Ei tietenkään heti, mutta kyllä ihan historiaankin katsellen palkkojen on ollut tapana nousta ja tuo tarve korostuu entisestään korkean inflaation aikana. Muualla euroopassahan on jo jaeltu paljon isompia palkankorotuksia ja paineet ovat täälläkin kovat.
Tämähän se. Jos koko yhteiskunnalla liksat nousee 5% vuosivauhtia mutta itse saa vaikka 3%, niin ei se inflaatio sitä omaa lainaa varsinaisesti syö. Jos taas itse saa 8% korotukset, niin kyllähän se tuntuu.
Laskennallisesti ei mene noin, jos oikein luin kaavasi. Jos pääomatulo on 3000e ja sijoituslainan korot 2000e, niin tuo 2000e vähennetään pääomatuloista ja jäljellejäävästä maksetaan verot. Eli veronalaista tuloa jää 1000e, mistä sitten vähennetään vielä pääomatulon verot, käteen jää siis 700e. Tosin, jos tuo 3000e on pelkkiä pörssiyhtiön osinkoja, niin niistä lasketaan vain 85%, jolloin verotettavaa tuloa on vähemmän ja käteen jää enemmän.minkälaisia sijoituslaina marginaalit ovat? Olettasin että korko olisi lähempänä kulutusluottoja. Koska kova riski. Mutta se ei paljoa haittaa koska vähentää saa kaiken jos voi.
ensimmäistä kertaa itse pohdin sijoituslaina-asiaa kiitos keskustelunne, ja tuon oman mallilaskelman miten ymmärtänyt asian.
jos sijoitain lainalla 50k ja saisin vuosittain tulosta brutto 3000€ josta veroja n1000e ja maksaisin korkoja esim 2000e 50k lainasta.
sain 3000e nettotuoton lainarahalla sijoittamalla (2000e netto osinko+1000e verovähennyksenä) ja maksoin 2000€ rahasta joka koostuu 1000e verovähennys - 1000e nettokorkokulu.
Voitin 1000e. tässä pelissä. Alkoi kiinnostamaa.
kirjoituksen jälkeen hetken pohdin lisää, jos 50k sijoittaisin omaa rahaa ja sama tulos ja verot, niin korot saisi kokonaan hyödynnettyä.
eli laina+ pääoma tuottaisi nettona 6000€ eli saisin 4k osinkoja ja veronpalautuksina 2000€. Jos näin niin rikas vain rikastuuIhme että näin räikeä ero on olla lainalla asunto-omistaja versus -sijoittaja.
Olen itse nyt vähän mindfuckin saanut jos ymmärtänyt oikein
minusta tämä on sivuseikka enkä ota kantaa mitenkään kenellä on riskinotto kykyä. Yleistä tietoa että kyky vaikuttaa tietenkin marginaaliikin. Tässä kuitenkin ihmiset puhuu yllä asuntolainan maksamisesta ja siirtymisestä sijoituslainaan. Tämä on siis mistä haluan kysellä, koska huomaan että tämä voisi olla itsellenikin vaihtoehto.
Aika vahvalla mutulla voisin sanoa, että taloudellisesti järkevin skenaario on jatkaa kuten tähän asti, toi asuntolaina on kuitenkin halpaa aina oli se markkinatilanne sitten mitä vaan. Eikä toi -21 missattu crypto myynti ollut mikään itkin itseni uneen kun en tehnyt vaan lähinnä olan kohtautus, että olisi varmaan kannattanut, mutta en tehnyt niin en tehnyt. 100k on imho vähän lainaa ja jos mä realisoin vaikka 50k sijoituksista lainaan, että säästän muutaman tonnin vuodessa asuntolainan korkomenoja niin koen tuon aiheuttavan isomman haitan sijoittamiseen kuin mitä säästän. Ei se varmaan niin mene, mutta se nyt vaan tuntuu, että sillä vaihtoehdolla poimitaan huonot vaihtoehdot molemmista tilanteista, sen takia vaihtoehdot on melkein antaa olla tai myydä melkein kaikki ettei jää enää asuntolainaa.Niin no, jos kyse on siitä että miten oma kasetti kestää, kyse ei ole enää sijoitusneuvoista...
