TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
www.hs.fi
www.talouselama.fi
Uusia ydinvoimaloita ei vaan ilmesty ihan vuodessa parissa jos kymmenessäkään. Tällä hetkellä historialliseen dataan pohjautuva paras arvio valmistumisaikataulusta on 22 vuotta jos tänään päätettäisiin pyytää ydinenergialain 11 §:ssä tarkoitettua valtioneuvoston periaatepäätöstä uudesta reaktorista.
Keski-Eurooppa ui kyllä paljon syvemmissä vesissä kuin Suomi tai Pohjoismaat. Syynä on se, että ovat rakastuneet maakaasuun ja myös kivihiili on ollut rakastettu voimanlähde. Kannattaa katsoa Yle Areenasta Kaasuputken rakentajat, joka valottaa vähän historiaa kaasun osalta.Tässä mielestäni huomattavasti realistisempi käsitys energiakriisin kestosta. Kovastikin olen itsekin pohtinut, että miten tämä nyt vuodessa korjaantuisi.
Eurooppalaisjohtajalta synkkä arvio energiakriisin kestosta – ”Seuraavat 5–10 talvea ovat vaikeita”
Belgian hallitus suunnittelee lykkäävänsä kahden ydinreaktorin alasajoa. Osa hallituspuolueista on sitä mieltä, ettei se riitä.
Jaa-a, mahtaako olla keskiluokkaa enää jäljellä povatuilla hinnoilla 5-10 vuoden päästä.. tai yhteiskuntia sellaisena kun ne nyt tunnemmeTässä mielestäni huomattavasti realistisempi käsitys energiakriisin kestosta. Kovastikin olen itsekin pohtinut, että miten tämä nyt vuodessa korjaantuisi.
Eurooppalaisjohtajalta synkkä arvio energiakriisin kestosta – ”Seuraavat 5–10 talvea ovat vaikeita”
Belgian hallitus suunnittelee lykkäävänsä kahden ydinreaktorin alasajoa. Osa hallituspuolueista on sitä mieltä, ettei se riitä.
Eikös OL3 ryssinyt ranskalaiset eikä suomalaiset? Vai mistä suurinosa viivästyksistä johtuu? Jos myöhästely ja hidastelu on johtunut laitostoimittajasta niin eikös seuraavan laitoksen voisi tilata joltain muulta ja odottaa että valmista tulee aikataulussa? USA, Etelä-Korea, Japani?Uusia ydinvoimaloita ei vaan ilmesty ihan vuodessa parissa jos kymmenessäkään. Tällä hetkellä historialliseen dataan pohjautuva paras arvio valmistumisaikataulusta on 22 vuotta jos tänään päätettäisiin pyytää ydinenergialain 11 §:ssä tarkoitettua valtioneuvoston periaatepäätöstä uudesta reaktorista.
Kumma että 60-70 -luvulla homma onnistui 10 vuodessa.
Itse veikkaan että erilaiset varastointiratkaisut (ja tuulivoimakapasiteetin kasvaminen moninkertaiseksi) merkittävissä määrissä tulee tapahtumaan ennen seuraavaa ydinvoimalaa Suomeen.
Harmi sinänsä että Fortum ei aikanaan saanut Loviisa 3 lupaa. Voisi olla suomessa Loviisa3 jo työn alla eikä luultavasti edes oltaisi lähdetty Uniperiinkaan. Tosin tiedä häntä jos siinäkin olisi käynyt Hankikivet, mutta jälkimmäinen hyöty oltaisiin silti voitu saavuttaa
Se positiivinen puolihan tässä on, että jos Venäjä olisi odottanut hyökkäystään 2-3 vuotta eteenpäin, niin oltaisiin oltu Eurooppa tasolla oikeasti aivan toivottomassa tilanteessa. Siinä olisi Saksan ja Belgian ydinvoimat jo ajettu totaalisesti alas, sekä kenties muutama muukin. Eli jos nyt ollaan suossa, niin sitten vasta oltaisiinkon suon silmässä ja ankkuri tukevasti jalassa.Tässä mielestäni huomattavasti realistisempi käsitys energiakriisin kestosta. Kovastikin olen itsekin pohtinut, että miten tämä nyt vuodessa korjaantuisi.
