Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[hypodermic]

Bank Norwegian laskee odotetusti säästötilin korkoa (myös Plus-tilin), eiköhän mm. Svea seuraa pian perässä. Vielä saisi Svealta 12kk määräaikastalletukselle 4,10% koron joten täytynee se lukita. OP:n kasvutuottokin huitelee euriborin laskun myötä toisella talletusportaalla enää jossain 2,5% tietämillä (+OP bonukset), joten meh.

Tai sitten vaan kaikki pörssiin. 8) Itse en tässä taloustilanteessa (edelleen korkea hinnat käytännössä jokaisessa välttämättömässä peruspalvelussa / tuotteessa, korkeat korot, työmaailman epävarmuus jnejne) tohdi vaan menen better safe than sorry -linjalla toistaiseksi.

 

[Honzo]

Tässä pitäisi määritellä, mitä tarkoittaa "paras".

Tietenkin eniten tuottava. Toki riskiä on enemmän ja varsinkin aloittavan sijoittajan hermoja saatetaan koetella, jos sattuu heti laskukausi päälle.

Sijoittaja.fi tutki - kannattaako ajallinen hajauttaminen?

Ajallista hajauttamista suositellaan. Tutkimme olisiko ajallinen hajauttaminen kannattanut Helsingin pörssissä ajanjaksolla 1991-2020.

www.sijoittaja.fi

Tutkimme, minkälaista tuottoa sijoittaja olisi saanut kertasijoitukselle Helsingin pörssistä ajanjaksolla 2.1.1991 – 30.9.2020 erilaisilla sijoitusperiodeilla. Vertasimme sitten tuottoja siihen, jos sijoittaja olisi hyödyntänyt ajallista hajauttamista, ja jakanut sijoitettavan summan joko 12 tai 36 erään, ja sijoittanut tasasumman joka kuukausi yhden tai kolmen vuoden ajan.

Koko summan kerralla sijoittaneen keskiarvotuotto on kaikilla sijoitusperiodeilla 1 / 3 / 5 / 10 vuotta ajallista hajauttajaa parempi

Maksimituotto on kertasummasijoittajalla lähes poikkeuksetta ajallista hajauttajaa parempi

Tämä siis Helsingin pörssin kanssa. Sama toki pätee kaikkeen sijoittamiseen.

 

[asddsa]

Tietenkin eniten tuottava. Toki riskiä on enemmän ja varsinkin aloittavan sijoittajan hermoja saatetaan koetella, jos sattuu heti laskukausi päälle.

Onkohan tässä nyt vedetty vähän mutkia suoriksi? Tuossakin jutussa lukee näin:

Pitkällä aikavälillä, 5-10 vuotta, ajallisen hajauttajan keskiarvo- ja mediaanituotto lähestyvät kertasummasijoittajan tuottoa. Edelleenkin maksimitappio on matalampi, joten ajallisen hajauttajan riski on selvästi alempi. Hyvän tai vähintään keskinkertaisen ajoituksen tarjoama tuottopotentiaali leikkautuu pois ajallisessa hajautuksessa.

 

[Honzo]

Onkohan tässä nyt vedetty vähän mutkia suoriksi? Tuossakin jutussa lukee näin:

Eli sanotaan, että kertasijoittajan tuotto on parempi, mutta riski suurempi.

 

[asddsa]

Eli sanotaan, että kertasijoittajan tuotto on parempi, mutta riski suurempi.

No tässä nyt vähän tullaan siihen, että mikä on "parempi". Maksimaalista tuottoa tavoitellessa usein myös riski kasvaa.

 

[Joku_242]

Ihan tekee pahaa lukea tämänkaltaisia uutisia ihmisten suhtautumisesta vaurastumiseen (myös säästämiseen ja sijoittamiseen): Suomalaisten usko lottovoittoon vaurastumisessa ei horju – moni kainostelee perintöjä | Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Suurempi osa kansasta pitää todennäköisempänä vaurastumiskeinona lottovoittoa, kuin mikä osuus pitää sijoittamista todennäköisimpänä keinona. Muutkin luvut kertovat varsin karua kuvaa siitä, miten moni pitää sijoittamista järkevänä keinona vaurastua.

Kun asenneilmapiiri on tällainen, on vaikea uskoa ettei se osaltaan myös heijastuisi Helsingin pörssiin ja koko kansantalouteen. Mutta mitä tälle asialle voisi tehdä?

Onkohan nihkeällä suhtautumisella perintöihin tai omaisuuden keräämiseen lapselle vaikutusta siihen, kun tässäkin ketjussa osa tuntuu pelkäävän että lapsi tyyliin ratkeaa ryyppäämään kun saa sijoitussalkun täytettyään 18 vuotta.

Perintöihin ja omaisuusjärjestelyihin liittyy leima

Yhä useampi suomalainen perii rahaa tai kiinteistöjä. Silti vain 18 prosenttia suomalaisista pitää perintöä hyväksyttävänä tapana vaurastua. Vielä harvempi pitää hyväksyttävänä tapana vaurastua sitä, jos suku ja perhe kerryttävät varallisuutta henkilölle. Tällöin kyse voi olla vaikka ennakkoperinnön järjestämisestä.

Lottovoiton mainitsee hyväksytyimmäksi tavaksi vaurastua 29 prosenttia ja yrittäjyyden 22 prosenttia vastaajista.

Vuonna 2020 tyypillinen perintö oli noin 14 000 euroa*. Toisaalta tuhannet suomalaiset perivät joka vuosi summaa huomattavasti enemmän. Esimerkiksi vuonna 2020 yli 200 000 euron perinnön sai lähes 5 000 suomalaista.

