Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Itse hajauttelisin 0-12 kk aikana, vaikka siinä x % häviäisikin odotusarvossa

Ihan vain mielenrauhan takia. Ja koska helmi-maaliskuu 2020.

ETA:
Juu, odotusarvoisesti pääomat ehtivät sen 25-30 vuoden aikana kerryttämään tuottoa jokusen kuukauden lyhyemmän ajan, mutta toisaalta väistellään riskiä siitä, että mahdollisimman epäotollisena ajankohtana (esim. juuri ennen kymmenien prosenttien lyhytkestoisia laskuja, joista toivutaan mahdollisesti hitaasti) tulisi tuupattua all-in.
 
Viimeksi muokattu:
Ja mitä merkittävämmästä summasta summasta on kyse (omassa taloudessa), sitä pidemmälle aikavälillä hajauttaisin ostot. Vähäpätöisemmät summat voi iskeä laitaan sen kummemmin stressaamatta.
 
Hajautuksen etu tämmöisenä aikana on, että jos sen aikana rommaa kunnolla on pelimerkkejä tehdä isompikin siirto.
 
Miksi mainitset merkityksettömät laskutrendit, jos sijoitushorisontti on 30 vuotta? Laitan pari muutaman yleissivistävän snipin niin säkin ymmärrät asian paremmin. Älä vastaa tähän, kiitos.
1652706499584.png1652706531268.png1652706588026.png

Koska oikein pyysit vastaamaan, niin esitetään sitten myös näin nopeasti hieman dataa. Hajautus vähentää riskiä, odotusarvoisen tuoton kustannuksella. Edes äärettömän pitkä sijoitusaika EI poista tätä tosiasiaa. (Mennyt toki ei kerro tulevasta ja datan analyysissä voi olla virheitä, tämä tuli näin muutamassa minuutissa koodia oikolukematta. Tuotto-odotusten suhde äärettömän pitkällä sijoitusajalla...)

S&P500 korjattu päätöskurssi, kuukausittain vuodesta 1988, koska sen sain nopeiten ladattua:

script_data_01.png


Tästä saadaan laskettua tuo keskimääräinen pitkän aikavälin tuotto (eri sijoitustapojen välillä verrattuna – oleellisesti siis kuinka paljon rahalla sai niitä lappuja kouraansa, korjattuna toki myös niillä ensimmäisillä osingoilla jotka jäi saamatta jos hajauttaa). Keskimäärin on tosiaan parasta laittaa kaikki kerralla, jota ei täällä taidettu kyseenalaistaakaan.

Mutta, heti kun katsotaan alempaa kuvaa, niin nähdään, että jos sinne menee vain kerran kaikki kerralla -tyylillä sisään, niin siellä on aika monta kuukautta jolloin tuo ei ollut niin hyvä tapa (vrt. esimerkinomainen vuoden mittainen hajautus, siis 13 rahamäärältään yhtä isoa ostoa 1 kk välein).

script_data_02.png


Kun tuo alempi kuva järjestetään tuon tuottojen suhteen suhteen, niin saadaan muuttuja kertaoston ajoituksen ”tuuri”. Kyllä, onni, sattuma, tai miksi tätä nyt kutsuukaan.

Saman voi tehdä myös hajautetuille ostoille, tutkitaan eri tapoja hajauttaa kertaostosta 5 vuoteen kuukausittaisia ostoksia (61 ostoa, eli 60 kuukautta kalenteriaikaa).

Jos oikein hyvä tuuri käy, niin kertaostolla saa pitkällä aikavälilllä melkein tuplana 5 vuoden hajautukseen nähden. Ja, mediaanituurillakin tuo kertaosto on edelleen paras. Mutta... entä jos se summa on ihan oikeasti ostajalle elinikäinen kertaosto, laskeakko tuon 50 % tuurin varaan, vai pelatakko hieman varmemmin ja katsoa kuvan vasenta laitaa.

