Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[MarccoW]

Pitääpä kokeilla heittää tuo exceliin. Pieni lisähaaste olisi vielä ottaa verotus huomioon. Vai onko se käytännössä aina 30% nostettavasta summasta? Äh, hankintameno-olettama...

Verothan menee vain sijoitusten voitto-osuudesta, ei koko nostettavasta summasta.

 

[finWeazel]

Nyt kun FED on varmistanut koronlaskujen alkavan niin aika vilkaista peräpeiliin. lieneeettä loppuvuoden koronlaskut jo hinnoiteltu sisään tlt/iso4. Paras aika ostaa oli about vuosi sitten? TLT/ISO4 oli/on kyllä mielenkiintoinen instrumentti niille jotka uskoivat, että korot tulevat laskemaan.

edit. Mielenkiintoista peräpeilissä se, että markkina alkoi hinnoittelemaan vuosi etukäteen laskevia korkotasoja sisään kurssiin. Päivän uutisia lukemalla vuoden myöhässä sijoituspäätöstä tehdessä.

 

[Nomber]

Ostat pari tesla ja myyt ne x vuoden päästä maksaen kaupasta xx€ välityspalkkiota. Mahdollisesti hyväkin kauppa, mutta jos olet kalleimmassa välityspalkkioluokassa arvon nousu voi helposti mennä välityspalkkioihin.

8€ taitaa mennä myynnistä, (private banking). Ihan harrastusmielessä ostin, en aio myydä, paitsi jos Teslan robotaxi tms. menestyy ja lyö kaikki muut autonvalmistajat konkurssiin ja arvo nousee pilviin, mutta vähän epäilen.

 

[kuoris]

S-pankin rohkea tjps. Sinne sitten joka maanantai satku tai pari. Riippuen menikö viikonloppuna viihteen puolelle, eli kaljotteluksi. Anyways. Harrastan tätä kuitenkin ainoastaan sy-huhtikuu. Ja kun kesä koittaa nostan tilit tyhjäksi ja ostan jotain kivaa!

Onpa erikoinen strategia mutta voi toimia hyvinkin kun kesällä on ”yleensä” kurssien rallaamisen suhteen hiljaisempaa. Parempi toi on kuin makuuttaa rahoja tilillä. Joskus voi toki jäädä tappiolle jos romahdus osuu tuohon aikaväliin mutta ei sitä tarvitse säikähtää.

Itse käytän myös välillä osinkosalkun osinkoja kulutukseen. Täytyyhän niistä tuotoista välillä nauttia.

 

[Nomber]

Mitäs mieltä foorumin sijoittaja konkarit on tämmöisestä sijoitustrategiasta? Mun tapana kun on ollut aina näin syksyisin aktivoitua, ja tuupata viikoittain aina ylijäävä rahastoon. Hajautan selkeesti aikaan! Eikä mihinkään eriryisen seksikkääseen, vaan esim. S-pankin rohkea tjps. Sinne sitten joka maanantai satku tai pari. Riippuen menikö viikonloppuna viihteen puolelle, eli kaljotteluksi. Anyways. Harrastan tätä kuitenkin ainoastaan sy-huhtikuu. Ja kun kesä koittaa nostan tilit tyhjäksi ja ostan jotain kivaa! Sen nimittäin huomannut, että talvikuukausina saanut noin 5-10% tuoton rahoille. Jos saman tekis kesällä, ni ei juurikaan. Nojoo, tiedän ittekin että eihän tää mitään varsinaista sijoittamista ole, mutta tupannu säästää noin seuraavan kesän leikkikaluihin. Venettä, moottoripyörää, asuntovaunua ja ens kesänä uutta perämoottoria. Herättääkö mitään mielipiteitä, voisko tuon tehdä esim järkevämmin? (Paitsi lopettaa turhuuksien ostelu)

Ei kai tuossa sinänsä mitään jos haluaa rahat käyttää eikä mitään säästää. Ongelmana ehkä vain joku koronan tapainen homma niin sitten onkin keväällä sijoitusten arvo romahtanut murto-osaan. Toki jos sitten malttaa vaikka odottaa hankintojen kanssa seuraavaan kevääseen niin ei tule välttämättä tappiota.

Oma startegia hyvin eri, mutta riippuu tietysti tuloistakin mitä voi tehdä.

 

[RandomPlayer]

olen joskus tallettanut itselle nordnetin seurantalistalle kolme kultaan liittyvää ETC tuotetta: Xetra-Gold isin DE000A0S9GB0, iShares Physical Gold ETC isin IE00B4ND3602 ja Invesco Physical Gold ETC isin IE00B579F325. Selvittelyt ja homma jäi joskus kesken. Katselin nyt justetf kautta noita ishares ja invesco TER on 0,12 ja fund size vaikutti kaikissa olevan riittävän iso. Ei tarvitse käydä taas läpi plussia ja miinuksia oikean fyysisen kullan ja paperikullan välillä, mutta osaako joku sanoa onko noista joku järkevä kohde vai jokin ihan muu paperikultatuote jos siihen haluaa sijoittaa vaikka 1-2% sijoitusvarallisuudesta? Sitten jäin ihmettelemään, miten toi xetra-gold toimii kun siinä on justetf mukaan TER 0

 

[oongee]

Sitten jäin ihmettelemään, miten toi xetra-gold toimii kun siinä on justetf mukaan TER 0

Spreadista varmaan ottaa voittonsa.

 

[Paapaa]

Spreadista varmaan ottaa voittonsa.

Sitten jäin ihmettelemään, miten toi xetra-gold toimii kun siinä on justetf mukaan TER 0

Xetra-Goldissa on 0,025 %/mo (0,3%/v + ALV) suuruinen kulu, mutta en osaa sanoa mitä reittiä se veloitetaan:

Fees amounting to 0.025 percent are charged monthly for safe custody; Clearstream Banking AG, the custodian, deducts these fees along with the securities account fees. Which of these fees (plus VAT) are passed on to investors depends on the contractual relationship between the buyers of Xetra-Gold and the bank maintaining their securities account.

Frequently asked questions on Xetra-Gold trading

Frequently asked questions & answers on Xetra-Gold trading. Trading ✓ Costs ✓ Taxes ✓ Safety measures ✓ Service hotline ✓ Find answers to all your questions!

www.xetra-gold.com

ja

The usual transaction costs are charged when trading securities in the stock exchange. In the relationship between Clearstream Banking AG, the custodian, and the respective custodian bank of the investor, custody fees are charged per calendar month which until further notice amount to 0.025 per cent of the monthly holding of Xetra-Gold®, which totals 0.3 per cent annually plus VAT. The end customer only pays the amount of custody fees which he/she has agreed upon with the depository bank. If an investor exercises the right to the delivery of the securitised amount of gold against the issuer, the investor will be charged the cost of the forming, packaging and insured delivery of the gold to the respective place of delivery plus any applicable value-added tax. Investors who demand repayment of Xetra-Gold in euro will receive as repayment amount a sum equivalent to the relevant gold market price less a handling charge of Euro 0.02 per share.

Exchange trading & delivery

Invest in gold as easily as in stocks ★ ISIN: DE000A0S9GB0 ★ WKN: A0S9GB ★ Traded via Xetra within regular trading hours ✓ Learn all about Xetra-Gold trading!

www.xetra-gold.com

 

[RandomPlayer]

Xetra-Goldissa on 0,025 %/mo (0,3%/v + ALV) suuruinen kulu, mutta en osaa sanoa mitä reittiä se veloitetaan:

Frequently asked questions on Xetra-Gold trading

Frequently asked questions & answers on Xetra-Gold trading. Trading ✓ Costs ✓ Taxes ✓ Safety measures ✓ Service hotline ✓ Find answers to all your questions!

www.xetra-gold.com

ja

Exchange trading & delivery

Invest in gold as easily as in stocks ★ ISIN: DE000A0S9GB0 ★ WKN: A0S9GB ★ Traded via Xetra within regular trading hours ✓ Learn all about Xetra-Gold trading!

www.xetra-gold.com

okei, vaikuttaa selkeämmiltä noi ishares ja invesco. Kiitos

 

[Lammas]

Heitin tän piruuttaan ChatGPT:lle ja se vastas näin:



Muoks: Ei hajuakaan onko kaava oikein. 477,42 x 360 = 171871 € joten ihan reilusti siinä on tuottoa mukana.

