Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Pepo]

Jos ajatellaan s&p 500 , niin yksi (teoreettinen) tapa tarkastella olisi miten se on edennyt logaritmisesti vuosien aikana.
Tässä vuodesta 1934 piirsin jonkunäköisen keskiviivan kehitykselle.
Mielumminhan siihen laittaisi varoja silloin kun käyrä on keskiviivan alapuolella. Nyt siihen on vielä vähän matkaa alaspäin tai vastaavasti odotusaikaa käyrän sivuttaisliikkeenä.

 

[perato]

Jos ajatellaan s&p 500 , niin yksi (teoreettinen) tapa tarkastella olisi miten se on edennyt logaritmisesti vuosien aikana.
Tässä vuodesta 1934 piirsin jonkunäköisen keskiviivan kehitykselle.
Mielumminhan siihen laittaisi varoja silloin kun käyrä on keskiviivan alapuolella. Nyt siihen on vielä vähän matkaa alaspäin tai vastaavasti odotusaikaa käyrän sivuttaisliikkeenä.

Saisko tästä vähän tuoreempaa käppyrää, lähinnä nuo osakemarkkinat kun eivät ole toimineet juuri näin (pankkialojen sääntely, tietokoneet yms.)nii lähinnä kiinnostais joku 30-40v trendi enemmän jossa pois sulettais noita alkuvaiheita. Ja ihan muutenkin, että miksi juuri tuo aloituspiste?

 

[zepi]

Jos ajatellaan s&p 500 , niin yksi (teoreettinen) tapa tarkastella olisi miten se on edennyt logaritmisesti vuosien aikana.
Tässä vuodesta 1934 piirsin jonkunäköisen keskiviivan kehitykselle.
Mielumminhan siihen laittaisi varoja silloin kun käyrä on keskiviivan alapuolella. Nyt siihen on vielä vähän matkaa alaspäin tai vastaavasti odotusaikaa käyrän sivuttaisliikkeenä.

Tuosta taitavat puuttua osingon kun on pelkkä pistelukuindeksi? Ne ovat etenkin matalian P/E:eiden aikakaudella merkittävä osa tuottoa.

 

[Pepo]

Saisko tästä vähän tuoreempaa käppyrää, lähinnä nuo osakemarkkinat kun eivät ole toimineet juuri näin (pankkialojen sääntely, tietokoneet yms.)nii lähinnä kiinnostais joku 30-40v trendi enemmän jossa pois sulettais noita alkuvaiheita. Ja ihan muutenkin, että miksi juuri tuo aloituspiste?

Siksi että sieltä asti käyrä alkoi edetä logaritmisesti suoraan.
Tässä sama keskiviiva vuodesta 1987, laita itse joku sopivampi siihen jos haluat.
Tuosta muuten näkee että 2000 luvun alun kurssin heilahteluihin on vielä matkaa.


edit. vaihdettu parempi kuva.

 

[Nomber]

Kysytäänpä fiksummilta, että mitä kannattaisi tehdä indeksitahaston kanssa tällä hetkellä? Jatkaa kuukausittain säästämistä vai keskeyttää hetkeksi? Mietin pitäisikö summaa vähän pienentää kun kovasti näyttää punaista.. :s

Ensinnäkin sijoita vain rahaa jota et tarvitse. Toisekseen ehkäpä koko pörssin historian ajan aina, tai ainakin lähes aina jos ottaa jonkun 30 vuoden pätkän pörssien kehitystä niin on ollut kannattavaa sijoittaa. (ainakin siis hajautetusti, toki aina löytyy firmoja jotka menee konkurssiin jne.)

Eli pääsääntö kuuluu, että kk-säästämällä hajautetusti pienikuluiseen indeksi tuotteeseen kannattaa lähes 100% varmuudella pitkälä aikavälillä.

Jos silti vielä hirvittää niin älä ajattele euroina sijoituksiasi, ajattele kappalemääränä, esim. EUNL etf-rahastosta voit helposti katsoa kuinka monta kappaletta osuuksia sinulla on ja niitä saat aina vaan enemmän mitä halvempi se on. Pointti on siinä, että sitten vuosikymmenien päästä yhden osuuden arvo on todennäköisesti paljon korkeammalla kuin se on nyt tai koskaan aiemmin ollut. Sitten on kiva että sinulla on niitä monta, eikä niin, että olet ostanut niitä aina vaan kun pörssit vihertää kalliilla. Silloin sinulla olisi niitä osuuksia paljon vähemmän.

Rahastoihin pätee kyllä todella hyvin, että kannatta ostaa kun halvalla saa.

 

[xylitoli]

Jos ajatellaan s&p 500 , niin yksi (teoreettinen) tapa tarkastella olisi miten se on edennyt logaritmisesti vuosien aikana.
Tässä vuodesta 1934 piirsin jonkunäköisen keskiviivan kehitykselle.
Mielumminhan siihen laittaisi varoja silloin kun käyrä on keskiviivan alapuolella. Nyt siihen on vielä vähän matkaa alaspäin tai vastaavasti odotusaikaa käyrän sivuttaisliikkeenä.

Tuossa on sikäli hyvin valittu aloituspiste että "Toinen kultakanta vallitsi 1925–1933", eli on valittu ajanjakso jolloin dollarin arvoa ei ole enää sidottu kultaan ja siten inflaatio on vaikuttanut "nykyaikaisella" tavalla. Kannattaakin vertailun vuoksi tehdä sellainen keskiviiva kuva, jossa S&P kehitys on inflaatiokorjattuna.

 

[kilroy1]

Ärsyttävintä laskuissa on se, että esim NVidia on kyykännyt 50% eli 330 -> 165. Montako prosenttia kurssin pitää nousta että ollaan samalla tasolla kuin ennen. 100%. Keskimääräisellä 7% tuotto-odotuksella tuossa menee 10 vuotta.
Mulle siis kävi näin IT-kuplan aikana silloin kauan sitten, tosin summa oli niin pieni, että ainoa käytännön vaihtoehto silloin oli All-In johonkin rahastoon. IT Small Firm rahasto loppujen lopuksi suljettiin, kun sen arvo läheni 0. Mä hyppäsin siitä pois siinä 50% tappion kohdalla ja siirryin terveysrahastoon, sillä menikin sitten lähemmäksi 10 vuotta, että olin omillani. Tällä kierroksella meni paremmin. Sijoituksia just sopivasti 0, koska kaikki oli hetken aikaa asuntokaupoissa kiinni.

Tässä on kolme ongelmaa.. Hajautus, hajautus ja hajautus.

Erikoisrahastot voivat olla hyviäkin.. Tai sitten ei. Pelkästään niihin sijoittamalla riski on turhan iso. Sama koskee osakepoimintaa.. Osakepoiminta on mukava harrastus.. Tosin omalla kohdalla huomannut että ihan h... in kallis sellainen. Jos vertailuksi ottaa rahastot ja etf:t joissa suurin osa sijoituksistani onneksi ovat.

