Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Mikkos]

Alussa ei tosiaan uskallus oli vähän haparoivaa. Nyt ku sisäänlaitettavat summat ei juuri salkkua heilauta, niin tulee jo se olo, että "onko tätä järkeä edes tuonne laittaa".

Itse vielä pienemmillä tuloilla muistan kun sinne pisti pikkusummia että mikä helvetin järki tunkee pari sataa että saa osinkoja 3e. Se vaan vaatii oman ajattelunsa että tajuaa että kun sen osakkeen ostaa niin sulla on arvopapereita. Yleensä kun on tottunut siihen että kun tililtä lähtee 200e eikä saa "mitään" vastineeksi niin alkuun se hirvitti. Mutta pikkuhiljaa kun alkaa tajuamaan että se raha tekee siellä lisää rahaa ja sen käytännössä saa muutettua rahaksi koska haluaa niin ei se "periaatteessa" ole säästötiliä kummallisempi.
Itse olen vuosien mittaan järjestellyt niin että pienestä palkasta pihistellään sieltä täältä, excelöidää kaikki, budjetoidaan kaikki ja pidetään vähän isompaa veroprosenttia ja eletään niin että pärjää vaikka osa kk tuloista ohjautuu säästöön osakkeita varten. Esim. lomarahat, palvelusvuosilisät ja veronpalautukset voi sitten laittaa isompina könttinä papereihin. Minusta mielekkäämpää kuin se muutamalla kympillä kuukausittain osto.

Ja sitä pitää myös osat "eristää" arvopaperirahat muista rahoista. Esim mä siirrän aina edellämainitut rahat osaketilille heti kun mahdollista ja asennoidun siihen että ne rahat pyörii sitten siellä tilillä ja niillä ostetaan ja myydään osakkeita. Kyllä se aikansa ottaa mutta kyllä siihen lopulta tottuu.

Muutama vuosi sitten en olis voinu kuvitellakkaan että ostan vaikka 500e jotain kun se on summana niin suuri mun tuloilla, mutta sitten kun miettii että se on tekemässä rahaa sen sijaan että tuhlais tai panis säästöön niin kyllä siihen tottuu.

 

[OD.]

Tää on kyllä hieno suoritus. Itseäni tosin yllätti, että osinkoja tulee noinkin "vähän" verrattuna salkun kokoon. Eli reilun miltsin salkulla ei vielä pääse pelkillä osingoilla elelemään.

Tosin näissä salkuissa lienee iso osa rahastoja/ETF arvonnousun ja osinkojen määrästä päätellen?

Pelkän osinkosalkun pitäminen olisi nykyaikana "sulaa hulluutta", koska kasvuosakkeiden tuotto on paljon suurempi. Ehkä tän pandemian jälkimainingeissa osinkoa maksavat arvo-osakkeet noustavat taas arvoaan, mutta nähtäväksi jää. Salkussani on 40 kilolla osinkoa maksavia arvo-osakkeita kuten Sampo, Fortum, Wärtsilä, Shell, BP, ym. ja niiden tuotot jäävät tällä hetkellä indekseillekin, mutta onpahan hajautettu. Osingoissa on se hyvä, että saa oikeaa rahaa, eikä jää pelkän arvonnousun varaan. Se kun voi sulaa yllättäen.

 

[Mooses]

Pelkän osinkosalkun pitäminen olisi nykyaikana "sulaa hulluutta", koska kasvuosakkeiden tuotto on paljon suurempi. Ehkä tän pandemian jälkimainingeissa osinkoa maksavat arvo-osakkeet noustavat taas arvoaan, mutta nähtäväksi jää. Salkussani on 40 kilolla osinkoa maksavia arvo-osakkeita kuten Sampo, Fortum, Wärtsilä, Shell, BP, ym. ja niiden tuotot jäävät tällä hetkellä indekseillekin, mutta onpahan hajautettu. Osingoissa on se hyvä, että saa oikeaa rahaa, eikä jää pelkän arvonnousun varaan. Se kun voi sulaa yllättäen.

No riippuu milloin ostaa. Viime keväänä kun osti noita mainittuja, niin ihan mukava pääoman kasvu ja osinkoprosentti ostohintaan nähden. Hyvistä paikoista noita osingonmaksajia kannattaa ostaa, niin jää se verovelka sinne tekemään vielä töitä.

 

[dropadrop]

No jos julkista keskustelua on yhtää uskominen nii mulla on Suomen paskin palkka t. sairaanhoitaja(oma mielipide on toki muuta).

Ettet sekoita palkkaa ja tuloja? Tunnen monia sairaanhoitajia, ja osalla tulot ovat kohtuulliset johtuen yö / viikonloppukorvauksista jne. On myös paljon hoitajia joilla ei ole mitään mahdollisuutta noihin lisiin.

Useimmissa ammateissa keskitytään puhumaan palkasta. Sairaanhoitajat ovat jotenkin poikkeus ja uutiset painottuvat enemmän puhumaan tuloista. Ulkopuolisena se vaikuttaa vähän tarkoituksenhakuiselta (no en ole ihan ulkopuolinen, vaan vaimo on hammashoitajana jolla ei lisiä ole, minä IT-alalla 3x isommalla liksalla).

Omalla kohalla kyse ei oo niinkään tuloista ku pienistä menoista.

Eiköhän tuo päde kaikkiin. Esim. Helsingin keskustassa viihtyvällä juristilla on paljon vaikeampi säästää kuin samoille tuloille pääsevä Jyväskylän lääkäri.

 

[Mooses]

Perustuuko REITtien riski (eli mahdollisuus arvon alenemiseen) siis siihen, että kiinteistöjen hinnat voi laskea, vai onko siellä jotain monimutkaisempaakin taustalla jota en ymmärrä? Millainen korrelaatio REITtien hinnoilla ja koroilla yleensä on, vai onko minkäänlaista?

Fyysisten reittien riski liityy tuohon, mutta ainakin myös vuokrausasteeseen ja rahamarkkinaan eli lainan hintaan, kun pitää uusia lainoja. Suuri osa reittejä on paperireittejä eli ei omista kiinteistöjä vaan kiinteistölainoja. Tällöin rahamarkkina ja lainamarkkina korostuu vielä. Nuohan viime keväänä kärsi merkittävästi ja osa joutui pakkolunastuksiin, kun tuli margin callia vastaava tilanne lainojen arvon syöksyessä noidankehässä.

 

[OD.]

No riippuu milloin ostaa. Viime keväänä kun osti noita mainittuja, niin ihan mukava pääoman kasvu ja osinkoprosentti ostohintaan nähden. Hyvistä paikoista noita osingonmaksajia kannattaa ostaa, niin jää se verovelka sinne tekemään vielä töitä.

Niin no, jos halvalla saa niin se on ihan sama mitä ostaa. Aika harvoin on tilannetta, jossa hyviä firmoja saa alihintaan. Onhan noita ainakin näennäisesti vieläkin alessa, esim. Sampo. Nordean eilisen analyysin mukaan osakkeen käypä arvo on 43e ja maksavat ihan ok osinkoa. Osakekurssi pyörii 30 - 35 e välissä, luulisi olevan no-brainer? Silti esim. QTta ostamalla olisi samassa ajassa tehnyt paaljon enemmän fyffeä vaikka sen arvostuskertoimet huimaavat päätä.

