- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 502
Eipä Seligsonillakaan ole kuin salasanalla kirjautuminen.
Sekä Seligsonilla, että Nordnetilla voi pakottaa, että voi kirjautua vain kaksivaiheisesti. Ekalla käytössä pankkitunnukset, tokalla mobiilivarmenne.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Eipä Seligsonillakaan ole kuin salasanalla kirjautuminen.
Meille ulkosuomalaisille ei ole 2FA:ta - mobiilivarmenne ei toimi ulkomaisilla liittymillä.(Mobiilivarmenne niillä onneksi jo on. Se on 2FA).
Niin näyttääkin olevan.Onpas.
Ja pystyy vielä valitsemaan että sallitaanko pelkkä pankkitunnuksilla kirjautuminen.
Olen luottanut Bitdefenderiin kun varoja on vuosia ollut tileillä siellä täällä.
(Mobiilivarmenne niillä onneksi jo on. Se on 2FA).
Mobiilivarmenne yksinään on tilanteesta riippuen vähän 1,5FA. Jos puhelin päätyy vääriin käsiin (ja oletetaan että pääsee puhelimen lukituksesta eteenpäin), on puhelinnumeron päättely triviaalia, jonka jälkeen kirjautumisen estää pelkkä Mobiilivarmenteen PIN (1FA).
Öh, samalla logiikalla kaikki mobiiliapplarit, joilla toteutetaan 2FA:ta on 1,5FA. Niissä on kaikissa samat prosessit = 1. sulla on kännykässä applari, 2. sun pitää tietää pin/sormenjälki/tai muu. Ei näissä ole mitään puoliväliä, joko se on kaksivaiheinen tunnistautuminen tai sitten ei. Mobiilivarmenteessa sulla on applari, joka käyttää tuettua liittymää ja hyväksyt tunnistautumisen valitsemallasi pin-koodilla.Mobiilivarmenne yksinään on tilanteesta riippuen vähän 1,5FA. Jos puhelin päätyy vääriin käsiin (ja oletetaan että pääsee puhelimen lukituksesta eteenpäin), on puhelinnumeron päättely triviaalia, jonka jälkeen kirjautumisen vaaditaan pelkkä Mobiilivarmenteen PIN (joka on enää 1FA).
Jos Nordnet lisäisi asetuksen, jolla saisi itselleen pakotettua päälle joka kirjautumiseen sekä käyttäjätunnus-salasana–combon että Mobiilivarmenteen, olisi kyseessä kunnon 2FA.
Ja Nasdaq lähes -5% (-4,79%).Uljaasti vajoaa SP500 tänään. -4,17 % just nyt.
Targetin tuloksen jälkeen ihmiset tajusivat, että se kulutushyödykkeiden tuottaja/myyjä ei välttämättä olekaan niin hyvä sijoitus ("turvasatama") yli 20 P/E arvostuksellaAika poikkeuksellista että Coca-Cola tippuu >7% päivässä, kuten tällä hetkellä.
. Sama käytös aika monella segmentin firmalla tänään.

Harvinaisen totta!Targetin tuloksen jälkeen ihmiset tajusivat, että se kulutushyödykkeiden tuottaja/myyjä ei välttämättä olekaan niin hyvä sijoitus ("turvasatama") yli 20 P/E arvostuksella. Sama käytös aika monella segmentin firmalla tänään.
Mobiilivarmenteessa on kk-maksu muilla paitsi Telialla. Sen saa vain 3 suurimman operaattorin liittymiin. Sitä ei saa eSIM liittymään.(Mobiilivarmenne niillä onneksi jo on. Se on 2FA).
Mobiilivarmenteessa on kk-maksu muilla paitsi Telialla. Sen saa vain 3 suurimman operaattorin liittymiin. Sitä ei saa eSIM liittymään.
Omalla kohdallani vaatisi liittymän vaihtamisen kalliimpaan ja mahdollisesti tulisi kk-maksu päälle. Ei jatkoon.
