Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Hyvä, että edes nyt korjataan noi kaikki, toivottavasti ovat testanneet kaikki 3-tieventtiilit (koko säätöalueen osaltakin) yms. etteivät ole jumissa käytön puutteesta eikä ole syöpymiä. Ja varakierrot toimivat.NDA kieltää sen tarkemmin kertomasta, mutta sen veran voin valottaa että yhdessä venttiilissä löydettiin vika ja korjataan varmuuden vuoksi muut vastaavat venttiilit laitokselta. Johtuen venttiilien sijainnista systeemissä vain yhtä voidaan operoida samanaikaisesti joten siksi tämä kestää. Parempi tunkata nyt kuin jatkuvasti olla fiksaamassa.
No niin kauan kun laskutetaan tunnin jaksoja, niin kannattaa tietenkin edelleen katsoa tunnin keskiarvoja. (paitsi jos haluaa jeesata muitakin ja niinä halvimpina vartteina saa riittävästi energiaa)22.5.2023 otetaan käyttöön jollain tasolla varttitase eli pörssisähkön hinta vaihtuu 15minuutin välein eikä enää tunnin. Ilmeisesti vasta 2025 tämä näkyy kuluttajille? Hirveen vähän löytyy googlella juttua tästä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Voiko hinta vaihdella sentistä 20senttiin vartin välein esimerkiksi? Ruvettava latailemaan sähköautoa vartin sykleissä jos seuraava vartti onkin kalliimpaa? Vai onko sittenkin edelleen järkevää katsoa jokaisen tunnin hintaa keskiarvona?
22.5.2023 otetaan käyttöön jollain tasolla varttitase eli pörssisähkön hinta vaihtuu 15minuutin välein eikä enää tunnin. Ilmeisesti vasta 2025 tämä näkyy kuluttajille? Hirveen vähän löytyy googlella juttua tästä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Voiko hinta vaihdella sentistä 20senttiin vartin välein esimerkiksi? Ruvettava latailemaan sähköautoa vartin sykleissä jos seuraava vartti onkin kalliimpaa? Vai onko sittenkin edelleen järkevää katsoa jokaisen tunnin hintaa keskiarvona?
Ei tämä ole mikään yleinen sääntö. Esim. Lahti Energialla on noin kuin sanoit, mutta esimerkiksi Helsingin energialla aikaikkuna on vain kuukauden pituinen, vertailutuntina käytetään kuluneen kuukauden kolmanneksi suurinta tuntikohtaista kulutusta ja yöajan klo 22–07 tehosta huomioidaan vain 80 %.Tämän hinta siis määräytyisi vuoden kovimman tuntikulutuksen mukaan.
Onko kukaan huomannut keskustelua tehomaksun yleistymisestä kuluttajaliittymiin?
Muutamia vuosia sitten osa siirtoyhtiöistä väläytteli erillisen tehomaksun lisäämistä laskuihin. Osa kai tämän otti käyttöönkin. Tämän hinta siis määräytyisi vuoden kovimman tuntikulutuksen mukaan. Tästä voisi tulla kohta uusi komponentti, jolla pyritään tasaamaan piikkikulutusta, mikäli hinnan mukaan säätyvä kulutuksenohjaus yleistyy niin paljon, että verkon kuormitus käy epätasaiseksi.
Olisin voinut ilmaista selvemmin. Hinta säätää kulutuspiikin kyllä verkon kannalta parempaan kohtaan, mutta jos asiakkaan tehomaksu määräytyy yksittäisen tunnin piikkikulutuksen mukaan, niin kannattaako aina edes vetää maksimitehoa verkosta, vaikka oma järjestelmä tämän sallisikin? Minulla ei siis ole tuntumaa nykyisistä tai tulevista tehomaksujen kokoluokista, koska oma yhtiö ei sitä peri.Hinnan mukaan säätyvä kulutuksenohjaus juuri tasaa niitä piikkejä siirtäen kulutusta niille tunneille, jolloin kulutusta on vähän. Eli hinnan mukaan säätyvä kulutuksenohjaus tasaa verkon kuormitusta, ei luo uusia kulutuspiikkejä. Vain osa kulutuksesta voi tai on järkevää ajastaa hinnan mukaan, joten mitään hirveän suurta muutosta tuskin on ihan nopeasti tulossa.