 

[KuunoKaakkuri]

Silti esim. QTta ostamalla olisi samassa ajassa tehnyt paaljon enemmän fyffeä vaikka sen arvostuskertoimet huimaavat päätä.

Ja QT:n sijaan ostamalla Teslaa olisi tehnyt vieläkin enemmän fyffeä.

 

[Cumbo]

Niin no, jos halvalla saa niin se on ihan sama mitä ostaa. Aika harvoin on tilannetta, jossa hyviä firmoja saa alihintaan. Onhan noita ainakin näennäisesti vieläkin alessa, esim. Sampo. Nordean eilisen analyysin mukaan osakkeen käypä arvo on 43e ja maksavat ihan ok osinkoa. Osakekurssi pyörii 30 - 35 e välissä, luulisi olevan no-brainer? Silti esim. QTta ostamalla olisi samassa ajassa tehnyt paaljon enemmän fyffeä vaikka sen arvostuskertoimet huimaavat päätä.

Analyytikoiden juttuja lukiessa kannattaa muistaa, että nämä ovat myyntipuolen analyytikoita ja he (pankki) tekevät rahaa sillä, että asiakkaat käyvät kauppaa. Itse aikoinaan monta vuotta seurasin Dansken analyysejä tietyistä yhtiöistä ja jonkun kaupankin tein sen perusteella. Huomasi, että tavoitehinta oli usein pitkäänkin selkeästi korkeammalla kuin nykyinen hinta ja sitten jossain vaiheessa niitä korjailtiin alaspäin, kun osake ei sieltä noussutkaan - tai sitten tuli negatiivisia uutisia ja osakkeen hinta laski.

Olisi mahtavaa, jos joku pitäisi sivustoa, johon kerättäisiin pankkien ja ihan nimeltä analyytikoiden osta- ja myyntisuositukset (edellyttäisi, että olisivat antaneet jonkinlaisen aikahorisontin tavoitehinnalle tyyliin "mitä ostaisit nyt 5 vuoden salkkuun"). Sitten pidettäisiin rankingiä parhaista ja huonoimmista analyytikoista. Nythän noita osumisia ei kysele kukaan ja siellä voi sanoa mitä vaan.

Vähän sama homma kun pankit mainostavat Morningstarissa viisi tähteä saaneita huippurahastojaan ja sitten niitä huonompi kaikessa hiljaisuudessa sulautetaan toisiin rahastoihin, kun eivät pärjääkään. Uusia perustetaan tilalle ja jos rahasto pärjää, niin sitä sitten on helppo myydä viidellä tähdellä asiakkaalle.

 

[Takaisku]

Pelkän osinkosalkun pitäminen olisi nykyaikana "sulaa hulluutta", koska kasvuosakkeiden tuotto on paljon suurempi. Ehkä tän pandemian jälkimainingeissa osinkoa maksavat arvo-osakkeet noustavat taas arvoaan, mutta nähtäväksi jää. Salkussani on 40 kilolla osinkoa maksavia arvo-osakkeita kuten Sampo, Fortum, Wärtsilä, Shell, BP, ym. ja niiden tuotot jäävät tällä hetkellä indekseillekin, mutta onpahan hajautettu. Osingoissa on se hyvä, että saa oikeaa rahaa, eikä jää pelkän arvonnousun varaan. Se kun voi sulaa yllättäen.

Aika kova väite. Samalla logiikalla muiden osakkeiden kuin Teslan omistaminen on sulaa hulluutta koska Tesla nousee eniten. Tai siis on noussut, mikä ei takaa tulevaisuuden tuottoja.
Osinkosalkku voi olla hyvä vaihtoehto jos on esimerkiksi tarkoitus elää osinkotuloilla. Ei tarvitse murehtia osakkeiden myyntien ajoituksia jos ei myy koskaan.
Omassa salkussani Fortum on +25%, Sampo +13%, Wärtsilä +21%. Osingot huomioiden sanoisin että ne ovat olleet erinomaisia sijoituksia toistaiseksi. Minulle riittää jo 7% vuosituotto. Sen sijaan Shell ja BP jäisivät kyllä omaan salkkuun ostamatta.

Toki Qt löytyy myös

 

[Cumbo]

Osinkosalkkua rakentaessa kannattaa muistaa, että verottaja pääsee aina väliin eikä korkoa korolle -efektiä synny osingoille. Jos rahaa ei tarvi, niin ei kannata ostaa osinkoa ulosjakavia papereita. Ja sekin kannattaa muistaa, että osinkoja voi itsekin "tehdä" myymällä arvopapereita ja tällöin voi ottaa juuri sen rahamäärän, mitä tarvii.

En ylipäätään ymmärrä, miksi nuoret/nuorehkot töissä käyvät ihmiset rakentavat osinkosalkkuja elleivät paperit ole osakesäästötilillä, vakuutuskuoressa tms.

 

[Andan]

Osinkosalkkua rakentaessa kannattaa muistaa, että verottaja pääsee aina väliin eikä korkoa korolle -efektiä synny osingoille. Jos rahaa ei tarvi, niin ei kannata ostaa osinkoa ulosjakavia papereita. Ja sekin kannattaa muistaa, että osinkoja voi itsekin "tehdä" myymällä arvopapereita ja tällöin voi ottaa juuri sen rahamäärän, mitä tarvii.

En ylipäätään ymmärrä, miksi nuoret/nuorehkot töissä käyvät ihmiset rakentavat osinkosalkkuja elleivät paperit ole osakesäästötilillä, vakuutuskuoressa tms.

Kyllähän sitä korkoa korolle -efektiä syntyy, vaikka verottaja tuleekin väliin edellyttäen, että käteentulevat osingot sijoittaa uudelleen. Plus rahat voi sitten sijoittaa vaikka johonkin muuhun kuin maksajaan halutessaan. Lisäksi jos rajaa osinkoa maksavat firmat pois sijoituksistaan kokonaan, niin aika vähiin jää yritykset lukuunottamatta lähinnä sellaisia, jotka eivät pysty osinkoja maksamaan ts. eivät tee tulosta. Tietty poikkeuksiakin on.

Osakesäästötilissä ja vakuutuskuoressa ovat omat ongelmansa, osakesäästötili esim. ei hyvitä ulkomaisia lähdeveroja osingoille, nostetuista voitoista maksetaan enemmän veroa kuin osingoista ja vakuutuskuoresta joutuu maksamaan vakuutusyhtiölle. Todennäköisesti vakuutuskuoreen ei nuorella työssäkävijällä ole varaa ts. kulut ovat liian suuret suhteessa pienen pääoman tuottoihin.

ETF:iin voi tietty laittaa ilman ongelmia pieniäkin summia, mutta siinä sitten ei voi sijoittaa suoraan haluamaansa osakkeeseen, jos sitä nimenomaan haluaa tehdä.

Ei tämä hirveän mustavalkoista ole Itse sijoitan vähän kaikkiin.

Edit: Pienenä selvennyksenä vielä: Kaikki ostamani ETF:t on kyllä accumulating, ja ostaisin kyllä osakkeenikin sellaisina versioina, jos olisi mahdollista. En kuitenkaan jätä mielestäni hyviä osakkeita ostamatta, vaikka maksavatkin osinkoja

 

[OD.]

