Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[B12]

Ensi talveksi olisi ihan kiva saada ol3 tulille. Voi olla suht realistinen aikataulu, jos ei isoja vikoja löydy.

 

[Eronto]

Jatketaan uuden säätövoiman tarpeen alun arviointia. Seuraavassa kuvassa on oletettu että vuonna 2050 sähkönkulutus olisi vähemmän kuin aiemmin eli130 TWh joten kasvua olisi 44.4% nykyisestä. Alla olevasta kuvasta nähdään että nyt uutta säätövoimaa tarvittaisiin noin vuonna 2034.

Alla sitten vielä säätövoiman tarpeen alkamisvuosiin, erilaisten arvioitujen sähkönkulutuksien funktiona vuonna 2050, sovitettu käyrä. Sovitus näyttää osuvan melko hyvin, joten siitä voi arvioida vielä tarkemmin ajankohtaa erilaisilla sähkönkulutusten arvoilla.

Wärtsilän kaasumoottorilla voidaan todennäköisesti käyttää myös seosta jossa on osa vetyä ja loppu LNG/maakaasua. Tällä tavalla voitaisiin vedyn alkuvaiheen korkeamman hinnan nostavaa vaikutusta tuotetun sähkön hintaan vähentää. Esim. voitaisiin aloittaa seoksella jossa on 20% vetyä ja kasvattaa sitä sitten 20%:lla vuosittain, jolloin viiden vuoden päästä sitä olisi 100%. Oletettavasti vedyn hinta myös laskee ajan kuluessa.

Näiden fossiilisten polttoaineiden käytössä pitää kuitenkin muistaa että Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035. Aikaa sen toteuttamiseen on 12 vuotta.

 

[tietokonerikki]

NDA kieltää sen tarkemmin kertomasta, mutta sen veran voin valottaa että yhdessä venttiilissä löydettiin vika ja korjataan varmuuden vuoksi muut vastaavat venttiilit laitokselta. Johtuen venttiilien sijainnista systeemissä vain yhtä voidaan operoida samanaikaisesti joten siksi tämä kestää. Parempi tunkata nyt kuin jatkuvasti olla fiksaamassa.

Hyvä, että edes nyt korjataan noi kaikki, toivottavasti ovat testanneet kaikki 3-tieventtiilit (koko säätöalueen osaltakin) yms. etteivät ole jumissa käytön puutteesta eikä ole syöpymiä. Ja varakierrot toimivat.
OT Kerrostaloissakin olis hyvä, joskus testata, että ne varakiertovesipumput toimivat. ja niiden sulkuventiilit avautuvat.

 

[Markkanen]

22.5.2023 otetaan käyttöön jollain tasolla varttitase eli pörssisähkön hinta vaihtuu 15minuutin välein eikä enää tunnin. Ilmeisesti vasta 2025 tämä näkyy kuluttajille? Hirveen vähän löytyy googlella juttua tästä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Voiko hinta vaihdella sentistä 20senttiin vartin välein esimerkiksi? Ruvettava latailemaan sähköautoa vartin sykleissä jos seuraava vartti onkin kalliimpaa? Vai onko sittenkin edelleen järkevää katsoa jokaisen tunnin hintaa keskiarvona?

 

[Grez]

22.5.2023 otetaan käyttöön jollain tasolla varttitase eli pörssisähkön hinta vaihtuu 15minuutin välein eikä enää tunnin. Ilmeisesti vasta 2025 tämä näkyy kuluttajille? Hirveen vähän löytyy googlella juttua tästä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Voiko hinta vaihdella sentistä 20senttiin vartin välein esimerkiksi? Ruvettava latailemaan sähköautoa vartin sykleissä jos seuraava vartti onkin kalliimpaa? Vai onko sittenkin edelleen järkevää katsoa jokaisen tunnin hintaa keskiarvona?

No niin kauan kun laskutetaan tunnin jaksoja, niin kannattaa tietenkin edelleen katsoa tunnin keskiarvoja. (paitsi jos haluaa jeesata muitakin ja niinä halvimpina vartteina saa riittävästi energiaa)

Jos on kyvykkyys ohjata kulutusta vartin tarkkuudella, niin silloin tietenkin olisi edullisempaa päästä mahdollisimman pian vartihinnoittelun piiriin. Eli siis jos olisi kuvitteellinen yö että joka toinen vartti maksaisi 1snt/kWh ja joka toinen 19snt/kWh niin silloinhan 40kWh energiaa 10kW teholla valikoimalla "parhaat tunnit" maksaisi 4 € ja valikomalla "parhaat vartit" se maksaisi 0,4€. Toki tämä oli melko äärimmäinen esimerkki.

 

[NikoD]

22.5.2023 otetaan käyttöön jollain tasolla varttitase eli pörssisähkön hinta vaihtuu 15minuutin välein eikä enää tunnin. Ilmeisesti vasta 2025 tämä näkyy kuluttajille? Hirveen vähän löytyy googlella juttua tästä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Voiko hinta vaihdella sentistä 20senttiin vartin välein esimerkiksi? Ruvettava latailemaan sähköautoa vartin sykleissä jos seuraava vartti onkin kalliimpaa? Vai onko sittenkin edelleen järkevää katsoa jokaisen tunnin hintaa keskiarvona?

Varttitase ei tarkoita sitä, että pörssisähkön hinta vaihtuisi 15 minuutin välein. Tuolla tarkoitetaan sitä, että sähköjärjestelmän tasapainottamisessa ja (tärkeimmissä) mittauksissa siirrytään toimimaan 15 minuutin tarkkuudella. Tämä vaikuttaa käytännössä vain sähköyhtiöihin ja ihan suurimpiin sähkön käyttäjiin. Fingridin sivuilta löytyy asiasta paljonkin tietoa, mutta se on toki suunnattu markkinatoimijoille, joten tiedon ymmärtäminen voi vaatia perehtyneisyyttä.

Nykyisen tiedon mukaan pörssisähkön hinnoittelussa siirrytään 15 minuutin aikajaksoon ehkä 2025. Henkilökohtaisesti en jaksa uskoa tuohon aikatauluun, mutta se jäänee nähtäväksi. Sen jälkeen tosiaan sähkön hinta periaatteessa voi vaihdella samalla tavalla 15 minuutin välein kuin nykyään tunnin välein. Esim sähköauton lataukseen lopulta vaikuttaa sekin, minkälaisia sopimuksia kuluttajille tarjotaan. Nehän voi jatkua tuntihinnoiteltuna tai sitten ei. Lisäksi yksittäisten kuluttajien varttimittauksessa oli muistaakseni vielä pidempi siirtymäaika kuin tuo 2025.

 

[bypass]

Onko kukaan huomannut keskustelua tehomaksun yleistymisestä kuluttajaliittymiin?
Muutamia vuosia sitten osa siirtoyhtiöistä väläytteli erillisen tehomaksun lisäämistä laskuihin. Osa kai tämän otti käyttöönkin. Tämän hinta siis määräytyisi vuoden kovimman tuntikulutuksen mukaan. Tästä voisi tulla kohta uusi komponentti, jolla pyritään tasaamaan piikkikulutusta, mikäli hinnan mukaan säätyvä kulutuksenohjaus yleistyy niin paljon, että verkon kuormitus käy epätasaiseksi.