”Suhteessa perintöjen yleisyyteen on kiinnostavaa, kuinka harva pitää sitä hyväksyttävänä tapana vaurastua. Ehkä Suomessa yhä hieman kainostellaan perintöjä ja ajatellaan, että jokaisen olisi kartutettava omaisuutensa itse. Fakta kuitenkin on, että esimerkiksi 14 000 euron perintö parantaa monen suomalaisen taloudellista mielenrauhaa ja toimii hyvänä pesämunana sijoittamiseen”, sanoo Kuljukka.

Milläpä keskimäärin täällä sijoitat kun verotus on sitä luokkaa kuin on ja jonot kortistoihin kasvavat.

Oikeasti pienituloiset on eri juttu, mutta Suomessa on myös yllättävän paljon persaukisia keskituloisia ja "ei ne pienet tulot vaan isot menot" -porukkaa.

 

[oongee]

No tässä nyt vähän tullaan siihen, että mikä on "parempi". Maksimaalista tuottoa tavoitellessa usein myös riski kasvaa.

Jep jonkinlainen riskikorjatun tuoton mittari olisi kiinnostavampi näiden skenaarioiden vertailuun. Kyllähän isoa tuottoa voi saada kun ottaa vaan niin perkeleesti riskiä. Yleensä. Paitsi jos käy huono flaksi.

Yleisellä tasolla mitattuna absoluuttinen tuotto on keskimäärin parempi "all in"-strategialla, mutta se ei paljoa lohduta, jos ei itse satu olemaan se yleistä tasoa edustava tapaus. Yksilötasolla tehty ajallinen hajautus on ikään kuin "vakuutus", jossa osa potentiaalisesta (mutta ei varmasta) tuotosta vaihdetaan varmempaan tuottoon.

 

[Pretor]

No tässä nyt vähän tullaan siihen, että mikä on "parempi". Maksimaalista tuottoa tavoitellessa usein myös riski kasvaa.

Kuinka moni ajallisesti hajauttava sijoittaa kuitenkin samalla hieman markkinoiden mukaan?
Ainakin itse olen välillä pienentänyt kk-summaa, kun ollaan oltu omasta mielestä "korkealla". Samoin kyykähdysten aikaan olen nostanut kk-summaa.
Toisin sanoen mulla ei ole kk-summa tasaisesti kiveen hakattu, vaan sekin elää hieman markkinoiden mukana.

 

[Jarger]

"Tällä hetkellä Suomi saa lainaa erittäin matalilla ja kiinteillä koroilla"

Sama hallitus myös sitten päätti kaikessa viisaudessaan vaihtaa ne edulliset negatiivisen koron kiinteät lainat vaihtuvakorkoisiin

Kiitos täsmennyksestä, tämäkin. Muistin mutta jäi mainitsematta. On kyllä hienoa "lotota" valtion lompakolla. Vähän sama kuin myisi firmassa tuottavia osia vähäisen tuoton vuoksi ja sitten pääsisi jakamaan henkilökohtaista hyvää bonareina tai tulospalkkioina. Tosin politiikassa se on vain tuo hyveposeeraus, vähän kuten Marinin himmeliarvostelu ja sitten sen tuskatta käyttely siviilissä itse.

Hajauttaminen on kyllä hyvä salkulle ja osakkeille, suosittelen. Jos vetää vaikka kaikki sisään Nesteeseen, voi hetkittäin tuntua vähän hassulta. Nimimerkillä kokemusta on (nyt).

 

[stool]

Kuinka moni ajallisesti hajauttava sijoittaa kuitenkin samalla hieman markkinoiden mukaan?
Ainakin itse olen välillä pienentänyt kk-summaa, kun ollaan oltu omasta mielestä "korkealla". Samoin kyykähdysten aikaan olen nostanut kk-summaa.
Toisin sanoen mulla ei ole kk-summa tasaisesti kiveen hakattu, vaan sekin elää hieman markkinoiden mukana.

Sitten voi tietysti yrittää laskea, kuinka paljon tällaisesta kikkailusta on hyötynyt verrattuna tilanteeseen, että olisi aina laittanut ns. maksimit sisään. Se on aika vaikea arvioida (muuta kuin jälkikäteen) milloin ollaan korkealla ja milloin matalalla.

 

[asddsa]

Jep jonkinlainen riskikorjatun tuoton mittari olisi kiinnostavampi näiden skenaarioiden vertailuun. Kyllähän isoa tuottoa voi saada kun ottaa vaan niin perkeleesti riskiä. Yleensä. Paitsi jos käy huono flaksi.

Yleisellä tasolla mitattuna absoluuttinen tuotto on keskimäärin parempi "all in"-strategialla, mutta se ei paljoa lohduta, jos ei itse satu olemaan se yleistä tasoa edustava tapaus. Yksilötasolla tehty ajallinen hajautus on ikään kuin "vakuutus", jossa osa potentiaalisesta (mutta ei varmasta) tuotosta vaihdetaan varmempaan tuottoon.

Ainakin se riski tuossa all-inissä on, että sitten jos sattuukin ostamaan jostain huipulta ja kurssi kyykkää, ja joutuu myymään vaikka heikentyneen henkilökohtaisen rahatilanteen vuoksi ennen kuin kurssi ehtii joskus aikanaan nousta takaisin, niin häviää mahdollisesti aika paljonkin.

Joo, tiedän kyllä, että kannattaa sijoittaa vain sellaisia rahoja joita ei usko tarvivansa pitkään aikaan. Mutta elämä ei aina välttämättä mene suunnitelmien mukaan, joten peruspulliais sijoittana kannattaa ehkä kuitenkin pyrkiä hallitsemaan myös näitä riskejä.

