Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Shajk]

Taas erikoinen päivä, Suomi on pohjoismaiden suurin sähkön viejä. Norja tuo 7000ME sähköä. Suomessa sähkö maksaa 6€, Norjassa 120€.

Siltä tuotannon arvaamattomuudesta on ehdotettu kapasiteettihuutokauppoja, nii käytetään jossain muissa maissa. Ei ole mulle hirveän tuttu aihe, mutta eiköhän ajatuksena on että ne jotka tarvitsevat väkisin tietty määrää tehoa säästä riippumatta voivat ostaa tehotakuun itselleen. Siihen tuulivoima ei voi kovin helposti osallistua.

 

[Shajk]

Miksi sähkön, perushyödykkeen tuottajan, sijoittajien tai välikäsien kuuluisi saada sen tuotannosta muuta kuin tuotantokustannus + joku marginaalinen 5% tuotto?

Ei siinä mikään ongelma että päätetään että tehdään noin. Mutta seurauksena on sitten sähkökatkoja, koska halvemmalla hinnalla kysyntä nousee tuotantoa korkeammaksi.

 

[chrisekh]

Se alkaa olemaan kaukolämpö firmoilla kiire tekemään santa-akkuja jos tuulivoima etenee kuin suunniteltu. Alkaa tulemaan pitkiä aikoja että sähköllä on halvempi lämmittää kuin millään muulla. Oletan santa-akun tekemiseen menee ainakin se 3 vuotta jos nyt aloittaa ja valmistuessaan on tuplat tuulisähköä tarjolla.

 

[Butali]

Ei siinä mikään ongelma että päätetään että tehdään noin. Mutta seurauksena on sitten sähkökatkoja, koska halvemmalla hinnalla kysyntä nousee tuotantoa korkeammaksi.

Mitä väliä sähkökatkoilla jos ei monilla ole enää kotia pian mitä lämmittää?

 

[B12]

Ol3 lukuunottamatta ydinvoimalat ovat 40-50v vanhoja. Kyllä niillä vielä aikansa mennään, mutta askarruttaa kyllä tuleeko tilalle pelkkää tuulivoimaa, uusia ydinvoimaloita, vai peräti lisää sähkön tuontia. Kuitenkin yli 3000MW tasaista voimaa kyseessä, tuuli saatikka ei.

 

[Griffin]

Taas erikoinen päivä, Suomi on pohjoismaiden suurin sähkön viejä. Norja tuo 7000ME sähköä. Suomessa sähkö maksaa 6€, Norjassa 120€.

Siltä tuotannon arvaamattomuudesta on ehdotettu kapasiteettihuutokauppoja, nii käytetään jossain muissa maissa. Ei ole mulle hirveän tuttu aihe, mutta eiköhän ajatuksena on että ne jotka tarvitsevat väkisin tietty määrää tehoa säästä riippumatta voivat ostaa tehotakuun itselleen. Siihen tuulivoima ei voi kovin helposti osallistua.

Joku tehotakuu sähkösopimukseen olisi kyllä ok juttu. Sen vain pitäisi sitten kanssa toimia. Jos sähkö loppuu niin kaikilta, joilla takuuta ei ole loppuisi ensin ja katkoksen ajalta juoksisi selkeät sanktiot myyjälle hinta / tunti. (esim 10X arvioidun kulutuksen (esim 7 edellistä päivää) keskiarvo ).

 

[Jan11]

Ol3 lukuunottamatta ydinvoimalat ovat 40-50v vanhoja. Kyllä niillä vielä aikansa mennään, mutta askarruttaa kyllä tuleeko tilalle pelkkää tuulivoimaa, uusia ydinvoimaloita, vai peräti lisää sähkön tuontia. Kuitenkin yli 3000MW tasaista voimaa kyseessä, tuuli saatikka ei.

Loviisan jatkolupa vuoteen 2050 on prosessissa, OL jatkoluvat myönnettiin juuri 2018 kahdeksikymmeneksi seuraavaksi vuodeksi 2038 asti. Eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö nämä saisi jatkoluvan vielä seuraavallakin kerralla hakiessaan, kunhan hoitavat huollot ja automaatioteknologiapäivitykset jatkossakin ajanmukaisesti.
Tätä suurempi riski on poliittinen. Siis se, että ydinvoimalta katoaisi taas kansan ja poliitikkojen tuki, kuten monessa maassa on käynytkin.

 

[JCSH]

Olen itse kanssa ollut tuota tuulivoimaa vastaan varsinkin silloin, kun se oli vahvasti tuettua. Tietenkin siinä on tiettyjä ongelmia vieläkin, mutta olen sen kannalla. Noi ydinvoimalat on täysin sössittyjä niin parempi nyt, että on edes tuulivoimaa. Olen siis ydinvoiman kannattaja, mutta en tiedä miten noita pystyy järkevästi tekemään.

Tuolla yhellä trollaajalla ei oikein logiikka pysy kasassa, kun 30-50c fossiili kelpaa, mutta 0-5c tuulivoima ei?

Jos noi vetyjutut saa tuulta alleen, niin tuo tuulivoima näyttää vielä paremmalta. Sähköautoilijat varsinkin dissaa noita epätehottomina, mutta jos se lämpö otetaan siinä talteen niin hyötysuhde on aika hyvä.

Itsekin suhtauduin tuulivoimaan aika negatiivisesti silloin, kun se nojasi tariffeihin. Mutta pitää kyllä nyt jälkikäteen sanoa, että on hyvä juttu, että niitä tuettiin. Siitä saatiin se 2GW kapasiteettia, mitä nyt tuskin olisi ilman tariffeja, mutta vielä tärkeämpänä saatiin hommat harjoiteltua kuntoon rakentamisen suhteen. Jonka seurauksena nyt, kun se on markkinaehtoisesti kannattavaa, tuulivoiman rakentaminen on nopeaa.

 

[HTK12]

Esim 20 snt /kWh on ihan ok sähkön hinta, jos kertakaikkisesti ei tarvitse välittää siitä, paljon sitä kuluu, milläkin ilmalla..

20snt/kWh ei todellakaan ole ok sähkön hinta. Kyllä se keskihinta pitää saada alle 10snt/kWh. Viime vuoden keskiarvo oli 19snt/kWh, -21 9snt/kWh ja -20 3.5snt/kWh.

 

[JCSH]

Vaikea tietenkin ennustaa tulevaa, mutta joku asiaan paremmin perehtynyt voisi kommentoida, onko nähtävissä että vedyn tuottaminen tuulivoimalla ja muuttaminen sähköksi voisi olla lähitulevaisuudessa taloudellisesti kannattavaa. Vai onko todennäköisempää/järkevämpää että tuolla tavalla tuotettu vety poltettaisiin autoissa?