Parempi olisi ollut jättää osakepoiminta väliin, laittaa rahat tylsin indeksi rahastoihin ja sekin aika käyttää vaikka ryyppäämiseen ja huoriin. Olisi enemmän rahaa tilillä..

 

[petri.tuovinen@saunalahti]

Tässä on kolme ongelmaa.. Hajautus, hajautus ja hajautus.

Erikoisrahastot voivat olla hyviäkin.. Tai sitten ei. Pelkästään niihin sijoittamalla riski on turhan iso. Sama koskee osakepoimintaa.. Osakepoiminta on mukava harrastus.. Tosin omalla kohdalla huomannut että ihan h... in kallis sellainen. Jos vertailuksi ottaa rahastot ja etf:t joissa suurin osa sijoituksistani onneksi ovat.

Parempi olisi ollut jättää osakepoiminta väliin, laittaa rahat tylsin indeksi rahastoihin ja sekin aika käyttää vaikka ryyppäämiseen ja huoriin. Olisi enemmän rahaa tilillä..

No jos rahaa olisi laittaa rahastoihin, ryyppäämiseen, huoriin ja tililläkin olisi hitosti rahaa niin todellakin olisi ollut parempi

 

[91danger91]

Karhumarkkinat pistää mietteliääksi.

Kun 2020 koronakriisi iski, salkusta hävisi nopeasti kolmannes. Se kuitenkin tuli nopeasti kuitenkin takaisin kovalla keskuspankkielvytyksellä ja meni heilahtamalla dipin yli. Monilla teknologiayhtiöillä nähtiin kovia hintojen nousuja, mm. Teslan hinta nousi parhaimmillaan koronakuopasta yli 10x 2021 loppuun mennessä. Itselläni oli ja on vieläkin AMD:ta jolla markkinahinta kävi parhaimmillaan 140€ kun itse ostin sitä alle 20€ vuonna 2018.


Nyt monet tekkifirmat ovat tulleet kovaa alas, YTD näyttää monella olevan -40-50% luokkaa. Itseäni harmittaa että tuli tehtyä viime vuonna monia ostoja vaikka valuaatiotasot olivat todella korkealla ja näiden ostamista mm. Buffet varoitteli. Mutta kun rahaa alkaa olemaan 5 numeroisia summia tilillä niin tuntui jotenkin hölmöltä istua sen päällä. Osasin aikaisemmin ennen finanssikriisiä ennakoida (tuurilla) että arvostustasot ovat korkealla jolloin onnistuin myymään mm. Rautaruukkia hyvällä voitolla ennen romahdusta. Nyt jostain syystä jätin myymättä vaikka kaikki ennusmerkit olivat vielä selkeämmin esillä.

Oletin jo viime vuoden puolella että korkojen nostot alkavat kohta ja lopetin muiden kuin indeksin sijoittamisen. Salkku kävi ATH tuossa 11/21 aikana ja silloin mietin että ei näissä valuaatioissa ole mitään järkeä. Silti en myynyt vaikka ajatus kävi mielessä.

Nyt noista ajoista salkku on tippunut taas noin 25%. Tosin kuin koronadipissä, ei ole näkyvissä että keskuspankit tulisivat pelastamaan, päin vastoin, korkoja nostetaan tasaisesti ja siihen nyt osakemarkkinat reagoivat, karhumarkkinalla.

Tällä hetkellä strategiana on vain kerätä käteistä mahdollisimman paljon säästöön ostoa varten. Mutta mihin sijoittaa? Fossiiliset energia - ja aseteollisuus ovat porskuttaneet kovaa vuoden alusta, mutta en näe niitä pitkällä aikavälillä järkeviksi sijoituskohteiksi. Uusiutuvat ovat jo täällä ja Ukrainankin sota loppunee tämän tai ensi vuoden aikana. Jos nyt sijoittaisi, niin mihin? Onko indeksit tässä kohtaa se järkevin sijoituskohde? Sijoitan SPP Global indeksiin ja Suomi&Ruotsi rahastoihin säännöllisesti rahaa kuukausittain satoi tai paistoi.

 

[Mooses]

Osingot saa kyllä ”oikein” pienellä manuaalisella vaivalla, mutta jos ilmoitat ne oikein niin maksat verot sitten toiseen kertaan niistä myydessä ellet näe todella paljon vaivaa kaivaaksesi ne orkkis ostohinnat jostain ja vielä ymmärrä/muista että missä tikkereissä sitä palautusta on ollut ja kuinka paljon (tohon joku splitti/merger sekaan jossain välissä niin räjähtää täysin käsiin).

Eihän tuo 25% nyt vielä välttämättä mitenkään merkittävä ole jos kaikkien sijoitusten osinko% vaikka keskimäärin 4% niin 1% sijoitusten arvosta on tyypillisesti korkeitaan yksittäisiä tonneja ja siitä vero satasia/tonni/kaks ellei salkku ole miljoonaluokassa. Eli nyt pistät nuo verot omaan taskuun ja maksat ne myydessä niin ei tuosta kymmenenkään vuoden aikajänteellä kovin suurta eroa tule lopullisen veron määrässä.

Nyt mulla on jonkinlainen python tekele valmiina, joka tuon tekee. Yllättävän helppoa oli. Eihän tähän tarvinnut muuta kuin Trades dictionary, johon työnsin vuosittaisista xml-muotoisista flex-rapsoista kaikki historian tradet, ja closed lots lista, joka käytännössä on se fifo mappaus. Dollareissa sain erikoistapauksettomille lotseille, joilla ei ollut capital gains -osinkoja tismalleen samat luvut kuin IB:n oma rapsa. Tässä vaiheessa käytin valuuttamuunnokseen IB:n omaa valuuttakurssia, kun se oli suoraan osto- ja myyntitapahtumalla tapahtumapäivän kurssina. Ei kai sen käytöstä sanomista tulisi, vaikka se eroaakin hieman suomen pankin kursseista.

Mut joo tää on tämmönen sata riviä koodia yhdessä tiedostossa viritys.

 

[Honzo]

Karhumarkkinat pistää mietteliääksi.

Kun 2020 koronakriisi iski, salkusta hävisi nopeasti kolmannes. Se kuitenkin tuli nopeasti kuitenkin takaisin kovalla keskuspankkielvytyksellä ja meni heilahtamalla dipin yli. Monilla teknologiayhtiöillä nähtiin kovia hintojen nousuja, mm. Teslan hinta nousi parhaimmillaan koronakuopasta yli 10x 2021 loppuun mennessä. Itselläni oli ja on vieläkin AMD:ta jolla markkinahinta kävi parhaimmillaan 140€ kun itse ostin sitä alle 20€ vuonna 2018.


