Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[sammy123]

Monta voimalaa on purettu? Faktaa pöytään turhan huutelun lisäksi, toisaalta joku turvekkaan ei ole ikinä vastannut Suomen sähköntuotannosta kuin promilleja yhteiskäytössä kaukolämmön kanssa. Edelleenkiin kovilla pakkasillakin tuulivoima on kohtuudella tuottanut sellaista n. 10% vaihdellen tietysti. Edit. Ja mitä Saksalaisten sähkönhintaan tulee se on syystä korkeampi, kuin täällä johon vaikuttaa nimeomaan tuo kivihiilen poltto.

Aloita nyt itsesi sivistäminen vaikka tästä 1000MW purkamisesta. Voisit tietysti käyttää "faktat pöytään - huutamisen" sijasta vaikka Googlea? Inkoon voimalaitos – Wikipedia

Toinen katastrofimaa vipperävoiman suosimisesta on Tanska. Kun tuulee niin maa vie ilmaiseksi sähköä naapurimaihin. Tyynellä ostaa sähköä takaisin kalliilla. Tämäkin maa (Saksan ohella) oli koko ajan varoittavana esimerkkinä Suomelle, mutta hölmölandia seurasi perässä kaasu pohjassa.

Punavihreät saivat Suomen polvilleen ja sama *aska jatkuu. Seuraava stoppi tulee nimittäin kun syöttötariffin maksaminen loppuu. Samalla loppuu vanhojen vipperöiden huollot ja korjaaminen kannattamattomana. Tämä on jo alkanut viime vuonna ja viimeisetkin syötyötariffien mukaiset vipperät lakkaavat saamasta tukia vuosikymmenen lopussa, jonka jälkeen niitä ei kannata isommin korjata. Vipperät ovat kertakäyttökamaa ja ongelmajätettä vrt. kaikkiin muihin voimalatyyppeihin.

 

[Sir Lancelot]

Aloita nyt itsesi sivistäminen vaikka tästä 1000MW purkamisesta. Voisit tietysti käyttää "faktat pöytään - huutamisen" sijasta vaikka Googlea? Inkoon voimalaitos – Wikipedia

Toinen katastrofimaa vipperävoiman suosimisesta on Tanska. Kun tuulee niin maa vie ilmaiseksi sähköä naapurimaihin. Tyynellä ostaa sähköä takaisin kalliilla. Tämäkin maa (Saksan ohella) oli koko ajan varoittavana esimerkkinä Suomelle, mutta hölmölandia seurasi perässä kaasu pohjassa.

Punavihreät saivat Suomen polvilleen ja sama *aska jatkuu. Seuraava stoppi tulee nimittäin kun syöttötariffin maksaminen loppuu. Samalla loppuu vanhojen vipperöiden huollot ja korjaaminen kannattamattomana. Tämä on jo alkanut viime vuonna ja viimeisetkin syötyötariffien mukaiset vipperät lakkaavat saamasta tukia vuosikymmenen lopussa, jonka jälkeen niitä ei kannata isommin korjata. Vipperät ovat kertakäyttökamaa ja ongelmajätettä vrt. kaikkiin muihin voimalatyyppeihin.

Suomessa ei kapasiteetti ole vähentynyt huutelusta huolimatta vaan on sähköomavaraisempi kuin koskaan, tämäkin on purettu ennen tuulivoima buumia eli ei millään tavalla tuulivoima syynä vaan yksinkertainen kannattamottumuus ja ikä. Tuohan on ihan bulshittiä, ei ole vuosiin ollut minkäänlaista tukea tuulivoimaan vaan se on ollut halvin tapa tuottaa sähköä.

 

[Paapaa]

Punavihreät saivat Suomen polvilleen ja sama *aska jatkuu.

Suomeen myönnettiin luvat 3 ydinvoimalle. Mutta koska kaksi niistä meni päin persettä, on hemmetin hyvä, että ydinvoimalupien myöntämisen lisäksi Suomeen on rakennettu nyt jo lähes 7000 MW tuulivoimaa paikkaamaan Venäjän-tuonnin vajetta. En tiedä miksi toistelet "punavihreitä" kuin papukaija, mutta hyvä että tänne on saatu Venäjästä riippumatonta energiantuotantoa merkittävät määrät lisää viime vuosina. Siksi Suomessa on eurooppalaisittan todella halpaa sähköä. Fakta, jonka niin moni näyttää unohtavan.

 

[JCSH]

Aloita nyt itsesi sivistäminen vaikka tästä 1000MW purkamisesta. Voisit tietysti käyttää "faktat pöytään - huutamisen" sijasta vaikka Googlea? Inkoon voimalaitos – Wikipedia

Kuten täällä on jo lukemattomia kertoja toistettu, Inkoota, tai muita lauhdehiilivoimaloita ei suljettu ja purettu tuulivoiman takia. Niitä ei edes suljettu ja purettu minkään viheragendan takia.
Ne suljettiin ja purettiin koska ne eivät pystyneet kilpailemaan ruotsalaista ja venäläistä tuontisähköä vastaan.

 

[maxion]

Ja jos ne olisi vielä pystyssyä, niitten tarinat olisivat samat kuten meri-pori. Ajoittain käynnissä, usein rikki, ja tuotettu sähkö maksaisi maltaita. Hyvin todennäköisesti ainoa tapa pitää niitä käyttökunnossa olisi valtion tuki, sillä muuten ne olisivat vain kustannusreikä kun ajettavia tunteja on normaalissa vuodessa varmaan alle 100.

 

[Butali]

Suomessa ei kapasiteetti ole vähentynyt huutelusta huolimatta vaan on sähköomavaraisempi kuin koskaan, tämäkin on purettu ennen tuulivoima buumia eli ei millään tavalla tuulivoima syynä vaan yksinkertainen kannattamottumuus ja ikä. Tuohan on ihan bulshittiä, ei ole vuosiin ollut minkäänlaista tukea tuulivoimaan vaan se on ollut halvin tapa tuottaa sähköä.

Kuluttajan näkökulmasta paras mittari maan sähköomavaraisuudelle on kiinteähintaisten sopimusten hintataso ja sen mukaan emme ole lähelläkään parasta tilannettamme, vaan hinta on tuplat siitä. Lisääntynyt tuonti myös vie meitä poispäin omavaraisuudesta.

 

[JCSH]

Kuluttajan näkökulmasta paras mittari maan sähköomavaraisuudelle on kiinteähintaisten sopimusten hintataso ja sen mukaan emme ole lähelläkään parasta tilannettamme, vaan hinta on tuplat siitä. Lisääntynyt tuonti myös vie meitä poispäin omavaraisuudesta.

Siis mikä lisääntynyt tuonti? Suomen sähkön tuonti on radikaalisti vähentynyt viime vuosina.

 

[Butali]

Siis mikä lisääntynyt tuonti? Suomen sähkön tuonti on radikaalisti vähentynyt viime vuosina.

Eikö sitä kokoajan olla lisäämässä ruotsiin päin? Ei se ainakaan omavaraisuutta tuo lisää.

 

[Gespard]

Eikö sitä kokoajan olla lisäämässä ruotsiin päin? Ei se ainakaan omavaraisuutta tuo lisää.

Kyllä, mutta taitaa ensin korvata venäjän aiemman tuonnin, ehkä vähän plussalle jää 2030 mennessä.

 

[JCSH]

Eikö sitä kokoajan olla lisäämässä ruotsiin päin? Ei se ainakaan omavaraisuutta tuo lisää.

Siirtokapasiteettia Ruotsin suuntaan lisätään. Mutta Suomen sähköomavaraisuus on kasvanut viime vuosina, 2023 oli ensimmäinen vuosi vuosikymmeniin kun Suomi oli nettoviejä.

*edit*
Korjaus, tai siis Suomi ei tainnut olla koko vuoden aikana vielä nettoviejä. Oltiin nettoviejä sen jälkeen kun OL3 käynnistyi.

 

[Butali]

Siirtokapasiteettia Ruotsin suuntaan lisätään. Mutta Suomen sähköomavaraisuus on kasvanut viime vuosina, 2023 oli ensimmäinen vuosi vuosikymmeniin kun Suomi oli nettoviejä.

