Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[B12]

Ruotsissa tuulivoima vastatuulessa. Investoitu kovasti ja saatu sähkön hinta romahtamaan tuulisella säällä.

Ruotsin tuulivoimayhtiöistä osa talouskurimuksessa – tämän takia vihreä siirtymä on joutunut maassa vastatuuleen

Nopea rakennustahti on puhaltanut katteen tuulivoimatuotannolta taivaan tuuliin.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Sandströmin mukaan yleisesti katsoen suuri osa Ruotsin tuulivoima-alasta on taloudellisissa vaikeuksissa.
Ongelmat johtuvat professorin mukaan osaltaan siitä, että yhtiöt ovat laajentuneet yhtä aikaa laskevien sähkönhintojen aikaan. Monen voimalan samanaikainen tulo markkinoille on laskenut sähkön myyntihintaa.
Kauppakorkeakoulun tietokannassa on noin 3 500 tuulivoimalaa, joista ainakin tuhat voimalaa sijaitsee konkurssikypsissä tuulivoimapuistoissa. Kaikkiaan maassa on noin 5 200 tuulivoimalaa.

 

[Shajk]

Kiinnostaisi tietää kuinka suuri osa PPA sopimuksista ovat ns. Baseload ppa..

Olin ymmärtänyt ettäPPA sopimukset helpottavat rahoituksen saantia koska ne tuo varmuutta tuloihin, mutta nämä baseload PPAt eivät tuo sitä. Ovatkohan pankit/sijoittajat ymmärtänyt mihin ne ovat laittaneet rahansa?

 

[KognaK]

Ruotsissa tuulivoima vastatuulessa. Investoitu kovasti ja saatu sähkön hinta romahtamaan tuulisella säällä.

Ruotsin tuulivoimayhtiöistä osa talouskurimuksessa – tämän takia vihreä siirtymä on joutunut maassa vastatuuleen

Nopea rakennustahti on puhaltanut katteen tuulivoimatuotannolta taivaan tuuliin.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Paitsi sähkönhinta ei ole laskenut Ruotsissa, päinvastoin. Veikkaisin että nuo mainutut baseload PPA sopimukset ovat käyneet todella kalliiksi viime aikoina.

Sweden wind farm highlights risk with baseload PPAs

“Several wind power producers are stuck with baseload PPAs, which are also signed at significantly lower electricity price levels than today,” said Christian Holtz, analyst at consultancy Merlin & Metis. “For many of these, it must have been really expensive to buy electricity at spot prices...

www.montelnews.com

 

[rock]

Suomessa on huomattavasti Ruotsia vähemmän ns. muun markkinan ulkopuolelta tulleita toimijoita tuulivoimabisneksessä ja iso osa niistä saa vielä valtion tukiaisia joitakin vuosia mikä käytännössä varmistaa tulot ja kannattavuuden ja jättää jälkeen velattoman puiston (jos asiat on hoidettu fiksusti). 2018 jälkeen on toki rakennettu paljon ihan markkinaehtoista kapasiteettia, mutta ison osan niistä omistaa joko isot toimijat tai Mankala-ketjut. Käsittääkseni noita PPA sopimuksella tuotantonsa myyneitä puistoja on vähemmistö Suomessa. Se mikä osuus niistä on baseloadia on sitten vielä suurempi mysteeri ja yrityssalaisuus.

 

[maxion]

Ja eihän ne myllyt katoo vaikka firma tekee konkkaa, joku ne ostaa silti. Huonoa rahoittajille, muttei muille.

 

[Pezqu]

Ööh, ei sillä että ero on iso, mutta miten on mahdollista, että huomenna Suomen aikaa klo 01–02 Suomesta Viroon (FI->EE) siirtyy 401,0 MWh/h (ja samaan aikaan Virosta Suomeen siirto on nolla), mutta

kuitenkin Virossa on samalla tunnilla alempi hinta?!

Siis tokihan Ruotsista Suomeen tulee samaan aikaan linjat kuumana sähköä, mutta eikö Virossa hinta pitäisi olla sama, tai kalliimpi, kuin Suomessa jos suunta on että sinne menee sähköä.

edit. P.S. Siis tokihan tähän on varmasti joku looginen blokkitarjouksin liittyvä yms. monimutkaisempi selitys, ja lopputulos on sinänsä oikein, mutta eikö pääsääntöisesti logiikka pitäisi kuitenki olla että:
- jos Virossa on halvempi hinta kuin Suomessa, sieltä siirtyy Suomeen sähköä (jos kapasiteettia on)
- ja Viron hinta erkanee halvemmaksi kuin Suomen hinta vasta, jos EE-->FI siirtokapasiteetti on kokonaan käytössä eikä halvempi energia pysty virrata Suomeen. Toki näin tapahtuu käytännössä ei koskaan; lähinnä kyse (ehkä 5 % ajasta?) siitä että EE-->FI siirtyy sähköä, jotta Suomen hinta ei pomppaisi (EE ja FI hinta tällöin sama). Saako nyt laittaa foliohatun päähän

 

[Shajk]

Onpas erikoinen tilanne!