Jos haluaa puhtaasti minimoida huonon ajoituksen riskiä, niin menneen datan perusteella siihen tarvitsee sen parin kolmen vuoden hajautuksen vältääkseen menneiden kaltaiset lyhyet huiput. Tämä toki maksaa sen 15 % tuoton odotuksesta. Joten, jos tuo odotusarvoinen menetys ei houkuta, ja jos tasapainoilee tämän ja tuon menetetyn odotusarvoisen tuoton välillä, niin joku noin 12 kk (tai edes tuo 6 kk) leikkaa pahimman särmän pois siitä että osti vahingossa hetkellisestä huipusta, ja tämän saa 3–6 % odotusarvoisella hinnalla. Vähän niin kuin vakuutus... keskimäärin ei kannata, mutta ”me eletään vain kerran”...

script_data_03.png
 
Sivuhuomiona,

Eikös tuossa alimmassa Tompan linkkaamassa kuvassa eli takapuoliviiva-kappaleessa käsitellä kertasijoituksen sijaan pikemminkin kahta eri ajallisen hajauttamisen muotoa eli DCA = dollar cost average ja VA = value average
 
Onhan tuota kirjautumisen uudistamista luvattu alun perin vuodelle 2020 ja sen jälkeen vuodelle 2021.

Yhtä luotettava homma kuin OP:n osakesäästötili. Uskon kun näen.
 
Onhan tuota kirjautumisen uudistamista luvattu alun perin vuodelle 2020 ja sen jälkeen vuodelle 2021.

Yhtä luotettava homma kuin OP:n osakesäästötili. Uskon kun näen.

Se ero tässä on, että nyt ei ole kyse vain asiakaspalvelijan lupailusta, vaan Nordnetin omasta tiedotteesta.
 
Onpas.

Ja pystyy vielä valitsemaan että sallitaanko pelkkä pankkitunnuksilla kirjautuminen.
Niin näyttääkin olevan.:lol: Taidan olla huolimaton kun en ole huomannut kummallakaan. Olen luottanut Bitdefenderiin kun varoja on vuosia ollut tileillä siellä täällä.
 
2FA pankkitunnuksilla tai vaikka Google Authenticatorilla olisi kyllä enemmän kuin tervetullut asia. Ihan älytöntä, että esim. sähköpostia tai Steam-accountia roplatessa 2FA on pitkään ollut ihan arkipäiväinen juttu, mutta osakesalkkuun pääsee pelkällä tunnuksella ja salasanalla, ellei erikseen osta mobiilivarmennetta.
 
Olen luottanut Bitdefenderiin kun varoja on vuosia ollut tileillä siellä täällä.

Ei paljon Bitdefender (varmaan tarkoitat sen salasanamanageria?) auta jos ne salasanat vuotavat. Vahva salasana on tärkeä, mutta ei yksinään riitä. Kyllä 2FA pitäisi kuulua kaikkien finanssipalveluiden vakiovarustukseen. Ehkä nyt saadaan Nordnetille lisää 2FA-menetelmiä.
 
(Mobiilivarmenne niillä onneksi jo on. Se on 2FA).

Mobiilivarmenne yksinään on tilanteesta riippuen vähän 1,5FA. Jos puhelin päätyy vääriin käsiin (ja oletetaan että pääsee puhelimen lukituksesta eteenpäin), on puhelinnumeron päättely triviaalia, jonka jälkeen kirjautumisen vaaditaan pelkkä Mobiilivarmenteen PIN (joka on enää 1FA).

Jos Nordnet lisäisi asetuksen, jolla saisi itselleen pakotettua päälle joka kirjautumiseen sekä käyttäjätunnus-salasana–combon että Mobiilivarmenteen, olisi kyseessä kunnon 2FA.
 
Mobiilivarmenne yksinään on tilanteesta riippuen vähän 1,5FA. Jos puhelin päätyy vääriin käsiin (ja oletetaan että pääsee puhelimen lukituksesta eteenpäin), on puhelinnumeron päättely triviaalia, jonka jälkeen kirjautumisen estää pelkkä Mobiilivarmenteen PIN (1FA).