Kiinteähintaisten sopimusten taso on silti se tekijä, joka vaikuttaa miten paljon työntekijät vinkuvat palkankorotuksia. Jos sähkösoppareita saisi vieläkin alle 5snt/kwh, niin ay-pomojen ei tarvitsisi rivissä vinkua tes-pöydissä kadonneesta ostovoimasta. Tätä kilpailukykyongelmaa ei tuulimyllyt ole ratkaisseet ja se on fakta.

 

[JCSH]

Kiinteähintaisten sopimusten taso on silti se tekijä, joka vaikuttaa miten paljon työntekijät vinkuvat palkankorotuksia. Jos sähkösoppareita saisi vieläkin alle 5snt/kwh, niin ay-pomojen ei tarvitsisi rivissä vinkua tes-pöydissä kadonneesta ostovoimasta. Tätä kilpailukykyongelmaa ei tuulimyllyt ole ratkaisseet ja se on fakta.

Valitettavasti tuulivoima ei pysty lopettamaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Mutta tuulivoimaa voidaan kiittää siitä, että ne kiinteähintaiset sopimukset pyörivät siellä jossain 10 sentin paikkeilla sellaisen rapean 20-30 sentin sijaan.

 

[Butali]

Valitettavasti tuulivoima ei pysty lopettamaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Mutta tuulivoimaa voidaan kiittää siitä, että ne kiinteähintaiset sopimukset pyörivät siellä jossain 10 sentin paikkeilla sellaisen rapean 20-30 sentin sijaan.

Oletko sitä mieltä että tuo ongelma ratkeaa tuulivoimaa lisäämällä tulevaisuudessa?

 

[samsungaaja]

Mites sitten kun tuuli- ja aurinkovoimaa on vaan enemmän ja enemmän, eikö heilunta lisäänny ja siten myös "vakuutus" (kiinteähintainen sopimus) kallistu? Vaikea nähdä että nähtäisiin enää 5 c tai alle soppareita..

 

[B12]

Toinen katastrofimaa vipperävoiman suosimisesta on Tanska. Kun tuulee niin maa vie ilmaiseksi sähköä naapurimaihin. Tyynellä ostaa sähköä takaisin kalliilla. Tämäkin maa (Saksan ohella) oli koko ajan varoittavana esimerkkinä Suomelle, mutta hölmölandia seurasi perässä kaasu pohjassa.

Tanska tekee yli puolet sähköstään tuulivoimalla, joten luulisi olevan erittäin halpa sähkö. Olen käynyt Tanskassa tuuligeneraattoritehtaallakin. On siellä niitä myllyjä.

Olihan tuossa TEM 2019 selvityksessä, että tuulivoiman prosenttiosuuden kasvaessa Suomessa, sähkön hinta alkaa kivuta voimakkaasti ylöspäin. Eli olemassa olevaa sekavoimaa poistuu pikkuhiljaa ja tuulivoimaa rakennetaan tilalle, sähkön hintaheilunta kasvaa ja samoin keskihinta.

 

[Butali]

Ettei mene taas eräiden osalta ihan viherhömpötyksen kehumiseksi, niin minä olen sitä mieltä että viherliikkeen tuoma ydinvoimavastaisuus kaasuputkineen Saksassa oli yksi iso syypää koko Ukrainan sodan alkamiseen. Kiitti vitusti.

 

[B12]

Mites sitten kun tuuli- ja aurinkovoimaa on vaan enemmän ja enemmän, eikö heilunta lisäänny ja siten myös "vakuutus" (kiinteähintainen sopimus) kallistu? Vaikea nähdä että nähtäisiin enää 5 c tai alle soppareita..

Näinhän siinä ennustetaan käyvän ja näin on käynyt muissa maissa, joissa iso tuulivoimaprosentti. Vaikka tuo Tanska.

 

[Paapaa]

Mites sitten kun tuuli- ja aurinkovoimaa on vaan enemmän ja enemmän, eikö heilunta lisäänny ja siten myös "vakuutus" (kiinteähintainen sopimus) kallistu? Vaikea nähdä että nähtäisiin enää 5 c tai alle soppareita..

Siis tuulivoiman lisääminen laskee keskihintaa ja lisää heiluntaa alaspäin. Se ei nosta hintoja senttiäkään vaan laskee hintoja. Kulutuksen kasvu taas nostaa hintoja ihan riippumatta siitä, millä sähkö on tuotettu.

Säätövoimaahan täällä kaivataan, ja parempia kulutusjoustoja.

 

[B12]

Säätövoimaahan täällä kaivataan, ja parempia kulutusjoustoja.

Samaa mieltä. Jos kulutusjousto tarkoittaa palelemista kotona talvipakkasella , niin siitä eri mieltä.

tällä hetkellä valitettavasti ollaan pattitilanteessa ja ei kannata rakentaa edes sitä tuulivoimaa. Aurinko on ihan turha juttu Suomessa talvella. Aurinko auttaa vähän silloin kun Suomen ja Ruotsin ydinvoimalat ovat huollossa, eli puolisen vuotta.

 

[JCSH]

Oletko sitä mieltä että tuo ongelma ratkeaa tuulivoimaa lisäämällä tulevaisuudessa?

Tällä hetkellä ollaan pisteessä, missä tuulivoiman kapasiteetti on saavuttanut sellaisen pisteen, että ilman lisäkulutusta sitä ei enää kannata rakentaa kovin paljon lisää. Joten ei, tuulivoima yksistään ei tule enää tiputtamaan sähkön hintaa hirveän paljon lisää. Tuo ei mitenkään poista sitä faktaa, että jo rakennettu tuulivoima laskee sitä hintaa reippaasti verrattuna siihen, että mitä se olisi ilman tuulivoimaa.

Nyt me ollaan pisteessä, missä tuulivoima on saturoitunut. Joten sen kyky laskea hintaa on pieni. Aurinkovoima voi sitä hintaa laskea vielä vähän, kerta se sopii niihin tuulivoiman aukkoihin vähintään puolet vuodesta.
Yksi asia, mikä voi vielä laskea sähkön hintaa Suomessa, on Aurora-linjan valmistuminen 2025.

Kaikki muut mahdolliset uudet tuotantotavat ovat kalliimpia kuin meidän nykyinen sähkön hinta, joten ne eivät pysty sitä hintaa laskemaan. Eli Aurora-linjan ja aurinkovoiman jälkeen meidän sähkönhinta on aikalailla niin alhaalla kuin se voi olla, poislukien suuret muutokset maailmanpolitiikassa (i.e. Venäjän paluu Euroopan energiamarkkinoille) tai läpimurrot teknologiassa (ydinvoiman tai sähkön varastoinnin merkittävä halventuminen).

 

[Butali]

Tällä hetkellä ollaan pisteessä, missä tuulivoiman kapasiteetti on saavuttanut sellaisen pisteen, että ilman lisäkulutusta sitä ei enää kannata rakentaa kovin paljon lisää. Joten ei, tuulivoima yksistään ei tule enää tiputtamaan sähkön hintaa hirveän paljon lisää. Tuo ei mitenkään poista sitä faktaa, että jo rakennettu tuulivoima laskee sitä hintaa reippaasti verrattuna siihen, että mitä se olisi ilman tuulivoimaa.

Nyt me ollaan pisteessä, missä tuulivoima on saturoitunut. Joten sen kyky laskea hintaa on pieni. Aurinkovoima voi sitä hintaa laskea vielä vähän, kerta se sopii niihin tuulivoiman aukkoihin vähintään puolet vuodesta.
Yksi asia, mikä voi vielä laskea sähkön hintaa Suomessa, on Aurora-linjan valmistuminen 2025.

Kaikki muut mahdolliset uudet tuotantotavat ovat kalliimpia kuin meidän nykyinen sähkön hinta, joten ne eivät pysty sitä hintaa laskemaan. Eli Aurora-linjan ja aurinkovoiman jälkeen meidän sähkönhinta on aikalailla niin alhaalla kuin se voi olla, poislukien suuret muutokset maailmanpolitiikassa (i.e. Venäjän paluu Euroopan energiamarkkinoille) tai läpimurrot teknologiassa (ydinvoiman tai sähkön varastoinnin merkittävä halventuminen).

Tai päästökaupan heittäminen romukoppaan.

 

[JCSH]

Ettei mene taas eräiden osalta ihan viherhömpötyksen kehumiseksi, niin minä olen sitä mieltä että viherliikkeen tuoma ydinvoimavastaisuus kaasuputkineen Saksassa oli yksi iso syypää koko Ukrainan sodan alkamiseen. Kiitti vitusti.

