Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[saikon]

Ihan mielenkiinnosta kyselen kun aloitin sijoittamisen, niin mikä on normaali hyvä vuosi tuotto vuodessa? Onko teillä millaiset vuosi tuotot?

Tuli aiemmin ihan mielenkiinnosta vähän tutkittua noita S&P 500 -indeksin tuottoja eri vuosilta ja sieltä sain alla olevaa taulukkoa. 10-year arvot on aina kyseisen rivin vuodesta 10 vuotta taaksepäin. Eli 2019-2010, jne.

Year	Return	10-year average	10-year annualized
2019	31,10 %	14,09 %	13,50 %
2018	-4,41 %	13,69 %	13,15 %
2017	21,94 %	10,41 %	8,49 %
2016	11,93 %	8,77 %	6,93 %
2015	1,31 %	9,15 %	7,29 %
2014	13,81 %	9,49 %	7,65 %
2013	32,43 %	9,20 %	7,36 %
2012	15,88 %	8,82 %	7,06 %
2011	2,07 %	5,01 %	2,87 %
2010	14,87 %	3,60 %	1,36 %
2009	27,11 %	1,21 %	-0,99 %
2008	-37,22 %	0,61 %	-1,47 %
2007	5,46 %	7,20 %	5,87 %
2006	15,74 %	10,02 %	8,41 %
2005	4,79 %	10,75 %	9,08 %
2004	10,82 %	14,08 %	12,12 %
2003	28,72 %	13,11 %	11,11 %
2002	-22,27 %	11,26 %	9,39 %
2001	-11,98 %	14,25 %	13,01 %
2000	-9,11 %	18,54 %	17,59 %
1999	21,11 %	19,11 %	18,30 %
1998	28,73 %	20,20 %	19,33 %
1997	33,67 %	18,99 %	18,15 %
1996	23,06 %	16,19 %	15,41 %
1995	38,02 %	15,79 %	15,03 %
1994	1,19 %	15,21 %	14,54 %
1993	10,17 %	15,69 %	15,07 %
1992	7,60 %	16,99 %	16,36 %
1991	30,95 %	18,35 %	17,75 %
1990	-3,42 %	14,72 %	13,99 %
1989	32,00 %	18,34 %	17,68 %
1988	16,64 %	17,01 %	16,43 %
1987	5,69 %	15,98 %	15,37 %
1986	19,06 %	14,64 %	13,81 %
1985	32,24 %	15,15 %	14,29 %
1984	5,96 %	15,77 %	14,82 %
1983	23,13 %	12,48 %	10,62 %
1982	21,22 %	8,67 %	6,60 %
1981	-5,33 %	8,46 %	6,41 %
1980	32,76 %	10,45 %	8,46 %
1979	18,69 %	7,53 %	5,80 %
1978	6,41 %
1977	-7,78 %
1976	24,20 %
1975	38,46 %
1974	-26,95 %
1973	-15,03 %
1972	19,15 %
1971	14,54 %
1970	3,60 %

Lähteet:

S&P 500 Average Return and Historical Performance

See the historical performance of the S&P 500 Index. Learn more about the factors that affect the S&P 500 average return.

www.investopedia.com

How To Calculate Annualized Returns (With an Example) | Indeed.com

Learn how to calculate an annualized return, what an annualized return is, the difference between average return and annualized return as well as see an example of calculating this formula in a real-life setting.

www.indeed.com

 

[maustevoi]

Laitetaan nyt vaikka 40e kuussa, 9.2% historiallisella osaketuotolla 50v ajan niin päästään tällaiseen graafiin. Mut suomalainen voittaa aina ja veikkaus ja silleen.



edit. Jos vielä uskaltais salkun vivuttaa tai käyttää salkkua esim. asuntosijoitusimperiumin(velaksi vuokrakämppiä) takuuna niin alkaa oikeasti vaurastumaan reilusti.

Itseä koskee sama varmaan, kuin monia muitakin "tavissijoittajia" tai sijoittamatta jättäneitä. Eli ei minua kiinnosta, että 50v minulla on vaikka 400 000e, vaan paljon mieluummin ottaisin sen 100 000e tai edes 75 000e keskellä ruuhkavuosia..
Itselle sijoittamisen tarkoitus on puhdas vivutus --> kun jonkin verran olen saanut sijoitettua ja "tuloja" tulee, niin käytän sijoitussalkkua vakuutenaa sijoituslainalle tai ihan puhtaalle oman elämisen lainalle (=okt-talolaina). Tokihan voisin teoriassa ottaa lainaa esim. sijoitusasuntoa vastaan, mutta ite taviksena minun pitää valita ---> hieno "ylikallis" okt, vai että sijoitusasunto + kohtuullinen kämppä missä haaveilee kokoajan paremmasta kämpästä. Molempiin vaan ei millään riitä rahat (=sijoitusasunto + 400k kämppä). Mieluummin vietän sen 5v-7v siinä hienossa kämpässä ja hyväksyn, että en ihan niin rikas olekaan kuin siinä tapauksessa, että olisinkin ostanut sijjoituskämpän ja "sopivan hintaisen" okt:n.
Toki optio on aina olemassa, että se 400k kämppälaina lyhenee ja saa siitä vakuuksia sitten irti sijoittamiseen --> mutta se on vain hypoteettista, ennen arviointia.

Pointti oli siis, että ite ymmärrän ihan hyvin miksi omat kaikki kaverit ei sijoittele. Heillä on hienot okt ja riittävät ajoneuvot/palkkatulot hyvään elämään. Jos siitä jää lainan lyhennysten jälkeen vaikka 400e puhtaana näppiin, niin käyttääkö se sitten vaikkapa ravintolaan/lapsiin/harrastuksiin vaiko laittaa vähän rahaa sijoituksiin... Kummassa sitten isompi hyöty loppujen lopuksi, jos on ruuhkavuodet menossa.. Molempi toki parempi, mutta kyllä sijoittaminen on kaikista rasittavinta just sillä alle 20 000e salkulla - se kun ei ole merkityksellistä "isossa kuvassa" kellekään, mutta tokihan jos malttaa, niin se kasvaa merkittäväksi.

 

[elmo]

Meni vähän ohi että mikä siis on kestämättömällä pohjalla ja mikä lakkaa ennemmin? Ja miten lapsille säästäminen siihen liittyy?

No ku tää sijoittaminen on sellasta rulettia ja pyramidi peliä. Ja nyt täällä meinataan lapsetkin tähän sotkea. Eikö kukaan ajattele lapsia!

 

[finWeazel]

Itseä koskee sama varmaan, kuin monia muitakin "tavissijoittajia" tai sijoittamatta jättäneitä. Eli ei minua kiinnosta, että 50v minulla on vaikka 400 000e, vaan paljon mieluummin ottaisin sen 100 000e tai edes 75 000e keskellä ruuhkavuosia..

Ymmärrän hyvin kolikon molemmat puolet. Monesti säästäväinen sijoittaja ei ymmärrä kuluttajaa eikä kuluttamiseen sijoittava ymmärrä säästäjää. Sellainen joka kuluttaa usein kadehtii ja ei ymmärrä mitä uhrauksia monella rikastuminen on vaatinut. Esimerkiksi paskempi auto, paska asunto/soluasuminen, muuttoa työnperässä jopa suomesta pois, pidempää työpäivää/henkisesti raskaampi työ, henkisesti raskasta ottaa riskiä osakemarkkinoille kun heiluu, sijoittamiseen käytetty aika jne jne. Helpompi uskoa perintöön ja lottovoittoon kuin epämukavuusalueella olemiseen.

