Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[B12]

Kyllä siihen vaan voi luottaa kun jaksaa tarkastella muutakin kuin muutamaa yksittäistä tuntia. Vuonna 2016 tuulivoimalla tuotettiin 3 TWh, vuonna 2017 4,8 TWh, vuonna 2018 5,8 TWh, vuonna 2019 6 TWh, vuonna 2020 7,9 TWh, vuonna 2021 8,1 TWh ja vuonna 2022 11,5 TWh. Joka vuosi aiempaa enemmän. Yhtenäkään vuonna ei ole tuotettu aiempaa vähemmän. Vuosi- tai kuukausitasolla tuulivoima on varsin ennustettava tuotantomuoto.

Ja vikaantumisen suhteen hajautettu. Kun OL3:ssa on pikkuvika, on koko 1600 MW alhaalla. Kun yksi tuulivoimala on paskana, sen vaikutus on häviävän pieni kokonaisuuteen.

Tuulivoimaan ei voi siinä mielessä luottaa, että sitä olisi tarjolla silloin kun sähkölle on eniten tarvetta. Sitä on tarjolla silloin kun sattuu olemaan. Onhan se hyvä lisänä, mutta ei sen varaan voi mitään piikkitehoja suunnitella. Siinä mielessä se on juurikin bonusta. Nykyaikana purjelaivallakin saattaisi olla halpaa kuskata rahtia, mutta aikataulut olisivat hiukan joustavat ja purku ei ehkä sattuisi satamassa omaan slottiin..

 

[Paapaa]

Tuulivoimaan ei voi siinä mielessä luottaa, että sitä olisi tarjolla silloin kun sähkölle on eniten tarvetta.

Itse asiassa sitä on tarjolla todennäköisimmin juuri silloin kun sähkölle on eniten tarvetta, eli talvikuukausina kuten nytkin. Ja lisää ollaan rakentamassa. Vuosina 24-25 tulossa voi olla 3300 MW kapasiteettia. Saadaan tätä herkkua yhä lisää sähkön hintaa laskemaan

 

[jarppi83]

Itse asiassa sitä on tarjolla todennäköisimmin juuri silloin kun sähkölle on eniten tarvetta, eli talvikuukausina kuten nytkin. Ja lisää ollaan rakentamassa. Vuosina 24-25 tulossa voi olla 3300 MW kapasiteettia. Saadaan tätä herkkua yhä lisää sähkön hintaa laskemaan

Marraskuussa ja joulukuussa tuuli todella paljon, eiku...

 

[mahead]

Marraskuussa ja joulukuussa tuuli todella paljon, eiku...

Mä en oikein tätä argumenttia ymmärrä. Toivoisitko siis, että ei rakennettaisi tuulivoimaa, ja meillä sähkönhinta käyttäytyisi 24/7 kuin ei tuulisi? Vai että tuulivoimaan investoineet tahot käyttäisivät rahansa esim. ydinvoiman rakentamiseen?

 

[KognaK]

Marraskuussa ja joulukuussa tuuli todella paljon, eiku...

Aivan keskiverrosti vuoden 4 viimeiseen kuukauteen nähden. 32% enemmän tuotantoa kuin edellisvuotena samana ajankohtana.

 

[Persojet]

Kyllä siihen vaan voi luottaa kun jaksaa tarkastella muutakin kuin muutamaa yksittäistä tuntia. Vuonna 2016 tuulivoimalla tuotettiin 3 TWh, vuonna 2017 4,8 TWh, vuonna 2018 5,8 TWh, vuonna 2019 6 TWh, vuonna 2020 7,9 TWh, vuonna 2021 8,1 TWh ja vuonna 2022 11,5 TWh. Joka vuosi aiempaa enemmän. Yhtenäkään vuonna ei ole tuotettu aiempaa vähemmän. Vuosi- tai kuukausitasolla tuulivoima on varsin ennustettava tuotantomuoto.

Ja vikaantumisen suhteen hajautettu. Kun OL3:ssa on pikkuvika, on koko 1600 MW alhaalla. Kun yksi tuulivoimala on paskana, sen vaikutus on häviävän pieni kokonaisuuteen.

Ei siihen voi silti luottaa, tuulta ei voi kukaan käskyttää. Yleisesti tuottaa kyllä, mutta ei sitä sanella koska ja kuinka paljon, kuten luotettavia tuotantolaitoksia.