ChatGPT:n vastaus näyttää järkevältä. Itse tosin tykkään käyttää jatkuvan tuoton ja kulutuksen kaavaa, jolloin ei tarvitse välittää kuukausien vaihtumisista. Tällöin, jos v_0 on säästöt alussa, R on vuosituotto ja D on aika vuosina, niin nostosumma vuodessa on q = R*v_0 / (1-exp(-R*D)). Tämän kaavan saa helposti firetyksen perusyhtälöistä, jotka julkaisin viime vuonna. Nimittäin jos yhtälössä kolme valitaan t=0, niin jäljelle jää vain kolmas termi, joka on tuo edellä mainittu kaava.

Olin juuri soveltamassa näitä kaavoja omiin eläköitymislaskelmiini. Säästöt on ne mitä ne nyt sattuu olemaan, ja kulutuksen olen jo minimoinut, joten kiinnostavaa on katsoa, miten vuosituotto ja säästöjen kuihtumiseen kuluva aika ("elinaika") riippuvat toisistaan. Elinajan D voi helposti ratkaista edellä mainitusta kaavasta. Valitsemalla pyöreät luvut v_0=400000 ja q=20000 saadaan seuraava kuvaaja:

Jos tuotto on vähintään viisi prosenttia, niin voisi tietysti elää ikuisesti, koska sijoitusten tuotto kattaa kulutuksen kokonaan.

Oikeasti tietenkin näissä laskelmissa pitäisi huomioida se, että vaikka pitkällä aikavälillä tuotto olisi "varmaa", niin tilapäiset laskut voi heikentää tilannetta ja lyhentää jäljellä olevaa elinaikaa. Eli tuossa kuvaajassa pitäisi olla käyrä osoittamassa, että kuinka pitkään voi elää esim. 95 % todennäköisyydellä.

Kysyin joskus kauan sitten tässä ketjussa, että miten sijoitusten tuottoja kannattaisi mallintaa, mutta en saanut kovin kattavaa vastausta, enkä tiedä onko sellaista vastausta olemassakaan. Matemaattisesti helpointa olisi varmaan olettaa prosentuaaliset tuotot normaalijakautuneiksi, mutta jos katson esim. jonkun indeksi-ETF:n historiaa, niin ei ne tuotot kovin gaussiselta näytä. Joku tällainen olisi varmaan parempi malli, mutta tuossakin pitäisi jotenkin huomioida se, että kurssiheilahtelujen suuruudessa on ajallista korrelaatiota, eli suuret kurssimuutokset tapahtuvat usein lähellä toisiaan.

 

[Nomber]

Kaavaan voisi jotenkin lisätä myös inflaation? Eli kulutksen pitäisi nousta joka vuosi koska 20k nyt on ihan eri kun 20k 20v päästä, silloin sillä ei enää saa välttämättä juuri mitään enää.

 

[Lammas]

Kaavaan voisi jotenkin lisätä myös inflaation? Eli kulutksen pitäisi nousta joka vuosi koska 20k nyt on ihan eri kun 20k 20v päästä, silloin sillä ei enää saa välttämättä juuri mitään enää.

No tuossa on kyse reaalituotosta, vaikka en sitä erikseen maininnutkaan. Eli rahan yksikkönä on "nykyraha".

 

[eGe]

Kysyin joskus kauan sitten tässä ketjussa, että miten sijoitusten tuottoja kannattaisi mallintaa, mutta en saanut kovin kattavaa vastausta, enkä tiedä onko sellaista vastausta olemassakaan. Matemaattisesti helpointa olisi varmaan olettaa prosentuaaliset tuotot normaalijakautuneiksi, mutta jos katson esim. jonkun indeksi-ETF:n historiaa, niin ei ne tuotot kovin gaussiselta näytä. Joku tällainen olisi varmaan parempi malli, mutta tuossakin pitäisi jotenkin huomioida se, että kurssiheilahtelujen suuruudessa on ajallista korrelaatiota, eli suuret kurssimuutokset tapahtuvat usein lähellä toisiaan.

Jenkit suosittelevat kovasti pitämään korkeakorkoisella säästötilillä, bondeissa tai muissa vastaavissa instrumenteissa rutkasti fyrkkaa pahojen kurssiheilahteluiden varalta. Sanotaan, että olisi vaikka vuoden tarpeisiin rahoja säästötilillä lojumassa niin voisit välttää laskussa olevien osakkeiden realisointia hetken aikaa. Mitään 10v suossa kyntämisiähän on haastavaa enää tuolla taktiikalla kuitata mutta jotain vuoden 2020 kevään tai tämän kesän kaltaisia lyhyitä kyykkäyksiä pystyy ignoraamaan hyvin. Käytännössä firettäessä sitä rahaa ei tarvinne nostaa kuin kerran tai ehkä kaksi vuodessa joten käytännössähän tuollaisten hetkellisten heilahtelujen ei pitäisi vaikuttaa ihmeemmin elämään. Noita painotussuhteita näkyy olevan luokkaa 80% osakkeet 20% bondit tai konservatiivisemmilla ihmisillä vielä isompi painotus jälkimmäiseen. Toinen vaikuttava tekijä on myös oman kulutuksen skaalaaminen; huonoina aikoina voi karsia reissaamisesta, kämpän remppaamisesta, auton vaihtamisesta ja muusta vastaavasta budjetin sisässä olevasta "ylimääräisestä" menoerästä jolloin alamäessä ollessa ei tarvitse realisoida euromääräisesti yhtä paljoa sijoituksia kuin normaaliolosuhteissa. Näiden myötä on todnäk. kohtuu turhaa yrittää mallintaa mitään heilahteluja, kun muuttujia on koko sopassa oikeasti paljon enemmän kuin simppelissä Excel-kaaviossa.

E: Tuo kulutuksen skaalaus on toki ns. lean firettäjillä mahdoton tehtävä. Tokihan aina voi mennä vaikka kaupan kassalle töihin hetkeksi aikaa, jos oikein pahalta meinaa näyttää hlökohtaisella tasolla.

 

[3dfx]

Kysyin joskus kauan sitten tässä ketjussa, että miten sijoitusten tuottoja kannattaisi mallintaa, mutta en saanut kovin kattavaa vastausta, enkä tiedä onko sellaista vastausta olemassakaan. Matemaattisesti helpointa olisi varmaan olettaa prosentuaaliset tuotot normaalijakautuneiksi, mutta jos katson esim. jonkun indeksi-ETF:n historiaa, niin ei ne tuotot kovin gaussiselta näytä. Joku tällainen olisi varmaan parempi malli, mutta tuossakin pitäisi jotenkin huomioida se, että kurssiheilahtelujen suuruudessa on ajallista korrelaatiota, eli suuret kurssimuutokset tapahtuvat usein lähellä toisiaan.

Mun näkemykseni olisi sellainen, että oletat sinne eläköitymisiän kynnykselle jonkun keskituoton, minkä toteutumista tarkkailet esim. 5v välein ja säädät sen mukaan odotuksia. Vaikka 5V ennen eläköitymistä katsot millainen maailmantilanne nyt on ja nappaat sieltä X määrän käteistä ulos ( johonkin korkotilille mihin sidot rahan muutamaksi vuodeksi.) jos mennään korkeella, mutta jos on joku pörsiromahdus meneillään, ei kannata realisoida. Jos ei ole mitään pakkoeläköitymishommaa menossa, niin pahimman paniikin yli voi venuttaa sitä työuraakin, eli sulla joustaa vähän kaikki silloisen maailmantilanteen mukaan.

