Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[MarccoW]

Pitääpä kokeilla heittää tuo exceliin. Pieni lisähaaste olisi vielä ottaa verotus huomioon. Vai onko se käytännössä aina 30% nostettavasta summasta? Äh, hankintameno-olettama...

Verothan menee vain sijoitusten voitto-osuudesta, ei koko nostettavasta summasta.

 

[finWeazel]

Nyt kun FED on varmistanut koronlaskujen alkavan niin aika vilkaista peräpeiliin. lieneeettä loppuvuoden koronlaskut jo hinnoiteltu sisään tlt/iso4. Paras aika ostaa oli about vuosi sitten? TLT/ISO4 oli/on kyllä mielenkiintoinen instrumentti niille jotka uskoivat, että korot tulevat laskemaan.

edit. Mielenkiintoista peräpeilissä se, että markkina alkoi hinnoittelemaan vuosi etukäteen laskevia korkotasoja sisään kurssiin. Päivän uutisia lukemalla vuoden myöhässä sijoituspäätöstä tehdessä.

 

[Nomber]

Ostat pari tesla ja myyt ne x vuoden päästä maksaen kaupasta xx€ välityspalkkiota. Mahdollisesti hyväkin kauppa, mutta jos olet kalleimmassa välityspalkkioluokassa arvon nousu voi helposti mennä välityspalkkioihin.

8€ taitaa mennä myynnistä, (private banking). Ihan harrastusmielessä ostin, en aio myydä, paitsi jos Teslan robotaxi tms. menestyy ja lyö kaikki muut autonvalmistajat konkurssiin ja arvo nousee pilviin, mutta vähän epäilen.

 

[kuoris]

S-pankin rohkea tjps. Sinne sitten joka maanantai satku tai pari. Riippuen menikö viikonloppuna viihteen puolelle, eli kaljotteluksi. Anyways. Harrastan tätä kuitenkin ainoastaan sy-huhtikuu. Ja kun kesä koittaa nostan tilit tyhjäksi ja ostan jotain kivaa!

Onpa erikoinen strategia mutta voi toimia hyvinkin kun kesällä on ”yleensä” kurssien rallaamisen suhteen hiljaisempaa. Parempi toi on kuin makuuttaa rahoja tilillä. Joskus voi toki jäädä tappiolle jos romahdus osuu tuohon aikaväliin mutta ei sitä tarvitse säikähtää.

Itse käytän myös välillä osinkosalkun osinkoja kulutukseen. Täytyyhän niistä tuotoista välillä nauttia.

 

[Nomber]

Mitäs mieltä foorumin sijoittaja konkarit on tämmöisestä sijoitustrategiasta? Mun tapana kun on ollut aina näin syksyisin aktivoitua, ja tuupata viikoittain aina ylijäävä rahastoon. Hajautan selkeesti aikaan! Eikä mihinkään eriryisen seksikkääseen, vaan esim. S-pankin rohkea tjps. Sinne sitten joka maanantai satku tai pari. Riippuen menikö viikonloppuna viihteen puolelle, eli kaljotteluksi. Anyways. Harrastan tätä kuitenkin ainoastaan sy-huhtikuu. Ja kun kesä koittaa nostan tilit tyhjäksi ja ostan jotain kivaa! Sen nimittäin huomannut, että talvikuukausina saanut noin 5-10% tuoton rahoille. Jos saman tekis kesällä, ni ei juurikaan. Nojoo, tiedän ittekin että eihän tää mitään varsinaista sijoittamista ole, mutta tupannu säästää noin seuraavan kesän leikkikaluihin. Venettä, moottoripyörää, asuntovaunua ja ens kesänä uutta perämoottoria. Herättääkö mitään mielipiteitä, voisko tuon tehdä esim järkevämmin? (Paitsi lopettaa turhuuksien ostelu)

Ei kai tuossa sinänsä mitään jos haluaa rahat käyttää eikä mitään säästää. Ongelmana ehkä vain joku koronan tapainen homma niin sitten onkin keväällä sijoitusten arvo romahtanut murto-osaan. Toki jos sitten malttaa vaikka odottaa hankintojen kanssa seuraavaan kevääseen niin ei tule välttämättä tappiota.