 

[Joku_242]

Ainakin se riski tuossa all-inissä on, että sitten jos sattuukin ostamaan jostain huipulta ja kurssi kyykkää, ja joutuu myymään vaikka heikentyneen henkilökohtaisen rahatilanteen vuoksi ennen kuin kurssi ehtii joskus aikanaan nousta takaisin, niin häviää mahdollisesti aika paljonkin.

Joo, tiedän kyllä, että kannattaa sijoittaa vain sellaisia rahoja joita ei usko tarvivansa pitkään aikaan. Mutta elämä ei aina välttämättä mene suunnitelmien mukaan, joten peruspulliais sijoittana kannattaa ehkä kuitenkin pyrkiä hallitsemaan myös näitä riskejä.

Eikä ole kyse pelkästään tuosta. Jos ostaa huipulta, tuotto on huonompi kuin ajallisesti hajautettuna koska ostohinta oli korkeampi vaikka se siitä huolimatta olisikin ennen pitkää voitolla.

 

[Honzo]

Eikä ole kyse pelkästään tuosta. Jos ostaa huipulta, tuotto on huonompi kuin ajallisesti hajautettuna koska ostohinta oli korkeampi vaikka se siitä huolimatta olisikin ennen pitkää voitolla.

Vaan mistäs tiedät, milloin on huippu?

Esim. Vaikk tänään kaikki all-in? Ollaanko huipulla? Voi olla, että noustaan vaikka se seuraavat 12kk koko ajan, mille oli ajatellut sijoitukset hajauttaa. Tällöin häviää jo aikalailla...

Keskimäärin aina on siis kannattanut laittaa all-in.

 

[Paapaa]

Musta suurin hyöty ajallisesta hajauttamisesta on oman pollan totuttaminen ja siedättäminen kasvaneeseen allokaatioon. Eli jos ei ole kokemusta osakemarkkinoista, ja on tarkoitus sijoittaa iso rahasumma osakkeisiin, kannattaa tarkkaan miettiä miten yöunet ja polla kestävät kun omaisuus alkaakin heilua voimakkaasti pörssin tahdissa. Kokeneelle sijoittajalle tämä ei ehkä ole ongelma. Pankkitilille sullojalle saattaa olla. Ajallinen hajauttaminen antaa aikaa totutella uuteen allokaatioon hissukseen, jolloin ei tule tehtyä typeriä hätiköityjä temppuja kun se romahdus tulee kohdalle. Ajallinen hajauttaminen ei varmasti anna odotusarvoltaan parasta tuottoa jos unohdetaan psykologinen puoli, mutta voi olla monelle sijoittajalle hyvä pehmeä lasku sijoittamiseen.

 

[Joku_242]

Vaan mistäs tiedät, milloin on huippu?

Esim. Vaikk tänään kaikki all-in? Ollaanko huipulla? Voi olla, että noustaan vaikka se seuraavat 12kk koko ajan, mille oli ajatellut sijoitukset hajauttaa. Tällöin häviää jo aikalailla...

Keskimäärin aina on siis kannattanut laittaa all-in.

Ei sitä tiedäkään, mutta kuten sanottua, riski nousee odotusarvon kanssa.

Tosin sen kyllä tietää jos osakkeiden arvostustaso on korkealla, ja silloin ei ehkä ole niin hyvä hetki all-inille.

Onko muuten vastaavia tutkimuksia dipistä ostamiselle? Siis jossa verrattaisiin sitä kuukausittaissäästöön ja all-iniin.

 

[Honzo]

Ei sitä tiedäkään, mutta kuten sanottua, riski nousee odotusarvon kanssa.

Tosin sen kyllä tietää jos osakkeiden arvostustaso on korkealla, ja silloin ei ehkä ole niin hyvä hetki all-inille.

Onko muuten vastaavia tutkimuksia dipistä ostamiselle? Siis jossa verrattaisiin sitä kuukausittaissäästöön ja all-iniin.

Eihän toi tutkimus ollut mikään huipusta tai muusta ostamisen tutkimus vaan all-in vs. jaksotus.

 

[Joku_242]

Eihän toi tutkimus ollut mikään huipusta tai muusta ostamisen tutkimus vaan all-in vs. jaksotus.

Ei niin, juuri siksi kysyinkin että tietääkö joku tutkimuksesta jossa oltais verrattu satunnaista all-iniä ja jaksotusta dipistä ostamiseen.

 

[finWeazel]

Helposti käy niin, että huippuja/kallista miettiessä jäätyy paikalleen ja jää sijoittaminen välistä. Toinen vaaranpaikka, että ostaa jotain mikä pudonnut "koska halpaa" ilman syvällisempää fundamentaaleihin perehtymistä.

tyyliin oliko sp500 liian kallis 1v sitten, alkuvuodesta, nyt? Paljon olis jäänyt saamatta, jos olisi pitänyt paussia sp500:sta vaikkapa tämän vuoden ajan. Toki sp500:ssa on dippejä ollut tänäkin vuonna mutta kukapa nuo olisi osannut ajoittaa etukäteen että sijoitanpa all in tammikuussa tai vaikkapa sijoitan vain toukokuussa ja alkusyksystä kun tulee korjausliikettä.

 

[asddsa]

Kyllä se suurimmalle osalle on varmaan järkevintä valita joku sopiva kuukausisumma, ja pyrkiä sitoutumaan siihen, jos rahastosijoittamisen haluaa aloittaa.

