihin ja tilastoihin nojaten miten näitä kaapeleita ja voimaloita on huollettua siis ennen sotia ja koronoita. Jotenkin veikkaan että sillon on osattu 100% varmasti ajoittaa huollot yms paljon fiksummin ja jouhevammin. Tuoksahtaa tarkoitukselliselta rahastukselta sähköntuottajien osalta.

 

[JCSH]

Niin totta kai kiva jos kesällä on halvempaa, jos talven hinnat pysyy samoina.

Ongelma on vaan siinä, että halvat hinnat kesällä nostaa hintoja talvella. Yhtä lailla kuin ostajia kiinnostaa kokonaiskustannus, niin tuottajia kiinnostaa kokonaistuotto. Jos tuotto on kesällä pienempi, niin sen täytyy olla talvella sitten vastaavasti korkeampi tai koko laitos ei ylipäätään kannata.

Ei se hinnoittelu nyt kuitenkaan ihan noin toimi pörssissä. Ei ne pysty tosta noin vain pyytämään korkeampaa hintaa, koska tuossa riskinä on aina se, että jää sähköt täysin myymättä. Lisäksi jos niillä on kyky pyytää sitä korkeampaa hintaa talvella, niin ne pyytää sitä riippumatta siitä, että millä hinnalla saivat sähköt myytyä kesällä. Ei mikään kapitalistinen, voittoa tavoitteleva yritys totea, että "No mä voisin myydä tän hinnalla X, mutta myynkin vain hinnalla 0,9X".

 

[JCSH]

Eihän SE1-alueen ja Norjan (NO4) välillä ole kuin 500 MW kapasiteetti, joten sinne ei myydä mitään. Ruotsin sisäiset yhteydet etelään taas ovat yleensä pullonkaula. Tuota kautta se Suomen ylimääräinen tuulisähkö ei päädy mihinkään.

Jo tällä hetkellä käytännössä aina, kun Suomessa on tuulivoiman ylituotantoa, yhdistyvät Suomen ja Pohjois-Ruotsin (SE1) hinta-alueet. Eli kun Suomessa on sähkön hinta ylituotannon takia nolla, niin se on sitä myös SE1-alueella. Eli "myyt" sähköä sinne ilmaiseksi.

Kovalla tuulella sähkö kuitenkin virtaa Suomesta Ruotsiin. En tiedä, että löytyiskö jostain tilastoa siitä, että mitkä on suurimmat siirrot FI -> SE1 mitä on ollut viime vuosina. Nopeasti löysin sellaisen hetken, että Suomesta siirtyi sellaiset 800 MW SE1:een, mutta jotenkin mulla on sellainen muistikuva, että tuo olisi joskus ollut ihan tapissakin (tai ainakin lähellä).

 

[Grez]

Ei se hinnoittelu nyt kuitenkaan ihan noin toimi pörssissä. Ei ne pysty tosta noin vain pyytämään korkeampaa hintaa, koska tuossa riskinä on aina se, että jää sähköt täysin myymättä. Lisäksi jos niillä on kyky pyytää sitä korkeampaa hintaa talvella, niin ne pyytää sitä riippumatta siitä, että millä hinnalla saivat sähköt myytyä kesällä. Ei mikään kapitalistinen, voittoa tavoitteleva yritys totea, että "No mä voisin myydä tän hinnalla X, mutta myynkin vain hinnalla 0,9X".

Jos kuitenkin lähdetään ajatuksesta että siellä on useita samantyylisiä laitoksia, niin jokainen pyrkii laittamaan hinnan niin alhaiseksi että saa myytyä mutta niin korkeaksi ettei kuitenkaan tee tappiota. Jos kesällä on täysin kannattamatonta aikaa niin esimerkiksi pääomakustannukset täytyy saada koko vuoden ajalta katettua talvella, ettei tee tappiota. Ja tämä sama koskee kilpailijoitakin. Eli kun kaikilla saman erityisesti kulutuspiikkien aikana tarvitun tuotantomuodon tuottajilla talvelle lasketut kustannukset nousee, niin hinnatkin nousee.

 

[Shajk]

Kiinnostais tietää ihan historiallisiin tietoihin ja tilastoihin nojaten miten näitä kaapeleita ja voimaloita on huollettua siis ennen sotia ja koronoita. Jotenkin veikkaan että sillon on osattu 100% varmasti ajoittaa huollot yms paljon fiksummin ja jouhevammin. Tuoksahtaa tarkoitukselliselta rahastukselta sähköntuottajien osalta.