No Wärtsilä, jolla toki on oma lehmä ojassa, teki laskelman jonka perusteella tuulivoima + vety olisi jo nyt halvempi tapa tuottaa perusvoimaa kuin uuden ydinvoiman rakentaminen.
Fortumin pitäisi julkistaa uusi strategiansa tässä talvella, joten se tulee varmaan kertomaan aika paljon.

 

[chrisekh]

Ol3 lukuunottamatta ydinvoimalat ovat 40-50v vanhoja. Kyllä niillä vielä aikansa mennään, mutta askarruttaa kyllä tuleeko tilalle pelkkää tuulivoimaa, uusia ydinvoimaloita, vai peräti lisää sähkön tuontia. Kuitenkin yli 3000MW tasaista voimaa kyseessä, tuuli saatikka ei.

Ydinvoimassa hämää kun se vanhan ydinvoima on niin halpaa. Uusi ei ole. Mutta turhan kiire tulee minusta kehittää fiksuja akkupaketteja niin olisi ehkä varman päälle paras jos valtio takaisi uudelle ydinvoimalle 10 sentin tariffin niin tulisi sitä huoltovarmuutta. Mutta se uusi täytyisi kyllä saada 10 vuodessa pystyyn tai sitten ei enää kannata.

 

[Griffin]

Vaikea tietenkin ennustaa tulevaa, mutta joku asiaan paremmin perehtynyt voisi kommentoida, onko nähtävissä että vedyn tuottaminen tuulivoimalla ja muuttaminen sähköksi voisi olla lähitulevaisuudessa taloudellisesti kannattavaa. Vai onko todennäköisempää/järkevämpää että tuolla tavalla tuotettu vety poltettaisiin autoissa?

Fortumin erittäin optimistisesti arvioitu mielipide vedystä:
Vetytalous tulee – ennemmin tai myöhemmin | fortum.fi
Eli yhteenvetona kun tuulivoimamme tuottaa keskimäärin sen 1700MW, niin kun se kierrätetään vedyn kautta takaisin sähköksi niin jäljelle jää.. (15/55)*1700MW =463MW (hyötysuhde on 27,3%)

Tai jos ajateltaisiin, että puolet tuulivoimasta menisi vety koukkauksen kautta, niin nykyisella tuulivoimakapasiteetillä olisi käytettävissä:
(1700MW/2)+(1700MW/2)*0,272727=850+850*0,272727=1102MW
Paljonko sitten vain maksaisi tuollainen vedyntuotantolaitos ja mitkä olisivat sen pyörityskustannukset?

En ole ihan vakuuttunut tuosta fortumin laskelmasta, sillä esim tuossa loppuvaiheessa sanotaan että saataisiin sähköä tai lämpöä sama määrä. Kuitenkin yleensä polttamalla saadaan parempi hyötysuhde, kuin jollaintavoin sähköksi muuntamalla. Lisäksi, miten tuossa on laskettu mahdolliset nesteytys ja kaasuksi muuttamishäviöt vai onko tarkoitus käyttää puhtaana kaasuna. Ja jos on, niin mikä on varaston paine ja tilavuus?

 

[rock]

Ydinvoimassa hämää kun se vanhan ydinvoima on niin halpaa. Uusi ei ole. Mutta turhan kiire tulee minusta kehittää fiksuja akkupaketteja niin olisi ehkä varman päälle paras jos valtio takaisi uudelle ydinvoimalle 10 sentin tariffin niin tulisi sitä huoltovarmuutta. Mutta se uusi täytyisi kyllä saada 10 vuodessa pystyyn tai sitten ei enää kannata.

EDF rakentaa britteihin Hinkley Pointtia jolle on taattu hinta 92,5£/MWh (2012 rahassa, tätä inflaatiokorjataan aikanaan). Tätä peilaten tuo taattu 100€/MWh ei ole kauhean kaukana siitä mitä toimijalle voitaisiin luvata uuden ydinvoiman rakentamisesta niin että joku siihen urakkaan tarttuisikin. Ongelma on siinä että laitosmallin ja toimittajan pitäisi olla kokeneita juuri sillä mallilla jo valmiiksi, pitäisi tilata tehoa eikä rajoittua tiettyyn reaktorimäärään (OL3:sen suurin helmasynti oli suuruuden tavoittelu koska annettiin lupa vain yhdelle reaktorille) ja lisäksi toimittajan pitäisi olla jo valmiiksi kykenevä täyttämään STUKin varsin tiukat normit (asia mikä tuli Arevalle osin yllätyksenä).

Löytyisikö maailmasta sellainen toimija? En ole ihan varma.

 

[B12]

Pienydinreaktoritkin saattavat olla markkinoilla kun noista meidän vannhoista aika jättää. Niitä tosin tarvitaan kymmeniä tai sata korvaamaan. Saa nähdä niiden hintaa ja tuotetun sähkön taloudellisuutta. Yhtenä lisänä valikoimaan tulevat todennäköisesti olemaan.

niissä toki lainsäädäntö, ympäristöluvat, ja muu byrokratia tulee viemään ison määrän vuosia.

 

[JCSH]

Ongelma on siinä että laitosmallin ja toimittajan pitäisi olla kokeneita juuri sillä mallilla jo valmiiksi, pitäisi tilata tehoa eikä rajoittua tiettyyn reaktorimäärään (OL3:sen suurin helmasynti oli suuruuden tavoittelu koska annettiin lupa vain yhdelle reaktorille) ja lisäksi toimittajan pitäisi olla jo valmiiksi kykenevä täyttämään STUKin varsin tiukat normit (asia mikä tuli Arevalle osin yllätyksenä).

Meinaat, että jos olisi alettu rakentamaan useampaa EPR:ää niin homma olisi tullut nopeammin valmiiksi? Ei se nyt ihan noinkaan toimi
Ja ei, "monta pientä reaktoria" ei ollut tuolloin vaihtoehto. Eikä se ole sitä vieläkään.