 

[Grez]

Tämän hinta siis määräytyisi vuoden kovimman tuntikulutuksen mukaan.

Ei tämä ole mikään yleinen sääntö. Esim. Lahti Energialla on noin kuin sanoit, mutta esimerkiksi Helsingin energialla aikaikkuna on vain kuukauden pituinen, vertailutuntina käytetään kuluneen kuukauden kolmanneksi suurinta tuntikohtaista kulutusta ja yöajan klo 22–07 tehosta huomioidaan vain 80 %.

 

[HTK12]

Onko kukaan huomannut keskustelua tehomaksun yleistymisestä kuluttajaliittymiin?
Muutamia vuosia sitten osa siirtoyhtiöistä väläytteli erillisen tehomaksun lisäämistä laskuihin. Osa kai tämän otti käyttöönkin. Tämän hinta siis määräytyisi vuoden kovimman tuntikulutuksen mukaan. Tästä voisi tulla kohta uusi komponentti, jolla pyritään tasaamaan piikkikulutusta, mikäli hinnan mukaan säätyvä kulutuksenohjaus yleistyy niin paljon, että verkon kuormitus käy epätasaiseksi.

Hinnan mukaan säätyvä kulutuksenohjaus juuri tasaa niitä piikkejä siirtäen kulutusta niille tunneille, jolloin kulutusta on vähän. Eli hinnan mukaan säätyvä kulutuksenohjaus tasaa verkon kuormitusta, ei luo uusia kulutuspiikkejä. Vain osa kulutuksesta voi tai on järkevää ajastaa hinnan mukaan, joten mitään hirveän suurta muutosta tuskin on ihan nopeasti tulossa.

 

[bypass]

Hinnan mukaan säätyvä kulutuksenohjaus juuri tasaa niitä piikkejä siirtäen kulutusta niille tunneille, jolloin kulutusta on vähän. Eli hinnan mukaan säätyvä kulutuksenohjaus tasaa verkon kuormitusta, ei luo uusia kulutuspiikkejä. Vain osa kulutuksesta voi tai on järkevää ajastaa hinnan mukaan, joten mitään hirveän suurta muutosta tuskin on ihan nopeasti tulossa.

Olisin voinut ilmaista selvemmin. Hinta säätää kulutuspiikin kyllä verkon kannalta parempaan kohtaan, mutta jos asiakkaan tehomaksu määräytyy yksittäisen tunnin piikkikulutuksen mukaan, niin kannattaako aina edes vetää maksimitehoa verkosta, vaikka oma järjestelmä tämän sallisikin? Minulla ei siis ole tuntumaa nykyisistä tai tulevista tehomaksujen kokoluokista, koska oma yhtiö ei sitä peri.

 

[Grez]

Mutta jos asiakkaan tehomaksu määräytyy yksittäisen tunnin piikkikulutuksen mukaan, niin kannattaako aina edes vetää maksimitehoa verkosta, vaikka oma järjestelmä tämän sallisikin? Minulla ei siis ole tuntumaa nykyisistä tai tulevista tehomaksujen kokoluokista, koska oma yhtiö ei sitä peri.

Tuo riippuu niin monesta tekijästä, että vaikea sanoa mitään yleismaailmallista. Esimerkiksi Helen perii tehomaksun peruskuluttajalla vain aikasiirto-tuotteella, eli näistä voi sitten valita kokonaistaloudellisimman oman käytön kannalta.

Jos laskee että aikasiirto tehomaksuineen on kannattavin niin todennäköisesti esim. yöaikaan lämminvesivaraaja kannattaa silti ajastaa edullisimman kulutuksen mukaan, kun piikkiteho on kuitenkin se saunan lämmittäminen pari kertaa kuukaudessa päiväsaikaan. Toki tuossa voi sitten joutua miettimään kannattaako vaikka sähköauton lataus ja lämminvesivaraaja toimia eri tunteina vai onko tehomaksu kuitenkin pienempi kuin säästö sähköenergian hinnassa siitä että ne tapahtuu samaan aikaan.

 

[Markkanen]

Tuo tehomaksuhan on aivan pöljä systeemi. Eka sanotaan että ladatkaa sähköautot ja lämmittäkää lämminvesivaraajat öisin. Sitten kun vaikka klo 01-05 välillä on edullisimmat pörssisähkötunnit, silloin ladataan autoa 11kw teholla ja lämminvesivaraaja lämmittää vettä 3kw teholla niin kokonaisteho pyörii siinä 14-15kw nurkilla ja siitä nyt sitten rangaistaan?

 

[Grez]

Tuo tehomaksuhan on aivan pöljä systeemi. Eka sanotaan että ladatkaa sähköautot ja lämmittäkää lämminvesivaraajat öisin. Sitten kun vaikka klo 01-05 välillä on edullisimmat pörssisähkötunnit, silloin ladataan autoa 11kw teholla ja lämminvesivaraaja lämmittää vettä 3kw teholla niin kokonaisteho pyörii siinä 14-15kw nurkilla ja siitä nyt sitten rangaistaan?

No sähkön tuotanto ja sähkön siirto on tietysti sinänsä kaksi eri asiaa. Eli sähköenergian hinnoittelu ohjaa siihen että kulutus olisi sähkön tuotannon kannalta edullista ja sähkönsiirron hinnoittelu (mm tehomaksu) ohjaa siihen, että kulutus olisi siirtoverkon kannalta edullista.

 

[HTK12]

Olisin voinut ilmaista selvemmin. Hinta säätää kulutuspiikin kyllä verkon kannalta parempaan kohtaan, mutta jos asiakkaan tehomaksu määräytyy yksittäisen tunnin piikkikulutuksen mukaan, niin kannattaako aina edes vetää maksimitehoa verkosta, vaikka oma järjestelmä tämän sallisikin? Minulla ei siis ole tuntumaa nykyisistä tai tulevista tehomaksujen kokoluokista, koska oma yhtiö ei sitä peri.

No se on hyvä kysymys riippuu paljon siitä minkäsuuruinen tuo tehomaksu on. Omakaan verkkoyhtiö ei tuota peri, niin ei ole tuota tullut tarkemmin pohdittua. Riippuu hyvin paljon miten iso se tehomaksu on.

 

[bypass]

Tuo riippuu niin monesta tekijästä, että vaikea sanoa mitään yleismaailmallista. Esimerkiksi Helen perii tehomaksun peruskuluttajalla vain aikasiirto-tuotteella, eli näistä voi sitten valita kokonaistaloudellisimman oman käytön kannalta.

Jos laskee että aikasiirto tehomaksuineen on kannattavin niin todennäköisesti esim. yöaikaan lämminvesivaraaja kannattaa silti ajastaa edullisimman kulutuksen mukaan, kun piikkiteho on kuitenkin se saunan lämmittäminen pari kertaa kuukaudessa päiväsaikaan. Toki tuossa voi sitten joutua miettimään kannattaako vaikka sähköauton lataus ja lämminvesivaraaja toimia eri tunteina vai onko tehomaksu kuitenkin pienempi kuin säästö sähköenergian hinnassa siitä että ne tapahtuu samaan aikaan.