Samalla tavalla. Sanoisin että nykyään nähty enemmän huoltojen peruutuksia jos jotain muu on mennyt rikki. Esim OL3 tippui pois ja Se1-Fi työt peruttiin.

Jo ennen sotaa viimeiset huollot päättyi vasta Joulukuussa, muistan hyvin kun hinta pomppasi yli euron lukemiin erään itsenäisyyspäivän jälkeen.

 

[JCSH]

Jos kuitenkin lähdetään ajatuksesta että siellä on useita samantyylisiä laitoksia, niin jokainen pyrkii laittamaan hinnan niin alhaiseksi että saa myytyä mutta niin korkeaksi ettei kuitenkaan tee tappiota. Jos kesällä on täysin kannattamatonta aikaa niin esimerkiksi pääomakustannukset täytyy saada koko vuoden ajalta katettua talvella, ettei tee tappiota. Ja tämä sama koskee kilpailijoitakin. Eli kun kaikilla saman erityisesti kulutuspiikkien aikana tarvitun tuotantomuodon tuottajilla talvelle lasketut kustannukset nousee, niin hinnatkin nousee.

No ensinnäkin teet heti alkuun virheen, kun lähdet ajatuksesta, että on useita samantyylisiä laitoksia. Todellisuudessahan siellä on useita erityylisiä laitoksia, joihin pätee erilaiset hinnoitteluperiaatteet.

Jos katsotaan mistä me saadaan se sähkö kesällä, niin se on pääasiassa sellaista tuotantoa, että niiden kannattaa aina myydä se sähkö millä tahansa positiivisella hinnalla. Ydinvoima, tuulivoima ja merkittävät osat vesivoimasta ja teollisuuden yhteistuotannosta ovat sellaisia, että ne myydään aina kunhan vain hinta ei ole negatiivinen. Tuon lisäksi sitten vaihtelut katetaan käytännössä vesivoiman varastoilla.
Eli nuo laitokset myyvät sen sähkönsä talvella samaan hintaan riippumatta siitä, että paljon saivat sähköstänsä kesällä. Jos rakennetaan sitä aurinkovoimaa, joka entisestään laskee sähkön hintaa kesällä, niin se ei muuta noiden laitosten hinnoittelun perusperiaatetta. Ne silti aina myyvät sähkönsä talvella, kunhan se hinta on positiiivinen. Joo ne tekevät vähemmän voittoa, mutta tough luck, minkäs teet.
Jos jotain, niin tuo aurinkovoima laskee niitä talven hintoja. Koska jos sitä aurinkovoimaa ei olisi, niin se tehovaje katettaisiin niillä vesivoiman varastoilla. Joka taaskin aiheuttaa pienemmät varastot talvea varten, jolloin joudutaan turvautumaan enemmän kalliimpiin tuotantomuotoihin.

 

[rock]

Merituulta olis tulossa jos olis kulutusta

Suomeen tulossa 41 000 megawattia merituulivoimaa, mutta sille ei ole kulutusta

Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa merituulipuisto Tahkoluoto laajenee Meri-Porin edustalla. Kävimme paikan päällä katsomassa, mitä muutoksen tuulet tuovat mukanaan.

www.tekniikkatalous.fi

Näin sähkön tuotantoa omistavan ja rakentavan firman edustajana nämä lukemat nämä lukemat aiheuttavat pakonomaisia naurun pyrskähdyksiä. Voin kertoa että jokaisen uuden hankkeen kohdalla ensimmäinen riski on ollut jo useamman vuoden Alueellinen Ylituotanto - eikä se tule poistumaan vielä pitkään, pitkään aikaan. Sen sijaan on erittäin positiivista että Suomeen on tulossa paljon akkuja sekä uusien että olemassaolevien toimijoiden toimesta ja näiden lisäksi tutkitaan kokonaan muitakin tuotantomuotoja säätövoimaan. Nämä eivät välttämättä poista piikkejä mutta tulevat tasaamaan hintaprofiileja tulevaisuudessa.