NN tasot on 4,85, 3.49 ja 1,99. Sellanen ero noissa on normi lainaan, että käsittääkseni voivat muuttaa tasoja yksipuolisella ilmoituksella. En tiedä kuinka nopeasti ja kuinka ajoissa siitä pitää ilmoittaa. Lukee ehkä jossain pienellä präntättynä. Kultatasokin oli ennen 0,99%. Samoin varmaan voivat ropeltaa noita luokituksia, että yhtäkkiä oma vipu voikin pompata 1,99-> 3,49. Maltillisesti jos vivuttaa suhteess salkun kokoon tuo voisi kyllä olla aika mielenkiintoinen vaihtoehto.kiitos Andan. Kuvaan tähän nyt uudelleen ymmärrettynä. Tällaisella harjoituksella +-0 tulokseen, jos jokseenkin realistinen 8% tuotto voi olla mahdollista.
lasken verot 30% mukaan. Paljonko sijoituslaina saa maksaa extraa versus asuntolaina. eli omassa esimerkissä 4% asuntolaina vastaa => 5,71% sijoituslainaan, jossa kohta missä ollaan kulujen kanssa samassa eli 2000e kulu (4% 50k)
jos sijoituslainan voi saada alle 5,71% niin se alkaa hyödyntää. jos sama kun asuntolainassa eli 4% hyöty on 600e säästö. ja 5%(+1%) 250e
Onko kellään tarkempaa tietoa, miksi muutos tapahtui nyt? Eli tapahtuiko lainsääännössä täällä tai Kanadassa jotain, vai muuttuiko vain laintulkinta tai tuli joku ennakkotapaus? Itselläni kanadalaista REITiä IB:n kautta, mutta sinne asti tämä ei vielä ole ulottunut.
Vuodenvaihteessahan oli jotain muutosta, minkä takia osa ETF:istä oli esim. Nordealla jonkin aikaa blokattuna. Tiedä sitten onko tämä jotain laineita tuosta. Toivottavasti IB on jo vastaavat analysoinnit tehnyt, itselläni on sama tilanne. Pikainen googletus paljasti, että jossain vaiheessa on Euroopan puolella käyty vastaavaa keskustelua jenkkilänkin REIT:eistä.
eikä niitä löydy osakehaulla enää ollenkaan, kun kokeilin. Itse myin Nordealta Kanada-omistukset jo useampi vuosi sitten, kun osinkojen verotus meni pieleen. Jäänyt tuo muutos sitten huomaamatta.Mikä tuossa siis on se haitta, en nyt ymmärrä oikein? Jos vaikka asuntolainan korko on 4,5% niin sijoituksien tarvisi tuottaa 4,5% / 0,7 = 6,4% ennen veroja. Monet vähäriskiset sijoitukset tuottavat vähemmän kuin tuon verran, minkä takia ne sinänsä kannattaisi pistää lihoiksi ja myydä asuntolainan lyhentämistä varten. Sen sijaan hyvin osinkoja tuottavia tai todennäköisesti kasvavia osakkeita ei kannattane myydä.
No tolla periaatteella kannattaisi vaan ostaa lisää niitä hyvin osinkoja tuottavia tai todennäköisesti kasvavia osakkeita eikä ainakaan lyhentä lainaa? Oisko nyt kuitenkin niin, että homma voi mennä hyvinkin paljon vihkoon vaikka maalikkona omaisi rautaiset perusteet jättää sitä ja tätä salkun pohjalle.
Eli myit juuri ne vahvimmat pois ja jätit huonoimmat salkkuun.. kuulostaapa hyvältä.