Ehkä tuosta tosiaan joissain tapauksissa kannattaa laittaa oma sarake exceliin. Varaava sähkölämmitys (vaikkapa 12kW) lämminvesivaraaja (6kW) ja tuohon sähköauto tai kaksi lataukseen saman yösähköreleen taakse, niin kulutuksen porrastukselle alkaa olla jo kysyntää. Verkkoyhtiö tietysti pystyy ohjailemaan noita pahimpia piikkejä pois ihan progressiivisella hinnoittelulla, mikäli heille siitä vaikuttaisi kustannuksia tulevan.
Saako vielä kysyä, mitä luokkaa nuo tehomaksut ovat nykytasolla?

 

[Grez]

No vertailun vuoksi voi ottaa Helen sähköverkon, jolla on

Yleissiirto:

Perusmaksu €/kk	5,51​
Siirtomaksu c/kWh	4,07​

Aikasiirto:

Perusmaksu €/kk	17,5​
Tehomaksu €/kW,1 kk	1,59​
Päiväsiirto c/kWh	2,59​
Yösiirto c/kWh	1,35​

Ihan jo lähtökohtaisesti kannattaa olla aika iso kulutus, jotta tuo aikasiirto kannattaa ottaa. Jos piikkiteho on vaikkapa 14kW yöllä (11,2kW kuukauden kolmanneksi korkein tuntiteho, yöaikaan 80% kertoimella), niin perusmaksu ja tehomaksu on yhteensä 35,3€ / kk, joten kulutusta pitäisi olla ainakin jotain 1500 kWh / kk, että aikasiirto tulisi edullisemmaksi. Toki edelleen riippuen siitä miten päivä ja yö jakautuu.

 

[renee]

Helmikuun pörssisähkön keskihinnaksi (painottamaton tuntihintojen keskiarvo siis) tuli sitten 8,013 c/kWh, arvonlisäveron (10%) kanssa 8,814 c/kWh. Lievä nousu tammikuusta, mutta laskua vuoden takaiseen.

Käynnistyykö OL3 ensi kuussa?

 

[Eronto]

Seuraavassa tarkastellaan tuulen pysyvyyskäyräesimerkin avulla Wärtsilän aiemmin esittämän esimerkin tulkintaa.

Alla olevassa kuvassa on yksinkertaistettu tuulen pysyvyyskäyrä: y-akselilla on tuulivoiman tuottama teho kullakin hetkellä ja x-akselilla tuhannet tunnit, joita on vuodessa 8760.

Esimerkissä oleteaan että huipputeho on 6 GW ja kapasiteettikerroin 33.33%, jolloin keskimääräinen teho on 2 GW. Kun tuulivoiman tuottama teho tippuu alle keskimääräisen eli 2 GW, pitää puuttuva sähkö generoida jollain tavalla. Tässä esimerkissä se tehdään Wärtsilän esittämään tapaan vetymoottorivoimalalla.

Puuttuvan sähköenergian määrä on kuvan mukaisesti t3 = 2.92 TWh. Sitä varten pitää keskiarvon yläpuolisella energialla t2 = 11.68 TWh tuottaa elektrolyysereillä ensin vetyä, jota sitten käytetään vetymoottoreissa tuottamaan tuo manittu 2.92 TWh.

Koska vetyreitin hyötysuhde on 0.7*0.4 = 0.28 tarvitaan t3:n tuottamiseen t3/0.28 = 10.43 TWh tuulivoimalla tuotettua sähköä. Koska keskiarvon yläpuolella oli sähköenergiaa enemmän kuin tuo tarve, jää sitä ylimääräiseksi 11.68 – 10.43 = 1.25 TWh, jota voidaan käyttää esim. sähkökattiloissa tai ylimääräisen vihreän vedyn tuottamiseen.

Vuotuinen sähköntuotanto on siten 2 GW * 8760 h = n. 17.5 TWh.

Vetyreitin kautta valmistetun sähkön osuus sähköverkkoon syötetystä sähköstä on t3/17.5 = n. 17% joka on likipitäen sama kuin Wärtsilän esimerkissä ollut n. 16.6% ja osuus tuulivoimalla generoidusta sähköstä on t3/t1 = n. 11%, joka on samoin suurinpiirtein sama kuin Wärtsilän esittämässä esimerkissä (n.10%). Vetymoottorin käyttämän vedyn generointiin käytetyn sähkön osuus tuulivoimalla tuotetusta sähköstä on 10.43/26.28 = 39.7%. Wärtsilän esimerkissä vastaava oli (2.37/0.28)/24 = n. 35%.

Elektrolyysereiden käyttöasteeksi tässä tulee 50%, koska kuvassa olevan vihreän kolmion pinta-ala on puolet vastaavan neliön pinta-alasta. Tosin sanoen keskimääräinen teho on 2 GW ja huipputeho 4 GW kuvan perusteella. Todellisella tuulen pysyvyyskäyrällä nämä luvut ovat erilaiset. Wärtsilän esittämästä käyrästä sain graafisella integroinnilla käyttöasteeksi n. 39%.

Alla vielä vertailun vuoksi Wärtsilän esittämä tuulen pysyvvyskäyrä. Siitä noita tarvittavia arvoja on suhteellisen hankalaa selvittää, mutta se onnistuu kyllä esim. graafisella integroinnilla.

 

[Eronto]

Wärtsilältä löytyi tieto että nykyisin heiltä saa kaasumoottorin, joka pystyy käyttämään 25% vetyseosta ja vuonna 2025 vedyn osuus on suunniteltu nostettatavan 100%:iin.

 

[nikop]

Selvästi aiemmin arvioitua harvempi on loukussa kalliissa määräaikaisessa sähkösopimuksessa, väittää Energiateollisuus

Alkusyksyn ja vuodenvaihteen välillä määräaikaisia sopimuksia ottaneet joutuvat maksamaan sähköstä suuria summia vielä pitkään.

yle.fi

57 000 kotitaloutta on kiinni määräaikaisessa sähkösopimuksessa, jossa sähkö maksaa 30–40 senttiä kilowattitunnilta ja 20–30 senttiä hieman alle 150 000 kotitaloudella.

Joku/jotkut käärinee hyvät voitot.

 

[Grez]

Joku/jotkut käärinee hyvät voitot.

Voisi ajatella että todennäköisesti sama taho joka kääri hyvät tappiot viime vuonna halvoista määräaikaisista.

Tämä suuri joukko maksaa sähkökriisin kallista hintaa vielä pitkään – ”Myyjä toitotti, että hinnat tulisivat olemaan yli 40 senttiä”

Montaa määräaikaisen sopimuksen ottanutta vihastuttaa jälkikäteen syksyn sähkökeskustelujen ”paniikkimieliala”. Grafiikka näyttää, mitkä syksyn kuukaudet olivat kalleimpia sähkösopimuksen tehneille.

yle.fi

Myyjä toitotti, että hinnat tulisivat olemaan yli 40 senttiä

Onneksi suhteellisen pienillä oppirahoilla toivottavasti oppi, että myyjiin ei kannata luottaa.