Nyt monet tekkifirmat ovat tulleet kovaa alas, YTD näyttää monella olevan -40-50% luokkaa. Itseäni harmittaa että tuli tehtyä viime vuonna monia ostoja vaikka valuaatiotasot olivat todella korkealla ja näiden ostamista mm. Buffet varoitteli. Mutta kun rahaa alkaa olemaan 5 numeroisia summia tilillä niin tuntui jotenkin hölmöltä istua sen päällä. Osasin aikaisemmin ennen finanssikriisiä ennakoida (tuurilla) että arvostustasot ovat korkealla jolloin onnistuin myymään mm. Rautaruukkia hyvällä voitolla ennen romahdusta. Nyt jostain syystä jätin myymättä vaikka kaikki ennusmerkit olivat vielä selkeämmin esillä.

Oletin jo viime vuoden puolella että korkojen nostot alkavat kohta ja lopetin muiden kuin indeksin sijoittamisen. Salkku kävi ATH tuossa 11/21 aikana ja silloin mietin että ei näissä valuaatioissa ole mitään järkeä. Silti en myynyt vaikka ajatus kävi mielessä.

Nyt noista ajoista salkku on tippunut taas noin 25%. Tosin kuin koronadipissä, ei ole näkyvissä että keskuspankit tulisivat pelastamaan, päin vastoin, korkoja nostetaan tasaisesti ja siihen nyt osakemarkkinat reagoivat, karhumarkkinalla.

Tällä hetkellä strategiana on vain kerätä käteistä mahdollisimman paljon säästöön ostoa varten. Mutta mihin sijoittaa? Fossiiliset energia - ja aseteollisuus ovat porskuttaneet kovaa vuoden alusta, mutta en näe niitä pitkällä aikavälillä järkeviksi sijoituskohteiksi. Uusiutuvat ovat jo täällä ja Ukrainankin sota loppunee tämän tai ensi vuoden aikana. Jos nyt sijoittaisi, niin mihin? Onko indeksit tässä kohtaa se järkevin sijoituskohde? Sijoitan SPP Global indeksiin ja Suomi&Ruotsi rahastoihin säännöllisesti rahaa kuukausittain satoi tai paistoi.

Itse en ostanut 2021 mitään muuta kuin kk-sijoituksia. Strategiana oli kerätä käteistä tulevaa "varmaa" rommausta varten. No kuten mainittua nostelin jo kk-summia 50%, koska käteisen määrä alkoi lähennellä 6-numeroisia summia Tollaista summaa alkaa olla jo hankala työntää minnekään kovin nopealla aikataululla ja odottelu vain tosiaan kasvattaa summaa koko ajan (no onpa ongelma ). Kyseessä siis kahden hengen rahat, ei vain mun omat, mutta hoidan meidän perheen sijoitukset.

Edelleen odottelen sitä kunnon laskua, olen ajatellut, että 30% laskun kohdalla alan toden teolla purkamaan käteistä sijoituksiin. Pitää vain miettiä, minkälaisella ajanjaksolla sen tekisi. Ehkä 12kk tai jopa pidempi aika.

 

[oltsandeeri]

Itsellä hieman samankaltainen "ongelma", kun sijoitusasunnon myynnistä jäi kuusinumeroinen summa villasukan varteen.

Näihin ETF:iin olisi tarkoitus fyffet tuupata n. 12 kk aikajänteellä, value average -tyyliin.
Eli jos kurssit nousee -> osta vähemmän ja jos kurssit laskee -> osta enemmän -tyyppisesti.

ETF Ticker	ETF nimi	ETF-kohde	%-osuus salkusta
EUNL	iShares Core MSCI World UCITS ETF	Kehittynyt maailma, suuryhtiöt	63,00 %​
IS3N	iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD	Kehittyvät markkinat, suuryhtiöt	13,50 %​
IS3S	iShares Edge MSCI World Value Factor UCITS ETF	Maailma, arvoyhtiöt	4,50 %​
ZPRV	SPDR MSCI USA Small Cap Value Weighted UCITS ETF	USA pienyhtiöt, arvopainotuksella	4,50 %​
ZPRX	SPDR MSCI Europe Small Cap Value Weighted UCITS ETF	Eurooppa pienyhtiöt, arvopainotuksella	4,50 %​
SPY2	SPDR Dow Jones Global Real Estate UCITS ETF (Acc)	Globaalit kiinteistömarkkinat	7,50 %​
ZPRP	SPDR FTSE EPRA Nareit Developed Europe ex UK Index UCITS ETF	Eurooppa kiinteistömarkkinat	2,50 %​
			100,00 %​

Kuukausittainen kurssien mukaan päivittyvä ostosuunnitelma tuli helmikuun alussa exceliin naputeltua, mutta vielä en kyllä ole saanut aikaiseksi tehdä kuin yhdet ostot helmikuussa 24 päivä, kun sota alkoi. Maalis- ja huhtikuulle suunnitellut ostot jäivät siis tekemättä.

 

[Paapaa]

Näihin ETF:iin olisi tarkoitus fyffet tuupata n. 12 kk aikajänteellä, value average -tyyliin.
Eli jos kurssit nousee -> osta vähemmän ja jos kurssit laskee -> osta enemmän -tyyppisesti.

vielä en kyllä ole saanut aikaiseksi tehdä kuin yhdet ostot helmikuussa 24 päivä, kun sota alkoi. Maalis- ja huhtikuulle suunnitellut ostot jäivät siis tekemättä.

Toi on vähän vaarallinen kombo. Eli suunnitelma oli että kun kurssit laskee niin ostat normaaliakin enemmän, mutta et ostanutkaan yhtään mitään. Tossa voisi olla järkevää harkita sitä, että et laita mitään kursseihin sidottua ostomäärää, vaan päätät, että sijoitat rahat N kuukauden aikana ja that's it. Kursseista riippumatta. Muutoin jää helposti luu käteen jos kurssit lähtevät toipumaan ehkä sodan rauhoittumisen myötä joskus myöhemmin tänä vuonna.

 

[oltsandeeri]

Jeps.

Jos suunnitelman tekee, olisi siitä sitten vain pidettävä kiinni. Oli kyseessä sitten kiinteä KK-summa tai vaihtuva.

Kohtahan se Saksan börssi aukeaa. Ostot käyntiin taas.

 

[Zigh]

No kuten mainittua nostelin jo kk-summia 50%, koska käteisen määrä alkoi lähennellä 6-numeroisia summia Tollaista summaa alkaa olla jo hankala työntää minnekään kovin nopealla aikataululla

En nyt ymmärrä. Tekeehän moni kauppoja vaikka miljoonallakin eurolla päivässä. Eihän tuo mikään ongelma ole jos normaalivaihtoisista papereista puhutaan.

 

[Musashi]

En nyt ymmärrä. Tekeehän moni kauppoja vaikka miljoonallakin eurolla päivässä. Eihän tuo mikään ongelma ole jos normaalivaihtoisista papereista puhutaan.

Ite ostelen silloin tällöin muutamilla kymppitonneilla ja oon huomannut, että suomalaisissa osakkeissa myyntilaita katoaa aika äkkiä ja hinta lähtee nousuun. Meillä on kuitenkin pörssissä tosi paljon (pieniä) firmoja, joilla käydään vähän kauppaa. Tietty isommilla putiikeilla voi hinnan heilumatta ostaa reilulla summalla.