 

[takomo]

Ja eihän ne myllyt katoo vaikka firma tekee konkkaa, joku ne ostaa silti. Huonoa rahoittajille, muttei muille.

Mitä konkurssi merkitsee maanomistajalle, jolle myllyn paikasta pitäisi maksaa vuokraa?

 

[tietokonerikki]

Mitä konkurssi merkitsee maanomistajalle, jolle myllyn paikasta pitäisi maksaa vuokraa?

Jos rahaa ei ole, saamatta jääneet vuorkat jäänevät saamatta, elleivät ne ole sovittu ns. etuoikeutetuiksi saataviksi, JOS /kun mylly saadaan myytyä.
Jos joku vanha paska, purkukulut jäänevät maaomistajalle, ellei niille ole jotain vakuutta/vakuutusta konkan varalta. Jos maanomistajlta eurot loppuu sitten kunta ja sitten tarvittaessa valtio. Jotenkin noin se mennee. Tai ei pureta??? Eli saanee vuorkaa vain, jos mylly jatkaa taloudellisesti kannattavaa toimintaa jonkun muun nimissä.
Pakkohuutokaupasta voinee sitten se maanomistajakin huutaa myllyn itselleen eurojen riittäessä, kaikenlaista on myyty 1-eurollakin.

 

[Tonnin Seteli]

Mitä konkurssi merkitsee maanomistajalle, jolle myllyn paikasta pitäisi maksaa vuokraa?

Veikkaan että maanomistaja on kusessa.

 

[rock]

Käsittääkseni myllyjen rakennuttajat joutuvat rahastoimaan jonkin verran varoja purkamista varten joten ei se maanomistaja nyt täysin kusessa ole. Ja tosiaankin on todennäköisempää että konkurssihuutokaupassa myllyille löytyy ostaja. Se, minkälaiseen sopimukseen maanomistaja mahdollisen uuden myllyn omistajan kanssa pääsee on sitten eri asia. Mitään kultakaivoksia nuo tuulivoimapuistojen vuokrasopimukset ei ole, mutta toisaalta peittoavat monen muun maankäytöllisen tienaustavan.

 

[tietokonerikki]

Käsittääkseni myllyjen rakennuttajat joutuvat rahastoimaan jonkin verran varoja purkamista varten joten ei se maanomistaja nyt täysin kusessa ole. Ja tosiaankin on todennäköisempää että konkurssihuutokaupassa myllyille löytyy ostaja. Se, minkälaiseen sopimukseen maanomistaja mahdollisen uuden myllyn omistajan kanssa pääsee on sitten eri asia. Mitään kultakaivoksia nuo tuulivoimapuistojen vuokrasopimukset ei ole, mutta toisaalta peittoavat monen muun maankäytöllisen tienaustavan.

Olis mielenkiintoista tietää enemmän noista rahastoista ja miten he niitä rahastoituja eurojaan sijoittavat.
-Myllyn ikä ja teho/kunto vaikuttanee paljon sen myyntihintaan.
Onhan niitä jo purettu ja ainakin yhden (oliko linkki netissä?) kohdalla kiinnitin huomiota, että se kallis ja kookas purettava eli myllyn betoniantura siinä jätettiin purkamatta sanottiin, että se maisemoidaan. Tarkoittanee maata päälle?

 

[rock]

Yleensä pienempien laitosten osalta se tarkoittaa jotain sulkutiliä mille kerääntyy erittäin maltillista korkoa, ydinvoimallahan on sitten yhteinen iso rahasto missä taitaa tällä hetkellä pyöriä todella paljon rahaa ja sitä hallinnoi valtio. Se on tarkoitettu että sen varannot riittävät kattamaan ydinvoimaloiden purut sekä puruista koituvat haitat.

Ja maisemointi tarkoittaa nimenomaan tuota.

 

[tietokonerikki]

Yleensä pienempien laitosten osalta se tarkoittaa jotain sulkutiliä mille kerääntyy erittäin maltillista korkoa, ydinvoimallahan on sitten yhteinen iso rahasto missä taitaa tällä hetkellä pyöriä todella paljon rahaa ja sitä hallinnoi valtio. Se on tarkoitettu että sen varannot riittävät kattamaan ydinvoimaloiden purut sekä puruista koituvat haitat.

Ja maisemointi tarkoittaa nimenomaan tuota.

Jotain tollasta mä vähän arvelinkin. Eli 15-vuoden päästä ei euroilla juurikaan pureta? inflaation syödessä ton tilin ostovoimaa ja vois kuvitella, että alunperinkin ollaan purkukuluissa optimisteja (eli alakanttiin). Maanomistaja saa vielä pitää voi isot benonianturat muistonaan ja huomioida niiden muodostamat esteet.
Useinhan ne kyllä simme maan sisään voi jättää, onhan meillä noita sodanaikaisia betonipunkkereitakin. Elleivät sitten kunnan viranomaiset kehitä noista jotain ongelmaa esim. jotain uutta sinne kaavoittaessaan.