Mitä pahaa voittojen realisoinnissa on? Missä lukee, että jätti paskimmat laput salkkuun?
Mitäs sekoilua tämä nyt on? Vaikkei tulevaisuutta voikaan ennustaa, kyllä sitä jonkin verran voi päätellä P/E -luvuista ja eri analyytikkojen tavoitehinnoista, että onko osakkeen arvo suunnilleen siellä päin missä sen pitäisikin olla, vai selvästi ali? Välillä tämä menee pieleen, mutta semmoista sijoittaminen on. Tarvii niitä voittoja (tai tappioita) kuitenkin joskus realisoida.
No siis, se mitä yritin hakea että yleisesti sijoitusten kannattaa olla hajautettuna enemmän ja vähemmän riskipitoisiin sijoituksiin. Yleensä pienemmän riskin sijoitukset myös tuottavat vähemmän, joten voi hyvinkin olla kannattavaa pistää ne lihoiksi ja sen sijaan lyhentää niillä asuntolainaa. Asuntolainan lyhennyksen riski kun on aikalailla 0, koska siinä varmaksi tietää että säästää sen ja sen verran korkomenoissa.
Hyvä vinkki, tarkennuksena vielä että korkotuotoista ei peritä pääomatulon veroa vaan lähdevero.
Hei! Mitäs tarkoitat tuolla uudella korolla? Eikös se Kasvutuoton korko tarkisteta päivätasolla tilillä olevalle summalle?
Ei vaan kolmen kuukauden välein tarkastuspäivänä tilillä olevalle summalle.
Näkeekö tilin tämänhetkistä korkoa OP:n sivuilta?
Ei.
Ainiin, eihän sitä tosiaan olisi tarvinnut itse kikkailla kun korko muuttuu 3kk välein automaattisesti. Miten jotenkin kuvittelin, että avaushetken korko on voimassa 12kk -no, tulipahan tehtyä hiukan turhaa työtä. Vaikka tosin sen koron sai nyt samantien tosiaan tilille, joten saattoi siinä vuoden korolle voittaa euron
Eikö tässä mene vähän kaksi asiaa sekaisin?
Sain vastauksia Nordnetiltä koskien kanadalaisia REITejä. Alla tiivistelmä niistä.
On kyllä Lynx/IB puolella joten oletettavasti ainakin toistaiseksi turvassa kiusanteolta.
Tuskinpa mitään pakkomyyntejä tulee. Ei niitä ETF:iäkään, joiden ostaminen kiellettiin 2018, ole pakotettu myymään.
Lomakassa on oma pankkitili - ei siihen mitään erillistä tiliä tarvitse. Sijoituksissa ei kannata paria tonnia sellaista rahaa pitää jotka tarttee heti/kohta/nyt, tietysti jos ei haittaa valita a) otetaan rahat ulos -50% b) jätetään loma pitämättä niin sitten ne voi olla sijoituksissakin ja keskimäärin vuositasolla tuolla parista tonnista 100-150e käteen tienaa.
Vähän menee offtopiciksi.. saa siirtää jos on osuvampia säikeitä.
Ei se organisointi ja rahan liikuttelu tililtä toiselle sitä rahaa lisää jos niissä on samat korot.
Korko on myös sellainen asia mikä on aktuelli silloin kun on sitä ylimääräistä rahhaa. Sitä kun muutamia satasia tai maksimissaan tonneja siiretelee tililtä toiselle niin ei niillä korkorahoilla vielä kuuhun mennä.
noita Nordean e-possuja ei enää avata ja vanhatkin lopetetaan tämän vuoden aikana.