Tuo riippuu niin monesta tekijästä, että vaikea sanoa mitään yleismaailmallista. Esimerkiksi Helen perii tehomaksun peruskuluttajalla vain aikasiirto-tuotteella, eli näistä voi sitten valita kokonaistaloudellisimman oman käytön kannalta.Mutta jos asiakkaan tehomaksu määräytyy yksittäisen tunnin piikkikulutuksen mukaan, niin kannattaako aina edes vetää maksimitehoa verkosta, vaikka oma järjestelmä tämän sallisikin? Minulla ei siis ole tuntumaa nykyisistä tai tulevista tehomaksujen kokoluokista, koska oma yhtiö ei sitä peri.
No sähkön tuotanto ja sähkön siirto on tietysti sinänsä kaksi eri asiaa. Eli sähköenergian hinnoittelu ohjaa siihen että kulutus olisi sähkön tuotannon kannalta edullista ja sähkönsiirron hinnoittelu (mm tehomaksu) ohjaa siihen, että kulutus olisi siirtoverkon kannalta edullista.Tuo tehomaksuhan on aivan pöljä systeemi. Eka sanotaan että ladatkaa sähköautot ja lämmittäkää lämminvesivaraajat öisin. Sitten kun vaikka klo 01-05 välillä on edullisimmat pörssisähkötunnit, silloin ladataan autoa 11kw teholla ja lämminvesivaraaja lämmittää vettä 3kw teholla niin kokonaisteho pyörii siinä 14-15kw nurkilla ja siitä nyt sitten rangaistaan?
Olisin voinut ilmaista selvemmin. Hinta säätää kulutuspiikin kyllä verkon kannalta parempaan kohtaan, mutta jos asiakkaan tehomaksu määräytyy yksittäisen tunnin piikkikulutuksen mukaan, niin kannattaako aina edes vetää maksimitehoa verkosta, vaikka oma järjestelmä tämän sallisikin? Minulla ei siis ole tuntumaa nykyisistä tai tulevista tehomaksujen kokoluokista, koska oma yhtiö ei sitä peri.
Ehkä tuosta tosiaan joissain tapauksissa kannattaa laittaa oma sarake exceliin. Varaava sähkölämmitys (vaikkapa 12kW) lämminvesivaraaja (6kW) ja tuohon sähköauto tai kaksi lataukseen saman yösähköreleen taakse, niin kulutuksen porrastukselle alkaa olla jo kysyntää. Verkkoyhtiö tietysti pystyy ohjailemaan noita pahimpia piikkejä pois ihan progressiivisella hinnoittelulla, mikäli heille siitä vaikuttaisi kustannuksia tulevan.Tuo riippuu niin monesta tekijästä, että vaikea sanoa mitään yleismaailmallista. Esimerkiksi Helen perii tehomaksun peruskuluttajalla vain aikasiirto-tuotteella, eli näistä voi sitten valita kokonaistaloudellisimman oman käytön kannalta.
Jos laskee että aikasiirto tehomaksuineen on kannattavin niin todennäköisesti esim. yöaikaan lämminvesivaraaja kannattaa silti ajastaa edullisimman kulutuksen mukaan, kun piikkiteho on kuitenkin se saunan lämmittäminen pari kertaa kuukaudessa päiväsaikaan. Toki tuossa voi sitten joutua miettimään kannattaako vaikka sähköauton lataus ja lämminvesivaraaja toimia eri tunteina vai onko tehomaksu kuitenkin pienempi kuin säästö sähköenergian hinnassa siitä että ne tapahtuu samaan aikaan.