Oma startegia hyvin eri, mutta riippuu tietysti tuloistakin mitä voi tehdä.

 

[RandomPlayer]

olen joskus tallettanut itselle nordnetin seurantalistalle kolme kultaan liittyvää ETC tuotetta: Xetra-Gold isin DE000A0S9GB0, iShares Physical Gold ETC isin IE00B4ND3602 ja Invesco Physical Gold ETC isin IE00B579F325. Selvittelyt ja homma jäi joskus kesken. Katselin nyt justetf kautta noita ishares ja invesco TER on 0,12 ja fund size vaikutti kaikissa olevan riittävän iso. Ei tarvitse käydä taas läpi plussia ja miinuksia oikean fyysisen kullan ja paperikullan välillä, mutta osaako joku sanoa onko noista joku järkevä kohde vai jokin ihan muu paperikultatuote jos siihen haluaa sijoittaa vaikka 1-2% sijoitusvarallisuudesta? Sitten jäin ihmettelemään, miten toi xetra-gold toimii kun siinä on justetf mukaan TER 0

 

[oongee]

Sitten jäin ihmettelemään, miten toi xetra-gold toimii kun siinä on justetf mukaan TER 0

Spreadista varmaan ottaa voittonsa.

 

[Paapaa]

Spreadista varmaan ottaa voittonsa.

Sitten jäin ihmettelemään, miten toi xetra-gold toimii kun siinä on justetf mukaan TER 0

Xetra-Goldissa on 0,025 %/mo (0,3%/v + ALV) suuruinen kulu, mutta en osaa sanoa mitä reittiä se veloitetaan:

Fees amounting to 0.025 percent are charged monthly for safe custody; Clearstream Banking AG, the custodian, deducts these fees along with the securities account fees. Which of these fees (plus VAT) are passed on to investors depends on the contractual relationship between the buyers of Xetra-Gold and the bank maintaining their securities account.

Frequently asked questions on Xetra-Gold trading

Frequently asked questions & answers on Xetra-Gold trading. Trading ✓ Costs ✓ Taxes ✓ Safety measures ✓ Service hotline ✓ Find answers to all your questions!

www.xetra-gold.com

ja

The usual transaction costs are charged when trading securities in the stock exchange. In the relationship between Clearstream Banking AG, the custodian, and the respective custodian bank of the investor, custody fees are charged per calendar month which until further notice amount to 0.025 per cent of the monthly holding of Xetra-Gold®, which totals 0.3 per cent annually plus VAT. The end customer only pays the amount of custody fees which he/she has agreed upon with the depository bank. If an investor exercises the right to the delivery of the securitised amount of gold against the issuer, the investor will be charged the cost of the forming, packaging and insured delivery of the gold to the respective place of delivery plus any applicable value-added tax. Investors who demand repayment of Xetra-Gold in euro will receive as repayment amount a sum equivalent to the relevant gold market price less a handling charge of Euro 0.02 per share.

Exchange trading & delivery

Invest in gold as easily as in stocks ★ ISIN: DE000A0S9GB0 ★ WKN: A0S9GB ★ Traded via Xetra within regular trading hours ✓ Learn all about Xetra-Gold trading!

www.xetra-gold.com

 

[RandomPlayer]

Xetra-Goldissa on 0,025 %/mo (0,3%/v + ALV) suuruinen kulu, mutta en osaa sanoa mitä reittiä se veloitetaan:

Frequently asked questions on Xetra-Gold trading

Frequently asked questions & answers on Xetra-Gold trading. Trading ✓ Costs ✓ Taxes ✓ Safety measures ✓ Service hotline ✓ Find answers to all your questions!

www.xetra-gold.com

ja

Exchange trading & delivery

Invest in gold as easily as in stocks ★ ISIN: DE000A0S9GB0 ★ WKN: A0S9GB ★ Traded via Xetra within regular trading hours ✓ Learn all about Xetra-Gold trading!

www.xetra-gold.com

okei, vaikuttaa selkeämmiltä noi ishares ja invesco. Kiitos

 

[Lammas]

Heitin tän piruuttaan ChatGPT:lle ja se vastas näin:



Muoks: Ei hajuakaan onko kaava oikein. 477,42 x 360 = 171871 € joten ihan reilusti siinä on tuottoa mukana.