Jos nyt kuitenkin puhutaan näistä Suomen markkinoista, ei siitä, että miten saksalaiset ovat sössineet oman energiapolitiikkansa.

 

[JCSH]

Tai päästökaupan heittäminen romukoppaan.

Ottaen huomioon, että se on EU:n aikalailla merkittävin mekanismi ilmastonmuutokset hillitsemiselle, niin olen aika varma, että ei tule tapahtumaan. Pikemminkin sitä tullaan laajentamaan koskemaan uusia aloja.

 

[Butali]

Ottaen huomioon, että se on EU:n aikalailla merkittävin mekanismi ilmastonmuutokset hillitsemiselle, niin olen aika varma, että ei tule tapahtumaan. Pikemminkin sitä tullaan laajentamaan koskemaan uusia aloja.

Kriisitilanteessa kaikki on mahdollista, mutta rauhan aikana olet varmasti oikeassa.

 

[Sir Lancelot]

Kuluttajan näkökulmasta paras mittari maan sähköomavaraisuudelle on kiinteähintaisten sopimusten hintataso ja sen mukaan emme ole lähelläkään parasta tilannettamme, vaan hinta on tuplat siitä. Lisääntynyt tuonti myös vie meitä poispäin omavaraisuudesta.

Venäjä, venäjä ja venäjä.

 

[KognaK]

Toinen katastrofimaa vipperävoiman suosimisesta on Tanska. Kun tuulee niin maa vie ilmaiseksi sähköä naapurimaihin. Tyynellä ostaa sähköä takaisin kalliilla. Tämäkin maa (Saksan ohella) oli koko ajan varoittavana esimerkkinä Suomelle, mutta hölmölandia seurasi perässä kaasu pohjassa.

Tanskassa on halvempi pörssisähkö kuin ydinvoimamaa Ranskassa. Näin on ollut siitä lähtien kun halpa maakaasu loppui Euroopasta 2021. Muutenkaan Tanskassa ei hinta heilu maan oman tuulivoiman mukaan, pelkästään siirtoyhteyksiä on enemmän kuin tuulivoimakapaa. Sellaista tilannetta ei ole että siirtoyhteydet täyttyisivät Tanskalaisella tuulivoimalla ja sähköä pitäisi viedä "ilmaiseksi". Varsinkin Saksan ja Norjan yhteydet ovat vahvat, käytännössä Tanska on sähkön kauttakulkumaa ja hinta tuppaa olemaan noiden maiden välissä. Sähkö on lähinnä halpaa vain kun Saksasta virtaa tuulisähköä samaan aikaan kun Tanskassa tuulee. Näin siis Länsi-Tanskassa(DK1), Sjellanti(DK2) on taas naimissa Etelä-Ruotsin kanssa ja hinta on usein sama näiden välillä. DK1-DK2 väli on yllättävän pieni, vain 600MW DC-yhteys.

 

[HTK12]

Kuluttajan näkökulmasta paras mittari maan sähköomavaraisuudelle on kiinteähintaisten sopimusten hintataso ja sen mukaan emme ole lähelläkään parasta tilannettamme, vaan hinta on tuplat siitä. Lisääntynyt tuonti myös vie meitä poispäin omavaraisuudesta.

Eihän kiinteiden soppareiden hinta kerro mitään sähköomavaisuudesta. Halpa kiinteiden soppareiden hinta kertoo vain, että halpaa sähköä on meidän markkina-alueella riittävästi, eli joko tuotetaan itse tai tuodaan ulkomailta. Suomi on ollut 70-luvulta asti riippuvainen tuonnista ja ollut nettotuoja. Nyt meillä aletaan ensimmäistä kertaa olla tilanteessa ettei oltaisi nettotuoja vuositasolla -> ollaan lähempänä omavaraisuutta. Tuonnin määrä vähenee, mutta uusiutuvan tuotannon vaihtelun takia tulemme hyödyntämään Ruotsin tuotantoa entistä enemmän säätövoimana.

 

[JLM]

Ottaen huomioon, että se on EU:n aikalailla merkittävin mekanismi ilmastonmuutokset hillitsemiselle, niin olen aika varma, että ei tule tapahtumaan. Pikemminkin sitä tullaan laajentamaan koskemaan uusia aloja.

...mistä voidaankin päätellä että peli on jo menetetty, eikä mitään toivoa enää ole. Hinnat ja heilunta kasvaa tulevaisuudessa hallitsemattomalle tasolle, koska mitään ei kannata enää tehdä, eikä kukaan halua ottaa siitä vastuuta saati muuttaa asiaa mihinkään. Se leikkaa elintasomme ja taloutemme murto-osaan entisestä, mikä näkyy lisääntyvänä sisäisenä epävakautena ja tyytymättömyytenä, mikä taas on erinomaista hyödynnettävää vihamielisille tahoille. Ilmasto muuttuu kaikesta huolimatta kuten aina ennenkin, jolloin ihmiset yksinkertaisesti menettävät uskonsa järjestelmään. Meille ei tässä leikissä ole tarjolla muuta kuin mustaa pekkaa. Että hyvää tulevaisuuden odotusta vaan, matkalla maailman rääsylistöksi.

 

[Kizmo]

Suomessa ei kapasiteetti ole vähentynyt huutelusta huolimatta vaan on sähköomavaraisempi kuin koskaan, tämäkin on purettu ennen tuulivoima buumia eli ei millään tavalla tuulivoima syynä vaan yksinkertainen kannattamottumuus ja ikä. Tuohan on ihan bulshittiä, ei ole vuosiin ollut minkäänlaista tukea tuulivoimaan vaan se on ollut halvin tapa tuottaa sähköä.

Silti ei ole taidettu ennen käydä 500MW päässä sähkön loppumisesta kuten tässä pari viikkoa sitten käytiin.

 

[Butali]

...mistä voidaankin päätellä että peli on jo menetetty, eikä mitään toivoa enää ole. Hinnat ja heilunta kasvaa tulevaisuudessa hallitsemattomalle tasolle, koska mitään ei kannata enää tehdä, eikä kukaan halua ottaa siitä vastuuta saati muuttaa asiaa mihinkään. Se leikkaa elintasomme ja taloutemme murto-osaan entisestä, mikä näkyy lisääntyvänä sisäisenä epävakautena ja tyytymättömyytenä, mikä taas on erinomaista hyödynnettävää vihamielisille tahoille. Ilmasto muuttuu kaikesta huolimatta kuten aina ennenkin, jolloin ihmiset yksinkertaisesti menettävät uskonsa järjestelmään. Meille ei tässä leikissä ole tarjolla muuta kuin mustaa pekkaa. Että hyvää tulevaisuuden odotusta vaan, matkalla maailman rääsylistöksi.

Vihersiirtymän piti olla yksilölle kohtuullista. Nyt vaikuttaa siltä, että meille on valehdeltu päättäjien toimesta, taas.

 

[rock]

Silti ei ole taidettu ennen käydä 500MW päässä sähkön loppumisesta kuten tässä pari viikkoa sitten käytiin.

On pari aikaisempaakin tapahtumaketjua jolloin on oltua noin yhtä lähellä mutta näistä on jo aikaa. Tosin silloin on ollut tilanne että siirtoyhteyskiä on ollut kumossa/huollossa samaan aikaan kun joku laitos on tripannut. Kyllähän FG on käynnistänyt varavoimalansakin useitakin kertoja taatakseen verkon säilymisen pystyssä. Miesmuisti on kovin lyhyt.

 

[Kizmo]

On pari aikaisempaakin tapahtumaketjua jolloin on oltua noin yhtä lähellä mutta näistä on jo aikaa. Tosin silloin on ollut tilanne että siirtoyhteyskiä on ollut kumossa/huollossa samaan aikaan kun joku laitos on tripannut. Kyllähän FG on käynnistänyt varavoimalansakin useitakin kertoja taatakseen verkon säilymisen pystyssä. Miesmuisti on kovin lyhyt.

Tässä nyt on keskeistä se ettei meillä ollut kantaverkkotason häiriöitä. Voi jeesus jos olisi ollutkin.