 

[zepi]

Tollaista summaa alkaa olla jo hankala työntää minnekään kovin nopealla aikataululla ja odottelu vain tosiaan kasvattaa summaa koko ajan (no onpa ongelma ). Kyseessä siis kahden hengen rahat, ei vain mun omat, mutta hoidan meidän perheen sijoitukset.

Miten 6-numeroisen summan työntäminen pörssiin eroaa esim. tonnin työntämisestä, jos nyt puhutaan jostain vähänkään isommasta firmasta, ETF:stä tai rahastosta?

Se, että pistätkö ostotoimariin 100 vai 10000 osaketta, ei juuri vaikuta, ellet nyt välttämättä ole ostamassa jotain pienivaihtoista suomiosaketta.

Tietty jos ihan väkisin haluaa ostella jotain suomalaisia nakkikioskeja, niin ongelmia alkaa tulla noilla summilla.

Ihmettelen, että miksi tätä pitäisi tehdä kun sijoittamisen ensimmäinen pääsääntö on hajauttaminen. Älkää nyt hyvät ihmiset pistäkö kaikkia munia samaan koriin - asutte jo suomessa ja duunit on jo suomessa, miksi säästötkin pitää kohdistaa Suomeen ja rakentaa elämään maksimaalinen maariski?

 

[Osuus]

Ihmettelen, että miksi tätä pitäisi tehdä kun sijoittamisen ensimmäinen pääsääntö on hajauttaminen. Älkää nyt hyvät ihmiset pistäkö kaikkia munia samaan koriin - asutte jo suomessa ja duunit on jo suomessa, miksi säästötkin pitää kohdistaa Suomeen ja rakentaa elämään maksimaalinen maariski?

Itselleni ainakin kysymys on arvovalinnasta. Tuen suomalaista taloutta sijoittamalla suomalaisiin osakkeisiin. Arvovalinnoilla on useasti hintansa ja olen valmis kantamaan isomman riskin ja huonomman tuoton.

 

[Corex]

Itselleni ainakin kysymys on arvovalinnasta. Tuen suomalaista taloutta sijoittamalla suomalaisiin osakkeisiin. Arvovalinnoilla on useasti hintansa ja olen valmis kantamaan isomman riskin ja huonomman tuoton.

Isänmaallisempaa on mielestäni sijoittaa ulkomaisiin yhtiöihin ja repiä osingot esim. rapakon takaa kotimaahan

 

[jinx1980]

Itselleni ainakin kysymys on arvovalinnasta. Tuen suomalaista taloutta sijoittamalla suomalaisiin osakkeisiin. Arvovalinnoilla on useasti hintansa ja olen valmis kantamaan isomman riskin ja huonomman tuoton.

Ei se firma niitä sun rahoja saa vaan joku ulkkis rahasto joka myy osakkeensa. Toisin sanoen ostamalla suomalaista osaketta ei tue taloutta millään tavalla ellei sitten firma satu myymään just sulle omia osakkeitaan.

Taloutta tuet ostamalla sen suomalaisen firman tavaroita/palveluita. Tietysti kynnys suomalaisen kaman ostolle _voi olla_ matalampi jos on osaketta omassa taskussa, mutta kuten yllä sanottiin niin parempi olisi vetää ne osingot ulkomailta kotiin ja törsätä suomifirman tavaraan ne.

 

[Paapaa]

Itselleni ainakin kysymys on arvovalinnasta. Tuen suomalaista taloutta sijoittamalla suomalaisiin osakkeisiin. Arvovalinnoilla on useasti hintansa ja olen valmis kantamaan isomman riskin ja huonomman tuoton.

Kyllä mä ymmärrän sen, että haluaa omistaa kotimaisia firmoja. Se voi olla eettinen valinta. Ja jossain määrin se jopa auttaa sitä firmaa, sillä kun ostat firmaa, nostat sen arvoa (aika vähän, mutta silti) ja näin parannat sen kykyä saada esim. lisää rahoitusta tai käyttää osakkeitaan hankintojen rahoittamiseen.

Mutta sekin auttaa suomalaista taloutta, että hajautat omistuksia ja lisäät vakaita pääomavirtoja, jotka kohdistuvat itseesi ja joista maksetut verot kohdistuvat Suomeen. Kyllä se kohentaa Suomen taloutta, että suomalaiset omistaisivat koko maailman.

 

[Honzo]

Miten 6-numeroisen summan työntäminen pörssiin eroaa esim. tonnin työntämisestä, jos nyt puhutaan jostain vähänkään isommasta firmasta, ETF:stä tai rahastosta?

Se, että pistätkö ostotoimariin 100 vai 10000 osaketta, ei juuri vaikuta, ellet nyt välttämättä ole ostamassa jotain pienivaihtoista suomiosaketta.

Tietty jos ihan väkisin haluaa ostella jotain suomalaisia nakkikioskeja, niin ongelmia alkaa tulla noilla summilla.

Ihmettelen, että miksi tätä pitäisi tehdä kun sijoittamisen ensimmäinen pääsääntö on hajauttaminen. Älkää nyt hyvät ihmiset pistäkö kaikkia munia samaan koriin - asutte jo suomessa ja duunit on jo suomessa, miksi säästötkin pitää kohdistaa Suomeen ja rakentaa elämään maksimaalinen maariski?

No sanotaanko, että jos on tottunut laittamaan muutaman tonnin kuussa sijoituksiin, niin henkisesti on vaikea laittaa se 10te kerrallaan, eihän tossa muuta ole Saahan tollaisen pikkusumman pörssiin miten vaan vaikka kerralla.
Osakkeisiin en ole rahoja laittamassa vaan kunnolla hajauttauen.

 

[Takaisku]

Miten 6-numeroisen summan työntäminen pörssiin eroaa esim. tonnin työntämisestä, jos nyt puhutaan jostain vähänkään isommasta firmasta, ETF:stä tai rahastosta?

Se, että pistätkö ostotoimariin 100 vai 10000 osaketta, ei juuri vaikuta, ellet nyt välttämättä ole ostamassa jotain pienivaihtoista suomiosaketta.

Tietty jos ihan väkisin haluaa ostella jotain suomalaisia nakkikioskeja, niin ongelmia alkaa tulla noilla summilla.

Ihmettelen, että miksi tätä pitäisi tehdä kun sijoittamisen ensimmäinen pääsääntö on hajauttaminen. Älkää nyt hyvät ihmiset pistäkö kaikkia munia samaan koriin - asutte jo suomessa ja duunit on jo suomessa, miksi säästötkin pitää kohdistaa Suomeen ja rakentaa elämään maksimaalinen maariski?