 

[jarmojs]

Fortumin erittäin optimistisesti arvioitu mielipide vedystä:
Vetytalous tulee – ennemmin tai myöhemmin | fortum.fi
Eli yhteenvetona kun tuulivoimamme tuottaa keskimäärin sen 1700MW, niin kun se kierrätetään vedyn kautta takaisin sähköksi niin jäljelle jää.. (15/55)*1700MW =463MW (hyötysuhde on 27,3%)

Tai jos ajateltaisiin, että puolet tuulivoimasta menisi vety koukkauksen kautta, niin nykyisella tuulivoimakapasiteetillä olisi käytettävissä:
(1700MW/2)+(1700MW/2)*0,272727=850+850*0,272727=1102MW
Paljonko sitten vain maksaisi tuollainen vedyntuotantolaitos ja mitkä olisivat sen pyörityskustannukset?

En ole ihan vakuuttunut tuosta fortumin laskelmasta, sillä esim tuossa loppuvaiheessa sanotaan että saataisiin sähköä tai lämpöä sama määrä. Kuitenkin yleensä polttamalla saadaan parempi hyötysuhde, kuin jollaintavoin sähköksi muuntamalla. Lisäksi, miten tuossa on laskettu mahdolliset nesteytys ja kaasuksi muuttamishäviöt vai onko tarkoitus käyttää puhtaana kaasuna. Ja jos on, niin mikä on varaston paine ja tilavuus?

Mites ne tulevat tuulivoiman piikkitehot sitten handlataan? Pari kk sitten Fingridin arvio 2030-luvulle oli, että piikkitehoa on vispilöillä yhteensä joku 30 000 MW, jolloin keskimääräinen tehokin on varmaan jotain ihan muuta kuin 1700 MW. En oikein usko Eduskuntatalon kokoisiin akkuihin, vaan ennemmin vedyntuotantoon ja muihin P2X-ratkaisuihin.

 

[chrisekh]

En oikein usko Eduskuntatalon kokoisiin akkuihin, vaan ennemmin vedyntuotantoon ja muihin P2X-ratkaisuihin.

Minulla on uskoa Eduskuntatalon kokoisiin hiekka-akkuihin.

 

[JCSH]

Mites ne tulevat tuulivoiman piikkitehot sitten handlataan? Pari kk sitten Fingridin arvio 2030-luvulle oli, että piikkitehoa on vispilöillä yhteensä joku 30 000 MW, jolloin keskimääräinen tehokin on varmaan jotain ihan muuta kuin 1700 MW. En oikein usko Eduskuntatalon kokoisiin akkuihin, vaan ennemmin vedyntuotantoon ja muihin P2X-ratkaisuihin.

Eihän tässä edes tarvi odotella 2030-luvulle. Tuossa vuoden 2025 paikkeilla tulee olemaan niin paljon tuulivoimaa, että ne tuotantohuiput huitelee siellä jossain 9000 MW paikkeilla. Valtaosan vuodesta Suomen kokonaiskulutus on alle tuon. Sitten kun siihen lyödään vielä se 4300 MW ydinvoimaa ja se joku minimi 700 MW vesivoimaa, niin meillä on tyyliin 5000-7000 MW enemmän tuotantoa kuin kulutusta.
Joten kyllä sitä P2X-ää alkaa tulemaan tässä jo ihan lähivuosina.

 

[Griffin]

Mites ne tulevat tuulivoiman piikkitehot sitten handlataan? Pari kk sitten Fingridin arvio 2030-luvulle oli, että piikkitehoa on vispilöillä yhteensä joku 30 000 MW, jolloin keskimääräinen tehokin on varmaan jotain ihan muuta kuin 1700 MW. En oikein usko Eduskuntatalon kokoisiin akkuihin, vaan ennemmin vedyntuotantoon ja muihin P2X-ratkaisuihin.

Jonkinverran voidaan varmasti käyttää hybridivoimaloissa esim kaukolämmöksi ja kaukolämpövarastoihin. Mutta jos tehoa om 30 000MW, eli siis keskimääräinen, oikea teho n 10000MW, niin on sangen mahdollista, ellei jopa hyvinkin todennäköistä, että noita joudutaan myös pysäyttelemään vähänväliä.

Toki esim teräs- ym teollisuus voisi miettiä, pystyisikö prosesseja viilaamaan siten, että johonkin lämmitysprosesseihin tms voitaisiin käyttää tuota piikkitehoa.., en tiedä.
Ja voidaan ehkä niitä vedyntuottolaitoksia tehdä lisääkin. Minulla vain ei ole niistä minkäänlaista käsitystä vielä, skaalautuvatko ne miten isoiksi helposti. Toinen hyvä kysymys on se, miten nuo vedyntuottolaitosten hyötysuhteet reagoivat, jos se laitos pyörii välillä 5%:n kapasiteetillä tai on poispäältä ja välillä 100%:n kapasiteetillä..

Akkuihin ei oikein ole varaa, ihan liian kalleita, heikkoja ja materiaalit on loppu jo nyt, vaikka valmistellaan vain vähän sähköautoja, joihin niitä menee enemmän..

 

[Paapaa]

Tuulivoiman tuotantovaihteluiden ongelmat vähenevät myös sillä, että useampi maa tuottaa tuulivoimaa. Mitä laajemmalla alueella tuulivoimaa tuotetaan, sitä todennäköisemmin jossain tuulee vaikka muualla ei tuule ja näin saadaan sähkön viennillä ja tuonnilla paikattua näitä ongelmia sillä tuulivoimalla itsellään.

 

[jarmojs]

Tuulivoiman tuotantovaihteluiden ongelmat vähenevät myös sillä, että useampi maa tuottaa tuulivoimaa. Mitä laajemmalla alueella tuulivoimaa tuotetaan, sitä todennäköisemmin jossain tuulee vaikka muualla ei tuule ja näin saadaan sähkön viennillä ja tuonnilla paikattua näitä ongelmia sillä tuulivoimalla itsellään.

Mutta se siirto. Se on Fingridinkin mukaan ongelma. Tarvittaisiin luokkaa 20 kpl uusia kantaverkon 400 kV siirtolinjoja pohjoisesta etelään eli sanotaan nyt vaikka 10 000 km verran. Ja maksaa luokkaa miljoona €/km juuri valmistuneen 300 km pätkän perusteella. Siksi P2X-ratkaisut vaikka hyötysuhde olisi heikompikin.

 

[jarppi83]

Eihän tässä edes tarvi odotella 2030-luvulle. Tuossa vuoden 2025 paikkeilla tulee olemaan niin paljon tuulivoimaa, että ne tuotantohuiput huitelee siellä jossain 9000 MW paikkeilla. Valtaosan vuodesta Suomen kokonaiskulutus on alle tuon. Sitten kun siihen lyödään vielä se 4300 MW ydinvoimaa ja se joku minimi 700 MW vesivoimaa, niin meillä on tyyliin 5000-7000 MW enemmän tuotantoa kuin kulutusta.
Joten kyllä sitä P2X-ää alkaa tulemaan tässä jo ihan lähivuosina.

Jes me ollaan pelastuttu: tyynellä säällä saadaan jopa 90MW tuulivoimaa. Take that tuulivoiman epäilijät!!! Tosiasiassa olen enemmän huolissani siitä, että nyt hyökätään suin päin sähköenergiaan ja kaikki luottaa siihen, että sitä riittää. Onko oikeita laskelmia siitä, että oikeasti riittää kun on tarvetta? Nykyisen hallituksen taitoihin en luota ollenkaan: pelkästään tämän sähkötukihimmeliin "yllätyksellinen tulo ja valmistelu" kertoo ihan turhan paljon noista kyvyistä... Kyselin tuossa aikaisemmin jo nuiden "akkujärjestelmien" toimivuudesta jonkinlaista dataa, mutta syvä hiljaisuus asiasta. Silti näitä akkujärjestelmiä käytetään argumenttina osana tuulivoiman hehkuttamista, vaikka toiminta on täysin proto-vaiheessa.

 

[chrisekh]

Jes me ollaan pelastuttu: tyynellä säällä saadaan jopa 90MW tuulivoimaa. Take that tuulivoiman epäilijät!!! Tosiasiassa olen enemmän huolissani siitä, että nyt hyökätään suin päin sähköenergiaan ja kaikki luottaa siihen, että sitä riittää. Onko oikeita laskelmia siitä, että oikeasti riittää kun on tarvetta? Nykyisen hallituksen taitoihin en luota ollenkaan: pelkästään tämän sähkötukihimmeliin "yllätyksellinen tulo ja valmistelu" kertoo ihan turhan paljon noista kyvyistä... Kyselin tuossa aikaisemmin jo nuiden "akkujärjestelmien" toimivuudesta jonkinlaista dataa, mutta syvä hiljaisuus asiasta. Silti näitä akkujärjestelmiä käytetään argumenttina osana tuulivoiman hehkuttamista, vaikka toiminta on täysin proto-vaiheessa.

OL3 ja Aurora tuovat 2Gw lisaa tehoa. Jos Tammikuusta nyt jotenkin selvitaan niin ei tassa isompaa hataa ole,.

 

[Griffin]

Tuulivoiman tuotantovaihteluiden ongelmat vähenevät myös sillä, että useampi maa tuottaa tuulivoimaa. Mitä laajemmalla alueella tuulivoimaa tuotetaan, sitä todennäköisemmin jossain tuulee vaikka muualla ei tuule ja näin saadaan sähkön viennillä ja tuonnilla paikattua näitä ongelmia sillä tuulivoimalla itsellään.

Joku proffa mainitsi muistaakseni, että tuuliin vaikuttavat sääalueet ovat melkoisen laajoja. Joudutaan tuomaan todella etäältä, jolloin tulee huomattavia häviöitä..

 

[jarppi83]

OL3 ja Aurora tuovat 2Gw lisaa tehoa. Jos Tammikuusta nyt jotenkin selvitaan niin ei tassa isompaa hataa ole,.

OL3 ja Aurora tuovat 2Gw lisaa tehoa. Jos Tammikuusta nyt jotenkin selvitaan niin ei tassa isompaa hataa ole,.

Ruotsi ja Norja eivät tee vihreätä siirtymää ollenkaan? Kyllä siellä se tarve kasvaa reippaasti ihan samalla tavalla, kuin täälläkin. Nyt tuudittauduttu heidän "ehtymättömiin" vesivoimakapasiteettiin.

 

[Tohelo]

Näin ketjua sivusta seuraavana niin yksi mitä en ole ymmärtänyt on se, että miksi tuo sähkön hinta on sidottu pörssiin? Tai ehkä oikeammin maakaasuun? Onko tämä joku EU:n juttu? Ilman tuota sidontaa maakaasuun ei olisi hinnatkaan tämä mitä ne nykyään on? Vai voisiko tilanne olla vielä huonompi jos hintaa ei olisi sidottu pörssiin?

Pahoittelut jos on jo kymmenes kerta kun tätä joku kysyy, mutta ei nyt ole sattunut silmään kun olen ketjua välillä lueskellut.

 

[HTK12]

Jes me ollaan pelastuttu: tyynellä säällä saadaan jopa 90MW tuulivoimaa. Take that tuulivoiman epäilijät!!! Tosiasiassa olen enemmän huolissani siitä, että nyt hyökätään suin päin sähköenergiaan ja kaikki luottaa siihen, että sitä riittää. Onko oikeita laskelmia siitä, että oikeasti riittää kun on tarvetta? Nykyisen hallituksen taitoihin en luota ollenkaan: pelkästään tämän sähkötukihimmeliin "yllätyksellinen tulo ja valmistelu" kertoo ihan turhan paljon noista kyvyistä... Kyselin tuossa aikaisemmin jo nuiden "akkujärjestelmien" toimivuudesta jonkinlaista dataa, mutta syvä hiljaisuus asiasta. Silti näitä akkujärjestelmiä käytetään argumenttina osana tuulivoiman hehkuttamista, vaikka toiminta on täysin proto-vaiheessa.

Ja niitä täysin tyyniä päiviä vuodessa on? Kun kapasiteetti nousee minimituotantokin. Sähköntuotanto Suomessakin nousee kokoajan ja Fingrid sanoi Suomen tuottavan vuositasolla jo kuluttamansa sähkön tänä tai ensi vuonna. Tuulivoiman kapasiteetti kasvaa kokoajan, joten tuotanto kasvaa kokoajan. Siirtoyhteyksillä sitten paikataan puolin ja toisin kun tuulivoima ei tuota riittävästi. Vesivoima on edullista ja hyvin toimivaa säätövoimaa. Mitä enemmän sitä tuulivoimaa on sitä vähemmän vesivoimaa joudutaan ajamaan perusvoimana, joten tuulettomina päivinä voidaan sitten ajaa isommilla virtauksilla. Kankaanpäässä hiekka-akku toimii hyvin ainakin kaukolämpöön. Vety on myös ihan hyvä vaihtoehto varastoida tuulivoiman tuotantoa.