"Oikeissa" sovellutuksissa mun muistaakseni noita mallinnetaan wiener- prosessilla mihin laitetaan joku korjauskerroin, millä saadaan se ylöspäin menevä trendi puhtaan satunnaiskulun sijaan.

Jenkit suosittelevat kovasti pitämään korkeakorkoisella säästötilillä, bondeissa tai muissa vastaavissa instrumenteissa rutkasti fyrkkaa pahojen kurssiheilahteluiden varalta. Sanotaan, että olisi vaikka vuoden tarpeisiin rahoja säästötilillä lojumassa niin voisit välttää laskussa olevien osakkeiden realisointia hetken aikaa. Mitään 10v suossa kyntämisiähän on haastavaa enää tuolla taktiikalla kuitata mutta jotain vuoden 2020 kevään tai tämän kesän kaltaisia lyhyitä kyykkäyksiä pystyy ignoraamaan hyvin. Käytännössä firettäessä sitä rahaa ei tarvinne nostaa kuin kerran tai ehkä kaksi vuodessa joten käytännössähän tuollaisten hetkellisten heilahtelujen ei pitäisi vaikuttaa ihmeemmin elämään. Noita painotussuhteita näkyy olevan luokkaa 80% osakkeet 20% bondit tai konservatiivisemmilla ihmisillä vielä isompi painotus jälkimmäiseen. Toinen vaikuttava tekijä on myös oman kulutuksen skaalaaminen; huonoina aikoina voi karsia reissaamisesta, kämpän remppaamisesta, auton vaihtamisesta ja muusta vastaavasta budjetin sisässä olevasta "ylimääräisestä" menoerästä jolloin alamäessä ollessa ei tarvitse realisoida euromääräisesti yhtä paljoa sijoituksia kuin normaaliolosuhteissa. Näiden myötä on todnäk. kohtuu turhaa yrittää mallintaa mitään heilahteluja, kun muuttujia on koko sopassa oikeasti paljon enemmän kuin simppelissä Excel-kaaviossa.

E: Tuo kulutuksen skaalaus on toki ns. lean firettäjillä mahdoton tehtävä. Tokihan aina voi mennä vaikka kaupan kassalle töihin hetkeksi aikaa, jos oikein pahalta meinaa näyttää hlökohtaisella tasolla.

Tuollaiset kiinteät jakaumat korkotili/osakkeet on todella puutteellisia, sillä tuolla jää sijoittamisen alkuvaiheessa rutosti tuottoja saamatta kun turhaan rahoja makuutetaan korkotilillä. Itse alkaisin katsomaan korkotiliä vasta siellä säästämisen loppuvaiheessa. Jos vaikka 50 vuotiaana haluaa eläkkeelle, menisin 0-40 tai 0-45 ihan 100% hajautetulla osakepainolla ja riippuen maailmantilasta siirtäisin rahaa korkotilille jossain max 10 vuotta ennen eläköitymistä. Päätökset tulee tehdä ajassa, kuitenkin jos sijoitushorisontti on vaikka 30 vuotta, siellä 20 vuoden tienoilla on hitosti enemmän tietoa mitä se loppu 10v voisi olla kuin tässä hetkessä. Se määrä minkä siellä loppupäässä heittää korkotilille on riippuvainen kuinka iso hinku on eläkkeelle, eli haluuko olla ns. saleteissa vai ottaako riskiä lisätuotoista ja huonossa maailmantilassa onkin vaikka pari vuotta pidempään töissä jotta osakemarkkinat elpyy. Tääkin on mahdoton päätettävä tässä kohtaa.

 

[3dfx]

Nyt kun FED on varmistanut koronlaskujen alkavan niin aika vilkaista peräpeiliin. lieneeettä loppuvuoden koronlaskut jo hinnoiteltu sisään tlt/iso4. Paras aika ostaa oli about vuosi sitten? TLT/ISO4 oli/on kyllä mielenkiintoinen instrumentti niille jotka uskoivat, että korot tulevat laskemaan.



edit. Mielenkiintoista peräpeilissä se, että markkina alkoi hinnoittelemaan vuosi etukäteen laskevia korkotasoja sisään kurssiin. Päivän uutisia lukemalla vuoden myöhässä sijoituspäätöstä tehdessä.

Nyt varmaan spekuloinnin kohteena on se, mihin korot lopulta tulevat laskemaan. Jäätiinkö pysyvästi korkeamalle vrt. ennen inflaatiota vai laskeeko taas liki nolliin.

 

[Petke]

Onpa erikoinen strategia mutta voi toimia hyvinkin kun kesällä on ”yleensä” kurssien rallaamisen suhteen hiljaisempaa. Parempi toi on kuin makuuttaa rahoja tilillä. Joskus voi toki jäädä tappiolle jos romahdus osuu tuohon aikaväliin mutta ei sitä tarvitse säikähtää.

Itse käytän myös välillä osinkosalkun osinkoja kulutukseen. Täytyyhän niistä tuotoista välillä nauttia.

Strategia mikä strategia. Mutta oli tuosta tosiaan jotain tutkimusta, että kurssinousut tapahtuu juuri talvikuukausina. Noh, omakohtaista kokemusta, niin voin sen allekirjoittaa noin 5-6 vuoden ajalta. Eikä tuo korona-ajan dippikään lopulta tappion puolelle mennyt. Joku toinen siitä taisi mainita. Noista kuluista ei kyllä mitään hajua, niitä varmasti on. Mutta tämmöselle dummysijoittajalle on toiminut. Kulut kaiketi vähennetään suoraan "sijoituksista", ja kyllä ne myyntivoitotkin verokortille asti löytäneet. En ole siis pitkän ajan "sijoittaja", mutta näköjään näinkin voi toimia.

 

[finWeazel]

Jenkit suosittelevat kovasti pitämään korkeakorkoisella säästötilillä, bondeissa tai muissa vastaavissa instrumenteissa rutkasti fyrkkaa pahojen kurssiheilahteluiden varalta.

Mun ratkaisu FIRE perspektiivistä tähän on ollut 1.5 vuoden menoja vastaava käteispositio. Toinen puoli varmuusvaraa, että osingoista tulee sisään enemmän kuin vuoden menot ovat. Ei pitäisi joutua paniikkimyymään menojen kattamiseksi. Tämä on mun mielestä melko ideaali tilane, mutta vaatii reilusti enemmän pääomaa kuin saman tulon saaminen hyvänä vuotena paremmin tuottavista instrumenteista.

Osingot tulee pääasiassa TLT, SCHD, JEPI, JEPQ ja VOO. Muut sijoitukset joko ei maksa osinkoa tai tilile kilahtava osinko niin pieni ettei niitä miellä osinkotulolähteeksi.

Kysyin joskus kauan sitten tässä ketjussa, että miten sijoitusten tuottoja kannattaisi mallintaa, mutta en saanut kovin kattavaa vastausta, enkä tiedä onko sellaista vastausta olemassakaan. Matemaattisesti helpointa olisi varmaan olettaa prosentuaaliset tuotot normaalijakautuneiksi, mutta jos katson esim. jonkun indeksi-ETF:n historiaa, niin ei ne tuotot kovin gaussiselta näytä. Joku tällainen olisi varmaan parempi malli, mutta tuossakin pitäisi jotenkin huomioida se, että kurssiheilahtelujen suuruudessa on ajallista korrelaatiota, eli suuret kurssimuutokset tapahtuvat usein lähellä toisiaan.

Mun salkun kohtaloa mallinnettiin tällä softalla: Envestnet | MoneyGuide - Financial Planning Software Syötetään sisään omaisuus, menot, muut parametrit. Työkalu ajaa monte carlo metodin ja historiadatan pohjalta kasan simulaatiota. Lopputuloksena näkee skenaariot ja saa prosentin millä todennäköisyydellä ei mene katki. Työkalu ottaa huomioon inflaation, historiallisen kovat karhumarkkinat yms. ja antaa kommenttia niistä. Työkalussa voi myös tuunata parametreja kuten riskinottokykyä, elinikää,... Työkalu antaa myös tavotteiden saavuttamista tukevan hajautuksen salkulle.

