Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Seese]

Milläpä keskimäärin täällä sijoitat kun verotus on sitä luokkaa kuin on ja jonot kortistoihin kasvavat.
Sitten se mitä voitaisiin käyttää kansan hyväksi, laitetaan valmiiseen pöytään koreaksi tulijoille.
Viime kauden hallituksen toimet heijastuu nätisti nykyhetkeen, sadat tonnit blogien pitäjille, miljardijutut tekstarilla hoitava PM sekä kirsikkana kakun päällä kansanedustajat, joiden taloustaso on tätä luokkaa:

" Vasemmistoliiton ryhmäjohtajan mukaan Suomi ei velkaannu holtittomasti.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kummeksuu Kansan Uutisten haastattelussa keskustelua Suomen velkaantumisesta.
Arhinmäen mielestä valtion velkaantumista ei pidä rinnastaa kotitalouksien velkaantumiseen. Hänen mukaansa valtion ei tarvitse maksaa lainojaan pois.
– Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle. Tällä hetkellä Suomi saa lainaa erittäin matalilla ja kiinteillä koroilla, Arhinmäki sanoo.
Suomi on ottamassa lisävelkaa tänä vuonna 18,8 miljardia euroa, joka on historiallisen suuri summa yhdessä vuodessa. Arhinmäen mukaan Suomi ei velkaannu holtittomasti.
– Ikään kuin Suomi ei olisi osa maailmaa. Jokainen maailman maa joutuu ottamaan valtavasti velkaa, Arhinmäki sanoo KU:lle."

Mielestäni asioissa pitäisi palata perusjuttuihin jo koulussa, asiat ovat pahasti pielessä kun lasten päätä sotketaan epärealistisillä asoilla, kuten monilla sukupuolilla ja sillä että joku voi kuvitella olevansa vaikka heppa tai kissa.
Ei tällaisilla metodeilla kannata odottaa että maa tulisi tukipilareita rakentamaan. Holhottavien yhteiskuntaa kylläkin. 1+1 kun nyt vaan väistämättä on 2, ei kolmea, eikä juuri päinvastaista kuin totuus on.

"Tällä hetkellä Suomi saa lainaa erittäin matalilla ja kiinteillä koroilla"

Sama hallitus myös sitten päätti kaikessa viisaudessaan vaihtaa ne edulliset negatiivisen koron kiinteät lainat vaihtuvakorkoisiin

 

[hypodermic]

Bank Norwegian laskee odotetusti säästötilin korkoa (myös Plus-tilin), eiköhän mm. Svea seuraa pian perässä. Vielä saisi Svealta 12kk määräaikastalletukselle 4,10% koron joten täytynee se lukita. OP:n kasvutuottokin huitelee euriborin laskun myötä toisella talletusportaalla enää jossain 2,5% tietämillä (+OP bonukset), joten meh.

Tai sitten vaan kaikki pörssiin. 8) Itse en tässä taloustilanteessa (edelleen korkea hinnat käytännössä jokaisessa välttämättömässä peruspalvelussa / tuotteessa, korkeat korot, työmaailman epävarmuus jnejne) tohdi vaan menen better safe than sorry -linjalla toistaiseksi.

 

[Honzo]

Tässä pitäisi määritellä, mitä tarkoittaa "paras".

Tietenkin eniten tuottava. Toki riskiä on enemmän ja varsinkin aloittavan sijoittajan hermoja saatetaan koetella, jos sattuu heti laskukausi päälle.

Sijoittaja.fi tutki - kannattaako ajallinen hajauttaminen?

Ajallista hajauttamista suositellaan. Tutkimme olisiko ajallinen hajauttaminen kannattanut Helsingin pörssissä ajanjaksolla 1991-2020.

www.sijoittaja.fi

Tutkimme, minkälaista tuottoa sijoittaja olisi saanut kertasijoitukselle Helsingin pörssistä ajanjaksolla 2.1.1991 – 30.9.2020 erilaisilla sijoitusperiodeilla. Vertasimme sitten tuottoja siihen, jos sijoittaja olisi hyödyntänyt ajallista hajauttamista, ja jakanut sijoitettavan summan joko 12 tai 36 erään, ja sijoittanut tasasumman joka kuukausi yhden tai kolmen vuoden ajan.