 

[Tonnin Seteli]

Maanomistajan turvatun aseman uskon sitten kun näen. Ei ole mitään syytä olettaa, että se kiinnostaisi energiayhtiötä tai sen koommin valtiota.

 

[Shajk]

Maanomistaja voi valita vuokraako vai ei, ja kenelle vuokraa. Sillä tavalla maanomistaja on voinut vaatia purkurahaston perustamista.

Varmaan ei oo kahta samanlaista vuokrasopimusta, ja ne ovat kai osittain salaisiakin. Olen nähnyt sellaisia missä purkurahastoon tehdään vuosittaisia indeksikorotuksia.

 

[B12]

Käsittääkseni myllyjen rakennuttajat joutuvat rahastoimaan jonkin verran varoja purkamista varten joten ei se maanomistaja nyt täysin kusessa ole. Ja tosiaankin on todennäköisempää että konkurssihuutokaupassa myllyille löytyy ostaja. Se, minkälaiseen sopimukseen maanomistaja mahdollisen uuden myllyn omistajan kanssa pääsee on sitten eri asia. Mitään kultakaivoksia nuo tuulivoimapuistojen vuokrasopimukset ei ole, mutta toisaalta peittoavat monen muun maankäytöllisen tienaustavan.

Jotkut pienet talouden kanssa kamppailevat kunnat nimenomaan odottivat kunnan talouden pelastajaa tuulivoimaloiden kiinteistöveroista ja maanvuokrista. Kyyjärvi on yksi esimerkki. Taitaa siellä nyt tuulipuisto olla startannutkin.

joskus katsoin juutubesta dokumentin olikohan usasta, kun siellä maanomistajat olivat oikeasti kusessa pitkin kyliä ruostuvien käytöstä poistettujen tuulimyllyjen kanssa. Ne oli vain jätetty sinne. En muista miksi näin oli käynyt.

Voimalaitoksen mittapuullahan tuulimyllyn käyttöikä on tosi lyhyt, n. 20v. Niitä kun on tuhansia ja taas tuhansia, kierrättämisellekin pitäisi uhrata ajatuksia. Lasikuitu taitaa olla se hankalin. Perustukselle voisi hyvin tehdä uuden myllyn, mutta koot kasvavat koko ajan ja tietysti perustus jää pieneksi. Aikamoista kertakäyttökulttuuria.

 

[rock]

Taitaa olla niin että nykyisin ympäristöluvatkin jo edellyttävät jonkinlaisia purkurahastoja rakennuttajalta. Nykyisinhän myllyjen käyttöikä on pikemminkin lähempänä 30 vuotta kuin tuota kahtakymmentä, koneisto saatetaan isoilta osin uusia noin puolivälissä. Ja on totta että siipien lasikuitu on se hankalimmin kierrätettävä osa.

Ja tosiaankin Suomessakin on jo keissejä missä alkujaan todella vaatimattomat myllyt on purettu ja samalle hyvälle puiston paikalle on rakennettu tilalle isommat, varsinkin perämeren rannoilla tämmöisiä on jo kun alkuperäiset myllyt ovat saavuttaneet käyttöikänsä pään, mutta itse puiston paikka on yksi parhaimpia koko maassa.

 

[Vesiperä]

Jotkut pienet talouden kanssa kamppailevat kunnat nimenomaan odottivat kunnan talouden pelastajaa tuulivoimaloiden kiinteistöveroista ja maanvuokrista. Kyyjärvi on yksi esimerkki. Taitaa siellä nyt tuulipuisto olla startannutkin.

joskus katsoin juutubesta dokumentin olikohan usasta, kun siellä maanomistajat olivat oikeasti kusessa pitkin kyliä ruostuvien käytöstä poistettujen tuulimyllyjen kanssa. Ne oli vain jätetty sinne. En muista miksi näin oli käynyt.

Voimalaitoksen mittapuullahan tuulimyllyn käyttöikä on tosi lyhyt, n. 20v. Niitä kun on tuhansia ja taas tuhansia, kierrättämisellekin pitäisi uhrata ajatuksia. Lasikuitu taitaa olla se hankalin. Perustukselle voisi hyvin tehdä uuden myllyn, mutta koot kasvavat koko ajan ja tietysti perustus jää pieneksi. Aikamoista kertakäyttökulttuuria.

Myllyjen arvioitu käyttöikä 30-40v väliin. Ja ei, vanhalle perustukselle ei uutta myllyä pystytetä. Käyttöikä se on laskettu sillekin.

Joku kun vielä keksis betonin sulattamiseen sopivat aineet että sais betonin jälleen nestemäiseen muotoon niin sais imettyä betonit pois ja löytys tuhansia kiloja metallia kierrätykseen.

 

[noreth]

Myllyjen arvioitu käyttöikä 30-40v väliin. Ja ei, vanhalle perustukselle ei uutta myllyä pystytetä. Käyttöikä se on laskettu sillekin.