 

[eGe]

Tuollaiset kiinteät jakaumat korkotili/osakkeet on todella puutteellisia, sillä tuolla jää sijoittamisen alkuvaiheessa rutosti tuottoja saamatta kun turhaan rahoja makuutetaan korkotilillä. Itse alkaisin katsomaan korkotiliä vasta siellä säästämisen loppuvaiheessa. Jos vaikka 50 vuotiaana haluaa eläkkeelle, menisin 0-40 tai 0-45 ihan 100% hajautetulla osakepainolla ja riippuen maailmantilasta siirtäisin rahaa korkotilille jossain max 10 vuotta ennen eläköitymistä. Päätökset tulee tehdä ajassa, kuitenkin jos sijoitushorisontti on vaikka 30 vuotta, siellä 20 vuoden tienoilla on hitosti enemmän tietoa mitä se loppu 10v voisi olla kuin tässä hetkessä. Se määrä minkä siellä loppupäässä heittää korkotilille on riippuvainen kuinka iso hinku on eläkkeelle, eli haluuko olla ns. saleteissa vai ottaako riskiä lisätuotoista ja huonossa maailmantilassa onkin vaikka pari vuotta pidempään töissä jotta osakemarkkinat elpyy. Tääkin on mahdoton päätettävä tässä kohtaa.

Joo siis juurikin näin. Ymmärsin itse, että tuossa tosiaan puhuttiin siitä eläköitymisvaiheesta, koska ennen sijoitusten varaan loikkaamista noilla kurssiheilahduksillahan ei ole oikeastaan yhtään mitään merkitystä.

 

[Nik97]

Alkaisin mielelläni sijoittamaan kerryttämiäni s-bonuksia. Niitä ei nyt ole kuin vajaa 200€, koska aikaisemmin olen niitä käyttänyt mm. Ravintoloihin yms. Mutta tähän tekisin muutoksen ja säästäisin nämäkin niin ehkä vuosien päästä olisi mukava potti.

Kysymyksenä vaan että miten nuo kannattaisi sijoittaa? Käyttää s-pankin säästäjä systeemiä eli bonarit menisi automaattisesti noihin s-pankin rahastoihin vai siirtäisikö niitä esim nordnettiin kerta kuussa ja laittaisi johonkin vähä kuluiseen indeksirahastoon?

Kokemuksia kuulisin mielelläni miten toimitte s-bonusten kanssa, niiden keräilijöitä täällä ihan taatusti on sillä olemme bonuskansaa.

 

[Paapaa]

Käyttää s-pankin säästäjä systeemiä eli bonarit menisi automaattisesti noihin s-pankin rahastoihin vai siirtäisikö niitä esim nordnettiin kerta kuussa ja laittaisi johonkin vähä kuluiseen indeksirahastoon?

Hyvä idea sijoittaa bonarit tuottamaan. Itse en noihin S-pankin yhdistelmärahastoihin sijoittaisi. Yhdistelmärahastoissa on aina riski päätyä maksamaan päällekkäisiä kuluja. Eli itse siirtäisin rahat Nordnetiin ja sieltä sitten joko normirahasto (esim. Nordnet Maailma Indeksi) tai bonareita ja muuta rahaa on useampi satanen sijoitettavaksi kuukausittain, niin kk-säästöön ETF, jossa huomattavasti matalammat kulut - esim. SPYI. Ei tuo S-pankin systeemi surkea ole ja ehdottomasti tyhjää parempi ja ennen kaikkea helppo. Mutta kuluiltaan edullisempiakin kohteita on tarjolla silti hyvin laajalla hajautuksella.

 

[brainsurgery]

Ilmeisesti siellä on kaksi vaihtoehtoa joihin rahaa voi laittaa virtaamaan, Säästäjä 10 ja 100. Itse laittaisin tuohon 100.

Ei nuo kulut ihan massiiviset näytä olevan jos ovat oikeasti tuon 0,4-0,5%. https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-pankki-varainhoito-saastaja-100/

 

[Nik97]

Hyvä idea sijoittaa bonarit tuottamaan. Itse en noihin S-pankin yhdistelmärahastoihin sijoittaisi. Yhdistelmärahastoissa on aina riski päätyä maksamaan päällekkäisiä kuluja. Eli itse siirtäisin rahat Nordnetiin ja sieltä sitten joko normirahasto (esim. Nordnet Maailma Indeksi) tai bonareita ja muuta rahaa on useampi satanen sijoitettavaksi kuukausittain, niin kk-säästöön ETF, jossa huomattavasti matalammat kulut - esim. SPYI. Ei tuo S-pankin systeemi surkea ole ja ehdottomasti tyhjää parempi ja ennen kaikkea helppo. Mutta kuluiltaan edullisempiakin kohteita on tarjolla silti hyvin laajalla hajautuksella.

Täytyy katsoa jos vaikka kerryttäisi tuonne s-pankin yhdistelmärahastoon ensin ja kun sinne on joku potti kertynyt niin siirtäisi nordnettiin.

 

[Boulder]

Täytyy katsoa jos vaikka kerryttäisi tuonne s-pankin yhdistelmärahastoon ensin ja kun sinne on joku potti kertynyt niin siirtäisi nordnettiin.

Ja maksaa kertaalleen verot jos sijoitukset on plussalla?

 

[Nik97]

Ja maksaa kertaalleen verot jos sijoitukset on plussalla?

Kuitenkin niin että pysyy sen alle 1000€ vuoteen niin pysyy verovapaana, eikö?

 

[Boulder]

Kuitenkin niin että pysyy sen alle 1000€ vuoteen niin pysyy verovapaana, eikö?

Toki jos tuo onnistuu. Mutta en oikein näe järkeväksi pitää rahaa ensin isommilla kuluilla jossain jos tarkoitus on kuitenkin laittaa ne muualle. Suoraan vaan sinne mihin ne lopulta haluaa. Nordnetillä on ihan hyviä indeksirahastojakin jos ETF ei miellytä.

 

[Sohvan]

Ilmeisesti siellä on kaksi vaihtoehtoa joihin rahaa voi laittaa virtaamaan, Säästäjä 10 ja 100. Itse laittaisin tuohon 100.

Ei nuo kulut ihan massiiviset näytä olevan jos ovat oikeasti tuon 0,4-0,5%. https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-pankki-varainhoito-saastaja-100/

Tuo Säästäjä100 taitaa olla ns. rahastojen rahasto. Oletan että tuon 0.5% hallinnointipalkkion lisäksi rahasto maksaa kaikkiin sijoittamiinsa rahastoihin omat hallinnointipalkkiot siihen päälle vielä rahaston sisällä.

Esimerkiksi suurin omistus tuossa Säästäjä100 näyttäisi olevan ~17% painolla toinen S-pankin oma rahasto "S-Pankki USA Osake A" jonka hallinnointipalkkio on 1.5% .

https://dokumentit.s-pankki.fi/tiedostot/s-pankin-rahastojen-hinnasto-fi

Joten sijoittaja maksaa ensin 0.5% hallinnointipalkkiota Säästäjä100 rahastosta ja Säästäjä100 rahasto maksaa vielä rahaston sisällä 1.5% hallinnointipalkkiota S-pankki USA Osake A rahaston kuluja siitä osuudesta, joka rahoista sijoitetaan tuohon USA rahastoon.

 

[Nik97]

Toki jos tuo onnistuu. Mutta en oikein näe järkeväksi pitää rahaa ensin isommilla kuluilla jossain jos tarkoitus on kuitenkin laittaa ne muualle. Suoraan vaan sinne mihin ne lopulta haluaa. Nordnetillä on ihan hyviä indeksirahastojakin jos ETF ei miellytä.