Koko summan kerralla sijoittaneen keskiarvotuotto on kaikilla sijoitusperiodeilla 1 / 3 / 5 / 10 vuotta ajallista hajauttajaa parempi

Maksimituotto on kertasummasijoittajalla lähes poikkeuksetta ajallista hajauttajaa parempi

Tämä siis Helsingin pörssin kanssa. Sama toki pätee kaikkeen sijoittamiseen.

 

[asddsa]

Tietenkin eniten tuottava. Toki riskiä on enemmän ja varsinkin aloittavan sijoittajan hermoja saatetaan koetella, jos sattuu heti laskukausi päälle.

Onkohan tässä nyt vedetty vähän mutkia suoriksi? Tuossakin jutussa lukee näin:

Pitkällä aikavälillä, 5-10 vuotta, ajallisen hajauttajan keskiarvo- ja mediaanituotto lähestyvät kertasummasijoittajan tuottoa. Edelleenkin maksimitappio on matalampi, joten ajallisen hajauttajan riski on selvästi alempi. Hyvän tai vähintään keskinkertaisen ajoituksen tarjoama tuottopotentiaali leikkautuu pois ajallisessa hajautuksessa.

 

[Honzo]

Onkohan tässä nyt vedetty vähän mutkia suoriksi? Tuossakin jutussa lukee näin:

Eli sanotaan, että kertasijoittajan tuotto on parempi, mutta riski suurempi.

 

[asddsa]

Eli sanotaan, että kertasijoittajan tuotto on parempi, mutta riski suurempi.

No tässä nyt vähän tullaan siihen, että mikä on "parempi". Maksimaalista tuottoa tavoitellessa usein myös riski kasvaa.

 

[Joku_242]

Ihan tekee pahaa lukea tämänkaltaisia uutisia ihmisten suhtautumisesta vaurastumiseen (myös säästämiseen ja sijoittamiseen): Suomalaisten usko lottovoittoon vaurastumisessa ei horju – moni kainostelee perintöjä | Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Suurempi osa kansasta pitää todennäköisempänä vaurastumiskeinona lottovoittoa, kuin mikä osuus pitää sijoittamista todennäköisimpänä keinona. Muutkin luvut kertovat varsin karua kuvaa siitä, miten moni pitää sijoittamista järkevänä keinona vaurastua.

Kun asenneilmapiiri on tällainen, on vaikea uskoa ettei se osaltaan myös heijastuisi Helsingin pörssiin ja koko kansantalouteen. Mutta mitä tälle asialle voisi tehdä?

Onkohan nihkeällä suhtautumisella perintöihin tai omaisuuden keräämiseen lapselle vaikutusta siihen, kun tässäkin ketjussa osa tuntuu pelkäävän että lapsi tyyliin ratkeaa ryyppäämään kun saa sijoitussalkun täytettyään 18 vuotta.

Perintöihin ja omaisuusjärjestelyihin liittyy leima

Yhä useampi suomalainen perii rahaa tai kiinteistöjä. Silti vain 18 prosenttia suomalaisista pitää perintöä hyväksyttävänä tapana vaurastua. Vielä harvempi pitää hyväksyttävänä tapana vaurastua sitä, jos suku ja perhe kerryttävät varallisuutta henkilölle. Tällöin kyse voi olla vaikka ennakkoperinnön järjestämisestä.

Lottovoiton mainitsee hyväksytyimmäksi tavaksi vaurastua 29 prosenttia ja yrittäjyyden 22 prosenttia vastaajista.

Vuonna 2020 tyypillinen perintö oli noin 14 000 euroa*. Toisaalta tuhannet suomalaiset perivät joka vuosi summaa huomattavasti enemmän. Esimerkiksi vuonna 2020 yli 200 000 euron perinnön sai lähes 5 000 suomalaista.

”Suhteessa perintöjen yleisyyteen on kiinnostavaa, kuinka harva pitää sitä hyväksyttävänä tapana vaurastua. Ehkä Suomessa yhä hieman kainostellaan perintöjä ja ajatellaan, että jokaisen olisi kartutettava omaisuutensa itse. Fakta kuitenkin on, että esimerkiksi 14 000 euron perintö parantaa monen suomalaisen taloudellista mielenrauhaa ja toimii hyvänä pesämunana sijoittamiseen”, sanoo Kuljukka.

Milläpä keskimäärin täällä sijoitat kun verotus on sitä luokkaa kuin on ja jonot kortistoihin kasvavat.

Oikeasti pienituloiset on eri juttu, mutta Suomessa on myös yllättävän paljon persaukisia keskituloisia ja "ei ne pienet tulot vaan isot menot" -porukkaa.