 

[Griffin]

Tammikuu on vuoden tuulisin kuukausi. Fingrid sanonut että sähköä piisaa kyllä tänä talvena. Tuskin nyt hiukan vähä tuulisempi viikko ja kovat pakkaset heti saa Fingridiä syömään sanojansa?

n 2000MW on odotettavissa tuurivoimasta nyt pakkasella.. Maksimi on 6715MW eli valaan 30%:n teholla saa sähköä.. Toivottavasti ei tyynny, joka on myös täysin mahdollista..

Jos tuulisi, niin saataisihan siitä jopa yli 80% irrota..
Yleensä kuitenkin pakkaspäivät on siitä hyviä, jotta on kiva liikkua ulkona, kun ilma on kuivaa ja tuulee korkeintaan hyvin vähän..

 

[Mukava]

n 2000MW on odotettavissa tuurivoimasta nyt pakkasella.. Maksimi on 6715MW eli valaan 30%:n teholla saa sähköä.. Toivottavasti ei tyynny, joka on myös täysin mahdollista..

Jos tuulisi, niin saataisihan siitä jopa yli 80% irrota..
Yleensä kuitenkin pakkaspäivät on siitä hyviä, jotta on kiva liikkua ulkona, kun ilma on kuivaa ja tuulee korkeintaan hyvin vähän..

Se on hienoa että voi tehdä tälläisiä näin muutaman päivän otannalla, etenkin kun kaksi päivää pitemmälle ei säätiedotuksiakaan voi ennustaa niin että ne olisi edes kohtuu luotettavia.

 

[Paapaa]

Ei siihen voi silti luottaa

Mutta kun siihen voi luottaa kuukausi ja vuositasolla. Sen tuotannon ei tarvitse olla tasaista ollakseen hyödyllistä. Sen tuotannon ei tarvitse olla tasaista jotta se laskisi hintoja. Sen tuotannon ei tarvitse olla tasaista että se saataisiin hyötykäyttöön. Vuositasolla siihen voi luottaa, sen varaan voi hyvin tehdä tuotantoennusteita ja laskea, paljonko tuulivoimaa saadaan vuodessa teollisuuden ja kotitalouksien käyttöön.

 

[HTK12]

Mutta kun siihen voi luottaa kuukausi ja vuositasolla. Sen tuotannon ei tarvitse olla tasaista ollakseen hyödyllistä. Sen tuotannon ei tarvitse olla tasaista jotta se laskisi hintoja. Sen tuotannon ei tarvitse olla tasaista että se saataisiin hyötykäyttöön. Vuositasolla siihen voi luottaa, sen varaan voi hyvin tehdä tuotantoennusteita ja laskea, paljonko tuulivoimaa saadaan vuodessa teollisuuden ja kotitalouksien käyttöön.

Sitten kun osaa katsoa vähän isompaa kuvaa, niin tuulivoima tuottaa nytkin yli 20% (yli 16 000MW) sähköstä Pohjoismaissa. Vastaavasti ydinvoima tuottaa alle 15%.

 

[JCSH]

Hämmästyttävän edullista olosuhteet huomioiden. Suurimpana syynä lienee se, että kylmä puree oikeastaan ainoastaan Suomea ja muut Pohjoismaat erityisesti niiden asutuskeskukset ovat jääneet säätilan ulkopuolelle.

Lisäksi Tanskan ja Pohjois-Saksan yllä pyörii matalapaine, joten siellä tuulivoimalat tuottavat täydellä höökillä sähköä.

 

[Griffin]

Mutta kun siihen voi luottaa kuukausi ja vuositasolla. Sen tuotannon ei tarvitse olla tasaista ollakseen hyödyllistä. Sen tuotannon ei tarvitse olla tasaista jotta se laskisi hintoja. Sen tuotannon ei tarvitse olla tasaista että se saataisiin hyötykäyttöön. Vuositasolla siihen voi luottaa, sen varaan voi hyvin tehdä tuotantoennusteita ja laskea, paljonko tuulivoimaa saadaan vuodessa teollisuuden ja kotitalouksien käyttöön.

Kyllähän sitä tasaista tuotantoa on pakko olla, varsinkin talvella, ja nyt on onneksi OL3
Jos oltaisiin vain tuurivoiman varassa, niin melko ongelmallista olisi.
Eikä se teollisuuskaan tykkää, jos joudutaan pistämään tuotanto seis välillä, kun ei tuule tai rupelit on jäässä.
Tällähetkellä tilanne on siitä hyvä, että tuurivoiman jatkuvaa sahaamista pystytään toistaiseksi auttamaan vesivoimalla, kun oli märkä syyskesä / syksy ja vesialtaat olivat piripinnassa..