Kiinnostais tietää ihan historiallisiin tietoihin ja tilastoihin nojaten miten näitä kaapeleita ja voimaloita on huollettua siis ennen sotia ja koronoita. Jotenkin veikkaan että sillon on osattu 100% varmasti ajoittaa huollot yms paljon fiksummin ja jouhevammin. Tuoksahtaa tarkoitukselliselta rahastukselta sähköntuottajien osalta.

Sähkön tuottajilla ei ole osaa eikä arpaa noihin siirtoyhteyksien huoltoihin, ne on kantaverkkoyhtiöiden hommaa. Laitosten huollot on kyllä tuotantoyhtiöiden kontolla, mutta ne on yleensä suunniteltu vuosiksi eteenpäin (varsinkin ydinvoiman kohdalla), ainoastaan vikaantumiset on poikkeus. Joten sen folion voi pakata pois.

 

[Grez]

Tuon lisäksi sitten vaihtelut katetaan käytännössä vesivoiman varastoilla.

En tosiaan muistanut että että on myös mekanismeja joilla kesän suurempi/edullisempi tuotanto myös laskee talven hintoja. Eli vaikutuksia on kumpaankin suuntaan ja voi olla vaikea huomioida ihan kaikkia vaikutuksia ja täysin varmaksi sanoa kumpaan suuntaan se vaikuttaa jos kumpaankaan.

Paljonkohan muuten suomen pitkäaikaisten vesivarastojen kapasiteetti on, eli montako TWh normisateisena kesänä jäisi säästöön talven iloksi jos aurinko- ja tuulivoimaa olisi niin överisti että kaikki varastot saataisiin kesällä "tappiin"?

Edit: Löysinkin vastauksen, 5,5 TWh. Jännää sinänsä että täyttöaste ei ole koskaan (1978 jälkeen) ollut yli 87,8%.

 

[zepi]

En tosiaan muistanut että että on myös mekanismeja joilla kesän suurempi/edullisempi tuotanto myös laskee talven hintoja. Eli vaikutuksia on kumpaankin suuntaan ja voi olla vaikea huomioida ihan kaikkia vaikutuksia ja täysin varmaksi sanoa kumpaan suuntaan se vaikuttaa jos kumpaankaan.

Paljonkohan muuten suomen pitkäaikaisten vesivarastojen kapasiteetti on, eli montako TWh normisateisena kesänä jäisi säästöön talven iloksi jos aurinko- ja tuulivoimaa olisi niin överisti että kaikki varastot saataisiin kesällä "tappiin"?

Edit: Löysinkin vastauksen, 5,5 TWh. Jännää sinänsä että täyttöaste ei ole koskaan (1978 jälkeen) ollut yli 87,8%.

100% täyttöaste on vähän hasardi - yhdet ennakoimattomat vähän isommat syyssateet, niin parin suurimman joen varrella lainehtii isosti kun ei ole mitään minne se vesi mahtuu...

 

[Grez]

Eli vois sanoa että käytännön maksimi varastointikapasiteetti on joku vajaa 5 TWh.

Tai sit jos katsoo että viimeisen 3 vuoden aikana matalin taso on ollut 30% (vaikka toissa talvena oli melko kallista sähköä) niin voisi ajatella että Suomen kyky varastoida kesän aurinkoa vesialtaisiin on joku 3 TWh.

 

[HTK12]

En tosiaan muistanut että että on myös mekanismeja joilla kesän suurempi/edullisempi tuotanto myös laskee talven hintoja. Eli vaikutuksia on kumpaankin suuntaan ja voi olla vaikea huomioida ihan kaikkia vaikutuksia ja täysin varmaksi sanoa kumpaan suuntaan se vaikuttaa jos kumpaankaan.

Paljonkohan muuten suomen pitkäaikaisten vesivarastojen kapasiteetti on, eli montako TWh normisateisena kesänä jäisi säästöön talven iloksi jos aurinko- ja tuulivoimaa olisi niin överisti että kaikki varastot saataisiin kesällä "tappiin"?

Edit: Löysinkin vastauksen, 5,5 TWh. Jännää sinänsä että täyttöaste ei ole koskaan (1978 jälkeen) ollut yli 87,8%.

Näinhän tämä menisi, jos ei olisi siirtoyhteyksiä. Nyt kun siirtoyhteydet on Ruotsiin ja Ruotsista Norjaan, niin kesällä halpa tuotanto pitää vesivarastot sielläkin korkeammalla -> laskee hintaa talvella. Aurora line tulee ensi vuonna vahvistamaan vielä edelleen tätä.