Millä tavalla toi olisi 1.5 eikä 2? Tiedät jotain (1) ja sulla on jotain (2). PIN pitää tietää (1). Ja luuri pitää olla (2). Puhelinnumero ei siis ole tuossa factor. Pelkällä PIN:llä et pääse sisään. Pelkällä luurilla et pääse sisään.

Vääriin käsiin päätyminen koskee kaikkia vastaavia 2FA-menetelmiä. Turva-avain, luurissa olevat Google Authentication -koodit jne. Niissä ei ole välttämättä mitään lukitusta. Ja silloin salasanan pitää olla oikeasti vahva. Ja siksi kannattaa laittaa kunnon PIN. Tosin, se taitaa mennä lukkoon 5:stä (ainakin Elisa) väärästä yrityksestä. Eli ei voi loputtomasti koettaa arvailla.
 
Miksi nordnet ei tee kuten nettipankit.. Sisään pääsee tunnus+salasana, vahvempi kirjaantuminen tarvitaan vasta kun siirretään rahaa tai tehdään toimeksiantoja yms.

Itse käyn (huvin ja mielenkiinnon vuoksi) 2-4 krt/pvä nordnetin palvelussa. Varsinaisia toimeksiantoja teen alle kerran kuussa.. Rahan siirto Nordnettiin 1-2krt kuussa.
 
Mobiilivarmenne yksinään on tilanteesta riippuen vähän 1,5FA. Jos puhelin päätyy vääriin käsiin (ja oletetaan että pääsee puhelimen lukituksesta eteenpäin), on puhelinnumeron päättely triviaalia, jonka jälkeen kirjautumisen vaaditaan pelkkä Mobiilivarmenteen PIN (joka on enää 1FA).

Jos Nordnet lisäisi asetuksen, jolla saisi itselleen pakotettua päälle joka kirjautumiseen sekä käyttäjätunnus-salasana–combon että Mobiilivarmenteen, olisi kyseessä kunnon 2FA.
Öh, samalla logiikalla kaikki mobiiliapplarit, joilla toteutetaan 2FA:ta on 1,5FA. Niissä on kaikissa samat prosessit = 1. sulla on kännykässä applari, 2. sun pitää tietää pin/sormenjälki/tai muu. Ei näissä ole mitään puoliväliä, joko se on kaksivaiheinen tunnistautuminen tai sitten ei. Mobiilivarmenteessa sulla on applari, joka käyttää tuettua liittymää ja hyväksyt tunnistautumisen valitsemallasi pin-koodilla.
 
Aika poikkeuksellista että Coca-Cola tippuu >7% päivässä, kuten tällä hetkellä.
Targetin tuloksen jälkeen ihmiset tajusivat, että se kulutushyödykkeiden tuottaja/myyjä ei välttämättä olekaan niin hyvä sijoitus ("turvasatama") yli 20 P/E arvostuksella :think:. Sama käytös aika monella segmentin firmalla tänään.
 
Sit kun keksisi rahalle (osalle siitä) jotain turvallisempaa ja tylsempää sijoituskohdetta kuin 100% osakkeet/rahastot. Joo, Svea / Bank Norwegian on rahan makuuttamiseen parempi kuin oman pankin tili mutta muutamien kymppien vuosikoroila ei pahemmin juhlita - ja niistäkin vielä vero pois. Noh, tienaahan siinä ainakin yhden "ilmaisen" kauppareissun per vuosi. :zoom:
Esim. asunto-/metsärahastot kiinnostaisi mutta niissä taitaa olla kulut melkoiset ja omat mietityttävät asiansa. Metsätilojen hinnat olleet viime ajat korkealla, alkaako asuntojen hinnat laskea / vuokraus piiputtaa inflaation ym myötä jne.
Kultaharkkoja ostamaan? :whistling:
 
Targetin tuloksen jälkeen ihmiset tajusivat, että se kulutushyödykkeiden tuottaja/myyjä ei välttämättä olekaan niin hyvä sijoitus ("turvasatama") yli 20 P/E arvostuksella :think:. Sama käytös aika monella segmentin firmalla tänään.
Harvinaisen totta!