Maariski on totta mutta kotimaisissa osakkeissa voi myös tehdä ylituottoa kotikenttäedulla. Kaveri voi olla töissä Qt:n myyntipuolella ja tietää isoista kaupoista tuoreeltaan, viitseliäs voi itse tutkia paljonko Cityconilla on tyhjää liiketilaa ennen tulosjulkistuksia ja vastikään suorassa YLE:n netti-tv:ssä ukko kävelee kameralle ja sanoo "lakko loppuu". Tätä tietoa ulkomaiset sijoittajat eivät pystyneet heti huomioimaan ja imuroimalla osakkeita saattoi tehdä pikavoiton.

 

[Nomber]

Miten 6-numeroisen summan työntäminen pörssiin eroaa esim. tonnin työntämisestä, jos nyt puhutaan jostain vähänkään isommasta firmasta, ETF:stä tai rahastosta?

Se, että pistätkö ostotoimariin 100 vai 10000 osaketta, ei juuri vaikuta, ellet nyt välttämättä ole ostamassa jotain pienivaihtoista suomiosaketta.

Tietty jos ihan väkisin haluaa ostella jotain suomalaisia nakkikioskeja, niin ongelmia alkaa tulla noilla summilla.

Ihmettelen, että miksi tätä pitäisi tehdä kun sijoittamisen ensimmäinen pääsääntö on hajauttaminen. Älkää nyt hyvät ihmiset pistäkö kaikkia munia samaan koriin - asutte jo suomessa ja duunit on jo suomessa, miksi säästötkin pitää kohdistaa Suomeen ja rakentaa elämään maksimaalinen maariski?

Kyllähän tässä on mukana myös ajallinen hajauttaminen. Se että kk säästöön laittaa normaalisti vaikka 5k€ on aika eri, että laittaisi johonkin kerralla 100 000 k€, tai ainakin itselleni tuntuu liian vaikealta laittaa kerralla noin paljoa, joten rahaa makaa tilillä ihan turhaan.

 

[3me]

Maariski on totta mutta kotimaisissa osakkeissa voi myös tehdä ylituottoa kotikenttäedulla. Kaveri voi olla töissä Qt:n myyntipuolella ja tietää isoista kaupoista tuoreeltaan, viitseliäs voi itse tutkia paljonko Cityconilla on tyhjää liiketilaa ennen tulosjulkistuksia ja vastikään suorassa YLE:n netti-tv:ssä ukko kävelee kameralle ja sanoo "lakko loppuu". Tätä tietoa ulkomaiset sijoittajat eivät pystyneet heti huomioimaan ja imuroimalla osakkeita saattoi tehdä pikavoiton.

Suomessa on paljon kansainvälisiä yrityksiä joten maariski ei ole erityisen suuri, osakkeiden arvostustaso on myös usein maltillinen verrattuna esim. USAn markkinoihin, myös osinkotuotot ovat Suomessa kilpailukykyisellä tasolla.

 

[Jeesbox]

Kaveri voi olla töissä Qt:n myyntipuolella ja tietää isoista kaupoista tuoreeltaan [...]

Sisäpiiritiedon hyväksi käyttäminen on laitonta.

 

[munse]

Sisäpiiritiedon hyväksi käyttäminen on laitonta.

Paitsi jos on töissä firmassa riittävän "tavallisena" työntekijänä. Tai ainakin tätä näkee harrastettavan.

 

[Andan]

Paitsi jos on töissä firmassa riittävän "tavallisena" työntekijänä. Tai ainakin tätä näkee harrastettavan.

En ole hetkeen noita joutunut lueskelemaan, mutta jos en väärin muista, niin sisäpiiriläiseksi lasketaan myös virallisesti asemansa puolesta niihin listattavien lisäksi kaikki, jotka sattuvat sisäpiiritiedoksi laskettavaa käsiinsä saamaan.

Edit: Pitipä nyt vielä tarkistaa ja noin tuo näyttäisi olevan: Sisäpiiriasiat

 

[jinx1980]

Sisäpiiritiedon hyväksi käyttäminen on laitonta.

Vain jos siitä jää kiinni vaikka olisi ihan oikeana sisäpiiriläisenäkin . Väittäisin että tuota tapahtuu pienessä mittakaavassa suht reilusti sillä ei kenelläkään ole resursseja selvittää sisäpiiriläisten kaveripiiriä ja mitä saunakaljojen lomassa on juteltu. Olennaista on se että ei vedetä isoilla panoksilla aina ja joka kerta "just sopivasti" päivää ennen julkistusta, jolloin sellainen selkeä kuvio jää löytämättä vaikka asiaa alkaisikin penkomaan (no ei ala jos/kun kaupat näyttää normaalilta kaupankäynniltä eli jos Veijo tekee 5000-10000e tradeja niin Veijo voi hyvin tehdä sisäpiiri tradeja tehdä samalla summalla, jos tekee 1Me veivin ja vielä useamman samaan firmaan onnistuneesti niin joku saattaa kiinnostua.

Hyötyhän näissä pikkukaupoissa on ihan olematonta markkinan kannalta, häviää päivittäiseen kohinaan mutta yksilölle "ns varmaa rahaa".

En ole hetkeen noita joutunut lueskelemaan, mutta jos en väärin muista, niin sisäpiiriläiseksi lasketaan myös virallisesti asemansa puolesta niihin listattavien lisäksi kaikki, jotka sattuvat sisäpiiritiedoksi laskettavaa käsiinsä saamaan.

Näin se on, mutta vaikeampi osoittaa että olisi saanut jotain tollasta tietoa käsiin.

 

[Andan]

Vain jos siitä jää kiinni vaikka olisi ihan oikeana sisäpiiriläisenäkin . Väittäisin että tuota tapahtuu pienessä mittakaavassa suht reilusti sillä ei kenelläkään ole resursseja selvittää sisäpiiriläisten kaveripiiriä ja mitä saunakaljojen lomassa on juteltu. Olennaista on se että ei vedetä isoilla panoksilla aina ja joka kerta "just sopivasti" päivää ennen julkistusta, jolloin sellainen selkeä kuvio jää löytämättä vaikka asiaa alkaisikin penkomaan (no ei ala jos/kun kaupat näyttää normaalilta kaupankäynniltä eli jos Veijo tekee 5000-10000e tradeja niin Veijo voi hyvin tehdä sisäpiiri tradeja tehdä samalla summalla, jos tekee 1Me veivin ja vielä useamman samaan firmaan onnistuneesti niin joku saattaa kiinnostua.

Hyötyhän näissä pikkukaupoissa on ihan olematonta markkinan kannalta, häviää päivittäiseen kohinaan mutta yksilölle "ns varmaa rahaa".

Näin se on, mutta vaikeampi osoittaa että olisi saanut jotain tollasta tietoa käsiin.

Joku noiden kanssa aina välillä onnistuu hölmöilemään ja päätyvät sitten uutisiin En tiedä kuinka tarkkaa tuo valvonta Suomessa on, mutta jenkeissä noita ainakin tuntuu olevan silloin tällöin isojen yritystapahtumien yhteydessä, kun on turhan sopivasti epätavallisen suurta summaa ollut liikkeessä. Eikä ole tuntunut auttavan, vaikka on koitettu jonkun välimiehenkin kautta kauppaa tehdä. Isojen toimijoiden kaupoissa nuo ei varmaan näkyisi, mutta ne tuskin lähtee kovin helpolla johonkin koplaukseen mukaan, tai mistä sitä tietää

 

[Jeesbox]

Vain jos siitä jää kiinni vaikka olisi ihan oikeana sisäpiiriläisenäkin .