Eikö Suomessa asuville ole tarjolla mitään vastaavaa kuin "Treasury Bills" USA:ssa? Mulla on amerikkalaisella tilillä BIL- ja SGOV-nimisiä ETF:iä, joissa voutuinen osinkotuotto on tällä hetkellä kai jossain viiden prosentin paikkeilla. En ole asiantuntija, mutta internetsin mukaan noiden riski on äärimmäisen pieni, eli joku -50% ei ole mitenkään mahdollista paitsi ehkä silloin jos koko USA nuketetaan maan tasalle. Yritän tällä hetkellä pitää käyttötilin saldon niin lähellä nollaa kuin mahdollista, ja holdata kaikki ylijäämärahat (siis ne jotka jää yli muiden sijoituskohteiden jälkeen) noissa kahdessa mainitussa ETF:ssä. Jos tulee joku äkillinen tarve käteiselle, niin noi voi helposti myydä ja käteisen pitäisi siirtyä käyttötilille ilman mitään viivettä (en tosin ole tuohon suuntaan vielä testannut siirtoa).
Ei oikein ole, katso vaikkapa seligsonin korkorahastojen (esim. Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj - Euro-obligaatio) tuottoja ja laske mukaan se että menetät "tonnin verovapaan myynnin" kun veivaat noita Eli jos vaikkapa saat 2% tuottoa niin 2ke on 40e-verot ja samalla et voi myydä verovapaasti sitä aikoja sitten hankittua pottia jonka hankintahinta on 500e ja nykyarvo 1ke. Sanoisin että järkevin taitaapi olla joku lähdeveron alainen määräaikainen tili, mutta eipä niillekään ole korkoa vuosikymmeneen maksettu (tilanne muuttuu nyt), mutta kun 12kk tili ei kelpaa vaan se pitäisi olla 3kk/6kk tai ainakin kuukausittain matalimman arvon noteeraus ja sitten kun siellä on se pari tonnia niin talletusmäärä on pieni joka ei triggaa parhaita korkoja niin tuostakaan jää käteen 50e euroa mitenkään - onko sitten sen väärti alkaa veivaamaan jotain tiliä pystyyn...
Tossa useampi eri asiaa. Rahaston hinta elää päivittäin, sillä rahaston omistusten arvot lasketaan päivittäin. Eli ajallisen hajautuksen kannalta on eroa, ostatko useammin vai harvemmin.
@Kan Dee Dokata Vastaus siirretty toisesta ketjusta sopivampaan paikkaan.
Okei. Juuri näitä tuulipukujen kauppapaikkoja karsastan yhtä paljon kuin näitä kotimaisia joukkolainapaikkojakin (jälkimmäisestä kevyttä kokemusta sen verran, että muutaman tonnin oppirahat maksoin). Paskaahan nuo ovat täynnä, ja näkyvyys firmojen todelliseen tilanteeseen on käytännössä nolla. Homma on siis juuri kuten arvelinkin, että jos on kunnon massit pelissä, niin silloin saa EHKÄ vähän laadukkaampaa tarjontaa eteensä. Keskituloisena normisijoittajana en siis edelleenkään tuohon leikkiin ryhdy, koska riskien arviointi on käytännössä mahdotonta sillä tietomäärällä, ja sen verran, mitä olen seurannut, eivät nuo mitään suuria menestyksiä ole olleet, mitä kuppaisemmissa palveluissa on tarjolla ollut.
Tästä tulikin mieleen, että pitäisi laskea minkä verran eroa voisi kertyä, jos esim. laittaa 20v ajan kuukausittain 100€ syrjään erilliselle pankkitilille ja sijoittaa sinne kertyneen rahan 1v (tai vaikka 3v välein) samaan rahastoon mihin joku toinen laittaa 100€ joka kuukausi koko vertailun ajan. Varmaan näitä vertailuja eri taloustilanteissa on jo olemassakin, mutta en nyt luurilla jaksa kaivella.
Tollaset laskelmat sain tehtyä, kun oletin tasaisen 7 prosentin vuosituoton sijoituksille. Oikeasti pitäisi tietysti ottaa huomioon erilaiset mahdolliset kurssikehitykset. Sekin on mahdollista, mutta epätodennäköistä, että harvemmin sijoittamalla kasvua kertyy enemmän.
