TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Pientalo, sähkökiuas, ei sähkölämmitystä, pääsulake 3x25 A, sähkön käyttö 5 000 kWh/vuosi...
En ihan tiedä miten laskit, mutta hinnasto mistä aiemmin katsoin, niin kk maksu halvimmat sulakekoot 38,5€/kk yleissähkö, yö/kausi sähkö 58,1€/kk
Verrataan munia ja kanoja.
Niin no kuten noista vertailuni numeroista huomaat, niin puhuin nimenomaan siirrosta, en sähköverosta (vaikka se laskutetaankin samalla laskulla). Eli sähkövero tulee vielä tuohon päälle.
No otin sieltä paljonko se siirto halvimmillaan maksaa (pienin sulakekoko ja eniten käyttöpaikkoja per liittymä) ja totesin siis että hinnaston halvinkin hinta siirrosta on kalliimpaa kuin energia (vieläpä kohtuullisen kalliilla sopparilla). Ensin koitat kumota väitteeni että Kajaven siirto on kallista ja nyt sitten kerrotkin että se on vielä kalliimpaa kuin laskelmassani?
Siinä olet oikeassa että keskityin energiansiirtohintoihin, en kk maksuihin. Olin vähän jossain aiemmissa keskusteluissa missä oman tuotannon kannattavuutta pohdittiin, joku taisi maalailla kWh siirtohintojen nousua sitä myöten.
Kyllä. 5000 kWh tasaisella edit: vuosikulutuksella ja yleissähköllä ilman sähköveroa kk-kustannus on reipas 62 euroa. Halpa kiinteä sähköenergiasopimus vastaavalla kulutuksella on tällä hetkellä reipas 37 euroa kuussa. Ei tuo siirto halpaa ole. Silti on minusta väärin verrata sitä energian hintaan, kun ne eivät ole vertailukelpoisia ja siirtoon vaikuttaa sijainti.
Aika tuuhea kulutus ja edullisen puoleinen hinta. Taidat tarkoittaa vuosikulutusta.
Tämähän on vähän sama kuin vertailisi autoilun kustannuksia rengaskulut vs. määräaikaishuollot ja tekisi siitä jotain moralistisia päätelmiä miten asioiden pitäisi olla. Siirrolla ja energialla ei ole oikein mitään yhteyttä. Lähinnä yhteys tulee siitä, että siirtokin pääosin hinnoitellaan käytetyn energian mukaan. Sehän on kokonaan energian hinnoista riippumaton kysymys, pitäisikö entisestään hinnoitteluperustetta siirtää muuhun kuin kulutukseen. Pitkälti mökkiasiakkaiden näkökulmasta kai niin on jo tehty kun kk-maksut ovat melko suuria.
Kyllä valtioa tukee ja paljon yrityksiä, jotta niitä tänne saadaan Mm. sähköveroa ei niillä juurikaan ole. Ja monilla yrityksillä on Mankala-sähköä.Eli kuvittelet, että kun Microsoft sanoo, että ei tee konesalia Suomeen, jos sähkö ei saa sähköä hintaan X, niin sitten Helen/Fortum ja kumppanit lupaavat myydä sähköä tappiolla pitkillä soppareilla? Melkoisia kuvitelmia sinulla. SInun kannattaa ehkä ottaa se kiinteä 24kk ja lopettaa näiden sähkönhinta/tuotanto yms ketjujen seuranta ja kommentointi
No ollaan molemmat uskoissamme vahvoja, minä en ole aivan niin luottavainen. Tuulivoima ei ole ratkaisu lämmitykselle kovilla tuulettomina pakkaspäivinä.
Se on selvää, että yritykset laskevat kulujaan. Nyt vaan on onnistuttu nostamaa sitä kuluttajan maksamaa sähkön hintaa. Onneksi sentää toi Windfall-veron käyttö
Niin sä uskot?, että pörssihinnat eivät nouse kuluttajille seuraavan 24kk aikana. Vaikka käytännössä juuri mikään ei estäisi hintoja nostamasta. Vanhat voimalat
Muutokset ovat olleet pahimmillaa järkyttävän suuria, oliko 5.1. 2,35 €/kwh (siinä saa olla pienituloinen tarkkana sähkön käytön kanssa) ja siirtolinjat etelä eurooppaan mielestäni nostavat meidän hintoja. Nyt kun ollaan omavaisuus lähes täysin unohdettu tuulettomina päivinä, noita siirtolinjoja tarvitaa, mutta siinä samalla pysytään huoltovarmuuden osalta muiden maiden poliittisten ja taloudellisten päätösten varassa. Ydinvoimalamme ovat vanhoja, kuten vesivoimalammekin huoltotarvetta varmasti on tulevaisuudessakin.
Odotellaan siis sinne 2050 ja ehkä pari propellia pelloille sinä aikana niin se on siinä. Kauanko se OL3:n rakentaminen kestikään..
Meidän ydinvoimalat on suht vanhoja, mutta niillä on luultavasti ainakin 20, ehkä jopa 50 vuotta tuotantoa edessä jos peilaa esimerkkeihin muualta maailmasta. Niiden ylläpitäminen ja käyttöiän jatkaminen mahdollisimman pitkään vaikka valtion tuella on hyvin perusteltua, koska OL3:n rakentaminen nykyhinnoilla maksaisi n. kolminkertaisesti. Uuden tuotannon rakentaminen tuskin on järkevää ainakaan ennen kuin ydinvoiman rakentajat ovat käyneet Puolassa harjoittelemassa ja korjaamassa suunnittelufibat.
Joo mä en vaan usko, että noi voimalat kestää ehjinä välttämättä edes tonne asti ja mitään ongelmia ei voisi tapahtua. Luvata voi mitä tahansa on aivan eri asia mitä tapahtuu tulevina vuosikymmeniä.
Olisko sillä putinin sekoilulla jotain osuutta....
Jos teet kiinteähintaisensopparin, niin maksat siinä jonkin sentin siitä että myyjä ottaa hintariskiä. Myyjän puolella tehdään parhaan tiedon ja kyvyn mukaan arvio hintakehityksestä, riskistä jne. eli sillä puolella riskistä pitää saada joku sen ylittävä korvaus. myyjälle vaihtoehto se että myy markkinahintaan, jopa se riski ettei asiakas maksa on pienempi kuin kiinteässä sopparissa.
Tällähetkellä merkittävästi lisävoiman rakentamisen osalta hallinnollisesti tökkii lähinnä tuulivoiman luvitus, jos lasketaan mukaan myös siirtoverkkojne (fingrid) puolelta lupa. (*
Tuulivoimaa meillä on, ja lisää pitäisi olla tulossa. Mutta ne tuulettomat pakkaspäivät on "jätetty hyvän tuurin varaan"
Markkina turvaa sähkön saamisen mahdollisimman pitkään olemassa olevan kapasiteetin puitteissa hintaohjauksella. Suomen energy-only -markkina ei kuitenkaan turvaa uuden kapasiteetin rakentamista vakauttamaan kaikki ajanhetket ja olosuhteet.
Kyllä meillä sähköäriittää tuulettomalla pakkaspäivällä, ja siihen tuo lisäapua se pohjoisen linjan kasvattaminen. Tuulikapasiteetin lisääntyminen ei vähennä niiden päiväin tuulituotantoa, päinvastoin.
Ei, vaan putin joka aiheutti ison häiriöriskin, joten riski oli rajattava siedettävän kokoiseksi. Venäjä lopettikin kokonaan sähkön siirron Suomeen muistaakseni toukokuussa. No helpotti suomalaisten päätöstä irtautua venäläisestä energiasta.
Outoa kritiikkiä, meillä riitti sähköä vaikka, varsin suuri tuontilinja suljettiin, vaikka erittäin suuren tuotantolaitoksen valmistumisaikataulu viivästy, vaikka kaasuhanat takerteli ja meni kiinni, vaikka samansuuntaisia tilanteita oli useissa muissa liittolaismaissamme, niin sähköt oli päällä, taajuuskin hyvä, kaasuputkissakin oli painetta jne. Se enemmänkin näyttö siitä että meillä on varauduttu.
Riittävä määrä sähköntuotantoa turvaa sähkönsaantia. Markkinahinta turvaa sähkön niille joilla on "liitua" tilanteessa jossa tuotantoa ei ole tarpeeksi (kehitysmaatouhua).
Kaksi isoa datakeskusta, niin tuo 800MW on taputeltu tuuli tai ei. Ihan mittakaavana, kun meille nyt haaveillaan sitä vihreän sähkön investointia.
Kyllä riittävä insentiivi vähentää kulutusta myöskin turvaa sähkönsaantia myös niille, jotka ei kykene tai halua vähentää kulutusta. Tällä hetkellä noin 8 snt /kWh "liitua" riittää siihen, että sähköä saa aina.
Niin uskomme kumpikin asiaan, jonka paikkansa pitävyys nähdään vasta tulevaisuudessa eli kumpikin olemme uskomme varassa. Yllätyksiä on ennenkin tullut ja mikään ei niitä estä tulevaisuudessakaan. Kyse on myös politiikasta. Kestävyyttä kukaan ei tulevaisuuteen tiedä ja siinä vaiheessa kun hajoaa. Pitäisi olla jo n. 10vuotta aiemmin olla korvaavan teko laitettu alulle.
Se ei auta mitää, että kuntoa on seurattu sinä päivänä kun se laitos hajoaa, ellei ole viimiestään n. 10 vuotta ennen sitä tehty korvaavan laitoksen tekopäätöstä.
Tästäkin ollaa osin erimieltä. Nyt ollaan "siirtämässä" kuluttajia pörssisähköön ja hinnalla saadaan kuluttajat joustamaan. Kuten on jo tapahtunutkin. Mekin ollaan pudotettu
Ai jos kaikilla on 8 sentin sopimus niin sähkö maagisesti riittääkin kaikille tuotannon puuttumisesta huolimatta? Kulutuksenvähentämisinsentiivi = kehitysmaatouhua
Ei kukaan, mutta se hoidetaan hinnoittelemalla ja kun saadaan kaikki tai valtaenemmistö pörssisähkön käyttäjiksi voidaan sitten ne loputkin saada vaikka siten ettei palvelua tarjota tai tarjotaan todella kalliilla. Aivan kuten mm. Helen tekee toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksillaan, taitaa nytkin olla yli 15snt/kWh ja se on toimitusvelvollinen sähkö.
Hieno olkiukko mutta kuitenkin vastatakseni olemme siirtyneet kehitysmaisempaan suuntaan verrattuna aiempaan tilanteeseen Suomessa "kulutusinsentiivien" myötä. Mutta ok, sinusta hintaheliunnassa ja tuotannon puuttumisessa ei ole ongelmaa.
Ei ole mitään merkkejä siitä etteikö jatkossakin olisi erilaisia hinnoittelumalleja, myös niitä kiinteitä, missä kiinteällä hinnalla saa sähkönsä.
Jos malli missä kaikilla sama kiinteä hinta, niin se tarkoittaa että kaikki maksaa enemmän ja mahdollisesti sähkön kulutusta rajoitetaan, ja tai sähkökatkoja.
Nykyinen tilanne tosiaan poikkeaa muutaman vuoden takaisesta, mutta ei siinä tarvitse siirtää vaan siiryminen on aika omaehtoista. Silloin kun määräaikaisia sopimuksia sai jopa alle 4 sentin hintaan pariksi vuodeksi, vakuutus oli niin halpa että sehän kannatti ottaa. Nyt taas määräaikaisten hinnat ovat ymmärrettävistä syistä olleet korkeahkoja ja toissa syksynä jopa satumaisia. EI se silloin ole houkuttelevaa, vaan oman määräysvallan käyttämisellä voi ostaa markkinahintaan kun ei enää halua maksaa fantastisia pikavoittoja välistävetäjälle.