 

[B12]

Suomessa vain korkeuserot ja purot niin onnettomia, että vesivoimasta ei saa oikein kunnolla potkua. Imatralla Suomen suurin ja teho 192MW. Ikivanha Hooverin pato teho 2000MW. Kolmen rotkon pato 22500MW.

Suomen oloissa kunnollista perusvoimaa ei saa kuin ydinvoimasta.

 

[Grez]

Kolmen rotkon pato 22500MW.

Saiskohan suomeenkin rakennettua tuollaisen padon, jos täälläkin siirrettäisiin 5,4* miljoonaa ihmistä patoaltaan tieltä

*(Siis 1,4M jo siirretty, mutta ehkä 3-4M vielä tarvitsee siirtää)

 

[B12]

Kolmen rotkon pato on ihan järjetön ja liian iso kaikin tavoin, mutta Kiinan suuruudenhulluutta kuvastaa. Ihan hydro-puolen ihmisten kanssa asiasta joskus juteltiin, kun tehtiin turbiineja yhteen pieneen alumiinitehtaan voimalaan. Olikohan 5x17MW Francis. Putouskorkeus 250m, mikä aika paljon Francis-turbiinille.

 

[B12]

Onhan tuo ihan käsittämätön kokoinen laitos, kun maailman suurin ydinvoimala tuottaa 8 212 MW. Voisikohan tuollainen edes teoriassa tuottaa koko Suomen sähköntarpeen vai tuleeko ongelmaksi siirtoyhteydet?

Siis tuo pato paskoi vesistöt ja luonnon, ajoi miljoonia ihmisiä kodeistaan, joki on kuravettä ja pato kerää lietettä hullun lailla. Vesi painaa niin paljon, että aiheuttaa maanjäristyksiä, pato halkeilee ja todennäköisesti sortuu joku päivä ja hukuttaa miljoonia. Kiinalaisella laadulla tehty ennätysnopeasti. Turbiineja oli tekemässä kaikki maailman isot nimet, sillä kukaan ei yksin pystynyt. Ei tuollaisia pitäisi edes tehdä.

Hydro-miesten mukaan olisi pitänyt olla kolme pienempää patoa joen varrella.

 

[HTK12]

Onhan tuo ihan käsittämätön kokoinen laitos, kun maailman suurin ydinvoimala tuottaa 8 212 MW. Voisikohan tuollainen edes teoriassa tuottaa koko Suomen sähköntarpeen vai tuleeko ongelmaksi siirtoyhteydet?

Helposti, eihän siirtoyhteydet mikään ongelma ole, rakentaa vaan riittävän monta linjaa. Tuollaisen ongelmat on se miten ison alan se peittää alleen ja sen ympäristövaikutukset. Ei tuollainen pato ole mikään ympäristöteko.

 

[Griffin]

Helposti, eihän siirtoyhteydet mikään ongelma ole, rakentaa vaan riittävän monta linjaa. Tuollaisen ongelmat on se miten ison alan se peittää alleen ja sen ympäristövaikutukset. Ei tuollainen pato ole mikään ympäristöteko.

Kyllähän se on, ei tuota samanlaista jätettä, kuin esim hiilenpoltto, saman energiamäärän saamiseksi...

 

[takomo]

Tää on kyllä hämmentävää kun kuulemma (palstan erehtymättömien tuulivoimatietäjien mukaan) tuulivoimaa ei saada koskaan silloin kun sitä tarvitaan. Nyt sähköä tarvitaan ja sitä saadaan myös tuulivoimasta. Tavaraa tosiaan tulee jopa OL3:n verran samalla kun pohjanmaalla on lähes 40 asteet pakkaset. Tai viime yönä tuulivoiman tuotanto oli jopa tuplat mitä OL3. Eli lähes 3200 MW.

Suomessa näyttää nyt olevan varsin kompakti korkeapaineen alue, joka ei ole edes kovin korkea. Sellaisen reunamilla kyllä tuulee: Suomenlahdella ja Itämerellä aika kovaakin.

 

[HTK12]

Kyllähän se on, ei tuota samanlaista jätettä, kuin esim hiilenpoltto, saman energiamäärän saamiseksi...

On niitä muitakin mittareita kuin pelkästään ilmansaasteet asialle onko se ympäristöystävällistä vai ei. Tuo kolmen rotkonpato peitti ihan mielettömän määrän maata alleen. Yleisesti ottaen vesivoima on ympäristöteko, mutta tuo ei kyllä ole.

