Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[HTK12]

Myös kaupunki voi nostaa sitä kaukolämmön hintaa. Voi halutessaan nostaa vaikka voittojen puolelle reippaasti..
Se on täysin 100%:n selvä asia, jos Helen myydään, niin hinta nousee siten, että kaukolämmön puolikin tuottaa voittoa. Ja koska kyseessä on monopoli, niin hintaa todennäköisesti nostetaan siten, että voittoa syntyy ihan reilusti.

Kuten sanoin toimintaa ei kannata myydä. Järkevästi hoidettuna se tuottaa kaupungille rahaa (nostetaan se kaukolämmön hinta kannattavalla tasolle). Siksi hintoja pitäisi nostaa, että tuotto on järkevällä tasolla omistajan näkökulmasta. Kun kaupunki omistaa toiminnan voidaan hinnat pitää järkevällä tasolla, koska ei ole pakko tavoitella maksimaalista voittoa ja tämä on kaupunkilaisten etu.

Mitä väliä on liikevaihdolla? Jos yritys tuottaa voittoa, niin se tuottaa voittoa 500e, olipa liikevaito 1e tai 100000e
Kun inflaatio dumppaa rahanarvon, niin liikevaihtohan lisääntyy väkisellä. Samoin, kun firman raaka-aineiden ja tuotteiden hinnat molemmat nousevat. Monopolilla ei ole edes sitä ongelmaa, että tuotteen hintaa ei voitaisi nostaa kaukolämpö tai sähkönsiirto, jos uhkaavat mennä tappiolle.

Ihan vakavissasiko tälläistä kysyt? Kannattaisiko ehkä perehtyä vaikka liiketoiminnan perusperiaatteisiin. Lyhyesti kannattavuus on yksi sellainen mittari millä näkee nopeasti onko sijoitus kannattava vai ei. Kun kannattavuus laskee kuten Helenillä, niin kohta olisi taloudellisesti järkevämpää sijoittaa johonkin muuhun mikä tuottaa paremmin. Tällöin kaupungilla on enemmän rahaa tuottaa palveluita asukkaille. Koska tässä on monopoli kaukolämmön osalta ei sitä kannata myydä kun järkevällä johtamisella se tuottaa tasaisesti ihan hyvän tuoton. Sijoittajilla myytäessä hinnat nostettaisiin varmasti, koska he kyllä pitäisivät huolen, että tuotto pysyy vähintää järkevällä tasolla omistajan näkökulmasta. Nyt vaan haluttiin jättää kaukolämmön hinnat nostamatta (kädenojennus kaupunkilaisille). Jos hintaa olisi nostettu olisi kaupungilla enemmän rahaa käyttää palveluihinsa.

 

[Shajk]

Lng-alus saapui Suomeen kovalla kohulla – Yle: Kukaan ei ole tarvinnut

Lng-alus saapui Inkoon satamaan pelastamaan energiatilannetta. Käyttöä ei ole ollut.

www.talouselama.fi

lng-alus Exemplar saapui avautui kaupalliseen käyttöön 16. tammikuuta, ensimmäistä varsinaista kaasutoimitusta odotetaan aikaisintaan huhtikuussa, Yle kertoo.

Se on kyllä aina kun valtio sotkeentuu mihinkään monimutkaiseen niin veronmaksajaa rokotetaan. Elän siis uskossa että Examplerin hommaaminen oli täysin valtion omapäinen ratkaisu.

Niin, onhan se kumma että kallis kaasu ei käy kaupaksi maassa missä nautitaan Euroopan toiseksi halvimmasta sähköstä...
Käytännössä uskoisin että exemplar tuli liian myöhään että sillä olisi kaupallisesti mitään merkitystä enää. Varsinkin kun talvesta tuli lauha.

Toisaalta jos ymmärrän oikein, Tänään näyttäisi siltä että koko balticonnectorin kapasiteetti olisi varattu. Mutta en löydä mistä näkisi jos exemplar auttaa.

 

[Griffin]

Niin, onhan se kumma että kallis kaasu ei käy kaupaksi maassa missä nautitaan Euroopan toiseksi halvimmasta sähköstä...
Käytännössä uskoisin että exemplar tuli liian myöhään että sillä olisi kaupallisesti mitään merkitystä enää. Varsinkin kun talvesta tuli lauha.

Toisaalta jos ymmärrän oikein, Tänään näyttäisi siltä että koko balticonnectorin kapasiteetti olisi varattu. Mutta en löydä mistä näkisi jos exemplar auttaa.

Jos leudon talven sijaan olisi ollut pakkasta reippaasti, niin kaasu olisi kyllä käynyt kaupaksi. Lämpötila kun nyt vaikuttaa Suomassa huomattavasti energian tarpeeseen. Ja lisäksi kylmiin pakkaskeleihin liittyy usein myös se, että tuulee vähintään selkeästi vähemmän, jolloin tuulivoima tuottaa paljon vähemmän, joka olisi myös lisännyt kaasun kysyntää..

 

[Narghar]

Jos leudon talven sijaan olisi ollut pakkasta reippaasti, niin kaasu olisi kyllä käynyt kaupaksi. Lämpötila kun nyt vaikuttaa Suomassa huomattavasti energian tarpeeseen. Ja lisäksi kylmiin pakkaskeleihin liittyy usein myös se, että tuulee vähintään selkeästi vähemmän, jolloin tuulivoima tuottaa paljon vähemmän, joka olisi myös lisännyt kaasun kysyntää..

Oliko sulla jotain faktaa tän taakse että tuulee selkeästi vähemmän kun lämpötila laskee?

 

[renee]

Maanantaina ja tiistaina taitaa tulla tämän vuoden ennätyshinnat, loppuviikosta helpottaa. Nyt kannattaa latailla energiaa talteen ken pystyy.

Ei tunnu hinta enää nousevan paljon yli 20 c/kWh, vaikka mikä olisi. Tuulivoima "nollissa", pakkasta koko maassa ja muutamat isot Pohjolan ydinvoimalat seisokissa, meille tutuimpana tietty OL3. Tänään arvonlisäveroton keskihinta 15 c/kWh ja huomenna 12 c/kWh, korkein tuntinoteeraus 21,7 c/kWh. Hyvältähän tämä näyttää, ei tule tästä vuodesta viime vuoden toisintoa.

 

[Griffin]

Oliko sulla jotain faktaa tän taakse että tuulee selkeästi vähemmän kun lämpötila laskee?

Kunnon pakkaspäivinä on yleensä ollut melkoisen tyyntä. Ihan olen ulkona joutunut käyskentelemään vuosikymmenten varrella hyvin monenlaisissa säissä. Jotte kyllä on faktaa: Kun on kunnon korkeapaine ja pakkanen esim viikon, niin tuulee melkoisen vähän..

 

[stindebinde]

Ei tunnu hinta enää nousevan paljon yli 20 c/kWh, vaikka mikä olisi. Tuulivoima "nollissa", pakkasta koko maassa ja muutamat isot Pohjolan ydinvoimalat seisokissa, meille tutuimpana tietty OL3. Tänään arvonlisäveroton keskihinta 15 c/kWh ja huomenna 12 c/kWh, korkein tuntinoteeraus 21,7 c/kWh. Hyvältähän tämä näyttää, ei tule tästä vuodesta viime vuoden toisintoa.

Joo melko maltilliset hinnat olosuhteisiin nähden. Nyt on myös harvinaisen tyyntä koko pohjolassa yhtäaikaa, eli Tanskassakin melko pientä tuulivoimatuotanto. Huomenna alkaa kuitenkin Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa tuulla, joka varmaan vaikuttaa auttavasti huomisiin hintoihin. Näin tämä yhteinen sähköverkko vaikuttaa.

Lähde: The control room

 

[Narghar]

Kunnon pakkaspäivinä on yleensä ollut melkoisen tyyntä. Ihan olen ulkona joutunut käyskentelemään vuosikymmenten varrella hyvin monenlaisissa säissä. Jotte kyllä on faktaa: Kun on kunnon korkeapaine ja pakkanen esim viikon, niin tuulee melkoisen vähän..

Niin eli sulla ei ole faktaa. Kun kumminkin tähän asti tutkimukset ovat osoittaneet että kylmällä säällä on tuulisempaa kuin lämpimällä säällä. Mietin vaan kun tota mantraa täällä toistellaan muutaman ihmisen toimesta mutta ikinä siitä ei mitään faktaa ole muuta kuin näemmä elämänkoulu.

Onko tuulisuus lisääntynyt? – Katso missä on tuullut eniten viime vuosikymmeninä

Missä päin Suomea tuulee eniten? Miten tuulet syntyvät? Kokosimme Suomen tuulitilastoja 30 vuoden ajalta.

yle.fi

Tossa esimerkiksi vähän opiskeltavaa asiasta, siinä on aika simppelisti selitetty asia auki ja myös löytyy tilastoa pidemmältä ajalta niin ei tarvii muistella sitä yhtä talvea ku tuntui olevan tyyntä.

 

[renee]

Niin eli sulla ei ole faktaa. Kun kumminkin tähän asti tutkimukset ovat osoittaneet että kylmällä säällä on tuulisempaa kuin lämpimällä säällä. Mietin vaan kun tota mantraa täällä toistellaan muutaman ihmisen toimesta mutta ikinä siitä ei mitään faktaa ole muuta kuin näemmä elämänkoulu.

Kokemusperäistä faktaa (heh) on se, että kaikkein kireimpien pakkasten aikaan on korkeapaine ja silloin on selkeää ja tuuletonta. Surkeilla talvikeleillä taas yleensä tuulee, eli kun lämpö on nollassa ja taivaalta tulee jotain märkää alas, niin melko varmasti myös tuulee (matalapaine).

Voi olla hieman eroa siinä, että mikä on tuulisähköntuotanto ja mikä on kokemus maan tasolla, koska mitä korkeammalla ollaan, sitä varmemmin myös tuulee, tosin aika mataliahan nuo myllyt vielä ovat, joten en tiedä onko sillä suurta merkitystä.

 

[Narghar]

Kokemusperäistä faktaa (heh) on se, että kaikkein kirempien pakkasten aikaan on korkeapaine ja silloin on selkeää ja tuuletonta. Surkeilla talvikeleillä taas yleensä tuulee, eli kun lämpö on nollassa ja taivaalta tulee jotain märkää alas, niin melko varmasti myös tuulee (matalapaine).

Voi olla hieman eroa siinä, että mikä on tuulisähköntuotanto ja mikä on kokemus maan tasolla, koska mitä korkeammalla ollaan, sitä varmemmin myös tuulee, tosin aika mataliahan nuo myllyt vielä ovat, joten en tiedä onko sillä suurta merkitystä.

Joo tosiaan siellä 150-200 metrin korkeudessa ilma myös liikkuu vähän eri tavalla, se on ihan hyvä pointti.

 

[Griffin]

Niin eli sulla ei ole faktaa. Kun kumminkin tähän asti tutkimukset ovat osoittaneet että kylmällä säällä on tuulisempaa kuin lämpimällä säällä. Mietin vaan kun tota mantraa täällä toistellaan muutaman ihmisen toimesta mutta ikinä siitä ei mitään faktaa ole muuta kuin näemmä elämänkoulu.

Onko tuulisuus lisääntynyt? – Katso missä on tuullut eniten viime vuosikymmeninä

Missä päin Suomea tuulee eniten? Miten tuulet syntyvät? Kokosimme Suomen tuulitilastoja 30 vuoden ajalta.

yle.fi

Tossa esimerkiksi vähän opiskeltavaa asiasta, siinä on aika simppelisti selitetty asia auki ja myös löytyy tilastoa pidemmältä ajalta niin ei tarvii muistella sitä yhtä talvea ku tuntui olevan tyyntä.

Elä viitsi mutuilla:
-------------------

Korkeapaineeseen liittyvät heikot tuulet ja ilman laskeva liike, joka kuivattaa ja lämmittää ilmaa. Siksi varsinkin kesäpuolella vuotta sää on korkeapaineen alueella usein kaunis ja aurinkoinen. Laskevan liikkeen pilviä hävittävä vaikutus ei yleensä ulotu matalalle, alle 500-1500 metrin korkeuteen. Siksi talvipuolella vuotta korkeapaineen alueella voi olla sitkeä sumupilvikerros. Talvella voi nimittäin käydä niin, että säteilyjäähtyminen luo maanpinnan läheiseen ilmakerrokseen inversion, ilman lämpenemisen ylöspäin mentäessä. Maanpinta jäähtyy voimakkaasti ja viileämmäksi kuin ylhäällä oleva korkeapaineessa alas laskeutuva, lämpenevä ilma, johon jää kaikki maanpinnalta ilmakehään nouseva: pakokaasut, saasteet ja vesihöyry, jotka puolestaan helposti muodostavat sumua, kumpukerrospilveä tai sumupilveä. Korkeapaineen aikana voi sataa hieman lunta tai tihkua. Jos talven korkeapaineessa on niin kuivaa, että pilviä ei synny, ulossäteily voi olla voimakasta ja sää voi olla hyvin kylmää. Kesällä, jos korkeapaine on meren yläpuolella, lämpö voi haihduttaa merivettä kumpupilvimäiseen muotoon, minkä seurauksena voi tulla lyhytaikainen ukkossadekuuro, joka ei kuitenkaan vaikuta korkeapaineen toimintaan.


Tuulen kiertyminen korkeapaineen (H) ja matalapaineen (L) ympäri pohjoisella pallonpuoliskolla
Korkeapainetta sanotaan antisykloniksi ja siihen liittyvää virtausta antisyklonaaliseksi, koska korkeapaineessa ilma kiertää laskeutuessaan tai laskeuduttuaan vastakkaiseen suuntaan kuin matalapaineessa.

Korkeapaineen tuulet ovat yleensä heikompia kuin matalapaineen ja laajoilla alueilla on miltei tyyntä. Korkeapaineet ovat pysyvämpiä kuin matalapaineet.

Eli sama se on siellä tuurivoimaloidenkin korkeudessa, kun tulee kunnon pakkasjakso (siis korkeapaine) .

 

[stindebinde]

Joo tosiaan siellä 150-200 metrin korkeudessa ilma myös liikkuu vähän eri tavalla, se on ihan hyvä pointti.

Tällä palvelulla näkee miten tulee eri korkeuksilla: Windy as forecasted

 

[Narghar]

Elä viitsi mutuilla:
-------------------

Saisko jonkun lähteen tolle? Joku lainaus random tekstissä missä käytänössä joka lauseessa on sana "voi" ei nyt ihan vakuuta. Ja tosiaan tossa mun linkissä on 30 vuoden ajalta Suomen tuulitilastot, se ei ole mutua.

 

[Griffin]

Saisko jonkun lähteen tolle? Joku lainaus random tekstissä missä käytänössä joka lauseessa on sana "voi" ei nyt ihan vakuuta. Ja tosiaan tossa mun linkissä on 30 vuoden ajalta Suomen tuulitilastot, se ei ole mutua.

Google löytää, voit pistää hakusanoiksi vaikka: korkeapaine tuuli .
Kyseessä on ihan yleistietoa, joka ainankin ennen käytiin lläpi jo peruskoulun oppimäärässä..

Säissä puhutaan keskimääräisistä asioista. Vaikka olemmekin tietotekniikkafoorumilla, niin se ei tee säästä binääristä. Siksi siellä tekstissä on esim "voi" sainoja. Kannattaa tutustua luonnonilmiöihin, niin kyllä se sieltä härmistyy, että kaikenlaista VOI tapahtua, mutta yleisesti ottaen sillä on merkitystä, mitä keskimäärin tapahtuu. Eli esim kun tulee korkeapaine, niin on pakkasta ja tuulee hyvin vähän. Voi sanoa jopa, että on "tyyntä".

 

[Narghar]

Google löytää, voit pistää hakusanoiksi vaikka: korkeapaine tuuli .
Kyseessä on ihan yleistietoa, joka ainankin ennen käytiin lläpi jo peruskoulun oppimäärässä..

Säissä puhutaan keskimääräisistä asioista. Vaikka olemmekin tietotekniikkafoorumilla, niin se ei tee säästä binääristä. Siksi siellä tekstissä on esim "voi" sainoja. Kannattaa tutustua luonnonilmiöihin, niin kyllä se sieltä härmistyy, että kaikenlaista VOI tapahtua, mutta yleisesti ottaen sillä on merkitystä, mitä keskimäärin tapahtuu. Eli esim kun tulee korkeapaine, niin on pakkasta ja tuulee hyvin vähän. Voi sanoa jopa, että on "tyyntä".

Okei eli sulla ei edelleen ollut mitään faktoja tai lähteitä laittaa.

 

[mattix]

Google löytää, voit pistää hakusanoiksi vaikka: korkeapaine tuuli .
Kyseessä on ihan yleistietoa, joka ainankin ennen käytiin lläpi jo peruskoulun oppimäärässä..

Säissä puhutaan keskimääräisistä asioista. Vaikka olemmekin tietotekniikkafoorumilla, niin se ei tee säästä binääristä. Siksi siellä tekstissä on esim "voi" sainoja. Kannattaa tutustua luonnonilmiöihin, niin kyllä se sieltä härmistyy, että kaikenlaista VOI tapahtua, mutta yleisesti ottaen sillä on merkitystä, mitä keskimäärin tapahtuu. Eli esim kun tulee korkeapaine, niin on pakkasta ja tuulee hyvin vähän. Voi sanoa jopa, että on "tyyntä".

Sellainen kokemusperäinen juttu tulee myös mieleen, että kun on pakkasta ja tuulee, niin tuntuu kaikkein kylmimmältä. Ei ole miinus 20-25 pakkaset tuntuneet talvella verkkokalastaessa niin kylmälle kuin -10 astetta ja viima. Aika harvoin on tullut verkoilla käytyä niin, että on ollut reipas pakkanen (väh. -10 astetta) ja ei ole yhtään tuullut.

Pääsääntö lienee, että talvella (ja myös pakkasella) tuulee enemmän, mutta kireimpien pakkasien (-20 ja kylmempää) ei tuule tai enintään hyvin vähän.

 

[JCSH]

Pääsääntö lienee, että talvella (ja myös pakkasella) tuulee enemmän, mutta kireimpien pakkasien (-20 ja kylmempää) ei tuule tai enintään hyvin vähän.

Ymmärtääkseni tuohon pitää tehdä sellainen tarkennus, että jos nuo kireät pakkaset johtuu siitä, että korkeapaine parkkaa itsensä Suomen päälle, niin sitten tuulee vähän.
Mutta voi olla myös kireitä pakkasia sellaisissa tilanteissa joissa ne korkeapaineet ovat liikkeessä, jolloin on kylmä ja tuulee.

 

[tietokonerikki]

Sellainen kokemusperäinen juttu tulee myös mieleen, että kun on pakkasta ja tuulee, niin tuntuu kaikkein kylmimmältä. Ei ole miinus 20-25 pakkaset tuntuneet talvella verkkokalastaessa niin kylmälle kuin -10 astetta ja viima. Aika harvoin on tullut verkoilla käytyä niin, että on ollut reipas pakkanen (väh. -10 astetta) ja ei ole yhtään tuullut.

Pääsääntö lienee, että talvella (ja myös pakkasella) tuulee enemmän, mutta kireimpien pakkasien (-20 ja kylmempää) ei tuule tai enintään hyvin vähän.

Niin ja noi tuulivoimalat eivät tuota merkittävästi sähköä muistaakseni vasta 4m/s tai kovemmalla.

Et selvästi ymmärrä yhtään mitä selität, siltä toistat samaa kuin papukaija. Helenillä ei ole erillistä myyntiyhtiötä, joten tuollainen kikkailu ei auta mitään. Esim. Fortum on asia erikseen, kun heillä on tuotanto ja myynti eriytetty eri yhtioihin.

Helen joutuu parantamaan tulostaan. Nyt tilanne on kohta sellainen että olisi taloudellisesti kannatavampaa Helsingin Kaupungille myydä Helen pois ja laittaa myyntirahat pankkitilille, koska saisi enemmän talletuskorkoa kuin mitä Helen tekee voittoa.

Noin Espoossakin "markkinoitiin" Espoon sähkölaitoksen myynti ja kuntalaisilta on myyntihinta peritty moneen kertaan siirto ja kaukokämpömaksuina. Ja eurot eivät tuottaneetkaan kaupunginjohtajan mainostamia tuottoja.

Kuten sanoin toimintaa ei kannata myydä. Järkevästi hoidettuna se tuottaa kaupungille rahaa (nostetaan se kaukolämmön hinta kannattavalla tasolle). Siksi hintoja pitäisi nostaa, että tuotto on järkevällä tasolla omistajan näkökulmasta. Kun kaupunki omistaa toiminnan voidaan hinnat pitää järkevällä tasolla, koska ei ole pakko tavoitella maksimaalista voittoa ja tämä on kaupunkilaisten etu.

Tässä kuntalaisten taloudellisessa tilanteessa hintojen nosto noin nopeasti ja kuntalaisten ja kansantalouden kannalta todella huono seurauksiltaan. Kuntalaiset (lue energiaa ostaneet) sen Heleninkin kaikki sijoitukset ovat maksaneet ja maksavat tulevaisuudessakin.

Ihan vakavissasiko tälläistä kysyt? Kannattaisiko ehkä perehtyä vaikka liiketoiminnan perusperiaatteisiin. Lyhyesti kannattavuus on yksi sellainen mittari millä näkee nopeasti onko sijoitus kannattava vai ei. Kun kannattavuus laskee kuten Helenillä, niin kohta olisi taloudellisesti järkevämpää sijoittaa johonkin muuhun mikä tuottaa paremmin. Tällöin kaupungilla on enemmän rahaa tuottaa palveluita asukkaille. Koska tässä on monopoli kaukolämmön osalta ei sitä kannata myydä kun järkevällä johtamisella se tuottaa tasaisesti ihan hyvän tuoton. Sijoittajilla myytäessä hinnat nostettaisiin varmasti, koska he kyllä pitäisivät huolen, että tuotto pysyy vähintää järkevällä tasolla omistajan näkökulmasta. Nyt vaan haluttiin jättää kaukolämmön hinnat nostamatta (kädenojennus kaupunkilaisille). Jos hintaa olisi nostettu olisi kaupungilla enemmän rahaa käyttää palveluihinsa.

Liikevaihto ei paljoakaan kerro. Varsinkin kun itse myy ja itse ostaa. Nostetaan hintaa niin saadaan liikevaihtoa lisää.
Taseessa voidaan tulosta muuttaa hyvin monilla keinoin. Kaukolämpö ja sen "sivutuotteena" tuleva sähkö on kuntalaisen kannalta erittäin tärkeää/ pitää hinnat kohtuullina. Se mitä kuntalaisella jää käteen on tärkeintä. Nyt Helen "piiloverottaa" kuntalaisia
Kuten sanoit monopolia on järjetöntä myydä

Niin, onhan se kumma että kallis kaasu ei käy kaupaksi maassa missä nautitaan Euroopan toiseksi halvimmasta sähköstä...
Käytännössä uskoisin että exemplar tuli liian myöhään että sillä olisi kaupallisesti mitään merkitystä enää. Varsinkin kun talvesta tuli lauha.

Toisaalta jos ymmärrän oikein, Tänään näyttäisi siltä että koko balticonnectorin kapasiteetti olisi varattu. Mutta en löydä mistä näkisi jos exemplar auttaa.

Toi laiva vuokrattiin 10 vuodeksi. Niitä pahoja pakkastalvia tulee melkoisella varmuudella, ellei usko nopeaan ilmaston muutokseen.
Toki, itse olisin mielluummin jättänyt sen Inkoon voimalan purkamatta. Toi laiva osaltaan pitäisi turvata sitä energian saantia kovilla tuulettomilla pakkaspäivinä. Käytännön toteutus on mulle? Onko se nyt edes täynnä kaasua?

Esim. eilen tuulella tuotettiin jossain vaiheessa vain 259MW. Tuulettomien pakkaspäivien ongelman ratkaisua ei näytä edes olevan näköpiirissäkään?

Ei tunnu hinta enää nousevan paljon yli 20 c/kWh, vaikka mikä olisi. Tuulivoima "nollissa", pakkasta koko maassa ja muutamat isot Pohjolan ydinvoimalat seisokissa, meille tutuimpana tietty OL3. Tänään arvonlisäveroton keskihinta 15 c/kWh ja huomenna 12 c/kWh, korkein tuntinoteeraus 21,7 c/kWh. Hyvältähän tämä näyttää, ei tule tästä vuodesta viime vuoden toisintoa.

EIkän meillä ole ollut tänä vuonna edes pakkasia. Muistan hyvin kun pohjoiskarjalassakin oli yli 30 astetta.
Nyt on selkeästi huono aika muutenkin (vaalit tulossa) nostaa energian hintaa.

 

[rock]

Saisko jonkun lähteen tolle? Joku lainaus random tekstissä missä käytänössä joka lauseessa on sana "voi" ei nyt ihan vakuuta. Ja tosiaan tossa mun linkissä on 30 vuoden ajalta Suomen tuulitilastot, se ei ole mutua.

Keskimäärin Suomessa tuulee eniten syys- ja talvikuukausina, vähiten kesällä. Kuitenkin kun on hyvin kylmää korkeapaineen aikaan on myös hyvin usein tyyntä. Eli ääriolosuhteissa on samaan aikaan tyventä ja kylmää minkä takia tuulivoimaa usein kritisoidaan koska se ei juuri tuota kun lämmityksen takia kuormat ovat huipussaan. Ja kyllä, tuulisuusolosuhteet ovat tasalaatuisemmat niillä korkeuksilla missä nykyaikaiset tuulivoimalan lavat pyörivät.

Lähde: olen töissä noin 250MW edestä tuulivoimaa omistavassa yhtiössä sähköntuotannon ja hankinnan tehtävissä ja tehnyt muun muassa voimaloiden kannattavuuslaskentaa.

 

[Eronto]

Aiemmin mainitsemastani Sitran raportista löytyy erikoinen paradoksi: vaikka verkossa olevan sähkön LCOE-tuotantohinta laskee tarkastelujaksolla 2020-2050 noin 19% arvoon 52.1 €/MWh, niin samaan aikaan asiakkaiden energy-only –markkinoilla sähköstään maksama hinta nousee sitä enemmän mitä suuremmaksi tuulivoiman osuus nousee. Markkinahinta päätyy arvoon 65 €/MWh jakson lopussa, ks. alla oleva kuva (kaapattu raportista ja digitoitu, jotta saadaan tarkemmat arvot esille).

Markkinahinnan ja LCOE-tuotantohinnan ero on siten n. 25%. Ero selittyy energy-only –markkinoiden toiminnasta, jota kuvasin täällä. Sitran raportissa ei esitetä mitään keinoja tuon eron pienentämiseksi: oletettavasti se ei kuulunut tehtävänantoon ja olisi vaatinut lisätutkimusta, joka olisi maksanut lisää.

Ketkä sitten hyötyvät em. erosta? Ilmeiset hyötyjät ovat ne sähköntuottajat, jotka pystyvät toimittamaan sähköä tasaisesti tai lisäämään tuotantoaan, silloin kun tuulivoimaa on vähemmän kuin sen keskiarvotuotanto. Näitä ovat esim. vesivoimalat, CHP-laitokset ja ydinvoimalat. Myös pelkkää säätövoimaa tuottavat laitokset, mukaan lukien vihreän vedyn avulla sitä tuottavat, saavat tällöin tuloja. Säätövoimaan erikoistuneiden laitosten tuotot eivät kuitenkaan riitä kattamaan niiden vaatimia investointeja Sitran raportin mukaan, joten ei niihin kukaan investoi, jollei markkinamekanismia muuteta. Tähänkään ei Sitran raportissa esitetä mitään keinoja: syynä lienee sama kuin aiemmin mainittu lisätutkimuksen tarve, johon ei löytynyt rahaa.

Minkä kokoisista rahasummista sitten voisi olla kyse?. Kun oletetaan vuosituotannoksi v.2050 noin 170 TWh, tulee eroksi 170*(65-52.1) mrd € = n. 2.2 mrd €, joka on n. 20% kaikesta ostetusta (11 mrd €) sähköstä vuodessa (ja 25% kalliimpi kuin LCOE-tuotantohinta).

Miten mainittu summa sitten voisi jakaantua? Sitran raportin mukaan tuulivoimalla tuotettaisiin n. 72% kaikesta sähköstä (lisääntynyt PtX-skenaario) vuonna 2050. Jos oletetaan että voidaan käyttää Wärtsilän esimerkin lukuja, niin puolet 2.2 mrd € summasta jakaantuu 72%/28%-suhteessa tuulivoimalla ja muille, joten tuulivoimalle tulee 0.72*0.5*2.2 = 0.79 mrd € ja muille tuottajille 0.31 mrd €. Säätövoiman tuottajat saavat lopun eli 1.1 mrd €. Ansiotonta tuloa tulee siten muille mainittu 1.1 mrd € näillä markkinoilla.

Lasketaan sitten vielä mikä on oletettu sähkön hinta kun tarvitaan säätövoimaa:

0.68*52.1+0.32*x = 65, josta x=92.4 €/MWh

Nämä lasketut luvut eivät tietenkään ole tarkasti oikeita, mutta antavat jonkinlaisen kuvan asiasta.

 

[JCSH]

Tässä kuntalaisten taloudellisessa tilanteessa hintojen nosto noin nopeasti ja kuntalaisten ja kansantalouden kannalta todella huono seurauksiltaan. Kuntalaiset (lue energiaa ostaneet) sen Heleninkin kaikki sijoitukset ovat maksaneet ja maksavat tulevaisuudessakin.

Liikevaihto ei paljoakaan kerro. Varsinkin kun itse myy ja itse ostaa. Nostetaan hintaa niin saadaan liikevaihtoa lisää.
Taseessa voidaan tulosta muuttaa hyvin monilla keinoin. Kaukolämpö ja sen "sivutuotteena" tuleva sähkö on kuntalaisen kannalta erittäin tärkeää/ pitää hinnat kohtuullina. Se mitä kuntalaisella jää käteen on tärkeintä. Nyt Helen "piiloverottaa" kuntalaisia

No niiden sijoittajien, eli Helsingin kaupungin ja sitä kautta helsinkiläisten, kannalta Helenhän toimii mainiosti.
Helen myy kaukolämpöä tappiolla kaupunkilaisille ja kattaa nuo tappiot sähkönmyynnistä saaduilla tuloilla. Tuloilla jotka saadaan joka puolelta maata, ei vain Helsingistä.
Sitten Helen ottaa ne ylijäävät tulot, laittaa osan sijoituksiin ja sitten tulouttaa valtaosan Helsingin kaupungille osinkoina. Jotka Helsingin kaupunki sitten käyttää asukkaidensa palveluihin.

 

[HTK12]

Milläs ne muka tuohon puuttuu? Höpö höpö laskuja voivat ihan vapaasti lähetellä, mutta jos toinen henkilö on tehnyt uuden sopimuksen, niin mistä ne voi aiemman sopimuksen tehnyttä syyttää?

Näkemättä sitä soppari näin äkkiseltään tulisi mieleen sopimusrikkomus. Jos se sopimuksen tekijä ei esim. muuta (peruste sopparin irtosanomiseen) ja toinen tekee vaan uuden sopparin, niin silloinhan ei kait tuon sopparin kohdalla ole oikeutta irtisanoa sopparia. Toki voi olla käytännössä hieman hankala yhtiön todistaa sopimusrikkomusta, mutta kuinka moni lähtee oikeuteen tuota ponnistamaan, jos laskun laittavat?

Tässä kuntalaisten taloudellisessa tilanteessa hintojen nosto noin nopeasti ja kuntalaisten ja kansantalouden kannalta todella huono seurauksiltaan. Kuntalaiset (lue energiaa ostaneet) sen Heleninkin kaikki sijoitukset ovat maksaneet ja maksavat tulevaisuudessakin.

No itsehän vaadit, että sähkön hintaa pitäisi Helenin laskea, silloin se tarkoittaa, että kaukolämmön hintaa on nostettava tai tehdään tappiota. Viime kädessä omistaja kattaa ne tappiot tai myy yhtiön. Kyllä se hinta on oltava sellainen, että toiminta on kannattavaa. Kaukolämmön osalta se ei ole. Tämä oli toki kädenojennus asukkaille kun kaukolämmön hintaa ei nostettu kuin vähän. Puhtaasti poliittinen päätös ja tällä haluttiin hillitä lämmityskulujen nousua Helsingissä. Sähköä myyvät ympäri Suomea, joten korkeata sähköhintaa maksaa muutkin kuin Helsinkiläiset, alueen asukkaat hyötyivät tästä. Toki jos omistaja näkee tämän järkeväksi ratkaisuksi, voi tämä sama linja halvasta kaukolämmöstä jatkua ja sitten sähkön voitolla pidetään tulos positiivisena.

Liikevaihto ei paljoakaan kerro. Varsinkin kun itse myy ja itse ostaa. Nostetaan hintaa niin saadaan liikevaihtoa lisää.

Mitähän sä taas selität. Kyllä se vaan kertoo kun ei sitä liikevaihtoa voi mistään taikoa kun on vain yksi yhtiö. Ne yhtiöt joilla on monimutkainen konsernirakenne voivat sitten kikkailla enemmän. Helen ei ole erillistä myyntiyhtiötä, joten ei siellä ostella omaa tuotantoa. Jonkin verran ostivat markkinoilta kalliilla kun oli sopparit, jotka piti täyttää. Kannattavampaa olisi ollut vaan irtisanoa ne ja myydä vain oma tuotanto. Näin toki ei voi yhtiö tehdä ainakaan määräaikaisten kohdalla eikä toimitusvollisuuden osalta. Harva yhtiö myöskään haluaa asiakkaita karkottaa, mainehaitta olisi myös ollut merkittävä.

Taseessa voidaan tulosta muuttaa hyvin monilla keinoin. Kaukolämpö ja sen "sivutuotteena" tuleva sähkö on kuntalaisen kannalta erittäin tärkeää/ pitää hinnat kohtuullina. Se mitä kuntalaisella jää käteen on tärkeintä. Nyt Helen "piiloverottaa" kuntalaisia

Taas tätä samaa märinää, katso nyt sieltä viimevuoden tuloksista (linkit tässä keskustelussa), niin mitään ihmeellistä kikkailua ei näy taseessa Helenillä. Hinnat pitää olla sellaiset, että toiminta on kattavaa, joten kenenkään valopään mieleen kaupunginhallituksessa ei tule yhtiön myynti. Helen ei ole piiloverottanut vaan tinkinyt tuloksestaan pitäessään asukkaiden kaukolämmön hinnan matalalla. Eli kaupunkilaiset hyötyi tästä halpa kaukolämpö & kalliimpi sähkö.

 

[tietokonerikki]

No itsehän vaadit, että sähkön hintaa pitäisi Helenin laskea, silloin se tarkoittaa, että kaukolämmön hintaa on nostettava tai tehdään tappiota. Viime kädessä omistaja kattaa ne tappiot tai myy yhtiön. Kyllä se hinta on oltava sellainen, että toiminta on kannattavaa. Kaukolämmön osalta se ei ole. Tämä oli toki kädenojennus asukkaille kun kaukolämmön hintaa ei nostettu kuin vähän. Puhtaasti poliittinen päätös ja tällä haluttiin hillitä lämmityskulujen nousua Helsingissä. Sähköä myyvät ympäri Suomea, joten korkeata sähköhintaa maksaa muutkin kuin Helsinkiläiset, alueen asukkaat hyötyivät tästä. Toki jos omistaja näkee tämän järkeväksi ratkaisuksi, voi tämä sama linja halvasta kaukolämmöstä jatkua ja sitten sähkön voitolla pidetään tulos positiivisena.