 

[JCSH]

Jes me ollaan pelastuttu: tyynellä säällä saadaan jopa 90MW tuulivoimaa. Take that tuulivoiman epäilijät!!! Tosiasiassa olen enemmän huolissani siitä, että nyt hyökätään suin päin sähköenergiaan ja kaikki luottaa siihen, että sitä riittää. Onko oikeita laskelmia siitä, että oikeasti riittää kun on tarvetta? Nykyisen hallituksen taitoihin en luota ollenkaan: pelkästään tämän sähkötukihimmeliin "yllätyksellinen tulo ja valmistelu" kertoo ihan turhan paljon noista kyvyistä... Kyselin tuossa aikaisemmin jo nuiden "akkujärjestelmien" toimivuudesta jonkinlaista dataa, mutta syvä hiljaisuus asiasta. Silti näitä akkujärjestelmiä käytetään argumenttina osana tuulivoiman hehkuttamista, vaikka toiminta on täysin proto-vaiheessa.

Kuten tässä ketjussa on todettu jo lukemattomia kertoja:
Jos muu tuotanto ei riitä niihin tuulettomiin hetkiin, niin sitten poltetaan niitä tuulivoimalla tehtyjä synteettisiä polttoaineita ja saadaan se sähkö sieltä.

 

[jarppi83]

Ja niitä täysin tyyniä päiviä vuodessa on? Kun kapasiteetti nousee minimituotantokin. Sähköntuotanto Suomessakin nousee kokoajan ja Fingrid sanoi Suomen tuottavan vuositasolla jo kuluttamansa sähkön tänä tai ensi vuonna. Tuulivoiman kapasiteetti kasvaa kokoajan, joten tuotanto kasvaa kokoajan. Siirtoyhteyksillä sitten paikataan puolin ja toisin kun tuulivoima ei tuota riittävästi. Vesivoima on edullista ja hyvin toimivaa säätövoimaa. Mitä enemmän sitä tuulivoimaa on sitä vähemmän vesivoimaa joudutaan ajamaan perusvoimana, joten tuulettomina päivinä voidaan sitten ajaa isommilla virtauksilla. Kankaanpäässä hiekka-akku toimii hyvin ainakin kaukolämpöön. Vety on myös ihan hyvä vaihtoehto varastoida tuulivoiman tuotantoa.

No voit varmaan laittaa niitä Kankaanpään hiekka-akkuun liittyviä lukuja esille. Investoinnin hintaa, kuoletusaikaa, raporttia esim. Useamman kuukauden mainostetusta 500asteen lämpötilan säilyttämisestä akussa jne. Mainospuheita kyllä löytyy reippaasti.

 

[Butali]

Näin ketjua sivusta seuraavana niin yksi mitä en ole ymmärtänyt on se, että miksi tuo sähkön hinta on sidottu pörssiin? Tai ehkä oikeammin maakaasuun? Onko tämä joku EU:n juttu? Ilman tuota sidontaa maakaasuun ei olisi hinnatkaan tämä mitä ne nykyään on? Vai voisiko tilanne olla vielä huonompi jos hintaa ei olisi sidottu pörssiin?

Pahoittelut jos on jo kymmenes kerta kun tätä joku kysyy, mutta ei nyt ole sattunut silmään kun olen ketjua välillä lueskellut.

Oma älykkyyteni ei riitä tämän koko markkinan ymmärtämiseen, mutta monella täällä tuntuu olevan aika hyvä kokonaiskuva, niin haluaisin myös tietää mitenkähän hinnoille kävisi täällä pohjoisessa ja miten niille kävisi Keski-Euroopassa jos näin ei olisi maakaasun osalta?

 

[chrisekh]

No voit varmaan laittaa niitä Kankaanpään hiekka-akkuun liittyviä lukuja esille. Investoinnin hintaa, kuoletusaikaa, raporttia esim. Useamman kuukauden mainostetusta 500asteen lämpötilan säilyttämisestä akussa jne. Mainospuheita kyllä löytyy reippaasti.

Tuulivoiman luoma halpa sahko on vasta pari vuotta vanha juttu. Maltamielesi hyvamies. Ei pohjoismaista perusvoima ole haviamassa viela moneen vuoteen.

 

[HTK12]

No voit varmaan laittaa niitä Kankaanpään hiekka-akkuun liittyviä lukuja esille. Investoinnin hintaa, kuoletusaikaa, raporttia esim. Useamman kuukauden mainostetusta 500asteen lämpötilan säilyttämisestä akussa jne. Mainospuheita kyllä löytyy reippaasti.

Kannattaa varmaan sieltä kysellä. Eiköhän sieltä julkaista tietoa tarkemmin tämän vuoden kuluessa. Se kun lähti toimintaan vasta viime vuonna, mutta silloin sanoivat sen toimivan paremmin kuin ennakoitu.

 

[jarppi83]

Tuulivoiman luoma halpa sahko on vasta pari vuotta vanha juttu. Maltamielesi hyvamies. Ei pohjoismaista perusvoima ole haviamassa viela moneen vuoteen.

Kyse ei ole siitä onko perusvoimaa katoamassa, vaan sen tarve kasvaa hurjalla tahdilla, sekä siirtymänaikana käytettävä fossiilinen polttoaine päästökaupan seurauksena tekee siitä todella kallista, vaikka tuotantovajetta olisi. Artisti maksaa!

 

[jarppi83]

Kannattaa varmaan sieltä kysellä. Eiköhän sieltä julkaista tietoa tarkemmin tämän vuoden kuluessa. Se kun lähti toimintaan vasta viime vuonna, mutta silloin sanoivat sen toimivan paremmin kuin ennakoitu.

Olisihan se omaan jalkaan ampumista, jos sanottaisiin että meidän realistisen arvion mukaan hävikki onkin vain 90%, kun laskettiin sen olevan 95%: yllätyttiin todella positiivisesti. Kyse on siis protosta!

 

[Jan11]

Vuonna 2022 Suomessa oli EU:n toiseksi edullisin sähkö. Ainoastaan Ruotsi oli edullisempi.
Tyyristä se toki meilläkin oli, mutta muissa maissa vielä tyyriimpää.

Energia | Sähkö oli Suomessa vuonna 2022 toiseksi halvinta koko EU:ssa

Suomea auttoi muuta Eurooppaa vähäisempi riippuvuus fossiilisista energianlähteistä.

www.hs.fi

 

[JCSH]

Kyse ei ole siitä onko perusvoimaa katoamassa, vaan sen tarve kasvaa hurjalla tahdilla, sekä siirtymänaikana käytettävä fossiilinen polttoaine päästökaupan seurauksena tekee siitä todella kallista, vaikka tuotantovajetta olisi. Artisti maksaa!

Ja miksi meinaat, että se perusvoiman tarve kasvaisi hurjalla tahdilla? Suomessa sähkön kulutus kävi huipussaan 2000-luvun alussa ja sen jälkeen on pysynyt aikalailla vakaana.