 

[oongee]

No tässä nyt vähän tullaan siihen, että mikä on "parempi". Maksimaalista tuottoa tavoitellessa usein myös riski kasvaa.

Jep jonkinlainen riskikorjatun tuoton mittari olisi kiinnostavampi näiden skenaarioiden vertailuun. Kyllähän isoa tuottoa voi saada kun ottaa vaan niin perkeleesti riskiä. Yleensä. Paitsi jos käy huono flaksi.

Yleisellä tasolla mitattuna absoluuttinen tuotto on keskimäärin parempi "all in"-strategialla, mutta se ei paljoa lohduta, jos ei itse satu olemaan se yleistä tasoa edustava tapaus. Yksilötasolla tehty ajallinen hajautus on ikään kuin "vakuutus", jossa osa potentiaalisesta (mutta ei varmasta) tuotosta vaihdetaan varmempaan tuottoon.

 

[Pretor]

No tässä nyt vähän tullaan siihen, että mikä on "parempi". Maksimaalista tuottoa tavoitellessa usein myös riski kasvaa.

Kuinka moni ajallisesti hajauttava sijoittaa kuitenkin samalla hieman markkinoiden mukaan?
Ainakin itse olen välillä pienentänyt kk-summaa, kun ollaan oltu omasta mielestä "korkealla". Samoin kyykähdysten aikaan olen nostanut kk-summaa.
Toisin sanoen mulla ei ole kk-summa tasaisesti kiveen hakattu, vaan sekin elää hieman markkinoiden mukana.

 

[Jarger]

"Tällä hetkellä Suomi saa lainaa erittäin matalilla ja kiinteillä koroilla"

Sama hallitus myös sitten päätti kaikessa viisaudessaan vaihtaa ne edulliset negatiivisen koron kiinteät lainat vaihtuvakorkoisiin

Kiitos täsmennyksestä, tämäkin. Muistin mutta jäi mainitsematta. On kyllä hienoa "lotota" valtion lompakolla. Vähän sama kuin myisi firmassa tuottavia osia vähäisen tuoton vuoksi ja sitten pääsisi jakamaan henkilökohtaista hyvää bonareina tai tulospalkkioina. Tosin politiikassa se on vain tuo hyveposeeraus, vähän kuten Marinin himmeliarvostelu ja sitten sen tuskatta käyttely siviilissä itse.

Hajauttaminen on kyllä hyvä salkulle ja osakkeille, suosittelen. Jos vetää vaikka kaikki sisään Nesteeseen, voi hetkittäin tuntua vähän hassulta. Nimimerkillä kokemusta on (nyt).

 

[stool]

Kuinka moni ajallisesti hajauttava sijoittaa kuitenkin samalla hieman markkinoiden mukaan?
Ainakin itse olen välillä pienentänyt kk-summaa, kun ollaan oltu omasta mielestä "korkealla". Samoin kyykähdysten aikaan olen nostanut kk-summaa.
Toisin sanoen mulla ei ole kk-summa tasaisesti kiveen hakattu, vaan sekin elää hieman markkinoiden mukana.

Sitten voi tietysti yrittää laskea, kuinka paljon tällaisesta kikkailusta on hyötynyt verrattuna tilanteeseen, että olisi aina laittanut ns. maksimit sisään. Se on aika vaikea arvioida (muuta kuin jälkikäteen) milloin ollaan korkealla ja milloin matalalla.

 

[asddsa]

Jep jonkinlainen riskikorjatun tuoton mittari olisi kiinnostavampi näiden skenaarioiden vertailuun. Kyllähän isoa tuottoa voi saada kun ottaa vaan niin perkeleesti riskiä. Yleensä. Paitsi jos käy huono flaksi.

Yleisellä tasolla mitattuna absoluuttinen tuotto on keskimäärin parempi "all in"-strategialla, mutta se ei paljoa lohduta, jos ei itse satu olemaan se yleistä tasoa edustava tapaus. Yksilötasolla tehty ajallinen hajautus on ikään kuin "vakuutus", jossa osa potentiaalisesta (mutta ei varmasta) tuotosta vaihdetaan varmempaan tuottoon.

Ainakin se riski tuossa all-inissä on, että sitten jos sattuukin ostamaan jostain huipulta ja kurssi kyykkää, ja joutuu myymään vaikka heikentyneen henkilökohtaisen rahatilanteen vuoksi ennen kuin kurssi ehtii joskus aikanaan nousta takaisin, niin häviää mahdollisesti aika paljonkin.