Ei se nyt ihan noinkaan mene.

 

[Lämpöpumppu]

Sisäpiiritiedon kanssa saa oikeasti olla tarkkana. Ja kaikki, joilla on pääsy sisäpiiritietoon ovat vastuussa siitä. Isommissa pörssiyhtiöissä sisäpiiritiedon väärinkäyttö voi olla todella riskialtista markkinoiden kannalta. Seuranta on toki monella alalla hankalaa, muttei se siitä yhtään sen laillisempaa tee.

 

[jinx1980]

Joku noiden kanssa aina välillä onnistuu hölmöilemään ja päätyvät sitten uutisiin En tiedä kuinka tarkkaa tuo valvonta Suomessa on, mutta jenkeissä noita ainakin tuntuu olevan silloin tällöin isojen yritystapahtumien yhteydessä, kun on turhan sopivasti epätavallisen suurta summaa ollut liikkeessä. Eikä ole tuntunut auttavan, vaikka on koitettu jonkun välimiehenkin kautta kauppaa tehdä. Isojen toimijoiden kaupoissa nuo ei varmaan näkyisi, mutta ne tuskin lähtee kovin helpolla johonkin koplaukseen mukaan, tai mistä sitä tietää

Epäilisin että välittäjät raportoivat ”epäilyttäviä” kauppoja ja joku markkinavalvoja sitten screenaa näitä tehtyihin sisäpiiri/sidonnaisuus ilmoituksiin. Eli esimerkkinä aviopuoliso on sisäpiiritiedon piirissä niin hänen pitää ilmiantaa puolisonsa rekisteriin mutta ei kaveriansa Veijoa. Jos nyt puoliso ja Veijo tekevät molemmat epäilyttävät kaupat Veijon tapaus saattaa mennä alta lipan mutta puolison ei, varmaan jää syvempään tarkasteluun. Puolisohan saa käydä kauppaa miten haluaa, sitä ei voida mitenkään rajoittaa, puoliso ei ole tekemisistään tilivelvollinen kenellekään, hän ei toki saisi saada eikä käyttää (jos sattuisi saamaan) tietoa.

Sitten on sakkia jotka työnsä puolesta saavat tietoa (patenttikäsittelit, johdon konsultit jne), näitä eikä heidän kavereitaan ole missään rekisterissä. Tieto on vieläpä sellaista että se realisoituu (jos on realisoituakseen vuosien tähtäimellä) eli ei välttämättä ole taskussa Q2 osarien tulosta vaan firman overall 5 vuoden business strategia. Tommonen kaveri kun sanoo saunassa että kannattaa ehkä ostaa X:ää 3 vuoden tähtäimellä niin sisäpiiritietoa eittämättä on käytetty mutta sitä ei kukaan koskaan pysty käytännössä epäilemään saati osoittamaan. Eli tietoa voi jakaa paljastamatta käytännössä kuitenkaan mitään NDA:n alaista matskua.

Jenkeissäkin noita paljastuu niin harvoin että lottovoitto taitaa osua useamman kohdalle ja paljastumiset olettavasti ovat pääosin näitä ”puoliso panttasi talon viikkoa ennen osaria”-tyyppisiä.

 

[Paapaa]

Sisäpiiritiedon kanssa saa oikeasti olla tarkkana. Ja kaikki, joilla on pääsy sisäpiiritietoon ovat vastuussa siitä. Isommissa pörssiyhtiöissä sisäpiiritiedon väärinkäyttö voi olla todella riskialtista markkinoiden kannalta. Seuranta on toki monella alalla hankalaa, muttei se siitä yhtään sen laillisempaa tee.

Tämä. Ei tarvitse kuulua sisäpiiriin, jotta toiminta voi olla rangaistavaa. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä siltä työnantajalta, saako käydä kauppaa vapaasti.

 

[jinx1980]

Tämä. Ei tarvitse kuulua sisäpiiriin, jotta toiminta voi olla rangaistavaa. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä siltä työnantajalta, saako käydä kauppaa vapaasti.

Ymmärtääkseni homma on toisin päin eli pörssiyhtiössä työnantaja on velvollinen informoimaan duunaria mikäli kyseessä on sisäpiiritieto. Eli itse ei tarvitse olettaa ja arvailla mitään ja kauppaa saa käydä ellei toisin kerrota.

 

[dropadrop]

Mä kyselin meillä, enkä ole sisäpiiriä tai mitään. Näen aika pitkälti kaikki oleelliset tiedot tuotannosta jotka korreloivat myyntiin, mutta en itse myyntilukuja.

 

[Apari]

Sisäpiiriläiseksi lasketaan käytännössä ainoastaan henkilöt, joilla on pääsy koko yrityksen lukuihin ja tulevaisuuden näkymiin ennen tulosjulistuksia tai pörssi-ilmoitusta (esim. riittävän isot kaupat). Itse näen oman yrityksen lukuja aika isolta osin, mutta koska en saa tietää koko yrityksen lukuja ennen kuin ne on ilmoitettu kaikille muillekin, mua ei lasketa sisäpiiriläiseksi.

 

[kilroy1]

Ylin johto lasketaan tottakai sisäpiiriin mutta entä muut, missä se raja menee.. Jos olet yrityksen myyntiosastolla töissä niin missä menee raja että saat sisäpiiritietoa? Huomaat yrityksen voittavan paljon projekteja ha ostat osakkeita koska päättelet että nyt kulkee.. Tai joku on töissä hr:ssä.. Henkilökuntaa ei ole poistunut mutta tulee ilmoitus että lähikuukausina pitää rekrytä valtavasti lisää duunareita. Käytätkö näissä tapauksissa sisäpiiritietoa?

Kaveri on myyjänä eräässä ketjuliikkeessä.. Heillä lv satoja miljoonia/vuosi ja kerrotaan erittäin selvästi koko ketjun myynnit vrt. edelliseen vuoteen jne. Onko Tokmannin (ko. yritys ei ole kaverini työpaikka) kassa sisäpiiritiedon piirissä jos saa saman tiedon ja ostaa tai myy osakkeita ko. tiedon varassa. Normaali kaupan myyjä kun saa +yrityksestä riippuen) paljonkin tietoa mikä tulee sijoittajille vasta osareissa esille.

 

[Paapaa]

Sisäpiiriläiseksi lasketaan käytännössä ainoastaan henkilöt, joilla on pääsy koko yrityksen lukuihin ja tulevaisuuden näkymiin ennen tulosjulistuksia tai pörssi-ilmoitusta (esim. riittävän isot kaupat). Itse näen oman yrityksen lukuja aika isolta osin, mutta koska en saa tietää koko yrityksen lukuja ennen kuin ne on ilmoitettu kaikille muillekin, mua ei lasketa sisäpiiriläiseksi.