 

[zepi]

20snt/kWh ei todellakaan ole ok sähkön hinta. Kyllä se keskihinta pitää saada alle 10snt/kWh. Viime vuoden keskiarvo oli 19snt/kWh, -21 9snt/kWh ja -20 3.5snt/kWh.

Olen maksanut ~10v putkeen päiväsähköstä siirtoineen n. 25snt/kWh. Välillä 24/7 tasahintaa ~25snt/kWh, välillä sitten yösähkö on ollut halvempaa, yleensä luokkaa 15snt/kWh siirtoineen.

Tämä on ollut normaali eurooppalainen hintataso viimeiset 10-15v ajan.

Pohjoismaiden pörssisähkön aiheuttama voimakkaasti kilpailtu sähkömarkkina on tarjonnut suomi / ruotsi akselilla poikkeuksellisen halpaa sähköä.

 

[HTK12]

Olisihan se omaan jalkaan ampumista, jos sanottaisiin että meidän realistisen arvion mukaan hävikki onkin vain 90%, kun laskettiin sen olevan 95%: yllätyttiin todella positiivisesti. Kyse on siis protosta!

Se on tuotantokäytössä ja toimii (heidän puheideen mukaan). OL3 on myös proto joka ei ole vielä päässyt edes tuotantokäyttöön. Uusi teknologia on aina enemmän tai vähemmän protoa. Tuulivoiman varastoinnille tulee todellista tarvetta vasta kun tuotantoa on niin paljon, ettei sitä voida suoraan käyttää. Meillä on siirtoyhteyksiä ulkomaille yli 4 000MW kun Aurora linja on valmis, joten kyllä tässä tovi menee ennenkuin sitä sähköä ei voida suoraan käyttää.

Olen maksanut ~10v putkeen päiväsähköstä siirtoineen n. 25snt/kWh. Välillä 24/7 tasahintaa ~25snt/kWh, välillä sitten yösähkö on ollut halvempaa, yleensä luokkaa 15snt/kWh siirtoineen.

Tämä on ollut normaali eurooppalainen hintataso viimeiset 10-15v ajan.

Nyt puhuin Suomen sähköhinnasta. Meillä osa kilpailukykyä on edullinen energia. Tiedossa kyllä mitä se etelämpänä maksaa. Kuten sanoin, niin se 20snt/kWh ei ole mikään ok sähkönhinta, tässä nyt ei ollut puhe siirtoineen vaan pelkästä energiasta (ainakin itsellä).

 

[Jan11]

Nyt puhuin Suomen sähköhinnasta. Meillä osa kilpailukykyä on edullinen energia. Tiedossa kyllä mitä se etelämpänä maksaa. Kuten sanoin, niin se 20snt/kWh ei ole mikään ok sähkönhinta, tässä nyt ei ollut puhe siirtoineen vaan pelkästä energiasta (ainakin itsellä).

Huolimatta energianhinnan noususta, niin kun muilla on kallistunut vielä enemmän kuin meillä (paitsi Ruotsilla) niin varmaan silloin meidän kilpailukyky sen osalta on sitten säilynyt muihin paitsi Ruotsiin verrattuna, eikö?

 

[jarppi83]

Se on tuotantokäytössä ja toimii (heidän puheideen mukaan). OL3 on myös proto joka ei ole vielä päässyt edes tuotantokäyttöön. Uusi teknologia on aina enemmän tai vähemmän protoa. Tuulivoiman varastoinnille tulee todellista tarvetta vasta kun tuotantoa on niin paljon, ettei sitä voida suoraan käyttää. Meillä on siirtoyhteyksiä ulkomaille yli 4 000MW kun Aurora linja on valmis, joten kyllä tässä tovi menee ennenkuin sitä sähköä ei voida suoraan käyttää.



Nyt puhuin Suomen sähköhinnasta. Meillä osa kilpailukykyä on edullinen energia. Tiedossa kyllä mitä se etelämpänä maksaa. Kuten sanoin, niin se 20snt/kWh ei ole mikään ok sähkönhinta, tässä nyt ei ollut puhe siirtoineen vaan pelkästä energiasta (ainakin itsellä).

OL3 tuotannosta on selvää päivitettyä dataa saatavilla runsaasti, eli tämä vertaus aika ontuva. Hiekka-akut on toistaiseksi markkinointipuheen asteella. Teknogiapuolella on näitä kaikennäköisiä korvavaloja, superluuria halvalla hinnalla, jotka kaikki enemmän tai vähemmän ammuttiin alas kun oikeata raporttia alkoi tulemaan.

 

[Joda]

Näin ketjua sivusta seuraavana niin yksi mitä en ole ymmärtänyt on se, että miksi tuo sähkön hinta on sidottu pörssiin? Tai ehkä oikeammin maakaasuun? Onko tämä joku EU:n juttu? Ilman tuota sidontaa maakaasuun ei olisi hinnatkaan tämä mitä ne nykyään on? Vai voisiko tilanne olla vielä huonompi jos hintaa ei olisi sidottu pörssiin?

Pahoittelut jos on jo kymmenes kerta kun tätä joku kysyy, mutta ei nyt ole sattunut silmään kun olen ketjua välillä lueskellut.

Oma älykkyyteni ei riitä tämän koko markkinan ymmärtämiseen, mutta monella täällä tuntuu olevan aika hyvä kokonaiskuva, niin haluaisin myös tietää mitenkähän hinnoille kävisi täällä pohjoisessa ja miten niille kävisi Keski-Euroopassa jos näin ei olisi maakaasun osalta?

Juuri hetki sitten linkattiin Hesarilta saksalaisen energiaproffan twiittailujen pohjalta tehty ihan hyvä artikkeli miksi pörssiin on päädytty, miksi kalleimman tuotantotavan mukaan määräytyvä hinta on hyvä ja karrikoiden ainoa tapa hinnanmuodostukselle. Tuon lukeminen ajatuksella tekisi hyvää aika monelle tässäkin threadissa:

Hesarissa hyvä artikkeli sähkön pörssimarkkinoista.

Energiakriisi | Sähkö on jätetty pörssin armoille, ja se on kuluttajan etu

Sähkömarkkinoiden hinnanmuodostus on herättänyt tänä vuonna kritiikkiä EU:n päättäjiä myöten. Voisiko sähkömarkkinaa muuttaa, ja pitääkö sähköllä ylipäätään käydä kauppaa kuin pörssiosakkeilla?

www.hs.fi

 

[HTK12]

Huolimatta energianhinnan noususta, niin kun muilla on kallistunut vielä enemmän kuin meillä (paitsi Ruotsilla) niin varmaan silloin meidän kilpailukyky sen osalta on sitten säilynyt muihin paitsi Ruotsiin verrattuna, eikö?