Kun kyseessä on Coca-Colan tapainen oman alansa "markkinajohtaja", niin miten sellainen voisi enää realistisesti kasvattaa entistä paremmalla kannattavuudella globaalia markinaosuuttaan? Nykyinen 27 P/E arvostus olisi "järkevä" vain jos voidaan odottaa jatkuvaa ja kunnon reaalista kasvua viivan alla oleviin lukuihin. Mutta mistä sellaista tulisi tämän globaalilla tasolla saturoituneessa busineksessa? Kun markkinaosuudetkin ovat varsin vakiintuneet esim Pepsin suhteen.

Ja kuitenkin Cokiksen osalta vielä tähän asti mentiin 03/20 korona kuopasta lähtien sahaavassa nousussa realismista välittämättä!
 
On jonkinlaisena osinkopainottajana tullut tuota Coca-Colaa katseltua jo tovin, mutta ei noilla nykyisillä arvostuksilla helposti tule lähdettyä mukaan. Osakkeen hinnasta saisi sulaa sellainen kolmannes ennen kuin ostohousut sovitellaan jalkaan. Taitaa edellyttää suurempaa romahdusta markkinoilla sellainen 40 dollarin pinnassa pyörivä ostohinta. Vaikea nähdä Coca-Colalle myöskään kovin ihmeellistä kasvua - tai ainakaan itse brändille. Tuotekirjon kasvattamisen kautta toki voi jotain kasvua tulla, mutta muuten tässä varmaan saa odottaa, että kokis laajelee Marsiin ja myöhemmin Andromedaan.
 
(Mobiilivarmenne niillä onneksi jo on. Se on 2FA).
Mobiilivarmenteessa on kk-maksu muilla paitsi Telialla. Sen saa vain 3 suurimman operaattorin liittymiin. Sitä ei saa eSIM liittymään.

Omalla kohdallani vaatisi liittymän vaihtamisen kalliimpaan ja mahdollisesti tulisi kk-maksu päälle. Ei jatkoon.

Kaikilla viranomaisilla ja vakuutusyhtiöllä, jossa minulla on vakuutukset, onnistuu kirjautuminen pankkitunnuksilla. Ei kiinnosta alkaa turhaan hankkimaan maksullista palvelua.
 
Mobiilivarmenteessa on kk-maksu muilla paitsi Telialla. Sen saa vain 3 suurimman operaattorin liittymiin. Sitä ei saa eSIM liittymään.

Omalla kohdallani vaatisi liittymän vaihtamisen kalliimpaan ja mahdollisesti tulisi kk-maksu päälle. Ei jatkoon.

Joo, toi on ankeaa että on osalle käyttäjistä maksullinen ja ettei eSim tue tuota. Mulla tulee työ

Sinänsä se on ihan näppärä, tosin käyttää SMS-teknologiaa eikä ole maailman turvallisin. Samalla menetelmällä pääsee kuitenkin helposti useisiin eri palveluihin. Sen käyttäminen on nopeampaa kuin TOTP-systeemit, jotka on käytettävyydessä vähän heikkoja: avaa luuri, hae ja avaa softa, etsi oikea rivi, näpyttele koodi tai odottele seuraavaa ja näpyttele se. Pelkään, että Nordnetiltä tulee joku kuppainen TOTP eikä näitä uudempia tapoja.

IB:llä on näppärä kun luuriin tulee notifikaatio kirjautumisesta ja sitten vain painetaan sormenjälki. Ei kirjoitella koodeja.
 
En tiedä kuuluuko tänne vai Tyhmät ihmiset osioon mutta tulee seurattua omistamieni osakkeiden keskustelua Sharevillestä.. Nyt Puuilon osinko irtosikin tänään, ei yhtiökokouksen jälkeisenä päivänä.. Nyt siellä ihmetellään kuinka on mahdollista että osinkojen irtoamispäivä on jokin muu.. "Siihen olen aina luottanut.. " " Vieläkin ihmettelen kuinka on mahdollista.. "

Pienet on sijoittajien ongelmat..
 