Juu toki. ETF ei miellytä nordnetissä näiden s-bonuksien kanssa ihan jo siksi että niitä kertyy meidän kulutuksella ehkä joku 30-40€/kk, joten tollasilla summilla etf:iin sijoittaminen kuukausittain olisi myös sillä sopparilla aika kallista. Mutta niitä indeksirahastoja tosiaan on

 

[Joku_242]

Juu toki. ETF ei miellytä nordnetissä näiden s-bonuksien kanssa ihan jo siksi että niitä kertyy meidän kulutuksella ehkä joku 30-40€/kk, joten tollasilla summilla etf:iin sijoittaminen kuukausittain olisi myös sillä sopparilla aika kallista. Mutta niitä indeksirahastoja tosiaan on

Entä jos ostaisi ETF:iä tyyliin kerran-pari vuodessa? Sitten kulut ei ole kovin pahoja.

Ei tosiaan ole kovin järkevää pistää niitä väliaikaisesti johonkin säästöön, ja sitten siirtää sinne minne oikeasti haluaa ne.

 

[Nik97]

Entä jos ostaisi ETF:iä tyyliin kerran-pari vuodessa? Sitten kulut ei ole kovin pahoja.

Ei tosiaan ole kovin järkevää pistää niitä väliaikaisesti johonkin säästöön, ja sitten siirtää sinne minne oikeasti haluaa ne.

Tietysti tuo olisi yksi vaihtoehto.

Mutta tuosta s-pankin säästäjä 100 ja säästäjä10:stä, eli vaikuttaisi siltä että ne ovat rahastojen rahastoja? Eli oikeasti kulut ovat enemmän kuin tuo 0,5% ja se tulee näkymään tuotossa? Eli ei välttämättä olekaan kovin fiksu sijoituskohde?

 

[Jumputin]

Alkaisin mielelläni sijoittamaan kerryttämiäni s-bonuksia. Niitä ei nyt ole kuin vajaa 200€, koska aikaisemmin olen niitä käyttänyt mm. Ravintoloihin yms. Mutta tähän tekisin muutoksen ja säästäisin nämäkin niin ehkä vuosien päästä olisi mukava potti.

Kysymyksenä vaan että miten nuo kannattaisi sijoittaa? Käyttää s-pankin säästäjä systeemiä eli bonarit menisi automaattisesti noihin s-pankin rahastoihin vai siirtäisikö niitä esim nordnettiin kerta kuussa ja laittaisi johonkin vähä kuluiseen indeksirahastoon?

Kokemuksia kuulisin mielelläni miten toimitte s-bonusten kanssa, niiden keräilijöitä täällä ihan taatusti on sillä olemme bonuskansaa.

Tuli aikoinaan säästettyä bonarit S-pankin automaatilla silloisiin rahastoihin. Mutta jossain vaiheessa vain totesin, että turhan kalliit ja lopetin. noin 5 tonnia kerkesin kuitenkin säästämään pelkillä bonuksilla voittoineen. Helppoa ja välillä unohdin että bonukset menee kuukausittain rahastoihin.

Nykyään kaikki liikenevä ylimääräinen menee nordnetin kuukausisäästösopimuksella ETF/SPYI.

 

[Joku_242]

Tietysti tuo olisi yksi vaihtoehto.

Mutta tuosta s-pankin säästäjä 100 ja säästäjä10:stä, eli vaikuttaisi siltä että ne ovat rahastojen rahastoja? Eli oikeasti kulut ovat enemmän kuin tuo 0,5% ja se tulee näkymään tuotossa? Eli ei välttämättä olekaan kovin fiksu sijoituskohde?

En itse tiedä tuosta rahastosta, mutta niin muut kirjoittajat ainakin sanoivat.

 

[Paapaa]

Mutta tuosta s-pankin säästäjä 100 ja säästäjä10:stä, eli vaikuttaisi siltä että ne ovat rahastojen rahastoja? Eli oikeasti kulut ovat enemmän kuin tuo 0,5% ja se tulee näkymään tuotossa? Eli ei välttämättä olekaan kovin fiksu sijoituskohde?

Rahastoesitteestä:

S-Pankki Rahastoyhtiön hallinnoimiin rahastoihin maksetut palkkiot palautetaan täysimääräisesti S-Pankki Varainhoito Säästäjä-rahastoihin eli ne eivät vähennä sijoituksen arvoa. SPankkiVarainhoito Säästäjä -rahaston hallinnointipalkkiosta palautetaan 60 prosenttia S-Pankki Oyj:lle. 40 prosenttia hallinnointipalkkioista jää S-Pankki Rahastoyhtiölle, joka on osa S-Pankki-konsernia.

Tuon voisi tulkita niin, että oman talon rahastojen hallinnointpalkkioita ei veloiteta yhdistelmärahaston tapauksessa. Ainoastaan muiden rahastoyhtiöiden tuotteista. Mutta tuo ehkä kannattaa varmistaa vielä, sillä sanamuoto on vähän epämääräinen enkä tiedä kattaako tuo kaikki palkkiot.

 

[Paladine]

Kyselin OP:lta että miten voin lopettaa tuon vasta kk sitten solmimani sijoitusvakuutuksen, jonne menin laittamaan muutaman tonnin kun tätä OP:n sijoitusneuvoja suositteli... Tästä kun 1/10 on OP-Pohjoismaat Indeksi A:ta joka sinänsä näyttää olevan suht hyvä kohde, 1/10 OP Puhdas Vesi A:ta joka on sitten vähemmän hyvä kohde, ja 8/10 on tuo hämärä "OP Sij.Plus Suuryhtiöt Eurooppa Amerikka S42 2024" joka on siis nyt miinuksella. Vastaus tuli:

"Vakuutussäästön tai sen osan takaisinostosta peritään kulua, joka määräytyy vakuutuksen kolmen ensimmäisen voimassaolovuoden aikana seuraavasti:

1 - 12 kk 3 %

13 - 24 kk 2 %

25 - 36 kk 1 %

yli 36 kk 0 %


Kulu veloitetaan takaisinostettavasta määrästä ja sitä peritään aina vähintään 50 euroa. Kun vakuutus on ollut voimassa 36 täyttä kuukautta, takaisinosto on maksuton.

Lainaan sidotut vakuutussäästöt siirretään lainan takaisinmaksupäivää seuraavana pankkipäivänä vakuutuksessa käytettävissä olevaan mahdollisimman vähäriskiseen sijoituskohteeseen, eli tällä hetkellä OP-Euro rahastoon. Tämä toki edellyttää, että kyseinen tuote on voimassa laina-ajan loppuun asti. Tämän jälkeen kun varat on siirtynyt OP-Euroon, voit siirtää varat muihin sijoituskohteisiin OP-Eurosta halutessasi."

Ehkä pitää vaan odottaa kolme vuotta ja siirtää nuo rahat sitten johonkin järkevämpään. Nuo kaksi pienempää osuutta ovat kyllä plussalla mutta tuo suuryhtiöt on miinuksella joten ei oikein kiinnostele hävitä muutamia satasia, mikä toteutuu jos nyt lopetan tuon vakuutuksen.

 

[Joku_242]

Kyselin OP:lta että miten voin lopettaa tuon vasta kk sitten solmimani sijoitusvakuutuksen, jonne menin laittamaan muutaman tonnin kun tätä OP:n sijoitusneuvoja suositteli... Tästä kun 1/10 on OP-Pohjoismaat Indeksi A:ta joka sinänsä näyttää olevan suht hyvä kohde, 1/10 OP Puhdas Vesi A:ta joka on sitten vähemmän hyvä kohde, ja 8/10 on tuo hämärä "OP Sij.Plus Suuryhtiöt Eurooppa Amerikka S42 2024" joka on siis nyt miinuksella. Vastaus tuli:

"Vakuutussäästön tai sen osan takaisinostosta peritään kulua, joka määräytyy vakuutuksen kolmen ensimmäisen voimassaolovuoden aikana seuraavasti:

1 - 12 kk 3 %

13 - 24 kk 2 %

25 - 36 kk 1 %

yli 36 kk 0 %


Kulu veloitetaan takaisinostettavasta määrästä ja sitä peritään aina vähintään 50 euroa. Kun vakuutus on ollut voimassa 36 täyttä kuukautta, takaisinosto on maksuton.