Tuotantovelvollisena yhtiönä Helen ei saa lain mukaan periä sähköstään kohtuutonta hintaa ja tässä on mielestäni selkeästi näin tehty ja siirretty
sähkön tuottoja kaukolämmön asiakkaiden alennuksiksi (tai heidän hintojaan ei ole nostettu enempää? mitä todelliset kulut ovat nousseet?)

Mitähän sä taas selität. Kyllä se vaan kertoo kun ei sitä liikevaihtoa voi mistään taikoa kun on vain yksi yhtiö. Ne yhtiöt joilla on monimutkainen konsernirakenne voivat sitten kikkailla enemmän. Helen ei ole erillistä myyntiyhtiötä, joten ei siellä ostella omaa tuotantoa.

Täällähän on monen "suusta" kerrottu, että HELEN ostaa sähkönsä pörssistä.
Sillä ei ole asiakkaan kannalta merkitystä onko heillä myynti yhtiöitetty vai ei, minun kannalta heillä on erillinen myyntipalvelu piste.
Ja kirjanpidossa sitten tulosta muokataan mm. tarvittaessa ennaikaisin poistoin, ostetaan sopivaan aikaan raaka-ainetta jne.

Jonkin verran ostivat markkinoilta kalliilla kun oli sopparit, jotka piti täyttää. Kannattavampaa olisi ollut vaan irtisanoa ne ja myydä vain oma tuotanto. Näin toki ei voi yhtiö tehdä ainakaan määräaikaisten kohdalla eikä toimitusvollisuuden osalta. Harva yhtiö myöskään haluaa asiakkaita karkottaa, mainehaitta olisi myös ollut merkittävä.

Helen osti Venäjältä halvalla viime vuonna kivihiiltä eivätkä heidän tuotantokulunsa nousseet lähellekään samassa suhteessa kuin asiakkailta perityt hinnat. Jopa niin härskiä nostoa, että valtiovalta tänävuonna perii voitoista ylimääräistä veroa.
Helen on tässä vaan esimerkki, mutta osansa ottaa.

Helen ei ole piiloverottanut vaan tinkinyt tuloksestaan pitäessään asukkaiden kaukolämmön hinnan matalalla. Eli kaupunkilaiset hyötyi tästä halpa kaukolämpö & kalliimpi sähkö.

Tottakai "verottivat" tuotot olivat niin suuria, että tilinpäätöksessä oli pakko (kaikista lain suomista "tilinpäätös vähennyksistä" huolimatta) näyttää voittoa 60 000 000 € edellisvuotta enemmän. Maksatettiin sähkön käyttäjillä selkeästi enemmän kuin kaukolämmön.

Kaukolämmön hinnan kohtuullisempana pitämiseen lienee syynä, se että kaukolämmönkäyttäjillä alkaa olla vaihtoehtoja eli halunnevat pitää heistä kiinni. Tänään oli TV:ssä, että joku taloyhtiö oli siirtynyt ilmalämpöpumppuihin ja maalämpöpumputkin lisääntyvät.
Asiakkaat reagoivat järkyttäviin hintoihin, mahdollisuuksiensa, mukaan tosin monopoleja vastaan on vaikeaa.

Tossa on hankala kuvio => kallis kaukolämpö laittaa siirtymään sähköön (maa- ja ilmalämpöpunput tarvitsevat sähköä). Ja pelkän sähkön teko
polttamalla on hyötysyhteeltaan huonompi VS tehdään Helenin tapaan molempia.
Tosta sitten sen sähkön tuotantokulut kasvavat => Sähköstä maksetaan (kuluttajat) entistä enemmän. Ja näillä sähkön hinnoilla raaka-aineen myyjät haluavat paremman hinnan => kierre on valmis.

Meidän kansantaloudella ei nyt olisi varaa tohon => Enerkiaviraston päätös tarvitaan nopeasti. Jotta me köyhemmät voimme suunnitella omaa talouttamme ja uskallamme kuluttaa kotimaisia palveluja

 

[JCSH]

Helen osti Venäjältä halvalla viime vuonna kivihiiltä eivätkä heidän tuotantokulunsa nousseet lähellekään samassa suhteessa kuin asiakkailta perityt hinnat. Jopa niin härskiä nostoa, että valtiovalta tänävuonna perii voitoista ylimääräistä veroa.
Helen on tässä vaan esimerkki, mutta osansa ottaa.

Siis oikeasti, luetko sä mitään mitä tänne kirjoitetaan?
Helenin liikevaihto sähkön ja lämmön myynnistä nousi 1,124 miljardista 1,573 miljardiin. Eli 40% nousua.
Helenin energianhankintakulut tuohon liittyen nousivat 845 miljoonasta 1,265 miljardiin. Eli 49% nousua.

Eli Helenin tuotantokulut nousivat enemmän kuin Helenin saamat myyntitulot.

 

[rock]

Tuotantovelvollisena yhtiönä Helen ei saa lain mukaan periä sähköstään kohtuutonta hintaa ja tässä on mielestäni selkeästi näin tehty ja siirretty
sähkön tuottoja kaukolämmön asiakkaiden alennuksiksi (tai heidän hintojaan ei ole nostettu enempää? mitä todelliset kulut ovat nousseet?)

Se on toimitusvelvollinen. Tuo lain kirjaus on erittäin epäkiitollinen kaikille osapuolille, mutta näin perusperiaatteena se kohtuullinen tarkoittaa että sähköyhtiö ei saa lisätä kohtuutonta marginaalia sen sähkön tukkuhinnan päälle. Ei sen kustannuksen millä yhtiö itse sähkönsä tuottaa tai markkinoilta ostaa, vaan markkinahinnan. Energiavirastolta todellakin odotetaan päätöstä tästä, mutta olen suuresti yllättynyt jos he valitsevat jonkun muun tulkintatavan kuin tämän. Jos niin ihmeellisesti kävisi että joku muu päätös tulisi, sähköyhtiöt veisivät päätöksen hallinto-oikeuteen ja se jäisi vuosiksi sinne jumiin valituskierteeseen.

TV-asiakkaat (eli siis toimitusvelvollista sähköä ostavat) ovat olleet kautta aikain sähköyhtiöiden lypsylehmiä jotka ovat maksaneet kalleinta mahdollista hintaa koska eivät ole vaivautuneet kilpailuttamaan sähkösopimustaan. Nyt, erittäin poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, oli pieni hetki jolloin TV-sopimus saattoi hetken olla edullisinta saatavilla olevaa sähköä. Tämä kuitenkin tulee vääjäämättä korjaantumaan koska sähköyhtiöt eivät ole hyväntekijätoiminnassa mukana.

Jopa niin härskiä nostoa, että valtiovalta tänävuonna perii voitoista ylimääräistä veroa.

Suomen valtion päätös verottaa 2023 sähköyhtiöiden tulosta ylimäärin on perin erikoinen koska se jättää sähköyhtiöille merkittävän mahdollisuuden olla näyttämättä sitä tulosta tänä vuonna. Toinen vaihtoehto mitä moni muu valtio käytti oli kattohinna asettaminen tai jonkinlainen hybridi edellisistä. Valtio myös tukee sähkön kuluttajia ennennäkemättömillä summilla ja useiden eri tukimuotojen kautta.

 

[HTK12]

Tuotantovelvollisena yhtiönä Helen ei saa lain mukaan periä sähköstään kohtuutonta hintaa ja tässä on mielestäni selkeästi näin tehty ja siirretty
sähkön tuottoja kaukolämmön asiakkaiden alennuksiksi (tai heidän hintojaan ei ole nostettu enempää? mitä todelliset kulut ovat nousseet?)

Edelleenkään ei ole peritty kohtuutonta hintaa, vaan markkinahintaa. Kannattaa nyt katsoa paljon ne tuotantokustannukset oli Helenillä ennenkuin alkaa jotain mielikuvitus väittämiä esittämään. Eiköhän tuo ole tehty sitä varten, ettei esim. luottotietonsa menettäneeltä voida periä vaikka tupla hintaa vrt. luottotiedot kunnossa olevaan asiakkaaseen.

Täällähän on monen "suusta" kerrottu, että HELEN ostaa sähkönsä pörssistä.
Sillä ei ole asiakkaan kannalta merkitystä onko heillä myynti yhtiöitetty vai ei, minun kannalta heillä on erillinen myyntipalvelu piste.
Ja kirjanpidossa sitten tulosta muokataan mm. tarvittaessa ennaikaisin poistoin, ostetaan sopivaan aikaan raaka-ainetta jne.