Aika kova väite. Samalla logiikalla muiden osakkeiden kuin Teslan omistaminen on sulaa hulluutta koska Tesla nousee eniten. Tai siis on noussut, mikä ei takaa tulevaisuuden tuottoja.
Osinkosalkku voi olla hyvä vaihtoehto jos on esimerkiksi tarkoitus elää osinkotuloilla. Ei tarvitse murehtia osakkeiden myyntien ajoituksia jos ei myy koskaan.
Omassa salkussani Fortum on +25%, Sampo +13%, Wärtsilä +21%. Osingot huomioiden sanoisin että ne ovat olleet erinomaisia sijoituksia toistaiseksi. Minulle riittää jo 7% vuosituotto. Sen sijaan Shell ja BP jäisivät kyllä omaan salkkuun ostamatta.

Toki Qt löytyy myös

Osinkosalkku voi olla hyvä, jos on eläkkeellä ja tarvitsee jatkuvaa tasaista kassavirtaa tai sitten on vaan niin .... iso salkku, ettei ole niin justisa ja haluaa elää osingoilla. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta viimeiset 12 vuotta kasvuosakkeet ovat tuottaneet huomattavan paljon paremmin kuin arvo/osinko-osakkeet. Lisäksi osingoista joutuu maksamaan veroa (pl. osti johon ei kovin isoa salkkua saa kerättyä), jotka syövät tuotosta aika ison siivun. Yksinkertaistettuna asiaa voit tarkastella vaikka voitot uudelleensijoittavan ja jakavan rahaston välillä. Kumman arvo kasvaa enemmän pitkällä aikavälillä? Jos olisit vasta aloittamassa sijoittamista, niin kumman valitsisit? Uudelleensijoittavan vai osinkoa jakavan?

En tiedä miksi viisastelet Teslalla? En cherry pickannut esimerkissäni absoluutteisesti parhaiten tuottaneita osakkeita, vaan käytin Helsingin pörssin ehkä tunnetuinta arvo-osaketta ja kasvuosaketta. Se, että on onnistunut ostamaan korona-dipistä halpoja osakkeita on huono perustelu millekkään, koska tuollainen tilaisuus toistuu parinkymmenen vuoden välein, jos silloinkaan. Minullakin on salkussa korona-dipin Sampoa ja Fortumia, mutta ostan mieluummin jotain muuta tämän päivän hinnoilla. Oli muuten myös NIOa kahdella dollarilla ja olin varma että se paska menee konkkaan, joten myin pois. Nyt naurattaisi koko matkan pankkiin nostamaan 2500% tuottoa.

muoks: Shell ja BP ostin kahdella teesillä. Niitä on potkittu päähän urakalla korona-aikaan uskon, että selviävät tästä koska ovat maailman suurimpia yrityksiä ja toimivat kaikkialla. Lisäksi molemmilla on vihreän energian strategia, joka ei välttämättä ole lähiaikoina kovin voitollinen, mutta voi nostaa yrityksen arvostuskertoimia pörssissä koska vety ja viherpesu. Näiden arvo on vähän reilu 4% salkusta, joten kyseessä on verraten pieni riskipositio.

 

[Cumbo]

Kyllähän sitä korkoa korolle -efektiä syntyy, vaikka verottaja tuleekin väliin edellyttäen, että käteentulevat osingot sijoittaa uudelleen. Plus rahat voi sitten sijoittaa vaikka johonkin muuhun kuin maksajaan halutessaan. Lisäksi jos rajaa osinkoa maksavat firmat pois sijoituksistaan kokonaan, niin aika vähiin jää yritykset lukuunottamatta lähinnä sellaisia, jotka eivät pysty osinkoja maksamaan ts. eivät tee tulosta. Tietty poikkeuksiakin on.

Osakesäästötilissä ja vakuutuskuoressa ovat omat ongelmansa, osakesäästötili esim. ei hyvitä ulkomaisia lähdeveroja osingoille, nostetuista voitoista maksetaan enemmän veroa kuin osingoista ja vakuutuskuoresta joutuu maksamaan vakuutusyhtiölle. Todennäköisesti vakuutuskuoreen ei nuorella työssäkävijällä ole varaa ts. kulut ovat liian suuret suhteessa pienen pääoman tuottoihin.

ETF:iin voi tietty laittaa ilman ongelmia pieniäkin summia, mutta siinä sitten ei voi sijoittaa suoraan haluamaansa osakkeeseen, jos sitä nimenomaan haluaa tehdä.

Ei tämä hirveän mustavalkoista ole Itse sijoitan vähän kaikkiin.

Edit: Pienenä selvennyksenä vielä: Kaikki ostamani ETF:t on kyllä accumulating, ja ostaisin kyllä osakkeenikin sellaisina versioina, jos olisi mahdollista. En kuitenkaan jätä mielestäni hyviä osakkeita ostamatta, vaikka maksavatkin osinkoja

Aika iso vaikutus sillä välistä vietävällä verolla on vs. uudelleensijoitettavat osingot. Jossain varmaan on tähänkin joku fiksu laskuri.

Lähinnä siis tarkoitin henkilöitä, joita rakentavat suorilla osakkeilla "osinkosalkkua" 20-40 vuotiaina ihan osingonsaamisen ilosta. Itse en näe tätä järkevänä, jos ei ole tarkoitus esim. piakkoin jättäytyä pois työelämästä.

Itse kyselin joitakin vuosia sitten vakuutuskuorien perään ja kulut olivat 1 % plusmiinus kymmenyksiä (kallein saamani vastaus taisi olla 1,5 % luokkaa. Ja tämä oli siis aikaa ennen osakesäästötiliä. Itse en valtion jatkuvasti muuttuvaan sääntelyyn kauheasti luota, niin en ole osakesäästötiliä itselleni avannut. Vanguardilta tulee muutama kiloeuro vuodessa mutta nekin ostot loppuivat Nordnetissä jo joitakin vuosia (?) sitten, kun niitä ei enää saanut ostettua. Nyt kk-säästöt menevät yli 90 %:sti fyysisiin ETF:iin, jotka eivät jaa osinkoa (ja joissa kulut ovat matalat ja kaupankäyntivolyymit verrattain isot).

Jokainen tietysti tyylillään, mutta en vain ole tuota osinkosalkkukuviota vielä tajunnut.

 

[zepi]

Osakesalkusta voi nostaa halutessaan kiinteän summan joka kuukausi ja käydä pari kertaa vuodessa sitten myymässä sen verran parilla transaktiolla, että superluotto / vastaava vipu ei mene liian suureksi.

Tai jos vipu ahdistaa, niin myy sitten sen verran etukäteen, ettei saldo menee koskaan negatiiviseksi.

Vaikea keksiä tarvetta osingoille. Jos nyt kuvittelisi säästäneensä vaikka EUNL+IS3N salkkuun eläköitymiseen mennessä ja salkussa on vaikka 4:1 EUNL:ia ja IS3N:ää, niin 4x vuodessa jos myy, niin on aika helppo pistää suht. järkevällä suhteella noista menemään.

Ja ne automaattiset nostot voivat rullata jatkuvasti.