Onhan se toisaalta ymmärrettävää, jos ei paljoa seuraa, niin tuollainen "poikkeama" "normaalista" hämmentää. Toki, jos keskustelu käytiin Sharevillessä, niin luulis jonkunmoista harrastusta olevan jo pohjalla sijoittamisessa :D Ja miten voi onnistua yhtiökokouspäivän selvittämään ilman, että irtoamispäivä ei olisi tullut siinä samalla.
 
Coca-Colan kritisoijille pari faktaa:

Tulos on tänä vuonna todella hyvä, ihmiset palaavat taas konsertteihin, otteluihin ym. missä on paljon myyntiä. PE on iso mutta kannttaa huomioida että yritys on nostanut osinkoa yli 60 vuotta putkeen. Pitkällä tähtäimellä pomminvarma sijoitus. Nyt on hyvä hetki ostaa kun on tullut kyseiselle osakkeelle harvinainen pieni dippi.
 
Coca-Colan kritisoijille pari faktaa:

Tulos on tänä vuonna todella hyvä, ihmiset palaavat taas konsertteihin, otteluihin ym. missä on paljon myyntiä. PE on iso mutta kannttaa huomioida että yritys on nostanut osinkoa yli 60 vuotta putkeen. Pitkällä tähtäimellä pomminvarma sijoitus. Nyt on hyvä hetki ostaa kun on tullut kyseiselle osakkeelle harvinainen pieni dippi.
Samaa mieltä positiivisista business näkymistä. Arvostelussa puoleltani ei siis ollut kyse siitä etteikö Cokiksen business luistaisi hyvin. Vaan siitä että arvioin Cokiksen osakkeen omistamisen tuottavan omistajilleen lähivuodet vähemmän kuin 7%, jolla jäisi jälkeen keskimääräisestä indeksituotosta.
 
 
Mites brittifirmojen kanssa on verotus mennyt? Meneekö ns. oikein? En omista sieltä mitään, enkä varmaan ostaisi Nordnetin kautta vaan IB:n, mutta noin yleensä. Jostain syystä ei ole brittifirmoja tullut koskaan ostettua mitään kautta.
 
Mites brittifirmojen kanssa on verotus mennyt? Meneekö ns. oikein? En omista sieltä mitään, enkä varmaan ostaisi Nordnetin kautta vaan IB:n, mutta noin yleensä. Jostain syystä ei ole brittifirmoja tullut koskaan ostettua mitään kautta.
Joskus ollut tuolta jotain osaketta Nordean kautta. Kaupoista menee joku ylimääräinen leimavero, mutta osingot pitäisi tulla 0% ennakkoveroilla. IB:stä ei ole kokemusta tuon osalta.
 
Pienellä präntillä tuolla lukee, että 0,5% leimavero menee kaupoista ja kun Nordnetillä ei ainakaan vielä ole valuuttatiliä niin automaattisesta valuutanvaihdosta menee 0,25% kulu myös. Hädin tuskin siis pysytään sen 1% alla kun välityspalkkiota ei oteta, sitten normaalilla 15€ minimikululla menee jo aika hintavaksi tehdä kauppoja. Silloinkin kun tekee kauppoja isommilla summilla.
 

Blackrock alkanut vaihtamaan indeksejään ESG indekseihin. Tämän myötä mm. osinko-osakkeisiin keskittyvästä indeksi tulee lähtemään varmaan suosituimpia osinkoosakkeita kuten Nestle, Procter & Gamble, Pfizer ym. moni muu.

Mitä ajatuksia tämä herättää, että aletaan lanseeraamaan uusia hienoja ESG etffiä vanhojen tilalle koska julkikuva vaatii näitä? Ei varmaan kauaa mene ennenkun kuin kaikkien tuntema EUNL tai SXR8 muuttunee myös ESG versioiksi ja sieltä lähtee samantien Amazon sun muut.
 

