• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
281
No kyllä se vaan on. Alkuperäinen kirjoittaja yrittää kerätä rusinat pullasta. Siirtoyhteydet pitää nähdä kokonaisuutena. SE3 hintakin on maltampi kuin Suomen hinta, joten siirtoyhteydet laskevat hintoja Suomessa. Ilman siirtoyhteyksiä OL3 järjestelmäsuoja olisi pitänyt rakentaa jotenkin muuten, tätäkään hyötyä ei pidä unohtaa.
Niin. Alkuperäinen kirjoittaja: "Siirtolinjoissa onkin se meidän ongelma, me viemme käytännössä lähes joka päivä Viroon ja se epäsuorasti nostaa hintoja, koska sitä halpaa vettä ja kohtuuhintaista
ydinvoimaa siirretään paremmalla hinnalla eteenpäin.
"
Sinä: "Tässä olet yksiselitteisesti väärässä."

Kuten itse kirjoitin pitkään viestiini, tulkitsin niin että AP näki siirtolinjoissa isoimpana ongelmana nimenomaan Viron siirtolinjan. Tähän itse tartuin. Jos haluat pitää kiinni mielipiteestäsi, että on yksinkertaisesti väärin tuomita (kaikki) siirtolinjat, saat tietysti pitää mielipiteesi. Kuten itse yritin tuoda esiin, ei tuo Viron siirtolinja ole mielestäni mitenkään täysin ongelmaton.

Sinänsä keskustelu nykyisistä Viron siirtolinjoista(EstLink1&EstLink2) on toki turhaa, koska ei niitä tietenkään olla katkaisemassa. Tähän liittyen toinkin keskusteluun odotetun Aurora-linjan vastapainoksi, että jos sen lisäksi rakennetaan EstLink3, Aurora-linjan hyöty hinnan alentajana osittain poistuu.

Summarum: Jos se ei siis tullut ilmi, en vastusta tai pidä huonona siirtolinjoja itsessään. Kaavaillun EstLink3 suunnittelua ja rakentamista kuitenkin hidastelisin pelkästään suomalaisesta €-vinkkelistä; rakentakoot enemmän niitä AC-siirtoyhteyksiä Keski-Euroopasta Baltiaan, ja tukeutukoot Keski-Euroopan hintaan, kun muutenkin ovat siihen Continental Synchronous Area -liittymässä (Suomi, Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska muodostavat oman verkkonsa).

P.S. Toivottavasti tässä viestissä nyt ei ollut mitään mihin tarvitsisi tarttua. Jos ehdottomasti haluat, anna mennä; jätän vastaamatta, kun en mitään "murovääntöä" ollut tässä hakemassa. Jos yhtään helpottaa (vaikkei toki pitäisi): en lue puolikaan tietokonerikki -henkilön viesteistä, kun alun viestien luvun jälkeen tuntuu että kyse on vain päättymättömästä paskanjauhannasta.
 
Liittynyt
08.12.2018
Viestejä
1 736
Mikä selittää huomiset kusetushinnat? Mikä nyt on rikki..?
Ei mitään kusetusta. Tiukkaa pakkasta ja tyyntä Pohjois-Pohjanmaalla sekä Länsi-Suomessa. Jos hermostuttaa, niin suosittelen määräaikaista sopimusta.

Karkea nyrkkisääntö, kun ei tuule:
kesällä - hinta +10c päivällä ja +5c yöllä
talvella - hinta +20c päivällä ja +10c yöllä

Joo tota mä olenkin ihmetellyt, monet samatkin hemmot, pitävät hyvänä, että Virosta tuodaan erittäin paljon hiilidioksiidia tuottavaa sähköä, mutta Suomessa tehtynä se muuttuukin huonoksi asiaksi.
Ihan hyvä pointti. Se tarve Viron sähkölle on vähäistä, mutta huippukuormien aikaan erittäin tarpeellista. Olisiko Viron palava kivi on halvempaa kuin kotimainen hiililauhde ja siksi kotimaisia laitoksia on purettu. Ylikapasiteettiä kenties?

Ja kuten edellä todettiin, rusinoita ei napata pullasta. Jos kitisemme Viron yhteydestä, niin Ruotsikin voisi kitistä meidän yhteyksistä.

Ei se nyt ihan yksiselitteisesti noin ole.
Erinomainen postaus, peukku sille :thumbsup:
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
No kyllä se vaan on. Alkuperäinen kirjoittaja yrittää kerätä rusinat pullasta. Siirtoyhteydet pitää nähdä kokonaisuutena. SE3 hintakin on maltampi kuin Suomen hinta, joten siirtoyhteydet laskevat hintoja Suomessa. Ilman siirtoyhteyksiä OL3 järjestelmäsuoja olisi pitänyt rakentaa jotenkin muuten, tätäkään hyötyä ei pidä unohtaa.
Höpö höpö, en minä rusinoita kerää, vaan kerroin sen tosiasian mitä siinä tapahtuu. Enkä siis usko, että niitä siirtolinjoja Viroon poistetaan, toki toivon että uusi Viroon menevän 3-kaapelin valmistuminen kestää ja siinä säästyneillä euroilla kehitettäisiin Suomen sähköomavaraisuutta (ei kyllä hyvältä näytä)

Toinen asia on, sitten se kauanko Ruotsalaisilla säilyy kyky tuoda sitä sähköä Suomeen. Heilläkin on tarve kehittää teollisuuttaan ja vanhoja ydinvoimaloita.