 

[stool]

"Riskinä" koko ikänsä säästäväisesti elävällä ja rahansa sijoittavalla on myös se, että raha muodostuu itseisarvoksi eikä sitä osaa lopulta alkaa tuhlata sitten, kun sen aika olisi. FIREttäminen on monella hienona ajatuksena, mutta uskoisin, että lopulta vain harva alkaa oikeasti tehokkaasti syödä eläkkeellä osakesalkkunsa pääomaa ja lopulta ongelmaksi muodostuu se, miten he saisivat omaisuutensa vain siirrettyä jälkipolville mahdollisimman sujuvasti. Unelma miljonäärinä olemisesta on usein paljon hienompaa kuin todellisuus. Varsinkin kun elämän ehtoopuolella ei samanlaisia draivia haaveiden toteuttamiselle enää ole kuin nuorempana.

 

[roystered]

Meni vähän ohi että mikä siis on kestämättömällä pohjalla ja mikä lakkaa ennemmin? Ja miten lapsille säästäminen siihen liittyy?

Talousjärjestelmä. Kaikki päättyy aikanaan veli hyvä. Jos katsot maailmanhistoriaa niin järjestelmiä tulee ja menee. Kokoajan mennään kriisistä toiseen ja tehdään kaikenlaisia kokeellisia ratkaisuja toivotaan toivotaan periaatteella. Talousjärjestelmämme seisoo savijaloilla.

 

[roystered]

No ku tää sijoittaminen on sellasta rulettia ja pyramidi peliä. Ja nyt täällä meinataan lapsetkin tähän sotkea. Eikö kukaan ajattele lapsia!

Katson jotain näistä asioista ymmärtäväni ekonomin koulutuksella.

 

[elmo]

Katson jotain näistä asioista ymmärtäväni ekonomin koulutuksella.

Sitten kuulostaa vielä huolestuttavammalta

Talousjärjestelmä. Kaikki päättyy aikanaan veli hyvä. Jos katsot maailmanhistoriaa niin järjestelmiä tulee ja menee. Kokoajan mennään kriisistä toiseen ja tehdään kaikenlaisia kokeellisia ratkaisuja toivotaan toivotaan periaatteella. Talousjärjestelmämme seisoo savijaloilla.

Jos katsot maailmanhistoriaa niin näin pitkää rauhan aikaa ja taloudellista kukoistusta ei ole ollut koskaan ihmiskunnan aikana. Upseja ja downeja tulee aina, mutta jos nyt alat varautua jotain maailmanloppua varten niin muutatko metsään omavaraiseksi? Hommaat sokeria saunan täyteen? Vai olet pelissä mukana ja nautit sen hedelmistä?

Kyllä mä valtsisin tuon jälkimmäisen. Totta kai kaikkea mahdollista voi tapahtua koska vaan, mutta miksi pienen ihmisen kannattaisi kantaa murhetta jostain mihin ei voi vaikuttaa? Harva täällä on all in korkean riskin tuotteissa. Jos taas lähdetään arpomaan, että SP500 / maailma indeksiin sijoitetut rahat menettää arvonsa eikä enää koskaan nouse niin silloin ollaan kerta luokkaa WW3:sta pahemmassa tilanteessa.

 

[roystered]

"Riskinä" koko ikänsä säästäväisesti elävällä ja rahansa sijoittavalla on myös se, että raha muodostuu itseisarvoksi eikä sitä osaa lopulta alkaa tuhlata sitten, kun sen aika olisi. FIREttäminen on monella hienona ajatuksena, mutta uskoisin, että lopulta vain harva alkaa oikeasti tehokkaasti syödä eläkkeellä osakesalkkunsa pääomaa ja lopulta ongelmaksi muodostuu se, miten he saisivat omaisuutensa vain siirrettyä jälkipolville mahdollisimman sujuvasti. Unelma miljonäärinä olemisesta on usein paljon hienompaa kuin todellisuus. Varsinkin kun elämän ehtoopuolella ei samanlaisia draivia haaveiden toteuttamiselle enää ole kuin nuorempana.

Kuinka monella näistä firettäjistä on perhettä? Ja sit jos tavoitteena on salkku minkä voimin voi istua kotona atk:lla päivät makaronia syöden, niin miksi vaivautua firettämiseen kun saman saavuttaa heti heittäytymällä turvaverkkoihin.

Jälkimmäiseen osaan viestiäsi: itse lähes naureskelin opiskelijoiden hölmöydelle jotka ottivat opintolainaa ja käyttivät sen matkusteluun ja kokemusten hankkimiseen. Pidin järjettömänä. Jälkeenpäin mietin, että olisi pitänyt tehdä samoin. Kun ”nuoruus” on ohi niin et katso enää samalla tavalla maailmaa ja samalla energialla, ei samojen kokemusten saavuttaminen onnistu enää myöhemmin. Oravanpyörässä ei ole enää halua eikä aikaa, on mahdollisesti perhettä ja ties mitä esteitä. Noi kokemukset voi rikastuttaa sun elämää loppuelämän ajan paljon enemmän kuin joku sijoitussalkku joka on numeroita tietokoneen näytöllä.

 

[roystered]

Sitten kuulostaa vielä huolestuttavammalta



Jos katsot maailmanhistoriaa niin näin pitkää rauhan aikaa ja taloudellista kukoistusta ei ole ollut koskaan ihmiskunnan aikana. Upseja ja downeja tulee aina, mutta jos nyt alat varautua jotain maailmanloppua varten niin muutatko metsään omavaraiseksi? Hommaat sokeria saunan täyteen? Vai olet pelissä mukana ja nautit sen hedelmistä?

Kyllä mä valtsisin tuon jälkimmäisen. Totta kai kaikkea mahdollista voi tapahtua koska vaan, mutta miksi pienen ihmisen kannattaisi kantaa murhetta jostain mihin ei voi vaikuttaa? Harva täällä on all in korkean riskin tuotteissa. Jos taas lähdetään arpomaan, että SP500 / maailma indeksiin sijoitetut rahat menettää arvonsa eikä enää koskaan nouse niin silloin ollaan kerta luokkaa WW3:sta pahemmassa tilanteessa.

Lähinnä nyt vaan ärsyttää nykyajan sijoitusmuoti ja se että markkinatalous on ajettu alas ja nyt meillä on rikkaiden harvainvalta. Historiallisesti kun turhan läskin on markkinoilta vienyt romahdukset, joissa on samalla tapahtunut omaisuuden uusjakoa, niin nyt sijoittajien voitot rahoitetaan velkarahalla joka otetaan veronmaksajien nimeen ja rahoitetaan köyhien varoista inflaation muodossa. Kuplaa paisutetaan entisestään, kuinka isoksi sen on mahdollista kasvaa? Kupla on jo niin iso, että sitä ei pystytä enää puhkaisemaan.

Otetaanpa toinen esimerkki kestämättömästä sijoittamisesta: sijoitusasunnot. Nekin tuotot maksetaan veronmaksajien pussista ts. valtion ottamalla velkarahalla asumistukien muodossa. Asumistukijärjestelmää on pidetty kestämättömänä jo vuosia sitten, mutta miten tuota ajetaan alas kun poliitikot ovat itse asuntosijoittajia ja puolueet ovat asuntosijoittajien taskussa. Suomalainen asuntosijoittaminen on tyylipuhdas esimerkki talouden ilmiöstä ”rent seeking”.

 

[roystered]

Voit kyllä tuolla koulutuksellasi pyyhkiä vaikka persettä. Jos sen pohjalta perustelet asiaa sillä että kaikki päättyy aikanaan ja talous seisoo savijaloilla. Perusteet samaa tasoa kuin meemiosakkeissa. Diamond hands to the moon.

Niinhän sillä voikin. Taloustiede kun on melkoista huuhaata.

 

[paksupeksu]

kun jo vastasyntyneille suunnitellaan indeksirahasto-osuuksia

Tossa iässä se nimenomaan kannattaa aloittaa (oli ekonomin koulutusta tai ei), korkoa korolle on hassu juttu.

"
"Jos kaksikymppisenä säästät 2 400 euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan (jonka jälkeen lopetat uusien sijoitusten tekemisen) ja saat säästöillesi keskimääräisen 7 prosentin vuotuisen tuoton, sinulla on 65 ikävuoteen mennessä 356 700 euron eläkebonus.
Jos aloitat säästämisen kolmekymppisenä samoilla ehdoilla kuin yllä, paitsi että jatkat vuosittaisten sijoitusten tekemistä, yhtäjaksoisesti 35 vuoden ajan, aina eläkeikään asti, sinulla on 333 200 euron säästöt. Eli 23 000 euroa vähemmän.

 

[roystered]

Tossa iässä se nimenomaan kannattaa aloittaa (oli ekonomin koulutusta tai ei), korkoa korolle on hassu juttu.

"
"Jos kaksikymppisenä säästät 2 400 euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan (jonka jälkeen lopetat uusien sijoitusten tekemisen) ja saat säästöillesi keskimääräisen 7 prosentin vuotuisen tuoton, sinulla on 65 ikävuoteen mennessä 356 700 euron eläkebonus.
Jos aloitat säästämisen kolmekymppisenä samoilla ehdoilla kuin yllä, paitsi että jatkat vuosittaisten sijoitusten tekemistä, yhtäjaksoisesti 35 vuoden ajan, aina eläkeikään asti, sinulla on 333 200 euron säästöt. Eli 23 000 euroa vähemmän.

Tottakait se kannattaa, mutta se nyt ei ollut pointti vaan se miten talous on saanut kohtuuttomat mittasuhteet elämässä ja yhteiskunnassa, mutta ehkä tää on väärä foorumi tällaiselle keskustelulle, jos käyttäjät ei pysty käsittelemään asioita kuin teknisorientoituneesti.

Ei mulle tartte korkoa korolle ja prosenttilaskua opettaa.

 

[finWeazel]

Jos nyt olisin esim. 20 vuotias niin tekisin olettaman, että hyvinkin voi elää hyväkuntoiseksi 100-vuotiaaksi, jos pitää terveydestänsä huolta. Siinä kun nykyinen 20v on 40vuoden päästä 60v niin lääketiede on mennyt melko harppaukset etiäpäin. Vaikka ottaisi lapsetkin kuvioon mukaan niin korkoa korolle alulle ja miettii, että siinä 50v korvilla olisi viimeistään täysin omavarainen ja voisi tehdä mitä lystää. Osana tuota suunnitelmaa tietenkin hyväpalkkainen työ, lyhytaikainen(10-15v) epämukavuusalueella oleminen(soluasuminen, ei autoa/wanha auto, koulu loppuun, uraputki alulle vaikka vaatisi pitkää päivää jne) ja kuluttamisen rajoittaminen best bang4buck juttuihin eikä esim ke,pe,la baariin+takseihin. Baareissa jos pyörii niin miettii miten sieltä saa eniten irti ilman, että menee rahaa maksimit.

 

[hkultala]

Jos katsot maailmanhistoriaa niin näin pitkää rauhan aikaa ja taloudellista kukoistusta ei ole ollut koskaan ihmiskunnan aikana.

Jospa itse katsoisit maailmanhistoriaa sen sijaan että väität katsovasi maailmanhistoriaa mutta katsot vain länsi-euroopan ja pohjois-amerikan historiaa.

Viimeiset 10 vuotta on arabimaailmassa ollut kaikkea muuta kuin rauhan aikaa.

Afganistan on ollut melko sotatilassa suurimman osan viimeisestä 40 vuodesta.

Afrikassa on sodittu vaikka kuinka paljon.

Ukrainassa ja Georgiassa on myös rähisty.

Persianlahdella on sodittu vaikka kuinka paljon.

Ja maailman valtiot ovat velkaisempia kuin koskaan aiemmin kaikilla järkevillä mittareilla mitattuna.

 

[finWeazel]

Hullua ajatella, että jos nykyinen 20v kolli elää satavuotiaaksi niin se on 80v päässä tulevaisuudessa. 80v menneisyyteen päin katsoessa oltiin toisen maailmansodan parissa ja teknologia melkoisen primitiivistä. 80v tulevaisuuteen niin satavuotiaat voivat olla vielä melko terveitä kiitos geeniterapian, kantasoluhoitojen, hormoneiden jne. Ei ole kovin rohkea arvaus arvata, että 80v päästä silmiä ja ehkä muita ruumiinosia vaihdettaisiin koneversiohin cyberpunk tyylisesti. Kukapa ei haluaisi zoomia ja nähdä pimeässä paremmin.

 

[roystered]

Hullua ajatella, että jos nykyinen 20v kolli elää satavuotiaaksi niin se on 80v päässä tulevaisuudessa. 80v menneisyyteen päin katsoessa oltiin toisen maailmansodan parissa ja teknologia melkoisen primitiivistä.

Eikö teknologinen singulariteetti pitänyt tapahtua 2050 vuoteen mennessä, joten sen jälkeen salkuilla ei pitäisi olla enää juuri merkitystä… Heh.

 

[finWeazel]

Eikö teknologinen singulariteetti pitänyt tapahtua 2050 vuoteen mennessä, joten sen jälkeen salkuilla ei pitäisi olla enää juuri merkitystä… Heh.

Tuskin tapahtuu singulariteetti 2050 mennessä. AGI:sta ollaan todella kaukana. Lääketiede tosin menee vauhdilla eteenpäin. Esim. tän hepun tutkimusryhmän tulokset ovat melko mielenkiintoisia: David A. Sinclair - Wikipedia

 

[elmo]

Jospa itse katsoisit maailmanhistoriaa sen sijaan että väität katsovasi maailmanhistoriaa mutta katsot vain länsi-euroopan ja pohjois-amerikan historiaa.

Viimeiset 10 vuotta on arabimaailmassa ollut kaikkea muuta kuin rauhan aikaa.

Afganistan on ollut melko sotatilassa suurimman osan viimeisestä 40 vuodesta.

Afrikassa on sodittu vaikka kuinka paljon.

Ukrainassa ja Georgiassa on myös rähisty.

Persianlahdella on sodittu vaikka kuinka paljon.

Ja maailman valtiot ovat velkaisempia kuin koskaan aiemmin kaikilla järkevillä mittareilla mitattuna.

Puhuin maailmanhistoriasta en yksittäisistä kähinöistä. Jossain menee aina kurjemmin kuin muilla, mutta koskaan ihmiskunnan historiassa ei ole ollut näin pitkää jaksoa jolloin suurimmalla osalla menee loistavasti.

Kannattaa katsoa tämä ainakin tästä eteenpäin ja muutenkin mielenkiintoista dataa jos katsoo alusta.



Käsittelee pelkästään kuolemia, mutta jos otetaan tieteen saavutukset ja ihmisten elintason nousu tuohon vielä rinnalle niin en oikeasti ymmärrä miten joku voi väittää asiassa edes vastaan?

 

[roystered]

Tuskin tapahtuu singulariteetti 2050 mennessä. AGI:sta ollaan todella kaukana. Lääketiede tosin menee vauhdilla eteenpäin. Esim. tän hepun tutkimusryhmän tulokset ovat melko mielenkiintoisia: David A. Sinclair - Wikipedia

Four polls of AI researchers, conducted in 2012 and 2013 by Nick Bostrom and Vincent C. Müller, suggested a median probability estimate of 50% that artificial general intelligence (AGI) would be developed by 2040–2050.[10][11]

Technological singularity - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

Onkohan 2013 jälkeen tehty uutta kyselyä, tosta on jo aikaa pian vuosikymmen

 

[roystered]

.

 

[kaarlos]

Tottakait se kannattaa, mutta se nyt ei ollut pointti vaan se miten talous on saanut kohtuuttomat mittasuhteet elämässä ja yhteiskunnassa, mutta ehkä tää on väärä foorumi tällaiselle keskustelulle, jos käyttäjät ei pysty käsittelemään asioita kuin teknisorientoituneesti.

Kovin ikävää että kaikki eivät halua elää samalla tavalla. Mikset olisi vaan välittämästä tästä ja antaisi ihmisten elää ja käyttää rahojaan haluamallaan tavalla? Jos itse koet että työnteko maistuu sinne vajaaksi seitsenkymppiseksi asti ja että valtiolta irtoaa jotain eläkettä vielä tuolloin, niin mikäs siinä.

Itse en kyllä ymmärrä mihin hyvätuloiset ihmiset käyttävät rahansa jos merkittävä osa niistä ei mene sjoituksiin.

 

[finWeazel]

.

Oliks sulla keskustelu menossa altterin kautta ja lainasit väärällä tilillä? Noh, jos asia oikeasti kiinnostaa niin klikkaa allaoleva podcast auki ja käytä muutama ilta kuuntelemiseen. Machine Learning Street Talk on tosi jees. Ollaan todella kaukana AGI:sta. Pitäisi tapahtua todella mullistavia asioita, että AGI voisi tapahtua. Tosin ollaan niin kaukana ketjun aiheesta, että mode tulee ja pamputtaa, jos tätä jatkaa.

Tietty, jos uskoo singulariteettiin ja ei sen vuoksi sijoita niin onnea vain sillä tiellä. Ei ole minusta sellaisella valinnalla riskinhallinta ihan kunnossa. Ehkä kannattaisi sijoittaa siihen firmaan, joka keksii AGI:n ja kerätä massia muiden työstä itselle?

 

[roystered]

Oliks sulla keskustelu menossa altterin kautta ja lainasit väärällä tilillä? Noh, jos asia oikeasti kiinnostaa niin klikkaa allaoleva podcast auki ja käytä muutama ilta kuuntelemiseen. Ollaan todella kaukana AGI:sta. Pitäisi tapahtua todella mullistavia asioita, että AGI voisi tapahtua. Tosin ollaan niin kaukana ketjun aiheesta, että mode tulee ja pamputtaa, jos tätä jatkaa.

Tietty, jos uskoo singulariteettiin ja ei sen vuoksi sijoita niin onnea vain sillä tiellä. Ei ole minusta sellaisella valinnalla riskinhallinta ihan kunnossa. Ehkä kannattaisi sijoittaa siihen firmaan, joka keksii AGI:n ja kerätä massia muiden työstä itselle.

Ei, kun vahingossa lainasin omaa viestiä kun piti editoida.

Missään vaiheessa en ole sanonut etten uskoisi sijoituksiin, mutta jossain vaiheessa on unohtunut opetus historia ei ole tae tulevasta.
Samalla monella meni pointti ohi mitä yritin sanoa nykytaloudesta ja enempää en jaksa ratakiskoa kaivaa, joten olkoot .

 

[finWeazel]

Missään vaiheessa en ole sanonut etten uskoisi sijoituksiin, mutta jossain vaiheessa on unohtunut opetus historia ei ole tae tulevasta.
Samalla monella meni pointti ohi mitä yritin sanoa nykytaloudesta ja enempää en jaksa ratakiskoa kaivaa, joten olkoot .

Tuon toivottavasti kaikki ymmärtävät ennen ensimmäisen sijoituksen tekemisestä. Mutta ei tuo minusta tarkoita sitä etteikö nyt voisi sijoittaa. Pitää tehdä pohjatyöt ja sen jälkeenkin seurata markkinaa, uutisia jne. jos ei päivittäin niin viikottain. Jos vahvasti uskoo markkinan laskuun niin shorttaamalla voi tehdä massia. Jos uskoo lisääntyviin sotiin niin joku ne dronet, aseet, ammukset jne. tekee ja sillä sektorilla on voittoa lisää tiedossa.

Sokeasti jos lähtee vain latomaan "historiapohjalta" ilman, että perehtyy ja seuraa niin huonostihan siinä käy hyvin helposti. Toki joku sp500:en on silti melko varma sokea sijoitus, jos lähtee 20-30-40v sijoitusajalla ja aikahajautetusti liikenteeseen. Toki jenkeille voi käydä japanit, mutta en usko ihan niin heikkoihin menoihin. Vaikka menisi huonostikin niin ehkä niistä sijoituksista jää jäljelle enemmän kuin kaljapullojen hylsyistä.

Nyt eletään valtavan omituista aikaa. Covid19 on vaikuttanut isosti teknologiasektoriin, matkustussektoriin ja ihmisten kuluttamiseen. Tilanne varmasti normalisoituu jossain kohtaa ja tekki korjaa alaspäin ja matkustussektori ylöspäin.

 

[Paapaa]

Talousjärjestelmä. Kaikki päättyy aikanaan veli hyvä. Jos katsot maailmanhistoriaa niin järjestelmiä tulee ja menee.

Jaahas. No ei kait sitten muut kuin suolaa varastoimaan ja omaa bunkkeria rakentamaan kun kerran järjestelmä romahtaa. Ja jos ei huomenna, niin ehkä ylihuomenna? Tai sen jälkeen...

 

[zepi]

Ja maailman valtiot ovat velkaisempia kuin koskaan aiemmin kaikilla järkevillä mittareilla mitattuna.

Jos katsotaan ulkoista, ei omalle keskuspankille olevaa velkaa, niin pitääkö tuo paikkansa?

 

[Myocyte]

Myös Aallon kauppakorkeaan pääsy on vaikeaa (josta Oksaharjulla on maisterin paperit), jos ei ole hyviä arvosanoja lukiosta tai pärjää pääsykokeissa. En tosin tunne juuri niitä pääsykokeita, mutta veikkaisin että matikka on pääroolissa.

Matematiikka on sivuroolissa pääsykokeessa ja Oksaharjun perustutkinto on yritysjuridiikasta.

 

[Myocyte]

Niinhän sillä voikin. Taloustiede kun on melkoista huuhaata.

Moderni taloustiede sisältää sen verran monta tutkimusaluetta, että tuollainen väite on aika lavea. Taloustiede kun ei ole pelkkää makroa, vaikka populistisessa keskustelussa ne usein virheellisesti rinnastetaankin toisiinsa. Itse en näe sen olevan mitenkään enemmän huuhaata kuin muutkaan yhteiskuntatieteet.

 

[jarhu]

Nordnet alkoi taas lähettämään spämmiä molempien huoltajien tunnistautumisesta. Eivät vissiin saaneet kesän ongelmaa korjattua.

 

[roystered]

Moderni taloustiede sisältää sen verran monta tutkimusaluetta, että tuollainen väite on aika lavea. Taloustiede kun ei ole pelkkää makroa, vaikka populistisessa keskustelussa ne usein virheellisesti rinnastetaankin toisiinsa. Itse en näe sen olevan mitenkään enemmän huuhaata kuin muutkaan yhteiskuntatieteet.

En minäkään. Mutta kyllä minusta esim. jotkut rahoitusteorian perusprinsiipit on aika hatusta vetäistyjä. Yhteiskuntatieteitä opiskellaan humanistisessa tiedekunnassa eli huuhaata

 

[Myocyte]

En minäkään. Mutta kyllä minusta esim. jotkut rahoitusteorian perusprinsiipit on aika hatusta vetäistyjä. Yhteiskuntatieteitä opiskellaan humanistisessa tiedekunnassa eli huuhaata

Kaikessa mallinnuksessa joudutaan tekemään yksinkertaistuksia, jotta päästään eteenpäin. Esimerkiksi moderni portfolioteoria on aika konsistentti malli ja tarjoaa ihan hyviä pointteja esimerkiksi salkun hajautuksesta tavalliselle pulliaissijoittajallekin. Samoin vastaavia juttuja löydät arbitraasivapaista hinnoittelumalleista ja muista vastaavista. Mitään maagista ylituotot takaavaa strategiaa ne eivät tietenkään tarjoa, mutta niiden etsiminen ei noin ylipäätään edes ole akateemisen taloustieteen tai rahoituksen päämääränä, vaikkakin oppareina noita backtestauksia rahoituksessa tehdäänkin paljon.

Rahoituksenkin tutkimus nykyään on mitä enemmissä määrin empiiristä ja behapuolen juttuja tehdään paljon. Lopun viimein kuitenkin yhteiskuntatieteessä kun mallinnettava perusyksikkö on ihmisolento, niin samankaltaiseen eksaktiuteen luonnontieteiden kanssa ei vain voida päästä.

 

[roystered]

Mitään maagista ylituotot takaavaa strategiaa ne eivät tietenkään tarjoa, mutta niiden etsiminen ei noin ylipäätään edes ole akateemisen taloustieteen tai rahoituksen päämääränä, vaikkakin oppareina noita backtestauksia rahoituksessa tehdäänkin paljon.

Öö ei tietenkään takaa, koska rahoitusteorian mukaan tuotto tulee riskin kompensaationa. Tämä ei pitänyt paikkaansa, koska esim. arvo-anomaliaa ei pystynyt selittämään kasvaneella riskillä. Tähän taloustieteilijöiden selitys oli, että ehkä ne ovat ”jotenkin” riskillisempiä. Sittenhän arvo-anomalia on sekin lentänyt roskikseen, koska ne ovat alisuoriutuneet niin pahasti että osa tämän tyylin sijoittajista on päätynyt lopettamaan itsensä.
Siellä on oletuksia kuten ihmisten rationaalinen käyttäytyminen… Kansantaloustiede on kuuluisa siitä miten taloustiedettä on yritetty ”fysikaalistaa” huonolla menestyksellä ja teoriat ja mallit eivät vaan toimi käytännössä.

Rahoituksenkin tutkimus nykyään on mitä enemmissä määrin empiiristä ja behapuolen juttuja tehdään paljon. Lopun viimein kuitenkin yhteiskuntatieteessä kun mallinnettava perusyksikkö on ihmisolento, niin samankaltaiseen eksaktiuteen luonnontieteiden kanssa ei vain voida päästä.

”An economist is a mixture of 1) a businessman without common sense, 2) a physicist without brain, and 3) a speculator without balls.”

- Taleb

 

[finWeazel]

En lähtis humanistista puolta väheksymään sijoittajan asearsenaalissa. Lähiajan esimerkkeinä meemiosakkeet missä moni on rahansa menettänyt. Samaan kasaan voi myös laittaa kryptoa, kun moni lähtee mukaan perehtymättä(million token). Tietynlainen laumakäyttäytyminen näkyy ja tuntuu ja jopa heiluttaa markkinaa. Disney ja HBO tappavat netflixin meemittely oli pari vuotta sitten massahysteriaa ihan mainstream mediaa myöten.

Löytyy myös esimerkkejä miten on hienot strategiat/ideat paperilla, mutta covid19 syöksyssä myydään(pohjalta) ja ei uskalleta ostaa kun veri virtaa kadulla. Tai ei uskalleta lähteä markkinalle, kun ihan just nyt on markkina romahtamassa. Jonain päivänä toki romahtaa, mutta time in market beats timing market. Monenlaiseen ansaan lankeaa, jos ei omaa mieltänsä vahvista. Minusta hyvällä sijoittajalla on laajasti osaamista sekä ihmismielestä, käyttäytymisestä että sieltä kovemmista tieteistä ja toki myös käytännöstä. Se tuntuu ihan eriltä, kun salkku heiluu isosti oikeassa elämässä eikä simulaatiossa.

Pelkkä numeropuoli on jo niin konealgoritmit ja bigdata vetoista, että saa olla velho, että pärjää isojen talojen koneoppimis+ihminen hybrideille. Silti esim. nordnetin smart sydeemit kaikesta hienoudesta huolimatta epäonnistuivat. Tylsä indeksi/etf tuntuu useimmiten olevan voittaja pitkällä aikajänteellä.

Mä menen pitkälti holdaus, indeksit/etf(hajautus), megatrendit ja momentum sijoittamisen kautta. Meemit, kryptot ja muut pikavoitot jättänyt välistä.

 

[Millennium edition]

Nordnet alkoi taas lähettämään spämmiä molempien huoltajien tunnistautumisesta. Eivät vissiin saaneet kesän ongelmaa korjattua.

Tämän homman selvittäminen unohtunut tyystin. Onko siis niin ettei kyseiseen viestiin tarvi reakoida?

 

[TommiZeliard]

Tämän homman selvittäminen unohtunut tyystin. Onko siis niin ettei kyseiseen viestiin tarvi reakoida?

Kaipa se pitäisi molempien tunnistautua, jos ei halua alaikäisen asiakkuutta irtisanottavan tai rajoitettavan pääsyä tilille:

"
Jos asiakastuntemustiedot ovat puutteelliset, rahanpesulainsäädäntö edellyttää, että Nordnetin on irtisanottava asiakkuutesi (tässä tapauksessa sen alaikäisen, jonka huoltaja olet, asiakkuus) tai rajoitettava pääsyä tilille, jos irtisanominen ei ole mahdollista.

Siksi olemme kiitollisia, jos suoritat tunnistautumisen mahdollisimman pian jollakin yllä kuvatusta neljästä tavasta.

Jos sinulla heräsi kysyttävää, asiakaspalvelumme auttaa.


Ystävällisin terveisin
Nordnet
"


Edit. Tunnistautumistavat:
"Alaikäisen tilinavauksen yhteydessä molemmille huoltajille on luotu profiilit Nordnetiin, jos sitä ei aikaisemmin ole ollut.

Jos molemmat huoltajat ovat hiljattain suorittaneet tunnistautumisen jollakin alla kuvatuista neljästä tavasta, voitte jättää tämän viestin huomiotta. Jos kirjautumisvaiheessa verkkosivut eivät ohjaa sinua vahvaan tunnistautumiseen, koskee tämä viesti toista huoltajaa.

Voit/voitte suorittaa hyväksyttävän tunnistautumisen jollakin seuraavista tavoista:

1.
Kirjaudu henkilökohtaisilla Nordnet-tunnuksillasi verkkopalveluumme ja suorita kirjautumisen yhteydessä avautuvassa ponnahdusikkunassa ohjeistettu tunnistautuminen. Voit tehdä sen käyttäen toisen pankin verkkopankkitunnuksia tai Mobiilivarmennetta.

2.
Jos henkilökohtaiset Nordnet-tunnuksesi ovat unohtuneet, tilaa uudet tästä linkistä. Tilatessasi tunnuksia sinua pyydetään tunnistautumaan toisen pankin verkkopankkitunnuksilla. Tunnistautuminen on osaltasi hoidettu heti tämän vaiheen suoritettuasi. Nordnet-tunnukset saapuvat sinulle postitse, mutta sinun ei siis tarvitse jäädä odottamaan niitä tunnistautumisen suorittamiseksi loppuun.

3.
Jos käytössäsi on Mobiilivarmenne, kirjaudu ulos, kirjaudu uudelleen sisään ja valitse vaihtoehto "Kirjaudu sisään Mobiilivarmenteella."

4.
Jos sinulla ei ole Mobiilivarmennetta eikä toisen pankin verkkopankkitunnuksia käytössä, ole hyvä ja liitä kuva voimassa olevasta henkilötodistuksesta ponnahdusikkunaan, jonka näet kirjauduttuasi palveluumme sisään, tai vastaa tähän viestiin ja liitä kuva vastausviestiisi.

Jotta Nordnet voi täyttää hyvän asiakastuntemuksen* vaatimukset, sinun/teidän tulee tunnistautua mahdollisimman pian, mutta viimeistään 14 päivän kuluessa tämän ilmoituksen lähetyspäivämäärästä.

Jos alaikäisellä on useita huoltajia, jotka ovat saaneet tämän viestin, pyydämme kutakin huoltajaa tunnistautumaan jollakin edellä kuvatuista tavoista. Alaikäisen molemmilla huoltajilla on huoltajien profiilit, vaikka asiakkuutta ei olisikaan.
" @jarhu Toimisiko kohta 1 tai 2?

 

[jarhu]

Tämän homman selvittäminen unohtunut tyystin. Onko siis niin ettei kyseiseen viestiin tarvi reakoida?

Kyselin asiaa asiakaspalvelusta ja viesti oli, että toisen huoltajan vahva tunnistautuminen puuttuu heidän järjestelmiensä mukaan. Tili oli siis avattu, niin että itsellä on Nordnet-tili ja puolisolla ei, joten puoliso oli verkkopankin tunnistautumista käyttäen sähköisesti allekirjoittanut tuon tilinavaus-sopimuksen, mutta se ei ilmeisesti siis täytä vahvan tunnistautumisen vaatimuksia (joku puute NN puolella?). Joutuu nyt avaamaan puolisolle oman Nordnet-tilin, koska toinen vaihto olisi ollut mobiilivarmenne.

 

[olli207]

Kävin katsomassa omien muksujen nordnet tilit ja on kyllä melkosta paskaa tuo noiden touhu. Molempien huoltajien perässä on vihreät pallurat ja lukee: vanhempien valtakirjat, luulis että tuolloin on asiat kunnossa kun tilejä avatessa on pitänyt molempien allekirjoittaa ne hiton lippulaput.

 

[roystered]

Kannattaa siirtää lasten asiointi johonkin oikeaan pankkiin?

 

[itarumaa]

Voihan tuota miettiä näin asiakkaana, että jos menee säätämiseksi, niin etsii jonkin toisen tahon. Nordnet ei ole ainoa paikka, jossa voi osakkeita ostaa.

 

[Myocyte]

Öö ei tietenkään takaa, koska rahoitusteorian mukaan tuotto tulee riskin kompensaationa. Tämä ei pitänyt paikkaansa, koska esim. arvo-anomaliaa ei pystynyt selittämään kasvaneella riskillä. Tähän taloustieteilijöiden selitys oli, että ehkä ne ovat ”jotenkin” riskillisempiä. Sittenhän arvo-anomalia on sekin lentänyt roskikseen, koska ne ovat alisuoriutuneet niin pahasti että osa tämän tyylin sijoittajista on päätynyt lopettamaan itsensä.

Rahoituksessa on jo pitkään tutkittu erilaisia markkinoihin liittyviä anomalioita ja tietynkaltaisia arbitraaseja. Kotimainen (empiirinen) tutkimus tällaisistahan on jo aivan JUFO 3 -luokkaa, muistaakseni. Viestini pointti oli se, että moderni taloustiede ei juuri keskity näihin piensijoittajia usein askarruttaviin asioihin, joista tässäkin triidissä puhutaan, hajautuksesta saatavan ilmaisen lounaan lisäksi (jos luemme rahoituksen taloustieteeseen kuuluvaksi). Kuitenkin esimerkiksi behahommissa todennetut, sijoittamisen psykologisiin aspekteihin liittyvät jutut taasen voivat olla varsin hyödyllisiä siinä mielessä että tiedostaa itse niiden olemassaolon.

Siellä on oletuksia kuten ihmisten rationaalinen käyttäytyminen… Kansantaloustiede on kuuluisa siitä miten taloustiedettä on yritetty ”fysikaalistaa” huonolla menestyksellä ja teoriat ja mallit eivät vaan toimi käytännössä.

Preferenssien rationaalisuus on yhtäältä oletus, jota ei juuri voi falsifioida, mutta toisaalta mitään muuta täydellisyyden ja transitiivisuuden lisäksi ei oikeastaan tarvita perusmallien pyöritykseen. Hommat vain muuttuvat hieman haastavammiksi kun asiat pitää pyöritellä valintakuvausten kautta, jos ei päästä käyttämään teknisesti yksinkertaisempia työkaluja. Jotain joudutaan tuossa ehkä uhraamaan yksinkertaistuksen alttarille, mutta popularisoidut mielipiteet taloustieteen ihmiskuvasta jonain puhtaina laskukoneina eivät pidä paikkaansa. Ekonofysiikka taasen lienee syytä taloustieteestä pitää täysin erillään, sillä ei itse tieteenalan kanssa ole juurikaan tekemistä.

Tietynlainen laumakäyttäytyminen näkyy ja tuntuu ja jopa heiluttaa markkinaa.

Niinkuin esimerkiksi tällaisesta laumakäyttäytymisestä ja sen syistä, ja siitä miten siihen saattavat päätyä sekä rationaaliset että behavioraaliset agentit löytyy informaation taloustieteen puolelta vaikka kuinka monta lappua.

 

[kuoris]

Opendoor Technologies (OPEN), onko täällä jollain näkemystä kyseisestä yrityksestä? Ei muuten kiinnostaisi mutta se on yksi kolmesta osakkeesta joihin Soroksen (menestynyt) rahasto sijoitti jo toistamiseen tänä vuonna.

Kyseessä on jonkinlainen asunnonvälitys as a service mitä nopeasti vilkaisin - yrittänee päästä välittäjien apajille. Eikö Suomessakin ole jokin vastaava?

 

[finWeazel]

Niinkuin esimerkiksi tällaisesta laumakäyttäytymisestä ja sen syistä, ja siitä miten siihen saattavat päätyä sekä rationaaliset että behavioraaliset agentit löytyy informaation taloustieteen puolelta vaikka kuinka monta lappua.

Ihmisen käyttäytyminen on kovin mielenkiintoinen aihe. Spoilerissa olevan luentosarjan kahlasin aikoinaan läpi. Innostuin aiheesta, kun kuuntelin Sapolskyn keskustelun Joe Roganin kanssa. Käyttäytymistä voi miettiä niin monesta eri kulmasta. Piensijoittajana pyrin miettimään asioita konkreettisella ja sovellettavalla tavalla. Puhdas tutkimusjuttu ei niin kiinnosta.

Spoileri

Menee aika syvään päätyyn, kun kahlaa jaksoja eteenpäin.

Megatrendien ja momentumin aukipurkaminen on mielenkiintoinen prosessi. Viime aikoina olen miettinyt covid19 virusta megatrendien ja momentumin kautta. Virus on ehkä muuttanut pysyvästi ihmisten käyttäytymistä. Toisaalta kuplaa on puhkottu ja puhallettu uusiin paikkoihin. Tuohon päälle vielä jenkkien avustuspaketit ja muu rahanpainaminen. Hyvesignalointi/itseajavat autot/... jne myös voivat hämmentää soppaa. Eletään jännittävää aikaa, voi miettiä sijoittamista tässä hetkessä niin monen eri linssin läpi.

 

[xylitoli]

"Riskinä" koko ikänsä säästäväisesti elävällä ja rahansa sijoittavalla on myös se, että raha muodostuu itseisarvoksi eikä sitä osaa lopulta alkaa tuhlata sitten, kun sen aika olisi. FIREttäminen on monella hienona ajatuksena, mutta uskoisin, että lopulta vain harva alkaa oikeasti tehokkaasti syödä eläkkeellä osakesalkkunsa pääomaa ja lopulta ongelmaksi muodostuu se, miten he saisivat omaisuutensa vain siirrettyä jälkipolville mahdollisimman sujuvasti. Unelma miljonäärinä olemisesta on usein paljon hienompaa kuin todellisuus. Varsinkin kun elämän ehtoopuolella ei samanlaisia draivia haaveiden toteuttamiselle enää ole kuin nuorempana.

Tässä on vinha perä.

Itselleni turhanpäiväiseen ja jonninjoutavaan tuhlaaminen aiheuttaa vähintäänkin henkistä pahoinvointia etenkin jos tiedän että toisaalla sama maksaa puolet ja tuotantokustannukset ovat sadasosa hintapyynnöstä, joten rahaa on väkisinkin kertynyt ja sijoituksien kautta moninkertaistunut.

Nyt tietysti - ettei synny mitään vääriä mielikuvia jostain makarooneilla elämisestä (sillä ei muutenkaan montaa euroa säästäisi) - yhdessä autoistani on V8 bensakone (tämä ei tietenkään ole turhanpäiväistä), Pari asuntoa aasiassa, pari euroopassa, parikymmentä räätälin tekemää pukua kaapissa (ja en käytä pukuja). Nämä ja kaikki muukin on kuitenkin järjestelty niin ettei niistä synny merkittäviä kuluja, isoin yksittäinen kulu vuositasolla taitaa olla yhtiövastike Hesan asunnosta, jota en edes oikeasti tarvitse. Eläkeikään on vielä pari vuosikymmentä.

Pointti on siis siinä että jotenkin alitajuisesti on aina valikoimassa järjestelyä, jossa rahalle saa eniten vastiketta, tai että minulle maksetaan sen sijaan että itse maksaisin. Eli raha itsessään ei ole itseisarvo, vaan se että sillä saa maksimaalisesti vastiketta. Tämä haittaa kummasti tuhlaamisessa ja on oikeasti aika hankala keksiä mihin rahojaan käyttäisi (vs. kuluttaisi), mitä ei jo omistaisi ja mitä ei olisi jo ehtinyt tehdä.
Varallisuuden puolesta voisin siis tehdä kaikenlaista mitä tavallisesti ruuhkavuosista selviytymässä oleva ehkä ei, mutta en saisi yhtään mitään fiilistä yhden tai useamman Ferrarin ostamisesta käteisellä. Avaruudessa käynti olisi ihan kiva, mutta nykyisellä minuutti hinnalla en harkitsisi. Miltei aina rahojen käytössä valinta päätyy sijoittamiseen tuhlaamisen sijaan.
Eli kun varallisuutta, kokemuksia ympäri maailmaa ja kaikenlaista sälää on ehtinyt kertyä, niin alkaa olla vaikeuksia keksiä rahalle käyttöä jonka kokisi järkeväksi, jolloin lopputulema on helposti juuri tuo mitä yllä lainauksessa, mutta ei siis välttämättä varsinaisesti säästävisyyden eli "köyhäilyn" kautta, vaan yksinkertaisesti sen että sijoitusvarallisuuden kasvu ja tuotot ylittää oman maun mukaisen leveästi elämisen kulut, ja pokka ei kestä totaalista överiksi vetämistä vain siksi että voisi. Ulkomailla asumisessa on myös se bonus että ei tarvitse ostaa kylän hienointa asuntoa tai autoa vain näyttääkseen, kun ei kerran kuitenkaan varsinaisesti tunne täällä ketään jolle tarvitsisi näyttää.

Nykyinen vapaaherrana oleminen ja itse kerrytettyjen sijoituksien kasvattaminen ei poikkea käytännössä oikeastaan yhtään siitä ajasta kun tuli vielä tehtyä palkkatöitä. Yhtälailla tähänkin kuluu aikaa ja tämäkin on hoidettava kunnolla tai sijoitetusomaisuus haihtuu kasvamisen sijasta. Ja ei kiinnosta palkkatyöhön palaaminen, se ei enää yksinkertaisesti ole yhtä palkitsevaa.

 

[hodoor]

Tässä on vinha perä.

Itselleni turhanpäiväiseen ja jonninjoutavaan tuhlaaminen aiheuttaa vähintäänkin henkistä pahoinvointia etenkin jos tiedän että toisaalla sama maksaa puolet ja tuotantokustannukset ovat sadasosa hintapyynnöstä, joten rahaa on väkisinkin kertynyt ja sijoituksien kautta moninkertaistunut.

Nyt tietysti - ettei synny mitään vääriä mielikuvia jostain makarooneilla elämisestä (sillä ei muutenkaan montaa euroa säästäisi) - yhdessä autoistani on V8 bensakone (tämä ei tietenkään ole turhanpäiväistä), Pari asuntoa aasiassa, pari euroopassa, parikymmentä räätälin tekemää pukua kaapissa (ja en käytä pukuja). Nämä ja kaikki muukin on kuitenkin järjestelty niin ettei niistä synny merkittäviä kuluja, isoin yksittäinen kulu vuositasolla taitaa olla yhtiövastike Hesan asunnosta, jota en edes oikeasti tarvitse. Eläkeikään on vielä pari vuosikymmentä.

Pointti on siis siinä että jotenkin alitajuisesti on aina valikoimassa järjestelyä, jossa rahalle saa eniten vastiketta, tai että minulle maksetaan sen sijaan että itse maksaisin. Eli raha itsessään ei ole itseisarvo, vaan se että sillä saa maksimaalisesti vastiketta. Tämä haittaa kummasti tuhlaamisessa ja on oikeasti aika hankala keksiä mihin rahojaan käyttäisi (vs. kuluttaisi), mitä ei jo omistaisi ja mitä ei olisi jo ehtinyt tehdä.
Varallisuuden puolesta voisin siis tehdä kaikenlaista mitä tavallisesti ruuhkavuosista selviytymässä oleva ehkä ei, mutta en saisi yhtään mitään fiilistä yhden tai useamman Ferrarin ostamisesta käteisellä. Avaruudessa käynti olisi ihan kiva, mutta nykyisellä minuutti hinnalla en harkitsisi. Miltei aina rahojen käytössä valinta päätyy sijoittamiseen tuhlaamisen sijaan.
Eli kun varallisuutta, kokemuksia ympäri maailmaa ja kaikenlaista sälää on ehtinyt kertyä, niin alkaa olla vaikeuksia keksiä rahalle käyttöä jonka kokisi järkeväksi, jolloin lopputulema on helposti juuri tuo mitä yllä lainauksessa, mutta ei siis välttämättä varsinaisesti säästävisyyden eli "köyhäilyn" kautta, vaan yksinkertaisesti sen että sijoitusvarallisuuden kasvu ja tuotot ylittää oman maun mukaisen leveästi elämisen kulut, ja pokka ei kestä totaalista överiksi vetämistä vain siksi että voisi. Ulkomailla asumisessa on myös se bonus että ei tarvitse ostaa kylän hienointa asuntoa tai autoa vain näyttääkseen, kun ei kerran kuitenkaan varsinaisesti tunne täällä ketään jolle tarvitsisi näyttää.

Nykyinen vapaaherrana oleminen ja itse kerrytettyjen sijoituksien kasvattaminen ei poikkea käytännössä oikeastaan yhtään siitä ajasta kun tuli vielä tehtyä palkkatöitä. Yhtälailla tähänkin kuluu aikaa ja tämäkin on hoidettava kunnolla tai sijoitetusomaisuus haihtuu kasvamisen sijasta. Ja ei kiinnosta palkkatyöhön palaaminen, se ei enää yksinkertaisesti ole yhtä palkitsevaa.