 

[JCSH]

En tosiaan muistanut että että on myös mekanismeja joilla kesän suurempi/edullisempi tuotanto myös laskee talven hintoja. Eli vaikutuksia on kumpaankin suuntaan ja voi olla vaikea huomioida ihan kaikkia vaikutuksia ja täysin varmaksi sanoa kumpaan suuntaan se vaikuttaa jos kumpaankaan.

Voidaan sanoa käytännössä varmasti, että ei nosta hintoja talvella. Koska tuo on se miten se markkina, ja etenkin nuo kesän tuotannon kattavat laitokset, toimivat.
Toistan tuon mun viestin pääpointin, jonka skippasit:
Eli nuo laitokset myyvät sen sähkönsä talvella samaan hintaan riippumatta siitä, että paljon saivat sähköstänsä kesällä. Jos rakennetaan sitä aurinkovoimaa, joka entisestään laskee sähkön hintaa kesällä, niin se ei muuta noiden laitosten hinnoittelun perusperiaatetta. Ne silti aina myyvät sähkönsä talvella, kunhan se hinta on positiiivinen. Joo ne tekevät vähemmän voittoa, mutta tough luck, minkäs teet.

 

[Grez]

Toistan tuon mun viestin pääpointin, jonka skippasit

No mä ajattelin että tässä ei todennäköisesti ole niin suurta näkemyseroa että siitä kannattaisi enää jauhaa.. Itse en oikeastaan puhunut nyt tästä talvesta tai lähitalvista vaan vaikutuksesta pitkälle tulevaisuuteen. Toki lähivuosia ajatellen, jos on laitos, joka on jo rakennettu, niin totta kai siitä rutistetaan viimeisetkin pennoset aina kuin vaan on mahdollista. Eli sikäli olen aivan samaa mieltä kanssasi.

Jos taas sitten mietitään pidemmälle niin halvat kesän hinnat voivat tehdä joistain laitoksista lähtökohtaisesti kannattamattomampia, kun riittävän kalliita tunteja on vuodessa kovin vähän, jolloin niitä ei rakenneta ensinkään. Tämä taas saattaa vähentää kohtuuhintaisen sähkön saatavuutta talvella ja sitä kautta tulee enemmän tunteja, joissa överikallis tuotantotapa määrää hinnan. Ja tämä on yksi mekanismi jolla kesän halvat hinnat voi nostaa talven hintoja.

Eli kuten sanoin, niin on aika vaikeaa varmaksi tietää kaikki edullisen kesäsähkön vaikutukset (mukaan lukien niiden seurannaisvaikutukset jne.)

 

[zepi]

Tämä taas saattaa vähentää kohtuuhintaisen sähkön saatavuutta talvella ja sitä kautta tulee enemmän tunteja, joissa överikallis tuotantotapa määrää hinnan. Ja tämä on yksi mekanismi jolla kesän halvat hinnat voi nostaa talven hintoja.

Mikä on se tuotantomuoto joka on kohtuuhintaista ja joka voisi kadota markkinoilta? Ydin ja vesivoima eivät ole katoamassa mihinkään ja mikä vaan mitä poltetaan maksaa ihan mielipuolisesti ja jos se pääsee määrittämään hintatason, tässä ketjussa aletaan ulistaan kuinka vuoden keskihintoja pitää nostaa polttamalla nykyistä enemmän...

 

[JCSH]

No mä ajattelin että tässä ei todennäköisesti ole niin suurta näkemyseroa että siitä kannattaisi enää jauhaa.. Itse en oikeastaan puhunut nyt tästä talvesta tai lähitalvista vaan vaikutuksesta pitkälle tulevaisuuteen. Toki lähivuosia ajatellen, jos on laitos, joka on jo rakennettu, niin totta kai siitä rutistetaan viimeisetkin pennoset aina kuin vaan on mahdollista. Eli sikäli olen aivan samaa mieltä kanssasi.