"Todistit" tossa muuten, sen minkä jo kirjotinkin. Eli koska meillä on noi siirtolinjat Ruotsiin, emme tee omaa tuotantoa riittävästi, vaan odotomme että ne ongelmat tulee.
Energian saatavuus on myös huoltovarmuuskysymys. Olet tietysti oikeassa, että Ruotsista tuonti avittaa nyt meitä.
 
Liittynyt
08.12.2018
Viestejä
1 736
Energiaomavaraisuus ei pahemmin porukkaa eikä energiayhtiöitä kiinnostanut, kunnes Putte pisti pelin uusiksi. Kun meiltä päättyi edullinen 1300MW siirtoyhteys ja bioenergian saanti Venäjältä, kolautti sen energiatilannetta aika tavalla.

Sitten alkoikin tulemaan viisaita puheenvuoroja huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. 1980-luvulta lähtien vuoteen 2021 ei paljon sellaisia kuulunut. Jos osaisin, niin hakisin Muropaketin keskusteluista, kuinka moni on omavaraisuutta peräänkuuluttanut. Ei varmasti moni.

EDIT: En minäkään siitä ollut huolissani 2010-luvulla.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Niin. Alkuperäinen kirjoittaja: "Siirtolinjoissa onkin se meidän ongelma, me viemme käytännössä lähes joka päivä Viroon ja se epäsuorasti nostaa hintoja, koska sitä halpaa vettä ja kohtuuhintaista
ydinvoimaa siirretään paremmalla hinnalla eteenpäin.
"
Sinä: "Tässä olet yksiselitteisesti väärässä."

Kuten itse kirjoitin pitkään viestiini, tulkitsin niin että AP näki siirtolinjoissa isoimpana ongelmana nimenomaan Viron siirtolinjan. Tähän itse tartuin. Jos haluat pitää kiinni mielipiteestäsi, että on yksinkertaisesti väärin tuomita (kaikki) siirtolinjat, saat tietysti pitää mielipiteesi. Kuten itse yritin tuoda esiin, ei tuo Viron siirtolinja ole mielestäni mitenkään täysin ongelmaton.

Sinänsä keskustelu nykyisistä Viron siirtolinjoista(EstLink1&EstLink2) on toki turhaa, koska ei niitä tietenkään olla katkaisemassa. Tähän liittyen toinkin keskusteluun odotetun Aurora-linjan vastapainoksi, että jos sen lisäksi rakennetaan EstLink3, Aurora-linjan hyöty hinnan alentajana osittain poistuu.

Summarum: Jos se ei siis tullut ilmi, en vastusta tai pidä huonona siirtolinjoja itsessään. Kaavaillun EstLink3 suunnittelua ja rakentamista kuitenkin hidastelisin pelkästään suomalaisesta €-vinkkelistä; rakentakoot enemmän niitä AC-siirtoyhteyksiä Keski-Euroopasta Baltiaan, ja tukeutukoot Keski-Euroopan hintaan, kun muutenkin ovat siihen Continental Synchronous Area -liittymässä (Suomi, Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska muodostavat oman verkkonsa).

P.S. Toivottavasti tässä viestissä nyt ei ollut mitään mihin tarvitsisi tarttua. Jos ehdottomasti haluat, anna mennä; jätän vastaamatta, kun en mitään "murovääntöä" ollut tässä hakemassa. Jos yhtään helpottaa (vaikkei toki pitäisi): en lue puolikaan tietokonerikki -henkilön viesteistä, kun alun viestien luvun jälkeen tuntuu että kyse on vain päättymättömästä paskanjauhannasta.
Ollaan tästä samaa mieltä, olen kyllä joskus tehnyt niin, että vastaan HTK12 viesteihin editoimalla omaa edellistäni. Aina ei vaan pysty. Muuten sitten vastailen pääosin muille, ja siitä seuraa sitä sun kokemaa "paskanjauhantaa" . Keskusteluun nyt vaan kuuluu jollain tasolla toikin :)

Eniten häiritsee toi tahallinen (en tarkoita sinua) väärinymmärtäminen ja vastatessa viitataan vain siihen osaan viestiä mikä sopii oman ajatusmaailmaan ja jätetään se loppuosa viestistä laittamatta. Joskus tulee niitä turhaan kommentoitua /oikaistua, koska niillä (irrotettuna asiayhteydestään) saadaan toisen kanta näyttämään helposti täysin erilaiselta kuin mitä se on, olet varmaa tämän huomannutkin.
Edit alle: Jos sanotaan siirtolinjat ja heti viitataan Viroon niin, kyllä siinä voi perustellusti olettaa vastaajan ymmärtävän, varsinkin kun hän on pitkään ketjua seurannut.
Eli tossa hyvä esimerkki.

Edit2 @HTK12 : Minusta sähkön pitäisi olla niin halpaa kuin, se on mahdollista. Kuitenkin niin, että kerätään (pitemmällä ajalla tarvittaessa velkaa ottaen) se tarvittava rahoitus niihin uusiin voimaloihin, tämänkin olen jo aiemmin todennut eli en ottaisi vain niitä rusioita.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
27.10.2016
Viestejä
5 290
Niin. Alkuperäinen kirjoittaja: "Siirtolinjoissa onkin se meidän ongelma, me viemme käytännössä lähes joka päivä Viroon ja se epäsuorasti nostaa hintoja, koska sitä halpaa vettä ja kohtuuhintaista
ydinvoimaa siirretään paremmalla hinnalla eteenpäin.
"
Sinä: "Tässä olet yksiselitteisesti väärässä."
Siinä sanottiin siirtolinjojen olevan se ongelma, johon totesin ettei ole. Jos siinä olisi sanottu Viron siirtolinjojen olevan se ongelma, ei siirtolinjojen yleensä niin sitten asia erikseen, mutta ei siinä niin sanottu. Ei voi kerätä niitä rusinoita.