Sillä ei ole lähtökohtaisesti merkitystä, oletko sisäpiirissä, vaan sillä, käytätkö saamaasi sisäpiiritietoa. Toki tulkintaan tiedon laadusta voi vaikuttaa oma asemasi. Mutta ei kannata kuvitella että homma olisi OK vain koska et ole sisäpiirissä.

 

[Lämpöpumppu]

Lähtökohtaisesti voi olettaa, että kaikki asiat joilla on isoa vaikutusta yhtiöön ja sen toimialaan markkinoilla, ovat sisäpiiritietoa
-Jos kassatyöntekijänä kuulet myymäläpäälliköltäsi kahvipöydässä, että Tokmanni aikoo rakentaa 20 uutta myymälää tulevan vuoden aikana -> sisäpiiritietoa
-Suunnittelet autovalmistajan leivissä jotain uudelleen muotoiltua lokasuojaa syksyllä julkaistavaan täysin uuteen automalliin -> sisäpiiritietoa
-Tuotantolaitoksen prosessimiehenä tiedät, että yksi linjasto viittä vaille leviämispisteessä ja pakollinen ylimääräinen huoltoseisakki tulossa -> sisäpiiritietoa

 

[jinx1980]

Sillä ei ole lähtökohtaisesti merkitystä, oletko sisäpiirissä, vaan sillä, käytätkö saamaasi sisäpiiritietoa. Toki tulkintaan tiedon laadusta voi vaikuttaa oma asemasi. Mutta ei kannata kuvitella että homma olisi OK vain koska et ole sisäpiirissä.

Pörssilafka osti aikoinaan firman jossa työskentelin ja selkeästi mergerin yhteydessä sanottiin että sisäpiiritiedosta (jos sellaista olisi) kerrotaan erikseen. Se että olet osakeyhtiössä osaston D pomo ja tiedät ko. yksikön tiedot kaffeetunti juttujen perusteella joku hajua b&c osastosta ei käytännössä ole sisäpiiritietoa puhumattakaan r&d jampat osastolla f jotka tekevät jotain ”keihäänkärki” tuotetta. Käsittääkseni myöskään talousosasto ei ole sisäpiiriä (edes tiedon osalta) vaikka teknisesti kaikki tieto olisi haettavissa kun ei sen koko tietomassan pyöritys ns. kokonaisuutena kuulu työn kuvaan.

Ei sitä ”turhaan” firman tuloksia yms. julkaista firman sähköpostissa sitten kun jaksetaan ja ehditään pörssitiedotteen jälkeen. Eli jos olet asiasta kiinnostunut niin pörssitiedotteesta löydät tiedon nopeammin kuin firman mailista.

 

[jinx1980]

Lähtökohtaisesti voi olettaa, että kaikki asiat joilla on isoa vaikutusta yhtiöön ja sen toimialaan markkinoilla, ovat sisäpiiritietoa
-Jos kassatyöntekijänä kuulet myymäläpäälliköltäsi kahvipöydässä, että Tokmanni aikoo rakentaa 20 uutta myymälää tulevan vuoden aikana -> sisäpiiritietoa
-Suunnittelet autovalmistajan leivissä jotain uudelleen muotoiltua lokasuojaa syksyllä julkaistavaan täysin uuteen automalliin -> sisäpiiritietoa
-Tuotantolaitoksen prosessimiehenä tiedät, että yksi linjasto viittä vaille leviämispisteessä ja pakollinen ylimääräinen huoltoseisakki tulossa -> sisäpiiritietoa

Eka voi olla, mutta sitä ei kaffeepöydässä kuule tai jos kuulee niin firma ei ole hoitanut asioitaan. Muut ei varmasti ole sisäpiiritietoa.

 

[John Doe]

Laitatko @jinx1980 vähän lähdettä noille väittämillesi.

 

[Lämpöpumppu]

Eka voi olla, mutta sitä ei kaffeepöydässä kuule tai jos kuulee niin firma ei ole hoitanut asioitaan. Muut ei varmasti ole sisäpiiritietoa.

Voin kertoa varmuudella myös, että toinen ja kolmas ovat myös. Ensimmäisen heitin mututuntumalla, kun Tokmannin joku mainitsi. Kolmas on oma alani.

 

[jinx1980]

Voin kertoa varmuudella myös, että toinen ja kolmas ovat myös. Ensimmäisen heitin mututuntumalla, kun Tokmannin joku mainitsi. Kolmas on oma alani.

Siis väität että firma joka valmistaa useita automalleja ja r&d:ssä tehdään jotain käytännössä yhden tekevää mikkihiiriosaa yhteen malleista saisi aikaan tilanteen että r&d lokasuojan piirtäjä ei saisi käydä firman osakkeella pörssissä vapaasti kauppaa?

Laitatko @jinx1980 vähän lähdettä noille väittämillesi.

Olen ollut pörssiyhtiön rd:ssä töissä kuten useita tuttuja kuka missäkin positiossa, ikinä keneltäkään ei ole pörssikauppaa kielletty firman osakkeella. Lähtökohtaisesti sulla ei oli sisäpiiritietoa koska tieto nimensä mukaisesti on pienen piirin tiedossa, firma mokailee huolella jos siivoojasta lähtien kaikki tietää tarkalleen miten firmalla menee siten että sitä pystyisi kaupankäynnissä oikeasti ”varmasti” hyödyntämään. Pieni haju kuvioista ei tätä täytä. Oman osaston jutut taloutta myöden on yleensä avointa (tiedotetaan tyyliin per kk) eikä tästä mitään sisäpiiriä muodostu kun tuo on vain osa firmasta.

 

[Apari]

Yksinkertaistettuna tieto lasketaan sisäpiiritiedoksi, jos se koskee julkaisemattomia koko yritystä koskevia lukuja tai jos kyseessä on huomattavan suuri kauppa (>10% liikevaihdosta).

Jos nyt satut kuulemaan jonkun osaston tuloksen ennen osavuosikatsausta/-julkaisua et ole vielä saanut sisäpiiritietoa, koska et siitä yksittäisestä osaston tuloksesta voi tietää koko lafkan tulosta. (Oletuksena tässä on, että pörssiyhtiössä on jokseenkin reippaasti eri osastoja)

Jos taas saat vahingossa sähköpostia talousjohtajalta, jossa kerrotaan firman tulos ennen sen julkistusta, kyseessä on sisäpiiritietoa jota et saa hyödyntää osakemarkkinoilla etkä myöskään saa levittää kyseistä tietoa.

Sillä ei ole lähtökohtaisesti merkitystä, oletko sisäpiirissä, vaan sillä, käytätkö saamaasi sisäpiiritietoa. Toki tulkintaan tiedon laadusta voi vaikuttaa oma asemasi. Mutta ei kannata kuvitella että homma olisi OK vain koska et ole sisäpiirissä.