Joo, tiedän kyllä, että kannattaa sijoittaa vain sellaisia rahoja joita ei usko tarvivansa pitkään aikaan. Mutta elämä ei aina välttämättä mene suunnitelmien mukaan, joten peruspulliais sijoittana kannattaa ehkä kuitenkin pyrkiä hallitsemaan myös näitä riskejä.

 

[Joku_242]

Ainakin se riski tuossa all-inissä on, että sitten jos sattuukin ostamaan jostain huipulta ja kurssi kyykkää, ja joutuu myymään vaikka heikentyneen henkilökohtaisen rahatilanteen vuoksi ennen kuin kurssi ehtii joskus aikanaan nousta takaisin, niin häviää mahdollisesti aika paljonkin.

Joo, tiedän kyllä, että kannattaa sijoittaa vain sellaisia rahoja joita ei usko tarvivansa pitkään aikaan. Mutta elämä ei aina välttämättä mene suunnitelmien mukaan, joten peruspulliais sijoittana kannattaa ehkä kuitenkin pyrkiä hallitsemaan myös näitä riskejä.

Eikä ole kyse pelkästään tuosta. Jos ostaa huipulta, tuotto on huonompi kuin ajallisesti hajautettuna koska ostohinta oli korkeampi vaikka se siitä huolimatta olisikin ennen pitkää voitolla.

 

[Honzo]

Eikä ole kyse pelkästään tuosta. Jos ostaa huipulta, tuotto on huonompi kuin ajallisesti hajautettuna koska ostohinta oli korkeampi vaikka se siitä huolimatta olisikin ennen pitkää voitolla.

Vaan mistäs tiedät, milloin on huippu?

Esim. Vaikk tänään kaikki all-in? Ollaanko huipulla? Voi olla, että noustaan vaikka se seuraavat 12kk koko ajan, mille oli ajatellut sijoitukset hajauttaa. Tällöin häviää jo aikalailla...

Keskimäärin aina on siis kannattanut laittaa all-in.

 

[Paapaa]

Musta suurin hyöty ajallisesta hajauttamisesta on oman pollan totuttaminen ja siedättäminen kasvaneeseen allokaatioon. Eli jos ei ole kokemusta osakemarkkinoista, ja on tarkoitus sijoittaa iso rahasumma osakkeisiin, kannattaa tarkkaan miettiä miten yöunet ja polla kestävät kun omaisuus alkaakin heilua voimakkaasti pörssin tahdissa. Kokeneelle sijoittajalle tämä ei ehkä ole ongelma. Pankkitilille sullojalle saattaa olla. Ajallinen hajauttaminen antaa aikaa totutella uuteen allokaatioon hissukseen, jolloin ei tule tehtyä typeriä hätiköityjä temppuja kun se romahdus tulee kohdalle. Ajallinen hajauttaminen ei varmasti anna odotusarvoltaan parasta tuottoa jos unohdetaan psykologinen puoli, mutta voi olla monelle sijoittajalle hyvä pehmeä lasku sijoittamiseen.

 

[Joku_242]

Vaan mistäs tiedät, milloin on huippu?

Esim. Vaikk tänään kaikki all-in? Ollaanko huipulla? Voi olla, että noustaan vaikka se seuraavat 12kk koko ajan, mille oli ajatellut sijoitukset hajauttaa. Tällöin häviää jo aikalailla...

Keskimäärin aina on siis kannattanut laittaa all-in.

Ei sitä tiedäkään, mutta kuten sanottua, riski nousee odotusarvon kanssa.

Tosin sen kyllä tietää jos osakkeiden arvostustaso on korkealla, ja silloin ei ehkä ole niin hyvä hetki all-inille.

Onko muuten vastaavia tutkimuksia dipistä ostamiselle? Siis jossa verrattaisiin sitä kuukausittaissäästöön ja all-iniin.

 

[Honzo]

Ei sitä tiedäkään, mutta kuten sanottua, riski nousee odotusarvon kanssa.

Tosin sen kyllä tietää jos osakkeiden arvostustaso on korkealla, ja silloin ei ehkä ole niin hyvä hetki all-inille.

Onko muuten vastaavia tutkimuksia dipistä ostamiselle? Siis jossa verrattaisiin sitä kuukausittaissäästöön ja all-iniin.

Eihän toi tutkimus ollut mikään huipusta tai muusta ostamisen tutkimus vaan all-in vs. jaksotus.