Höpö höpö, en minä rusinoita kerää, vaan kerroin sen tosiasian mitä siinä tapahtuu. Enkä siis usko, että niitä siirtolinjoja Viroon poistetaan, toki toivon että uusi Viroon menevän 3-kaapelin valmistuminen kestää ja siinä säästyneillä euroilla kehitettäisiin Suomen sähköomavaraisuutta (ei kyllä hyvältä näytä)
Selvästi keräät.

"Todistit" tossa muuten, sen minkä jo kirjotinkin. Eli koska meillä on noi siirtolinjat Ruotsiin, emme tee omaa tuotantoa riittävästi, vaan odotomme että ne ongelmat tulee.
Energian saatavuus on myös huoltovarmuuskysymys. Olet tietysti oikeassa, että Ruotsista tuonti avittaa nyt meitä.
Tämä "ongelma" meillä on ollut jo viimeiset 50v, ei nimittäin olla 70-luvulta alkaen olla oltu missään vaiheessa omavaraisia sähkön suhteen. Eli tuonti on avittanut meitä puoli vuosisataa. En tuossa Ruotsin tuonnissa nyt näe mitään tikittävää aikapommia, miksi meidän pitäisi omaa sähkön hintaamme alkaa nostamaan. Itä-naapurin tuontiin tuudittautuminen oli kyllä iso riski joka nyt sitten laukesikin koko Euroopan naamalle. Tuulivoima tekee Suomesta vuositasolla omavaraisen (eli tuotetaan vuodessa yhtä paljon kuin kulutetaan) tai ainakin näin Fingrid arvioi. Eihän se toki tarkoita, että olisimme joka tunti omavaraisia, mutta parempi sekin kuin nykyinen tilanne. Jätit muuten vastaamatta, että piti sen sähkön olla halpaa vai ei? Välillä sanot, että sen on pakko täällä Pohjolassa olla halpaa, että kilpailukyky pysyy. Kuitenkin kohta olet esittämässä toimia, jolla sen hintaa tullaan tuntuvasti nostamaan. Molempia et voi saada, vai kerätääntö taas rusinat?
 
Liittynyt
30.11.2017
Viestejä
1 503
Voisikohan noita pienydinvoimaloita rakentaa yhteistuotantolaitoksiksi, lämmön ja sähkön? Ratkaisisi ongelman kun on kylmä ja tuuletonta. Kesällä kun kaukolämmönkin tarve pienempi niin ei tarvitsisi niillä sähköäkään tehdä kun on muuta sähköntuotanto kapaa tyydyttämään kesäkulutus.
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 362
Voisikohan noita pienydinvoimaloita rakentaa yhteistuotantolaitoksiksi, lämmön ja sähkön? Ratkaisisi ongelman kun on kylmä ja tuuletonta. Kesällä kun kaukolämmönkin tarve pienempi niin ei tarvitsisi niillä sähköäkään tehdä kun on muuta sähköntuotanto kapaa tyydyttämään kesäkulutus.
Kaukolämpövoimaloiksi noita kai on suunniteltu. Sähkön tuotanto turbiineineen vaatii eri luokan paineet ja lämpötilat. Sitten turvallisuusjutut ja hinta pompsahtavat potenssiin n.
 

mineraalimies

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
28.11.2017
Viestejä
6 189
Kiinteä soppari oli kyllä hyvä valinta kun katsoo paljon pörssissä maksaa huomennakin.
Yhden päivän pörssisähkön hinnalla ei ole käytännössä mitään merkitystä. Etukäteen oli tiedossa, että joulu-helmikuu välin saa maksaa kovempaa hintaa, mutta siitä eteenpäin pörssisähkö on keskimäärin puolet halvempaa kiinteähintaisiin nähden, varsinkin jos pystyy keskittämään kulutusta yöaikaan.
 
Liittynyt
08.12.2018
Viestejä
1 736
Kiinteä soppari oli kyllä hyvä valinta kun katsoo paljon pörssissä maksaa huomennakin.
Ajoitus ja kulutusprofiili merkkaavat enemmän kuin koskaan ennen.

Pörssisähkö on kk-tasolla ollut kalleimmillaan samoissa hinnoissa kuin halvimmat 12kk sopimukset. Jos kulutuspainotus on hyvin vahvasti vuorokauden kalleimmissa tunneissa ja/tai talvikaudella, on määräaikainen 6kk tai 12kk ollut hyvä valinta.

Jos taas kulutustaan saa ajoitettua yölle ja talvikauden kulutus ei lähde käsistä kesäaikaan verrattuna, pörssisähköllä säästää.

Ensi keväänä voitaneen tehdä välitilinpäätös ainakin tämän vuoden kesän ja syksyn 6kk ja 12kk määräaikaisten osalta. Veikkaan, että 12kk sopimukset eivät ole pärjänneet pörssisähköön nähden, mutta vahvan talvipainotuksen kuluttajat ~9c/kWh 6kk kiinteillä soppareilla voivat olla lähellä.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
3 528
Tuo viron kokonais kulutus olikin aika pientä. Kokomaa pyörisi melkeen pelkästään tuon siirtoyhteyden varassa. Taitaa osa siirtokapasta päätyä latvian ja liettuankin käyttöön.
Screenshot_20231203_211158_Chrome.jpg
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 267
Ajoitus ja kulutusprofiili merkkaavat enemmän kuin koskaan ennen.