Joku kun vielä keksis betonin sulattamiseen sopivat aineet että sais betonin jälleen nestemäiseen muotoon niin sais imettyä betonit pois ja löytys tuhansia kiloja metallia kierrätykseen.

Kyllä suurin osa betonista kierrätetään. Tässä voi pitkä kuljetusmatka olla esteenä.

Kiertotalous - Betoni

betoni.com

 

[tietokonerikki]

Myllyjen arvioitu käyttöikä 30-40v väliin. Ja ei, vanhalle perustukselle ei uutta myllyä pystytetä. Käyttöikä se on laskettu sillekin.

Joku kun vielä keksis betonin sulattamiseen sopivat aineet että sais betonin jälleen nestemäiseen muotoon niin sais imettyä betonit pois ja löytys tuhansia kiloja metallia kierrätykseen.

Joo tosiaan siis arvioitu aika vasta näyttää, betonia voidaan murkata ja uusiokäyttää, mutta kulut ovat niin isot, ettei siihen haluttaisi mennä, ellei ole pakko.
Betoni sinällään on kyllä siitä hyvä, että se vaan kovenee (eli puristuslujuus kasvaa) ajan kanssa, teräkset sitten ovat sen heikkölenkki, eli ne ruostuvat ja turpoavat riittämättömän betonisuojakerroksen takia. Voisi kuvitella, että voita vanhoja perustuksia voitaisiin käyttää hyvällä suunnittelulla uuden osana.

 

[Mukava]

Mitähän on torstaina hintaskaala odotettavissa kun lakkojen takia puuttuu se 1000MW eikä tuulesta ole minkäänlaista apua?

 

[Shajk]

Riippuu kai kuinka iso osa siitä olisi ollut ajossa? Entso-e:ltä voisi yrittää kattoa onko viime viikon tilastot siellä jo, minkälaista ajoa niillä oli viikko sitten..

Edit:
550 MW on lakon piirissä.

Entso-e:n tilastoissa lakon piirissä oleva tuotanto tuotti viikko sitten noin 290 MW... Mutta sieltä puuttuu voimaloita 130MWin edestä.

Huomenna klo 17 lämmityssähkön kulutus on noin 3050MW Forecan mukaan. Torstaina enää 2800MW.
Toisaalta tuulivoimaennuste noin 900MW huonompi.

Eli sää:
+ 250MW
- 900MW
= -650 MW

Lakko: -290MW.

 

[kapiteeli]

Tänään uutisissa kerrottiin, että kaksi eri tahoa suunnittelee sähköpolttoainelaitoksen rakentamista: toinen Haapavedelle ja toinen Nurmekseen.

 

[takomo]

Yleensä pienempien laitosten osalta se tarkoittaa jotain sulkutiliä mille kerääntyy erittäin maltillista korkoa, ydinvoimallahan on sitten yhteinen iso rahasto missä taitaa tällä hetkellä pyöriä todella paljon rahaa ja sitä hallinnoi valtio. Se on tarkoitettu että sen varannot riittävät kattamaan ydinvoimaloiden purut sekä puruista koituvat haitat.

Onko tuulivoimaloiden rahastot suojattu konkurssissa?

Periaatteessa kai vuokrasopimusta voi pitää maanvuokrasopimuksena, ja sen pitäisi pysyä sellaisenaan olemassa myös konkurssissa. Jos konkurssipesä laiminlyö vuokranmaksun, sopimuksen voi purkaa. Jos maalla on uudenkarhea voimala, maanomistajan asema ei välttämättä ole kovin huono mutta jos se on vanha romu, niin tilanne on toinen.

Voimalaa ei tietenkään kannata mennä lunastamaan vaan myydä se huutokaupalla siirrettäväksi pois perustuksineen -ja huutaa itse.

 

[Shajk]

Onko tuulivoimaloiden rahastot suojattu konkurssissa?

Ne ovat nimenomaan konkurssia varten? Jos yhtiö on vielä pystyssä vuokrasopimuksen loppusiivouspykälät velvoittaa siivoamaan jäljet.

 

[rock]

Juurikin näin. Eihän niillä rahastoilla ole juuri muuta pointtia kuin että tilanteessa kuin tilanteessa löytyy jotain varoja millä hoitaa purku. Se että riittääkö ne varat todellisuudessa on eri asia, mutta ainakin näin on parempi kuin ilman mitään varautumista.

 

[TeknoR]

Mistä se johtuu että joinain päivinä sähkönhinta on hyvin tasainen ja sitten toisina päivinä se hyppii edestakas joka joissain tapauksissa hankaloittaa pörssisähkön mukaan sähkönkulutuksen hallintaa, sillä tavalla että halvemmat (tai vastaavasti kalliit) jaksot on lyhyitä, ripoteltu pitkin päivää jne? Ikäänkuin väliin laitettu tarkoituksella hintapiikkejä joiden kanssa toivotaan että ei vähennetä kulutusta, mutta annetaan painaa täydellä sähkönkulutuksella läpi seuraavaan kalliimpaan pidempään (esim 3h) jaksoon.. Varmaan foliohattu alkanu kiristää mutta tuntuu tarkoitukselliselta esim. tekoälyn tuotokselta, tai joltain testaamiselta nuo, että miten kuluttajien ym sähkönkulutus käyttäytyy.

 

[Pluribus]

Mistä se johtuu että joinain päivinä sähkönhinta on hyvin tasainen ja sitten toisina päivinä se hyppii edestakas joka joissain tapauksissa hankaloittaa pörssisähkön mukaan sähkönkulutuksen hallintaa, sillä tavalla että halvemmat (tai vastaavasti kalliit) jaksot on lyhyitä, ripoteltu pitkin päivää jne? Ikäänkuin väliin laitettu tarkoituksella hintapiikkejä joiden kanssa toivotaan että ei vähennetä kulutusta, mutta annetaan painaa täydellä sähkönkulutuksella läpi seuraavaan kalliimpaan pidempään (esim 3h) jaksoon.. Varmaan foliohattu alkanu kiristää mutta tuntuu tarkoitukselliselta nuo.

Todennäköisesti tuolla pyritään maksimoimaan kalliiden tuntien käyttöä.

 

[Hesemonni]

Olisikohan joku läpsäissyt pörssisähkön hintatietoja ja tuulituotantoa samaan graafiin esim. muutaman viime vuoden osalta?

 

[JuhaPekka79]

Mistä se johtuu että joinain päivinä sähkönhinta on hyvin tasainen ja sitten toisina päivinä se hyppii edestakas joka joissain tapauksissa hankaloittaa pörssisähkön mukaan sähkönkulutuksen hallintaa, sillä tavalla että halvemmat jaksot on lyhyitä, ripoteltu pitkin päivää jne? Ikäänkuin väliin laitettu tarkoituksella hintapiikkejä joiden kanssa toivotaan että ei vähennetä kulutusta (ottaen , mutta annetaan painaa täydellä sähkönkulutuksella läpi seuraavaan kalliimpaan pidempään (esim 3h) jaksoon.. Varmaan foliohattu alkanu kiristää mutta tuntuu tarkoitukselliselta nuo.

Useat kaukolämmöntuottajat on jo rakentanu/rakentaa isoja sähkökattiloita tasaamaan "halpaa" hintaa.
Pörssisähkön halvat hinnat öisin talvella on pikkuhiljaa mennyttä aikaa. Kohta ei ole enää halpaa lämmittää parin/kolmenkuution vesivaraajaa "yösähköllä", koska sitä ei enää ole, vaan hinnat tasaantuvat.
Tämä on kai se asia mitä sähköntuottajat tahtovat.

 

[renee]

Mistä se johtuu että joinain päivinä sähkönhinta on hyvin tasainen ja sitten toisina päivinä se hyppii edestakas joka joissain tapauksissa hankaloittaa pörssisähkön mukaan sähkönkulutuksen hallintaa, sillä tavalla että halvemmat (tai vastaavasti kalliit) jaksot on lyhyitä, ripoteltu pitkin päivää jne? Ikäänkuin väliin laitettu tarkoituksella hintapiikkejä joiden kanssa toivotaan että ei vähennetä kulutusta, mutta annetaan painaa täydellä sähkönkulutuksella läpi seuraavaan kalliimpaan pidempään (esim 3h) jaksoon.. Varmaan foliohattu alkanu kiristää mutta tuntuu tarkoitukselliselta nuo.

Tämän black fridayn seurauksena Suur-Savon Sähkön (muistaakseni) edustaja kertoi, että sähkönkulutus ei juuri laske hinnan nouistessa, mutta yllättyi siitä potentiaalista paljonko kulutus voi nousta hinnan ollessa tarpeeksi edullista (negatiivista). Sähkönmyyjä voi kyllä luottaa siihen, että sähköä kulutetaan hinnasta huolimatta lähes saman verran kuin jos hinta on edullinen, kunhan ei ole liian edullinen, eli että kuluttamisesta maksetaan yli kustannusten, silloin löytyy joustopotentiaalia.

 

[Grez]

Todennäköisesti tuolla pyritään maksimoimaan kalliiden tuntien käyttöä.

Tässähän nyt on syy-seuraussuhde päälaellaan. Eli kalliit tunnit tulee siitä kun kulutus on maksimaalinen.

 

[Markkanen]

Onko marras ja joulukuu jotenkin erityisen hankalaa aikaa tuulivoimalle? Jotenkin mutuna heittäisin että aina loppuvuodesta tuulee vähän ja on jäätymisongelmia. Tammikuuhan on taas tuulisin kuukausi.

 

[TeknoR]

Eli kalliit tunnit tulee siitä kun kulutus on maksimaalinen.