ChatGPT:n vastaus näyttää järkevältä. Itse tosin tykkään käyttää jatkuvan tuoton ja kulutuksen kaavaa, jolloin ei tarvitse välittää kuukausien vaihtumisista. Tällöin, jos v_0 on säästöt alussa, R on vuosituotto ja D on aika vuosina, niin nostosumma vuodessa on q = R*v_0 / (1-exp(-R*D)). Tämän kaavan saa helposti firetyksen perusyhtälöistä, jotka julkaisin viime vuonna. Nimittäin jos yhtälössä kolme valitaan t=0, niin jäljelle jää vain kolmas termi, joka on tuo edellä mainittu kaava.

Olin juuri soveltamassa näitä kaavoja omiin eläköitymislaskelmiini. Säästöt on ne mitä ne nyt sattuu olemaan, ja kulutuksen olen jo minimoinut, joten kiinnostavaa on katsoa, miten vuosituotto ja säästöjen kuihtumiseen kuluva aika ("elinaika") riippuvat toisistaan. Elinajan D voi helposti ratkaista edellä mainitusta kaavasta. Valitsemalla pyöreät luvut v_0=400000 ja q=20000 saadaan seuraava kuvaaja:

Jos tuotto on vähintään viisi prosenttia, niin voisi tietysti elää ikuisesti, koska sijoitusten tuotto kattaa kulutuksen kokonaan.

Oikeasti tietenkin näissä laskelmissa pitäisi huomioida se, että vaikka pitkällä aikavälillä tuotto olisi "varmaa", niin tilapäiset laskut voi heikentää tilannetta ja lyhentää jäljellä olevaa elinaikaa. Eli tuossa kuvaajassa pitäisi olla käyrä osoittamassa, että kuinka pitkään voi elää esim. 95 % todennäköisyydellä.

Kysyin joskus kauan sitten tässä ketjussa, että miten sijoitusten tuottoja kannattaisi mallintaa, mutta en saanut kovin kattavaa vastausta, enkä tiedä onko sellaista vastausta olemassakaan. Matemaattisesti helpointa olisi varmaan olettaa prosentuaaliset tuotot normaalijakautuneiksi, mutta jos katson esim. jonkun indeksi-ETF:n historiaa, niin ei ne tuotot kovin gaussiselta näytä. Joku tällainen olisi varmaan parempi malli, mutta tuossakin pitäisi jotenkin huomioida se, että kurssiheilahtelujen suuruudessa on ajallista korrelaatiota, eli suuret kurssimuutokset tapahtuvat usein lähellä toisiaan.

 

[Nomber]

Kaavaan voisi jotenkin lisätä myös inflaation? Eli kulutksen pitäisi nousta joka vuosi koska 20k nyt on ihan eri kun 20k 20v päästä, silloin sillä ei enää saa välttämättä juuri mitään enää.

 

[Lammas]

Kaavaan voisi jotenkin lisätä myös inflaation? Eli kulutksen pitäisi nousta joka vuosi koska 20k nyt on ihan eri kun 20k 20v päästä, silloin sillä ei enää saa välttämättä juuri mitään enää.

No tuossa on kyse reaalituotosta, vaikka en sitä erikseen maininnutkaan. Eli rahan yksikkönä on "nykyraha".

 

[eGe]

Kysyin joskus kauan sitten tässä ketjussa, että miten sijoitusten tuottoja kannattaisi mallintaa, mutta en saanut kovin kattavaa vastausta, enkä tiedä onko sellaista vastausta olemassakaan. Matemaattisesti helpointa olisi varmaan olettaa prosentuaaliset tuotot normaalijakautuneiksi, mutta jos katson esim. jonkun indeksi-ETF:n historiaa, niin ei ne tuotot kovin gaussiselta näytä. Joku tällainen olisi varmaan parempi malli, mutta tuossakin pitäisi jotenkin huomioida se, että kurssiheilahtelujen suuruudessa on ajallista korrelaatiota, eli suuret kurssimuutokset tapahtuvat usein lähellä toisiaan.