 

[brainsurgery]

Onpa vähän ikävät ehdot tuossa Nordnetin superluotossa kun itsellä on EUNL puolet salkusta. Luulisi, että se on joka tapauksessa turvallisempi kuin esim. 5kpl tasaisesti omistettuja random osakkeita

 

[yeoltelly]

Ite siirsin hiljattain strategian ns. arvosijoittamisesta (jota harrastanut aivan liian kauan laihoin tuloksin) kohti kasvua, eli runsaasti kaikkea hypeosaketta alkaen 10 X sales hinnoin. Turha taistella markkinoita vastaan, kasvu hinnoitellaan nykyään pilviin. Parin kuukauden perusteella rahan tuloa ei voi estää. Esim. Teslaan vajaa kuukausi sitten 600$ hinnoilla (vaikutti aika kalliilta), ei ole tuottanut kuin reilu 40 % tähän mennessä jne. 2020 olis ollut mahtava vuosi näitten suhteen, jos olis ollut enemmän mukana. Kyllähän nyt puhutaan, että vuonna 2021 arvo-osakkeet saa taas huomioita, mutta jää nähtäväksi missä määrin. On mulla niitäkin vielä.

 

[Andan]

Aika iso vaikutus sillä välistä vietävällä verolla on vs. uudelleensijoitettavat osingot. Jossain varmaan on tähänkin joku fiksu laskuri.

Lähinnä siis tarkoitin henkilöitä, joita rakentavat suorilla osakkeilla "osinkosalkkua" 20-40 vuotiaina ihan osingonsaamisen ilosta. Itse en näe tätä järkevänä, jos ei ole tarkoitus esim. piakkoin jättäytyä pois työelämästä.

Tuosta kyllä ihan samaa mieltä, sijoituskohteen valinnalla pitää olla tuossa vaiheessa muitakin kriteereitä kuin osingot. Toisaalta hyvän kohteen valinta voi kompensoida tuota korkoa korolle veroleikkuria, varsinkin jos kasvua tulee muustakin kuin osingosta, mistä sitten tullaan tietty siihen, että kuinka hyvin pystyy esim. indeksit hakkaamaan omilla valinnoilla

Itse kyselin joitakin vuosia sitten vakuutuskuorien perään ja kulut olivat 1 % plusmiinus kymmenyksiä (kallein saamani vastaus taisi olla 1,5 % luokkaa. Ja tämä oli siis aikaa ennen osakesäästötiliä. Itse en valtion jatkuvasti muuttuvaan sääntelyyn kauheasti luota, niin en ole osakesäästötiliä itselleni avannut. Vanguardilta tulee muutama kiloeuro vuodessa mutta nekin ostot loppuivat Nordnetissä jo joitakin vuosia (?) sitten, kun niitä ei enää saanut ostettua. Nyt kk-säästöt menevät yli 90 %:sti fyysisiin ETF:iin, jotka eivät jaa osinkoa (ja joissa kulut ovat matalat ja kaupankäyntivolyymit verrattain isot).

Itse kun joskus kyselin noista vakuutuskuorista, on kyllä myös vuosia sitten, niin tavalliselle tallaajalle tarjotuissa versioissa oli kulujen lisäksi myös se ongelma, että niihin ei saanut ihan vapaasti valkata sijoituksia, esim. suoraan osakkeita kaikilta normaaleilta markkinoilta. Hyöty oli enimmäkseen se, että pystyit sitten kuoren sisällä vapaasti vaihtamaan lähinnä kyseisen puulaakin rahastosta toiseen, joita ensisijaisesti tyrkytettiin. Oletan, että tarpeeksi isolla pääomalla olisi sitten löytynyt parempaa palvelua, ja voi olla, että noiden osalta on nykyään parempaa tarjontaa muutenkin suorien sijoitusten osalta? Vakuutuskuorissa on kyllä myös tuo valtion sääntelyn riski samoin kuin osakesäästötilillä.

ETF:ien osalta itsellä sama linjaus, pelkkiä kasvuversioita, fyysisinä, matalillla kuluilla ja pienellä spreadillä. Säännölliset säästöt myös noihin. Sitten sen päälle sitä omaa haastetta osakevalinnoilla, ylituoton toivossa En kyllä ole mikään kasvusijoittaja, enemmänkin opportunisti, joka koittaa löytää hetkellisesti alihinnoiteltuja, vakavaraisia ja tulosta tekeviä kohteita. Noita sitten ostan mahdollisesti pitkään pitoon.

 

[Andan]

Sitten sen päälle sitä omaa haastetta osakevalinnoilla, ylituoton toivossa En kyllä ole mikään kasvusijoittaja, enemmänkin opportunisti, joka koittaa löytää hetkellisesti alihinnoiteltuja, vakavaraisia ja tulosta tekeviä kohteita. Noita sitten ostan mahdollisesti pitkään pitoon.

Tähän liittyen omien sjoitusten osalta tällä hetkellä suurin haaste on saada kehitettyä jokin fiksu logiikka näiden pidempien suorien sijoitusten osalta eli mikä laukaisisi myynnin vai pidänkö hamaan tappiin. Joitakin ostoja tulee selkeästi tehtyä vain lyhyehköllä tähtäimellä (vuosi-pari), koska en luota todella pitkän aikavälin näkymiin ts. hinnan korjaannuttua (tai mentyä ylikin oman arvion) myyn pois. Mutta ongelmaksi sitten jää nämä, jotka periaatteessa ovat nousseet omaan makuun kalliiksi, mutta verotuksen takia ei tahdo tehdä mieli myydä, kun ovat nousseet sen verran hyvin prosentuaalisesti, lisäksi ostohintaan nähden saattavat maksaa myös hyvää osinkoa. Käytännön esimerkkinä tällä hetkellä päätä on vaivannut jo jonkin aikaa 10,56 keskihinnalla ostetut UPM:n osakkeet eli myydäkö, maksaa verot ja sijoittaa muualle paremman tuoton toivossa, vai ei.

Onko joku kehittänyt jotain hyvää systeemiä tai itsensä vakuuttaamista tällaisiin tapauksiin, erityisesti tuo veron määrä kun tökkii? Itse olen jotenkin jäänyt esim. tuon UPM:n osalta nyt odottelemaan 10 vuoden täyttymistä ja josko sitten pystyisi vielä nykyistä paremmalla tuotolla (toivotaan, toivotaan) ja hankintameno-olettamalla perustelemaan myynnin.

Edit: Lisätään vielä, että nämä olisi tietty helpompia tapauksia, jos olisi nähtävissä selvä alamäki jatkon osalta. Mutta jos sellaista ei ole nähtävissä, niin millä perusteilla/kaavalla vaihtoa toiseen hevoseen perustelisi. Nyt tietty just tähän esimerkkiin OST olisi sopinut paremmin kuin hyvin, mutta kun ei ole sellaisella

 

[Galaxy]

Onpa vähän ikävät ehdot tuossa Nordnetin superluotossa kun itsellä on EUNL puolet salkusta. Luulisi, että se on joka tapauksessa turvallisempi kuin esim. 5kpl tasaisesti omistettuja random osakkeita

Onhan se, mutta varmaan laskennallisesti helpompi nykyinen malli. Joku kapeahkon sektorin ETF ei sitten olisikaan niin varma valinta. Tietysti ne 5 osaketta voi olla kaikki vaikka lentoyhtiöitä.

 

[OD.]

Vivuttajille vinkkinä Degiron luottopalvelut. Siinä riittää kun avaa trader tilin. Luottoa voi saada 100% salkun arvosta riippuen arvopaperin vakuusarvosta. Korko on viitekorko + 1,25%(kunhan allokoit lainan määrän, allokoimattoman korko on muistaakseni 4%). Viitekorko on tällä hetkellä 0. Eli karkeasti osta EUNL 10t€ ja vivuta päälle 8t€.