Samaa mieltä positiivisista business näkymistä. Arvostelussa puoleltani ei siis ollut kyse siitä etteikö Cokiksen business luistaisi hyvin. Vaan siitä että arvioin Cokiksen osakkeen omistamisen tuottavan omistajilleen lähivuodet vähemmän kuin 7%, jolla jäisi jälkeen keskimääräisestä indeksituotosta.Coca-Colan kritisoijille pari faktaa:
Tulos on tänä vuonna todella hyvä, ihmiset palaavat taas konsertteihin, otteluihin ym. missä on paljon myyntiä. PE on iso mutta kannttaa huomioida että yritys on nostanut osinkoa yli 60 vuotta putkeen. Pitkällä tähtäimellä pomminvarma sijoitus. Nyt on hyvä hetki ostaa kun on tullut kyseiselle osakkeelle harvinainen pieni dippi.
Joskus ollut tuolta jotain osaketta Nordean kautta. Kaupoista menee joku ylimääräinen leimavero, mutta osingot pitäisi tulla 0% ennakkoveroilla. IB:stä ei ole kokemusta tuon osalta.Mites brittifirmojen kanssa on verotus mennyt? Meneekö ns. oikein? En omista sieltä mitään, enkä varmaan ostaisi Nordnetin kautta vaan IB:n, mutta noin yleensä. Jostain syystä ei ole brittifirmoja tullut koskaan ostettua mitään kautta.
iShares MSCI World Quality Dividend Advanced UCITS ETF | WQDV
The Fund aims to achieve a return on your investment, through a combination of capital growth and income, which reflects the return of the MSCI World High Dividend Yield Advanced Select Index.www.blackrock.com
Blackrock alkanut vaihtamaan indeksejään ESG indekseihin. Tämän myötä mm. osinko-osakkeisiin keskittyvästä indeksi tulee lähtemään varmaan suosituimpia osinkoosakkeita kuten Nestle, Procter & Gamble, Pfizer ym. moni muu.
Mitä ajatuksia tämä herättää, että aletaan lanseeraamaan uusia hienoja ESG etffiä vanhojen tilalle koska julkikuva vaatii näitä? Ei varmaan kauaa mene ennenkun kuin kaikkien tuntema EUNL tai SXR8 muuttunee myös ESG versioiksi ja sieltä lähtee samantien Amazon sun muut.
Herättää niitä ajatuksia, että en noihin woke-rahastoihin sijoita penniäkään. Kai se on pikkuhiljaa siirryttävä suorien ostojen puolelle.
Eli ideologisista syistä valitset mieluummin huonon hajautuksen?
Mitä ajatuksia tämä herättää
Seligsonin mukaan tutkimusten mukaan tuolla ei ole oikein mitään merkitystä tuottojen näkökulmasta. Eli sijoittajan näkökulmasta juuri mikään ei muutu. Tuskin tulee ylituottoja, tuskin tulee alituottoja. Nimeen tulee 3 kirjainta lisää ja muutoin mikään ei muutu. Eli eipä tuo herätä oikein mitään ajatuksia. Samalla tavoin noihin voi ja kannattaa sijoittaa kuin "vastuuttomiin" rahastoihin.
hbr.org
Jotain lähteitä tälle?Seligsonin mukaan tutkimusten mukaan tuolla ei ole oikein mitään merkitystä tuottojen näkökulmasta. Eli sijoittajan näkökulmasta juuri mikään ei muutu. Tuskin tulee ylituottoja, tuskin tulee alituottoja. Nimeen tulee 3 kirjainta lisää ja muutoin mikään ei muutu. Eli eipä tuo herätä oikein mitään ajatuksia. Samalla tavoin noihin voi ja kannattaa sijoittaa kuin "vastuuttomiin" rahastoihin.
Harvard Business Review on Seligsonin kanssa eri mieltä.
Ei kuitenkaan ole voitu kattavasti osoittaa vastuullisten sijoitusstrategioiden tuottaneen paremmin tai huonommin kuin markkinat keskimäärin. Tutkimustulokset vaihtelevat vertailuryhmien ja tarkasteltavien ajanjaksojen mukaan. Riittävän pitkiäkin jaksoja käsittelevien tutkimusten ongelmana on relevanttien vertailuryhmien löytäminen ja datan laatu yli koko tutkimusjakson.
Vastuullisuuden kautta ylituottoa etsivän sijoittajan ongelmaksi jää perinteisen aktiivisen hallinnoinnin ongelma: miksi juuri tietty passiivisesta poikkeava strategia toimisi markkinaa paremmin, myös pitkälle tulevaisuuteen?
Jotenkin kuulostaisi aika uskomattomalta, että jotenkin kun vertaillaan parhaimmista yhtiöistä koostuvaa indeksiä ja parhaimmat yhtiöt, mutta osa vaihdettu hieman huonompiin yhtiöihin, indeksiä, olisi tuotto jotenkin sama tai ainakin niin lähellä sama ettei sillä ole merkitystä.
Suurimmat erot voinee tulla tuossa top 5 kategoriassa. S&P ex top5 on aika erinnäköinen tuotoiltaan kuin S&P500. Eli jos sieltä huipulta karsitaan jotain pois nii tuotot voi olla sit vähän karummat varsinkin lyhyemmällä aikavälillä. Tämmöstä ajatusmutuilua.Musta olisi uskomatonta, jos se tuotto muuttuisi radikaalisti tilanteessa, jossa tuhansiin firmoihin hajauttava indeksi vaihtaa muutaman firman toisiin. Passiiviset indeksit ovat muuten koostuneita suurimmista firmoista, ei välttämättä parhaimmista, mitä kukin sillä tarkoittaakaan. Piensijoittajan näkökulmasta tuolla ESG:llä ei ole mitään merkitystä oikein minkään suhteen. Trendi-ilmiö, jolla on mitätön vaikutus.
Suuruuden ja paremmuuden välille voi tässä kontekstissa vetää yhtäläisyysmerkin.Musta olisi uskomatonta, jos se tuotto muuttuisi radikaalisti tilanteessa, jossa tuhansiin firmoihin hajauttava indeksi vaihtaa muutaman firman toisiin. Passiiviset indeksit ovat muuten koostuneita suurimmista firmoista, ei välttämättä parhaimmista, mitä kukin sillä tarkoittaakaan. Piensijoittajan näkökulmasta tuolla ESG:llä ei ole mitään merkitystä oikein minkään suhteen. Trendi-ilmiö, jolla on mitätön vaikutus.
Suurimmat erot voinee tulla tuossa top 5 kategoriassa. S&P ex top5 on aika erinnäköinen tuotoiltaan kuin S&P500. Eli jos sieltä huipulta karsitaan jotain pois nii tuotot voi olla sit vähän karummat varsinkin lyhyemmällä aikavälillä. Tämmöstä ajatusmutuilua.
Suuruuden ja paremmuuden välille voi tässä kontekstissa vetää yhtäläisyysmerkin.
Tuollekin olisi kiva saada lähteitä, että vain "muutama firma" vaihtuu?
Huomattavaa myös, että esim. MSCI World ESG Leaders Index on perustettu vasta 2007. Vaikka sen tuotto on sinä aikana ollut aika lähellä MSCI Worldia niin tuo ajanjakso on todella lyhyt. 15 vuotta kestäneessä nousumarkkinassa ollaan pysytty samoissa, mutta entä 20 vuotta tästä eteenpäin, 30 vuotta? 50 vuotta? muutaman taantuman jälkeen?
Mielipiteellä ei ole tässä merkitystä vaan suurin on tässä kontekstissa paras. Kuten sanoit, firmat valitaan indeksiin koon mukaan eikä minkään muun mittarin mukaan. Varmasti sen takia kun "paremmuus" on aika hankala määrittää.Jos markkina-arvoltaan isoin on mielestäsi paras, niin ok. Valinta indekseihin tapahtuu kuitenkin markkina-arvon, ei jonkun "paremmuuden" perusteella.
Tuossa on sama ongelma kuin World indeksissä, että vertailua voi tehdä vain lyhyeltä ajalta (tuo SP500 ESG indeksi on itseasiassa perustettu 2019). Eikä ESG konseptikaan ole ollut olemassa kovin pitkään, joten tuolla linkkaamassasi olevat hypoteettiset luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. ESG on aika uusi asia konseptina ja käytännössä ollut olemassa vain nousukauden aikana (ei tälläisiä asioita keksitä silloin kun muutenkin on vaikeaa). Vertailukelpoista dataa ESG suorituskyvystä ei ole vaikeampien aikojen kohdalta ja silloin vasta todella mitataan miten suuri sen vaikutus on. Muutaman vuoden historian perusteella päättely, että ei ole mitään merkitystä, on minusta aika mutkien suoraksi vetämistä.Täällä on esim. SP500:n ja SP500 ESG:n ero. Käytännössä tasoissa. ESG voittaa hiukan, mutta itse en sen perusteella tekisi sijoituspäätöstä.
En keksi mitään syytä olettaa, että tilanne muuttuisi radikaalisti mihinkään suuntaan. Enkä tiedä, miksi sinä sellaista oletat, jos kerran historian perusteella tuotto on ns. identtinen.
Vaikea ymmärtää miten tällä ei olisi vaikutusta ollenkaan? Onko oletus että paras päätös firmalle ja ESG yhteensopiva paras päätös on sama asia niin usein että sillä ei ole merkitystä? Jos noin, miksi ESG indeksit ovat olemassa? Ovatko nuo ESG indeksien ulkopuolelle jäävät yhtiöt, sellaisia joiden tuloksella ei ole merkitystä indekseissä ollenkaan? Vastaus tuohon tietty voisi olla että SP500 indeksiä dominoi top 5 yhtiötä, joten niillä muilla yhtiöillä ei ihan oikeasti ole juurikaan väliä, joka selittäisi miksi viime vuoden tavallinen ja ESG indeksi ovat yhtäläisiä. Mutta onko oletus sitten että näin tulee olemaan jatkossa tästä ikuisuuteen?
Lähes identtisiä muutaman vuoden ajalla on aika tärkeä asia tuossa. Sijoitusasioissa asioita kannattaa katsoa hieman pidemmältä aikaväliltä, etenkin indeksisijoittamisessa.En jaksa vääntää asiasta. Ne tuotot nyt kuitenkin on lähes identtisiä. Syitä voi jokainen arpoa. Minä veikkaan, että ESG-asioilla ei yksinkertaisesti ole kauheasti mitään korrelaatiota tuottojen kanssa. En käsitä sitä, että joku jättäisi noiden kirjaimien takia sijoittamatta, mutta jokainen tavallaan.
Tuo onkin sitten oma asiansa, että miten noita ESG asioita oikeasti mitataan. Minusta aika suuri ongelma, jos sijoutuspäätöksiä tehdään jonkun sellaisen asian perusteella mitä ei voida määritellä objektiivisesti. Ja kuka määrittelee ja antaa nuo pisteet? Musk esimerkkinä on ainakin valitellut, että tuossa on joku hyvä veli -kerho, että pisteet tulee jonkun muun perusteella kuin todellisuuden.Tuo esg:hän on muutenkin pitkälle käsienheiluttelua ja hatusta keksittyjä lukuja, mitään ei ole standardisoitu josta seuraa se että jollain öljyfirmalla voi olla paljon paremmat ’pisteet’ kuin vaikkapa hyvinkin egologisella tuulisähköä tarjoavalla putiikilla. Ekologisuus ja vastuullisuus on pitkälle siis ilmoitettujen/laskettujen hatusta nypittyjen lukujen varassa ja jokainen ilmoittaa/laskee näitä vähän miten sattuu.
Tuossakin se "ostajan silmissä" ja "avoimesti ilmoittaa" olennaisina. Hyveellisen esittäminen on nykyaikana niin tärkeätä ja ESG on vain jatkumoa sille. Miten sitten todellisuudessa tehdään on eri juttu. Mutta joka tapauksessa vääjämättä joskus joudutaan ESG:n takia tekemään vähemmän hyviä päätöksiä mitä oltaisiin muuten voitu tehdä, tästä ei pääse yli mitenkään. Kuinka usein on sitten se mistä voi väitellä.Toisaalta on myös sanottu että tavaran/palvelun ostajan silmissä ”vastuullinen” yritys on houkuttelevampi eli toisin sanoen se saa tuotteestaan paremman preemion. Jos joku avoimesti ilmoittaa raiskaavansa sademetsän ja myy palmuöljyä ilmaiseksi niin ei tuota kukaan osta koska siitä valmistettua lopputuotetta ei kukaan osta eli ei sitäkään ihan niin yksinkertaisesti voi sanoa etteikö todella usein ”paras esg päätös” olisi samalla myös ”paras business päätös”.
Eikä se ole pelkästään noista kolmesta kirjaimesta kyse vaan mitä ne tarkoittaa. Jos et jaksa vääntää, niin älä kiitos jaksa tehdä tuollaisia turhia heittojakaan.
Ei tuo Seligson ainakaan ihan noin mutkia suoriksi vedä kuin sinä. Eikö tuo minusta ”uskomatonta” ole kun kyse lyhyestä aikavälistä.Niin, mä kerroin että Seligsonin ja tutkimusten mukaan ESG:t tuottavat kuten normirahastot. Loppu on sitten sun ihme hämmästelyäsi siitä, kuinka "uskomatonta" tuo tuottojen identtisyys on.
Ei tuo Seligson ainakaan ihan noin mutkia suoriksi vedä kuin sinä.
Ei kuitenkaan ole voitu kattavasti osoittaa vastuullisten sijoitusstrategioiden tuottaneen paremmin tai huonommin kuin markkinat keskimäärin
Höpön löpön itsellesi. Tuo on sama asia että ei voitu kattavasti osoittaa että tuotto on sama.No höpön löpön taas. Laitetaas kun unohdat näin nopeasti:
Höpön löpön itsellesi. Tuo on sama asia että ei voitu kattavasti osoittaa että tuotto on sama.
Mutta se tarkoittaa samaa asiaa. Ja kun lukee tuota esitelmää muutenkin niin ESG:n vaikutuksesta tuossa ollaan aika epävarmoja. Mikä on ymmärrettävää juuri sen takia kun dataa on niin lyhyeltä aikaväliltä. Ei siellä ainakaan suoraan lue missään, että ESG-indeksien tuotto on lähes sama kuin tavallisten indeksien.Siinä ei sanota niin. Vaan siinä sanotaan, että tuottoeroa ei ole voitu kattavasti osoittaa. Musta alkaa tuntua, että sulla on joku periaatteellinen vastustus ESG-rahastoja vastaan. Kuulostaa siis ideologialta. Ei kannata antaa ideologian sokaista itseään sijoitusasioissa.
Ei kuitenkaan ole voitu kattavasti osoittaa vastuul-
listen sijoitusstrategioiden tuottaneen paremmin tai
huonommin kuin markkinat keskimäärin. Tutkimus-
tulokset vaihtelevat vertailuryhmien ja tarkasteltavien
ajanjaksojen mukaan. Riittävän pitkiäkin jaksoja kä-
sittelevien tutkimusten ongelmana on relevanttien
vertailuryhmien löytäminen ja datan laatu yli koko
tutkimusjakson.
Mutta se tarkoittaa samaa asiaa.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.