Tai ainakin pitäisi olla. Mutta voisiko kyseessä olla lisävoittojen kääriminen siitä että ihmiset ei noteeraa esim. automaatioissa noin lyhkäsiä (1h max) hintapiikkejä, jolloin nämä pitkin päivää ripotellut "kalliitkin" tunnit tulee käytettyä siinä missä halvemmatkin, vaikka syy niiden korkeammassa hinnassa ei perustuisi arvioon kulutuksesta. Joo kuulostaa vähän salaliittoteorialta mutta... jännityksellä odotan sitten kun siirrytään siihen 15 minuutin hinnotteluun...menee kyllä yrittäminen sähkölaskun hillitsemisessä aika mielenkiintoiseksi, kaikki laitteet kun ei tosiaankaan toimi 15 minuutin jaksoissa.

 

[Shajk]

150€ hinnalla näkyy pykälä tarjouskäyrässä, myös 244 - 350 euron kohdalla on pykälä..

Keskiviikkona se klöntti 150 euron ympärillä piti hinnat tasaisina. Torstaina se ei enää riittänyt ja kalliimpaa tuotantoa tarvitaan välillä?

Tai ainakin pitäisi olla. Mutta voisiko kyseessä olla lisävoittojen kääriminen siitä että ihmiset ei noteeraa esim. automaatioissa noin lyhkäsiä (1h max) hintapiikkejä, jolloin nämä pitkin päivää ripotellut "kalliitkin" tunnit tulee käytettyä siinä missä halvemmatkin, vaikka syy niiden korkeammassa hinnassa ei perustuisi arvioon kulutuksesta. Joo kuulostaa vähän salaliittoteorialta mutta... jännityksellä odotan sitten kun siirrytään siihen 15 minuutin hinnotteluun...menee kyllä yrittäminen sähkölaskun hillitsemisessä aika mielenkiintoiseksi, kaikki laitteet kun ei tosiaankaan toimi 15 minuutin jaksoissa.

Ainakin yrityksille nuo tunnin piikit eivät kiinnosta juurikaan. Joskus pitäisi olla kallista viikko tai kaksi ennen kuin mietitään voisiko kulutuksessa jousta vähän.

Pörssiin ei anneta arvioita kulutuksesta eikä tuotannosta, osto- ja myyntimäärät ovat sitovia. Jos joku sähköyhtiö on huvikseen ostanut liikaa, se joutuu myymään ylimääräiset pois intraday markkinalla tai säätösähkönä, luultavasti myyntihinta on sitten alhaisempi ellei sitten muut sähköyhtiöt ostivat liian vähän sähköä. Ei ole ihan helppoa säätää hinta oman mielen mukaan.

 

[kapiteeli]

Onko marras ja joulukuu jotenkin erityisen hankalaa aikaa tuulivoimalle? Jotenkin mutuna heittäisin että aina loppuvuodesta tuulee vähän ja on jäätymisongelmia. Tammikuuhan on taas tuulisin kuukausi.

Tuulivoimayhdistyksen/VTT:n data ei tue tätä mutua, vaan marras- ja joulukuu ovat jopa yhtä hyviä kuin tammikuu. Johtuisiko tämä tuntemus siitä, että
A) Viime vuonna oli poikkeuksellisen huonotuulinen jakso joskus marras-joulukuussa
B) Äkkiseltään katsottuna tämänkään vuoden marras- ja joulukuu eivät toistaiseksi ole olleet kovin hyviä ja jossain vaiheessa Fingridkin taisi rajoittaa myllyjen verkkoon syötettävää tehoa
C) Talvella tuulta vaaditaan enemmän, jotta se pudottaa hintoja.

 

[Paskisti]

Itsekin olen ihmetellyt ettei pörssisähkö laske ollenkaan alle 10snt missään kohtaa. Ei sen tarvi ollakaan koko ajan halpaa muttei ainakaan kahteen viikkoon juuri alle kympin ole käynyt. Täytyy kyllä sanoa ettei sähkölämmittäjän olisi kannattanut jäädä pörssisähköön, kun niitä 8snt kiinteitä tarjouksia oli. Pystyn tasaamaan kulutusta puulämmityksellä mutta ei sitä koko aikaa voi käyttää ja laskin sen varaan että edes yöllä on halpaa.

Onko kellään teorioita miksi hinta pysyttelee koko ajan melko korkealla, vaikka olihan tuossa juuri jotain arvioita että yöllä on kulutusta nostettu ja suunnitelmia nostaa, jolloin sähkö pysyttelee koko ajan korkealla koska kulutustakin on.

 

[Oksa]

Onko kellään teorioita miksi hinta pysyttelee koko ajan melko korkealla, vaikka olihan tuossa juuri jotain arvioita että yöllä on kulutusta nostettu ja suunnitelmia nostaa, jolloin sähkö pysyttelee koko ajan korkealla koska kulutustakin on.

On niitä käyty läpi tässä viime sivuilla aika paljon. Vähäinen tuuli (muuallakin kuin Suomessa), jatkuva lämmityssähkön tarve, Sähkön vienti Ruotsista ja Norjasta muualle kuin Suomeen jne.