Jenkit suosittelevat kovasti pitämään korkeakorkoisella säästötilillä, bondeissa tai muissa vastaavissa instrumenteissa rutkasti fyrkkaa pahojen kurssiheilahteluiden varalta. Sanotaan, että olisi vaikka vuoden tarpeisiin rahoja säästötilillä lojumassa niin voisit välttää laskussa olevien osakkeiden realisointia hetken aikaa. Mitään 10v suossa kyntämisiähän on haastavaa enää tuolla taktiikalla kuitata mutta jotain vuoden 2020 kevään tai tämän kesän kaltaisia lyhyitä kyykkäyksiä pystyy ignoraamaan hyvin. Käytännössä firettäessä sitä rahaa ei tarvinne nostaa kuin kerran tai ehkä kaksi vuodessa joten käytännössähän tuollaisten hetkellisten heilahtelujen ei pitäisi vaikuttaa ihmeemmin elämään. Noita painotussuhteita näkyy olevan luokkaa 80% osakkeet 20% bondit tai konservatiivisemmilla ihmisillä vielä isompi painotus jälkimmäiseen. Toinen vaikuttava tekijä on myös oman kulutuksen skaalaaminen; huonoina aikoina voi karsia reissaamisesta, kämpän remppaamisesta, auton vaihtamisesta ja muusta vastaavasta budjetin sisässä olevasta "ylimääräisestä" menoerästä jolloin alamäessä ollessa ei tarvitse realisoida euromääräisesti yhtä paljoa sijoituksia kuin normaaliolosuhteissa. Näiden myötä on todnäk. kohtuu turhaa yrittää mallintaa mitään heilahteluja, kun muuttujia on koko sopassa oikeasti paljon enemmän kuin simppelissä Excel-kaaviossa.

E: Tuo kulutuksen skaalaus on toki ns. lean firettäjillä mahdoton tehtävä. Tokihan aina voi mennä vaikka kaupan kassalle töihin hetkeksi aikaa, jos oikein pahalta meinaa näyttää hlökohtaisella tasolla.

 

[3dfx]

Kysyin joskus kauan sitten tässä ketjussa, että miten sijoitusten tuottoja kannattaisi mallintaa, mutta en saanut kovin kattavaa vastausta, enkä tiedä onko sellaista vastausta olemassakaan. Matemaattisesti helpointa olisi varmaan olettaa prosentuaaliset tuotot normaalijakautuneiksi, mutta jos katson esim. jonkun indeksi-ETF:n historiaa, niin ei ne tuotot kovin gaussiselta näytä. Joku tällainen olisi varmaan parempi malli, mutta tuossakin pitäisi jotenkin huomioida se, että kurssiheilahtelujen suuruudessa on ajallista korrelaatiota, eli suuret kurssimuutokset tapahtuvat usein lähellä toisiaan.

Mun näkemykseni olisi sellainen, että oletat sinne eläköitymisiän kynnykselle jonkun keskituoton, minkä toteutumista tarkkailet esim. 5v välein ja säädät sen mukaan odotuksia. Vaikka 5V ennen eläköitymistä katsot millainen maailmantilanne nyt on ja nappaat sieltä X määrän käteistä ulos ( johonkin korkotilille mihin sidot rahan muutamaksi vuodeksi.) jos mennään korkeella, mutta jos on joku pörsiromahdus meneillään, ei kannata realisoida. Jos ei ole mitään pakkoeläköitymishommaa menossa, niin pahimman paniikin yli voi venuttaa sitä työuraakin, eli sulla joustaa vähän kaikki silloisen maailmantilanteen mukaan.