 

[jak]

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

sen hiilienergiakapasiteetti kasvaa nykyisestä ainakin 106 gigawatilla

Suomessa suljettiin sentään yksi 0,3 gigawatin voimala

 

[Grez]

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

Suomessa suljettiin sentään yksi 0,3 gigawatin voimala

No mut jos kiinassa on 200 kertaa enemmän porukkaa niin onhan suomi sentään onnistunut melkein tekemään samansuuruisen vähennyksen (per capita) kuin mitä Kiina lisää.

 

[chrisekh]

Se ei ole Suomi joka sulkee vaan yksityiset yritykset jotka katsovat busiksen kannattamattomaksi. Ei tassa nyt missaan kommunismissa eleta.

 

[Grez]

Se ei ole Suomi joka sulkee vaan yksityiset yritykset jotka katsovat busiksen kannattamattomaksi. Ei tassa nyt missaan kommunismissa eleta.

No mutta business tulee kannattamattomaksi koska Suomi/EU määräävät että CO2:n tupruttamisesta ilmakehään tulee maksaa ja/tai että sen tupruttamisen vähentämisestä maksetaan. Eli jos sulkeminen johtuu siitä että poliittiset päätöksen tekevät hommasta kannattamatonta, niin silloin ne on käytännössä suljettu poliittisilla päätöksillä.

 

[JCSH]

No mutta business tulee kannattamattomaksi koska Suomi/EU määräävät että CO2:n tupruttamisesta ilmakehään tulee maksaa ja/tai että sen tupruttamisen vähentämisestä maksetaan. Eli jos sulkeminen johtuu siitä että poliittiset päätöksen tekevät hommasta kannattamatonta, niin silloin ne on käytännössä suljettu poliittisilla päätöksillä.

Kivihiilen osalta lauhdevoimaloista tuli Suomessa kannattamattomia paljon ennen kuin päästömaksut nousivat mitenkään merkitykselliselle tasolle.
Poliittiset päätökset vaikuttavat enemmänkin yhteistuotantolaitoksiin, joissa sähkö on enemmänkin sivutuote, ja jotka korvataan yleensä jollain vaihtoehtoisella polttoaineella.

 

[Eronto]

Seuraavassa tarkastellaan tuulen pysyvyyskäyräesimerkin avulla Wärtsilän aiemmin esittämän esimerkin tulkintaa.

Alla olevassa kuvassa on yksinkertaistettu tuulen pysyvyyskäyrä: y-akselilla on tuulivoiman tuottama teho kullakin hetkellä ja x-akselilla tuhannet tunnit, joita on vuodessa 8760.



Esimerkissä oleteaan että huipputeho on 6 GW ja kapasiteettikerroin 33.33%, jolloin keskimääräinen teho on 2 GW. Kun tuulivoiman tuottama teho tippuu alle keskimääräisen eli 2 GW, pitää puuttuva sähkö generoida jollain tavalla. Tässä esimerkissä se tehdään Wärtsilän esittämään tapaan vetymoottorivoimalalla.

Puuttuvan sähköenergian määrä on kuvan mukaisesti t3 = 2.92 TWh. Sitä varten pitää keskiarvon yläpuolisella energialla t2 = 11.68 TWh tuottaa elektrolyysereillä ensin vetyä, jota sitten käytetään vetymoottoreissa tuottamaan tuo manittu 2.92 TWh.

Koska vetyreitin hyötysuhde on 0.7*0.4 = 0.28 tarvitaan t3:n tuottamiseen t3/0.28 = 10.43 TWh tuulivoimalla tuotettua sähköä. Koska keskiarvon yläpuolella oli sähköenergiaa enemmän kuin tuo tarve, jää sitä ylimääräiseksi 11.68 – 10.43 = 1.25 TWh, jota voidaan käyttää esim. sähkökattiloissa tai ylimääräisen vihreän vedyn tuottamiseen.

Vuotuinen sähköntuotanto on siten 2 GW * 8760 h = n. 17.5 TWh.

Vetyreitin kautta valmistetun sähkön osuus sähköverkkoon syötetystä sähköstä on t3/17.5 = n. 17% joka on likipitäen sama kuin Wärtsilän esimerkissä ollut n. 16.6% ja osuus tuulivoimalla generoidusta sähköstä on t3/t1 = n. 11%, joka on samoin suurinpiirtein sama kuin Wärtsilän esittämässä esimerkissä (n.10%). Vetymoottorin käyttämän vedyn generointiin käytetyn sähkön osuus tuulivoimalla tuotetusta sähköstä on 10.43/26.28 = 39.7%. Wärtsilän esimerkissä vastaava oli (2.37/0.28)/24 = n. 35%.

Elektrolyysereiden käyttöasteeksi tässä tulee 50%, koska kuvassa olevan vihreän kolmion pinta-ala on puolet vastaavan neliön pinta-alasta. Tosin sanoen keskimääräinen teho on 2 GW ja huipputeho 4 GW kuvan perusteella. Todellisella tuulen pysyvyyskäyrällä nämä luvut ovat erilaiset. Wärtsilän esittämästä käyrästä sain graafisella integroinnilla käyttöasteeksi n. 39%.

Alla vielä vertailun vuoksi Wärtsilän esittämä tuulen pysyvvyskäyrä. Siitä noita tarvittavia arvoja on suhteellisen hankalaa selvittää, mutta se onnistuu kyllä esim. graafisella integroinnilla.

Lasketaan edellisen viestiin perusteella vetyreitillä tuotetun sähkön hinta seuraavilla oletuksilla:

• tuulivoimasähkön tuotantohinta 28 €/MWh
• vihreän vedyn varastointi – ja siirtokustannukset 33 €/MWh (H2ESIN, yli 2 kk:n kalliovarasto)
• vihreän vedyn lopulliset tuotantokustannukset 125 €/MWh (H2ESIN, sisältää em. varastoinnin)
• säätövoimaa 1560 MW ja voimalan CAPEX = 800 €/kW (Wärtsilän ilmoittama)
• korkokanta 6% (WACC)
• käyttöikä 25 vuotta
• moottorivoimalan hyötysuhde 40%
• tästä laskien sähkön hinnaksi tulisi vähintään 125/0.4 = 312.5 €/MWh, jos varastointi on mukana
• jos oletetaan että 7:n päivän vetyvarasto riittäisi, tulisi lisäkustannuksiksi n. 30 €/MWh vähemmän (H2ESIN), joten vedyn tuotantokustannuksiksi tulisi siten 95 €/MWh
• näillä jäljemmillä arvoilla sähkön hinnaksi tulisi vähintään 95/0.4 = 237.5 €/MWh
• näihin arvoihin pitää vielä lisätä käyttö- ja kunnossapitokustannukset 15 €/MWh (Wärtsilä) sekä
• CAPEX-kustannus, joka on LCOE- laskurilla laskettuna 18 €/MWh (vuonna 2018 Wärtsilä ilmoitti 32%:n käyttöasteella 16 €/MWh)
• yhteensä siten 345.5 / 280.5 €/MWh, jossa korkeampi arvo vastaa isoa kalliovarastoa