 

[Griffin]

On niitä muitakin mittareita kuin pelkästään ilmansaasteet asialle onko se ympäristöystävällistä vai ei. Tuo kolmen rotkonpato peitti ihan mielettömän määrän maata alleen. Yleisesti ottaen vesivoima on ympäristöteko, mutta tuo ei kyllä ole.

Eikö siellä ole maata, mitä peittää? Sehän on iso maa! Ainut jonkinlainen ongelma on, jos se ottaa ja romahtaa yllättäin, mutta eihän tuo ole vielä romashtanut. . Saadaahan siitä paljon sähköä, minimaallisin päästöin, jos kestää vielä esim 10 vuotta, ennenkuin romahtaa..

Voitaisiin noita Suomenkin altaita lisätä ja isontaa.. Asutusta voidaan kyllä siirtää. Yhtiöt voisivat ostaa asukkaat pois.

Isoon altaaseen voitaisiin rakentaa sitten vaikka tuulipuisto lisäksi..

 

[HTK12]

Eikö siellä ole maata, mitä peittää? Sehän on iso maa! Ainut jonkinlainen ongelma on, jos se ottaa ja romahtaa yllättäin, mutta eihän tuo ole vielä romashtanut. . Saadaahan siitä paljon sähköä, minimaallisin päästöin, jos kestää vielä esim 10 vuotta, ennenkuin romahtaa..

Voitaisiin noita Suomenkin altaita lisätä ja isontaa.. Asutusta voidaan kyllä siirtää. Yhtiöt voisivat ostaa asukkaat pois.

Isoon altaaseen voitaisiin rakentaa sitten vaikka tuulipuisto lisäksi..

Edelleen on paljon muitakin mittareita sille mikä on ympäristöystävällistä ja mikä ei. Asiantuntijat tuosta varoittelivat jo aikoja sitten ennen rakentamisen aloittamista ja nyt jo Kiinakin myöntää ne ympäristöongelmat.

Suomessa ei voi järkevästi laajentaa/rakentaa lisää vesivoimaa. pl. pumppuvoimalat.

 

[Grez]

Vesivoiman rakentamisessa tosiaan on se ongelma, että siitä ei saa kannattavaa ellei ole olemassa olevaa "perusrakennetta", jota voi hyödyntää. Eli siis esimerkiksi luonnon muovaama alue tai jollekin toiselle turhaksi jäänyt kaivos. Kyllähän periaatteessa pohjanmaan lakeuksillekin voisi rakentaa vesivoimalan, mutta korkeuseron ja altaiden rakentaminen tyhjästä olisi aivan liian kallista.

 

[Vertigo]

Eikö siellä ole maata, mitä peittää? Sehän on iso maa! Ainut jonkinlainen ongelma on, jos se ottaa ja romahtaa yllättäin, mutta eihän tuo ole vielä romashtanut. . Saadaahan siitä paljon sähköä, minimaallisin päästöin, jos kestää vielä esim 10 vuotta, ennenkuin romahtaa..

En tiedä ootko huomannut, mutta yleensä jokilaaksoissa on ollut historiallisesti paljon asutusta, luontoa ja viljelymaata, koska siellä menee se joki mistä saa vettä, mahdollisesti muuten kovin karussa ympäristössä, lisäksi se joki toimii hyvänä kulkuväylänä. Eli jos siihen jokeen lätkäistään pato niin sen patoaltaan alle todennäköisesti jää verrattain paljon asutusta/luontoa/viljelymaata. Karrikoituna esimerkkinä että onhan Egyptissäkin lääniä vaikka hurumykket, mutta Niiliin kun lätkäisee ison padon niin sinne alle ei jää ne tyhjät aavikkoalueet mitä on vaikka kuinka paljon, vaan nimenomaan just ne asmiskelpoiset alueet...

 

[chrisekh]

Siinä Kiinan padossa on kuitenkin nähdäkseni se hyvä puoli että 200 vuotta hajoamisensa jälkeen luonto on ennallistunut. Samaa ei voi sanoa hiilen polton kanssa.

 

[Gespard]

Siinä Kiinan padossa on kuitenkin nähdäkseni se hyvä puoli että 200 vuotta hajoamisensa jälkeen luonto on ennallistunut. Samaa ei voi sanoa hiilen polton kanssa.