 

[sammy123]

Suomessa ei kapasiteetti ole vähentynyt huutelusta huolimatta vaan on sähköomavaraisempi kuin koskaan, tämäkin on purettu ennen tuulivoima buumia eli ei millään tavalla tuulivoima syynä vaan yksinkertainen kannattamottumuus ja ikä. Tuohan on ihan bulshittiä, ei ole vuosiin ollut minkäänlaista tukea tuulivoimaan vaan se on ollut halvin tapa tuottaa sähköä.

Tuo ei pidä paikkaansa. Älä tee itsestäsi pelleä joka ei osaa googlettaa koska syöttötariffi on alkanut ja kuinka kauan sitä vielä maksetaan. Sitten kun olet googlettanut syöttötariffin kestoajan niin googlaa seuraavaksi tuulituki nimeltä preemio, eli sama tuki jatkuu toisella nimellä. Yhtään tuulivoimalaa ei ole Suomeen pystytetty ilman tukea koska se on sattumavoimaa, jolla ei ole kaupallista menestymismahdollisuutta.

Kuten täällä on jo lukemattomia kertoja toistettu, Inkoota, tai muita lauhdehiilivoimaloita ei suljettu ja purettu tuulivoiman takia. Niitä ei edes suljettu ja purettu minkään viheragendan takia.
Ne suljettiin ja purettiin koska ne eivät pystyneet kilpailemaan ruotsalaista ja venäläistä tuontisähköä vastaan.

Nii. On toistettu ja toistettu, mutta ei se silti tee asiasta totta. Ei kannattanut Inkoota käyttää, eikä säilyttää kun vipperöille maksettiin yli 8snt/kWh, eli tähän mennessä jo useita tuhansia miljoonia syöttötariffitukea. Tuet valui suoraan ulkomaisille sijoittajille, eli toteutettiin vihervasemmiston osaamisaluetta -> rahan lappamista ulkomaille.

Samaan aikaan Kremli ajoi CO2 päästöjärjestelmää vihreiden avustuksella. Itärajalta tullut sähkö laskettiin CO2 vapaaksi ja mm. Inkoo sai myös siksi lähtöpassit. Kusetusta kaikki tyynni.

Tanska tekee yli puolet sähköstään tuulivoimalla, joten luulisi olevan erittäin halpa sähkö. Olen käynyt Tanskassa tuuligeneraattoritehtaallakin. On siellä niitä myllyjä.

Tanska on kokoajan Euroopan hinnoissa TOP 3:ssa ja on ollut siellä jo pitkään.

 

[rock]

Tuo ei pidä paikkaansa. Älä tee itsestäsi pelleä joka ei osaa googlettaa koska syöttötariffi on alkanut ja kuinka kauan sitä vielä maksetaan. Sitten kun olet googlettanut syöttötariffin kestoajan niin googlaa seuraavaksi tuulituki nimeltä preemio, eli sama tuki jatkuu toisella nimellä. Yhtään tuulivoimalaa ei ole Suomeen pystytetty ilman tukea koska se on sattumavoimaa, jolla ei ole kaupallista menestymismahdollisuutta.

Kyllä se pitää. Viimeinen vuosi kun Inkoo ja muut lauhdelaitokset olivat kannattavia oli 2010. Sitä aiemminkin oli useampi vuosi puhdasta persnettoa ja 2011 eteenpäin näin oli joka vuosi purkuun saakka. Lisäksi perälautana on hallituksen päätökset hiilen poltosta luopumisesta missä takarajana taisi olla 2030 joskin käytännössä se päättyy jo ennen sitä. Ja noina alkupään vuosina ongelmana ei ollut edes päästökauppa koska päästöoikeuden hinnat olivat noin 4-5€/co2 tonni, ei 65€/co2t kuten tällä hetkellä. Syynä oli auttamattoman alhainen sähkön hinta mistä koko pohjoismaissa nautittiin.

Syöttötariffiin (Tuotantotuki | Energiavirasto) otettiin mukaan 2347MVA tehoa, käytännössä tuulivoimaa vaikka biopolttavat laitokset olivat myös kelvollisia mukaan. Jos tarkastelujaksolla (3kk) sähkön hinta on keskiarvon mukaan alle 83,5€, laitos saa sen erotuksen mikä spot hinnan ja tuon raja-arvon väliin jää. Jos sähkönhinta ylittää tuon, laitos ei saa mitään. 2022 loppupuolella valtio ei maksanut tariffin mukaista tukea lainkaan. Viimeinen laitos syöttötariffiin meni mukaan 1.11.2017. Preemio järjestelmä on valtiolle huomattavasti huokeampi ja sinne otettiin huomattavasti vähemmän tuotantoa mukaan, käytännössä tuulivoimaa. Valtaosa 2018 jälkeen valmistuneesta tuulivoimakapasiteetista mikä on reilusti yli puolet kaikesta tuulivoimasta, ei nauti minkäänlaista tuotantotukea eli ne on rakennettu markkinaehtoisesti.

Jos haluat etsiä syytä miksi sähkön hinta on nyt korkeampi kuin vaikka 2015 tai 2016 niin yksi iso syy on vahvemmissa siirtoyhteyksissä ja markkinaintegraatiossa keski-Eurooppaan (lue: Saksa). Jos kaikki johdot olisivat poikki pohjoismaista etelään niin hinta olisi aika tasaisesti noin 5-6 snt/kWh ja tuulisina aikoina nollassa.

 

[mattix]

Joo ei mennä aatemaailmojen syövereihin, saati syyllistetä jotain tiettyä aatemaailmaa nykytilanteesta. Nimittäin ihan laidasta laitaan löytyy syypäitä:

"Vihervasemmisto" on halunnut tuulta ja estää ydinvoiman sekä purkaa päästöjä sylkevän lauhdevoiman.

"Keskusta" on pelannut aluepoliittista turve- ja hanhikivipeliä ja siten estänyt investointeja fiksumpiin kohteisiin.

"Kapitalisti- ja liberaalioikeisto" on taas halunnut energy-only sähkömarkkinan ja ollut valmis purkamaan kannattamatonta lauhdevoimaa ilman tuskia sekä huoltovarmuusnäkökulmaa.

Tuo ei pidä paikkaansa. Älä tee itsestäsi pelleä joka ei osaa googlettaa...

Nii. On toistettu ja toistettu, mutta ei se silti tee asiasta totta...

....Kusetusta kaikki tyynni.

Pitäisikö ottaa pari pitkää hengitystä ennen kirjoittamista ja lisäksi yrittää perustella paremmin?

Voihan sitä suu vaahdossa syyttää kaikkea inhoamaansa lauhdevoiman alasajosta. Syinä ovat kuitenkin halpa tuonti, sähkön käytön väheneminen paperiteollisuuden alasajon takia ja tiedossa olleet ydinvoimahankkeet. Lisäksi varmasti merkittävänä ajurina oli päästökauppa ja hieman myös näköpiirissä olleet uudet puhtaat tuotantomuodot. Tuulivoiman ja syöttötariffin yksipuolinen syyttäminen vaikkapa Inkoon purkamisesta on minusta, noh yksipuolista.

Silti ei ole taidettu ennen käydä 500MW päässä sähkön loppumisesta kuten tässä pari viikkoa sitten käytiin.

Niin, spot-markkinalla eli tekninen katto olisi tullut vastaan. Käytännössä ko. käyttötunnilla kantaverkkoyhtiöllä olisi ollut vielä ~1000MW varavoimaa ja ymmärtääkseni olemassa olevat sopimukset 500MW vapaaehtoisesta reservistä. Olisi vaatinut lisää, että sähkö olisi tuolloin oikeasti loppunut, vaikka turhan lähellä kävi.

 

[JCSH]

Nii. On toistettu ja toistettu, mutta ei se silti tee asiasta totta. Ei kannattanut Inkoota käyttää, eikä säilyttää kun vipperöille maksettiin yli 8snt/kWh, eli tähän mennessä jo useita tuhansia miljoonia syöttötariffitukea. Tuet valui suoraan ulkomaisille sijoittajille, eli toteutettiin vihervasemmiston osaamisaluetta -> rahan lappamista ulkomaille.

Samaan aikaan Kremli ajoi CO2 päästöjärjestelmää vihreiden avustuksella. Itärajalta tullut sähkö laskettiin CO2 vapaaksi ja mm. Inkoo sai myös siksi lähtöpassit. Kusetusta kaikki tyynni.