Lainaan sidotut vakuutussäästöt siirretään lainan takaisinmaksupäivää seuraavana pankkipäivänä vakuutuksessa käytettävissä olevaan mahdollisimman vähäriskiseen sijoituskohteeseen, eli tällä hetkellä OP-Euro rahastoon. Tämä toki edellyttää, että kyseinen tuote on voimassa laina-ajan loppuun asti. Tämän jälkeen kun varat on siirtynyt OP-Euroon, voit siirtää varat muihin sijoituskohteisiin OP-Eurosta halutessasi."

Ehkä pitää vaan odottaa kolme vuotta ja siirtää nuo rahat sitten johonkin järkevämpään. Nuo kaksi pienempää osuutta ovat kyllä plussalla mutta tuo suuryhtiöt on miinuksella joten ei oikein kiinnostele hävitä muutamia satasia, mikä toteutuu jos nyt lopetan tuon vakuutuksen.

Eikö vakuutussäästön sisällä saa vaihdettua sijoituskohteita johonkin järkevämpään, vai miten tuo menee?

 

[evakko]

Juu toki. ETF ei miellytä nordnetissä näiden s-bonuksien kanssa ihan jo siksi että niitä kertyy meidän kulutuksella ehkä joku 30-40€/kk, joten tollasilla summilla etf:iin sijoittaminen kuukausittain olisi myös sillä sopparilla aika kallista. Mutta niitä indeksirahastoja tosiaan on

Yksi vaihtoehto lisää. S-Pankki alkaa myydä Handelsbankenin rahastoja vielä tänä vuonna, ne indeksirahastot ovat ihan hyviä ja edullisia (vertaa toki juuri ne jotka kiinnostaa) kuin Nordnetin myymät rahastot. Kenties yksinkertaistaisi jonkin verran jos pyörittäisit rahat vain S-Pankin sisällä.

 

[Paladine]

Eikö vakuutussäästön sisällä saa vaihdettua sijoituskohteita johonkin järkevämpään, vai miten tuo menee?

Mahdollisesti noiden kahden rahaston osalta (pitänee pankilta varmistaa, toisaalta vaihtaisin ehkä vain toisen niistä eli sen puhtaan veden johonkin indeksirahastoon), mutta tuo SijoitusPlus-nimihirviö on "osittain nimellispääomaturvattu strukturoitu joukkovelkakirjalaina" jonka laina-aika on 3 vuotta. Voi olla että sitä ei voi vaihtaa. Tuossa on joku laskenut että todennäköisesti tuottaa, mutta mahdollisuus on myös osittain menettää osan sijoituksesta. Jos indeksin arvonmuutos on negatiivinen, on todellinen vuosituotta -5,22% ja takaisin saa 85% sijoituksesta. Jos indeksin arvonmuutos on 0-18%, hyvitetään sijoituksen pääll 18%, todellinen vuosituotto 5,61%. Ja jos indeksin arvonmuutos on yli +18%, hyvitetään 50% alkuperäisen sijoituksen päälle, todellinen vuosituotto 14,3%. Indeksi seuraa 25 suurinta yhtiötä USA:sta ja Euroopasta. Mutta on tuossa kulujakin:

"Lainan kohde-etuutena oleva indeksi on tuottoindeksi, jota rasitetaan 5 % synteettisellä osingolla.
Tämä tarkoittaa, että indeksin kehitys lasketaan vähentämällä indeksiyhtiöiden kurssikehityksestä sekä
osinkotuotosta 5 %-yksikköä vuositasolla. Vähennys tehdään päivittäin siten, että vuositasolla vähennys
on kumuloituu 5 %:in. Synteettinen osinko mahdollistaa lainan osittaisen pääomaturvan sekä
kuponkituoton."

Näin jälkiviisaana olisi kai pitänyt jättää näin monimutkainen tuote väliin...

 

[BlueDevil]

Olisikohan ETF-ostot järkevää keskittää Nordnetin kuukausisäästön kautta toteutettavaksi? Kertaostot tarkoitus olla 1000 euron luokkaa, nykyisin käytössä Nordea, jossa hyvää on prosentin palkkiokatto sekä osakesäästöpäivät. Kuinkahan merkittävä merkitys säästyneille euroilla ostojen suhteen on pitkällä aikavälillä ja onko ylipäätään järkeä pitää sijoituksia useilla palveluntarjoajilla? Nyt siis Nordeassa hieman ETF:iä sekä osakesäästötili, OP:lla maailmaindeksirahastoa ja lisäksi Nordnet asiakkuus avattu.

 

[Joku_242]

Olisikohan ETF-ostot järkevää keskittää Nordnetin kuukausisäästön kautta toteutettavaksi? Kertaostot tarkoitus olla 1000 euron luokkaa, nykyisin käytössä Nordea, jossa hyvää on prosentin palkkiokatto sekä osakesäästöpäivät. Kuinkahan merkittävä merkitys säästyneille euroilla ostojen suhteen on pitkällä aikavälillä ja onko ylipäätään järkeä pitää sijoituksia useilla palveluntarjoajilla? Nyt siis Nordeassa hieman ETF:iä sekä osakesäästötili, OP:lla maailmaindeksirahastoa ja lisäksi Nordnet asiakkuus avattu.

Nordnetillä on vissiinkin ETF-kuukausisäästöissä 2,5e/kk palkkio, joten siitä voit laskea että meneekö nykyisin ETF-ostojen kaupankäyntikuluihin yli 30e vuodessa ja miettiä onko mahdolliset säästöt sen arvoisia, että sijoitukset on ripoteltuna taas yhteen paikkaan lisää. Lisäksi tarvii toki ottaa huomioon mahdolliset säilytyskulut eri paikoissa, siitä en osaa sanoa.

 

[Paapaa]

Olisikohan ETF-ostot järkevää keskittää Nordnetin kuukausisäästön kautta toteutettavaksi? Kertaostot tarkoitus olla 1000 euron luokkaa, nykyisin käytössä Nordea, jossa hyvää on prosentin palkkiokatto sekä osakesäästöpäivät. Kuinkahan merkittävä merkitys säästyneille euroilla ostojen suhteen on pitkällä aikavälillä ja onko ylipäätään järkeä pitää sijoituksia useilla palveluntarjoajilla? Nyt siis Nordeassa hieman ETF:iä sekä osakesäästötili, OP:lla maailmaindeksirahastoa ja lisäksi Nordnet asiakkuus avattu.

Mä en itse näe sinänsä mitään ongelmaa että on monta palveluntarjoajaa. Itselläni Nordea, Nordnet ja Interactive Brokers (ja Seligson). Jos säästät kuluissa ostamalla tietyllä välittäjällä, voi olla järkevää käyttää sitä. Myyminen ei kannata vain keskittämisen takia jos se johtaa verotappioihin. Eli silloin voi olla ihan perusteltua jättää vanhat omistukset vanhalle välittäjälle ja jatkaa uusien ostoja uudella Joskus voi olla järkevää jättää pankkiin osa omistuksista esim. paremman asiakkuustason (esim. Nordean Premium tai Nordnet Private Banking) tai paremman lainaneuvotteluaseman takia. Tai jos haluaa hajauttaa välittäjäriskiä - mitä se sitten voisikaan olla - niin usea välittäjä on ihan järkevää. Joskus se johtaa matalampiin kuluihin jos voi ostaa sinne missä kulloinkin halvinta.