Eurooppalaisjohtajalta synkkä arvio energiakriisin kestosta – ”Seuraavat 5–10 talvea ovat vaikeita”
Belgian hallitus suunnittelee lykkäävänsä kahden ydinreaktorin alasajoa. Osa hallituspuolueista on sitä mieltä, ettei se riitä.
No siis tuntuu olevan vaikeeta kaikilla. Hanhikivi 1 projekti aloitettiin 2007, valtioneuvoston periaatepäätös 2009 ja 13 vuodessa ei oltu päästy kovinkaan pitkälle monista syistä, viimeisimpänä Venäläisen laitetoimittajan viivästyksistä johtuen. Silloin kun Loviisa1 ja Loviisa2 rakennettiin, niin Neuvostoliittolaisen laitetoimittajan kanssa saatiin koko prosessi hoidettua 10 vuodessa (tai 6:ssa vuodessa siitä kun rakentaminen aloitettiin)
Kiinnostaisi tietää onko ne tehneet tuon sopimuksen ennen kuin hinnat lähti näin kovaan nousuun vai sen jälkeen. Jos jälkeen, niin sittenhän päättelysi on ihan validi.
En tiedä kuinka pitkiä sopimuksia tekevät, mutta voihan tuo olla vaikka viime vuodelta tai sitä edelliseltä. Pointti siis se, että se on normaali hinta, jolla Fortum laskee tekevänsä riittävästi tiliä. Olisi kyllä ihan kiva tietää nykyinen hintataso, mutta se selvinnee vasta joskus tulevaisuudessa.
www.theice.com
Maakaasun osalta tilanne on se, että Saksa ei todennäköisesti saa sitä rahallakaan tarpeeksi, esim. ihan logistisista ongelmista johtuen. Tosin onhan sama juttu sähkönkin kanssa, eli sähkö voi hyvinkin loppua, maksoi mitä maksoi.Kaasun hinta jatkaa nousuaan keski-Euroopassa. Hinta on noussut 20x (15->300). Alkaa talvi ja totuus selvitä hitaammillekin.
Dutch TTF Natural Gas Futures Pricing
Contracts are for physical delivery through the transfer of rights in respect of Natural Gas at the Title Transfer Facility (TTF) Virtual Trading Point, operated by Gasunie Transport Services (GTS). Delivery is made equally each hour throughout the delivery period from 06:00 (CET) on the first...
125kWh 15€hintaan on tällä hetkellä hyvä diili, onnea vaan "periaattelliseen" vaihtoon jos ja kun hinta tuossa nykyisessä sopparissa nousee.
Etelä-Norja on nykyään vahvasti nettosähköntuoja Ruotsista. Voi olla melko nihkeää alkaa rajoittamaan tuota yhteyttä. Ennen oli toisin.
www.nordpoolgroup.com
Loviisan kakkosreaktorin vuosihuolto päättyy 7.9. ja ykksöreaktorin huolto alkaa 17.9., joten 8.-17.9. välisenä aikana meillä voi olla ennätyksellinen ydinvoimatuotanto. Riippuen milllä teholla OL3:sta ajetaan, niin 4 000 MW ydinsähköteho voi mennä rikki 
Tuulivoimaa on tulossa vuoden 2025 loppuun mennässä niin, että tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on silloin 8 000 MW (nyt hiukan yli 4 000 MW) - tästä maksimitehosta toteutuu joku keskimääräinen teho, en tiedä paljonko se on.
www.tvo.fi
Suomessahan tilanne on varsin hyvä. Jos mietitään viimeisimpiä investointeja, niin tuulivoimaa on tehty kieltämättä paljon lisää ja tullaan tekemään jatkossakin, koska se on halpaa. Tämän lisäksi on investoitu ydinvoimaan yhden reaktorin verran ja toinenkin oli kovasti tulossa, kunnes...Väännetääs nyt kerran vielä rautalangasta: tuulivoima tuottaa x määrän energiaa y hintaan. Tästä voidaan laskea tuulivoimalle hyvin mairittelevan investointikustannuksen x/y, varsinkin kun y on pitkään ollut hyvin voimakkaasti subventoitu ja x lasketaan pidemmän aikavälin summana. Tämä on viimeisen 10-20 vuoden aikana tehnyt muihin energiantuotantomuotoihin investoinnista paljon vähemmän houkuttelevaa, koska ne saattavat maksaa esim. 4y vaikka tuottavat paperilla saman x määrän energiaa.
Harmillisesti tilanne on kuitenkin se, että tuulivoiman x on täysin teoreettinen konsepti, josta ei välttämättä ole mitään iloa silloin kun energiaa oikeasti tarvitaan. Nyt on kuitenkin ympäri Eurooppaa jo kohtuullisen pitkään ja hyvin aggressiivisesti pistetty paukkuja tuurivoimaan muiden, parempien, energiatuotantomuotojen kustannuksella. Pikkuhiljaa tässä alkaa ihmisille kuitenkin valkenemaan, että se tuulivoiman todellinen x ei ole lähelläkään sitä laskennallista x - arvoa, mutta paskat on housussa ja pakkanen kiristyy, joten tässä vaiheessa on liian myöhäistä tehdä mitään.
Mutta onneksi voidaan vierittää koko homma Venäjän niskoille.
Pohjois-Norjasta jos saisi parempaa piuhaa, niin kelpaisi kyllä. Kelpaisi varmasti myös norjalaisille sähköntuottajille.
Hyvä kysymys, olisiko hankala maasto ja pitkät etäisyydet rajalta käyttäjiin syynä, en tiedä. Toisaalta Pohjois-Norjasta on enemmän yhteyksiä Pohjois-Ruotsiin kuin suoraan Suomeen, joten Ruotsin kautta Norjan sähkö pääsee kyllä Suomeen. Tämä siitä syystä, että sekä Norjan että Ruotsin pohjoisosat ovat molemmat nettotuottajia. Eli Pohjois-Ruotsin siirtoyhteyden parantaminen palvelee Suomea myös Norjan sähkön osalta
Isot sähkönkuluttajat etelämmässä, niin ei nähty tarpeelliseksi kun Ruotsin kautta lyhyempi? Rovaniemen pohjoispuolella ei isommin energia-intensiivistä teollisuutta ja pohjoisessa kuitenkin vesivoimaa omasta takaa yms.
No nythän tilanne on jo jonkin aikaa ollut se että tuulivoima ei ole ollut omaa arvoaan houkuttelevampi sijoituskohde kun 2018 jälkeen pystytetyille voimaloille ei ole saanut tukea. Silti niitä edelleen (vaikka tiedetään että parhaat sähkötuotot tulee silloin kun sähkö on ilmaista tai halpaa) rakennetaan - ollaan jo rakentamassa 150% lisää nykyisten rinnalle. Ilmeisesti ne siis tuottavat hintaansa nähden melko kivasti silloinkin kun kysyntää on ja sähköstä maksetaan kohtuullisia hintoja. Muutenhan nuo projektit olisi peruttu kun kyllä investoijat laskea osaa. Itse asiassa syöttötariffiin hyväksyttyjen voimaloiden yhteiskapasiteetti on 2,3GW ja nyt on 4,2GW tuulivoimakapasiteettia, joten jo nyt melkein puolet on rakennettu ilman tukea.
Mitä nämä paremmat energiantuotantomuodot sitten oikein ovat? Itse luonnehtisin enemmänkin että ydinvoimaa on vastustettu ideologisista syistä. Vai tarkoititko että paremmat tuotantomuodot on fossiilisten polttaminen? Vesivoimassa vissiin alkaa olla pitkälti hyödynnetty se mitä on hyödynnettävissä ja monet muut energiantuotantomuodot (vaikkapa aaltovoimalat) ei välttämättä ole vielä hirveän kypsässä kehitysvaiheessa (plus aaltojakin kai on parhaiten silloin kun tuulee)
Finnmarkissa on vähänlaisesti vesivoimaa, Norjan vesivoima on rakennettu lähelle kulutusalueita kun maasto on mitä on. Ja Suomen 400kV kantaverkko ulottuu Rovaniemen korkeudelle. Jos siirtoyhteyksiä rakennetaan tulevan Aurora-linjan lisäksi niin sama suunta niilläkin tulisi olemaan.