Jos taas sitten mietitään pidemmälle niin halvat kesän hinnat voivat tehdä joistain laitoksista lähtökohtaisesti kannattamattomampia, kun riittävän kalliita tunteja on vuodessa kovin vähän, jolloin niitä ei rakenneta ensinkään. Tämä taas saattaa vähentää kohtuuhintaisen sähkön saatavuutta talvella ja sitä kautta tulee enemmän tunteja, joissa överikallis tuotantotapa määrää hinnan. Ja tämä on yksi mekanismi jolla kesän halvat hinnat voi nostaa talven hintoja.

Eli kuten sanoin, niin on aika vaikeaa varmaksi tietää kaikki edullisen kesäsähkön vaikutukset (mukaan lukien niiden seurannaisvaikutukset jne.)

Eli siis nyt ollaan siirytty sun alkuperäisestä väitteestä, joka oli "halvat hinnat kesällä nostaa hintoja talvella", siihen, että halvat hinnat kesällä voivat ehkä nostaa hintoja jossain hypoteettisessa määrittelemättömässä tulevaisuuden skenaariossa.
No, hyvin siirtyi maalitolpat, mutta voit varmaan myöntää, että tuo sun alkuperäinen väite oli pahasti virheellinen?

 

[Grez]

Eli siis nyt ollaan siirytty sun alkuperäisestä väitteestä, joka oli "halvat hinnat kesällä nostaa hintoja talvella"

Nyt tuntuu siltä että haluat vängätä ihan vaan vänkäämisen ilosta. Sanoin jo, että olin väärässä alun perin, kun kirjoitin että halvemmat kesän hinnat automaattisesti nostaa talven hintoja. En siis "siirrellyt maalitolppia" vaan ihan avoimesti myönsin olleeni väärässä ja kerroin että kertomasi perusteella tarkentunut näkemykseni on, että varsinkin pitkällä tähtäyksellä on vaikea olla ihan varma siitä etteikö kesän puoli-ilmaiset hinnat saattaisi nostaa talven hintoja, mutta että lyhyellä tähtäimellä uskon kyllä kertomasi näkemyksen olevan parempi kuin oma alkuperäinen väitteeni.

 

[Grez]

Mikä on se tuotantomuoto joka on kohtuuhintaista ja joka voisi kadota markkinoilta? Ydin ja vesivoima eivät ole katoamassa mihinkään ja mikä vaan mitä poltetaan maksaa ihan mielipuolisesti ja jos se pääsee määrittämään hintatason, tässä ketjussa aletaan ulistaan kuinka vuoden keskihintoja pitää nostaa polttamalla nykyistä enemmän...

No täytyy sanoa että minulla ei ole kristallipalloa joka pystyisi kertomaan mitä kaikkea on tulossa, mutta jo nyt käytössä olevista välineistä tulee mieleen esimerkiksi akut. Eli sellainen akkujärjestelmä (tai muu energiavarasto) jolla pystyisi päivän tai viikonsisäisiä hintaeroja tasaamaan voisi olla houkuttava jos riittäviä vuorokausieroja on riittävästi pitkin vuotta. Jos kesällä mennään jatkuvasti pohjamudissa, niin sitten se voi olla vähemmän houkuttava. Onneksi kuitenkin ilmeisesti akuilla on mahdollista tehdä rahaa muutenkin kuin vuorokausihintoja tasaamalla, joten niitä on ilmeisesti aika hyvin rakenteilla tälläkin hetkellä.

Kuten sanoin niin olin väärässä alun perin että halvat kesän hinnat automaattisesti nostaisivat talven hintoja, mutta en ole toisaalta varsinkaan pitkällä tähtäimellä varma siitä, että ne eivät voisi nostaa, koska mekanismi sellaiselle on olemassa. Huomattuani olleeni väärässä olen nyt mennyt enemmän pohdinnan tasolla kuin että selkeästi väittäisin tietäväni mitä tapahtuu.

 

[rock]

No täytyy sanoa että minulla ei ole kristallipalloa joka pystyisi kertomaan mitä kaikkea on tulossa, mutta jo nyt käytössä olevista välineistä tulee mieleen esimerkiksi akut. Eli sellainen akkujärjestelmä (tai muu energiavarasto) jolla pystyisi päivän tai viikonsisäisiä hintaeroja tasaamaan voisi olla houkuttava jos riittäviä vuorokausieroja on riittävästi pitkin vuotta. Jos kesällä mennään jatkuvasti pohjamudissa, niin sitten se voi olla vähemmän houkuttava. Onneksi kuitenkin ilmeisesti akuilla on mahdollista tehdä rahaa muutenkin kuin vuorokausihintoja tasaamalla, joten niitä on ilmeisesti aika hyvin rakenteilla tälläkin hetkellä.

Tällä hetkellä akkujen ansaintalogiikka menee niin että osallistutaan kaikille markkinoille mihin vaan päästään ja annetaan koneen optimoida akun käyttö sille syötetyn logiikan mukaisesti eli säätömarkkina, intraday ja myös day ahead on paletissa mukana. Kun akkuja tulee markkinalle enemmän, ansainta siirtyy enemmän ja enemmän päivän sisäiseen ja seuraavan päivän kaupankäyntiin koska säätömarkkina on vaan oikeasti Suomessa tosi marginaalinen. Se kuinka paljon akkukapasiteettia oikeasti mahtuu markkinalle niin että sillä on joku kaupallinen kannattavuuskin en osaa sanoa, enkä myöskään sitä kuinka paljon akut sitten loppuviimein tulevat vaikuttamaan vaikka sen seuraavan päivän hinnan muodostumiseen. On selvää että suurimmat piikit eivät välttämättä tule olemaan enää niin suuria kuin ne olisivat ilman akkuja.

 

[vemkki]

Tällä hetkellä akkujen ansaintalogiikka menee niin että osallistutaan kaikille markkinoille mihin vaan päästään ja annetaan koneen optimoida akun käyttö sille syötetyn logiikan mukaisesti eli säätömarkkina, intraday ja myös day ahead on paletissa mukana. Kun akkuja tulee markkinalle enemmän, ansainta siirtyy enemmän ja enemmän päivän sisäiseen ja seuraavan päivän kaupankäyntiin koska säätömarkkina on vaan oikeasti Suomessa tosi marginaalinen. Se kuinka paljon akkukapasiteettia oikeasti mahtuu markkinalle niin että sillä on joku kaupallinen kannattavuuskin en osaa sanoa, enkä myöskään sitä kuinka paljon akut sitten loppuviimein tulevat vaikuttamaan vaikka sen seuraavan päivän hinnan muodostumiseen. On selvää että suurimmat piikit eivät välttämättä tule olemaan enää niin suuria kuin ne olisivat ilman akkuja.

Mielenkiintoista nähdä, että missä vaiheessa akkuja on niin paljon, että Fingrid alkaa eritellä niitä Sähköjärjestelmän tila -sivullaan.

 

[JCSH]

Nyt tuntuu siltä että haluat vängätä ihan vaan vänkäämisen ilosta. Sanoin jo, että olin väärässä alun perin, kun kirjoitin että halvemmat kesän hinnat automaattisesti nostaa talven hintoja. En siis "siirrellyt maalitolppia" vaan ihan avoimesti myönsin olleeni väärässä ja kerroin että kertomasi perusteella tarkentunut näkemykseni on, että varsinkin pitkällä tähtäyksellä on vaikea olla ihan varma siitä etteikö kesän puoli-ilmaiset hinnat saattaisi nostaa talven hintoja, mutta että lyhyellä tähtäimellä uskon kyllä kertomasi näkemyksen olevan parempi kuin oma alkuperäinen väitteeni.

Olen vain kyllästynyt siihen, miten tässä ketjussa tietyt virheelliset argumentit nousevat yhä uudestaan ja uudestaan pintaan, vaikka ne on osoitettu vääriksi lukemattomia kertoja. Ajatus siitä, että nyt nuo tuotantotavat kuten tuulivoima ja aurinkovoima aiheuttaisivat talven hintojen nousua on yksi noista, joten sen takia halusin varmistaa, että tuo väite on sun osalta kuollut.

 

[vemkki]

TVO löysäsi Olkiluodon voimaloiden vuosihuoltoaikataulua. Nyt mukana on varautuminen odottamattomiin yllätyksiin. OL3:n huollolle on nyt varattu ensi vuonna 55 päivää. Näköjään saa venyä siitä vielä pari viikkoa ennen kuin alkaa mennä OL1:n huollon päälle.

Sähkö | Olkiluodon voimala ilmoitti uudet huoltoajat, ja sillä voi olla seurauksia sähkön hintaan

Olkiluodon korjaukset pitenevät tulevina vuosina, kun TVO varautuu yllätyksiin.

www.hs.fi