Tietenkin sitten jos jostain syystä pankkitilille on kertynyt suuri summa rahaa ja se pitäisi saada sijoitettua johonkin, ettei inflaatio syö, niin joku isompi könttä voi olla ihan järkevä.

 

[Honzo]

Kyllä se suurimmalle osalle on varmaan järkevintä valita joku sopiva kuukausisumma, ja pyrkiä sitoutumaan siihen, jos rahastosijoittamisen haluaa aloittaa.

Tietenkin sitten jos jostain syystä pankkitilille on kertynyt suuri summa rahaa ja se pitäisi saada sijoitettua johonkin, ettei inflaatio syö, niin joku isompi könttä voi olla ihan järkevä.

No tämä keskustelu lähti tästä viestistä:

Tarkoitus olisi nyt sijoittaa noin 15-18K yhteensä ja ajattelin että voisin mahdollisemman laajasti sijoittaa. Könttänä voisin laittaa vaikka nyt tuon 15K menemään ja sitten ehkä kuukausittain 100-500e/ kk.

Mitenkä tässä tilanteessa kannattaisi tehdä ja mitä kannattais ostaa? Aika uutta minulle nämä sijoittamiset mutta ajattelin että OP:lle voisin sen 1,5k laittaa(maailman indeksiin?) ja loput nordnettiin.

Olisiko tuosta SPYI:stä suora linkkiä tai tarkemmin tietoa? Tarkoitus on pitkällä aika välillä sijoittaa tosiaan.

Ja vastaus koski tätä.

 

[Joku_242]

Helposti käy niin, että huippuja/kallista miettiessä jäätyy paikalleen ja jää sijoittaminen välistä. Toinen vaaranpaikka, että ostaa jotain mikä pudonnut "koska halpaa" ilman syvällisempää fundamentaaleihin perehtymistä.

Jälkimmäinen tosin on ehkä enemmän yksittäisten osakkeiden kuin indeksien vaara.

tyyliin oliko sp500 liian kallis 1v sitten, alkuvuodesta, nyt? Paljon olis jäänyt saamatta, jos olisi pitänyt paussia sp500:sta vaikkapa tämän vuoden ajan. Toki sp500:ssa on dippejä ollut tänäkin vuonna mutta kukapa nuo olisi osannut ajoittaa etukäteen että sijoitanpa all in tammikuussa tai vaikkapa sijoitan vain toukokuussa ja alkusyksystä kun tulee korjausliikettä.

Mihin dipin ajankohtaa tarvii tietää etukäteen? Eikö se riitä, että semmoinen on tulossa *jossain* kohtaa?

 

[asddsa]

Itse lähtisin tuossa tapauksessa varmaan liikkeelle pienemmällä alkusijoituksella ja vastaavasti suuremmalla kuukausisummalla, mutta kukin tavallaan.

Järkevää muutenkin myös pitää tilillä sen verran puskuria, ettei joudu heti myymään, jos tuleekin vaikka joku yllättävä isompi meno.

 

[Honzo]

Itse lähtisin tuossa tapauksessa varmaan liikkeelle pienemmällä alkusijoituksella ja vastaavasti suuremmalla kuukausisummalla, mutta kukin tavallaan.

Järkevää muutenkin myös pitää tilillä sen verran puskuria, ettei joudu heti myymään, jos tuleekin vaikka joku yllättävä isompi meno.

No jos tarkoitus on sijoittaa toi 15-18k€ ja jatkossa sitten se 100-500€/kk, niin oletus on, että noi ylimääräisiä, eikä varattuna johonkin "ylimääräiseen menoon".

 

[Harb]

Yksi esimerkki ajallisesta hajauttamisesta, kun muutama vuosi sitten päätin edunvalvojana sijoittaa päämiehen omaisuuden globaaliin indeksirahastoon säästötilillä makuuttamisen sijaan. Tuohon maailman aikaan säästötilin korot oli nollan pinnassa.

Päätin hajauttaa sen ajallisesti niin että sijoitin 10k€ kuukaudessa. Tarkoitti yhteensä 13-14 kuukautta.

No sitten kymmenen kuukauden kohdalla markkina dippasi, sijoitusten arvosta haihtui 30% ja loput sijoituksista tehtiin sitten halvemmalla hinnalla.

Vuoden verran siinä kului sitten aikaa että sijoitus oli voitolla ja nykyään se on 30% plussalla.

Tekisin edelleen samalla tavalla, koska tuossa oli tärkeämpää riskin hallinta kuin absoluuttinen tuotto. Ja suosittelen samanlaista toimintamallia myös aloittaville sijoittajille, koska esimerkissäni olisi dipin kohdalla saattanut jäädä aloittavan sijoittaja nuolemaan haavojaan ja valittamaan kuinka sijoittaminen on ihan paskaa.

 

[Honzo]

Mihin dipin ajankohtaa tarvii tietää etukäteen? Eikö se riitä, että semmoinen on tulossa *jossain* kohtaa?

No jos meinaa ajoittaa ja siitä jotenkin hyötyä. Siitä kai tässä oli kyse, että kannattaa odottaa dippiä ja ostaa vasta sitten..

Säännöllisillä kk-sijoituksilla nousuilla ja laskuilla ei ole mitään väliä.
Itse ole ostanut tammikuusta 2013 lähtien joka ikinen kuukausi. Yhtään kuukautta ei ole jäänyt väliin. Summat ovat vain kasvaneet satasista tonneihin /kk. Kertaakaan en ole kk-summia laskenut. Muutamia isompia kertaostoksia mahtuu myös matkalle.