Inkoo suljettiin vuosina 2013-2014. Tuolloin tuulivoiman kokonaiskapasiteetti Suomessa oli 600 MW. Eli ei, kyse ei todellakaan ollut tuulivoimasta, etenkin kuten @rock tuossa vielä lisäsi, että Inkoo oli viimeksi kannattava vuonna 2010, jolloin tuulivoimaa oli kokonaiset 200 MW.
Eikä tuossa myöskään ne päästöoikeudet hirveästi painaneet. Vuosina 2013-2014 päästöoikeuksien hinnat olivat siellä jossain 2-4e / tonni. Lauhdesähkö tuottaa hiilidioksidia about tonnin per MWh, eli tuon vaikutus sähkön hintaan tuolloin oli vielä erittäin pieni.

Se mitä tapahtui vuosina 2006 - 2012 oli, että Suomeen rakennettiin about 1800 MW lisää siirtokapasiteettia. 1000 MW Virosta, 800 MW Ruotsista.

Muutenkin ajatus siitä, että Kreml olisi halunnut EU:hun päästökaupan on aikalailla absurdi idea. Miksi ihmeessä Venäjä, jonka tärkein vientituote oli fossiilinen energia EU:hun, haluaisi edistää mekanismia, jonka tarkoitus on juurikin lopettaa fossiilisen energian käyttö EU:ssa?

 

[Butali]

Jos haluat etsiä syytä miksi sähkön hinta on nyt korkeampi kuin vaikka 2015 tai 2016 niin yksi iso syy on vahvemmissa siirtoyhteyksissä ja markkinaintegraatiossa keski-Eurooppaan (lue: Saksa). Jos kaikki johdot olisivat poikki pohjoismaista etelään niin hinta olisi aika tasaisesti noin 5-6 snt/kWh ja tuulisina aikoina nollassa.

Mikä on se mekanismi joka näitä itsellemme "haitallisia" kaapeleita velvoittaa vetämään? Sama tilanne tietysti Ruotsista esim. tänne?

 

[JCSH]

Silti ei ole taidettu ennen käydä 500MW päässä sähkön loppumisesta kuten tässä pari viikkoa sitten käytiin.

Tietääkseni ei käyty 500 MW päässä sähkön loppumisesta. En muista lukeneeni, että Fingrid olisi joutunut käynnistämään varavoimaloitaan. Joita sillä on about 1200 MW edestä.
Jos jotain, niin oltiin 500 MW päässä siitä, että olisi osuttu tuohon 4e hintakattoon. Jolloin Fingrid olisi alkanut käynnistämään noita varavoimaloita. Eli voisi sanoa, että oltiin noin 1700 MW päässä sähkön loppumisesta.

 

[rock]

Mikä on se mekanismi joka näitä itsellemme "haitallisia" kaapeleita velvoittaa vetämään? Sama tilanne tietysti Ruotsista esim. tänne?

Se on sitä yleiseurooppalaista integraatiota. Siirtoyhteydet ovat osin kantaverkkojen yhteistyötä, isommalti politiikkaa. Käytännössä Saksa on omalla energiewendellään paskonut ison osan Eurooppaa sähkön hinnat koska sinne viedään älyttömiä määriä sähköä kun on tuuletonta. Norjahan oli pitkään euroopan halvimman sähkön maa, mutta kun siirtoyhteydet valmistuivat Atlantille, nykyään hinta on pohjoisosia lukuunottamatta hyvin lähellä etelä-Ruotsia. Aiemmin siellä oli tilanne että tuotanto oli niin paljon ja siirtoyhteyksiä maitse oli liian vähän ja ne olivat liian heikkoja.

 

[mattix]

Mikä on se mekanismi joka näitä itsellemme "haitallisia" kaapeleita velvoittaa vetämään? Sama tilanne tietysti Ruotsista esim. tänne?

EU-tasoinen integraatio, jossa sähkölle halutaan myös liikkuvuus ja unionin sisäinen "vapaakauppa". Jos yhteydet ahdistavat ja siten tuottavat pullonkaulatuottoja kantaverkkoyhtiöille, tulee sillä fyrkalla parantaa yhteyksiä.

Toinen mekanismi lienee, että emme ole huippukuormituksen aikaan omavaraisia. Siirtoyhteydet ovat siis olleet meillä hyvä asia.

Kolmas syy voipi olla se, että naapurien halpa sähkö on meille kummasti kelvannut vuosikymmenet.

 

[JLM]

Jos haluat etsiä syytä miksi sähkön hinta on nyt korkeampi kuin vaikka 2015 tai 2016 niin yksi iso syy on vahvemmissa siirtoyhteyksissä ja markkinaintegraatiossa keski-Eurooppaan (lue: Saksa). Jos kaikki johdot olisivat poikki pohjoismaista etelään niin hinta olisi aika tasaisesti noin 5-6 snt/kWh ja tuulisina aikoina nollassa.

Eli vähän kuin tuolla aiemmin jo kommentoin energieweltistä, saksalaiset halusivat muut osallistumaan ja maksamaan omista hörhöilyistään ydinenergian ja uusiutuvien kanssa. Ja EU tavallaan myös pakotti siihen. Ilman yhteistä energiamarkkinaa Saksan sähköverkko olisi kaatunut aikoja sitten.

 

[kapiteeli]

Ettei mene taas eräiden osalta ihan viherhömpötyksen kehumiseksi, niin minä olen sitä mieltä että viherliikkeen tuoma ydinvoimavastaisuus kaasuputkineen Saksassa oli yksi iso syypää koko Ukrainan sodan alkamiseen. Kiitti vitusti.

Ydinvoiman alasajo Saksassa on ehdottomasti ollut virhe ja paikallinen vihreä liike varmasti eräs merkittävimmistä tekijöistä, mutta tulee muistaa myös muutama muu seikka:
- Ydinvoima-ala itse mokasi Tšernobylissä ja Fukushimassa. Olkoonkin, että kyse oli molemmissa tapauksissa tapahtumista jotka olisi helposti voitu välttää, mutta nämä tapahtumat rikkoivat ajatuksen "idioottivarmasta" energiantuotannosta, jossa mikään ei voi mennä katastrofaalisesti pieleen. Tšernobylin jälkeen syntyi pieni hysteria Saksassa, kun mm. marjojen poimimista jouduttiin rajoittamaan ja tämä jäi etenkin lapsien muistiin ikuisiksi ajoiksi.
- Kylmän sodan aikana Saksa oli paikka, jota pidettiin todennäköisimmin kolmannen maailmansodan mahdollisena syttymispaikkana. Kolmas maailmansota olisi käyty ydinasein. Kylmän sodan aikana siis saksalaiset saivat äidinmaidossa annoksen ydinvastaisuutta.
- Saksa on Suomeen verrattuna hyvin tiheään asuttu maa ja muistaakseni siellä asui satoja tuhansia ihmisiä alueella, joka Suomen lainsäädännön mukaan oli "no-go" ydinvoimalan läheisyyden takia. Onnettomuus Saksassa aiheuttaisi huomattavasti suuremmat sosiaaliset vaikutukset kuin Suomessa.

Näin ollen, vaikka vihreä liike on ollut varmasti suurin tekijä Saksan ydinvoiman Ausstiegissä, on päätös kuitenkin nähdäkseni ollut koko Saksan päätös. Olen Saksan päätöstä vastaan, mutta mielestäni asia ei ole lainkaan niin yksioikoinen kuin täältä Suomesta käsin näyttää.

 

[Grez]

harmi kun ydinvoimaloita ei ole kustannustehokasta siirtää. Muuten voisi ostaa saksasta muutaman suljetun ydinvoimalan

 

[Paapaa]

Punavihreät saivat Suomen polvilleen ja sama *aska jatkuu.

Tarkennetaan. Siis Vihreät ja Perussuomalaiset olivat vuoden 2010 äänetyksessä ainoat puolueet, joiden edustajista yksikään ei tukenut hallituksen ydinvoimalupaehdotuksia, vaan puolueet vain äänestivät ehdotusta vastaan. Jopa vasemmistoliitosta löytyi tukea liäsydinvoimaehdotukselle.

Perussuomalaisten neljä edustajaa äänesti myöhemmin heinäkuussa 2010 lisäydinvoimaa vastaan ja yksi oli poissa.