Nimim. vivuttaja

 

[finWeazel]

Ite siirsin hiljattain strategian ns. arvosijoittamisesta (jota harrastanut aivan liian kauan laihoin tuloksin) kohti kasvua, eli runsaasti kaikkea hypeosaketta alkaen 10 X sales hinnoin. Turha taistella markkinoita vastaan, kasvu hinnoitellaan nykyään pilviin. Parin kuukauden perusteella rahan tuloa ei voi estää. Esim. Teslaan vajaa kuukausi sitten 600$ hinnoilla (vaikutti aika kalliilta), ei ole tuottanut kuin reilu 40 % tähän mennessä jne. 2020 olis ollut mahtava vuosi näitten suhteen, jos olis ollut enemmän mukana. Kyllähän nyt puhutaan, että vuonna 2021 arvo-osakkeet saa taas huomioita, mutta jää nähtäväksi missä määrin. On mulla niitäkin vielä.

Mä oon harjoittanut sijoittamista siihen suuntaan, mikä näyttää vetävimmältä. Covid19 kun alkoi jylläämään niin se oli aika selvää mitkä firmat kärsivät(matkustus, kivijalkakaupat) ja kuka voittaa(verkkokaupat). Se mikä tässä yllätti oli miten paljon kalastustarvikkeita, fillareita jne. meni kaupaksi sen lisäksi, että gpu:t, konsolit ja muu elektroniikka myös myy eioota tällä hetkellä.

Eiköhän tästä jonkinlainen krapula tule, kun maailma palautuu normaaliksi. Porukalla on pelikoneet ja harrastevälineet ostettuna. Ehkä se seuraava kulutusboomi liittyy lomailuun/matkustamiseen/asioihin mitä ei voinut tehdä covid19:en aikana.

Sen kun osaisi arvata mitkä matkustamiseen ja kivijalkoihin liittyvät yritykset päätyvät takaisin pärjääjien joukkoon. Siellä tapahtunee ylireaktio, kun porukka vihdoin ja viimein pääsee takaisin matkustamaan lomille ja kuluttamaan rahaa. Tosin aika pysyvästi osa porukasta on varmasti siirtynyt nettiostoksille sen sijaan, että kävisivät kivijalkakaupoissa. Toisaalta, jos tämä tilanne ei ihan hetkessä vielä korjaannu niin jaksaako finnair esim. ensi syksylle asti kärvistelyä vai joutuvatko hakemaan lisärahoitusta uudestaan? Kun tilanne paranee kenellä on rahaa skaalata operaatiot nopeimmin takas toimintaan ja keräämään massit pois kuluttajilta?

 

[samamies]

Hmm salkussa vaihteeksi kaikki indeksitkin nousussa

Mm. Tesla ja Bitcoin paukuttaa päivittäin uusia ennätyksiä. Pientä kuplan tuntua taas siellä täällä.

 

[Cumbo]

Hmm salkussa vaihteeksi kaikki indeksitkin nousussa

Mm. Tesla ja Bitcoin paukuttaa päivittäin uusia ennätyksiä. Pientä kuplan tuntua taas siellä täällä.

Kieltämättä. Just lueskelin talteen ottamiani pankkien analyysejä n. 10 vuoden takaa ja siellä mm. Talvivaara ja Nokia oli vahvasti osta-suosituksella.

 

[OD.]

Sen kun osaisi arvata mitkä matkustamiseen ja kivijalkoihin liittyvät yritykset päätyvät takaisin pärjääjien joukkoon. Siellä tapahtunee ylireaktio, kun porukka vihdoin ja viimein pääsee takaisin matkustamaan lomille ja kuluttamaan rahaa. ... Kun tilanne paranee kenellä on rahaa skaalata operaatiot nopeimmin takas toimintaan ja keräämään massit pois kuluttajilta?

TUI, Carnival, Norwegian Cruise, Line, Scandic? Yllättäen isot hotelliketjut kuten Hilton, Intercontinental ja Marriot ovat jo tammikuun hinnoissa. TUI ilmoitti eilen uudesta osakeannista ja kurssi sukelsi oikein komeasti. Tästä kontraajalle kunnon pelilappu

OFFERING 508,978,534 NEW SHARES.SHAREHOLDERS WILL BE OFFERED 25 NEW SHARES FOR EVERY 29 EXISTING SHARES THEY HOLD

 

[finWeazel]

airbnb:lle näytti ostopaikka olleen joulukuussa. Taitaa markkina olla hinnoitellut aika hyvin jo sisään sen mitä oletettavasti kevään/kesän aikana tapahtuu. Kun ei seuraa niin sitä on aina myöhässä. Tän takia tulee lähinnä holdailtua ja ostettua hyvin harvakseltaan jotain lisää salkkuun. Taitaa olla ainoastaan shorttipaikkaa rohkeille tarjolla. En ole rohkea.

 

[Algron28]

Tuotatuota, kysytäämpäs täältä, miten tuo nyt menee kun itsellä sattuu olemaan tikkurilan osakkeita ja tuo amerikkalainen yhtiö olisi nyt ostamassa koko paskan:

PPG Industries, Inc. ja Tikkurila Oyj ovat sopineet yhdistymissopimuksen muutoksesta, jonka mukaisesti tarjousvastiketta korotetaan 27,75 euroon osakkeelta; vapaaehtoisen hallituksen suositteleman | Tikkurila

Miten tämän kanssa pitää toimia, eli miten tuohon tarjoukseen tartutaan sitten kun se alkaa?

 

[Anteroinen - ANTSA]

Vivuttajille vinkkinä Degiron luottopalvelut. Siinä riittää kun avaa trader tilin. Luottoa voi saada 100% salkun arvosta riippuen arvopaperin vakuusarvosta. Korko on viitekorko + 1,25%(kunhan allokoit lainan määrän, allokoimattoman korko on muistaakseni 4%). Viitekorko on tällä hetkellä 0. Eli karkeasti osta EUNL 10t€ ja vivuta päälle 8t€.

Nimim. vivuttaja

Sanotaan nyt, että on tehnyt noin ja iskee esimerkiksi joku koronan toisinto tai muu vastaava, eli markkinat sukeltavat oikein urakalla. Mikä siinä tapauksessa (olet ostanut 10t€:lla ja vivuttanut 8t€:lla) on se piste, että Derigo laittaa sun salkkusi lihoiksi, ilmeisesti kysymättä sulta, turvatakseen takaisin maksun? Onko Nordnetillä samanlaiset ehdot?

Nimim. Kiinnostunut mutta epätietoinen

 

[OD.]

Pitääpä tarkistaa mitä noissa ehdoissa tarkalleen lukikaan, mutta noinhan siinä suunnilleen käy. Tulee margin call ja sitten pitää joko siirtää välittömästi fyffeä tilille tai myyvät osan pois. Nordnetissa superluoton korko vaihtelee vakuusarvojen/painotusten mukaan, mutta sielläkin laitetaan lihoiksi jos vakuusarvo ei enää riitä.

Riskiähän voi hallita ostamalla alkuun vaikka 10% vivulla ja katsoa miten arvo lähtee kehittymään. Tai sitten pitää tarpeeksi käteistä saatavilla. Itselläni on tappiin vivutettu, mutta käteistä käytettävissä tarvittaessa.