No lisätään sitten sen verran, että minua ei lasketa sisäpiiriläiseksi eikä minun näkemääni dataa sisäpiiritiedoksi.

 

[jinx1980]

@Apari lisätään vielä linkki: Sisäpiiriasiat

”täsmällistä, julkistamatonta tietoa, joka liittyy liikkeeseenlaskijaan tai rahoitusvälineeseen, ja jolla julkistettuna todennäköisesti olisi huomattava vaikutus rahoitusvälineen tai siihen liittyvän rahoitusjohdannaisen hintaan.”

Minusta tuntuu että porukka ihan huolella sekoittaa firman sisäisen _luottamuksellisen_ tiedon rahoitusmarkkinoiden sisäpiiri tietoon. Nämä on kaksi eri asiaa, kilpailija olisi kiinnostunut toki tuosta luottamuksellisesta tiedosta.

 

[Paapaa]

No lisätään sitten sen verran, että minua ei lasketa sisäpiiriläiseksi eikä minun näkemääni dataa sisäpiiritiedoksi.

Joo, tämä selvä. Otin siis vain kantaa siihen että kuulumattomuus sisäpiiriin ei ole mikään "vapaudut vankilasta" -kortti. Mutta missään nimessä kaikki firman sisäinen taloustieto ei tietenkään ole sisäpiiritietoa ja osaa siitä saa hyödyntää ilman seurauksia.

 

[Lämpöpumppu]

@Apari lisätään vielä linkki: Sisäpiiriasiat

”täsmällistä, julkistamatonta tietoa, joka liittyy liikkeeseenlaskijaan tai rahoitusvälineeseen, ja jolla julkistettuna todennäköisesti olisi huomattava vaikutus rahoitusvälineen tai siihen liittyvän rahoitusjohdannaisen hintaan.”

Minusta tuntuu että porukka ihan huolella sekoittaa firman sisäisen _luottamuksellisen_ tiedon rahoitusmarkkinoiden sisäpiiri tietoon. Nämä on kaksi eri asiaa, kilpailija olisi kiinnostunut toki tuosta luottamuksellisesta tiedosta.

Voin vetää sanani mahdollisesti tuosta autoteollisuus esimerkistä. Lähinnä mietin siinä esimerkissäni jotain Teslan (tai Applen) kaltaista firmaa, joka on tuoreeltaan valtaamassa tiettyä tuotesegmenttiä autoteollisuudessa, niin en usko että kovin julkisesti näistä suunnitelmista siedetään huutelua ulospäin. Mutta kolmas esimerkkini; tuotantolaitokset, oli sitten jalostamot, paperi- tai sellutehtaat tai voimalaitokset, ovat sisäpiiritiedon piirissä, kun vaikuttavat energia- tai raaka-ainemarkkinoihin.

 

[jinx1980]

Voin vetää sanani mahdollisesti tuosta autoteollisuus esimerkistä. Lähinnä mietin siinä esimerkissäni jotain Teslan (tai Applen) kaltaista firmaa, joka on tuoreeltaan valtaamassa tiettyä tuotesegmenttiä autoteollisuudessa, niin en usko että kovin julkisesti näistä suunnitelmista siedetään huutelua ulospäin. Mutta kolmas esimerkkini; tuotantolaitokset, oli sitten jalostamot, paperi- tai sellutehtaat tai voimalaitokset, ovat sisäpiiritiedon piirissä, kun vaikuttavat energia- tai raaka-ainemarkkinoihin.

Olen edelleen eri mieltä kanssasi, seisakkeja tulee ja menee eikä ennalta suunnittelematon seisakkikaan (puhumattakaan että se prosessityöntekijä tietäisi tuon ”täsmällisesti” aka että se seisakki on varmasti tulossa) ole mikään täysin mahdoton tapahtuma puhumattakaan että yhden laitoksen sulkeminen vaikuttaisi merkittävästi (näytä pörssiyhtiö jolla on vain 1 tai 2 laitosta ja jonka sulkeminen pariksi viikoks vaikuttaisi merkittävästi viivan alle).

Arvaan että esimerkkisi liittyy ydinvoimaan, millä pörssiyhtiöllä 1 reaktori vaikuttaa merkittävästi tulokseen? Sähkön hintaan se toki vaikuttaa mutta ei mitenkään merkittävästi - tai ainakaan ennalta arvattavasti (kukaan tiedä talvellakaan säätä 1kk eteenpäin) puhumattakaan että prosessityöntekijä tuota tietoa voisi jollain futuurikaupalla menestyksekkäästi käyttää. Katsos kun sanotaan joulukuussa että seisakki on 1. Helmikuuta, polttakaa saldoja 2 viikkoa niin sinne laitokseen tulee satoja _ulkopuolisia_ duunareita, jokainen tietää saman asian (käytännössä jo tuon massan vuoksi se ei ole sisäpiiritietoa) ja kirsikkana kakussa jos tilanne on katastrofaalinen niin 25. Tammikuuta ilmoitetaan että seisakki siirtyy kesäkuun alkuun, pitäkää paska kasassa sinne asti eli se siitä täsmällisyydestä prosessityöntekijän käsissä (asiasta päättävät on jo lokakuussa tienneet tuon siirron mahdollisuuden).

Voidaan toki sopia olevamme eri mieltä asiasta ja sillä hyvä, näkemykset ei aina kohtaa. Sulle tai kaverillesi on siis sanottu firman toimesta että kysessä on sisäpiiri tieto ja näillä instrumenteilla et saa käydä kauppaa? Ei tommosta asiaa jätetä duunarin pähkittäväksi kun tieto on massalevityksessä…

Ninjaedit: seisakki varmaan on kaiken lisäksi julkista tietoa. Perustelut: huoltovarmuuden alaista toimintaa, seisakit pitää kertoa markkinavalvojalle joka ohjeistaa muita varautumaan ajamaan 110%. Valvoja on julkisviranomainen jota sitoo julkisuuslaki, seisakissa lähtökohtaisesti ei ole mitään huoltovarmuuden kannalta salassa pidettävää -> asiaa ei tartte huutaa mutta osaavalle kysyjälle olettavasti vastata. Veikkaan prosessityöntekijän kuulevan seisakista tuossa vaiheessa. Se että reaktori vuotaisi ja hallissa on ohjeistettu olemaan max 15min/päivä kunnes korjataan tuskin sekään täyttää sisäpiiritiedon määritelmää koska duunari ei tiedä tuon kustannusvaikutusta vaikka seisakkia ei olisi vielä päätetty (lisäksi tästä on pitänyt ilmoittaa STUK:lle joka taas vaihteeksi on viranomainen jota sitoo yllättäen julkisuuslaki, olettavasti ovat jopa velvoitettuja kertomaan tän tason ongelmat oma-aloitteisesti julkisuuteen). Lehdetkin tietää noista seisakeista (ydinvoima, nesteen jalostamo) jo kauan ennen h-hetkeä, epäilen vahvasti että duunari saa ns. varman tiedon samalla hetkellä -> julkista tietoa riippumatta kustannusvaikutuksesta.