Yllä olevilla arvoilla sähkön painotetuksi keskiarvohinnaksi tulisi:

(1-0.166)*28+0.166*345.5 ▸ 80.705 eli n. 81 €/MWh (iso yli 2 kk:n kalliovarasto) tai

(1-0.166)*28+0.166*280.5 ▸ 69.915 eli n. 70 €/MWh (7:n päivän vetyvarasto)

Näistä alempi on lähempänä Wärtsilän laskemaa 64 €/MWh, jossa ei ollut mukana mitään vedyn siirto- tai varastointikustannuksia heidän oman ilmoituksensa mukaan. Jos siihen lisätään 7:n päivän varaston ja siirtokustannusten arvio 4 €/MWh, on sen vaikutus sähkön keskiarvohintaan 0.166*4/0.4 = 1.66 €/MWh eli n. 2 €/MWh.

Mutta em. painotetut keskiarvohinnat eivät toteudu energy-only –markkinoilla, koska silloin kun säätövoimaa tarvitaan, nousee kaiken sähkön hinta kalliimman säätövoimasähkön hinnan mukaiseksi. Toisekseen kukaan ei myöskään investoi tällaisiin moottorivoimalaitoksiin, koska se ei ole kannattavaa energy-only –markkinoilla. Joten kyllä näitä markkinoita pitää tulevaisuudessa muuttaa.

Wärtsilän laskelmissa oli myös ylimääräistä tuulivoimasähköä, jota ei käytetty säätövoimavedyn tuottamiseksi.

Heidän mukaansa se myytäisiin tuulivoiman tuotantohinnalla sähköverkkoon. Näin ei kuitenkaan kannattane tehdä vaan elektrolyyserilaitokset ostavat sen ja jättävät tuulivoiman huipputuotannon käyttämättä ja myyvät sen itse verkkoon. Tällä tavalla elektrolyysereiden käyttöaste saadaan nousemaan 50%:iin, mikä on paljon hyödyllisempää, vaikka huipputuotannon aikainen sähkön myyntihinta verkkoon jääkin alemmas kuin keskihinta.

Vertailun vuoksi LUT:n vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa saatiin uuden ydinvoimalaitoksen sähköntuotantokustannuksiksi (LCOE) 55,4 €/MWh, jossa CAPEX-kustannukset olivat samaa luokkaa kuin Puolaan viime vuoden loppupuolella tehdyissä ydinvoimalatarjouksissa.

Uusiutuvista sähköä tuottavista voimalaitoksista puupolttoainetta käyttävän lauhdesähkön tuotantokustannus oli 76,2 €/MWh samassa LUT:n tutkimuksessa. Näiden tuotantolaitosten häviämisen estämiseksi kannattaisi samoin muuttaa energy-only -markkinoita.

 

[zepi]

Lasketaan edellisen viestiin perusteella vetyreitillä tuotetun sähkön hinta seuraavilla oletuksilla:

Sun oletukset ovat aivan mielipuolisia. Esim tunnut olettavan, että sähkön hinta ei vaikuta kulutukseen millään tavalla ja sitä syötetään vaikka väkisin keskellä kesää 2GW lämpövastuksella mereen, riippumatta mistään ja sitä kulutuksesta ei voida missään tapauksessa ikinä koskaan tinkiä yhtään.

Jos energian hinnan annetaan heilua paljon (mitä energy-only markkinoilla tapahtuu), niin kulutuspuolelle syntyy valtava insentiivi muuttaa prosessejaan sellaiseksi, että energiakustannukset voi minimoida (vähentää ostoja kun energia on kallista).

 

[warre1]

Ja Olkiluoto 3 taas siirtyy parilla päivällä:

Sähköntuotanto jatkuu 15.3.2023. Säännöllinen sähköntuotanto alkaa 17.4.2023.

 

[ChatGPT]

Helenin toimitusjohtaja tienaa +30k€/kk ja Helsingin kaupunki saa kymmeniä miljoonia euroja osinkoja.
Tarvitseeko kysyä kuka nämä maksaa? Millä tavalla nuo kymmenet miljoonat kiertävät suomalaisten elämään sitä parantavasti?
Olkiluoto 3:sta odotellessa on mukava kääriä fyrkkaa

Helenin tulos kasvoi loppuvuonna hurjat 386 prosenttia

Myös liikevaihto kasvoi reippaasti tukkumarkkinahintojen takia.

www.is.fi

 

[stindebinde]

Selvästi aiemmin arvioitua harvempi on loukussa kalliissa määräaikaisessa sähkösopimuksessa, väittää Energiateollisuus

Alkusyksyn ja vuodenvaihteen välillä määräaikaisia sopimuksia ottaneet joutuvat maksamaan sähköstä suuria summia vielä pitkään.

yle.fi

57 000 kotitaloutta on kiinni määräaikaisessa sähkösopimuksessa, jossa sähkö maksaa 30–40 senttiä kilowattitunnilta ja 20–30 senttiä hieman alle 150 000 kotitaloudella.

Joku/jotkut käärinee hyvät voitot.

Huhuh mikä määrä ihmisiä otti noita määräaikaisiasopimuksia kun markkina oli sekaisin. Kyllähän täälläkin varoiteltiin että hinnoittelu on nyt rikki yms.

 

[Markkanen]

Ja Olkiluoto 3 taas siirtyy parilla päivällä:

Sähköntuotanto jatkuu 15.3.2023. Säännöllinen sähköntuotanto alkaa 17.4.2023.

Antaa kuitenkin toivoa että lähellä ollaan maalia kun noin vähän siirtävät.

 

[Shajk]

Ydinvoimaloiden tilanne nyt:

Oskarshamn 3, 1400MW. Polttoainevaurio 16.2. Alasajo 3.3 korjausta varten, ylösajo 11.3.
Olkiluoto 3, 1600MW, testiajoon 15.3.2023, tuotantoon 17.4.2023
Ringhals 4, 1130MW, meni rikottiin vuosihuollon jälkeisessä ylösajossa 30.8.2022, korjaus valmis 19.3.2023.

4130MW poissa saman aikaisesti ja sää kylmenee.

 

[Shajk]

Helenin toimitusjohtaja tienaa +30k€/kk ja Helsingin kaupunki saa kymmeniä miljoonia euroja osinkoja.
Tarvitseeko kysyä kuka nämä maksaa? Millä tavalla nuo kymmenet miljoonat kiertävät suomalaisten elämään sitä parantavasti?
Olkiluoto 3:sta odotellessa on mukava kääriä fyrkkaa

Helenin tulos kasvoi loppuvuonna hurjat 386 prosenttia

Myös liikevaihto kasvoi reippaasti tukkumarkkinahintojen takia.

www.is.fi

Sijoitetun pääoman tuotto 4% (2021: 3%). Varsin maltillinen voitto..