Pörssisähkö on kk-tasolla ollut kalleimmillaan samoissa hinnoissa kuin halvimmat 12kk sopimukset. Jos kulutuspainotus on hyvin vahvasti vuorokauden kalleimmissa tunneissa ja/tai talvikaudella, on määräaikainen 6kk tai 12kk ollut hyvä valinta.

Jos taas kulutustaan saa ajoitettua yölle ja talvikauden kulutus ei lähde käsistä kesäaikaan verrattuna, pörssisähköllä säästää.

Ensi keväänä voitaneen tehdä välitilinpäätös ainakin tämän vuoden kesän ja syksyn 6kk ja 12kk määräaikaisten osalta. Veikkaan, että 12kk sopimukset eivät ole pärjänneet pörssisähköön nähden, mutta vahvan talvipainotuksen kuluttajat ~9c/kWh 6kk kiinteillä soppareilla voivat olla lähellä.
Aika heikosti onnistuu optimointi kun lämmittää ilpeillä.
 

jpp

Liittynyt
07.12.2021
Viestejä
84
Lupaan nyt, vain hyvää hyvyyttäni, että laitan vastaavan graafin myös joulukuun lopussa ja tammikuun sekä helmikuun. Ihan siis vain hyvää hyvyyttäni. En puutu siihen jos sinäkin haluat moista graafia laittaa, tai joku muu. Mutta edelleen se näyttää minusta että sinä hyökkäät jostain syystä minua (sekä ehkä myös sahko.tk sivustoa sekä sen ylläpitäjiä ja tahoja joita se edustaa) vastaan. Pelkästään koska "piruja maalataan seinille" julkaisemalla moisia 100% faktoja sisältäviä tietoja. Mikä minusta menee vainoharhaisuuden piikkiin...
Jos nyt laskee vaikka maltillisen 2000kWh lämmityskustannuksen tälle kuukaudelle siitä tulisi 2000x10,63 = 21 260 senttiä eli 212,60€. Toki kesällä sitten taas halvempaa ja kulutuskin vähäisempää...
Sinun viesti ei sisältänyt 100% faktoja, kun käytit kuukauden lämmityskustannusten laskennassa reilut 2 senttiä (tai reilut 20%) todellista pörssin keskiarvoa korkeampaa hintaa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 267
Oli kyllä, ihan ehdottomasti. Huomista ennen ei ole kulutettu sähköä eikä kuluteta huomisen jälkeenkään, siihen se loppuu

pörssisähkö.jpg
Omalla käytöllä pitäisi lisätä 10% keskihintaan. Kiinteällä voi käyttää sähköä tarpeen mukaan, eikä kellon.
 
Liittynyt
03.06.2022
Viestejä
629
Tarkoitin tässä siis ihan puhtaasti kuluttajien sopimuksia. Yrityksillehän on sitten myynnissä todella eksoottisiakin viritelmiä. Alennuksella myyty PPA voi hyvinkin lyödä leiville. Sanotaan nyt vaikka hypoteettinen tilanne missä tuulivoimalan omakustannehinta on 30€/MWh, markkinahinta on PPA:n myyntihetkellä 40€/MWh ja seuraavan 10 vuoden ennuste näyttää että keskimäärin hinta on välillä 38-45€/MWh niin PPA saatetaan myydä vaikka hinnalla 38€/MWh että saadaan se ostaja huokuteltua matkaan.

Riskiähän siinä otetaan puolin ja toisin.
Palataanpa näihin tuulivoimayhtiöiden PPA-sopimusten riskeihin. Ruotsissa TV4 on selvitellyt tuulivoimayhtiöiden talouslukuja ja todennut, että tutkituista 3500 voimalasta 1000 on konkurssikypsiä:

Helposti hahmotettava tuulivoiman haaste on siinä, että tuulisella säällä hinnat laskevat kaikkien tuottaessa samanaikaisesti. Tässä baseload PPA on voittaja: se takaa sovitun hinnan vaikka markkinahinta olisi mitä. Em. esimerkissä puisto saa 38 €/MWh vaikka markkinahinta olisi alle 10 €/MWh. Lisäksi puisto voi myydä ylijäämänsä pörssissä ja saa siitä markkinahinnan. Esim. 600 MW puisto on voinut myydä vain 180 MW PPAlla ja jättää loput markkinahinnalle. Win-Win.

Varsinainen miina on siinä, miten pahaa myrkkyä vähätuulinen aika on. Jos tuotanto on 10% nimellisestä (ihan tavallista), tässä 60 MW, puiston on hankittava markkinoilta 120 MW täyttääkseen sitoumuksensa. Jos hinta on vaikka 150€/MWh, niin puisto tekee 120 MW teholla tappiota 112€/MWh.

Kassaan tulee 180MW*38€/MWh = 6840€/h mutta hankintaan kuluu 120MW*150€/MWh = 18000 €/h ja omat kulut päälle (60MW*30€/MWh=1800€/h). Tämä ei ole edes patologisin skenaario vaan toistuva tilanne. Jos myllyt seisovat ja markkinahinta on 500€/MWh...