 

[Mukava]

Itsekin olen ihmetellyt ettei pörssisähkö laske ollenkaan alle 10snt missään kohtaa. Ei sen tarvi ollakaan koko ajan halpaa muttei ainakaan kahteen viikkoon juuri alle kympin ole käynyt. Täytyy kyllä sanoa ettei sähkölämmittäjän olisi kannattanut jäädä pörssisähköön, kun niitä 8snt kiinteitä tarjouksia oli. Pystyn tasaamaan kulutusta puulämmityksellä mutta ei sitä koko aikaa voi käyttää ja laskin sen varaan että edes yöllä on halpaa.

Onko kellään teorioita miksi hinta pysyttelee koko ajan melko korkealla, vaikka olihan tuossa juuri jotain arvioita että yöllä on kulutusta nostettu ja suunnitelmia nostaa, jolloin sähkö pysyttelee koko ajan korkealla koska kulutustakin on.

Onhan tälläkin viikolla ollut useina öinä alle 10c hintoja?

Kun se tuulivoima puuttuu sieltä myös öisin ~kokonaan kuten nyt viime päivinä niin ei ne hinnat hirveästi laske, etenkin kun pakkastakin on ja lämmitykseen menee kulutusta. viikonloppuna ja ensi viikon alussa sen sitten näkee miten hinnat muotoutuu kun tuulivoimaa tulee taas reilusti.

 

[Pluribus]

Itsekin olen ihmetellyt ettei pörssisähkö laske ollenkaan alle 10snt missään kohtaa. Ei sen tarvi ollakaan koko ajan halpaa muttei ainakaan kahteen viikkoon juuri alle kympin ole käynyt. Täytyy kyllä sanoa ettei sähkölämmittäjän olisi kannattanut jäädä pörssisähköön, kun niitä 8snt kiinteitä tarjouksia oli. Pystyn tasaamaan kulutusta puulämmityksellä mutta ei sitä koko aikaa voi käyttää ja laskin sen varaan että edes yöllä on halpaa.

Onko kellään teorioita miksi hinta pysyttelee koko ajan melko korkealla, vaikka olihan tuossa juuri jotain arvioita että yöllä on kulutusta nostettu ja suunnitelmia nostaa, jolloin sähkö pysyttelee koko ajan korkealla koska kulutustakin on.

Miksi myydä halvalla, jos siitä saa korkeammankin hinnan..? Systeemi näyttää toimivan niin, että hinta maksimoituu aina, kun se on mahdollista. Ainoa poikkeus on erittäin tuulinen sää.

 

[Paskisti]

Arvelinkin tuota tuulivoiman puutetta osasyylliseksi. Näillä hinnoilla ei pörssisähkö kyllä tienaa itteään takaisin kesäkaudella, kun eihän sitä sähköä kulu muutenkaan mihinkään. No tulipahan tämäkin testattua, vaikka vähän arvelutti. Ensi vuonna sitten taas kiinteään soppariin, jos niitäkään enää mihinkään järkevään hintaan saa.

 

[B12]

Arvelinkin tuota tuulivoiman puutetta osasyylliseksi. Näillä hinnoilla ei pörssisähkö kyllä tienaa itteään takaisin kesäkaudella, kun eihän sitä sähköä kulu muutenkaan mihinkään. No tulipahan tämäkin testattua, vaikka vähän arvelutti. Ensi vuonna sitten taas kiinteään soppariin, jos niitäkään enää mihinkään järkevään hintaan saa.

Talvi on vasta alussa. Pörssisähkön hinta voi olla mitä tahansa ja syy voi olla ihan mikä tahansa. Viime talvena oli kaikkien aikojen energiakatastrofi, mutta sähkö oli halpaa lopputalvesta. Nyt on kaikki hyvin, mutta sähkö voi olla superkallista. Ei voi tietää mistään.

 

[Variz]

Nyt on kyllä ollut poikkeuksellisen tuuletonta pitkän aikaa. Paljon pörssisähkön kannattavuuten vaikuttaa tosiaan se miten kulutus painottuu vuodenaikojen mukaan. Jos ei ole sähkölämmitystä, kulutus lienee lähes tasainen läpi vuodessa, ainakin meillä. Silloin keskihinta taitaa pörssisähköllä olla ehdottomasti kaikista paras. Meillä vuoden alusta tähän päivään oma keskihinta alle 4,6snt/kWh marginaaleineen.

Yhtä oikeaa sopimusta ei ole, vaan riippuu täysin omasta kulutuksesta.

 

[vermont]

Viimeisen vuoden-kahden aikana kaukolämmön tuotantoon tullut paljon sähkökattiloita tuulivoiman ja veroedun vuoksi, 40-200MW per kattila tms. Jos näitä olisi vaikka 1GW edestä rakennettu niin toimiiko homma sillä tavalla, että kaukolämpöyhtiöt laittavat joka yölle ostotarjoukset 1GW määrälle rajahinnalla x, jos toteutuu niin hake yms. jäävät polttamatta? Eli tuo käytännössä tekee monesti pohjahinnan kun kiikutaan halvan sähkön ja ehkä 10snt tms. hinnam rajoilla, riippuen mikä kattiloille asetettu rajahinta onkaan. Heippahei, halvat yösähköt.