Onko ehdotettu windfall vero vielä sellainen että lisääveroa menisi jos tuotto ylittää 10% vai onko se muutettu? Helen sanoo "Ennakoimme Windfall-veron merkittävästi heikentävän yhtiön tulosta ja kassavirtaa."
No onneksi pankit ovat myöntäneet Helenille 1500 MEur lisää lainaa ja luottoa.

Helen möi sähköä 4799000MWh hintaan 1017000000 Euroa. Eli noin 212€/MWh. 2022.

 

[renee]

Antaa kuitenkin toivoa että lähellä ollaan maalia kun noin vähän siirtävät.

Listätään listaan...

6.2.2023
10.2.2023
14.2.2023
20.2.2023
25.2.2023
3.3.2023
13.3.2023
15.3.2023

 

[renee]

Näkyykö tehtaiden alasajo sähkönkulutuksessa? Ahtaajien lakon vuoksi isoja tehtaita on jo ajettu alas, mm. useita painopaperitehtaita. En tosin tiedä paljonko samalla poistuu sähköntuotantoa.

Lakot | Ahtaajien lakko on pysäyttänyt tehtaita

Ahtaajien työriidan osapuolet olivat palaamassa sovittelupöytään keskiviikkona iltapäivällä. UPM:llä seisoo lakon takia kolme painopaperitehdasta. Myös Stora Ensosta ja Metsä Groupista kerrotaan, että tuotantoa on lakon vuoksi ajettu alas useilla laitoksilla.

www.hs.fi

 

[Lämpöpumppu]

Ydinvoimaloiden tilanne nyt:

Oskarshamn 3, 1400MW. Polttoainevaurio 16.2. Alasajo 3.3 korjausta varten, ylösajo 11.3.
Olkiluoto 3, 1600MW, testiajoon 15.3.2023, tuotantoon 17.4.2023
Ringhals 4, 1130MW, meni rikottiin vuosihuollon jälkeisessä ylösajossa 30.8.2022, korjaus valmis 19.3.2023.

4130MW poissa saman aikaisesti ja sää kylmenee.

Huomautuksena, että Olkiluoto 3 testiajo tehdään pääasiassa koko kuukauden ajan 1600MW teholla ja se on tuotantoa siinä missä se "kaupallisen käytön" aloittaminenkin. Moni ei tunnu tajuavan, että Olkiluoto 3 on tuottanut jo viime vuonna pari terawattituntia sähköä Suomelle eli 2,5% koko Suomessa vuonna 2022 kulutetusta sähköstä. Tuotanto alkoi viime vuonna 12.3.2022. Tuo huhtikuu 2023 on se hetki, kun Areva luovuttaa avaimet TVO:n haltuun ja vastuu siirtyy TVO:lle. Tuotantonäkökulmasta mikään ei muutu.

 

[Veikka]

Tällaisia sähkön hintoja ennustetaan nyt ensi talveksi

Futuurien perusteella loppuvuosi mentäisiin nykyisillä tasoilla, mutta ensi vuoden alussa sähkön hinnat taas nousisivat.

www.is.fi

No niin, lehdistö aloittaa taas jauhamisen sähkön hinnoista, tarkoitus varmaan saada kotitaloudet solmimaan jo nytten 24kk:n määräaikaisia soppareita, vaikka hinnat tulee laskemaan ja kesällä olisi viisaampi tehdä pitkiä määräaikaisia

 

[Eronto]

Wärtsilän kaasumoottorin vaihtoehto on CCGT-voimalaitos, jossa on kaasuturbiinin lisäksi myös höyryturbiini, jonka avulla hyötysuhde saadaan parhaimmillaan 60%:iin. Alla on Wärtsilän markkinointimateriaalista otettu kuva jossa verrataan näiden hyötysuhteita erilaisilla käyttöjaksoilla.

Wärtsilän kuvan mukaan kaasumoottorin hyötysuhde on parempi lyhyillä käyttöjaksoilla. Näitä esiintyy maissa, joissa on paljon aurinkovoimaa.

Vetykäyttöisillä kaasuturbiineilla on vielä haasteita ratkaistavanaan, mutta jos vain osa polttoaineesta on vetyä, se on helpompi toteuttaa. Tosin voi sitten tulla iso remontti (retrofit) kun halutaan siirtyä isompaan osuuteen tai lopulta puhtaaseen vetyyn.

USA:ssa Department of Energy's advanced turbine program on tutkinut ja kehittänyt kaasuturbiiniteknologiaa. Kaasuturbiinin hyötysuhdetta on alentanut turbiinin siivekkeiden materiaalin korkein lämmönkestävyys, joka on luokkaa 815 C – 925 C. Palokaasujen lämpötila voi nousta jopa 1260 C asteeseen, mitä turbiinit eivät ole kestäneet, joten niitä on pitänyt jäähdyttää. Tämä on alentanut hyötysuhdetta. Mainitussa tutkimuksessa on kuitenkin löydetty tapoja, jolla palokaasujen lämpötilaa on voitu nostaa jopa 1425 C asteeseen käyttämällä innovatiivisia jäähdytysmenetelmiä ja uusia materiaaleja. Heidän mukaansa tällä tavalla on mahdollista päästä jopa 60% hyötysuhteeseen.

CHP-laitoksilla hyötysuhde voidaan saada jopa 80-90%:iin, mutta ne eivät oikein pärjää nykyisillä energy-only –markkinoilla (em. vety/osavetykäyttöiset säätövoimalaitokset toki vielä huonommin). Lisäksi lämpöpumput syövät yhä enenevässä määrin kaukolämmön markkinaa, mikä näyttäisi pidemmän päälle olevan kokonaisoptimin kannalta kyseenalaista.

 

[Eronto]

Business Finlandin juttu REDII-direktiivin päivityksestä:

Uusiutuvalle vedylle säännöt Euroopan komissiolta – hyviä uutisia Suomen vientiteollisuudelle


Suomella kilpailuetu: verkkosähköä mahdollista käyttää vedyn tuotantoon koko maassa

Euroopassa vetyteollisuus on kritisoinut komission lainsäädäntövalmistelun hitautta samalla, kun USA liehittelee eurooppalaisia vihreitä yrityksiä tukipaketillaan. Jähmeän lainvalmistelun ytimessä on ollut erityisesti Saksan ja Ranskan vääntö siitä, lasketaanko ydinvoimalla tuotettuja vähähiilisiä polttoaineita ja energialähteitä tulevan lainsäädännön piiriin.

Komission ehdotuksessa on lueteltuna kolme pääsääntöistä tapaa hankkia vedyn tuotannon kuluttama uusiutuva sähkö. Niistä kolmas mahdollistaa ydinvoiman käytön:

1. Vetylaitos on suoraan kytketty uusiutuvaan energiaresurssiin.
2. Vetylaitos on yhdistetty sähköverkkoon, jossa uusiutuvan energian osuus on yli 90 % (laskettuna edellisen kalenterivuoden perusteella siltä tarjousalueelta, missä vetylaitos toimii).
3. Vetylaitos on yhdistetty sähköverkkoon tarjousalueella, missä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat alle 18gCO₂eq/MJ (= 65gCO₂eq/kWh). Ehtona kuitenkin on, että tämä kulutus kompensoidaan uusiutuvan energian pitkäaikaisilla PPA-sähkönostosopimuksilla. Lisäksi ehtoihin on liitetty artiklat vedyn tuotannon ja uusiutuvan sähkön tuotannon ajallisesta tasauksesta tietyn siirtymäperiodin aikana ja sen jälkeen sekä tuotantojen maantieteellisestä korrelaatiosta.