Yritystoiminnassa (kuten pääosin omassa taloudessammekin) koko vuoden tulot/ menot ratkaisevat kaatuuko yritys.
news.err.ee
Me vaan tarvitaan sitä säätövoimaa. Turvetta meillä on (jos olis kerätty riittävästi), puuta (sen käyttö lämmittämiseen ei aina ole taloudellisesti järkevää), sitten jää kivihiili ja Öljy mitä voidaan käyttää säätöenergian tuotantoon.
www.entsoe.eu
Suomessa säätöenergiana käytetään lähinnä vesivoimaa ja siirtoyhteyksiä. Noita varavoimaloita käynnistellään aika harvoin. Ei kai vielä ole ollut säätöenergian kanssa suurempia ongelmia, tulevaisuudessa varmaan on, jos rakennetaan pelkkää tuulivoimatehoa tuhansia megawatteja lisää eikä samalla kyetä varastoimaan sitä mitenkään
Sinänsä jos ajatuksena oli että pörssisähkö toimisi kuten tähänkin asti ja valtio maksaisi kaiken yli 20c/kWh menevän sähkön niin kaikki muut kiittäisivät paitsi veronmaksajat. Siinähän voisi näppärästi jokainen sähköntuottaja laittaa sähköpörssiin hinnaksi 5€/kWh ja kiittelisivät matkalla pankkiin kun veronmaksajat kustantaa erotuksen.
Meillä on ongelmana, että silloin kun on maksimikulutus (tarvittaisiin n. 3kpl Olkiluoto 3 voimalaa lisää) on kovat pakkaset ja tuulta on vähän. Eikä taloja voi päästää pakkaselle. Lisäksi täältä viedään sähköä Viron kautta. Emme ole valtiona halunneet sijoittaa siihen (varavoimaloihin), että energiaa olisi paukkupakkasillakin tarpeeksi. Nyt vielä tehtiin päätös, ettei tuoda Venäjältä, joten sekin aukko (Olkiluoto 3 tuotannon kokoinen) pitäisi yhtä-äkkiä paikata.Suomessa säätöenergiana käytetään lähinnä vesivoimaa ja siirtoyhteyksiä. Noita varavoimaloita käynnistellään aika harvoin. Ei kai vielä ole ollut säätöenergian kanssa suurempia ongelmia, tulevaisuudessa varmaan on, jos rakennetaan pelkkää tuulivoimatehoa tuhansia megawatteja lisää eikä samalla kyetä varastoimaan sitä mitenkään
Suomessa säätöenergiana käytetään lähinnä vesivoimaa ja siirtoyhteyksiä. Noita varavoimaloita käynnistellään aika harvoin. Ei kai vielä ole ollut säätöenergian kanssa suurempia ongelmia, tulevaisuudessa varmaan on, jos rakennetaan pelkkää tuulivoimatehoa tuhansia megawatteja lisää eikä samalla kyetä varastoimaan sitä mitenkään
En lukenut viestiä hätäisesti vaan kommentoin että Viron keinot ei suoraan soveltuisi Suomeen.
Virossa valtio taitaa omistaa suurimman osan sähköntuotannosta ja myös raaka-ainetuotannosta (öljyliuske). Tuotantokapasiteettia on riittävästi vientiin asti ja tuotannon hintakin on suunnilleen tiedossa, kun ainoa muuttuva elementti lienee päästöoikeuksien hinta. Millähän hinnalla meinaavat myydä? Joka tapauksessa hyvä asia Suomen kannalta, kun Viro ei enää välttämättä haali niin paljon sähköä Suomesta.