HS-analyysi | Moni syyttää vihreitä Suomen ”puuttuvista ydinvoimaloista”, mutta myös perussuomalaiset vastustivat ydinvoimaa

Toukokuussa 2010 lisäydinvoimaa vastusti kolmasosa kansanedustajista ja puolet kansasta, kirjoittaa taloustoimittaja Petja Pelli.

www.hs.fi

 

[10YG]

Tarkennetaan. Siis Vihreät ja Perussuomalaiset olivat vuoden 2010 äänetyksessä ainoat puolueet, joiden edustajista yksikään ei tukenut hallituksen ydinvoimalupaehdotuksia, vaan puolueet vain äänestivät ehdotusta vastaan. Jopa vasemmistoliitosta löytyi tukea liäsydinvoimaehdotukselle.

HS-analyysi | Moni syyttää vihreitä Suomen ”puuttuvista ydinvoimaloista”, mutta myös perussuomalaiset vastustivat ydinvoimaa

Toukokuussa 2010 lisäydinvoimaa vastusti kolmasosa kansanedustajista ja puolet kansasta, kirjoittaa taloustoimittaja Petja Pelli.

www.hs.fi

Tuon äänestyksen tuloksen voi myös lukea näin: eniten ydinvoimaa vastustivat SDP (17 kansanedustajaa), Vasemmistoliitto (15), Vihreät (14) ja Keskusta (11).
Vihreät on ollut tyhmin puolue tai liike koko Euroopassa tässä ydinvoima-asiassa. Koko liikkeen selkäranka on ollut ydinvoiman vastaisuus. Aivan syystä saavat nyt kuraa niskaansa.

 

[JCSH]

Tuon äänestyksen tuloksen voi myös lukea näin: eniten ydinvoimaa vastustivat SDP (17 kansanedustajaa), Vasemmistoliitto (15), Vihreät (14) ja Keskusta (11).

Tai että eniten ydinvoimaa tukivat Kokoomus (49), Keskusta (37) ja SDP (25)
Vähiten sitä tukivat Perussuomalaiset (0) ja Vihreät (0)

 

[10YG]

Tai että eniten ydinvoimaa tukivat Kokoomus (49), Keskusta (37) ja SDP (25)
Vähiten sitä tukivat Perussuomalaiset (0) ja Vihreät (0)

Kokoomuksessa on aina ollut järkiporukkaa. Vihervasemmistosta ei voi sanoa samaa. Presidenttiehdokas Haavisto oli pöljien puolella tuossakin äänestyksessä.

 

[tietokonerikki]

Kyllä se on ihan kuule se tuulivoima ja Pekkarisen risupaketin myötä junailtu syöttötariffi. Vain se ja ainostaam se. Pitää olla poliittinen agenda tai huono muisti jos jotain muuta selittää. Höpötettiin kapasiteetista ja unohdettiin että ne vipperät ei pyöri kuin yhtenä päivänä täysellä teholla. Tätä kapasiteetin kasvua sitten hokemalla saatiin toimivat voimalat purettua ja edelleen sitouduttua Putiniin.



Venäjältä tuotiin 1450MW teholla ja OL3 tuottaa 1540MW teholla. Tuurivoimaidiotismi yhdessä punavihreän CO2 sekoilun kera tuhosi vakaat kotimaiset tuotantolaitokset. Samaan aikaan Saksa tuuppaa hiilivoimalla ja sulkee ydinvoimalansa. Suomi on hölmölandia.

Tilannehan on nyt se että kenenkään intresseissä ei ole saada sähkön hintaa vakaaksi koska hunajaruukulla ovat kaikki:
- sähköntuottajat (esim. vesivoima) saavat satumaisia voittoja tuulettomina päivinä
- valtio saa ALV:eina satumaiset voitot hinnan ollessa korkealla
- tuulivoimayhtiöt saavat saman tuoton oli kulloinenkin tuuli sitten olematon tai maksimi -> rahallinen korvaus on sama ja preemiojärjestelmä varmistaa toimeentulon

Tähän tilanteeseen ovat syylliset löytyvät myös peilistä. Jos huomispäivänä kaikki pörssisähkösopimukset vaihtuisivat kiinteiksi niin sähkön hinta laskisi ja vakaan tuotannon investoinnit kannattaisivat. Hölmölandiassa näin ei tapahdu ja sama tuuliruletti jatkuu tästä ikuisuuteen.

Olisihan se typerää tappaa lypsävä lehmä ja rakentaa säätövoimaa: Energia | Suomi tarvitsisi kipeästi sähkön säätövoimaa – professori perää valtiota apuun

Lyhytnäköisesti katsoen noinhan se menee aika pitkälti. Pitkässä juoksussa valtiontalous kyllä heikkenee, koska muut tuotot vähenee kansalaisten ostovoiman vähetessä,
josta sitten seuraa työttömyys, yhteiskunnan järjestyshäiriöiden yms. kuluja.
Jos toi pörssi poistuisi, sen vaikutusta on vaikea arvioida, mutta kiinteillä ainakin huippuhinnat luulisi
poistuvan.

Venäjältä ei tuotu yhtään mitään ja OL3 ei tuottanut paria koekäyttöä lukuunottamatta yhtään mitään toukokuusta 2022 huhtikuuhun 2023. Ilman tuulivoimaa olisimme olleet täydellisesti kusessa tuon vajaan vuoden pätkän. Kiitos pointtini alleviivaamisesta.

Voihan ton noinkin ilmaista, eikä mulla tuulivoimaa vastaan ole (hyvä lisä), mutta jos sitä lisätää tarvitaan sitä säätövoimaakin lisää.
Toisaalta uskon, että ilman tuulivoimaa olisimme pitäneet tai ainakin yrittäneet Venäjän tuontimahdollisuuksia yllä. FinGrid alkoi ensin vähentämään tuontia Venäjältä
vasta sen jälkeen Venäjä. Mutta hyvä näin, nyt ainakin luulis laitettun politikoille painetta hoitaa tota perus/säätövoimaa lisää?

Siirtokapasiteettia Ruotsin suuntaan lisätään. Mutta Suomen sähköomavaraisuus on kasvanut viime vuosina, 2023 oli ensimmäinen vuosi vuosikymmeniin kun Suomi oli nettoviejä.

*edit*
Korjaus, tai siis Suomi ei tainnut olla koko vuoden aikana vielä nettoviejä. Oltiin nettoviejä sen jälkeen kun OL3 käynnistyi.

Niin toi "nettovienti vuoden aikana" on kyllä sellanen asia, että saanee monen sähköllä lämmittävän "tukan pystyyn".
Oikeastaan tosta meidän kulutuksesta saisi hyvän esimerkin. (Voisin halutessani käyttää myös sähköä lämmittämiseen)
Muu kulutus yläkanttiin (ei tota eteislämmitystä kesällä) 12*290kWh = n.3500KWh.
Muuta sitten ehkä 16000kWh edestä (lämpöä tiputettu paljon aiemmasta) eli juuri kun tarvitseisimme (pakkastalvipäivä) sitä sähköä on niukimmillaan ja talot jo
valmiiksi alilämmössä, josta seuraa että jäätymiseen ei mene enää niin kauan aikaa.

Siis tuulivoiman lisääminen laskee keskihintaa ja lisää heiluntaa alaspäin. Se ei nosta hintoja senttiäkään vaan laskee hintoja. Kulutuksen kasvu taas nostaa hintoja ihan riippumatta siitä, millä sähkö on tuotettu.

Säätövoimaahan täällä kaivataan, ja parempia kulutusjoustoja.

Joo sitä kaivataan ja kuluttajien kutusjoustot on kyllä aika tappiin jo käytetty, katsoin, että meilläkin menee enää n. 290kWh/kk ja on yksi sähköpatterikin 5-asteen lämpäö
eteisessä tuottamassa. Tietysti on heitäkin, joilla olisi vielä varaa, mutta tuskin mitään olleellista, sen voi moni tarkistaa jos vertaa 2021 ja 2023 kulutuksen tippumista.

Tällä hetkellä ollaan pisteessä, missä tuulivoiman kapasiteetti on saavuttanut sellaisen pisteen, että ilman lisäkulutusta sitä ei enää kannata rakentaa kovin paljon lisää. Joten ei, tuulivoima yksistään ei tule enää tiputtamaan sähkön hintaa hirveän paljon lisää. Tuo ei mitenkään poista sitä faktaa, että jo rakennettu tuulivoima laskee sitä hintaa reippaasti verrattuna siihen, että mitä se olisi ilman tuulivoimaa.