Blackrock alkanut vaihtamaan indeksejään ESG indekseihin. Tämän myötä mm. osinko-osakkeisiin keskittyvästä indeksi tulee lähtemään varmaan suosituimpia osinkoosakkeita kuten Nestle, Procter & Gamble, Pfizer ym. moni muu.

Mitä ajatuksia tämä herättää, että aletaan lanseeraamaan uusia hienoja ESG etffiä vanhojen tilalle koska julkikuva vaatii näitä? Ei varmaan kauaa mene ennenkun kuin kaikkien tuntema EUNL tai SXR8 muuttunee myös ESG versioiksi ja sieltä lähtee samantien Amazon sun muut.

Herättää niitä ajatuksia, että en noihin woke-rahastoihin sijoita penniäkään. Kai se on pikkuhiljaa siirryttävä suorien ostojen puolelle.
 
Eli ideologisista syistä valitset mieluummin huonon hajautuksen?

Tai haluan nimenonaan eroon ideologiasta indeksisijoittamisessa. ESG:hän nimenomaan sitä ideologiaa on.

Hajautuksen voi hoitaa monin tavoin. Eikä satojen yhtiöiden omistaminen ole oikotie onneen. Noin 90% hajautuksen ns. hyödyistä saa omistamalla noin 20-30 yhtiötä.

Ja miksi pysyä mukana indeksissä, jossa on heikompi keskimääräinen tuotto sisäänrakennettuna ideologisista syistä?
 
Mitä ajatuksia tämä herättää

Seligsonin mukaan tutkimusten mukaan tuolla ei ole oikein mitään merkitystä tuottojen näkökulmasta. Eli sijoittajan näkökulmasta juuri mikään ei muutu. Tuskin tulee ylituottoja, tuskin tulee alituottoja. Nimeen tulee 3 kirjainta lisää ja muutoin mikään ei muutu. Eli eipä tuo herätä oikein mitään ajatuksia. Samalla tavoin noihin voi ja kannattaa sijoittaa kuin "vastuuttomiin" rahastoihin.
 
Seligsonin mukaan tutkimusten mukaan tuolla ei ole oikein mitään merkitystä tuottojen näkökulmasta. Eli sijoittajan näkökulmasta juuri mikään ei muutu. Tuskin tulee ylituottoja, tuskin tulee alituottoja. Nimeen tulee 3 kirjainta lisää ja muutoin mikään ei muutu. Eli eipä tuo herätä oikein mitään ajatuksia. Samalla tavoin noihin voi ja kannattaa sijoittaa kuin "vastuuttomiin" rahastoihin.

Harvard Business Review on Seligsonin kanssa eri mieltä.

" Researchers at Columbia University and London School of Economics compared the ESG record of U.S. companies in 147 ESG fund portfolios and that of U.S. companies in 2,428 non-ESG portfolios. They found that the companies in the ESG portfolios had worse compliance record for both labor and environmental rules. They also found that companies added to ESG portfolios did not subsequently improve compliance with labor or environmental regulations.

Why are ESG funds doing so badly? Part of the explanation may simply be that an express focus on ESG is redundant: in competitive labor markets and product markets, corporate managers trying to maximize long-term shareholder value should of their own accord pay attention to employee, customer, community, and environmental interests. On this basis, setting ESG targets may actually distort decision making."


 
Seligsonin mukaan tutkimusten mukaan tuolla ei ole oikein mitään merkitystä tuottojen näkökulmasta. Eli sijoittajan näkökulmasta juuri mikään ei muutu. Tuskin tulee ylituottoja, tuskin tulee alituottoja. Nimeen tulee 3 kirjainta lisää ja muutoin mikään ei muutu. Eli eipä tuo herätä oikein mitään ajatuksia. Samalla tavoin noihin voi ja kannattaa sijoittaa kuin "vastuuttomiin" rahastoihin.
Jotain lähteitä tälle?

Jotenkin kuulostaisi aika uskomattomalta, että kun vertaillaan parhaimmista yhtiöistä koostuvaa indeksiä ja parhaimmat yhtiöt, mutta osa vaihdettu hieman huonompiin yhtiöihin, indeksiä, olisi tuotto jotenkin sama tai ainakin niin lähellä sama ettei sillä ole merkitystä.
 