Tuollainen ei yleensä ole jo terveydenkään takia fiksua. Jos talossa on huono lämmitys, niin se on tietysti ikävää. Tällöin kannattaisi investoida parempaan. Se voi toki olla vaikeaa erinäisistä syistä, mutta huono se silti oli jo ilmaisen energian aikoina. Jo pelkästään kallistuva sähkön siirtohinta on ollut investoinnin motivaattorina pitkään ennen ryssän energiakriisiä.
Minä uskon, että meidän on pakko tehdä sitä sähkö muullakin kuin tuulella ja se on vaan hyväksyttävä vaikka se sähköyhtiöiden katteita söisikin. Päätökset ovat poliittisia, mutta ei se estä minua muistuttamasta asian tärkeydestä. Minusta on vaan hölmöä odottaa kunnes emme voi enää tehdä mitään,vaan joidumme kärsimään sähköpulan seuraukset kovilla pakkasilla, kun ei tuule.
Tuuligeneraattorista ei ole apua tuulettomina päivinä ja fossiilisesta energiasta ollaan luopumassa. Teemme täällä paljon muitakin asioita yhdessä,vaikka me kaikki emme ole niistä samaa mieltä.
Niin tyhmäähän toi oli, mutta me kaikki emme ole yhtä fiksuja taloudellisissa asioissa.
Niin kaikkilla ei vaan riitä euroja tai osaamista. Maalämpöpumppu kaivoineen maksaa helposti 20000€. Sen jos teet jossain maaseudun korvessa voi rahoituksen järjestäminenkin olla vaikeaa. Makkarissa 15-astetta vielä menee vällyn alla.
Missä kuplassa asiaa katselet.
Jos siis päätettäisiin että vaikka triplataan "varavoimakapasiteetti", niin sen maksaa asiakkaat. se että se maksetaan tasaisesti energialaskussa, vs että se maksetaan kulutuspiikissä, nostaa sitä kustannusta entisestään.
Koska omavaraisuusaste nimenomaan lasketaan tuonnin ja viennin erotuksesta, niin mietin, että Estlink 2:n vikaantuminen todennäköisesti heikentää Suomen sähköntuotannon laskennallista omavaraisuusastetta tänä vuonna. Vähemmän mahdollisuutta vientiin. Sinänsä kertoo siitä, että tuo ei ole erityisen hyvä mittari.
Joo niinhän se (valitettavasti lähes vain se) lisääntyy, siinä on vain se ongelma, että kun niillä kovilla tuuletomilla pakkaspäivillä ei tuule eikä niillä seisovilla tuulimyllyillä "lämmitetä" päinvastoin vievät sitä sähköä, jolloin muutenkin on sähköstä pulaa.
Tarkoittanet Aurora linjaa, se ei tule meille tulevaisuudessa riittämään ainakaan joka hetki.
Niin, nyt ei näytetä miettivän kuin "seuraavaa kvarttaalia pörssissä" Sähkö on välttämättömyys hyödyke ja siitä pitää pystyä valtion tasolla maksamaan. On mielestäni selvästi
Minusta aivan selvästi näyttää, että pörssisähkön käyttäjiksi halutaan asiakkaita siirtää, on jopa tuotu ns. kulutusvaikutukselliset sopimukset, jotka ovat hyvin pitkälle "pörssisähkösopimuksia" eli perustuvat pörssihinnoitteluun eikä arvioitavassa olevaan vuosikulutukseen ja sähköyhtiöiden tuotantokuluihin kohtuullisella katteella.
En sitten tiedä, että toimiiko ihan puhdas markkinavetoisuus kovin hyvin tällaisissa suurissa infrastruktuurihankkeissa.