 

[Paladine]

No niin, nyt on tehty vähän peliliikkeitä, eli vaihdettu rahastoja järkevämpiin. Päätin kuitenkin nyt toistaiseksi pitäytyä OP:ssa alustana, koska olen omistaja-asiakas ja lisäksi minulla on Pohjolassa vakuutuksia joka tarkoittaa sitä että pääsen hyödyntämään rahastoista tulevia bonuksia suoraan vakuutusmaksuihin. Tämä tekee OP:sta omassa tapauksessani varsin kilpailukykyisen esim. Nordnetiin nähden. Pääasiassa vaihdoin vain ei-indeksoidut rahastot indeksirahastoihin pienempien kulujen vuoksi.

Jakauma on nyt seuraava:

OP-Maailma Indeksi A (28%)
OP-Aasia Indeksi A (13%)
OP-Amerikka Indeksi A (12%
OP-Pohjoismaat Indeksi A (7%)

Näissä kaikissa on juoksevat kulut 0,39% joka on toki enemmän kuin Nordnetin 0% jossain osakkeissa/rahastoissa mutta kuitenkin.

Lisäksi 1,8% on vielä uudelleensijoittamatta, johonkin noista varmaan, mihinköhän? Ehkä pohjoismaihin.

Sitten on vanhoja ja vähemmän vanhoja sijoituksia jotka pitää pitää vielä 3 vuotta erinäisistä OP:n nostopalkkio(sakko)systeemeistä johtuen, ja ehkä sitten uudelleensijoittaa:

OP-Metsänomistaja B (13%)
Säästöoblikaatio Pohjoismaiset Pankit (12%)
Sijoitusvakuutus (11%)

Tuon sijoitusvakuutuksen sisällä on kolme tuotetta ja ne jakautuvat kokonaissijoituksiin nähden: Amerikkalaiset suuryhtiöt 9%, OP-Pohjoismaat Indeksi A 1% ja OP-Eurooppa Indeksi A 1%.

Alkaako nyt olla salkku suht kunnossa, mitä olette mieltä? Siis kun tarkoitus ei ole hämmentää näitä jatkuvasti vaan antaa olla kun saa vaan tuotteet kohdalleen OP:lla tietysti on vähän rajoitettu määrä järkeviä tuotteita...

Lisäksi pitäisi vielä päättää kuukausisäästäminen, joko kaikki OP-Maailma Indeksi A:han tai sitten tuon Maailman lisäksi johonkin toiseen vielä...

 

[KiLLPaTRiCK]

Katso tarkka laskelma: näin vähän tarvitsee säästää kuukaudessa saadakseen 100 000 euron potin eläkepäiviä varten

Kun lainanhoitokulut laskevat korkojen mukana, pankit kannustavat käyttämään tuon liikkumavaran säästämiseen.

yle.fi

Sataa kiloa ollaan metsästämässä eläkepäiviä varten. Tietysti kaikki kirjoittaminen sijoittamisesta on positiivista, mutta miksi noin alhainen tavoite ja miksei puhetta siitä, että sijoittaminen voisi mahdollistaa aikaisemman eläköitymisen?

 

[eGe]

Katso tarkka laskelma: näin vähän tarvitsee säästää kuukaudessa saadakseen 100 000 euron potin eläkepäiviä varten

Kun lainanhoitokulut laskevat korkojen mukana, pankit kannustavat käyttämään tuon liikkumavaran säästämiseen.

yle.fi

Sataa kiloa ollaan metsästämässä eläkepäiviä varten. Tietysti kaikki kirjoittaminen sijoittamisesta on positiivista, mutta miksi noin alhainen tavoite ja miksei puhetta siitä, että sijoittaminen voisi mahdollistaa aikaisemman eläköitymisen?

On tuossa ihan se fiksu lähestymiskulma, että ei olla huutelemassa suoraan satasia säästöön koko lopun ikäänsä vaan lähestytään asiaa helpommin lähestyttävällä yhden kaljakeissin suuruisella summalla mikä ei aiheuta yhtä suurta välitöntä vastareaktiota. Ajatuksena siis: pistä nuoresta alkaen yhden viikonloppukeissin sijasta se sama euromäärä indekseihin ja katso miten paljon jo pelkästään sillä saa itselle varallisuutta turvaamaan epävarmoja vanhuuden päiviä. Myöhemmin toki nälkä kasvaa ja sitä rataa... Tokihan tuollakin kommenttikentässä ollaan jo toistamassa niitä perinteisiä totuuksia Nokian kulta-ajan tuulipukusijoittajien kohtalosta. Sijoittaminen == rahat häviävät tuhkana tuuleen. Toivottavasti nuoriso olisi hieman fiksummalla polulla aiheen suhteen ja ymmärtää mitä riskien hajautus tarkoittaa

Harmillisesti näistä jää useimmiten mainitsematta ihan niitä konkreettisiakin hyötyjä siitä säästämisen ajalta. Indeksirahastothan nimittäin kelpaavat pankissa vaikkapa asuntolainan vakuudeksi 50% arvostuksella jolloin käsirahaa ei tarvitse kaivaa valtavasti tai ei tarvitse ottaa maksullisia takauksia. Kirsikkana kakun päällä nuo rahastot kasvattavat arvoaan mukavasti pankin panttina ollessaan joten oma varallisuus ei kärsi omistusasunnon hankinnasta samalla tapaa kuin pelkällä käteisellä touhutessa. Tämä olisi yksi ihan hyvä asia mainostaa nuorisolle, kun moni siitä itse omistamastaan kodista haaveilee. Ja tietysti käy nuo rahastot muihinkin luottoihin vakuutena, jos ei asuntolainaan sellaista sattuisi tarvitsemaan. Monet pankkien kulutusluototkin muuttuvat ihan inhimillisiksi kuluiltaan, kun niin pystyy lyömään vakuuksia kaveriksi. Sitä en muista oliko näissä riskinä, että pankki löisi sijoitukset lihoiksi, jos indeksit tulevat sen 50% alas lainanottohetken arvostustasosta?

 

[Joku_242]

Tuon sijoitusvakuutuksen sisällä on kolme tuotetta ja ne jakautuvat kokonaissijoituksiin nähden: Amerikkalaiset suuryhtiöt 9%, OP-Pohjoismaat Indeksi A 1% ja OP-Eurooppa Indeksi A 1%.

Alkaako nyt olla salkku suht kunnossa, mitä olette mieltä? Siis kun tarkoitus ei ole hämmentää näitä jatkuvasti vaan antaa olla kun saa vaan tuotteet kohdalleen OP:lla tietysti on vähän rajoitettu määrä järkeviä tuotteita...

Lisäksi pitäisi vielä päättää kuukausisäästäminen, joko kaikki OP-Maailma Indeksi A:han tai sitten tuon Maailman lisäksi johonkin toiseen vielä...

Kyllä tuo kuulostaa paljon järkevämmältä, ja sijoitusvakuutuksen sisällä olevatkin kuulostaa ihan hyvältä. Ja on nimenomaan järkevää olla hämmentämättä niitä jatkuvasti.

Kuukausisijoittamiseen sopisi varmaankin tuo OP-Maailma Indeksi A. Toisena vaihtoehtona voisi toki olla joku ETF, jos jaksat tehdä silleen että pistät vaan menemään kuukausittain käyttötililtä x määrän rahaa kuussa toiselle tilille, ja sit ostat manuaalisesti jotain ETF:ää kun on kertynyt riittävästi rahaa ettei kaupankäyntikulu muodostu liian isoksi (varmaan joku ~tonni on tähän järkevä).

Katso tarkka laskelma: näin vähän tarvitsee säästää kuukaudessa saadakseen 100 000 euron potin eläkepäiviä varten

Kun lainanhoitokulut laskevat korkojen mukana, pankit kannustavat käyttämään tuon liikkumavaran säästämiseen.

yle.fi

Sataa kiloa ollaan metsästämässä eläkepäiviä varten. Tietysti kaikki kirjoittaminen sijoittamisesta on positiivista, mutta miksi noin alhainen tavoite ja miksei puhetta siitä, että sijoittaminen voisi mahdollistaa aikaisemman eläköitymisen?