Millaisia PPA-sopimuksia Suomen tuulivoimayhtiöillä on ja miten ne kannattavat?

Ensi vuonna on tulossa Suomen verkkoyhtiöihin huomattava määrä aika isoja akustoja. Näiden markkinafunktiosta ko. yhtiöt kertovat tarkemmin varmasti sitten itse kun niitä alkaa putkahtelemaan.
Kuka ja kenen rahoilla tällaisia akustoja investoi? Ei akustojen pitäminen ainakaan jakeluverkkoyhtiölle kuulu eikä niitä voi verkkoasiakkailta laskuttaa.

No niin, Meri-porin huolto päättyi ja eilen testiajettiin vissiin onnistuneesti. Eli nyt talven läpi Meri-Pori on valmiudessa ajoon mikäli sähkön hinnat kiipeää korkeaksi. \o/
Ensimmäinen "mikäli" näyttäisikin olevan heti huomenna.
 
Liittynyt
14.07.2022
Viestejä
191
Palataanpa näihin tuulivoimayhtiöiden PPA-sopimusten riskeihin. Ruotsissa TV4 on selvitellyt tuulivoimayhtiöiden talouslukuja ja todennut, että tutkituista 3500 voimalasta 1000 on konkurssikypsiä:

Helposti hahmotettava tuulivoiman haaste on siinä, että tuulisella säällä hinnat laskevat kaikkien tuottaessa samanaikaisesti. Tässä baseload PPA on voittaja: se takaa sovitun hinnan vaikka markkinahinta olisi mitä. Em. esimerkissä puisto saa 38 €/MWh vaikka markkinahinta olisi alle 10 €/MWh. Lisäksi puisto voi myydä ylijäämänsä pörssissä ja saa siitä markkinahinnan. Esim. 600 MW puisto on voinut myydä vain 180 MW PPAlla ja jättää loput markkinahinnalle. Win-Win.
En tiedä millaisia PPA-sopimuksia suomalaisilla yhtiöillä on, mutta baseload-PPA:than vaikuttavat juuri siltä mitä monet ovat peräänkuuluttaneet, eli että tuulivoima maksaa säätövoimasta. Näitä siis ehdottomasti lisää. Markkinatalouteen kuuluvat riskit ja jos yhtiöitä menee takamukselleen, niin markkina kyllä korjaa itsensä.
Kuka ja kenen rahoilla tällaisia akustoja investoi? Ei akustojen pitäminen ainakaan jakeluverkkoyhtiölle kuulu eikä niitä voi verkkoasiakkailta laskuttaa.
Energiayhtiöt omilla rahoillaan tai tukiaisilla. Esim. EPV Energia ja Neoen Suomessa. Isossa maailmassa akut ovat erittäin kannattavaa liiketoimintaa esim. Australiassa, jossa ne ovat vieneet markkinoita huippukuormalaitoksilta. Tesla on toimittanut valtavan määrän akkuja Ausseihin juuri tätä varten.
 
Liittynyt
04.02.2017
Viestejä
465
Millaisia PPA-sopimuksia Suomen tuulivoimayhtiöillä on ja miten ne kannattavat?

Kuka ja kenen rahoilla tällaisia akustoja investoi? Ei akustojen pitäminen ainakaan jakeluverkkoyhtiölle kuulu eikä niitä voi verkkoasiakkailta laskuttaa.
Mitä olen kuullut, niin PPA sopimukset ovat yritysten välisiä luottamuksellisia sopimuksia.

Akut ovat hyviä nopeaan säätöön. Vesivoiman yhteydessä säästävät koneistoja kulumiselta. Mm. Fortum käytti jo vuosia sitten.
 
Liittynyt
03.06.2022
Viestejä
629
En tiedä millaisia PPA-sopimuksia suomalaisilla yhtiöillä on, mutta baseload-PPA:than vaikuttavat juuri siltä mitä monet ovat peräänkuuluttaneet, eli että tuulivoima maksaa säätövoimasta. Näitä siis ehdottomasti lisää. Markkinatalouteen kuuluvat riskit ja jos yhtiöitä menee takamukselleen, niin markkina kyllä korjaa itsensä.
Oikeansuuntaista, toki, kunhan ei vain olisi eläkevaroja sijoitettuna tuulivoimaan. Omistajat ja rahoittajat on useinkin eri tahoja:
"Laaksosen mielestä on vain hyvä, että kalliin infrastruktuurin rakentamisen taloudellinen riski ei jää kokonaan esimerkiksi suomalaisten eläkerahastojen kontolle. Hänestä ulkomaista omistusta ihmetellessä saattaa unohtua, että toimintaan liittyy myös taloudellisen epäonnistumisen mahdollisuus."

Näinköhän PPA-hankkeiden riskiprofiilia markkinoidaan oikein:
"...kuin ulkomaisilla suurilla rahoittajilla, joiden taskut ovat syvemmät.
”He saattavat olla tyytyväisiä siihen, jos he saavat kolmen tai neljän prosentin pitkäaikaisen ja vähäriskisen tuoton.”"

Mikään sopimusrakenne ei tietenkään muuta sitä, että säätövoiman tuottamiseen tarvitaan voimalat. Pörssi ei tuota yhtään mitään. Olisi kuluttajien etu, että markkinoilla olisi tarjolla runsaasti kohtuuhintaista säätövoimaa.

Mitä olen kuullut, niin PPA sopimukset ovat yritysten välisiä luottamuksellisia sopimuksia.
Lähtökohtaisesti näin mutta jos osapuolena on pörssiyhtiö, niin lienee välttämätöntä tehdä jonkinlaista selkoa niiden sisällöstä. Usein yhtiöt kertovat niistä vapaaehtoisestikin, esim:
"...annual baseload supply of 1.65 TWh in the period from the beginning of 2021 to the end of 2039."
 
Liittynyt
15.02.2021
Viestejä
1 069
Vaikka Meri-pori oli äsken huollettu ja koeajettu, ei lähtenyt käyntiin tänään. Turbiini ongelmia.

Edit:

Fortum ostaa ID markkinalta korvaavaa tuotantoa. Tällä hetkellä näyttäisi että tämä seidaihdus maksaa reippaasti yli neljännes miljoona euroa jos ne saa laitos käyntiin kello 12. Sen jälkeen jos ne ajaa täydellä teholla tulisi ehkä 150000 euroa voittoa, ja päivä jäisi Teslan verran miinukselle.

Huomenna ajo ei ehkä enää kannata kun Ruotsin puolella Ringhals 4 ajaa täydellä teholla.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
634
Millaisia PPA-sopimuksia Suomen tuulivoimayhtiöillä on ja miten ne kannattavat?
PPA:t ovat yritysten välisiä, ne on tehty OTC:nä eikä niitä siten ole mitenkään noteerattu pörssissä. Yrityssalaisuuden piirissä. Kaikki mitä PPA:sta tuossa tarinoit pitää ihan paikkansa, samoin siitä miten lisätuulivoima kannibalisoi entisestään nykyistä tuulivoimaa, jokainen lisä-MW syö entisten kannattavuutta jos ne rakennetaan samalle hinta-alueelle. Tämän takia en pidä todennäköisenä että Suomeen rakennetaan läheskään sitä määrää tuulivoimaa mitä kaavaillaan ellei tänne tule samassa tahdissa kovasti sähköä kuluttavaa teollisuutta (se kuuluisa vety,alumiini jne.).

Kuka ja kenen rahoilla tällaisia akustoja investoi? Ei akustojen pitäminen ainakaan jakeluverkkoyhtiölle kuulu eikä niitä voi verkkoasiakkailta laskuttaa.
Pääasiassa muutenkin tuotantoa omistavat tahot, jonkun verran ihan uudet riskirahoitusfirmat jotka ovat onnistuneet vakuuttamaan sijoittajat homman kannattavuudesta joka perustuu ihan puhtaasti hintojen koviin heilahteluihin.
 
Liittynyt
30.11.2017
Viestejä
1 503
Vaikka Meri-pori oli äsken huollettu ja koeajettu, ei lähtenyt käyntiin tänään. Turbiini ongelmia.

Edit:

Fortum ostaa ID markkinalta korvaavaa tuotantoa. Tällä hetkellä näyttäisi että tämä seidaihdus maksaa reippaasti yli neljännes miljoona euroa jos ne saa laitos käyntiin kello 12. Sen jälkeen jos ne ajaa täydellä teholla tulisi ehkä 150000 euroa voittoa, ja päivä jäisi Teslan verran miinukselle.

Huomenna ajo ei ehkä enää kannata kun Ruotsin puolella Ringhals 4 ajaa täydellä teholla.
Miten tuo meri-pori voi olla noin paska? Mikähän sen pisin yhtäjaksoinen ajopätkä ollut sen jälkeen kun joutui tehoreservistä pois?
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 362
Tämän takia en pidä todennäköisenä että Suomeen rakennetaan läheskään sitä määrää tuulivoimaa mitä kaavaillaan ellei tänne tule samassa tahdissa kovasti sähköä kuluttavaa teollisuutta (se kuuluisa vety,alumiini jne.).
Alumiinisulattoa ei voi rakentaa "tuurivoiman" varaan. Usein ne on tehty esim vesivoiman äärelle ja tehtaat usein tekevät itse oman (halvan) sähkönsä. Joskus olin sekaantuneena projektiin kun tehtiin turbiineja alumiinisulaton voimalaan. Joku elektrolyysillä tehty vety saattaisi toimia, jos tuottaja sietää pitkät tuotantokatkot tyynellä kelillä.

Akutkin taitavat olla liian kalliita, jotta "osta halvalla ja myy kalliilla" - sähköbisnes toimisi luotettavasti.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
634
Alumiinisulattoa ei voi rakentaa "tuurivoiman" varaan. Usein ne on tehty esim vesivoiman äärelle ja tehtaat usein tekevät itse oman (halvan) sähkönsä.
Joo, tämä pitää ihan paikkansa. Tästä syystä ne ovat lähes yksinomaan Norjassa. Oli minulta vähän huono esimerkki näin aamulla. "vihreän"teräksen tuotanto olisi ollut vähän parempi veto tuohon.

Joku elektrolyysillä tehty vety saattaisi toimia, jos tuottaja sietää pitkät tuotantokatkot tyynellä kelillä.
Vedyn tuotantoon on kehitetty useitakin eri elektrolyysitekniikoita, osa sietää paremmin katkoksia sähkön käyttöön kuin toiset. Eli ainakin osa tekniikoista sopii myös tuulivoimapainotteisille alueille. Tosin prosessin muut kustannukset ovat ainakin tällä hetkellä niin korkeat että vaikka sähkö olisi käytännössä nollahintaista niin ihan heti tuosta ei tule massatuotantoa. Hype on toki juuri nyt vahva.