 

[Sir Lancelot]

Itsekin olen ihmetellyt ettei pörssisähkö laske ollenkaan alle 10snt missään kohtaa. Ei sen tarvi ollakaan koko ajan halpaa muttei ainakaan kahteen viikkoon juuri alle kympin ole käynyt. Täytyy kyllä sanoa ettei sähkölämmittäjän olisi kannattanut jäädä pörssisähköön, kun niitä 8snt kiinteitä tarjouksia oli. Pystyn tasaamaan kulutusta puulämmityksellä mutta ei sitä koko aikaa voi käyttää ja laskin sen varaan että edes yöllä on halpaa.

Onko kellään teorioita miksi hinta pysyttelee koko ajan melko korkealla, vaikka olihan tuossa juuri jotain arvioita että yöllä on kulutusta nostettu ja suunnitelmia nostaa, jolloin sähkö pysyttelee koko ajan korkealla koska kulutustakin on.

Palataanko ensiviikolla, kun rupeaa tuulemaan. T. Pörssisähkö vuoden ja joka kuukausi alle kiinteiden.

 

[Paskisti]

Palataanko ensiviikolla, kun rupeaa tuulemaan. T. Pörssisähkö vuoden ja joka kuukausi alle kiinteiden.

Menikö vielä viime kuukausikin alle 8,2snt? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn kun olen vasta pari kuukautta ollut pörssisähköllä ja marraskuun loppu ja joulukuun alku ollut selkeästi yli tuon 8,2snt käytännössä koko ajan.

 

[Pete88]

Talvi on vasta alussa. Pörssisähkön hinta voi olla mitä tahansa ja syy voi olla ihan mikä tahansa. Viime talvena oli kaikkien aikojen energiakatastrofi, mutta sähkö oli halpaa lopputalvesta. Nyt on kaikki hyvin, mutta sähkö voi olla superkallista. Ei voi tietää mistään.

Eipä tämä alkanut talvi ole toistaiseksi merkittävällä tavalla säiden puolesta poikennut viime talvesta. Oikeastaan kylmäkausi ainakin täällä Jyväskylän seudulla alkoi n. lokakuun puolivälin jälkeen ja ensimmäiset lumet tulivat marraskuun alkupuolella. Pakkasta on kyllä ollut melko yhteisesti nyt muutaman viikon ajan. Siihen nähden sähkön hinta ei mielestäni ole ollut mitään kaoottista, vaikka keskihinta on viimeisen kuukauden aikana kohonnut yli 10 snt. Viime talvena oikeastaan aika pian joulukuun puolivälin jälkeen alkoi tuulla ja lauhtua, joten silloinkin ilman OL3:a sähkön keskihinta pörssissä tuli paljon kohtuullisemmaksi. Jää nähtäväksi miltä loppukuu ja ensi vuoden alku näyttää säiden puolesta. Jos alkaa tuulla, niin keskihinta todennäköisesti laskee.

Jokseenkin jännä homma, että yksittäiset kalliit päivät tai kuukausi saa heti sellaisen mittakaavan, että pörssisopparia noidutaan. Toistaiseksi pörssi on keskihinnaltaan ollut "kallis" vain yhden kuukauden osalta. Se ei vielä koko vuoden keskiarvoa mahdottomasti nosta, vaikka kulutus painottuisi talvikuukausille. Toki jos näin mentäisiin maaliskuulle asti, niin tilanne voi kulutusprofiilista riippuen olla toinen, mutta se jää nähtäväksi.

 

[Grez]

Menikö vielä viime kuukausikin alle 8,2snt? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn kun olen vasta pari kuukautta ollut pörssisähköllä ja marraskuun loppu ja joulukuun alku ollut selkeästi yli tuon 8,2snt käytännössä koko ajan.

No marraskuu oli 8,64 snt/kWh ± kulutusvaikutus. Mulla oli kulutusvaikutus n. -11,6 snt eli loppuhinnaksi tuli -3 snt / kWh.

 

[Vesiperä]

Menikö vielä viime kuukausikin alle 8,2snt? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn kun olen vasta pari kuukautta ollut pörssisähköllä ja marraskuun loppu ja joulukuun alku ollut selkeästi yli tuon 8,2snt käytännössä koko ajan.

Marraskuuhan se vasta halpa olikin kun koko kuun keskihinnaksi tuli muistaakseni hieman alle 4snt 1400kwh kulutuksella. Norjalaiset tarjos kierroksen. Joulukuusta tulossa hieman kalliimpi.

Oma spot-keskiarvo (sis. marginaali)
14,281027 snt/kWh
Oma spot-keskiarvo (ei marginaalia)
14,031027 snt/kWh
Oma spot-hinta (sis. marginaali)
82,7 €
Oma spot-hinta (ei marginaalia)
81,26 €
Spot keskiarvo
14,65 snt/kWh
Kulutusvaikutus %
−4,2 %
Kulutusvaikutus
−0,62 snt/kWh

Kulutus 519kwh 1.12-13.12.