Perusmaksu €/kk | 5,51 |
Siirtomaksu c/kWh | 4,07 |
Perusmaksu €/kk | 17,5 |
Tehomaksu €/kW,1 kk | 1,59 |
Päiväsiirto c/kWh | 2,59 |
Yösiirto c/kWh | 1,35 |
Voisi ajatella että todennäköisesti sama taho joka kääri hyvät tappiot viime vuonna halvoista määräaikaisista.Joku/jotkut käärinee hyvät voitot.
Onneksi suhteellisen pienillä oppirahoilla toivottavasti oppi, että myyjiin ei kannata luottaa.Myyjä toitotti, että hinnat tulisivat olemaan yli 40 senttiäTämä suuri joukko maksaa sähkökriisin kallista hintaa vielä pitkään – ”Myyjä toitotti, että hinnat tulisivat olemaan yli 40 senttiä”
Montaa määräaikaisen sopimuksen ottanutta vihastuttaa jälkikäteen syksyn sähkökeskustelujen ”paniikkimieliala”. Grafiikka näyttää, mitkä syksyn kuukaudet olivat kalleimpia sähkösopimuksen tehneille.yle.fi
sen hiilienergiakapasiteetti kasvaa nykyisestä ainakin 106 gigawatilla
No mut jos kiinassa on 200 kertaa enemmän porukkaa niin onhan suomi sentään onnistunut melkein tekemään samansuuruisen vähennyksen (per capita) kuin mitä Kiina lisää.Tekniikan Maailma
tekniikanmaailma.fi
Suomessa suljettiin sentään yksi 0,3 gigawatin voimala
No mutta business tulee kannattamattomaksi koska Suomi/EU määräävät että CO2:n tupruttamisesta ilmakehään tulee maksaa ja/tai että sen tupruttamisen vähentämisestä maksetaan. Eli jos sulkeminen johtuu siitä että poliittiset päätöksen tekevät hommasta kannattamatonta, niin silloin ne on käytännössä suljettu poliittisilla päätöksillä.Se ei ole Suomi joka sulkee vaan yksityiset yritykset jotka katsovat busiksen kannattamattomaksi. Ei tassa nyt missaan kommunismissa eleta.
No mutta business tulee kannattamattomaksi koska Suomi/EU määräävät että CO2:n tupruttamisesta ilmakehään tulee maksaa ja/tai että sen tupruttamisen vähentämisestä maksetaan. Eli jos sulkeminen johtuu siitä että poliittiset päätöksen tekevät hommasta kannattamatonta, niin silloin ne on käytännössä suljettu poliittisilla päätöksillä.
Seuraavassa tarkastellaan tuulen pysyvyyskäyräesimerkin avulla Wärtsilän aiemmin esittämän esimerkin tulkintaa.
Alla olevassa kuvassa on yksinkertaistettu tuulen pysyvyyskäyrä: y-akselilla on tuulivoiman tuottama teho kullakin hetkellä ja x-akselilla tuhannet tunnit, joita on vuodessa 8760.
Esimerkissä oleteaan että huipputeho on 6 GW ja kapasiteettikerroin 33.33%, jolloin keskimääräinen teho on 2 GW. Kun tuulivoiman tuottama teho tippuu alle keskimääräisen eli 2 GW, pitää puuttuva sähkö generoida jollain tavalla. Tässä esimerkissä se tehdään Wärtsilän esittämään tapaan vetymoottorivoimalalla.
Puuttuvan sähköenergian määrä on kuvan mukaisesti t3 = 2.92 TWh. Sitä varten pitää keskiarvon yläpuolisella energialla t2 = 11.68 TWh tuottaa elektrolyysereillä ensin vetyä, jota sitten käytetään vetymoottoreissa tuottamaan tuo manittu 2.92 TWh.
Koska vetyreitin hyötysuhde on 0.7*0.4 = 0.28 tarvitaan t3:n tuottamiseen t3/0.28 = 10.43 TWh tuulivoimalla tuotettua sähköä. Koska keskiarvon yläpuolella oli sähköenergiaa enemmän kuin tuo tarve, jää sitä ylimääräiseksi 11.68 – 10.43 = 1.25 TWh, jota voidaan käyttää esim. sähkökattiloissa tai ylimääräisen vihreän vedyn tuottamiseen.