Akutkin taitavat olla liian kalliita, jotta "osta halvalla ja myy kalliilla" - sähköbisnes toimisi luotettavasti.
Miten sen nyt ottaa. Kyllä sain tuossa laskettua keissin millä löytyi hintaeron breakeven piste, mutta enpä nyt sitäkään voi kertoa. Sanotaanko näin että mitä enemmän systeemissä on tuulivoimaa, sen paremmalta akkujen kannattavuus näyttää, mutta ei se mikään kultakaivos tule olemaan.
 
Liittynyt
08.11.2016
Viestejä
186
Kuka ja kenen rahoilla tällaisia akustoja investoi? Ei akustojen pitäminen ainakaan jakeluverkkoyhtiölle kuulu eikä niitä voi verkkoasiakkailta laskuttaa.
Vähän tulikin jo vastausta, mutta verkkoyhtiöt ei tosiaan laillisesti voi akkuja omistaa tai niihin investoida. Niiltä voi kuitenkin ostaa kapasiteettia. Eli tuotantoyhtiöt&uudet markkinapelurit on akkujen takana. Verkkoyhtiön näkökulmasta ne on vaan uusia liittyjiä sähköverkkoon ja sieltä puolelta vuosi 2024 näyttää erittäin runsaalta ainakin vielä.
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 362
Miten sen nyt ottaa. Kyllä sain tuossa laskettua keissin millä löytyi hintaeron breakeven piste, mutta enpä nyt sitäkään voi kertoa. Sanotaanko näin että mitä enemmän systeemissä on tuulivoimaa, sen paremmalta akkujen kannattavuus näyttää, mutta ei se mikään kultakaivos tule olemaan.
Nämä bisnekset sitten sahaavat omaa oksaansa pidemmällä aikavälillä, koska halpa kallistuu ja kallis halpenee sen seurauksena. Jossakin vaiheessa vaarana on, että muuttuvat sitten kannattamattomiksi, kun heilunta vähenee riittävästi. Sama käy ilmaisen sähkön varaan lasketuille bisneksille, kuten vety. Haiskahtaa vähän sellaiselta siirtymäkauden hommalta. Akkujen elinikäkään ei ole rajaton, eli max yhden akun iän saattaisi bisnes toimia.

2kpl uusia keskikokoisia ydinreaktoreita olisi se mitä Suomi oikeasti tarvitsisi. Nytkin on pakkasta maltilliset 10 astetta, tuulivoima nolla ja tuonti 2000MW.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
634
Nämä bisnekset sitten sahaavat omaa oksaansa pidemmällä aikavälillä, koska halpa kallistuu ja kallis halpenee sen seurauksena. Jossakin vaiheessa vaarana on, että muuttuvat sitten kannattamattomiksi, kun heilunta vähenee riittävästi. Sama käy ilmaisen sähkön varaan lasketuille bisneksille, kuten vety. Haiskahtaa vähän sellaiselta siirtymäkauden hommalta. Akkujen elinikäkään ei ole rajaton, eli max yhden akun iän saattaisi bisnes toimia.

2kpl uusia keskikokoisia ydinreaktoreita olisi se mitä Suomi oikeasti tarvitsisi.
Olen tästä täysin samaa mieltä. Akkujen käyttöikä ja takaisinmaksu aika eivät ole ihan hirveän kaukana toisistaan. Akkujen kohdalla kannattavuutta parantaa hirveästi jos ne laitetaan ainakin näin alkuun säätösähkömarkkinalle missä riittää yksi kunnon trippi ja useammankin kuukauden tuotot on sillä saavutettu. Akkujen kohdalla on totta sama kannibalisaatio kuin tuulivoimassa kun kaikki kuitenkin pelaavat samoilla pelimerkeillä ja markkinoilla.

Mitä tulee ydinvoimaan niin pari kappaletta sellaisia 800MW reaktoreita istuisi markkinaan oikein kivasti. SMR:t tulevat aikanaan kaukolämpöön primääristi, niiden sähkön tuotto tulee olemaan sekundääristä (jos ollenkaan).
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
14 218
Jossakin vaiheessa vaarana on, että muuttuvat sitten kannattamattomiksi, kun heilunta vähenee riittävästi
Se ei ole mikään vaara, vaan ihan normaalia markkinataloutta. Ensin on bisnekselle markkinarako, ensimmäiset firmat tekevät isoa tulosta, tulee enemmän yrittäjiä ja markkinarako kutistuu ja katteet kaventuvat. Mitä pienempi tuottopotentiaali, sitä vähemmän tulee uusia yrittäjiä. Mitä pienempi tuottopotentiaali, sitä enemmän vanhat ja uudet yrittävät parantaa toimintaansa, jotta saavat paremmat tuoton eli teknologia kehittyy.

Eli ei vaara, vaan mahdollisuus.
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 362
Se ei ole mikään vaara, vaan ihan normaalia markkinataloutta. Ensin on bisnekselle markkinarako, ensimmäiset firmat tekevät isoa tulosta, tulee enemmän yrittäjiä ja markkinarako kutistuu ja katteet kaventuvat. Mitä pienempi tuottopotentiaali, sitä vähemmän tulee uusia yrittäjiä. Mitä pienempi tuottopotentiaali, sitä enemmän vanhat ja uudet yrittävät parantaa toimintaansa, jotta saavat paremmat tuoton eli teknologia kehittyy.