 

[finWeazel]

Mihin dipin ajankohtaa tarvii tietää etukäteen? Eikö se riitä, että semmoinen on tulossa *jossain* kohtaa?

Time in market beats timing market. Jos dippiä odottelee kovin pitkään niin jää tuotot saamatta.

 

[Joku_242]

Time in market beats timing market. Jos dippiä odottelee kovin pitkään niin jää tuotot saamatta.

Ei kannata vuosia odotella, mutta esim. puolessa vuodessa harvemmin tulee kauhean kovaa rallia ilman dippejä, varsinkin jos takana on jo kova ralli.

No jos meinaa ajoittaa ja siitä jotenkin hyötyä. Siitä kai tässä oli kyse, että kannattaa odottaa dippiä ja ostaa vasta sitten..

Niin mutta edelleenkin, miksi se tarvii tietää etukäteen, eikä riitä se, että ostaa sitten kun dippi tapahtuu?

 

[finWeazel]

Niin mutta edelleenkin, miksi se tarvii tietää etukäteen, eikä riitä se, että ostaa sitten kun dippi tapahtuu?

Imho. Ajoittamista turha yrittää jos ei ole jotain hyvää tietoa ajoittamisen pohjalle. Jos haluaa heitellä noppaa niin ostaa kuukausittain.

 

[asddsa]

No jos tarkoitus on sijoittaa toi 15-18k€ ja jatkossa sitten se 100-500€/kk, niin oletus on, että noi ylimääräisiä, eikä varattuna johonkin "ylimääräiseen menoon".

No siis pointti olikin että itse en varmaan laittaisi kerralla tuota 15-18k vaan vaikka 5k ja sitten sen jälkeen 1k kuussa. Mutta kuten sanottua niin kukin tavallaan. Turha tästä nyt varmaan on enempää jankata, kun olet selvästi vakuuttunut siitä, että "all-in" on paras tapa.

 

[Joku_242]

Imho. Ajoittamista turha yrittää jos ei ole jotain hyvää tietoa ajoittamisen pohjalle. Jos haluaa heitellä noppaa niin ostaa kuukausittain.

Voi olla, mutta kiinnostaisi tietää tarkemmin *miksi* näin on eikä mennä "en tiedä miksi, mutta näin se vaan menee" -linjalla.

 

[finWeazel]

Voi olla, mutta kiinnostaisi tietää tarkemmin *miksi* näin on eikä mennä "en tiedä miksi, mutta näin se vaan menee" -linjalla.

Eikö tuo mun sp500 käppyrä tältä vuodelta vastaa aika hyvin kysymykseen? Aika moni sijoittaa sp500 kuukausittain. Jos se oli liian kallis tammikuussa niin miten sitä voi ostaa kesäkuussa?

 

[asddsa]

Eikö tuo mun sp500 käppyrä tältä vuodelta vastaa aika hyvin kysymykseen? Aika moni sijoittaa sp500 kuukausittain. Jos se oli liian kallis tammikuussa niin miten sitä voi ostaa kesäkuussa?

Vähän tarkoitushakuista poimia juuri ajanjakso jolloin se on tullut ylöspäin ja sillä perusteella sanoa että tämä all-in johtaa aina parhaaseen tulokseen, kun historiassa on kuitenkin myös vuosia jolloin se on tullut alaspäin.

 

[Joku_242]

Eikö tuo mun sp500 käppyrä tältä vuodelta vastaa aika hyvin kysymykseen? Aika moni sijoittaa sp500 kuukausittain. Jos se oli liian kallis tammikuussa niin miten sitä voi ostaa kesäkuussa?

No nimenomaan ei vastaa, koska sen pitäisi olla liian kallis nimenomaan tammikuussa ja ei olla sitä kesäkuussa. Mutta entä jos olisi sijoittanut tammikuussa (jolloin ralli oli kestänyt vain pari kuukautta), mutta sitten odotellut rallin kiihtyessä?

 

[finWeazel]

Vähän tarkoitushakuista poimia juuri ajanjakso jolloin se on tullut ylöspäin ja sillä perusteella sanoa että tämä all-in johtaa aina parhaaseen tulokseen, kun historiassa on kuitenkin myös vuosia jolloin se on tullut alaspäin.

Mä en lähtis all in veneeseen sen takia, että siinä menee helposti yöunet. Olen kuukausisijoittamisen kannalla. Ajoittaminen ilman parempaa kuin minusta tuntuu tietoa nopanheittoa. Toki jos kokee osaavansa ajoittaa niin antaa mennä vaan.

Jos on isompi könttä rahaa niin osan laittaa rahanomaiseen osinkoa antavaan tuotteeseen mitä on helppo myydä pois ja ostaa tilalle muuta. Tyyliin mä parkkeerasin isosti rahaa tlt:hen.

pidempi pätkä sp500:sta

 

[jinx1980]

Niin mutta edelleenkin, miksi se tarvii tietää etukäteen, eikä riitä se, että ostaa sitten kun dippi tapahtuu?

Tällä logiikalla saattaa olla sijoittamatta hyvinkin pitkään ja kun sitten ollaan noustu "tasaisesti" vaikka vaan 3%/vuosi niin jos 5. vuoden jälkeen tulee 10% "dippi" niin edelleen on kalliimpaa kuin 5v sitten.

Aika monelta jäi koronassa 2020 sijoittamatta vaikka monttu oli äärettömän hyvä kun jäätiin odottelemaan josko se vielä vähän suurenisi, sitten siihen nousuun lähdettiin ajallisella hajautuksella 'myöhässä' mukaan eli käytännössä missattiin koko kuoppa. Siinä meni käytännössä viimeisen 20v ajanjakson paras sijoitushetki hukkaan.