Nyt me ollaan pisteessä, missä tuulivoima on saturoitunut. Joten sen kyky laskea hintaa on pieni. Aurinkovoima voi sitä hintaa laskea vielä vähän, kerta se sopii niihin tuulivoiman aukkoihin vähintään puolet vuodesta.
Yksi asia, mikä voi vielä laskea sähkön hintaa Suomessa, on Aurora-linjan valmistuminen 2025.

Kaikki muut mahdolliset uudet tuotantotavat ovat kalliimpia kuin meidän nykyinen sähkön hinta, joten ne eivät pysty sitä hintaa laskemaan. Eli Aurora-linjan ja aurinkovoiman jälkeen meidän sähkönhinta on aikalailla niin alhaalla kuin se voi olla, poislukien suuret muutokset maailmanpolitiikassa (i.e. Venäjän paluu Euroopan energiamarkkinoille) tai läpimurrot teknologiassa (ydinvoiman tai sähkön varastoinnin merkittävä halventuminen).

Toi Aurora voi laskea, mutta myös nostaa, koska se mahdollistaa myös täältä tuotetun sähkön poisviennin.

Kyllä se pitää. Viimeinen vuosi kun Inkoo ja muut lauhdelaitokset olivat kannattavia oli 2010. Sitä aiemminkin oli useampi vuosi puhdasta persnettoa ja 2011 eteenpäin näin oli joka vuosi purkuun saakka. Lisäksi perälautana on hallituksen päätökset hiilen poltosta luopumisesta missä takarajana taisi olla 2030 joskin käytännössä se päättyy jo ennen sitä. Ja noina alkupään vuosina ongelmana ei ollut edes päästökauppa koska päästöoikeuden hinnat olivat noin 1€/co2 tonni, ei 65€/co2t kuten tällä hetkellä. Syynä oli auttamattoman alhainen sähkön hinta mistä koko pohjoismaissa nautittiin.

CO2-päästökertoimet

Tällä sivulla julkaistaan vuosittain päivitettävät kaukolämmön ja Suomen keskimääräisen sähköntuotannon päästökertoimet.

www.motiva.fi

"Tilastokeskuksen julkaisee kertoimia Suomen keskimääräisen sähköntuotannon CO2-päästöille. Näistä laskettu kolmen viimeisen tilastovuoden (2019-2021) keskiarvo, jossa yhteistuotanto on jaettu energiamenetelmällä, on 77 kg CO2/MWh
sekä
Tilastokeskuksen julkaisee kertoimia Suomen keskimääräisen kaukolämmöntuotannon CO2-päästöille. Näistä laskettu kolmen viimeisen tilastovuoden (2019–2021) keskiarvo, jossa yhteistuotanto on jaettu energiamenetelmällä, on 158 kg CO2/MWh.
"
Ton mukaan ei se CO2 hinta/kWh niin merkittävän iso olle. Hiiltä 0,158Co2tn/1000kWh jos hinta 65€/CO2tn => hinta 1.027snt/kWh
Minusta "hiilestä" luopuminen oli poliittinen päätös ja Fortumin Inkoon 1000MW voimalan älytön purku, yhden johtajan päätös ,muistelen TV:ssä olleen dogumentin perusteela näin. Eli lienee miettinyt vaan omaa vaiko vain yhtiön etuaan? Tota kun ei ole voidaan perustella paremmin hintojen nostoa.
Julkisuudessa sitä purkupäätöstä arvosteltiin vääräksi. Vaikka vielä kuviteltiin Venäjältä saatavan energiaa.

Syöttötariffiin (Tuotantotuki | Energiavirasto) otettiin mukaan 2347MVA tehoa, käytännössä tuulivoimaa vaikka biopolttavat laitokset olivat myös kelvollisia mukaan. Jos tarkastelujaksolla (3kk) sähkön hinta on keskiarvon mukaan alle 83,5€, laitos saa sen erotuksen mikä spot hinnan ja tuon raja-arvon väliin jää. Jos sähkönhinta ylittää tuon, laitos ei saa mitään. 2022 loppupuolella valtio ei maksanut tariffin mukaista tukea lainkaan. Viimeinen laitos syöttötariffiin meni mukaan 1.11.2017. Preemio järjestelmä on valtiolle huomattavasti huokeampi ja sinne otettiin huomattavasti vähemmän tuotantoa mukaan, käytännössä tuulivoimaa. Valtaosa 2018 jälkeen valmistuneesta tuulivoimakapasiteetista mikä on reilusti yli puolet kaikesta tuulivoimasta, ei nauti minkäänlaista tuotantotukea eli ne on rakennettu markkinaehtoisesti.

Tosta energivirastin linkistäsi
" Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta 1.11.2017 ja uusien biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden osalta 1.1.2019. Metsähakevoimaloiden osalta syöttötariffijärjestelmä sulkeutui 15.3.2021. Syöttötariffia maksetaan 12 vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa "
Ymmärsinkö oikein, että noille taataan 3kk keskiarvona 8,35snt/kW mikäli sähköpörssin keksiarvo alittaisi ton?

Olis mielenkiintoista tietää, kuinka monella miljardilla eurolla olemmme tuuliyhtiöitä tukeneet.

Jos haluat etsiä syytä miksi sähkön hinta on nyt korkeampi kuin vaikka 2015 tai 2016 niin yksi iso syy on vahvemmissa siirtoyhteyksissä ja markkinaintegraatiossa keski-Eurooppaan (lue: Saksa). Jos kaikki johdot olisivat poikki pohjoismaista etelään niin hinta olisi aika tasaisesti noin 5-6 snt/kWh ja tuulisina aikoina nollassa.

Samaa mieltä, maksamme epäsuorasti lisää tukea "EU:lle"

Mikä on se mekanismi joka näitä itsellemme "haitallisia" kaapeleita velvoittaa vetämään? Sama tilanne tietysti Ruotsista esim. tänne?

Joidenkin tajohen taloudellinen hyöty, meille kuluttajille tota Eestilink 2:ta markkinoitiin aikoinaan sillä, että saamme sieltä tarvitsemaamme energiaan.

 

[kapiteeli]

harmi kun ydinvoimaloita ei ole kustannustehokasta siirtää. Muuten voisi ostaa saksasta muutaman suljetun ydinvoimalan

Fun fact: mehän ollaan Suomessa tätä vähän jo kokeiltukin Puola on tällä hetkellä Euroopan nukleaaripositiivisin maa, mutta siellä ei ole toimivia reaktoreita. 80- ja 90-luvuilla tosin oltiin jo rakentamassa neljää reaktoria, mutta Tšernobyl ja kommunismin romahdus keskeyttivät työt lopullisesti. Sen jälkeen tapahtui seuraavaa:

After the construction was halted, a large amount of specialized equipment was immediately rendered useless. Most of it, including two of the four reactor vessels, were scrapped. The third reactor vessel, along with various other equipment, was bought by a nuclear plant in Loviisa in Finland for training purposes. The fourth is located in a training facility for nuclear industry workers in Paks, Hungary.

------------------------------------------------------

Nukleaaripäivitys:

Lähteideni (World-nuclear ja Energygraph) mukaan enää yksi ranskalaisreaktori on alhaalla korroosiomurheiden vuoksi! Belleville 1, 1310 MW on startannut vuodenvaihteessa, joten korjauksessa on enää Golfech 1, 1300 MW, jonka pitäisi startata 19.2 12.1.

Kuitenkin EDF ilmoitti, että korroosiomurheiden vuoksi vuosien 2024 ja 2025 huoltoseisakit saattavat pidentyä 30 päivällä. Syynäyksen alla olevien reaktoreiden listassa näyttää olevan n. 10 reaktoria kummallekin vuodelle.

Jatketaan Ranskassa vanhemmalla uutisella, joka tuli vastaan sattumalta. EDF nimittäin suunnittelee Penlyyn kahta EPR2-reaktoria. EPR2:n kerrotaan olevan kehitysversio OL3-tyyppisestä EPR:stä, jossa teho on sama, mutta siinä käytetään enemmän tehdasvalmisteisia osia ja reaktorirakennuksesta on saatu yksinkertaisempi. Tämän arvioidaan nopeuttavan rakennusprosessia. Penlyn lisäksi EPR2-reaktoreita halutaan rakennettavan kahdelle muulle paikkakunnalle, kumpaankin kaksi kappaletta.