Niin osti kalliilla kuten noista luvuista näet itsekin. Se nyt ei ole mikään kikka, vaan pakko kun sopparien mukaan piti toimittaa sähköä ja omaa tuotantoa ei ollut riittävästi. Edelleen ei sieltä voi kirjanpidosta poistaa ihan miten huvittaa, vaikka mitä kuvittelet. Ne kikkailut myös näkyisi kun julkistivat tuloksen, joten näytäppä nyt mitä on kikkailtu. Eli edelleen mitään faktaa sulla ei ole näiden väitteiden osalta. Tuo heidän tulosjulkistus nyt näyttää ihan kiistatta että mitään väittämääsi ihmeellistä kikkailua ei ole tehty.

Helen osti Venäjältä halvalla viime vuonna kivihiiltä eivätkä heidän tuotantokulunsa nousseet lähellekään samassa suhteessa kuin asiakkailta perityt hinnat.

No kyllähän näköjään melkoisesti vaan nousi energia kulut kuten itsekin näit luvuista. Se, että sinä kuvittelet heidän ostaneen halvalla kivihiiltä ei tarkoita, että olisivat halvalla saaneet ostettua. Eiköhän kivihiilenkin hinta muutu ihan kuten vaikka öljyn. Eli ostat sitä päivän hinnalla mikä se milloinkin nyt sattuu olemaan. Toki voit laittaa jotain faktaa, että saivat halvalla kivihiiltä.

Tottakai "verottivat" tuotot olivat niin suuria, että tilinpäätöksessä oli pakko (kaikista lain suomista "tilinpäätös vähennyksistä" huolimatta) näyttää voittoa 60 000 000 € edellisvuotta enemmän. Maksatettiin sähkön käyttäjillä selkeästi enemmän kuin kaukolämmön.

Eivät verottaneet. Edelleen tulos heikkeni viime vuodesta, ei tämä nyt voi olla näin vaikeata ymmärtää. Eli mitään suuria voittoja ei tarvinnut peitellä kun niitä ei ollut. Voi varmaan yritystoimintaa ymmärtämättömistä tuntua isoilta luvuilta, mutta katso seuraavaksi liikevaihtoa niin saat vähän mittasuhdetta.

Kaukolämmön hinnan kohtuullisempana pitämiseen lienee syynä, se että kaukolämmönkäyttäjillä alkaa olla vaihtoehtoja eli halunnevat pitää heistä kiinni. Tänään oli TV:ssä, että joku taloyhtiö oli siirtynyt ilmalämpöpumppuihin ja maalämpöpumputkin lisääntyvät.
Asiakkaat reagoivat järkyttäviin hintoihin, mahdollisuuksiensa, mukaan tosin monopoleja vastaan on vaikeaa.

Kuten sanoin päättivät olla nostamatta sitä kaukolämmön hintaa, että kaupungin asukkaitten lämmityskustannukset ei nousseet hirveästi. Voit toki uskoa ihan miten itse keksimääsi syyhyn haluat.

Tossa on hankala kuvio => kallis kaukolämpö laittaa siirtymään sähköön (maa- ja ilmalämpöpunput tarvitsevat sähköä). Ja pelkän sähkön teko
polttamalla on hyötysyhteeltaan huonompi VS tehdään Helenin tapaan molempia.
Tosta sitten sen sähkön tuotantokulut kasvavat => Sähköstä maksetaan (kuluttajat) entistä enemmän. Ja näillä sähkön hinnoilla raaka-aineen myyjät haluavat paremman hinnan => kierre on valmis.

Hiililauhde voimaloita (pelkkää sähkön tuotantoa), ei käsittääkseni ole enää yhtään jatkuvassa käytössä. Meri-Pori lienee ainut hiililauhde ja se ei paljon edes tänä tänä talvena ollut käytössä kun tuotanto on niin kallista. Tuskin paljon lauhdevoimaa Suomeen tulee tulevaisuudessakaan.

Enerkiaviraston päätös tarvitaan nopeasti. Jotta me köyhemmät voimme suunnitella omaa talouttamme.

Tätä voit toivoa ihan vapaasti, mutta en usko tulevan nopeasti päätöstä. Sitten kun tulee, niin tuskimpa siellä mitään ihmeellistä tulee, eli mitään suurta merkitystä sillä ei tule olemaan. Eiköhän siellä linjata, että hinnat oli markkinahintoja, ei ylihintaa -> ei aiheuta toimenpiteitä.

 

[rock]

No kyllähän näköjään melkoisesti vaan nousi energia kulut kuten itsekin näit luvuista. Se, että sinä kuvittelet heidän ostaneen halvalla kivihiiltä ei tarkoita, että olisivat halvalla saaneet ostettua. Eiköhän kivihiilenkin hinta muutu ihan kuten vaikka öljyn. Eli ostat sitä päivän hinnalla mikä se milloinkin nyt sattuu olemaan. Toki voit laittaa jotain faktaa, että saivat halvalla kivihiiltä.

Kivihiilikaupat yleensä solmitaan 3-6kk ennen toimitusta ja hinta sidotaan kauppahetkellä, joten teoriassa Helen on nauttinut vielä 2022 keväällä edullisemmista hiilitoimituksista Venäjältä kunnes tuli stoppi kaikille raaka-ainetoimituksille sieltä.

 

[Shajk]

Tällaisella pakkasaamulla -25C kun ei tuule yhtään, kämpässä oli +19 vaikka MLPn kierrosluku rajoitettu 50 prosenttiin ja vastukset estetty. Kun ei tuule, oman talon lämmitystarve on pienempi kun jos olisi tuulinen -5C...-10C päivä.

Ja Meri-Pori ajoi muuten alas aamun pikkutunneilla, sähkö on vaan liian halpaa tänään.

 

[Cluuduli]

Koinka monta käyttöpäivää tänä talvena on Meri-Porilla ollut?

 

[WR-HW95]

En nyt oikein ymmärrä tätä parjausta Heleniä kohtaan.
Käsittääkseni hinnoittelu oli samaa luokkaa muiden toimijoiden kanssa paniikkiaikoina, mutta Helen oli ensimmäisten joukossa tekemässä korjausliikettä tarjoamalla 4kk pörssisähkö sopimusta 0€/kk myös voimassa oleville määräaikaisille.
E: Jos se ei asiakkaille kelvannut, niin turha siitä on yritystä syyttää.

 

[renee]

Helenin eduksi voi laskea myös sen, että tarjosivat tammikuusta alkaen 6kk määräaikaista 20 c/kWh +/- kulutusvaikutus -sopparia, jolla pystyi katkaisemaan myös pitkät ja kalliit syystalvella solmitut 24kk sopparit.

 

[Juha Kokkonen]

Lopettakaas sitten taas se Helenin kohtuuttomista hinnoista yms jankkaaminen ketjussa. Täysin samat asiat on pyöritelty läpi jo useampaan otteeseen, eivätkä ne uudelleen jankkaamalla muutu mihinkään.

Ja vielä muistutuksena, että tämä samojen asioiden jankkaaminen vaatii lähtökohtaisesti useamman keskustelijan, joten jokainen pitää huolen, ettei lähde siihen omalta osaltaan mukaan. Kiitos.

 

[Shajk]

Ilmeisesti tuuli puhaltaa Tanskassa ja Saksassa, kun Tanska on nyt sähkön nettoviejä?

Tanska vie: 3314MW
Ruotsi vie: 1998MW

Suomi tuonti: 2398MW
Norja tuonti: 1683MW

Viro vie sähköä Suomeen 60MW.

 

[tietokonerikki]

Lopettakaas sitten taas se Helenin kohtuuttomista hinnoista yms jankkaaminen ketjussa. Täysin samat asiat on pyöritelty läpi jo useampaan otteeseen, eivätkä ne uudelleen jankkaamalla muutu mihinkään.

Ja vielä muistutuksena, että tämä samojen asioiden jankkaaminen vaatii lähtökohtaisesti useamman keskustelijan, joten jokainen pitää huolen, ettei lähde siihen omalta osaltaan mukaan. Kiitos.

On hankalaa, kun täällä on enemmmistö? heitä, jotka pitävät pörssisähköä järkevämpänä tapana. Ja meitä, jotka haluavat tuoda esiin sen mahdollistavan sähköyhtiöiden pikarahastuksen. Keskustelu asiasta on nyt ajankohtaista, koska meillä on vaalit tulossa. Olen moneen kertaan täällä sanonut, että minulla Helen on vain esimerkkinä (näin koska pienikin asiavirhe saa aikaan samojen kirjoittajien niihin puuttumisen) ja siitä on parhaiten käytännön tietoa. Tämän suurin osa minulle vastaajista tietävätkin,

Keskustelussa "pitää" se viimeinen sana saada siksi sitä jankkaamista vaan tulee. Omalta osaltani olen sitä pyrkinyt vähentämään mm. vastaamalla Editillä jo kirjoittamaani viestiin tai jättämällä kokonaan vastaamatta.

Se on toimitusvelvollinen. Tuo lain kirjaus on erittäin epäkiitollinen kaikille osapuolille, mutta näin perusperiaatteena se kohtuullinen tarkoittaa että sähköyhtiö ei saa lisätä kohtuutonta marginaalia sen sähkön tukkuhinnan päälle. Ei sen kustannuksen millä yhtiö itse sähkönsä tuottaa tai markkinoilta ostaa, vaan markkinahinnan. Energiavirastolta todellakin odotetaan päätöstä tästä, mutta olen suuresti yllättynyt jos he valitsevat jonkun muun tulkintatavan kuin tämän. Jos niin ihmeellisesti kävisi että joku muu päätös tulisi, sähköyhtiöt veisivät päätöksen hallinto-oikeuteen ja se jäisi vuosiksi sinne jumiin valituskierteeseen.

Joo toimitusvelvollinen ei muista noita termejä ulkoa. Siitä mitä tolla kohtuullisuudella tarkoitetaan juuri pitäisikin saada se päätös.
Sinä "yhtiön miehenä?" että vain myyntiyhtiöitä? ja minä että nimenomaan sitä sähköä tekevää yhtiötä, koska asia/laki koskee toimitusvelvollista yhtiötä.
Minäkin epäilen, että noin voi käydä (kunnalliset yhtiöt sitten ehkä tapauskohtaisia?), mutta tää ongelma ei vuosikausiin ratkea, joten
pääasia, että tekevät sen päätöksen.
Toisaalta sen jäkeen tulee myös paineita kuluttajia edustavilta tahoilta haastaa sähköä tuottavat yhtiöt luonnollisen monopolin muodostamisesta. Mihin noi pörssihinnat käytännössä mielestäni viittaavat.

TV-asiakkaat (eli siis toimitusvelvollista sähköä ostavat) ovat olleet kautta aikain sähköyhtiöiden lypsylehmiä jotka ovat maksaneet kalleinta mahdollista hintaa koska eivät ole vaivautuneet kilpailuttamaan sähkösopimustaan. Nyt, erittäin poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, oli pieni hetki jolloin TV-sopimus saattoi hetken olla edullisinta saatavilla olevaa sähköä. Tämä kuitenkin tulee vääjäämättä korjaantumaan koska sähköyhtiöt eivät ole hyväntekijätoiminnassa mukana.

Näin minäkin uskon, mutta se estänee törkeät pikarahastukset, viime talvena pörssisähkö maksoi hetken 100snt/kW ja sitä eivät kaikki varsinkaan vanhemmat uskalla? ottaa riskikseen.

Suomen valtion päätös verottaa 2023 sähköyhtiöiden tulosta ylimäärin on perin erikoinen koska se jättää sähköyhtiöille merkittävän mahdollisuuden olla näyttämättä sitä tulosta tänä vuonna. Toinen vaihtoehto mitä moni muu valtio käytti oli kattohinna asettaminen tai jonkinlainen hybridi edellisistä. Valtio myös tukee sähkön kuluttajia ennennäkemättömillä summilla ja useiden eri tukimuotojen kautta.

Hyvä, että sähköyhtiöiden palveluksessa oleva henkilö näin vähintäänkin epäsuorasti myöntää. Sähköyhtiöiden näyttävän tuloksensa itselleen sopivana. (Tämä koska osa ei näytä uskovan)

Valtiohan/kunnat tukee sähköyhtiöitä erittäin monella tavalla. Tässäkin Venäjän-Ukrainan sodan varjolla tehdyistä ylimääräisistä hinnankorotuksista ottaa vain 33% (jos oikein muistan) ja 67% jää yhtiöille ylimääräistä voittoa. Tekemättä muuta kuin nostamalla hintaa.

Ei siinä mitään, mutta energian hinta vaikuttaa lähes kaikkeen ja lisää epäsuotavaa inflaatiota.

 

[Juha Kokkonen]

On hankalaa, kun täällä on enemmmistö? heitä, jotka pitävät pörssisähköä järkevämpänä tapana. Ja meitä, jotka haluavat tuoda esiin sen mahdollistavan sähköyhtiöiden pikarahastuksen. Keskustelu asiasta on nyt ajankohtaista, koska meillä on vaalit tulossa. Olen moneen kertaan täällä sanonut, että minulla Helen on vain esimerkkinä (näin koska pienikin asiavirhe saa aikaan samojen kirjoittajien niihin puuttumisen) ja siitä on parhaiten käytännön tietoa. Tämän suurin osa minulle vastaajista tietävätkin,

Keskustelussa "pitää" se viimeinen sana saada siksi sitä jankkaamista vaan tulee. Omalta osaltani olen sitä pyrkinyt vähentämään mm. vastaamalla Editillä jo kirjoittamaani viestiin tai jättämällä kokonaan vastaamatta.

Samoja asioita ei tarvitse enää keskustella uudelleen ja uudelleen, kun niistä on jo väännetty pitkät pätkät useampaan kertaan ilman mitään konkreettista uutta aiheesta. Tästä on jo sanottu aiemmin, en näe tarpeelliseksi enää toistaa. Jokainen pitää omalta osaltaan huolen tuosta, mitä yllä sanoin.

 

[Eronto]

Alla vielä tarkennettu laskelma Sitran raportissa mainitusta paradoksista.

Ohessa on lisätty Sitran raportin mukainen 2.2 mrd €, aiemmin esitettyyn, Wärtsilän laskelmiin pohjautuvaan kuvaan. Sen perusteella voidaan arvioida että tuo summa jakaantuu siten että 72% menee tuulivoimalle + säätövoimalle, mistä tulee 1.58 mrd €, josta kumpikin saa puolet eli 0.79 mrd €.

Loppuosa eli 28% menee muille tuottajille, mistä tulee 0.62 mrd € .

Melko perverssiä on sitten se että tuulivoimalat saavat lisätuloja 790 miljoonaa euroa siitä etteivät pysty tuottamaan sähköä tasaisesti. Periaatteessa tämä luo jopa insentiivin käyttää tätä hyväkseen tulojen keinotekoiseksi lisäämiseksi, vaikkei se pidemmän päälle toiminekaan. Tätä kutsuttaisiin markkinavoiman väärinkäytöksi.

Joka tapauksessa on selvää, että energy-only –markkinat eivät sovellu sellaisenaan tilanteeseen, jossa vaihtelevaa tuotantoa on paljon: tarvittavaan säätövoimakapasiteettiin ei löydy investoijia.

 

[Eronto]

Sitran raportin ”lisääntynyt PtX”-skenaariossa vaaditaan nettotuontia 14 TWh vuodessa vuonna 2050, eli suurinpiirtein saman verran kuin nykyään. Tuontia sinällään tarvitaan raportin mukaan 20-40 TWh vuodessa vuosina 2035-2050. Jos pyritään sähköomavaraisuuteen (raportin luvuilla), kuten mielestäni pitäisi pyrkiä, niin silloin ydinvoimakapasiteettia pitäisi kasvattaa suoraan laskien ainakin n. 1.8 GW (esim. 6*300 MW) ja noin 5 GW, jos tuonti pidetään maksimissaan nykyisellä tasolla, esim. Ranskan RTE-raportin Suomeen skaalatun N1-skenaarion tapaisesti, josta kuva on vielä ohessa. Ydinvoimalla tuotetun sähkön LCOE-tuotantohinta alittaa todennäköisesti raportissa oletetun tuontisähkön hinnan 74-81 €/MWh vuosina 2040-2050 (hinnat vuoden 2020 hintoja).

 

[Shajk]

Joka tapauksessa on selvää, että energy-only –markkinat eivät sovellu sellaisenaan tilanteeseen, jossa vaihtelevaa tuotantoa on paljon: tarvittavaan säätövoimakapasiteettiin ei löydy investoijia.

Ottamatta kantaa laskelmiin, kysyisin vain että onko nyt ihan pakko että säätövoimaa on olemassa? Meinaan vaan että minä omakotitalossa asuvana ottaisin mielummin halvemmat rajusti heiluvat hinnat, kuin tasaisesti puolikalliita hintoja? Luulisin että teollisuus ja muutkin ovat mielummin sen kannalla myös..

 

[Eronto]

Ottamatta kantaa laskelmiin, kysyisin vain että onko nyt ihan pakko että säätövoimaa on olemassa? Meinaan vaan että minä omakotitalossa asuvana ottaisin mielummin halvemmat rajusti heiluvat hinnat, kuin tasaisesti puolikalliita hintoja? Luulisin että teollisuus ja muutkin ovat mielummin sen kannalla myös..

Kiitoksia kysymyksestä. Raporteissa, joita olen aiheesta lukenut, on kaikissa oletettu että säätövoimaa tarvitaan. Jos tuulivoimaa on esim. tuo Sitran raportin mukainen 72%, josta sitten lähes kaikki häviää kun tuulee hyvin vähän, niin kulutusjoustot tuskin pystyvät tilannetta hoitamaan. Näin uskoisin.