Harva tarjousalue Euroopassa alittaa edellä mainittua päästörajoitusta.

– Suomen sähkön tuotanto jää tulevaisuudessa selvästi alle päästörajoituksen, etenkin kun Olkiluoto 3 -voimala käynnistyy ja tuulivoimaa tulee lisää. On syytä huomata, että tällöin Suomessa on mahdollista käyttää verkkosähköä vedyn tuotantoon kaikkialla. Tämä on oleellinen etu, sillä muualla Euroopassa on vaadittu uusiutuvalle vedyn tuotannolle omia saarekkeita, joiden perustaminen ja eriyttäminen muusta verkosta on hankalaa ja nostaa vedyn tuotantokustannuksia, korostaa Munther

 

[Eronto]

Seuraavassa tarkastellaan sähkön painotetun keskiarvohinnan ja energy-only –markkinoiden tuottaman keskiarvohinnan eroa, kun tarvitaan säätövoimaa, kuten oli kyse edellä käsitellyssä Wärtsilän esimerkissä.

Alla olevassa kuvassa on yksinkertainen esimerkki säätövoiman vaikutuksesta: kun säätövoimaa aletaan tarvita, nousee kaiken sähkön hinta säätövoiman hintaiseksi, joka tässä oletean olevan 9-kertainen (esim. 9*28=252, kuva ei ole oikeassa mittakaavassa, kyseessä on siis mallikuva).

Kuvassa olevat katkoviivat kuvaavat tuulivoiman ja säätövoiman osuuksia (eivät hintaa). Vihreä katkoviiva esittää siis tuulen pysyvyyskäyrää, silloin kun tuulivoimaa on alle sen keskiarvon: Wärtsilän esimerkin tapaisesti oletetulla 12.5% osuudella, Wärtsilällä oli n. 16%.

Kuvan mukaisesti energy-only –markkinoilla sähkön keskimääräiseksi hinnaksi tulee 3*hi, ja jos hi on
esim. 30 €/MWh, on keskimääräinen hinta 90 €/MWh. Wärtsilän esimerkin arvoilla vastaavasti:
0.68*28+0.32*280.5 ▸ 108.8 €/MWh eli n. 109 €/MWh.

Painotetulla keskiarvolla laskien hinnaksi taas tulisi 2*hi, joka on samalla 30 €/MWh hinnalla
60 €/MWh. Wärtsilän arvoilla saatiin aiemmin arvioiduksi tulokseksi n. 70 €/MWh. Eroa on siis 109/70 = n. 1.56 eli 56%.

Jos verkossa on muutakin sähköä, kuten esim. ydinvoimaa, siten että alkuperäinen hinta onkin keskimäärin kaksinkertainen eli esim. 60 €/MWh, niin energy-only –markkinoilla säätövoiman johdosta hinnaksi tulee:

0.75*2*hi + 0.25*9*hi = 3.75*hi, josta tulee 112.5 €/MWh, joka on prosenteissa pienempi nousu (3.75/2.875 = 1.30), mutta euroissa hinta on korkeampi. Samoilla oletuksilla Wärtsilän esimerkin arvoilla vastaavasti:
0.68*60+0.32*280.5 ▸ 130.56 €/MWh. eli n. 130.6 €/MWh, joten tällöin eroa olisi
130.6/((1-0.16)*60+0.16*280.5) = 1.37 eli n. 37%.

 

[tstv]

Tuo tehomaksuhan on aivan pöljä systeemi. Eka sanotaan että ladatkaa sähköautot ja lämmittäkää lämminvesivaraajat öisin. Sitten kun vaikka klo 01-05 välillä on edullisimmat pörssisähkötunnit, silloin ladataan autoa 11kw teholla ja lämminvesivaraaja lämmittää vettä 3kw teholla niin kokonaisteho pyörii siinä 14-15kw nurkilla ja siitä nyt sitten rangaistaan?

Lahdessa tuo on käytössä yli 25A liittymissä ja ohjannut omaa kulutusta siten että lämminvesivaraaja menee päälle klo22 ja auton lataus 01,
99% päivistä veden lämmitys on valmis 24-01 välillä; kerran meni Joulukuussa 1 tunti päällekkäin aiheuttaen tuon 14,4kW piikin mistä nyt seuraavat 12kk maksetaan 0,87€/Kw. Aiempi piikkiteho oli noi kilovatin vähemmän joten ko. kilowatin hinnaksi tuli n. 10€

Positiivisena puolena että perusmaksu on alhainen vaikka pääsulake 3*63A - mitä ei toki tällä laskutusmallilla tule hyödynnettyä.

 

[Griffin]

Tällaisia sähkön hintoja ennustetaan nyt ensi talveksi

Futuurien perusteella loppuvuosi mentäisiin nykyisillä tasoilla, mutta ensi vuoden alussa sähkön hinnat taas nousisivat.

www.is.fi

No niin, lehdistö aloittaa taas jauhamisen sähkön hinnoista, tarkoitus varmaan saada kotitaloudet solmimaan jo nytten 24kk:n määräaikaisia soppareita, vaikka hinnat tulee laskemaan ja kesällä olisi viisaampi tehdä pitkiä määräaikaisia

Huhtikuuhan se on ollut monastikin se halvin kuukausi, joten voi hyvinkin olla , että ei kannata odottaa tarjouksia ainakaan kesäkuun alkua pidemmälle tai voi hinnat käydä nousemaan.. Jos onnistuu saamaan alle 10 snt sopparin, niin kannattanee ottaa heti..

 

[Markkanen]

Lahdessa tuo on käytössä yli 25A liittymissä ja ohjannut omaa kulutusta siten että lämminvesivaraaja menee päälle klo22 ja auton lataus 01,
99% päivistä veden lämmitys on valmis 24-01 välillä; kerran meni Joulukuussa 1 tunti päällekkäin aiheuttaen tuon 14,4kW piikin mistä nyt seuraavat 12kk maksetaan 0,87€/Kw. Aiempi piikkiteho oli noi kilovatin vähemmän joten ko. kilowatin hinnaksi tuli n. 10€

Positiivisena puolena että perusmaksu on alhainen vaikka pääsulake 3*63A - mitä ei toki tällä laskutusmallilla tule hyödynnettyä.

Huhhuh, onneksi Vantaalla ei tuollaista ole. Yleissiirto jos on niin 5€ perusmaksu/kk aina 3x63A liittymään asti ja siirto 2,90c/kwh.