Ranska ja Ruotsi tiivistävät yhteistyötään atomivoiman saralla. Käytännön esimerkeiksi mainitaan mm. kokemukset uuden ydinvoiman rahoittamisessa, reaktorien huoltamisessa ja olemassaolevien reaktoreiden tehonkorotuksissa. Jutun lopussa muistutetaan, että Ruotsi aikoo rakentaa ainakin kaksi suurta reaktoria vuoteen 2035 mennessä ja jopa 10 reaktoria vuoteen 2045 mennessä.

Viro: Ydinvoima kiinnostaa, mutta tuntuu, että kukaan ei tiedä, miten lähteä liikkeelle, koska maassa ei ole moisesta kokemuksia. Onneksi kv. ydinenergiajärjestö IAEA:lla on roadmappi ydinenergian tulokkaille, jonka pohjalta käynnistettiin 2,5-vuotinen tutkimus. Tulos: Ydinvoiman tulokasmaalle starttaus on hidasta ja vie ainakin 9-11 vuotta, ennen kuin ensimmäinen reaktori voidaan liittää verkkoon. Ensin pitäisi tehdä päätös ydinvoiman käytöstä ja sitten pitäisi luoda asiasta lainsäädäntö, kehittää ydinvoimaosaamista ja valita sopiva paikka. SMR-reaktorit todettiin Virolle sopivimmaksi vaihtoehdoksi ja raportissa pyöriteltiin mahdollisuutta rakentaa 4 SMR:ää, yht. 1200 MW sähkötehoa.

Etelä-Korea: Ydinvoimalla menee edelleen lujaa. Maan 28. reaktori kytkettiin verkkoon 21.12 Shin Hanulissa. Rakennusaikataulusta:
- Shin Hanul 1, rakennustyöt starttasivat 7/2012 (maatyöt 2 kk aiemmin), reaktori verkossa 9.6.2023, tuotantokäyttö 7.12.2023
- Shin Hanul 2, rakennustyöt starttasivat 6/2013, reaktori verkossa 21.12.2023, tuotantokäyttö H1/2024
Tulevaisuuden suunnitelmista:
- Saeuliin rakenteilla kaksi reaktoria, yht. teho 2800 MW
- Shin Hanuliin suunnitteilla kaksi reaktoria, yht. teho 2800 MW

Nukleaaripäivitys:

Lähteideni (World-nuclear ja Energygraph) mukaan kaikki korroosiomurheiden takia pysäytetyt ranskalaisreaktorit ovat takaisin käytössä! Viimeinen korjauksessa ollut reaktori, Golfech 1, 1300 MW, starttasi viime viikon sunnuntaina. Tärkeä askel suurissa ongelmissa olleelle EDF:lle. Toivomme, että asiasta on otettu oppia ja tulevissa huoltoseisakeissa tehtävät korjaukset tusinaan muita reaktoreita menevät hyvin.

Siirrytään Bangladeshiin. Se on köyhä maa, joka on ollut mediassa lähinnä tekstiilitehtaiden romahduksien johdosta. Vuonna 2014 koko maa oli pimeänä Intiasta tulevan siirtolinjan rikkouduttua. Käytännössä kaikki maan sähkö on joko tuontia tai fossiilista energiaa. Kuitenkin siinä missä Euroopan maat tekevät tiekarttoja ja pohtivat, Bangladesh rakentaa ensimmäistä ydinvoimalaansa venäläisten kanssa. Juuri äskettäin on saatu valmiiksi Rooppur 2 -reaktorin 46 metriä halkaisijaltaan oleva ulompi suojarakenne. Rooppur ykkösen sen sijaan arvioidaan olevan tänä vuonna valmis, mikä tarkoittaisi 7 vuoden rakennusaikaa. Ydinpolttoaine saapui saitille lokakuussa 2023.

20 maassa on tutkittu asenteita ydinvoimaa kohtaan. Tutkimukseen vastanneista 46 % kannatti ydinvoimaa, kun taas 28 % vastusti. Kiinassa ja Intiassa mainittiin kannatuksen olevan kolminkertaista vastustukseen verrattuna. Erikoista on, että 53 % vastanneista oli sitä mieltä, että "ydinvoima tuottaa jonkin verran tai melko paljon kasvihuonekaasuja".

Tšekeissä 34 % sähköstä tulee ydinvoimasta. Reaktorit ovat monimutkaisia laitoksia, jotka käyttävät itse osan tuotetusta sähköstä esim. kiertovesipumppujen käyttöön sun muuhun. Temelinin reaktoreiden arvioidaan käyttäneen n. 5 % vuosituotosta omaan käyttöön, joten oman käytön optimoinnilla saatettaisiin saada suuret säästöt. Nyt tšekit ovat ottaneet big datan käyttöön ja kuulemma säästäneet viime vuodesta lähtien 5000 MWh sähköä, mikä vastaa pikkukaupungin sähkönkulutusta. Tšekithän pyysivät tarjouksia Westinghouselta, EDF:ltä ja KHNP:ltä uudesta reaktorista Dukovanyyn. Ensi kuussa tarkoitus olisi viimeistellä arviointiraportti, jonka energiayhtiö luovuttaa poliitikoille "loppuhyväksyntää" varten. Rakennustyöt saattaisivat alkaa v. 2029 ja valmista v. 2036.

Tanska tunnetaan tuulisena maana, mutta ydinvoima kiinnostaa ainakin akateemikkoja. Tanskan teknillinen yliopisto DTU aikoo perustaa ydinvoiman tutkimuskeskuksen. Se toimisi fysiikan, energian, kemian ja rakennustekniikan tiedekuntien kanssa yhteistyössä. Uutinen kuitenkin toteaa, että vuonna 1985 Tanska kielti ydinvoimaloiden rakentamisen lailla, eikä tällä hetkellä ole suunnitelmia tehdä tähän lakiin muutoksia.

Siirrymme Euroopan ydinrenessanssin kingivaltioon eli Puolaan. Muistamme ehkä, että periaatepäätökset on annettu Westinghousen, KHNP:n ja NuScalen reaktoreille. Kun rakennetaan monta isoa reaktoria, luonnollisesti tarvitaan myös siirtolinjoja. Westinghousen reaktoreja Choczewon kuntaan Pohjois-Puolaan suunnitteleva PEJ haki lupaa liittää valtakunnanverkkoon 3720 MW:n ydinvoimalan. Nyt sitten Puolan verkkoyhtiö ja PEJ neuvottelevat keskenään yksityiskohdista.

Kiina rakentaa runsaasti kaikkea, mukaan lukien sähköntuotantoa. Siellä päättävät elimet antoivat vihreää valoa Taipinglingin ydinvoimalan laajennukselle reaktoreilla 3 ja 4. Taipinglingiin rakennetaan kiinalaisten itse kehittämiä Hualong One -reaktoreita. Reaktori 1 laitetaan tulille ensi vuonna ja kakkonen vuonna 2026. Samantyyppisten reaktoreiden rakentaminen hyväksyttiin myös Jinqimeniin, jossa ei ole reaktoreita ennestään. Kerrottakoon, että Hualong One-reaktoreita on käytössä kolme kappaletta ja ne ovat kehitysversioita 70- ja 80-luvulla kehitetystä ranskalaisesta M310-reaktorityypistä. Hualong Onella on EU:n ja brittien hyväksyntä. Kiinan viranomaiset antoivat vuosina 2022 ja 2023 yhteensä 20 reaktorille hyväksynnän.

 

[Grez]

Erikoista on, että 53 % vastanneista oli sitä mieltä, että "ydinvoima tuottaa jonkin verran tai melko paljon kasvihuonekaasuja".

No siis tuottaahan se "jonkin verran" jos lasketaan uraanin louhiminen, kuljetus ja laitosten rakentaminen.

Tosin tutkimuksen mukaan oikeammin käännettynä "...ydinenergia aiheutti kohtuullisen paljon tai paljon kasvihuonekaasupäästöjä.", joka nyt on selkeästi väärin. Ei siinä minusta silti ole mitään erikoista, sillä jos teet gallupin kansan keskuuteen mistään vähänkään teknisemmästä asiasta, niin 53% väärässä käsityksessä on jopa vähän