Jos nyt ymmärsin oikein, että ei oikein tahdo keksiä rahoillensa käyttöä tai tuntuu, että ei niitä kaikkia välttämättä itse tarvitse, joko nyt tai myöhemmin (tässä varmaan hyvä huomioida myös ikä ja elämäntilanne yms.). Tuossa kohtaahan voisi ajatella soveltavan joidenkin eri suursijoittajienkin tai miljonäärien ja miljardöörien käyttämiä toimia ja toteuttamia suunitelmia:
-lahjoitetaan lapsille jotain kautta osa (jos niitä ylipäänsä on tai lahjoitetaan vaikkapa muutoin läheiselle henkilölle tai läheiselle sukulaiselle)
-annetaan jonkun suuruinen osa itselle tärkeään yleishyödylliseen kohteeseen tai vapaaehtoistoimintaan tms. esim. tutkimus, tiede, taide tai joku hyväntekeväisyyskohde, vaikkapa kriisiapu kotimaassa, humanitaarinen apu ulkomailla tai luonnonsuojelu
-perustetaan itse jokin yleishyödyllinen- tai vapaaehtoissäätiö, seura tms., panostetaan itselle tärkeään yhteisöön tai asiaan
-sijoittaa itselle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita toteuttaviin yrityksiin ja sijoituskohteisiin (tässä tietysti myös voitonhakuisuus huomioituna varmasti?)
-yrityksen perustaminen ja hallinnointi?
-makuuttaa tilillä tai pitää kiinni sijoituksissa odottaen parempaa hetkeä toteuttaa edellä mainittua tai jotain muuta käyttöä rahoillensa

 

[mailman]

Ihan vain omia hajanaisia kommentteja...

-lahjoitetaan lapsille jotain kautta osa (jos niitä ylipäänsä on tai lahjoitetaan vaikkapa muutoin läheiselle henkilölle tai läheiselle sukulaiselle)

Tässä vain verottaja tulee aina väliin, ja ainakin itselle melkoinen punainen vaate on maksaa (ok, lahjan saaja ne maksaa) veroja tuplasti.
Se veroton 4999e/3v ei hirveästi omaisuutta syö. Ellei nyt ole mukuloita/lahjansaajia oikeasti monta.

-yrityksen perustaminen ja hallinnointi?

Mutta kun se pelkkä perustaminen ja hallinnointi ei oikein tarkoita vielä mitään. Suuntaan taikka toiseen.
Pitäisihän sillä yrityksellä jotain tehdäkin? Ja ainakin osakeyhtiön ensisijainen tarkoitushan on alkaa tuottaa rahaa osakkeenomistajille. Vaatii tämäkin vaihtoehto aikaa ja vaivaa aikasta paljon.
Tosin miksikäs ei, jos itse tästä vaihtoehdosta innostuu.

-makuuttaa tilillä tai pitää kiinni sijoituksissa odottaen parempaa hetkeä toteuttaa edellä mainittua tai jotain muuta käyttöä rahoillensa

Tällä hetkellä en kyllä tilillä hirveästi makuuttaisi, siitä ilostahan nyt jo maksellaan pankeille.
Itse valitsin sijoitukset. Se vaihtuu käteiseksi tarvittaessa hyvinkin nopsaan. Esim. asuntosijoittaminen ei kiinnosta pätkääkään.

 

[xylitoli]

Jos nyt ymmärsin oikein, että ei oikein tahdo keksiä rahoillensa käyttöä tai tuntuu, että ei niitä kaikkia välttämättä itse tarvitse, joko nyt tai myöhemmin (tässä varmaan hyvä huomioida myös ikä ja elämäntilanne yms.).

Tuossa elämäntilanteessa onkin juuri eräs tärkeä pointti - kun elinikää on vielä mahdollisesti jäljellä 50V niin vielä ei voi tietää kuinka paljon loppujen lopuksi on tarvitsemassa.

Aikuiset lapset, molemmilla hyvä tulotaso, kaikki elämän isot hankinnat heillä jo tehtyinä ja lainoja ei ole. Heille lahjoitaminen olisi tässä vaiheessa haasteellista - toinen tuhlaisi heti kaiken latteen ja käsilaukkuihin ja toinen laittaisi tilille makaamaan tai ostaisi vaivihkaa autoonsa suuremman ilokaasusarjan - tuo ero lahjana saadun rahan käyttöön aiheuttaisi heillä keskenään kateutta ja syyttelyä. Käsilaukkujen keräilijän pyörittämään yritykseen voisi tietysti sijoittaa, mutta se ei varinaisesti skaalautuisi suuremmaksi lisärahalla, ja toisekseen yritys saisi lainarahaa niin matalammalla korolla, että siihen ei kannata tunkea omia rahojaan.

Säätiöt ja vastaavat ovat tietysti hyviä ajatuksena, mutta eivät tunnu vielä ajankohtaisilta, ja toisekseen sellaiselle pitäisi keksiä oikeasti hyvä idea (mahdollisesti jokin joka laskisi väestönkasvua ja/tai luonnonvarojen kulutusta). Pahimmoilleen tavanomainen hyväntekeväisyys lievittää akuutia ongelmaa, ja seuraavaksi huomataan ongelman kasvaneen eksponentiaalisesti väestönkasvun myötä. Maailmahan on täynnä rahaa ja ruokaa tai mitä ikinä, ja tunnetuista syistä johtuen niitä ei ole kaikille yhtä helposti saatavilla. Rahan antaminen jollekulle jolla sitä ei ole tarpeeksi, nurinkurisesti aiheuttaisi sen että joku minua rikkaampi rikastuisi entisestään sekä sen että ympäristön kuormitus pahentuisi lisääntyneen kulutuksen & tuotannon vuoksi.

Pointtini ei kuitenkaan varsinaisesti ollut se ettenkö keksisi tapoja kuluttaa rahaa, vaan se että suurin osa asioista mihin kuluttaa on jo tehty tai tuntuvat tarpeettomilta ja vähemmän järkeviltä kuin sijoittaminen osakkeisiin ja vastaaviin.

 

[dropadrop]

Kauhea ongelma kun ei tarvitse asioita ollakseen onnellinen…

 

[xylitoli]

Kauhea ongelma kun ei tarvitse asioita ollakseen onnellinen…

Eikö! Ja siis kun on jo ne asiat millä tulee onnelliseksi ja jos hankkii niitä lisää, niin se ei varsinaisesti näy saldossa.

Ettei tästä kuitenkaan käynnistyisi erillistä haaraa niin lähtötilanne edellisille kommenteilleni oli omakohtaisesta lähtökohdasta support Stoolin väittämän tälle osalle: ""Riskinä" ... on myös se, että raha muodostuu itseisarvoksi eikä sitä osaa lopulta alkaa tuhlata sitten, kun sen aika olisi. "

Haaste ei siis ole pelkkä tuhlaaminen (joka ei ole siis mulle "se" juttu, tuhlaamalla en saa mitään kiksejä), vaan ylipäätään ajoittaminen. Milloin on se hetki, että lopunkin järkevyyden rahan käyttämisessä voisi heittää romukoppaan? Ja koska sitä on perhanan vaikea ennakkoon arvata, niin lopputulos on todennäköisesti että jäivät pääosin kuluttamatta ja olivat kiinni sijoituksissa. Siis silloin joskus vuosikymmenien päästä kun se aika tulee että ollessaan jossain saattohoidossa tietäisi varmasti.

Edit: Ja tarkemmin ajateltuna edes se ei ole ongelma että jotain jäisi käyttämättä kun lähtö tulee. Yritän tässä siis kuvata näkökulmaa elämäntilanteeseeni, jossa raha on muuttunut merkityksettömäksi numerosarjaksi näytöllä, ja aivot sanovat ettei sille ole varsinaisesti jäljellä mitään muuta järkevää käyttöä kuin sijoittaminen - päivittäisen runsaan peruskulutuksen ollessa pyöristysvirhe kyseiseen numerosarjaan nähden. Mitä hyödyttäisi ostaa vielä neljäs auto, kun voin ajaa vain yhdellä kerrallaan. Tai viides asunto kun yksi nykyisistä on vain pari päivää vuodessa käytössä. Tai myydä niitä, jolloin merkityksetön numerosarja näytöllä kasvaisi.

 

[tuoppi´]

Se, että on varaa johonkin, on lähes yhtä tyydyttävää kuin kyseisen asian ostaminen. Ja tuossa vaiheessa voi tajuta, että ei oikeastaan haluakkaan kyseistä asiaa.