Muoks: täällä tarkemmat tiedot https://www.degiro.ie/data/pdf/ie/ISI_Security_Value_Risk_Debit_Money_Debit_Securities.pdf

 

[Oksa]

Sanotaan nyt, että on tehnyt noin ja iskee esimerkiksi joku koronan toisinto tai muu vastaava, eli markkinat sukeltavat oikein urakalla. Mikä siinä tapauksessa (olet ostanut 10t€:lla ja vivuttanut 8t€:lla) on se piste, että Derigo laittaa sun salkkusi lihoiksi, ilmeisesti kysymättä sulta, turvatakseen takaisin maksun? Onko Nordnetillä samanlaiset ehdot?

Nimim. Kiinnostunut mutta epätietoinen

Vajaa vuosi sitten tästä Nordnetin osalta uutisoitiin ja keskusteltiin, kertoivat ihan julkisesti että pakkomyyntejä oli paljon.

HS: Osakkeiden pakkomyynnit yleistyvät Suomessa

Sijoittajat joutuvat nyt pakon edessä myymään osakkeitaan, kertoo Helsingin Sanomat.

www.salkunrakentaja.fi

 

[samamies]

Uusin Talouselämä oli ihan kivaa luettavaa. Tänä vuonna pörssiin olisivat ehkä tulos joko päälistalle tai First Northiin ainakin Solita, Wolt ja Proventia niistä, jotka nopeasti itseäni kiinnostivat. Liekö sitten tässäkin yksi nousukauden huipun merkeistä, kun itseäkin alkaa tuollaiset kasvuosakkeet kiinnostamaan.

Lisäksi lehdessä oli Seppo Saarion haastattelu ja Seppo suositteli myös erityisesti nuoria katselemaan First Northin kasvuyhtiöitä. Nuorille on ilmestymässä oma kirja sijoittamisesta. Juttu oli otsikoitu aika raflaavasti: 'Nuoret, ryhtykää miljonääreiksi'. Twitter -myllyjä tiedossa.

Lisäksi juttua oli kvanttitietokoneista ja mahdollisesta iloisesta 2020-luvusta ja pari veikkausta, että miten tämä homma purkaantuu. Taloustieteen Nobelisti Bengt Holmström meinasi, että todennäköisesti tilanne purkaantuu ostovoiman heikentymiseen eli inflaatioon? Totesi kyllä myös, että tutkijoiden kesken ei ole mitään konsensusta mihin tämä elvytys ja velan kasvaminen johtaa. Varmaan sitten bileet osakemarkkinoilla jatkuvat?

Tuossa lehdessä on kyllä välillä todella hyviä juttuja tai kokonaisia numeroita. Lukeeko/tilaako muut mitään aiheeseen liittyviä lehtiä?

 

[SheikYerbouti]

Tänä vuonna pörssiin olisivat ehkä tulos joko päälistalle tai First Northiin ainakin Solita, Wolt ja Proventia niistä, jotka nopeasti itseäni kiinnostivat.

Todennäköisesti näissä vaan käy samoin kuin Thunderfulin IPO:ssa, jossa käytännössä jokaiselle jäi käteen enintään 50 osaketta huiman ylimerkkauksen vuoksi.

 

[SKYTRiXSHA]

Joukko tunnettuja sijoittajia sai eriskummallisen sähköpostin Tulikiven osakkeesta: ”Ilmeisesti noita viestejä on lähetetty aika laajalle”

Tulikiven osake nousi rajusti joulukuussa ja on laskenut tammikuun aikana. Tunnetut sijoittajat ovat saaneet erikoisen oloisia viestejä Tulikiveen liittyen. Pasi Havia arvelee, että lähettäjän pahin motiivi voisi olla pump & dump -taktiikka.

www.kauppalehti.fi

 

[dropadrop]

Jollain Tulikivellä ollut optioita joiden arvo määrittynyt tuossa?

 

[Wemps]

Uusin Talouselämä oli ihan kivaa luettavaa. Tänä vuonna pörssiin olisivat ehkä tulos joko päälistalle tai First Northiin ainakin Solita, Wolt ja Proventia niistä, jotka nopeasti itseäni kiinnostivat. Liekö sitten tässäkin yksi nousukauden huipun merkeistä, kun itseäkin alkaa tuollaiset kasvuosakkeet kiinnostamaan.

Lisäksi lehdessä oli Seppo Saarion haastattelu ja Seppo suositteli myös erityisesti nuoria katselemaan First Northin kasvuyhtiöitä. Nuorille on ilmestymässä oma kirja sijoittamisesta. Juttu oli otsikoitu aika raflaavasti: 'Nuoret, ryhtykää miljonääreiksi'. Twitter -myllyjä tiedossa.

Lisäksi juttua oli kvanttitietokoneista ja mahdollisesta iloisesta 2020-luvusta ja pari veikkausta, että miten tämä homma purkaantuu. Taloustieteen Nobelisti Bengt Holmström meinasi, että todennäköisesti tilanne purkaantuu ostovoiman heikentymiseen eli inflaatioon? Totesi kyllä myös, että tutkijoiden kesken ei ole mitään konsensusta mihin tämä elvytys ja velan kasvaminen johtaa. Varmaan sitten bileet osakemarkkinoilla jatkuvat?

Tuossa lehdessä on kyllä välillä todella hyviä juttuja tai kokonaisia numeroita. Lukeeko/tilaako muut mitään aiheeseen liittyviä lehtiä?

Todennäköisesti näissä vaan käy samoin kuin Thunderfulin IPO:ssa, jossa käytännössä jokaiselle jäi käteen enintään 50 osaketta huiman ylimerkkauksen vuoksi.

Onko jotain helppoa tapaa seurata mitä ipoja first northin kautta tulee ja millä aikataululla?

First North -osakkeet

Nordnetissä voit sijoittaa kaikkiin Nasdaq First North -markkinapaikalla Suomessa listattuihin osakkeisiin. Katso First North -listan yhtiöt ja käy kauppaa.

www.nordnet.fi

Täällä toki ilmoitetaan, mutta ettei tarvisi refreshaa sivua joka päivä.

 

[sono-thermism]

Mikä ETF kannattaa valita jos haluaa sijoittaa valtionlainoihin?

Katsoin vähä nordnetista, ja tämä DBXG on ilmeisesti se joka on mennyt eniten ylöspäin vuosien varrella:

Xtrackers II Eurozone Government Bond 25+ UCITS ETF 1C – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja

Kaikki ETF:stä Xtrackers II Eurozone Government Bond 25+ UCITS ETF 1C: Sisältö, kehitys, riski ja luokitus. Vertaa yli 2000 pörssinoteerattua rahastoa Nordnetissä. Avaa asiakkuus ja käy kauppaa jo tänään.

www.nordnet.fi

En tiedä juuri mitään ETF:istä, mutta oliskohan tuo hyvä koska se on mennyt eniten ylöspäin? En halua "dist", eli sellaista joka jakaa tuottoa.

Haluaisin oikeastaan mielummin iShares, koska se on tunnetumpi, mutta en löytänyt yhtä hyvää iSharesilta. En tiedä onko sillä sitten väliä edes onko se iShares vai Xtracker.

 

[KuunoKaakkuri]

En tiedä juuri mitään ETF:istä, mutta oliskohan tuo hyvä koska se on mennyt eniten ylöspäin

Kannattaa perehtyä korkosijoittamiseen ennenkuin tuota ostaa. Korkosijoitukset käyttäytyvät hieman intuition vastaisesti, eli kun korot nousevat niin sijoituksen arvo laskee. Tulevaisuutta on tässäkin tapauksessa todella vaikea ennustaa.

 

[rodder]

Mikä ETF kannattaa valita jos haluaa sijoittaa valtionlainoihin?

Katsoin vähä nordnetista, ja tämä DBXG on ilmeisesti se joka on mennyt eniten ylöspäin vuosien varrella:

Xtrackers II Eurozone Government Bond 25+ UCITS ETF 1C – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja

Kaikki ETF:stä Xtrackers II Eurozone Government Bond 25+ UCITS ETF 1C: Sisältö, kehitys, riski ja luokitus. Vertaa yli 2000 pörssinoteerattua rahastoa Nordnetissä. Avaa asiakkuus ja käy kauppaa jo tänään.

www.nordnet.fi

En tiedä juuri mitään ETF:istä, mutta oliskohan tuo hyvä koska se on mennyt eniten ylöspäin? En halua "dist", eli sellaista joka jakaa tuottoa.

Haluaisin oikeastaan mielummin iShares, koska se on tunnetumpi, mutta en löytänyt yhtä hyvää iSharesilta. En tiedä onko sillä sitten väliä edes onko se iShares vai Xtracker.

Mielenkiinnosta kyselen mikä saa sinut ajattelemaan, että valtionlaina etf voisi olla hyvä sijoituskohde? Itse ajattelen että korko paperit on tällaisessa maailman tilanteessa melko huono sijotusmuoto.

 

[sono-thermism]

Mielenkiinnosta kyselen mikä saa sinut ajattelemaan, että valtionlaina etf voisi olla hyvä sijoituskohde?

Koska Warren Buffett suositteli laittamaan 10% rahoista valtionlainoihin. Ehkä ei ole hyvä olla kaikki indeksiosakerahastoissa?

 

[rodder]

Koska Warren Buffett suositteli laittamaan 10% rahoista valtionlainoihin. Ehkä ei ole hyvä olla kaikki indeksiosakerahastoissa?

Milloin Buffett on tämän "ohjeistuksen" antanut? Olisiko annettu ennen taantumaa, koronaa+Rahan markkinoille pumppausta? Markkina elää kokoajan ja vanhat ohjeet eivät välttämättä enää päde.

 

[perato]

Joukko tunnettuja sijoittajia sai eriskummallisen sähköpostin Tulikiven osakkeesta: ”Ilmeisesti noita viestejä on lähetetty aika laajalle”

Tulikiven osake nousi rajusti joulukuussa ja on laskenut tammikuun aikana. Tunnetut sijoittajat ovat saaneet erikoisen oloisia viestejä Tulikiveen liittyen. Pasi Havia arvelee, että lähettäjän pahin motiivi voisi olla pump & dump -taktiikka.

www.kauppalehti.fi

Jollain Tulikivellä ollut optioita joiden arvo määrittynyt tuossa?

Sharevillessä ainakin yks nimimerkki paukuttaa päivästä toiseen viime vuoden aikana "positiivisia huhuja" tulikivestä. Milloin on "T:llä alkavat alle sen ja sen arvoiset firmat" olleet noususuuntaisia tähän aikaan vuodesta ja milloin on persneton tekeminen kymmenettä kautta putkeen selkeä merkki Teslamaisesta noususta. Kaikki luvut kääntyy parhaiten päin tän nimimerkin "syväanalyyseissä".

Spoileri: predak

Shareville, Pohjoismaiden isoin sosiaalinen sijoitusfoorumi

Shareville on sosiaalinen sijoitusverkosto ja sijoitusfoorumi. Sharevillessä saat tietoa ja inspiraatiota todistetusti menestyviltä sijoittajilta. Täysin maksutta. Vastaanota sijoitusideoita reaaliajassa ja keskustele muiden kanssa.

shareville.fi

Shareville, Pohjoismaiden isoin sosiaalinen sijoitusfoorumi

Shareville on sosiaalinen sijoitusverkosto ja sijoitusfoorumi. Sharevillessä saat tietoa ja inspiraatiota todistetusti menestyviltä sijoittajilta. Täysin maksutta. Vastaanota sijoitusideoita reaaliajassa ja keskustele muiden kanssa.

shareville.fi

Shareville, Pohjoismaiden isoin sosiaalinen sijoitusfoorumi

Shareville on sosiaalinen sijoitusverkosto ja sijoitusfoorumi. Sharevillessä saat tietoa ja inspiraatiota todistetusti menestyviltä sijoittajilta. Täysin maksutta. Vastaanota sijoitusideoita reaaliajassa ja keskustele muiden kanssa.

shareville.fi

Shareville, Pohjoismaiden isoin sosiaalinen sijoitusfoorumi

Shareville on sosiaalinen sijoitusverkosto ja sijoitusfoorumi. Sharevillessä saat tietoa ja inspiraatiota todistetusti menestyviltä sijoittajilta. Täysin maksutta. Vastaanota sijoitusideoita reaaliajassa ja keskustele muiden kanssa.

shareville.fi

vauva.fi:ssä meno vahvana:

Onko Tulikivi hyvä sijoitus?

Kuulin vihjeen että nyt saisi halvalla!

www.vauva.fi

 

[sono-thermism]

Milloin Buffett on tämän "ohjeistuksen" antanut? Olisiko annettu ennen taantumaa, koronaa+Rahan markkinoille pumppausta? Markkina elää kokoajan ja vanhat ohjeet eivät välttämättä enää päde.

Käsittääkseni hän sanoi sen 2013, tässä lisätietoa siitä:

90/10 Investment Strategy by Buffett: Definition, Pros, Cons, & Tips

Learn Warren Buffett's 90/10 investment strategy: allocate 90% to stock index funds and 10% to low-risk bonds. Discover its pros, cons, and if it's right for you.

www.investopedia.com

Itse ajattelin kans sitä että kun joskus tulee näitä 12 vuoden karhumarkkinoita (2000-2012), jolloin indeksirahastolla tienaa 0% 12 vuoden aikana, joten voisi olla hyvä olla siksi jonku verran valtionlainoissa kans, koska silloin ne menee paremmin ylöspäin kuin osakerahastot.

 

[KuunoKaakkuri]

koska silloin ne menee paremmin ylöspäin kuin osakerahastot.

Tästä juuri kirjoitin, että korkorahastot toimivat hieman intuition vastaisesti. Eli kun korot nousevat, rahastot laskevat ja toistepäin. Nyt ollaan negatiivisten korkojen tilassa, pitkään on ennustettu korkojen nousua ja sitä ei ole tapahtunut. Voi olla, että korot nousevat seuraavan karhumarkkinan aikana ja silloin siis rahastojen arvo laskee. Tulevaisuutta on kuitenkin vaikea ennustaa.

 

[Alffons]

Mulla on nyt jo vähän ehkä ylipainoa vety-osakkeissa. Plug power, Ballard, NEL. Aikamoista hypeä noihin liittyy, mutta ei oikein vielä malta kyydistä hypätä ku YTD näiden johdosta on +35,48%

 

[sono-thermism]

Tästä juuri kirjoitin, että korkorahastot toimivat hieman intuition vastaisesti. Eli kun korot nousevat, rahastot laskevat ja toistepäin. Nyt ollaan negatiivisten korkojen tilassa, pitkään on ennustettu korkojen nousua ja sitä ei ole tapahtunut. Voi olla, että korot nousevat seuraavan karhumarkkinan aikana ja silloin siis rahastojen arvo laskee. Tulevaisuutta on kuitenkin vaikea ennustaa.