Toki, mutta ei se energian hinta tällä tasolla tule pysymään. Tässä oli puhe siitä alunperin mikä se ok sähkön hinta olisi, se ei ole ainakaan minun mielestäni Suomessa 20snt/kWh tulevaisuudessa.

OL3 tuotannosta on selvää päivitettyä dataa saatavilla runsaasti, eli tämä vertaus aika ontuva. Hiekka-akut on toistaiseksi markkinointipuheen asteella. Teknogiapuolella on näitä kaikennäköisiä korvavaloja, superluuria halvalla hinnalla, jotka kaikki enemmän tai vähemmän ammuttiin alas kun oikeata raporttia alkoi tulemaan.

OL3 osalta puhutaan edelleen koekäytöstä ei pysyvästä tuotannosta. Kukaan ei voi vielä sanoa varmuudella milloin se siirtyy tuotantokäyttöön vai siirtyykö ikinä. Voi olla, että taas löytyy jotain kohta alkavassa tarkistuksessa. Se tarkistus kestää melkein kuukauden (TVO arvio). Mitään varmuutta sen voimalan toimivuudesta ei vielä ole kunnes kaikki testit on suoritettu onnistuneesti. Se hiekka-akku siirtyi kesällä jo tuotantokäyttöön ja sitä käytetään useiden kohteiden lämmitykseen. Se ei ole mikään yhden firman proto, vaan se on yhteistyössä Vatajankosken kanssa, eli mukana on perinteinen sähkölaitos. Eiköhän siellä aika nopeasti vihelletä pelipoikki, jos se ei toimi. Eli ihan hyvin noita voi verrata keskenään.

 

[chrisekh]

Se hiekka-akku kun ei edes sisällä mitään erityisen tuntematonta. Kaikki käytetty on hylly kamaa ja idea käytännössä sama kuin laittaisi leivinuuniin vastukset joita hehkuttelisi vain halvan sähkön aikaan. Se hiekka-akku on vain lähinnä riippuvainen tuurivoimasta että se saa halpaa sähköä.

Sitten kun nuo isot pojat leikkivät sähkön kanssa niin heillä on mahdollisuus liittyä runkoverkkoon kuin tomaatin viljelijät ikään. Silloin sitä siirtomaksua ei enää varsinaisesti ole vaan on itse vastuussa kaapeleistaan.

 

[Tohelo]

Juuri hetki sitten linkattiin Hesarilta saksalaisen energiaproffan twiittailujen pohjalta tehty ihan hyvä artikkeli miksi pörssiin on päädytty, miksi kalleimman tuotantotavan mukaan määräytyvä hinta on hyvä ja karrikoiden ainoa tapa hinnanmuodostukselle. Tuon lukeminen ajatuksella tekisi hyvää aika monelle tässäkin threadissa:

Tuo artikkeli on maksumuurin takana. Eikä nyt kerkeä katsomaan 30min videota aiheeseesta ja vielä lontooksi

Mutta en esitä enempää tyhmiä kysymyksiä tähän ketjuun

 

[Joda]

Tuo artikkeli on maksumuurin takana. Eikä nyt kerkeä katsomaan 30min videota aiheeseesta ja vielä lontooksi

Mutta en esitä enempää tyhmiä kysymyksiä tähän ketjuun

Aah katos sori en huomannut. Joku on pistänyt ton pastebiniin: Miksi sähköä ylipäätään pitää myydä pörssissä? - Pastebin.com

 

[zepi]

Nyt puhuin Suomen sähköhinnasta. Meillä osa kilpailukykyä on edullinen energia. Tiedossa kyllä mitä se etelämpänä maksaa. Kuten sanoin, niin se 20snt/kWh ei ole mikään ok sähkönhinta, tässä nyt ei ollut puhe siirtoineen vaan pelkästä energiasta (ainakin itsellä).

EI se edullinen energia meillä kuitenkaan muodostu mistään erityisestä luonnonlaista jonka takia sen hintaeron pitäisi ikuisesti säilyä.

Jos meillä on halpa energia ja se on kilpailuetu esim. teollisuudelle, niin silloin tavoitteena kait sitten on se, että meille muuttaa paljon energiaa kuluttavia teollisuuslaitoksia (sen takia kai sitä kilpailuetua haluttiin ylläpitää?) ja näiden lisäämä kysyntä nostaa hintatasoa kunnes se "kilpailuetu" on jotakuinkin kadonnut.
--
25snt/kWh siirtoinen vastannee kait aika tarkkaan sitä 20kWh/snt energian hintaa. Suomi on ainoa maa jonka tiedän, jossa siirto ja energia ylipäätään voivat tulla eri laskulla. Siirron hintatieto on toki rivitietoina tarjolla muuallakin, mutta mitä minulla nyt on viidestä maasta kokemusta, niin missään muualla ei ole erillistä siirtolaskua ja energialaskua, vaan kaikki tulee aina samalla laskulla.

 

[HTK12]

EI se edullinen energia meillä kuitenkaan muodostu mistään erityisestä luonnonlaista jonka takia sen hintaeron pitäisi ikuisesti säilyä.

Jos meillä on halpa energia ja se on kilpailuetu esim. teollisuudelle, niin silloin tavoitteena kait sitten on se, että meille muuttaa paljon energiaa kuluttavia teollisuuslaitoksia (sen takia kai sitä kilpailuetua haluttiin ylläpitää?) ja näiden lisäämä kysyntä nostaa hintatasoa kunnes se "kilpailuetu" on jotakuinkin kadonnut.

Ei se edullinen energia mikään luonnonlaki ole, mutta aikalailla edellytys sille, että täällä kannattaa tuottaa mitään. Halpaa energiaa tarvitaan siksi, että meillä on paljon kylmempää kuin etelämpänä ja me ollaan paljon syrjemmässä. Jos meillä energia maksaa yhtäpaljon kuin etelämpänä, niin meillä on suuremmat tuotantokustannukset ja kuljetuskustannukset eli täällä ei kannattaisi tuottaa mitään vientiin menevää. Saksassa halpaa energiaa oli kaasunmuodossa.