"Oikeissa" sovellutuksissa mun muistaakseni noita mallinnetaan wiener- prosessilla mihin laitetaan joku korjauskerroin, millä saadaan se ylöspäin menevä trendi puhtaan satunnaiskulun sijaan.

Jenkit suosittelevat kovasti pitämään korkeakorkoisella säästötilillä, bondeissa tai muissa vastaavissa instrumenteissa rutkasti fyrkkaa pahojen kurssiheilahteluiden varalta. Sanotaan, että olisi vaikka vuoden tarpeisiin rahoja säästötilillä lojumassa niin voisit välttää laskussa olevien osakkeiden realisointia hetken aikaa. Mitään 10v suossa kyntämisiähän on haastavaa enää tuolla taktiikalla kuitata mutta jotain vuoden 2020 kevään tai tämän kesän kaltaisia lyhyitä kyykkäyksiä pystyy ignoraamaan hyvin. Käytännössä firettäessä sitä rahaa ei tarvinne nostaa kuin kerran tai ehkä kaksi vuodessa joten käytännössähän tuollaisten hetkellisten heilahtelujen ei pitäisi vaikuttaa ihmeemmin elämään. Noita painotussuhteita näkyy olevan luokkaa 80% osakkeet 20% bondit tai konservatiivisemmilla ihmisillä vielä isompi painotus jälkimmäiseen. Toinen vaikuttava tekijä on myös oman kulutuksen skaalaaminen; huonoina aikoina voi karsia reissaamisesta, kämpän remppaamisesta, auton vaihtamisesta ja muusta vastaavasta budjetin sisässä olevasta "ylimääräisestä" menoerästä jolloin alamäessä ollessa ei tarvitse realisoida euromääräisesti yhtä paljoa sijoituksia kuin normaaliolosuhteissa. Näiden myötä on todnäk. kohtuu turhaa yrittää mallintaa mitään heilahteluja, kun muuttujia on koko sopassa oikeasti paljon enemmän kuin simppelissä Excel-kaaviossa.

E: Tuo kulutuksen skaalaus on toki ns. lean firettäjillä mahdoton tehtävä. Tokihan aina voi mennä vaikka kaupan kassalle töihin hetkeksi aikaa, jos oikein pahalta meinaa näyttää hlökohtaisella tasolla.

Tuollaiset kiinteät jakaumat korkotili/osakkeet on todella puutteellisia, sillä tuolla jää sijoittamisen alkuvaiheessa rutosti tuottoja saamatta kun turhaan rahoja makuutetaan korkotilillä. Itse alkaisin katsomaan korkotiliä vasta siellä säästämisen loppuvaiheessa. Jos vaikka 50 vuotiaana haluaa eläkkeelle, menisin 0-40 tai 0-45 ihan 100% hajautetulla osakepainolla ja riippuen maailmantilasta siirtäisin rahaa korkotilille jossain max 10 vuotta ennen eläköitymistä. Päätökset tulee tehdä ajassa, kuitenkin jos sijoitushorisontti on vaikka 30 vuotta, siellä 20 vuoden tienoilla on hitosti enemmän tietoa mitä se loppu 10v voisi olla kuin tässä hetkessä. Se määrä minkä siellä loppupäässä heittää korkotilille on riippuvainen kuinka iso hinku on eläkkeelle, eli haluuko olla ns. saleteissa vai ottaako riskiä lisätuotoista ja huonossa maailmantilassa onkin vaikka pari vuotta pidempään töissä jotta osakemarkkinat elpyy. Tääkin on mahdoton päätettävä tässä kohtaa.

 

[3dfx]

Nyt kun FED on varmistanut koronlaskujen alkavan niin aika vilkaista peräpeiliin. lieneeettä loppuvuoden koronlaskut jo hinnoiteltu sisään tlt/iso4. Paras aika ostaa oli about vuosi sitten? TLT/ISO4 oli/on kyllä mielenkiintoinen instrumentti niille jotka uskoivat, että korot tulevat laskemaan.



edit. Mielenkiintoista peräpeilissä se, että markkina alkoi hinnoittelemaan vuosi etukäteen laskevia korkotasoja sisään kurssiin. Päivän uutisia lukemalla vuoden myöhässä sijoituspäätöstä tehdessä.