Vähän tarkoitushakuista poimia juuri ajanjakso jolloin se on tullut ylöspäin ja sillä perusteella sanoa että tämä all-in johtaa aina parhaaseen tulokseen, kun historiassa on kuitenkin myös vuosia jolloin se on tullut alaspäin.

Tästä on tehty useita tutkimuksia historian dataan perustuen eri pörsseistä ja lopputulos on niissä kaikissa se minkä @Honzo jo ajat päivät sitten kertoi eli odotusarvollisesti selkeästi parhaaseen tuottoon päästän 'all-in', sillä nuo kuopat/montut ja mutkat on pääosin matalia/lyhyitä ja keskimäärin mennään ylöspäin joten sellaiseen "'huonoon huippuun" osuminen on "hyvin harvinaista". Tuottoero tutkimuksissa on ollut melko merkittävä eli yöunista todellakin maksaa...

 

[Pretor]

No jos meinaa ajoittaa ja siitä jotenkin hyötyä. Siitä kai tässä oli kyse, että kannattaa odottaa dippiä ja ostaa vasta sitten..

Säännöllisillä kk-sijoituksilla nousuilla ja laskuilla ei ole mitään väliä.

Mun heitto koski enemmänkin sitä, että kk-säästetään kohtuu "tasaisesti" summalla X. Ei siis sitä, että olisi heittää all-in isoa summaa kerralla ja sen kanssa hajautellaan.
Mulla on kahdessa salkussa samoja kohteita kk-säästöillä. Toisessa olen säätänyt välillä jonkin verran kk-summaa, jos ollaan korkealla ja dipistä sitten jopa tuplana sisään. Kyllä toi säätösalkku noilta osin on hieman paremmalla tuotolla.

Enkä nyt lähde ikuisuuspuheisiin, että milloin on huiput ja milloin dippaa. Jokainen päättää ne "omat tasonsa" ihan itse.
Jos niitä osakkeitakin pystyy dipeistä tankkaamaan, niin onnistuu se dippien hyödyntäminen kk-säästämiselläkin (vaikka se hyöty tulee jo pelkästään sillä tasaisellakin säästämisellä).

 

[kuoris]

Osinkosijoittajana jokainen dippi on mahdollisuus.

Jotenkin nyt osunut hyvä jakso kun salkku +40% vuoden alusta kun indeksit nousseet 10-20% samassa ajassa. Salkussa 25 osaketta. Taitoa? No ei helvetissä, enimmäkseen tuuria. Tällä kokemuksella tiedän että indeksin voittaminen harvemmin onnistuu kovin pitkään…

 

[virveli76]

Pienenä "osinkosijoittana" en ole enää vuosia jaksanut seurata salkkuin kehitystä suuremmin, kuin vain salkussa olevien osinkojen lukua.
Jotta kiinnostuisin taas, niin halusin myydä osan pois ja sijoitaa osan mahdollisesti rahastoihin? Mutta varsinkin ns korkeanriskin osakkeet, missä vaihtelut ovat päivittäisiä eli win or lose tai sentti osakkeet kiinnostavat. Toki potentiaalia pitää löytyä eli ihan tyhmiin en lähde.
Onko ehdotuksia, vai osasinko kertoa mitä ajan takaa?

 

[vasu]

Pienenä "osinkosijoittana" en ole enää vuosia jaksanut seurata salkkuin kehitystä suuremmin, kuin vain salkussa olevien osinkojen lukua.
Jotta kiinnostuisin taas, niin halusin myydä osan pois ja sijoitaa osan mahdollisesti rahastoihin? Mutta varsinkin ns korkeanriskin osakkeet, missä vaihtelut ovat päivittäisiä eli win or lose tai sentti osakkeet kiinnostavat. Toki potentiaalia pitää löytyä eli ihan tyhmiin en lähde.
Onko ehdotuksia, vai osasinko kertoa mitä ajan takaa?

Jos jännitystä kaipaa, niin ehkä kryptoissa olisi sopivaa uhkapelin tuntua?

 

[IFLT_ITG]

Aika monelta jäi koronassa 2020 sijoittamatta vaikka monttu oli äärettömän hyvä kun jäätiin odottelemaan josko se vielä vähän suurenisi, sitten siihen nousuun lähdettiin ajallisella hajautuksella 'myöhässä' mukaan eli käytännössä missattiin koko kuoppa. Siinä meni käytännössä viimeisen 20v ajanjakson paras sijoitushetki hukkaan.

Tuo oli aika poikkeuksellinen dippi, koska perustui pandemian pelkoon ja lockdowneihin jne ja oli todella jyrkkä. Siihen oli vaikea varautua ja vaikea ehtiä mukaan kun kääntyi käytännössä 3 päivässä - pohjakin siten kesti vain päivän kaksi.
Finanssikriisi oli kyllä tuota parempi paikka 20 v sisällä. Siinä niitä pomppuja olikin sitten enemmän - sen 3-4-5 - kuten normaalisti on kun lasketellaan muun kuin ulkoisen yksittäisen shokin takia.

Jos on ihan pihalla pörssistä ja aikoo sijoittaa paljon kerralla, kannattaa hankkia Tradingview (vaikka halvin lisenssi - ilmainenkin varmaan toimii). Ja opetella lukemaan ihan perus MA (moving average) indeksien osalta. Siitä näkee paremmin silmällä, miten kurssit menevät aaltoa. Kun ollaan alle MA200, kannattaa indeksiä ostaa pitkään pitoon, mitä alempana, sitä enemmän. Muuta ei tarvitse, jos tähtäin on pitkä. Ongelma toki, että noita tilanteita on 5-10 v välein ..
Eli kun lehdissä lukee, että kannattaa sijoittaa ja se on muodikasta, on aina myöhässä.