 

[Jonaz]

Ei se edullinen energia mikään luonnonlaki ole, mutta aikalailla edellytys sille, että täällä kannattaa tuottaa mitään. Halpaa energiaa tarvitaan siksi, että meillä on paljon kylmempää kuin etelämpänä ja me ollaan paljon syrjemmässä. Jos meillä energia maksaa yhtäpaljon kuin etelämpänä, niin meillä on suuremmat tuotantokustannukset ja kuljetuskustannukset eli täällä ei kannattaisi tuottaa mitään vientiin menevää. Saksassa halpaa energiaa oli kaasunmuodossa.

Juuri näin.
Ihmetyttää kun joidenkin mielestä suomessa kuuluisikin olla kallista sähköä koska se on ollut aina halpaa, samaan aikaan unohdetaan että ei ns.kehittynyttä valtiota voida pyörittää näillä leveysasteilla ilman halpaa energiaa...
Kahvi on meilllä kallimpaa kuin Etelä-Amerikassa, en silti mene heille kertomaan kuinka paljon kahvin kuuluisi maksaa... ei varmaan 7€/paketti?

 

[Shajk]

Joku tehotakuu sähkösopimukseen olisi kyllä ok juttu. Sen vain pitäisi sitten kanssa toimia. Jos sähkö loppuu niin kaikilta, joilla takuuta ei ole loppuisi ensin ja katkoksen ajalta juoksisi selkeät sanktiot myyjälle hinta / tunti. (esim 10X arvioidun kulutuksen (esim 7 edellistä päivää) keskiarvo ).

Käytännössä se näkyisi sähkölaskussa tehomaksuns. Ruotsissa siirtolaskussa tällaisia ovat jo yleisiä, ja Suomessa isompien yrityksien siirtomaksu perustuu tehoon. Tehomaksu on sellainen että katsotaan kolmen viimeisen vuoden tunnin huippukulutus, ja perusmaksu määräytyy sen mukaan.

Sopii ehkä vähän huonommin energialaskuun, kun energian käyttö kun se on halpaa ei tarvitsisi rankaista, mutta kulutus kun sähköstä on pulaa pitäsi saada alemmaksi.

Näin ketjua sivusta seuraavana niin yksi mitä en ole ymmärtänyt on se, että miksi tuo sähkön hinta on sidottu pörssiin? Tai ehkä oikeammin maakaasuun? Onko tämä joku EU:n juttu? Ilman tuota sidontaa maakaasuun ei olisi hinnatkaan tämä mitä ne nykyään on? Vai voisiko tilanne olla vielä huonompi jos hintaa ei olisi sidottu pörssiin?

Pahoittelut jos on jo kymmenes kerta kun tätä joku kysyy, mutta ei nyt ole sattunut silmään kun olen ketjua välillä lueskellut.

Sähkön hinta ei ole mitenkään pakollisesti sidottu pörssiin. Varsinkin viime aikoina on myyty paljon sähköä pörssin ulkopuolella. Pörssi on kuitenkin vähintään se paikka mistä ostetaan puuttuva näärä tai myydään ylimääräiset pois. Vaikka joku sähkön vähittäismyyjällä olisi omaa tuotantoa että on vuositasolla omavarainen, niin silti tulee vastaan päiviä tai tunteja kun hän kulutus on isompi kuin keskimäärin kulutus vuositasolla, ja pitää ostaa sähköä. Kesällä voi olla toinen tilanne että tuotantoa on enemmän ja sitä pitää myydä jonnekin.

Jos joku vähittäismyyjä myy sähköä asiakkaille halvemmalla kuin pörssin hintaa, se saa runsaasti lisää asiakkaita, ja pitää ostaa enemmän sähköä pörssistä, ja lopuksi oitöä nostaa myymänsä sähkön hintaa korkeammaksi. Sen takia pidemmällä välillä pörssin hinta heijastuu vähittäismyyjien hinnoittelussa "automaattisesti".

Asiakaskuntaa rajoittamalla voi rajoittaa ostosähkön tarvetta ja myydä pörssiä halvemmalla. Kokkolan energia kai tunnetuin, kun ne karsi asiakaskuntaa rankalla kädellä, ja jäljellä oleville asiakkaille hinta tippui noin puolella.

Se että pörssin hinta olisi sidottuna kaasuun on ehkä liian yksinkertaistu toteama. Pörssissä myyntitarjouksen ja ostotarjoukset lajitellaan hinnan mukaan. Tästä saadaan kaksi käyrää tyyliin "ostajat ovat valmiita maksamaan 500€ /MW jos saa 1000MW, mutta jos hinta olisi 100€ ostetaan 2000MW". Myyntipuolella käyrä on sitten "X MW hintaan 0€, vähän enemmän hintaan 100€, ", jne. Huutokaupan tapana toimii paitsi että kaikki tarjoukset ovat "salaisia" ja tehdään kerralla, ja tulokset julkaistaan noin kello 14 Suomen aikaa.

Yleisesti on sanottu että sähkö on sidottu kaasuun vain sen takia että kun kysyntä nousee, kaikki halvemmat tuotantomuodon käytetään ensin, ja kalliimmasta päässä on ollut kaasun lauhdevoimalaitoksia, ja niitä on ollut sellainen määrä että tarjonta on ylittänyt kysynnän. Kaasu on siten eräällä tavalla toiminut hintakattona. Ne vuodet kuin pohjolassa on runsaasti vesivoimaa saatavilla, sähkön tarjonta on ollut niin runsasta ettei kaasua tarvittu juuri ollenkaan. Ne päivät kun tuuli puhaltaa, tuuli määrää sähkön hintatasoa.

Joulukuussa tilanne Suomessa oli sellainen että kaikki sähkö mitä tarjottiin pörssiin myytiin. Hinnat nousi selvästi myynitarjouksia korkeammaksi, koska kokonaiskysyntä oli suurempi kuin kokonaistarjonta. Huutokaupassa hinta nousi kunnes tarpeeksi moni sähkön käyttäjä pisti kädet pystyyn ja jätti sähkö ostamatta. Eli silloin kysyntä määräsi sähkön hintatasoa.

 

[Markkanen]

Mielestäni nykyinen energiakriisi osoitti, että poikkeusoloissa sähköpörssi ei nykyisellään toimi lainkaan. Esim. kesällä oli törkykallista sähköä, vaikka sähköstä ei ollut minkäänlaista pulaa.

Itselleni jäikin epäselväksi, miksi kesällä, erityisesti elokuussa pörssisähkö olikin niin korkealla? Elokuun keskiarvo sis 24% alv oli 32,4c/kwh. Huiput yli 83c/kwh sis 24% alv.