Eli ei vaara, vaan mahdollisuus.
Ollaankos nyt siis jo tilanteessa, jolloin se kaavailtu ja odotettu massiivinen tuulivoimakapasiteetin lisääntyminen ei enää tapahdukaan markkinoiden kyllästymisen takia? Eli sähköstä ei saa mitään kun tuulee ja tyynellä saisi, mutta myllyt seisovat? Eli "tuurivoiman" lisäämisessä ei ole enää tuottajille taloudellista järkeä.
 
Liittynyt
30.11.2017
Viestejä
1 503
Ollaankos nyt siis jo tilanteessa, jolloin se kaavailtu ja odotettu massiivinen tuulivoimakapasiteetin lisääntyminen ei enää tapahdukaan markkinoiden kyllästymisen takia? Eli sähköstä ei saa mitään kun tuulee ja tyynellä saisi, mutta myllyt seisovat? Eli "tuurivoiman" lisäämisessä ei ole enää tuottajille taloudellista järkeä.
Pitäisi rakentaa sinne missä tuulivoimaa ei vielä ole. Kotkassa voi hyvinkin tuulla silloin kuin Kalajoessa ei tuule.
 
Liittynyt
12.06.2022
Viestejä
1 369
Jossain vaiheessahan Itä-Suomeen/pohjois-Karjalaan haaveiltiin tuulivoimaa, kun siellä oli väitetysti tuulivarmimpia alueita koko maassa. Ja halpaa lääniä kans.
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
665
:hmm: Miksei ne tänne oo päivittäneet?
On se tuonne päivitetty, tosin tuo kyseinen linkki vie kolmanteen samaan aiheesen liittyvään viestiin. Tuolta sivulta kun katsoo "Related Messages" -kohdasta niin siellä näkyy currently viewing toiseksi uusimmassa ja uusin on neljäs viesti joka on tullut 3.12.2023.
 
Liittynyt
15.02.2021
Viestejä
1 069
Ruotsissa tehoreserviin valmiustaso nostettiin aamulla, Karlshamnin öljyvoimala (600+ MW) voi kahdessa tunnissa lähteä käyntiin mikäli tulee tarve. Torstaihin asti voimassa.

Suomi-Balttia-Ruotsi alueella nyt yhteensä 4500MW tuotantoa pois pelistä.
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
665
Ehkä olisit voinut huomata, että minä kirjoitin viestin 3.12. kello 15:46 suomen aikaa ja tuo neljäs versio on laitettu tuonne 3.12. kello 19:07 suomen aikaa.
Pahus, sitä en hoksannut tarkistaa ja oletin tämän liittyvän vaan siihen miten tuo Nordpoolin UMM viestintä toimii, se kun ei automaattisesti päivitä vaan uusinta settiä näkyviin jos käyttää aiemmin linkattua urlia. Käsi pystyyn virheen merkiksi ja pahoittelut tästä.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
15 542
AK2, 250MW vikaantuu ja tippui pois teollisuuden yhteistuotannosta. Kuinkahan moni muu laitos hajoaa tänään vielä?
Yritin googletella missä maassa ja mikä.
Ilmeisesti AK tulee Alholmens Kraft Ab nimestä, joka Piatarsaaressa ja sillä ilmeisesti kaksi kattikaal AK 1 ja AK 2, joista jälkimmäinen joku monipolttoaine kattila. puu, yhdyskuntajäte ym bio moskaa.
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 074
Ei olisi hyvä mutta siinä olisi sellainen hyvä puoli että jos Suomesta/pohjoismaista kaatuisi nyt yhtäkkiä verkko niin saattaisi hallitus ottaa työnalle uuden ydinvoimalan potkimisen aluilleen. Ei sillä että sellaista nyt pakosti tarvittaisiin mutta asia on hiukan sama kuin maatalouden kanssa että hyvä olla vaikka hiukkasen se maksaakin ylimääräistä,
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
15 542
Ei olisi hyvä mutta siinä olisi sellainen hyvä puoli että jos Suomesta/pohjoismaista kaatuisi nyt yhtäkkiä verkko niin saattaisi hallitus ottaa työnalle uuden ydinvoimalan potkimisen aluilleen. Ei sillä että sellaista nyt pakosti tarvittaisiin mutta asia on hiukan sama kuin maatalouden kanssa että hyvä olla vaikka hiukkasen se maksaakin ylimääräistä,
Ehkä se ydinkiima ei ole niin kova, vaan jos noin kävisi niin ehkä vauhditettaisiin siihen verkon varmuuteen, mutta ymmärtääkseni verkko on ihan hyvässä kuosissa ja meneillään on investointeja jotka parantaa entisestään.
 
Liittynyt
11.09.2018
Viestejä
290
Yritin googletella missä maassa ja mikä.
Ilmeisesti AK tulee Alholmens Kraft Ab nimestä, joka Piatarsaaressa ja sillä ilmeisesti kaksi kattikaal AK 1 ja AK 2, joista jälkimmäinen joku monipolttoaine kattila. puu, yhdyskuntajäte ym bio moskaa.
Oikein. Varsinainen yhteistuotantovoimala: vieressä on paljon metsäteollisuutta (upm sellutehdas, upm saha, billerudkorsnäs paperikone, walkin pahvinjalostustehdas ja mitä lie) joiden kaikkien turhat jakeet muutetaan tuossa kattilassa energiaksi, joka osaltaan käytetään taas ko. tehtaiden prosesseissa.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
233 375
Viestejä
4 106 738
Jäsenet
69 743
Uusin jäsen
VikaWagen

Hinta.fi

Ylös Bottom