Hieno kuulla että sukupuuttoaalto korjautuu 200 vuodessa. Tässähän voi paahtaa menemään sitten ihan millä tahansa energiamuodolla. Kloonataan vaan kuolleet lajit DNAsta.

Edit: kannattaa tutustua sellaiseenkin asiaan kuin geneettinen monimuotoisuus.

 

[HTK12]

Siinä Kiinan padossa on kuitenkin nähdäkseni se hyvä puoli että 200 vuotta hajoamisensa jälkeen luonto on ennallistunut. Samaa ei voi sanoa hiilen polton kanssa.

Samalla logiikalla se hiilenpoltosta vapautunut hiilikin on sitoutunut takaisin 200v polton lopettamisen jälkeen. Ei ne asiat ihan näin yksinkertaisia ole.

 

[Paapaa]

Ilmeisesti veden pumppaaminen esim. aurinko tai tuulivoimalla johonkin altaaseen varastointia ja tarvittaessa juoksutusta vesivoimalan läpi ei ole energiatehokasta. Tuolloinhan se toimisi ikäänkuin akkuna?

On järkevää jos tarkoitat tälaisia pumppuvoimalaitoksia.

Pumppuvoimalaitos – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Pumppuvoimalaitoksia voi tulla Suomeenkin jos hinnanvaihtelut kasvavat:

Energiatekniikan tohtori, Lapin ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yliopettaja Petri Kuisma näkee pumppuvoimalat hyvinä ratkaisuina sähköpulaan.

– Pitkässä juoksussa nämä pumppuvoimalaitokset näkyvät tavalliselle kuluttajalle sähkön hinnan laskuna tai siinä, että hinta palaisi tasolle, jossa se oli ennen Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäyssotaa, Kuisma kertoo.

Pumppuvoimalaitokset voisivat näkyä tavalliselle kuluttajalle sähkön hinnan laskuna – Kemijoki oy pohtii miljardien investointia

Kemijoki oy:n voimaloiden sijoituspaikoiksi on mietitty Rovaniemeltä pohjoiseen Kemijoen pääuoman, Porttipahdan tekojärven ja Kemijärven alueita. Pumppuvoimalaitokset eivät ole keksintönä uusi.

yle.fi

Vähän oudosti selitetty mielestäni. Koska tuon vaikutus olisi nimenomaan vaihteluiden tasaaminen, ei kaiken hintatason laskeminen. Eli halvat hinnat kallistuisivat ja kalliit halventuisivat. Mitä enemmän on tarjolla nollahintaista tuulivoimaa, sitä varmemmin sitä aletaa hyödyntää esim. juuri energian väliaikaisessa varastoinnissa.

 

[HTK12]

Pumppuvoimalaitokset voisivat näkyä tavalliselle kuluttajalle sähkön hinnan laskuna – Kemijoki oy pohtii miljardien investointia

Kemijoki oy:n voimaloiden sijoituspaikoiksi on mietitty Rovaniemeltä pohjoiseen Kemijoen pääuoman, Porttipahdan tekojärven ja Kemijärven alueita. Pumppuvoimalaitokset eivät ole keksintönä uusi.

yle.fi

Vähän oudosti selitetty mielestäni. Koska tuon vaikutus olisi nimenomaan vaihteluiden tasaaminen, ei kaiken hintatason laskeminen. Eli halvat hinnat kallistuisivat ja kalliit halventuisivat. Mitä enemmän on tarjolla nollahintaista tuulivoimaa, sitä varmemmin sitä aletaa hyödyntää esim. juuri energian väliaikaisessa varastoinnissa.

No se riippuu vähän miten asiaa katsoo. Tuotantoa ajetaan alas kun hinta on liian matalalla, jos varastoimalla nostetaan kulutusta kun hinta uhkaa tippua niin alas että tuotanto ei olisi kannattavaa voi se hyvin laskea energian hintaa. Kuvitteellisessa tilanteessa kulutusta olisi 10 000 MW ja tuotantoa tarjolla kovan tuulen johdosta 12 000MW. Tuulivoimaloita pysäytetään, koska hinta menisi miinukselle. Jos tuossa tilanteessa voidaan erinäisiin varastoihin varastoida vaikka tuo 2 000MW tuotantoa ei ajeta alas. Seuraavana päivänä tuotantoa on vain 9 000MW ja kulutusta 10 000 MW voidaan varastoista vapauttaa edellisenä päivänä varastoitua energiaa. Ilman varastointia energian hinta olisi luultavasti ollut kalliimpi kun katsotaan hintaa näille kahdelle päivälle. Toki tuo riippuu miten kustannustehokasta se varastointi on ja miten paljon ylimääräistä energiaa on tarjolla.