 

[Joku_242]

Eihän toi tutkimus ollut mikään huipusta tai muusta ostamisen tutkimus vaan all-in vs. jaksotus.

Ei niin, juuri siksi kysyinkin että tietääkö joku tutkimuksesta jossa oltais verrattu satunnaista all-iniä ja jaksotusta dipistä ostamiseen.

 

[finWeazel]

Helposti käy niin, että huippuja/kallista miettiessä jäätyy paikalleen ja jää sijoittaminen välistä. Toinen vaaranpaikka, että ostaa jotain mikä pudonnut "koska halpaa" ilman syvällisempää fundamentaaleihin perehtymistä.

tyyliin oliko sp500 liian kallis 1v sitten, alkuvuodesta, nyt? Paljon olis jäänyt saamatta, jos olisi pitänyt paussia sp500:sta vaikkapa tämän vuoden ajan. Toki sp500:ssa on dippejä ollut tänäkin vuonna mutta kukapa nuo olisi osannut ajoittaa etukäteen että sijoitanpa all in tammikuussa tai vaikkapa sijoitan vain toukokuussa ja alkusyksystä kun tulee korjausliikettä.

 

[asddsa]

Kyllä se suurimmalle osalle on varmaan järkevintä valita joku sopiva kuukausisumma, ja pyrkiä sitoutumaan siihen, jos rahastosijoittamisen haluaa aloittaa.

Tietenkin sitten jos jostain syystä pankkitilille on kertynyt suuri summa rahaa ja se pitäisi saada sijoitettua johonkin, ettei inflaatio syö, niin joku isompi könttä voi olla ihan järkevä.

 

[Honzo]

Kyllä se suurimmalle osalle on varmaan järkevintä valita joku sopiva kuukausisumma, ja pyrkiä sitoutumaan siihen, jos rahastosijoittamisen haluaa aloittaa.

Tietenkin sitten jos jostain syystä pankkitilille on kertynyt suuri summa rahaa ja se pitäisi saada sijoitettua johonkin, ettei inflaatio syö, niin joku isompi könttä voi olla ihan järkevä.

No tämä keskustelu lähti tästä viestistä:

Tarkoitus olisi nyt sijoittaa noin 15-18K yhteensä ja ajattelin että voisin mahdollisemman laajasti sijoittaa. Könttänä voisin laittaa vaikka nyt tuon 15K menemään ja sitten ehkä kuukausittain 100-500e/ kk.

Mitenkä tässä tilanteessa kannattaisi tehdä ja mitä kannattais ostaa? Aika uutta minulle nämä sijoittamiset mutta ajattelin että OP:lle voisin sen 1,5k laittaa(maailman indeksiin?) ja loput nordnettiin.

Olisiko tuosta SPYI:stä suora linkkiä tai tarkemmin tietoa? Tarkoitus on pitkällä aika välillä sijoittaa tosiaan.

Ja vastaus koski tätä.

 

[Joku_242]

Helposti käy niin, että huippuja/kallista miettiessä jäätyy paikalleen ja jää sijoittaminen välistä. Toinen vaaranpaikka, että ostaa jotain mikä pudonnut "koska halpaa" ilman syvällisempää fundamentaaleihin perehtymistä.

Jälkimmäinen tosin on ehkä enemmän yksittäisten osakkeiden kuin indeksien vaara.

tyyliin oliko sp500 liian kallis 1v sitten, alkuvuodesta, nyt? Paljon olis jäänyt saamatta, jos olisi pitänyt paussia sp500:sta vaikkapa tämän vuoden ajan. Toki sp500:ssa on dippejä ollut tänäkin vuonna mutta kukapa nuo olisi osannut ajoittaa etukäteen että sijoitanpa all in tammikuussa tai vaikkapa sijoitan vain toukokuussa ja alkusyksystä kun tulee korjausliikettä.

Mihin dipin ajankohtaa tarvii tietää etukäteen? Eikö se riitä, että semmoinen on tulossa *jossain* kohtaa?

 

[asddsa]

Itse lähtisin tuossa tapauksessa varmaan liikkeelle pienemmällä alkusijoituksella ja vastaavasti suuremmalla kuukausisummalla, mutta kukin tavallaan.

Järkevää muutenkin myös pitää tilillä sen verran puskuria, ettei joudu heti myymään, jos tuleekin vaikka joku yllättävä isompi meno.

 

[Honzo]

Itse lähtisin tuossa tapauksessa varmaan liikkeelle pienemmällä alkusijoituksella ja vastaavasti suuremmalla kuukausisummalla, mutta kukin tavallaan.

Järkevää muutenkin myös pitää tilillä sen verran puskuria, ettei joudu heti myymään, jos tuleekin vaikka joku yllättävä isompi meno.

No jos tarkoitus on sijoittaa toi 15-18k€ ja jatkossa sitten se 100-500€/kk, niin oletus on, että noi ylimääräisiä, eikä varattuna johonkin "ylimääräiseen menoon".

 

[Harb]

Yksi esimerkki ajallisesta hajauttamisesta, kun muutama vuosi sitten päätin edunvalvojana sijoittaa päämiehen omaisuuden globaaliin indeksirahastoon säästötilillä makuuttamisen sijaan. Tuohon maailman aikaan säästötilin korot oli nollan pinnassa.

Päätin hajauttaa sen ajallisesti niin että sijoitin 10k€ kuukaudessa. Tarkoitti yhteensä 13-14 kuukautta.

No sitten kymmenen kuukauden kohdalla markkina dippasi, sijoitusten arvosta haihtui 30% ja loput sijoituksista tehtiin sitten halvemmalla hinnalla.

Vuoden verran siinä kului sitten aikaa että sijoitus oli voitolla ja nykyään se on 30% plussalla.

Tekisin edelleen samalla tavalla, koska tuossa oli tärkeämpää riskin hallinta kuin absoluuttinen tuotto. Ja suosittelen samanlaista toimintamallia myös aloittaville sijoittajille, koska esimerkissäni olisi dipin kohdalla saattanut jäädä aloittavan sijoittaja nuolemaan haavojaan ja valittamaan kuinka sijoittaminen on ihan paskaa.

 

[Honzo]

Mihin dipin ajankohtaa tarvii tietää etukäteen? Eikö se riitä, että semmoinen on tulossa *jossain* kohtaa?

No jos meinaa ajoittaa ja siitä jotenkin hyötyä. Siitä kai tässä oli kyse, että kannattaa odottaa dippiä ja ostaa vasta sitten..

Säännöllisillä kk-sijoituksilla nousuilla ja laskuilla ei ole mitään väliä.
Itse ole ostanut tammikuusta 2013 lähtien joka ikinen kuukausi. Yhtään kuukautta ei ole jäänyt väliin. Summat ovat vain kasvaneet satasista tonneihin /kk. Kertaakaan en ole kk-summia laskenut. Muutamia isompia kertaostoksia mahtuu myös matkalle.

 

[finWeazel]

Mihin dipin ajankohtaa tarvii tietää etukäteen? Eikö se riitä, että semmoinen on tulossa *jossain* kohtaa?

Time in market beats timing market. Jos dippiä odottelee kovin pitkään niin jää tuotot saamatta.

 

[Joku_242]

Time in market beats timing market. Jos dippiä odottelee kovin pitkään niin jää tuotot saamatta.

Ei kannata vuosia odotella, mutta esim. puolessa vuodessa harvemmin tulee kauhean kovaa rallia ilman dippejä, varsinkin jos takana on jo kova ralli.

No jos meinaa ajoittaa ja siitä jotenkin hyötyä. Siitä kai tässä oli kyse, että kannattaa odottaa dippiä ja ostaa vasta sitten..

Niin mutta edelleenkin, miksi se tarvii tietää etukäteen, eikä riitä se, että ostaa sitten kun dippi tapahtuu?

 

[finWeazel]

Niin mutta edelleenkin, miksi se tarvii tietää etukäteen, eikä riitä se, että ostaa sitten kun dippi tapahtuu?

Imho. Ajoittamista turha yrittää jos ei ole jotain hyvää tietoa ajoittamisen pohjalle. Jos haluaa heitellä noppaa niin ostaa kuukausittain.

 

[asddsa]

No jos tarkoitus on sijoittaa toi 15-18k€ ja jatkossa sitten se 100-500€/kk, niin oletus on, että noi ylimääräisiä, eikä varattuna johonkin "ylimääräiseen menoon".

No siis pointti olikin että itse en varmaan laittaisi kerralla tuota 15-18k vaan vaikka 5k ja sitten sen jälkeen 1k kuussa. Mutta kuten sanottua niin kukin tavallaan. Turha tästä nyt varmaan on enempää jankata, kun olet selvästi vakuuttunut siitä, että "all-in" on paras tapa.