Vuotuinen sähköntuotanto on siten 2 GW * 8760 h = n. 17.5 TWh.
Vetyreitin kautta valmistetun sähkön osuus sähköverkkoon syötetystä sähköstä on t3/17.5 = n. 17% joka on likipitäen sama kuin Wärtsilän esimerkissä ollut n. 16.6% ja osuus tuulivoimalla generoidusta sähköstä on t3/t1 = n. 11%, joka on samoin suurinpiirtein sama kuin Wärtsilän esittämässä esimerkissä (n.10%). Vetymoottorin käyttämän vedyn generointiin käytetyn sähkön osuus tuulivoimalla tuotetusta sähköstä on 10.43/26.28 = 39.7%. Wärtsilän esimerkissä vastaava oli (2.37/0.28)/24 = n. 35%.
Elektrolyysereiden käyttöasteeksi tässä tulee 50%, koska kuvassa olevan vihreän kolmion pinta-ala on puolet vastaavan neliön pinta-alasta. Tosin sanoen keskimääräinen teho on 2 GW ja huipputeho 4 GW kuvan perusteella. Todellisella tuulen pysyvyyskäyrällä nämä luvut ovat erilaiset. Wärtsilän esittämästä käyrästä sain graafisella integroinnilla käyttöasteeksi n. 39%.
Alla vielä vertailun vuoksi Wärtsilän esittämä tuulen pysyvvyskäyrä. Siitä noita tarvittavia arvoja on suhteellisen hankalaa selvittää, mutta se onnistuu kyllä esim. graafisella integroinnilla.
Sun oletukset ovat aivan mielipuolisia. Esim tunnut olettavan, että sähkön hinta ei vaikuta kulutukseen millään tavalla ja sitä syötetään vaikka väkisin keskellä kesää 2GW lämpövastuksella mereen, riippumatta mistään ja sitä kulutuksesta ei voida missään tapauksessa ikinä koskaan tinkiä yhtään.Lasketaan edellisen viestiin perusteella vetyreitillä tuotetun sähkön hinta seuraavilla oletuksilla:
Selvästi aiemmin arvioitua harvempi on loukussa kalliissa määräaikaisessa sähkösopimuksessa, väittää Energiateollisuus
Alkusyksyn ja vuodenvaihteen välillä määräaikaisia sopimuksia ottaneet joutuvat maksamaan sähköstä suuria summia vielä pitkään.yle.fi
57 000 kotitaloutta on kiinni määräaikaisessa sähkösopimuksessa, jossa sähkö maksaa 30–40 senttiä kilowattitunnilta ja 20–30 senttiä hieman alle 150 000 kotitaloudella.
Joku/jotkut käärinee hyvät voitot.
Antaa kuitenkin toivoa että lähellä ollaan maalia kun noin vähän siirtävät.Ja Olkiluoto 3 taas siirtyy parilla päivällä:
Sähköntuotanto jatkuu 15.3.2023. Säännöllinen sähköntuotanto alkaa 17.4.2023.
Helenin toimitusjohtaja tienaa +30k€/kk ja Helsingin kaupunki saa kymmeniä miljoonia euroja osinkoja.
Tarvitseeko kysyä kuka nämä maksaa? Millä tavalla nuo kymmenet miljoonat kiertävät suomalaisten elämään sitä parantavasti?
Olkiluoto 3:sta odotellessa on mukava kääriä fyrkkaa
Helenin tulos kasvoi loppuvuonna hurjat 386 prosenttia
Myös liikevaihto kasvoi reippaasti tukkumarkkinahintojen takia.www.is.fi
Listätään listaan...Antaa kuitenkin toivoa että lähellä ollaan maalia kun noin vähän siirtävät.