Nyt varmaan spekuloinnin kohteena on se, mihin korot lopulta tulevat laskemaan. Jäätiinkö pysyvästi korkeamalle vrt. ennen inflaatiota vai laskeeko taas liki nolliin.

 

[Petke]

Onpa erikoinen strategia mutta voi toimia hyvinkin kun kesällä on ”yleensä” kurssien rallaamisen suhteen hiljaisempaa. Parempi toi on kuin makuuttaa rahoja tilillä. Joskus voi toki jäädä tappiolle jos romahdus osuu tuohon aikaväliin mutta ei sitä tarvitse säikähtää.

Itse käytän myös välillä osinkosalkun osinkoja kulutukseen. Täytyyhän niistä tuotoista välillä nauttia.

Strategia mikä strategia. Mutta oli tuosta tosiaan jotain tutkimusta, että kurssinousut tapahtuu juuri talvikuukausina. Noh, omakohtaista kokemusta, niin voin sen allekirjoittaa noin 5-6 vuoden ajalta. Eikä tuo korona-ajan dippikään lopulta tappion puolelle mennyt. Joku toinen siitä taisi mainita. Noista kuluista ei kyllä mitään hajua, niitä varmasti on. Mutta tämmöselle dummysijoittajalle on toiminut. Kulut kaiketi vähennetään suoraan "sijoituksista", ja kyllä ne myyntivoitotkin verokortille asti löytäneet. En ole siis pitkän ajan "sijoittaja", mutta näköjään näinkin voi toimia.

 

[finWeazel]

Jenkit suosittelevat kovasti pitämään korkeakorkoisella säästötilillä, bondeissa tai muissa vastaavissa instrumenteissa rutkasti fyrkkaa pahojen kurssiheilahteluiden varalta.

Mun ratkaisu FIRE perspektiivistä tähän on ollut 1.5 vuoden menoja vastaava käteispositio. Toinen puoli varmuusvaraa, että osingoista tulee sisään enemmän kuin vuoden menot on. Ei pitäisi joutua paniikkimyymään menojen kattamiseksi. Tämä on mun mielestä melko ideaali tilane, mutta vaatii reilusti enemmän pääomaa kuin saman tulon saaminen hyvänä vuotena paremmin tuottavista instrumenteista.

Osingot tulee pääasiassa TLT, SCHD, JEPI, JEPQ ja VOO. Muut sijoitukset joko ei maksa osinkoa tai tilile kilahtava osinko niin pieni ettei niitä miellä osinkotulolähteeksi.

Kysyin joskus kauan sitten tässä ketjussa, että miten sijoitusten tuottoja kannattaisi mallintaa, mutta en saanut kovin kattavaa vastausta, enkä tiedä onko sellaista vastausta olemassakaan. Matemaattisesti helpointa olisi varmaan olettaa prosentuaaliset tuotot normaalijakautuneiksi, mutta jos katson esim. jonkun indeksi-ETF:n historiaa, niin ei ne tuotot kovin gaussiselta näytä. Joku tällainen olisi varmaan parempi malli, mutta tuossakin pitäisi jotenkin huomioida se, että kurssiheilahtelujen suuruudessa on ajallista korrelaatiota, eli suuret kurssimuutokset tapahtuvat usein lähellä toisiaan.

Mun salkun kohtaloa mallinnettiin tällä softalla: Envestnet | MoneyGuide - Financial Planning Software Syötetään sisään omaisuus, menot, muut parametrit. Työkalu ajaa monte carlo metodin ja historiadatan pohjalta kasan simulaatiota. Lopputuloksena näkee skenaariot ja saa prosentin millä todennäköisyydellä ei mene katki. Työkalu ottaa huomioon inflaation, historiallisen kovat karhumarkkinat yms. ja antaa kommenttia niistä. Työkalussa voi myös tuunata parametreja kuten riskinottokykyä. Simulaatioiden, riskinottokyvyn yms. pohjalta saa myös suositellun hajautuksen salkulle.