 

[chrisekh]

Samalla logiikalla se hiilenpoltosta vapautunut hiilikin on sitoutunut takaisin 200v polton lopettamisen jälkeen.

Jaa niinku takaisin oljyksi ja sitten valuu maanalle?

 

[HTK12]

Jaa niinku takaisin oljyksi ja sitten valuu maanalle?

Kuka tässä nyt mistään öljystä on puhut?

 

[chrisekh]

Kuka tässä nyt mistään öljystä on puhut?

No kerro nyt sitten kunnolla etta mitenka se oljysta ja kivihiilesta vapautunut co2 sitoutuu uudelleen 200 vuodessa?

 

[chrisekh]

Kuka tässä nyt mistään öljystä on puhut?

No kerro nyt sitten kunnolla etta mitenka se oljysta ja kivihiilesta vapautunut co2 sitoutuu uudelleen 200 vuodessa?

 

[Paapaa]

No se riippuu vähän miten asiaa katsoo. Tuotantoa ajetaan alas kun hinta on liian matalalla, jos varastoimalla nostetaan kulutusta kun hinta uhkaa tippua niin alas että tuotanto ei olisi kannattavaa voi se hyvin laskea energian hintaa.

Totta, joskus voi olla tuollaisia tilanteita, että negatiivisen hinnan takia tuotantoa ajetaan alas ja tuon vaikutuksen varastointi voi poistaa. Mutta pidemmällä aikavälillä suurin vaikutus kuitenkin on se, että halvat hinnat nousevat ja korkeat laskevat. Tuotannon alasajo negatiivisten hintojen takia on kuitekin suhteellisen harvinaista. Pumppuvoimalat ovat vain välivarastoja, jotka eivät lisää energian tarjontaa sinänsä.

Tuosta jutun kommentista saattaa saada käsityksen, että pumppuvoimaloita vaan kehiin niin kalliit hinnat laskevat, keskihinnat laskevat ja halvat hinnat laskevat. Ja näin ei varmasti ole. Enkä myöskään usko, että noill hinnat laskevat tasolle ennen Venäjän sotaa. Musta se on aika hatusta vedetty kommentti.

 

[ossobucco]

Hieno kuulla että sukupuuttoaalto korjautuu 200 vuodessa. Tässähän voi paahtaa menemään sitten ihan millä tahansa energiamuodolla. Kloonataan vaan kuolleet lajit DNAsta.

Edit: kannattaa tutustua sellaiseenkin asiaan kuin geneettinen monimuotoisuus.

Äläs nyt, ei kai Kiinan suurpato sentään mitään sukupuuttoaaltoa aiheuta. Sukupuuttoaalto on globaali ilmiö, mutta padon vaikutukset paikallisia.

 

[HTK12]

No kerro nyt sitten kunnolla etta mitenka se oljysta ja kivihiilesta vapautunut co2 sitoutuu uudelleen 200 vuodessa?

Edelleen missä tässä puhuttiin öljystä? Puhuit itsekin hiilen polttamisesta. Kasvit sitoo hiiltä itseensä melkoisen määrän 200v aikana. Oletko yhtään miettinyt minkälainen hiilipäästö tuollaisesta kolmen rotken padon alle jättämästä alueesta tulee kun kasvillisuus kuolee ja sen hiili vapautuu siitä sen sijaan, että alue toimisi hiilinieluna, jos puhutaan nyt vaikka metsästä? Ei se veden alle jäänyt alue ole ennallistunut 200v aikana samaan tilaan mitä se oli ennen patoa.

Totta, joskus voi olla tuollaisia tilanteita, että negatiivisen hinnan takia tuotantoa ajetaan alas ja tuon vaikutuksen varastointi voi poistaa. Mutta pidemmällä aikavälillä suurin vaikutus kuitenkin on se, että halvat hinnat nousevat ja korkeat laskevat. Tuotannon alasajo negatiivisten hintojen takia on kuitekin suhteellisen harvinaista. Pumppuvoimalat ovat vain välivarastoja, jotka eivät lisää energian tarjontaa sinänsä.

Tuosta jutun kommentista saattaa saada käsityksen, että pumppuvoimaloita vaan kehiin niin kalliit hinnat laskevat, keskihinnat laskevat ja halvat hinnat laskevat. Ja näin ei varmasti ole. Enkä myöskään usko, että noill hinnat laskevat tasolle ennen Venäjän sotaa. Musta se on aika hatusta vedetty kommentti.