Huomautuksena, että Olkiluoto 3 testiajo tehdään pääasiassa koko kuukauden ajan 1600MW teholla ja se on tuotantoa siinä missä se "kaupallisen käytön" aloittaminenkin. Moni ei tunnu tajuavan, että Olkiluoto 3 on tuottanut jo viime vuonna pari terawattituntia sähköä Suomelle eli 2,5% koko Suomessa vuonna 2022 kulutetusta sähköstä. Tuotanto alkoi viime vuonna 12.3.2022. Tuo huhtikuu 2023 on se hetki, kun Areva luovuttaa avaimet TVO:n haltuun ja vastuu siirtyy TVO:lle. Tuotantonäkökulmasta mikään ei muutu.Ydinvoimaloiden tilanne nyt:
Oskarshamn 3, 1400MW. Polttoainevaurio 16.2. Alasajo 3.3 korjausta varten, ylösajo 11.3.
Olkiluoto 3, 1600MW, testiajoon 15.3.2023, tuotantoon 17.4.2023
Ringhals 4, 1130MW, meni rikottiin vuosihuollon jälkeisessä ylösajossa 30.8.2022, korjaus valmis 19.3.2023.
4130MW poissa saman aikaisesti ja sää kylmenee.
Tuo tehomaksuhan on aivan pöljä systeemi. Eka sanotaan että ladatkaa sähköautot ja lämmittäkää lämminvesivaraajat öisin. Sitten kun vaikka klo 01-05 välillä on edullisimmat pörssisähkötunnit, silloin ladataan autoa 11kw teholla ja lämminvesivaraaja lämmittää vettä 3kw teholla niin kokonaisteho pyörii siinä 14-15kw nurkilla ja siitä nyt sitten rangaistaan?
Huhtikuuhan se on ollut monastikin se halvin kuukausi, joten voi hyvinkin olla , että ei kannata odottaa tarjouksia ainakaan kesäkuun alkua pidemmälle tai voi hinnat käydä nousemaan.. Jos onnistuu saamaan alle 10 snt sopparin, niin kannattanee ottaa heti..Tällaisia sähkön hintoja ennustetaan nyt ensi talveksi
Futuurien perusteella loppuvuosi mentäisiin nykyisillä tasoilla, mutta ensi vuoden alussa sähkön hinnat taas nousisivat.www.is.fi
No niin, lehdistö aloittaa taas jauhamisen sähkön hinnoista, tarkoitus varmaan saada kotitaloudet solmimaan jo nytten 24kk:n määräaikaisia soppareita, vaikka hinnat tulee laskemaan ja kesällä olisi viisaampi tehdä pitkiä määräaikaisia
Huhhuh, onneksi Vantaalla ei tuollaista ole. Yleissiirto jos on niin 5€ perusmaksu/kk aina 3x63A liittymään asti ja siirto 2,90c/kwh.Lahdessa tuo on käytössä yli 25A liittymissä ja ohjannut omaa kulutusta siten että lämminvesivaraaja menee päälle klo22 ja auton lataus 01,
99% päivistä veden lämmitys on valmis 24-01 välillä; kerran meni Joulukuussa 1 tunti päällekkäin aiheuttaen tuon 14,4kW piikin mistä nyt seuraavat 12kk maksetaan 0,87€/Kw. Aiempi piikkiteho oli noi kilovatin vähemmän joten ko. kilowatin hinnaksi tuli n. 10€
Positiivisena puolena että perusmaksu on alhainen vaikka pääsulake 3*63A - mitä ei toki tällä laskutusmallilla tule hyödynnettyä.
Siirsin tään tänne kun ei sähkön hinnasta tässä keskustellaLiikevaihto
2015: 746 MEUR
2016: 782 MEUR
2017: 805 MEUR
2018: 930 MEUR
2019: 914 MEUR
2020: 1151 MEUR (tämä oli muuttunut 2019 ja 2020 vuosikertomusten välillä)
2021: 1318 MEUR
2022: 1785 MEUR
Liikevoitto
2015: 110 MEUR (15 % liikevaihdosta)
2016: 75 MEUR (10 % liikevaihdosta)
2017: 81 MEUR (10 % liikevaihdosta)
2018: 131 MEUR (14 % liikevaihdosta)
2019: 176 MEUR (15 % liikevaihdosta)
2020: 176 MEUR (17 % liikevaihdosta)
2021: 82 MEUR (6 % liikevaihdosta)
2022: 142 MEUR (8 % liikevaihdosta)
Sijoitetun pääoman tuotto
2015: 4 %
2016: 3 %
2017: 3 %
2018: 5 %
2019: 7 %
2020: 7 %
2021: 3 %
2022: 4 %
Näistä jos lähdetään etsimään erikoisia lukuja, niin voin kertoa että se ei ole vuosi 2022 (muuten kuin liikevaihdon kasvun osalta). Toki iltaroskalehdet tykkäävät uutisoida niillä, millä saadaan eniten klikkejä.
Sitten vielä, että tohon ovat sijoittaneet kuntalaiset ja heille olisi edullisempaa saada noi tuotot suoraan käteen halvemman hinnan muodossa sekä sähkölämmittäjät ovat sijoittaneet muita enemmän (käyttäessään sitä sähköä, joilla noita pääomia on kasvatettu, tämä taseeseen paremmin perhtymättä).
Muistaakseni jossain oli, että Helen olisi kuitannut tuolla ylikorkealla sähkön hinnalla kaukolämmön hintaansaeli kaukolämpöä ei olisi
nostettu riittäväti, jolla sitten saatiin tota "tulosta" alemmas.
Edelleen Helen perii toistaiseksi voimassa olevista sopimuksistaan n. 34snt/kW sis. alv. 10%.
Jos OL3 käynnistyy parin viikon päästä, niin yksi hinnoittelun epävarmuus poistuu. Sanoisin, että sen jälkeen voi alkaa ostajan markkinat, jos haluaa kiinteähintaisen määräaikaisen sopimuksen.Huhtikuuhan se on ollut monastikin se halvin kuukausi, joten voi hyvinkin olla , että ei kannata odottaa tarjouksia ainakaan kesäkuun alkua pidemmälle tai voi hinnat käydä nousemaan.. Jos onnistuu saamaan alle 10 snt sopparin, niin kannattanee ottaa heti..
Haluat näköjään ymmärtää tän väärin, kyllä se 34snt peri. tään myös Hesalaisilta toistaiseksi voimassa olevilta sopimusasiakkailta.Niinhän ne kuntalaiset saavatkin ne tuotot halvemman hinnan muodossa. Syy siihen, miksi Helen mielummin nostaa sähkön hintaa kuin kaukolämmön hintaa on juurikin se, että Helen haluaa, että heidän omistajat (eli Helsingin asukkaat) joutuvat maksamaan vähemmän energiastaan.
Helen kuitenkin myy sähköä ympäri maata, mutta kaukolämpöä vain Helsingissä.
Siirsin tään tänne kun ei sähkön hinnasta tässä keskustella
Noissa pitää katsoa myös miten tuohon on päästy...poistot yms.
Sitten vielä, että tohon ovat sijoittaneet kuntalaiset ja heille olisi edullisempaa saada noi tuotot suoraan käteen halvemman hinnan muodossa sekä sähkölämmittäjät ovat sijoittaneet muita enemmän (käyttäessään sitä sähköä, joilla noita pääomia on kasvatettu, tämä taseeseen paremmin perhtymättä).
Muistaakseni jossain oli, että Helen olisi kuitannut tuolla ylikorkealla sähkön hinnalla kaukolämmön hintaansaeli kaukolämpöä ei olisi
nostettu riittäväti, jolla sitten saatiin tota "tulosta" alemmas.
Edelleen Helen perii toistaiseksi voimassa olevista sopimuksistaan n. 34snt/kW sis. alv. 10%.
Veikkauksia, käynnistyykö ennen talvea.Jos OL3 käynnistyy parin viikon päästä, niin yksi hinnoittelun epävarmuus poistuu. Sanoisin, että sen jälkeen voi alkaa ostajan markkinat, jos haluaa kiinteähintaisen määräaikaisen sopimuksen.