Olen usein kuullut että valtionlainat menee ylöspäin karhumarkkinoissa, ja kaikki aina siirtää rahoja valtionlainoihin jos osakemarkkinat vaikuttaa epävarmalta.

Esim. tämä euro obligaatio A meni 66% ylöspäin 2000-2012 karhumarkkinan aikana:

fs_Oversigt

Jos olisi sijoittanut S&P 500:seen vuonna 2000, se olisi vielä miinuksella vuonna 2012.

Tuon karhumarkkinan aikana korot nousi väliaikaisesti, mutta ne meni sitten takaisin alas:

Euro Area Interest Rate

The benchmark interest rate In the Euro Area was last recorded at 2.15 percent. This page provides - Euro Area Interest Rate - actual values, historical data, forecast, chart, statistics, economic calendar and news.

tradingeconomics.com

Fed on sanonut että ne nostaa korkoja vasta 2023-2024.

Mutta joo, en tiedä onko noissa valtionlainoissa sitte järkeä. Ehkä parempi ostaa halvalla/pohjalla jotain indeksirahastoa mielummin silloin jos on karhumarkkina, niin ehkä tienaa enemmän.

Siitä Xtrackersin Government bondista, jonka mainitsin, ei ilmeisesti ole tarpeeksi tietoa taaksepäin, että voisi katsoa miten se meni 2000-2012.

 

[tuoppi´]

Olen usein kuullut että valtionlainat menee ylöspäin karhumarkkinoissa, ja kaikki aina siirtää rahoja valtionlainoihin jos osakemarkkinat vaikuttaa epävarmalta.

Esim. tämä euro obligaatio A meni 66% ylöspäin 2000-2012 karhumarkkinan aikana:

fs_Oversigt

Jos olisi sijoittanut S&P 500:seen vuonna 2000, se olisi vielä miinuksella vuonna 2012.

Tuon karhumarkkinan aikana korot nousi väliaikaisesti, mutta ne meni sitten takaisin alas:

Euro Area Interest Rate

The benchmark interest rate In the Euro Area was last recorded at 2.15 percent. This page provides - Euro Area Interest Rate - actual values, historical data, forecast, chart, statistics, economic calendar and news.

tradingeconomics.com

Fed on sanonut että ne nostaa korkoja vasta 2023-2024.

Korkomarkkinoilla ollaan ihan uudessa tilanteessa. Kyllä, monesti korkomarkkinat on ollut se turvasatama silloin kun osakkeet laskevat. Mutta viime aikoina tuo ei ole toiminut, koska korkoja on laskettu sen takia että saataisiin osakkaiden arvo pidetty ylhäällä. Mutta nyt kun korot ovat jo nollassa tai negatiivisena niin voidaanko tuota enää tehdä? Jo pitkään ollut puhetta, että ohjauskorkoja pian nostettaisiin, mutta aina on ollut pelkona se että osakkeiden arvo ottaisi tuosta osumaa ja kukaan ei halua sitä sen takia tehdä, ja toisaalta aina on tullut jotain tapahtumaa joka on aiheuttanut ennemminkin painetta laskea korkoja.

Tällä hetkellä korkoihin sijoittaminen on aika typerää ja sen takia osakkeiden arvo nousee kokoajan. Mutta miten pitkään tälläisiä negatiivisia korkoja voidaan oikein pitää?

 

[KuunoKaakkuri]

Esim. tämä euro obligaatio A meni 66% ylöspäin 2000-2012 karhumarkkinan aikana:

Tuolloin korot laskivat, esim. Euribor 12kk 5%:n pinnasta 0,5%:iin. Eli kun korot laskevat, rahasto nousee.

Nyt on jo vuosia puhuttu, että korot nousevat. Jos näin kävisi, tuon ETF-rahaston arvo laskisi.

Voiko korot sitten vielä laskea jotta ETF-rahasto nousisi? Kyllä. Tätäkin on puhuttu, että ei millään voi enää laskea, mutta niin vaan miinuksella mennään edelleen.

Kukaan ei osaa näitä ennustaa...

 

[Galaxy]

Jos ajatellaan että on pakko sijoittaa korkoihin niin onko mitään järkevää vaihtoehtoa vaikka 5v tähtäimellä instrumenteissa joita voi pörssistä ostaa? Eli jos nyt salkkuun otetaan jotain yritys- tai valtiolainabondia niin onko se tosiaan käytännössä niin että:

-Jos korkotasolle ei tapahdu mitään saadaan suunnilleen tuottoa sama mitä lainaaja nimellisesti maksaa, sanotaan vaikka että 0,5 vuodessa%
-Jos korkotaso nousee vaikka neljän vuoden jälkeen niin käytännössä sijoitukseni arvo laskee? Onko tähän jotain selkeää kaavaa? Eli jos ohjauskorko nousee prosentin niin millaista prosentuaalista muutosta voin odottaa sijoitustuotteen arvolle?
-Korkotaso ei kaiketi oikeasti enää voi laskea?

Olenko ymmärtänyt oikein vai onko tässä joku muukin vaihtoehto? Sauli Vilen ja viimeisimpänä Lepikkö tästä mainitsi youtuben puolella.

 

[KuunoKaakkuri]

Tuo ylläoleva pätee valtiolainohin. Yrityslainoissa tilanne ei ole yhtä suoraviivainen, koska siellä on koron hinnoittelussa mukana luottoriski. Riski toteutuu, jos lainan ottanut yritys ei maksa lainaa takaisin sovitusti. Jos yrityksen maksama korko (riskilisineen) on vaikka 8% niin 0,5% koron nousu ei vaikuta tähän suhteessa yhtä paljon kuin valtiolainapuolella, jossa luottoriski = 0.

Muoks: yritin kirjoittaa selkeämmin

 

[maustevoi]

Mikä instrumentti on valittavisssa siihen jos betsaa sitä vastaan että korot eivät nouse?

 

[Lammas]

Itsehän en näistä mitään ymmärrä, mutta olen sijoittanut aika ison osan rahoistani näihin kolmeen korkorahastoon:
TRBUX T Rowe Price Ultra Short-Term Bond Fund
IGSB iShares 1-5 Year Investment Grade Corporate Bond ETF
VWEHX Vanguard High-Yield Corporate Fund

Saatan tarvita rahoja muutaman vuoden sisällä, jos ostan asunnon. Näin lyhyellä ajalla osakemarkkinoille sijoittaminen tuntuu hieman liian riskialttiilta.

En niinkään tavoittele arvonnousua, vaan oletan, että saan voittoa enimmäkseen "osingoista" (en tiedä onko oikea termi korkorahaston yhteydessä, vai pitäisikö puhua esim. korkotuloista). Jokainen noista kolmesta maksaa kuukausittaiset osingot, jotka sijoitan automaattisesti uudelleen. Jos korot nousee, niin sitten arvo varmaan vähän laskee, mutta vastaavasti tulot nousee. Pahin mahdollinen tilanne lienee se, että korot nousee juuri ennen kuin tarvitsen rahoja, jolloin en ehdi nauttia nousevista tuloista. Lisäksi tässä tapauksessa asuntolainojen korkojen noususta aiheutuisi harmia, eli siinä mielessä mulla on vähän kaikki munat samassa korissa. Mutta en tiedä mihin muuallekaan voisin nuo rahat sijoittaa. Täällä USA:ssa pankkitilit on käytännössä nollakorkoisia. Asuntolainojen korot on kai tällä hetkellä jossain kahden ja kolmen välissä.