 

[tietokonerikki]

Liikevaihto
2015: 746 MEUR
2016: 782 MEUR
2017: 805 MEUR
2018: 930 MEUR
2019: 914 MEUR
2020: 1151 MEUR (tämä oli muuttunut 2019 ja 2020 vuosikertomusten välillä)
2021: 1318 MEUR
2022: 1785 MEUR

Liikevoitto
2015: 110 MEUR (15 % liikevaihdosta)
2016: 75 MEUR (10 % liikevaihdosta)
2017: 81 MEUR (10 % liikevaihdosta)
2018: 131 MEUR (14 % liikevaihdosta)
2019: 176 MEUR (15 % liikevaihdosta)
2020: 176 MEUR (17 % liikevaihdosta)
2021: 82 MEUR (6 % liikevaihdosta)
2022: 142 MEUR (8 % liikevaihdosta)

Sijoitetun pääoman tuotto
2015: 4 %
2016: 3 %
2017: 3 %
2018: 5 %
2019: 7 %
2020: 7 %
2021: 3 %
2022: 4 %

Näistä jos lähdetään etsimään erikoisia lukuja, niin voin kertoa että se ei ole vuosi 2022 (muuten kuin liikevaihdon kasvun osalta). Toki iltaroskalehdet tykkäävät uutisoida niillä, millä saadaan eniten klikkejä.

Siirsin tään tänne kun ei sähkön hinnasta tässä keskustella
Noissa pitää katsoa myös miten tuohon on päästy...poistot yms.
Sitten vielä, että tohon ovat sijoittaneet kuntalaiset ja heille olisi edullisempaa saada noi tuotot suoraan käteen halvemman hinnan muodossa sekä sähkölämmittäjät ovat sijoittaneet muita enemmän (käyttäessään sitä sähköä, joilla noita pääomia on kasvatettu, tämä taseeseen paremmin perhtymättä).

Muistaakseni jossain oli, että Helen olisi kuitannut tuolla ylikorkealla sähkön hinnalla kaukolämmön hintaansaeli kaukolämpöä ei olisi
nostettu riittäväti, jolla sitten saatiin tota "tulosta" alemmas.
Edelleen Helen perii toistaiseksi voimassa olevista sopimuksistaan n. 34snt/kW sis. alv. 10%.

 

[JCSH]

Sitten vielä, että tohon ovat sijoittaneet kuntalaiset ja heille olisi edullisempaa saada noi tuotot suoraan käteen halvemman hinnan muodossa sekä sähkölämmittäjät ovat sijoittaneet muita enemmän (käyttäessään sitä sähköä, joilla noita pääomia on kasvatettu, tämä taseeseen paremmin perhtymättä).

Muistaakseni jossain oli, että Helen olisi kuitannut tuolla ylikorkealla sähkön hinnalla kaukolämmön hintaansaeli kaukolämpöä ei olisi
nostettu riittäväti, jolla sitten saatiin tota "tulosta" alemmas.
Edelleen Helen perii toistaiseksi voimassa olevista sopimuksistaan n. 34snt/kW sis. alv. 10%.

Niinhän ne kuntalaiset saavatkin ne tuotot halvemman hinnan muodossa. Syy siihen, miksi Helen mielummin nostaa sähkön hintaa kuin kaukolämmön hintaa on juurikin se, että Helen haluaa, että heidän omistajat (eli Helsingin asukkaat) joutuvat maksamaan vähemmän energiastaan.
Helen kuitenkin myy sähköä ympäri maata, mutta kaukolämpöä vain Helsingissä.

 

[renee]

Huhtikuuhan se on ollut monastikin se halvin kuukausi, joten voi hyvinkin olla , että ei kannata odottaa tarjouksia ainakaan kesäkuun alkua pidemmälle tai voi hinnat käydä nousemaan.. Jos onnistuu saamaan alle 10 snt sopparin, niin kannattanee ottaa heti..

Jos OL3 käynnistyy parin viikon päästä, niin yksi hinnoittelun epävarmuus poistuu. Sanoisin, että sen jälkeen voi alkaa ostajan markkinat, jos haluaa kiinteähintaisen määräaikaisen sopimuksen.

 

[tietokonerikki]

Niinhän ne kuntalaiset saavatkin ne tuotot halvemman hinnan muodossa. Syy siihen, miksi Helen mielummin nostaa sähkön hintaa kuin kaukolämmön hintaa on juurikin se, että Helen haluaa, että heidän omistajat (eli Helsingin asukkaat) joutuvat maksamaan vähemmän energiastaan.
Helen kuitenkin myy sähköä ympäri maata, mutta kaukolämpöä vain Helsingissä.

Haluat näköjään ymmärtää tän väärin, kyllä se 34snt peri. tään myös Hesalaisilta toistaiseksi voimassa olevilta sopimusasiakkailta.
Ja he eivät siis maksa vähemmän. Helen olisi voinut pudottaa hinnan jo tämän kuun alkuun eikä vasta ensikuun.

 

[HTK12]

Siirsin tään tänne kun ei sähkön hinnasta tässä keskustella
Noissa pitää katsoa myös miten tuohon on päästy...poistot yms.
Sitten vielä, että tohon ovat sijoittaneet kuntalaiset ja heille olisi edullisempaa saada noi tuotot suoraan käteen halvemman hinnan muodossa sekä sähkölämmittäjät ovat sijoittaneet muita enemmän (käyttäessään sitä sähköä, joilla noita pääomia on kasvatettu, tämä taseeseen paremmin perhtymättä).

Muistaakseni jossain oli, että Helen olisi kuitannut tuolla ylikorkealla sähkön hinnalla kaukolämmön hintaansaeli kaukolämpöä ei olisi
nostettu riittäväti, jolla sitten saatiin tota "tulosta" alemmas.
Edelleen Helen perii toistaiseksi voimassa olevista sopimuksistaan n. 34snt/kW sis. alv. 10%.

Eipä siellä mitään hirveätä riistoa lukujen valossa ole ollut viime vuonna, vaikka sellaisesta oli paljon pärinää. Siinä, että päättivät kompensoida sähkön tuotoilla kaukolämmön hintaa, ei ole mitään väärää. Heillä on täysi oikein näin toimia. Kuten edellä todettiin, niin näin omistajat eli kuntalaiset hyötyvät halvemman lämmityksen muodossa. Monet pienet sähkönmyyjät myivät halvalla oman verkon alueen käyttäjille jne. Helenillä sähkön hinta oli käsittääkseni sama riippumatta asuinpaikasta, joten helpoin oli varmaan kohdentaa halvempi energia kaukolämmön kautta. Mitään pakkoa ei ole sitä kallista toistaiseksi voimassa olevaa sopparia pitää, vaan olisi hyvin voinut vaihtaa toiseen yhtiöön tai sitten vaikka pörssisähköön.

 

[samsungaaja]

Jos OL3 käynnistyy parin viikon päästä, niin yksi hinnoittelun epävarmuus poistuu. Sanoisin, että sen jälkeen voi alkaa ostajan markkinat, jos haluaa kiinteähintaisen määräaikaisen sopimuksen.

Veikkauksia, käynnistyykö ennen talvea.