Harvard Business Review on Seligsonin kanssa eri mieltä.

Hmm, tuossa lainauksessasi puhutaan työvoimaan ja ympäristöön liittyvää regulaatiosta ("compliance record for both labor and environmental rules"). Siitä ei kai ollut kyse, vaan tuotoista. Anyway, Seligson puhui useasta eri tutkimuksesta, ei vain yhdestä. Yksittäisiä tutkimuksia löytyy siis helposti puolesta ja vastaan kun tovin googlettaa. Ja näyttää siltä, että tuottoerot ovat pieniä. Hyvin pieniä ne olivat silloin kun esim. Seligson muutti omia indeksejään.

Ei kuitenkaan ole voitu kattavasti osoittaa vastuullisten sijoitusstrategioiden tuottaneen paremmin tai huonommin kuin markkinat keskimäärin. Tutkimustulokset vaihtelevat vertailuryhmien ja tarkasteltavien ajanjaksojen mukaan. Riittävän pitkiäkin jaksoja käsittelevien tutkimusten ongelmana on relevanttien vertailuryhmien löytäminen ja datan laatu yli koko tutkimusjakson.

Vastuullisuuden kautta ylituottoa etsivän sijoittajan ongelmaksi jää perinteisen aktiivisen hallinnoinnin ongelma: miksi juuri tietty passiivisesta poikkeava strategia toimisi markkinaa paremmin, myös pitkälle tulevaisuuteen?


Eli sopivasti kun valitsee ajanjakson ja vertailun, niin ESG:n saa näyttämään paremmalta tai huonommalta. Rationaalinen sijoittaja tajuaa, että ero on silloin käytännössä merkityksetön.

Jotenkin kuulostaisi aika uskomattomalta, että jotenkin kun vertaillaan parhaimmista yhtiöistä koostuvaa indeksiä ja parhaimmat yhtiöt, mutta osa vaihdettu hieman huonompiin yhtiöihin, indeksiä, olisi tuotto jotenkin sama tai ainakin niin lähellä sama ettei sillä ole merkitystä.

Musta olisi uskomatonta, jos se tuotto muuttuisi radikaalisti tilanteessa, jossa tuhansiin firmoihin hajauttava indeksi vaihtaa muutaman firman toisiin. Passiiviset indeksit ovat muuten koostuneita suurimmista firmoista, ei välttämättä parhaimmista, mitä kukin sillä tarkoittaakaan. Piensijoittajan näkökulmasta tuolla ESG:llä ei ole mitään merkitystä oikein minkään suhteen. Trendi-ilmiö, jolla on mitätön vaikutus.

Jos taas haluaa sijoittaa ideologisista syistä jollain tavalla, niin sekin on onneksi mahdollista. Joku saa lämpimän tunteen siitä ESG-rahastosta, osa näköjään saa lämpimän tunteen siitä ei-ESG-rahastosta. Ja sekin on ihan OK.
 
Musta olisi uskomatonta, jos se tuotto muuttuisi radikaalisti tilanteessa, jossa tuhansiin firmoihin hajauttava indeksi vaihtaa muutaman firman toisiin. Passiiviset indeksit ovat muuten koostuneita suurimmista firmoista, ei välttämättä parhaimmista, mitä kukin sillä tarkoittaakaan. Piensijoittajan näkökulmasta tuolla ESG:llä ei ole mitään merkitystä oikein minkään suhteen. Trendi-ilmiö, jolla on mitätön vaikutus.
Suurimmat erot voinee tulla tuossa top 5 kategoriassa. S&P ex top5 on aika erinnäköinen tuotoiltaan kuin S&P500. Eli jos sieltä huipulta karsitaan jotain pois nii tuotot voi olla sit vähän karummat varsinkin lyhyemmällä aikavälillä. Tämmöstä ajatusmutuilua.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb

Statistiikka

Viestiketjuista
258 348
Viestejä
4 492 360
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
Polkupoika

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom