TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Olin 80 -luvun lopussa vielä vaipoissa, mutta tarinat kertovat, että paikalliselta yhtiöltä tuli yksi lappu, jossa luki sähkölasku. Tuskin oli kovaa vaihtelua ja suorasähkölämmitteisiä taloja rakennettiin vauhdilla. Kulutus oli varmaan samaa luokkaa, kuin nyt. Mikä järjestelmä tuolloin oli?Yhä edelleen suhteelliset erot eivät kerro mitään. Ja kyllä, se on hyvä asia että hinta elää kysynnän ja tarjonnan mukaan ja on välillä negatiivinen, välillä 40c/kWh ja välillä jotain muuta.
Olisi kiva kuulla, millainen olisi se parempi järjestelmä
Niin no, mitä nyt kulutus on vaatimattomasti noin tuplaantunut 80-luvusta. Ja autokannan sähköistyminen tuskin ainakaan tulee kulutusta vähentämään vaan nimenomaan lisäämään ja siirtämään pois fossiilisista. Ennen vuotta 1997/1998 eivät kuluttajat saaneet kilpailuttaa sähkönmyyjää. Se varmaan oli kivaa jos oma yhtiö sattui myymään sähkön halvalla. Mutta ei niin kivaa jos ei sattunut. En osaa sanoa, miten hintaa reguloitiin silloin, mutta varmasti reguloitiin.Olin 80 -luvun lopussa vielä vaipoissa, mutta tarinat kertovat, että paikalliselta yhtiöltä tuli yksi lappu, jossa luki sähkölasku. Tuskin oli kovaa vaihtelua ja suorasähkölämmitteisiä taloja rakennettiin vauhdilla. Kulutus oli varmaan samaa luokkaa, kuin nyt. Mikä järjestelmä tuolloin oli?
Toisaalta nyt on koko euroopan laajuiset markkinat ja hinta määräytyy sitten sen mukaan. Uusia siirtolinjoja rakennetaan, niin voidaan sitten linjat punaisena viedä sinne, missä eniten maksetaan ja euroja löytyy. En usko, että 80-luvulla sähkölaskut olisivat vieneet pahimmassa tapauksessa mediaanin tienaavalta henkilöltä 1/3 osaa nettotuloista. Nyt tuo on jo käynyt toteen ja on jatkossakin täysin mahdollista. Kyllä sähkömarkkinoiden avaaminen ja uusi laki myös ongelmia toi, ennen hintaa saatettiin säännellä, nyt sen määrää sitten pörssi. Kyseessä kuitenkin jokseenkin elintärkeä resurssi, ei niinkään valinnainen lisäkiva.Niin no, mitä nyt kulutus on vaatimattomasti noin tuplaantunut 80-luvusta. Ja autokannan sähköistyminen tuskin ainakaan tulee kulutusta vähentämään vaan nimenomaan lisäämään ja siirtämään pois fossiilisista. Ennen vuotta 1997/1998 eivät kuluttajat saaneet kilpailuttaa sähkönmyyjää. Se varmaan oli kivaa jos oma yhtiö sattui myymään sähkön halvalla. Mutta ei niin kivaa jos ei sattunut. En osaa sanoa, miten hintaa reguloitiin silloin, mutta varmasti reguloitiin.
Kun pörssiä ei ollut, ei ollut samanlaista mekanismia, joka automaattisesti rajoittaa kulutusta kun tuotantoa on vähemmän kuin kysyntää. 70-luvulla valtio joutu säännöstelemään energiankulutusta: esim. mainosvaloja ei saanut pitää yöllä päällä. Nyt tällaiseen ei ole tarvetta. Hinta rajoittaa kulutusta automaattisesti tunnin tarkkuudella. Ennen pörssiä ei myös ollut reaaliaikaista hintaindikaattoria, joka kertoo sähkön markkinatilanteen ja suoraan kertoo tuotantoon investoimista harkitseville, millaista tuotantoa kannttaa rakentaa jos mitään. Aiemmin investoinnit päätti lähinnä virkamieskoneisto.
Ennen pörssiä tuotanto oli monopolisoitu ja voimakkaasti valtion kontrolloima. Eikä lainkaan tehokas.
Aika kai kultaa muistot. En kyllä itse ainakaan kaipaa 80-luvun sähkömarkkinoita.
Kyllä niistä siirtolinjoista on hyötyä molemmin puolin. Toki Viron kallis ja likanen sähkö tekee sen että Suomesta viedään Viroon lähes aina siirtopiuhan täydeltä sinne, mutta taas jos on oikein tiukka tilanne niin tilanne kääntyykin niin että Virosta tuodaan Suomeen.Toisaalta nyt on koko euroopan laajuiset markkinat ja hinta määräytyy sitten sen mukaan. Uusia siirtolinjoja rakennetaan, niin voidaan sitten linjat punaisena viedä sinne, missä eniten maksetaan ja euroja löytyy.
Hyvin vähäistähän energiankulutus on vielä tällähetkellä vuotta. Eli on siis hyvinkin hyvä aika sille huollolle.Tämä pohjoisen linjan huollon ajankohta on ilmeisesti joskus aiemmin päätetty, ei siis jonkin nyt ilmenneen vian vuoksi tehtävä? Jos näin, niin ihmetyttää noin yleensä miksi näitä ei tehdä kesällä vaan vasta kun kelit alkaa kylmetä, kysyntä kasvat, hinnat nousee muutenkin.
Taustalla Vaihtelu oli vielä rajumpi kun välillä piti tehdä sähköä dieselkoneilla. Mutta siitä ei tehty uutisia joka päivä. Kerran vuodessa sähkömittari luettiin ja kulutus jaettiin tasaisesti läpi vuoden ja jokaisen kuukauden laskussa oli sama summa.Olin 80 -luvun lopussa vielä vaipoissa, mutta tarinat kertovat, että paikalliselta yhtiöltä tuli yksi lappu, jossa luki sähkölasku. Tuskin oli kovaa vaihtelua ja suorasähkölämmitteisiä taloja rakennettiin vauhdilla. Kulutus oli varmaan samaa luokkaa, kuin nyt. Mikä järjestelmä tuolloin oli?
Hieman vaikea saada mistään yhteenveto kantaverkon huollosta, mutta jos katsoo esimerkiksi Fingridin Avoimesta datasta P1 siirto kapasiteetti, näyttää siltä että huollot alkaa noin maaliskuun puolessa välissä ja marraskuun lopussa hiljenee. Eli 3-4 talvikuukautta ilman kiertäviä ennakohuoltoja.Tämä pohjoisen linjan huollon ajankohta on ilmeisesti joskus aiemmin päätetty, ei siis jonkin nyt ilmenneen vian vuoksi tehtävä? Jos näin, niin ihmetyttää noin yleensä miksi näitä ei tehdä kesällä vaan vasta kun kelit alkaa kylmetä, kysyntä kasvat, hinnat nousee muutenkin.
Ei kai sillä ole enää 0 snt/kwh väliä paljonko se menee miinukselle, vero, siirto jne on aina kiinteitä eikä niillä ole tekemistä sähkönhinnan kanssa?Aika harvoin kuitenkaan sähkö on kuluttajalle ihan oikeasti negatiivisen hintaista. Sähkönsiirto, verot ja marginaali huomioiden pitää olla luokkaa -5 snt/kWh tai enemmän pakkasella.
Rovakairalla lienee halvin siirron kWh-maksu, 4,48 snt / kWh veroineen
Asia mitä harva tulee ajatelleeksi on että noita huoltoja tekevää porukkaa on kuitenkin varsin rajallinen määrä ja tämänkin takia huollot on levitetty isolla osalle vuotta (pois lukien talvikuukaudet). Varsinkin ydinvoiman huolloissa/korjauksissa ainakin Suomessa ja Ruotsissa yksi ja sama porukka hoitaa hommat.Hieman vaikea saada mistään yhteenveto kantaverkon huollosta, mutta jos katsoo esimerkiksi Fingridin Avoimesta datasta P1 siirto kapasiteetti, näyttää siltä että huollot alkaa noin maaliskuun puolessa välissä ja marraskuun lopussa hiljenee. Eli 3-4 talvikuukautta ilman kiertäviä ennakohuoltoja.
Sama kaava toistuu tuotantopuolellakin, noin 3 kuukautta pyhitetty talvelle ja vähän rauhoittuu kesälomien aikaan, muuten jatkuva huoltokierto.
Tämä on hyvä pointti. Aiemmin sitä näkyvyyttä kysynnän ja tarjonnan suhteesta ei vain ollut samalla tavalla tarjolla kuin nyt. Nyt jokainen kuluttaja näkee tunnin tarkkuudella kännykällään, mikä on kysynnän ja tarjonnan tasapainotilanne. Ja voi siihen halutessaan reagoida. Sama kysyntä ja tarjonta oli olemassa ennen pörssiäkin, mutta se ei ollut lainkaan niin läpinäkyvää ja julkista kuin nyt. Silloin tavan kansalainen ei voinut olla lainkaan yhtä hyvin kärryillä sähkömarkkinoista.Taustalla Vaihtelu oli vielä rajumpi kun välillä piti tehdä sähköä dieselkoneilla. Mutta siitä ei tehty uutisia joka päivä. Kerran vuodessa sähkömittari luettiin ja kulutus jaettiin tasaisesti läpi vuoden ja jokaisen kuukauden laskussa oli sama summa.
Onneksi ei olla pysymässä lähelläkään tuota 2022 tasoa.Se on ainankin selvää, että jos hinnat pysyvät 2022 tasolla, niin talous jatkaa alamäkeen..
Eikös siellä ollu että klo 19 poistuu rajoitus tänäänOL3 sais käydä 1570MW teholla taas mutta näyttää tvo sivujen mukaan ~1200MW teholla. Minkähän takia näin kun spot hintakin yli 17c nyt.
Niinhän tuo olikin.Eikös siellä ollu että klo 19 poistuu rajoitus tänään
Pieleen meni veikkaukset.Mielenkiinnolla odotan tiistain hintoja, veikkaan piikin olevan 30 snt maanantain 40 sijasta![]()
Ei olla lähelläkään 2022 tasoa. Otetaan nyt vaikka elo & syyskuu 2022 32,42 snt/kWh ja 26,62 snt/kWh, vastaavasti elo & syyskuu 2023 8,23 snt/kWh ja 4,08 snt/kWh.Se on ainankin selvää, että jos hinnat pysyvät 2022 tasolla, niin talous jatkaa alamäkeen..
Päivitetty.. melkein koko viikko poissa.Puolet Loviisa 1 tehoista pois keskiviikko iltaan asti generaattori ongelmien takia.
Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Tämä koskee kaukolämpöä, ei sähköä.Helen uudistaa hinnoitteluaan ensi vuoden alusta. Jatkossa lämmityslasku muodostuu kuukausittain vaihtuvasta energiamaksusta ja vuosittain vaihtuvasta perusmaksusta. Mielenkiintoista nähdä seuraavatko muut toimijat perässä.
Kuukausittaiset energiahinnat ilmoitetaan vuoden 2024 alkupuoliskolle marraskuussa. Samalla julkaistaan hintaennuste loppuvuodelle. Hintsan mukaan kuukausikohtaisia hintoja voidaan ennakoida.
![]()
Helen muuttaa hinnoitteluaan – näin lämmityslasku muodostuu jatkossa
Helenin mukaan uudistuksen tavoitteena hintajärjestelmän selkeyttäminen ja asiakkaiden energiatehokkuuden tukeminen.www.is.fi
Kertoo varmaan siitä, että ei kannattavuuslaskelmat näytä hyviltä ydinvoiman kannalta. Tuskin sitä muuten tarvisi lähteä valtionohjauksella pakottamaan.Ruotsissa on ministeri todennut, että keskustellaan vattenfallin ohjauksesta, jos ei ala muuten ydinreaktorisuunnitelman edistyä.. Esiselvitys asiasta on vuodenvaihteeseen mennessä..
TT: Ruotsalaisministeriltä heikosti verhottu uhkaus energiayhtiölle ydinvoimasta – ”He näkevät kyllä, mihin koko politiikka on siirtynyt” (msn.com)
Ei näytä ei. Katselin vähän SE3:n ja SE4:n hintoja ja ei edes tuolla eteläisemällä alueella kannattavuus näyttäisi kovin ruusuiselta. Käytännössä moinen projekti vaatii valtion tukea, markkinaehtoisesti ei ainakaan juuri nyt ja näillä hintanäkymillä kukaan lähde rakentamaan uusia isoja voimaloita. SMR:t on eri asia siinä vaiheessa kun sarjatuotanto on edennyt riittävän pitkälle ja se kuuluisa "joku muu" on maksanut kehityskustannukset.Kertoo varmaan siitä, että ei kannattavuuslaskelmat näytä hyviltä ydinvoiman kannalta. Tuskin sitä muuten tarvisi lähteä valtionohjauksella pakottamaan.
Eiköhän sekin vaadi yhteiskunnan tukea, jotta saadaan ala koeponnistettua. Aivan kuten tuulivoima. Eli syöttötariffia kehiin ja kun homma alkaa toimia, vähennetään tukea asteittain kunnes toimii markkinaehtoisesti. Ihan toimiva systeemi.SMR:t on eri asia siinä vaiheessa kun sarjatuotanto on edennyt riittävän pitkälle ja se kuuluisa "joku muu" on maksanut kehityskustannukset.
Tämä kannattavuus on ongelma, koska Ruotsin verkko tarvitsee etelässä inertiaa, jotta verkko on hallittavissa. Pienet voimalat eivät ole oikein hyviä tässä, 5 kpl 200 MW voimalaa on paljon huonompi kuin yksi 1000 MW mylly. Tästä oli prof. Jan Blomgrenin esitys youtubessa. Oma veikkaus on, että Kraftnät tukee ison ydinvoimalan tai useamman rakentamista ja perii sen sitten käyttäjiltä verkon siirtomaksuissa.Ei näytä ei. Katselin vähän SE3:n ja SE4:n hintoja ja ei edes tuolla eteläisemällä alueella kannattavuus näyttäisi kovin ruusuiselta. Käytännössä moinen projekti vaatii valtion tukea, markkinaehtoisesti ei ainakaan juuri nyt ja näillä hintanäkymillä kukaan lähde rakentamaan uusia isoja voimaloita. SMR:t on eri asia siinä vaiheessa kun sarjatuotanto on edennyt riittävän pitkälle ja se kuuluisa "joku muu" on maksanut kehityskustannukset.
Nämä kolmasosan tuloistaan sähkölaskuja maksavat voisivat katsoa peiliin ja miettiä että kannattaisiko käyttää vähemmän sähköä. Jos he eivät maksaisi siitä kolmasosaa tuloistaan, niin vaihtoehtoisesti nuo kulut jaettaisiin kaikille. En vitussa halua maksaa jonkun muun sähköjä vaan haluan voida tehdä täsmälleen sellaiset valinnat jossa olen OK oman sähkönkulutuksen ja siitä seuraavien laskujen kanssa.Toisaalta nyt on koko euroopan laajuiset markkinat ja hinta määräytyy sitten sen mukaan. Uusia siirtolinjoja rakennetaan, niin voidaan sitten linjat punaisena viedä sinne, missä eniten maksetaan ja euroja löytyy. En usko, että 80-luvulla sähkölaskut olisivat vieneet pahimmassa tapauksessa mediaanin tienaavalta henkilöltä 1/3 osaa nettotuloista.
Uudistaa=nostaa t. Helenin kaukolämpöasiakas (valitettavasti)Helen uudistaa hinnoitteluaan ensi vuoden alusta. Jatkossa lämmityslasku muodostuu kuukausittain vaihtuvasta energiamaksusta ja vuosittain vaihtuvasta perusmaksusta. Mielenkiintoista nähdä seuraavatko muut toimijat perässä.
Kuukausittaiset energiahinnat ilmoitetaan vuoden 2024 alkupuoliskolle marraskuussa. Samalla julkaistaan hintaennuste loppuvuodelle. Hintsan mukaan kuukausikohtaisia hintoja voidaan ennakoida.
![]()
Helen muuttaa hinnoitteluaan – näin lämmityslasku muodostuu jatkossa
Helenin mukaan uudistuksen tavoitteena hintajärjestelmän selkeyttäminen ja asiakkaiden energiatehokkuuden tukeminen.www.is.fi
Osalla nostaa, osalla laskee:Uudistaa=nostaa t. Helenin kaukolämpöasiakas (valitettavasti)
Tässä on taas perinteinen kerrostaloasujan kommentti. Jos sähköön menevät kulut kuukausitasolla ovat olleet koko historian suhteellisen mukavasti ennustettavissa, hinta siedettävä ja sitten nousua tulee hetkessä vaikka 700%, niin katso siinä nyt sitten peiliin. Vittu, että oli nollatason kommentti taas.Nämä kolmasosan tuloistaan sähkölaskuja maksavat voisivat katsoa peiliin ja miettiä että kannattaisiko käyttää vähemmän sähköä. Jos he eivät maksaisi siitä kolmasosaa tuloistaan, niin vaihtoehtoisesti nuo kulut jaettaisiin kaikille. En vitussa halua maksaa jonkun muun sähköjä vaan haluan voida tehdä täsmälleen sellaiset valinnat jossa olen OK oman sähkönkulutuksen ja siitä seuraavien laskujen kanssa.
Pysyisi nyt joku asia ennallaan, tarpeeksi saa kirota tämän sähkökikkailun kanssa. No hyvä kai ettei kaikilla hinta sitten nouse vaikka vähän pelkään Murphyn lain toteutumista. t. ylimääräisiä vastikkeita kaukolämmön vuoksi maksanutOsalla nostaa, osalla laskee:
"Helenin tiedotteen mukaan 65 prosentilla asiakkaista kaukolämmön hinta pysyy ennallaan tai laskee. Lopuilla hinta voi nousta. Hintsan mukaan uudistuksen vaikutus tavallisen kuluttajan lämmityslaskuun on vuositasolla noin 300 euroa suuntaansa."
No jos mediaaninettotulot 2022 on 26700 niin tuosta kolmasosa on 8900€ ja vaikka sähkönkäyttö olisi painottunut kalleimpiin aikoihin, niin tuolla saisi kuitenkin 2022 hinnoilla 36 MWh sähköä eli kahden tyypillisen sähkölämmitteisen omakotitalon verran. Tulee kyllä itsellenikin mieleen että tarvitseeko yhden mediaanituloisen asua kartanossa (esim. mediaanipariskunnallahan täytyisi kulutuksen olla vielä tuplat eli neljä sähkölämmitteistä omakotitaloa) vai onko jotain sähkönkäytössä pielessä...Tässä on taas perinteinen kerrostaloasujan kommentti. Jos sähköön menevät kulut kuukausitasolla ovat olleet koko historian suhteellisen mukavasti ennustettavissa, hinta siedettävä ja sitten nousua tulee hetkessä vaikka 700%, niin katso siinä nyt sitten peiliin. Vittu, että oli nollatason kommentti taas.
Vaikka kaukolämpö on sinänsä off-topicia, niin samoja raaka-aineitahan sitä sähkön tuotantoonkin käytetään. Siksi kiinnostaa tämä ristiriitaisen oloinen kohta IS:n artikkelista... Jos raaka-aineet on hankittu hyvissä ajoin, niin miksi tuotanto on kalliimpaa talvella?Helen uudistaa...
![]()
Helen muuttaa hinnoitteluaan – näin lämmityslasku muodostuu jatkossa
Helenin mukaan uudistuksen tavoitteena hintajärjestelmän selkeyttäminen ja asiakkaiden energiatehokkuuden tukeminen.www.is.fi
Energian hinta perustuu raaka-aineisiin, ja raaka-aineet hankitaan hyvissä ajoin. Talvikuukausina energian tuotanto on kalliimpaa ja kesällä halvempaa.
Laitetaan tarpeeksi luksusta, niin meneehän sitä sähköä. Appiukko oli hankkimassa sähköliittymää tunnetun suomalaisen liikemiehen omakotitaloprojektille, niin sähköyhtiössä vähän ihmettelivät, mihin tarvitaan 3x200A pääsulakkeet "omakotitalossa"...Westendissä myydään just arkkitehdin suunnittelemaa betonirakenteista 268 neliön ok-taloa 2019 vuodelta, missä maalämpö ja sähkönkulutus silti 35-37 MW vuodessa. Ei paljon käy sääliksi tulevaa ostajaa.
Tämäki on nyt muuttunut. 3 viikkoa kutistui yhteensä 5 päivään.20päivää, 9.10 - 29.10. Nyt kuitenkin jää 400-500MW käyttöön kapaa. Viimeksi jäi vain 200MW.
No tuonhan tarvii jo pelkälle 100kW DC-laturille. Ei kai sitä Porsche Taycania kehtaa millään 50kW ladata. Täyteen lataustehoon tarvitsisi 3x400A sulakkeetsähköyhtiössä vähän ihmettelivät, mihin tarvitaan 3x200A pääsulakkeet "omakotitalossa"...
Näyttää olevan 2 huoneistoisen asOy:n toinen asunto. Aika outoa jos taloyhtiössä kummallakin osakkaalla on oma maalämpöpumppu, joten tulee mieleen että onko tuossa mukana toisenkin puolikkaan lämmitysWestendissä myydään just arkkitehdin suunnittelemaa betonirakenteista 268 neliön ok-taloa 2019 vuodelta, missä maalämpö ja sähkönkulutus silti 35-37 MW vuodessa. Ei paljon käy sääliksi tulevaa ostajaa.
Montako poreallasta pitää olla että tarvii 3x200A?Laitetaan tarpeeksi luksusta, niin meneehän sitä sähköä. Appiukko oli hankkimassa sähköliittymää tunnetun suomalaisen liikemiehen omakotitaloprojektille, niin sähköyhtiössä vähän ihmettelivät, mihin tarvitaan 3x200A pääsulakkeet "omakotitalossa"...
Köyhäähän se vain kirpaisee.
Monella asuntovelallisella on voinut koko lainahistorian ajan olla kivat nolla- tai negatiiviset ohjauskorot ja nyt yhtäkkiä ollaan melkein viidessä prosentissa. Yhtä lailla nämäkin kulut kuuluvat juuri noiden henkilöiden maksettavaksi eikä kaikkien muiden.Tässä on taas perinteinen kerrostaloasujan kommentti. Jos sähköön menevät kulut kuukausitasolla ovat olleet koko historian suhteellisen mukavasti ennustettavissa, hinta siedettävä ja sitten nousua tulee hetkessä vaikka 700%, niin katso siinä nyt sitten peiliin. Vittu, että oli nollatason kommentti taas.
En tiedä tarkkaan, mutta tuhatkunta neliötä ja hintaa useampi miljoona.Montako poreallasta pitää olla että tarvii 3x200A?
Kämpässä, jonka myin pois 2017 oli 3x63A päänallit, eikä se ollut kummoisen kokoinen. Toki oli lattialämpö neljässä huonessa, mutta silti "hivenen" ylimitoitettu. -70 luvulla oli kaupunkin sähkömies tehny itteleen... Tähän oli aikanaan suunniteltu pihalle iso puuverstas, mutta sitä ei koskaan oltu rakennettu.
Nykyisessä, sähkölämmitteisessä, okt:ssa on 169 neliöö. Ihan hyvin tulee tässäkin toimeen 3x35 päänalleilla. Autotallille menee myös kolmivaihevirta samojen pääsulakkeidan kautta.
Talvella tai ylipäätään kylmällä kelillä lämmön kulutus on suurempaa. Toimijoilla on perustuotantokapasiteettia, jolla tuotantokustannus on matalampi, mutta sitten niitä kalliimman tuotantomuodon laitoksia, millä on varauduttu tehohuippuun (kireä pakkaskeli). Jollain tasolla on tuotanto-kulutusoptimi, mistä poikkeaminen on epäedullista.Vaikka kaukolämpö on sinänsä off-topicia, niin samoja raaka-aineitahan sitä sähkön tuotantoonkin käytetään. Siksi kiinnostaa tämä ristiriitaisen oloinen kohta IS:n artikkelista... Jos raaka-aineet on hankittu hyvissä ajoin, niin miksi tuotanto on kalliimpaa talvella?
Toisaalta joku ilkeämielinen voisi leikitellä ajatuksella, että energian tuottajat alimitoittavat tarkoituksella hieman tuota edullisemman tuotantotavan kapasiteettia, jolloin ikävästi joudutaan käynnistämään kalliimpia laitoksia aina silloin tällöin. Toki tuossa kurjassa tilanteessa tuottajia helpottaa se, että silloin kaikesta tuotannosta saadaan korvaus sen kalleimman tuotantotavan mukaan, joten sentään melkoinen läjä euroja tulee korvaukseksi ikävästä tilanteesta.Talvella tai ylipäätään kylmällä kelillä lämmön kulutus on suurempaa. Toimijoilla on perustuotantokapasiteettia, jolla tuotantokustannus on matalampi, mutta sitten niitä kalliimman tuotantomuodon laitoksia, millä on varauduttu tehohuippuun (kireä pakkaskeli). Jollain tasolla on tuotanto-kulutusoptimi, mistä poikkeaminen on epäedullista.
Jos näin luulet tapahtuvan niin ei muuta kuin tuottajafirma pystyyn, ja investointeja pyytämään. Sinun kuvailemasi tilanteesa kuka vaan voisi perustaa tuottajafirman joka tuottaisi tuon halvemman tuotantotavan mukaan sähköä ja voisi sitä myydä pörsissä ja tehdä hilloa.Toisaalta joku ilkeämielinen voisi leikitellä ajatuksella, että energian tuottajat alimitoittavat tarkoituksella hieman tuota edullisemman tuotantotavan kapasiteettia, jolloin ikävästi joudutaan käynnistämään kalliimpia laitoksia aina silloin tällöin. Toki tuossa kurjassa tilanteessa tuottajia helpottaa se, että silloin kaikesta tuotannosta saadaan korvaus sen kalleimman tuotantotavan mukaan, joten sentään melkoinen läjä euroja tulee korvaukseksi ikävästä tilanteesta.
Ja jos on rahaa tuollaiseen kämppään, niin 36 MWh sähkölasku on kyllä ihan peanuts.Laitetaan tarpeeksi luksusta, niin meneehän sitä sähköä. Appiukko oli hankkimassa sähköliittymää tunnetun suomalaisen liikemiehen omakotitaloprojektille, niin sähköyhtiössä vähän ihmettelivät, mihin tarvitaan 3x200A pääsulakkeet "omakotitalossa"...
Köyhäähän se vain kirpaisee.
Aika tutulta kuulostaa. Meillä myös samat nallit. Ja alunperin kuitenkin lämmennyt öljyllä, jolloin sähköä meni vuodessa joku 4000-5000 kWh. Ja kaupungin sähköteknikon itselleen rakentama.Montako poreallasta pitää olla että tarvii 3x200A?
Kämpässä, jonka myin pois 2017 oli 3x63A päänallit, eikä se ollut kummoisen kokoinen. Toki oli lattialämpö neljässä huonessa, mutta silti "hivenen" ylimitoitettu. -70 luvulla oli kaupunkin sähkömies tehny itteleen... Tähän oli aikanaan suunniteltu pihalle iso puuverstas, mutta sitä ei koskaan oltu rakennettu.
Nykyisessä, sähkölämmitteisessä, okt:ssa on 169 neliöö. Ihan hyvin tulee tässäkin toimeen 3x35 päänalleilla. Autotallille menee myös kolmivaihevirta samojen pääsulakkeidan kautta.