Todennäköisesti haluttiin vaan esimerkiksi joku isolta muttei liian isolta kuulostava summa. Lisäksi tuolla kuukausittaiset summat muodostuu varsin pieneksi, jolloin kynnys on ehkä matalampi kuin tavoitteiden ollessa korkeammalla, eikä siten peloteta pois niitä jotka ns. haluaa nauttia elämästä.

 

[Paapaa]

Todennäköisesti haluttiin vaan esimerkiksi joku isolta muttei liian isolta kuulostava summa. Lisäksi tuolla kuukausittaiset summat muodostuu varsin pieneksi, jolloin kynnys on ehkä matalampi kuin tavoitteiden ollessa korkeammalla, eikä siten peloteta pois niitä jotka ns. haluaa nauttia elämästä.

Juuri näin. Pieni kk-summa laskee aloittamisen kynnystä ja tälle hyvin persaukiselle kansalle jo 100k rahastosalkku on todella isolta kuulostava tavoite. Isompi kk-summa karkottaa osan kiinnostuneista. Musta toi 100k oli siinä mielssä ihan perusteltu ja järkevä tavoite.

 

[elmo]

Harmillisesti näistä jää useimmiten mainitsematta ihan niitä konkreettisiakin hyötyjä siitä säästämisen ajalta. Indeksirahastothan nimittäin kelpaavat pankissa vaikkapa asuntolainan vakuudeksi 50% arvostuksella jolloin käsirahaa ei tarvitse kaivaa valtavasti tai ei tarvitse ottaa maksullisia takauksia. Kirsikkana kakun päällä nuo rahastot kasvattavat arvoaan mukavasti pankin panttina ollessaan joten oma varallisuus ei kärsi omistusasunnon hankinnasta samalla tapaa kuin pelkällä käteisellä touhutessa. Tämä olisi yksi ihan hyvä asia mainostaa nuorisolle, kun moni siitä itse omistamastaan kodista haaveilee. Ja tietysti käy nuo rahastot muihinkin luottoihin vakuutena, jos ei asuntolainaan sellaista sattuisi tarvitsemaan. Monet pankkien kulutusluototkin muuttuvat ihan inhimillisiksi kuluiltaan, kun niin pystyy lyömään vakuuksia kaveriksi. Sitä en muista oliko näissä riskinä, että pankki löisi sijoitukset lihoiksi, jos indeksit tulevat sen 50% alas lainanottohetken arvostustasosta?

Oli muuten ihan hyvä pointti. Tosin pitää olla siinä pankissa. Voi olla tekemätön paikka jos jotain tiettyä pankin omaa rahastoa tai nordnetin valikoimassa jotain mitä ei saa siirrettyä laina pankin aot:lle.


Tosta boldatusta lukenut, että menee eri tavalla yksityishenkilöillä kuin yrityksillä. Nopeasti googlattuna:

Pelkkä vakuuksien arvon aleneminen ei yleensä aiheuta suoria seurauksia, jos omat mahdollisuutesi hoitaa lainaa säilyvät ennallaan. Mikäli vakuuden arvon lasku ei johdu vakuudenantajan toimista, pankki ei voi vaatia lisävakuuksia.

Lainaaminen

www.finanssivalvonta.fi

Mielellään lukisin jotain parempaa faktaa tuosta? Saattaa olla, että kannattaisi mulkata junioreiden rahastot op maailma indeksiin ennemmin niin saisivat käytettyä vakuutena tulevaisuuden asunnon ostossa.

 

[eGe]

OP:n indekseillä sitoo vain jälkikasvun OP:hen. Meillä on pörssi-ETF:ssä indeksit jolloin siirtyvät helposti pankista toiseen lainoja kilpailuttaessa, jos päätyisi vaihtamaan pankkia.

 

[elmo]

OP:n indekseillä sitoo vain jälkikasvun OP:hen. Meillä on pörssi-ETF:ssä indeksit jolloin siirtyvät helposti pankista toiseen lainoja kilpailuttaessa, jos päätyisi vaihtamaan pankkia.

Voiko kaikki pörssilistatut tuotteet siirtää pankin aot:lle vaikka sitä ei olisi pankin valikoimissa?

Säästösummat niin pieniä että ei paljon ole kk maksujen jälkeen kannattanut muksuille hommata etf:iä.

Joku Storebrand Global All Countries A EUR tai Nordnetin oma maailma indeksi on vielä tyhjempi arpa kuin op konsenriin sidottu lainan kilpailutus...

 

[kaarlos]

Kansalaisilla on aika vääristynyt kuva kyllä pitkäaikaisesta pörssiin sijoittamisesta kun lukee tätä YLE:n jutun kommenttiosiota aiheesta:

Katso tarkka laskelma: näin vähän tarvitsee säästää kuukaudessa saadakseen 100 000 euron potin eläkepäiviä varten

Kun lainanhoitokulut laskevat korkojen mukana, pankit kannustavat käyttämään tuon liikkumavaran säästämiseen.

yle.fi

Sarjassamme "pörssi on lotto, kaikki häviää lopuolta" -olevat kommentit:

Usassa moni on menettänyt lähes kaikki eläkesäästönsä, sijoitellessaan eläkerahojaan pörssissä. Myös tästä vaihtoehdosta kannattaa varoitella nuoria. Ellei esimerkiksi keskuspankit olisi jakaneet helikopterirahaa pörssiyrityksille olisi hyvin moni pörssiyritys mennyt konkurssiin tuolloin, nyt niitä isosti teko hengitetään esimerkiksi keskuspankkien tuella. Ostetaan esimerkiksi omia osakkeita keskuspankkien luvalla, yksityisten yritysten lainoja on ostettu keskuspakkien toimesta jälkimarkkinoilta ja niin edelleen. Jos et 100% ymmärrä yrityksen toimintaa, jonka osakkeita olet ostamassa, älä osta. Sinulla tulee olla myös intohimoa alaan ja jotain annettavaa omalla todellisella alan osaamisella yritykselle, jonka osakkeita ostat. Muutoin omistaminen on pelaamista ja keinottelua, sekä yritysten toiminnan viemistä huonoon suuntaan, osaamattoman ja ymmärtämättömän omistajan antamilla vääränsuuntaisilla kannustimilla.

Viisikymppisenä olet sitten hävinnyt kaikki sijoituksesi. Konkurssipesän osakkeilla ei eläkepäiviä vietetä.

Toinen yleinen on tää "ei kannata sijoittaa tai yrittää vaurastua kun ei voi nostaa toimeentulotukea":

Ihan kaunis ajatus. Yhtenä päivänä voi ollakin niin, että on työelämässä ja saa kasvatettua eläkepottia. Seuraavana päivänä voi olla niin, että menettää työpaikkansa ja joutuisi toimeentulotuelle, vaan ei joudu, koska silloin pitää alkaa käyttää säästöjään, jos niitä on. Hyvä, että on säästöjä, mutta eivät ne välttämättä eläkkeelle asti riitä, jos tulee muutoksia elämässä.

Voi elämä.

 

[Paapaa]

Kansalaisilla on aika vääristynyt kuva kyllä pitkäaikaisesta pörssiin sijoittamisesta kun lukee tätä YLE:n jutun kommenttiosiota aiheesta:

Jep, meinaa tulla vähän oksennusta suuhun kun tuota sontaa lukee. Perusajatus on, että jos joku on joskus mokannut sijoittamisessa, ei minkäänlainen sijoittaminen kannattaisi. Veikkaan, että samat pellet paheksuvat osakkeilla menestyneitä, eivätkä tee heidän kohdalla samanlaista yleistystä. Ja unohtavat, että eläkkeistäkin merkittävä osa rahoitetaan osaketuotoilla.

Mutta, pellejen määrä vähenee ja osakesijoittamisen määrä kasvaa. Toki yhä on paljon typerää osakepoimintaa ja surkeaa hajautusta ja epäonnisia tarinoita, mutta sijoittamisen suosion jatkuva kasvu on mukava asia.