 

[Griffin]

Ottamatta kantaa laskelmiin, kysyisin vain että onko nyt ihan pakko että säätövoimaa on olemassa? Meinaan vaan että minä omakotitalossa asuvana ottaisin mielummin halvemmat rajusti heiluvat hinnat, kuin tasaisesti puolikalliita hintoja? Luulisin että teollisuus ja muutkin ovat mielummin sen kannalla myös..

Teollisuudelle on ihen pirun kallista, jos sähköt yllättäin katkeavat ja jos säätövoimaa ei ole ja tuulivoima romahtaa esim pariksi viikoksi, niinkuin alkutalvesta kävi, niin sähkökatkoksien vaara on suuri.

On myös paljon yrittäjiä, joille sähköt on kertakaikkinen pakko ja jos hinnat nouseat liian yläs, niin firma on joko konkassa tai tuotanto pitää ajaa alas ja tuotannon uuteen käynnistämiseen voi mennä kuukausia.

 

[rock]

onko nyt ihan pakko että säätövoimaa on olemassa? Meinaan vaan että minä omakotitalossa asuvana ottaisin mielummin halvemmat rajusti heiluvat hinnat, kuin tasaisesti puolikalliita hintoja? Luulisin että teollisuus ja muutkin ovat mielummin sen kannalla myös..

Ihan jo sähköverkon toimivuuden ja tasapainon kannalta on oltava säätövoimaa, mutta mieluusti sen verran ettei vaihtoehtona ole jatkuvat sähkökatkot tai rajut kulutusjoustot. Juuri tästä syystä on ihan käytännön maksimirajoja paljonko verkkoon voidaan ottaa tuulivoimaa samalta pieneltä alueelta.

 

[Eronto]

Aiemmin oli puhetta Pohjois-Ruotsin vety/terästehtaiden mahdollisesta sähkönostosta vesivoimaloilta PPA-sopimuksilla. Ruotsalaisen lehtiartikkelin mukaan H2 Greensteel Boden’issa (SE1) on jo tehnyt ostosopimuksen vesivoimasta Statkraft’in kanssa, vaikka uusi tehdas valmistuu vasta noin kolmen vuoden kuluttua. Tehdas tulee jo ensimmäisessä vaiheessa kuluttamaan 10 TWh sähköä vuodessa (yli 11% Suomen nykyiseen sähkönkulutukseen verrattuna). Tuulivoimaa ei liene riittävästi tai vesivoimalla voidaan tasata sen vaihtelua tai molemmat.

Saman artikkelin mukaan SVT’n kyselyssä 9/11 suuryritystä vastasi että Ruotsi tarvitsee uutta ydinvoimaa, mutta samalla 6/11 vastasi että he ostavat mieluummin uusiutuvaa sähköä: ruotsalaista matematiikkaa tai sitten pelätään leimautumista ”kerettiläisiksi”?

Lisäys: Selittäkääpä miksi vesivoimaloiden kannattaa tehdä edellä mainittu myyntisopimus? Eivät kai he sitä tappiokseen tee.

 

[zepi]

Samassa kuvassa on myös arvioitu energy-only –markkinoilla syntyvä keskiarvohinta sähkölle

Älä sekoita hintaa ja kustannusta termeinä keskenään.

Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä, kustannukset jollain muulla tavalla. Sähkön hintaa ei voi ennustaa yhden tuotantotavan kustannuksia katsomalla.

 

[tietokonerikki]

Älä sekoita hintaa ja kustannusta termeinä keskenään.

Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä, kustannukset jollain muulla tavalla. Sähkön hintaa ei voi ennustaa yhden tuotantotavan kustannuksia katsomalla.

Aivan ja se on meidän taloudellemme iso ongelma, että hintaa nostetaan/voidaan nostaa enemmän kuin kustannukset nousevat.

 

[HTK12]

Aivan ja se on meidän taloudellemme iso ongelma, että hintaa nostetaan/voidaan nostaa enemmän kuin kustannukset nousevat.

Se on markkinatalouden perusta. Yritykset pyrkivät maksimoimaan voitot, toki poikkeuksia löytyy, mutta yleensä noin.

 

[Eronto]

Ottamatta kantaa laskelmiin, kysyisin vain että onko nyt ihan pakko että säätövoimaa on olemassa? Meinaan vaan että minä omakotitalossa asuvana ottaisin mielummin halvemmat rajusti heiluvat hinnat, kuin tasaisesti puolikalliita hintoja? Luulisin että teollisuus ja muutkin ovat mielummin sen kannalla myös..

Kyllä ne hinnat heiluvat rajusti, vaikka säätövoimaa on mukana. Ohessa Sitran raportista otettu hinnan pysyvyyskäyrien kehitys kun tuulivoiman määrä lisääntyy. Siitä nähdään että sitä mukaa kun tuulivoimaa on enemmän, niin hinnat vaihtelevat yhä rajummin: sekä kalliimpia että halvempia hintoja on useammin. Halvempien hintojen esiintyminen ei kuitenkaan pysty kompensoimaan kalliimpien hintojen lisääntymistä, mistä seuraa se että sähkön keskihinta asiakkaille nousee sitä mukaa kun tuulivoiman osuus lisääntyy. Näin siis energy-only -markkinoilla. Jollain toisella markkinamekanismilla, kuten esim. kapasiteettimarkkinat tai CfD-sopimukset ja keskitetty ostaja, keskimääräisten hintojen nousua voitaisiin hillitä siltä osin kun se johtuu säätövoiman tarpeesta.

 

[Griffin]

Aiemmin oli puhetta Pohjois-Ruotsin vety/terästehtaiden mahdollisesta sähkönostosta vesivoimaloilta PPA-sopimuksilla. Ruotsalaisen lehtiartikkelin mukaan H2 Greensteel Boden’issa (SE1) on jo tehnyt ostosopimuksen vesivoimasta Statkraft’in kanssa, vaikka uusi tehdas valmistuu vasta noin kolmen vuoden kuluttua. Tehdas tulee jo ensimmäisessä vaiheessa kuluttamaan 10 TWh sähköä vuodessa (yli 11% Suomen nykyiseen sähkönkulutukseen verrattuna). Tuulivoimaa ei liene riittävästi tai vesivoimalla voidaan tasata sen vaihtelua tai molemmat.

Saman artikkelin mukaan SVT’n kyselyssä 9/11 suuryritystä vastasi että Ruotsi tarvitsee uutta ydinvoimaa, mutta samalla 6/11 vastasi että he ostavat mieluummin uusiutuvaa sähköä: ruotsalaista matematiikkaa tai sitten pelätään leimautumista ”kerettiläisiksi”?

Lisäys: Selittäkääpä miksi vesivoimaloiden kannattaa tehdä edellä mainittu myyntisopimus? Eivät kai he sitä tappiokseen tee.

Eli tuulivoim on niin huonosti toimivaa, että sillä ei saada tehtyä vetyä. Kun nuo vetytehtaat kerran tarvitsevat jatkuvasti energiaa, niin ne siis pahentavat tuulettomina /vähätuulisina aikoina energiapulaa.

Tuo vetyintoilu toimii ja on hyvä juttu vain ja ainoastaan vain, jos se prosessi saa mennä nollaan välillä esim viikoksi, ilman ongelmia.

Vesivoima pitäisi säästää 100%:sesti tuulivoiman säätövoimaksi. Tuohon vetytehtailuun pitäisi (myydä) Käyttää energiaa vasta, kun on ylituotantoa sellaisessa voimanlähteessä, josta ei voida energiaa muuten säilöä.

Sähkö -> Vety -> Sähkö on hyötysuhteeltaan todella surkea ja kallis prosessi. Jos sitä kautta tasoitetaan puutosaikoja, niin sähkön hinta nousee selkeästi..

 

[Rami_666]

Olisiko Meri-Pori saatu viimein tikkiin kun fingridin "muu tuotanto" yli 700MW:

 

[Tonnin Seteli]

Vaikka kuinka vain yksi sähkösopimus voi kerrallaan olla voimassa, siinä olisi sitten 12 tyyppiä ihmettelemässä miksi heiltä pyydetään koko vuoden maksuja kun ovat sellaiset tilanneet vaikka joku seuraava olisi aina tehnyt uuden sopimuksen tilalle...

Se muuttaisikin sähköyhtiöiden ansaintamallin aika erikoiseksi, kun pystyisi veloittamaan palvelusta tuosta vaan 12-kertaista keskihintaa. "Joo, tällä vain katetaan pelleilystä meille aiheutuneet kulut".

Olisiko Meri-Pori saatu viimein tikkiin kun fingridin "muu tuotanto" yli 700MW:

Siltä vaikuttaa. Maanantaina näytti samantapaiselta. Mitähän tuo muina aikoina esiintyvä muutaman kymmenen MW "muu tuotanto" käsittää? Ajaako joku säännönmukaisesti kaasuturbiineja syystä X?

 

[Rami_666]

Olisiko sama kuin aurinkovoiman tehon mittauksessa: kyseessä on arvio. Toki tämä arvio heittelee turhan paljon tunneittain, aurinkovoima näyttää enemmän hihavakiolta.