Kyllähän noita tilanteita oli viime vuonnakin jo aika usein nähtävissä, että tuotantoa ajettiin alas kun hinta meni liian matalaksi. Tuulivoiman määrä lisääntyy kohtuu kovalla tahdilla kokoajan, joten kyllähän se pumppuvoima voi keskihintaa hyvin laskea. Paha nyt varmaksi sanoa tietämättä minkälainen hinta sille pumppuvoimalle tulee. Toki halvat hinnat tulisi todennäköisesti nousemaan.

 

[Grez]

Ilmeisesti veden pumppaaminen esim. aurinko tai tuulivoimalla johonkin altaaseen varastointia ja tarvittaessa juoksutusta vesivoimalan läpi ei ole energiatehokasta. Tuolloinhan se toimisi ikäänkuin akkuna?

Se on kyllä kohtuullisen energiatehokasta (luokkaa 70-80% hyötysuhde), mutta kuten sanoin niin sellaisen rakentaminen on liian kallista, jos ei ole olemassa olevaa "perusrakennetta", jota voi hyödyntää. Eli siis esimerkiksi luonnon muovaama alue tai jollekin toiselle turhaksi jäänyt kaivos.

Jos jonnekin pohjanmaan lakeuksille haluaisi 3,9 MWh pumppuvoimalan ja voisi käyttää olemassa olevaa vesistöä ala-altaana, niin 20m pudotuskorkeudella pitäisi rakentaa 20m korkeudelle vesiallas, jossa olisi 0,1 miljardia kuutiota vettä. Eli 10 metrin paksuinen ja 10 neliökilometrin kokoinen vesipatja. Tai 100 metrin paksuinen vesipatja (pudotuskorkeuskin olis sitten keskimäärin 70m) ja 0,3 neliökilometrin pinta-ala.

Luultavasti tuollaisen rakentamista halvemmaksi tulisi hommata Teslalta yksi Megapack.

 

[chrisekh]

Kasvit sitoo hiiltä itseensä melkoisen määrän 200v aikana.

200 vuoden aikana se on lahes plus miinus nolla. Sen mita sitovat kasvaessaan niin vapauttavat madantyessaassaan. Tiedat niita suljenttuja lasipulloja joissa on suljettu kierto. Ei sielta hiilidioksidi lopu 20 vuodessa. En tieda loppuuko koskaan.

Padon murtumisen jalkeen alueelle tulee sama kasvillisuus joka siella oli ennen ja ottaa sen hiilidioksidin kiinni joka vapautui kasvien kuollessa.

 

[HTK12]

200 vuoden aikana se on lahes plus miinus nolla. Sen mita sitovat kasvaessaan niin vapauttavat madantyessaassaan. Tiedat niita suljenttuja lasipulloja joissa on suljettu kierto. Ei sielta hiilidioksidi lopu 20 vuodessa. En tieda loppuuko koskaan.

Padon murtumisen jalkeen alueelle tulee sama kasvillisuus joka siella oli ennen ja ottaa sen hiilidioksidin kiinni joka vapautui kasvien kuollessa.

Ehkä tulee tai sitten ei. Ei hakatut metsätkään ole Euroopassa palanneet. Eroosio voi viedä maa-aineksen padon murtumisen jälkeen kun kasvillisuus ei sitä enää mitenkään sido ja silloin eikä luonto palaudukkaan.

 

[Gespard]

Ehkä tulee tai sitten ei. Ei hakatut metsätkään ole Euroopassa palanneet. Eroosio voi viedä maa-aineksen padon murtumisen jälkeen kun kasvillisuus ei sitä enää mitenkään sido ja silloin eikä luonto palaudukkaan.

Plus et puupelto ei ole edelleenkään metsä. Metsä on monipuolinen ekosysteemi, ja niitä ei palauteta, eivätkä ne palaudu noin vain. Etenkään entisenkaltaisekseen.

 

[KognaK]

Suomi näyttää pörssissä seurailevan Baltian hintatasoa, kun muut Pohjoismaat ja Eurooppa nauttivat puolet halvemmista hinnoista. Onko tämä ollut trendi pidempäänkin?

Eilisaamusta lähtien. Sähköä tuodaan Balttiasta näillä keleillä. Kulutus koputtelee jo 15000MW.