Kuvassa SP500 vuoden '87 crashistä alkaen. Jos tuota katsoo, niin nyt ei ehkä ole paras all-in hetki. Markkinalla kannattaa lähes aina olla, mutta välillä tulee korjaus -20 - 60%.
ps. asteikko on logaritminen ts hirmuinen nousu.

ps. kuvasta näkee, miten nopea 2020 dippi oli (2000 & 2008 taantumat kestivät pörssissäkin 2-3 vuotta). Ja että finanssikriisissä SP500 veti alemmas kuin 9v aiemmin dotcom-kuplassa.

 

[Pretor]

Pienenä "osinkosijoittana" en ole enää vuosia jaksanut seurata salkkuin kehitystä suuremmin, kuin vain salkussa olevien osinkojen lukua.
Jotta kiinnostuisin taas, niin halusin myydä osan pois ja sijoitaa osan mahdollisesti rahastoihin? Mutta varsinkin ns korkeanriskin osakkeet, missä vaihtelut ovat päivittäisiä eli win or lose tai sentti osakkeet kiinnostavat. Toki potentiaalia pitää löytyä eli ihan tyhmiin en lähde.
Onko ehdotuksia, vai osasinko kertoa mitä ajan takaa?

Itsekään en ole jaksanut hirveästi salkkua vahdata ja tästä johtuen muutama vuosi sitten tein niin, että vuosittaiset osingot menee nyt etf/rahastoihin kasvamaan jatkuvalla kk-säästöllä. Meneepähän nyt omasta mielestä "paremmalla" prosentilla tuottamaan, kuin kyttäämällä jotain lisäostettavaa osakesalkkuun. Osakeostojen ostokulujen takia ei pieniä kertasummia viitsisi osakkeiden lisäostoihin laittaa.

 

[TommiZeliard]

Vaan mistäs tiedät, milloin on huippu?

Esim. Vaikk tänään kaikki all-in? Ollaanko huipulla? Voi olla, että noustaan vaikka se seuraavat 12kk koko ajan, mille oli ajatellut sijoitukset hajauttaa. Tällöin häviää jo aikalailla...

Keskimäärin aina on siis kannattanut laittaa all-in.

All-in on odotusarvoltaan paras tapa laittaa alkupotti sisään. Jos sata sijoittajaa laittaa satunnaisena ajankohtana kaiken 18 000 € kerralla sisään, ja toiset sata sijoittajaa ripottelevat satunnaisena ajankohtana vajaan vuoden aikana 1 500 €/kk sisään, niin all-in -tyyppien yhteispotti on suurempi.

Toisaalta vaihtelu on suurempaa, eli esim. juuri huipulla kaiken sijoittaneen potti voi olla pienempi kuin samoihin aikoihin ajallisesti hajauttaneella. Ero voi olla niin suuri, että riskiä ei kannata ottaa, jos kyseessä on aloitteleva sijoittaja tai sijoitetaan suurehkoa perintöä tai vastaavaa.

Tein kännykällä pienen esimerkin koronavuodesta. Ensimmäinen sijoitti 1.1.2020 alkaen 1 500 €/kk 1.12.2020 asti EUNL:ään (yht. 18 000 €). Eilen potin suuruus oli 33,7 k€.
Jälkimmäinen laittoi 1.1.2020 kerralla 18 k€ sisään. Eilen potin suuruus oli 30,3 k€.

Erotus oli ajallisen hajauttajan hyväksi 3,4 k€. En huomioinut kaupankäyntikulujen eroa, joka saattaa all-in:n hyväksi olla jopa 100 €. Toisaalta en huomioinut ajallisen hajauttajan sijoitusta odottavan potin korkotuloja, jotka saattavat olla 200-300 € verojen jälkeen. Nuo huomioimalla ajallinen hajauttaja olisi voitolla 3,5-3,6 k€ (tosin verovelka on suurempi, mutta yli 10 v sijoitusaikana HMO astuu kehiin).

Jos sijoittajalla olisi sata sijoituselämää käytettävissään, niin ilman muuta all-in kaikki isommat potit. Kun todellisuudessa on vain yksi elämä, kannattaa mielestäni pienentää riskiä ja totuttaa itseään uusille rahasummille käyttämällä ajallista hajautusta isommille poteille.

 

[IFLT_ITG]

Jos sijoittajalla olisi sata sijoituselämää käytettävissään, niin ilman muuta all-in kaikki isommat potit. Kun todellisuudessa on vain yksi elämä, kannattaa mielestäni pienentää riskiä ja totuttaa itseään uusille rahasummille käyttämällä ajallista hajautusta isommille poteille.

All-in Nasdaq 28. helmikuuta 2000 olisi omillaan jo kesäkuussa 2015 ( teknot ei paljon osinkoja maksele) . Nyt tänään +324% (rahan arvo toki laskenut aika paljon vuodesta 2000). Ts. kaikki on mahdollista. Eli olisi kannattanut kuitenkin pidemmän päälle pitää perikunnalle.

 

[Joku_242]

Asiasta toiseen, mikä olisi järkevä vaihtoehto rahan tilillä makuuttamisen sijaan, jos ei halua laittaa niitä osakemarkkinoiden heilahteluille alttiiksi? Kyselen kun eläkkeellä olevalla sukulaisella on turhan iso summa rahaa makaamassa tilillä, ja tarkoituksena olisi siis saada edes jotain tuottoa sille. Kuulema putkiremonttia saattaa tulla 5-10 vuoden päästä, mutta sitä ennen rahalle ei pitäisi olla tarvetta.

 

[Seese]

Asiasta toiseen, mikä olisi järkevä vaihtoehto rahan tilillä makuuttamisen sijaan, jos ei halua laittaa niitä osakemarkkinoiden heilahteluille alttiiksi? Kyselen kun eläkkeellä olevalla sukulaisella on turhan iso summa rahaa makaamassa tilillä, ja tarkoituksena olisi siis saada edes jotain tuottoa sille. Kuulema putkiremonttia saattaa tulla 5-10 vuoden päästä, mutta sitä ennen rahalle ei pitäisi olla tarvetta.

Lukitsee vaan 36kk esim. Sveaan? Kuitenkin erittäin harvinainen tilaisuus hyödynnettäväksi että säästötililtä irtoaa 3-4% riskitöntä tuottoa inflaation ollessa vain 1%.

 

[IFLT_ITG]

Asiasta toiseen, mikä olisi järkevä vaihtoehto rahan tilillä makuuttamisen sijaan, jos ei halua laittaa niitä osakemarkkinoiden heilahteluille alttiiksi? Kyselen kun eläkkeellä olevalla sukulaisella on turhan iso summa rahaa makaamassa tilillä, ja tarkoituksena olisi siis saada edes jotain tuottoa sille. Kuulema putkiremonttia saattaa tulla 5-10 vuoden päästä, mutta sitä ennen rahalle ei pitäisi olla tarvetta.

Mikä pankki? 3-12 kk määräaikaistileille saa sen 3-4% korkoa tällä hetkellä - 30% verot henkilöasiakkaalta. Siitä ei hirveästi jää käteen - toki inflaation peittoaa suunnilleen. Sitten ehkä jotain US-valtionvelkainstrumentteja, mutta riskikin tulee mukaan.

 

[IFLT_ITG]

Ongelma toki, että noita tilanteita on 5-10 v välein ..

.. kun täällä selittää muille että miten pitäisi tehdä, niin oma homma ei mennyt ihan niin optimisti tietenkään.
2000 meni kaikki pienet sijoitukset IT-kuplaan (joku muu päätti "sijoitukset")
2009 oli rahat (velka) kiinni muualla, ei ollut mitä sijoittaa rotkoon - suomipörssi oli ihan montulla.
2020 oli jotain mitä sijoittaa, mutta irrottaminen käteiseksi kaikkineen kesti pitkälle huhtikuulle 2020 eli kuukausi myöhässä oltiin pohjilta. Ja noistakin sitten suurin osa pihalle liian aikaisin. =)
Katsotaan josko seuraavasta montusta sitten "eläkkeelle", kun oppirahoja on "kerätty".

 

[Joku_242]

Lukitsee vaan 36kk esim. Sveaan? Kuitenkin erittäin harvinainen tilaisuus hyödynnettäväksi että säästötililtä irtoaa 3-4% riskitöntä tuottoa inflaation ollessa vain 1%.

Joku tämmöinen voisi olla ihan vaihtoehto.

Mikä pankki? 3-12 kk määräaikaistileille saa sen 3-4% korkoa tällä hetkellä - 30% verot henkilöasiakkaalta. Siitä ei hirveästi jää käteen - toki inflaation peittoaa suunnilleen. Sitten ehkä jotain US-valtionvelkainstrumentteja, mutta riskikin tulee mukaan.

Danske Bank. Millaisia nuo jenkkien valtionvelkainstrumentit siis on?

 

[IFLT_ITG]

Danske Bank. Millaisia nuo jenkkien valtionvelkainstrumentit siis on?

Lyhyet korot ovat olleet amerikoissa yli 5%, niin sieltä on saanut paikallisesti lähes riskitöntä tuottoa sen verran jo jonkin aikaa. Miten tuota hyödyntää euroopassa ja miten todnäk nopeasti laskevat korot vaikuttavat .. Tähän tarvittaisiin joku joka oikeasti noista ymmärtää.
Osakemarkkinaa olen vähän opiskellut, mutta korko/bondi-markkinasta en vielä tiedä mitään.
Kertokaa, viisaammat.
Pankkia kysyin siksi, että muutaman kympin koron takia ei kannata siirtää rahoja jonnekin "eestiin/maltalle" ja toivoa-toivoa että ne joskus saa takaisin korkoineen. Omasta pankista 3,5% korkoa 3kk, ja mielestäni ihan ok, kun verojen jälkeen 4%:ään ero kuitenkin aika peanuts 6-numeroisellakin summalla.

 

[oongee]

Millaisia nuo jenkkien valtionvelkainstrumentit siis on?

Jos nyt ei välttämättä halua putkiremonttirahojaan altistaa valuuttakurssiriskille, niin ei tuo oikein järkevältä kuulosta. Lyhyt euro-valtionvelka on euromaassa asuvalle vähäriskisempi vaihtoehto, esim. LU2233156582 puksuttaa tällä hetkellä korkoa tasaisesti eikä arvo ole altis heilunnalle pienen duraation vuoksi. Mutta ei näitä voi mitenkään suositella aiheeseen perehtymättömälle.

Mutta saman saa tosiaan Sveasta, mikä on yksinkertaisempi ymmärtää ja talletussuojan piirissä, joten järkevämpi vaihtoehto putkirempparahoille lienee aika no-brainer.

Näistä säästötileistähän on tuo toinen semiaktiivinen ketju myös, jos niiden vertailu kiinnostaa: Säästötili hakusessa