 

[mattix]

Suomi näyttää pörssissä seurailevan Baltian hintatasoa, kun muut Pohjoismaat ja Eurooppa nauttivat puolet halvemmista hinnoista. Onko tämä ollut trendi pidempäänkin?

Johtuu siitä, että muualla pohjoismaissa ja Euroopassa piisaa sähköä lämpimämpien ja tuulisempien kelien takia. Suomi taas tarvitsee kaiken mahdollisen sähkön korkeapaineen helliessä meitä, joten naapurimaiden, tässä tapauksessa Viron hinta määrää myös meidän hintatason.

 

[Gespard]

Meni muuten 15 000 MW kulutus juuri rikki.

 

[Grez]

Suomi taas tarvitsee kaiken mahdollisen sähkön korkeapaineen helliessä meitä, joten naapurimaiden, tässä tapauksessa Viron hinta määrää myös meidän hintatason.

Jos Viron tuonti menisi "tappiin" niin sittenhän meillä olisi jopa kalliimmat hinnat kuin Virossa. Huomennakin näyttää kapasiteetti kuitenkin riittävän kun sekä suomessa että Virossa on ihan samat 30snt+alv hinnat.

 

[Vesiperä]

Seuraavana päivänä tuotantoa on vain 9 000MW ja kulutusta 10 000 MW voidaan varastoista vapauttaa edellisenä päivänä varastoitua energiaa. Ilman varastointia energian hinta olisi luultavasti ollut kalliimpi kun katsotaan hintaa näille kahdelle päivälle.

Kaunis ajatus. Mutta siinä ei tienaa kuin varastoija. Sähkö olisi yhtä kallista kuin tuotanto olisi sen 1000MW liian vähän.

Toki hienoahan se on, että omavaraisuus nousee ja mahdollisiin sähköpulatilanteisiin on hetkellisiä laastareita.

 

[HTK12]

Kaunis ajatus. Mutta siinä ei tienaa kuin varastoija. Sähkö olisi yhtä kallista kuin tuotanto olisi sen 1000MW liian vähän.

Varastonomistaja tienaa vain, kun purkaa varastoa, joten ei sitä voi hinnoitella ihan miten huvittaa. Ulkomaansiirtoyhteydet jne. estää hintaa nousemasta ihan tolkuttomaksi. Jos hinta varastoon ladattaessa oli vaikka 1 snt/kWh ja niin voi hyvin olla kannattavaa purkaa jo vaikka 6snt/kWh hinnalla, riippuen energiavaraston hinnasta, hyötysuhteesta jne. Ei tuollaista kannata pelkkää sähköpulaa varten rakentaa, niitä tilanteita on niin harvoin, ettei pelkästään niissä tilanteissa saa tuosta kaupallisesti kannattavaa. Esim. Fortumilla voisi olla kannattavampaa tarjota sieltä energiavarastosta energiaa kuin käynnistellä Meri-Poria jne. Eiköhän esim. pumppuvoiman osalta ideana olisi purkaa sitä kun päivän hinta on korkeimmillaan ja ladata kun se on halvimmillaan. Vuorokauden aikana vaihtelut osaa olla aika isot.

 

[_j03_]

Tuntuu aika monella unohtuvan että kuulutaan NordPooliin ja meidän hinnat määrittelee pitkälti Saksan ja muiden hienojen kehitysmaiden hiili/kaasuvoimaloiden käynnistykset eikä Suomen sisäiset markkinat.

 

[HTK12]

Tuntuu aika monella unohtuvan että kuulutaan NordPooliin ja meidän hinnat määrittelee pitkälti Saksan ja muiden hienojen kehitysmaiden hiili/kaasuvoimaloiden käynnistykset eikä Suomen sisäiset markkinat.

No sittenhän meillä olisi eilen pitänyt olla negatiivinen hinta useamman tunnin.

 

[Master_Of_Disaster]

Kuinka paljon noissa kapasiteeteissa on löysää, ts. varmuuskerrointa?

Kun tuolta pohjoisesta Ruotsista tänne suuntaan ois kapa 1200MW, niin reilu kymmenen pinnaa enemmän sieltä tulee melkein koko ajan, mitä välillä seuraillut.

 

[Grez]

Periaatteessa jos tossa linjassa pystyy perus kesäpäivänäkin kun lämpötila on 25°C siirtämään 1,2 GW niin luultavasti tällä hetkellä pystyisi siirtämään reilusti enemmänkin kuin tuon 1,34 GW

Muuntoasemat sun muut voi sitten rajoittaa enemmän.