Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[OD.]

Tällainen vinkki Degiroon rekisteröityville: kun siirrät sinne rahaa, pidä huoli että siirrät sitä samalta tililtä minkä olet heille rekisteröityessä antanut. Itse siirsin rahat epähuomiossa toiselta tililtä ja nehän jäi kaniin viikoksi. Asiakaspalveluun piti lähetellä henkkaria, kuvia tilisiirrosta yms. jotta sain rahat käyttöön.

 

[perato]

Millanen fiilis ja tuntuma ihmisillä on Afrikasta ETF-sijoituskohteena? Ite oon sillon tällöin muutamia kymppejä laittanu Nordnet:n kk-säästössä
XMKA-tickerillä olevalle ETF:lle, mutta kovin heiluvaista on tuo liike kuukaudesta toiseen. Silti itsellä on uskoa, että Afrikka talousalueena siitä vielä piristyy - tosin sitä voi spekuloida että tuliko tuhnu koko hommasta.

Mikään koko Afrikan kattava ETF:hän tuo ei missään nimessä ole, vaan olikohan mukana Egypti, Etelä-Afrikka, Kenia, Marokko, Mauritius, Nigeria, Tunisia.

Siellä on Kiina niin vahvasti mukana, että jotenkin väkisin ajattelen, että jos se talouskasvu tulee, nii se tulee näkymään myös Kiinassa, eikä erilliseen Afrikka ETF:fään ole tarvetta. Toisaalta kun semmosta oikeen laajaa Afrikka ETF.fää ei ole tarjolla, eikä huvita ostaa just jotain Naspersia ETF:nä. Ehkä lähtisin muutenki jonkin Frontier Marketsin kautta kuin pelkästään ajatellen, että Afrikka nyt nousee. Tosin mitä jossain vaiheessa taisin frontiereja katella, nii suurin osa näistä maista oli nyt oman indeksitasonsa huipulla ja jos maailman talous kääntyy nii ei nämä sieltä välttämättä ihan heti pyrähä taas huipulle toisin ku vakaammat taloudet. Nämä on kuitenki kohtalaisen riippuvaisia ulkomaisesta pääomasta.

Näinhän se taitaa olla, joku viisaampi vois sanoa että miks näin on? Onko E-Afrikka muka joku talousveturi Afrikassa? Onhan se kieltämättä esim BRICS:iin valittu mukaan.

Onhan se E-Afrikka ihan eri tasoa muiden maiden kanssa siellä.

 

[zepi]

Olet siis sitä mieltä, että lähtökohtaisesti Eurooppalaisen pankin, jolla on Suomessa oma sivukonttori, tilille rahan tallettaminen on 'riskisijoitus'? Säilytätkö omia rahojasi kenties patjan sisäsällä? Mikä olisi sitten sellainen vähäriskinen sijoitus?

Pankkejahan on aina silloin tällöin mennyt nurin ja varmasti tulee jatkossakin menemään nurin. Kyllä tuo talletussuoja nimenomaan lisää luottamusta pankkijärjestelmään kokonaisuutena ja osaltaan vähentää äkillisestä talletuspaosta johtuvia pankkien kaatumisia.

Kuvitellaanpa, että vaikkapa Nordea menisi nurin. Kummasta tilanteesta tulisi enemmän yhteiskunnallista levottomuutta: 1) Tileillä olevat rahat vaan kylmästi vietäisiin ja sanottaisiin, että sori ei pysty maksamaan 2) Sosialisoitaiisiin veronmaksajien selkänahasta talletussuojan kautta rahat kansalaisille.

Jos talletussuojaa ei olisi, eivät ne pankit menisi nurin ensinnäkään.

Nyt kun talletussuoja on, niin asiakkaat voivat surutta tunkea rahansa aivan mihin tahansa paskakasaan, kunhan kustannukset ovat matalat ja voi luottaa siihen, että "joku muu" ottaa vastuun.

Kun asiakkaita ei kiinnosta pankin vakavaraisuus, niin seuraus on sitten se, että pankkia itseäänkään ei kiinnosta. Sen on kannattavampaa korottaa riskitasoja ja samalla voittoja, koska niillähän ne osakkeenostajat itselleen osinkoja maksavat. Riskitasojen korotuksesta ei ole haittaa, jos talletusasiakkaat eivät kaikkoa.

Talletussuoja pois -> pankkien kannatta olla vakavaraisia ja minimoida riskit, koska kyllä ne asiakkaat miettivät vähän enemmän pankkinsa valintaa heti kun omat rahat ovat oikeasti liossa.

 

[amoult]

@zepi Varmaan sillä talletussuojalla on noita mainitsemisia negatiivisiakin vaikutuksia. Tavallisen tiliasiakkaan on silti äärimmäisen hankala, sanoisin jopa mahdotonta arvioida jonkin pankin riskitasoja.

Olen ollut vuosien saatossa Postipankin, Säästöpankin, Osuuspankin ja Nordean asiakas. Täytyy kyllä myöntää, että ei tullut yritysten taseeseen perehdyttyä ennen säästötilin avaamista. Näistähän sitten Säästöpankki joutui tekohengitettäväksi valtion rahoilla 90-luvun lamassa.

Bank Norwegianin talousluvut sen sijaan olen jopa vilkaissut (keskustelu lähti siitä onko kyseinen pankki riskisijoitus vai ei) vaikka en heidän asiakas olekkaan. Lukujen valossa yritys näyttää hurjan kannattavalta ja olevan kasvu-uralla. Ei mulla silti ole mitään käsitystä heidän lainakannan tai muiden sijoistusten riskitasosta.

2008 pankkikriisi osoitti, että ei sitä riskien arviointikykyä ole asiantuntijoillakaan. "Ei koske Suomea" totesi silloinen valtionvarainministerikin

Ehkäpä pankkien holtittomuuttaa parhaiten suitsii silti kiristyneet valvonta ja vakavaraisuus vaatimukset..

Edelleen mun mielestä tuo talletusuoja on enemmän positiivinen asia ja luo ainakin yhteiset tiedossa olevat pelisäännöt tallettajien näkökulmasta. Yleensä noita nurin meneviä pankkeja ei muutenkaan ole kontroimattomasti annettu mennä kumoon vaan valtiovalta on joka tapauksessa astunut mukaan kuvioon. Kotimaisena esimerkkinä vaikkapa tuo Säästöpankin case.

 

[Paapaa]

@zepi 2008 pankkikriisi osoitti, että ei sitä riskien arviointikykyä ole asiantuntijoillakaan. "Ei koske Suomea" totesi silloinen valtionvarainministerikin

Tuo kommentti ei muuten liittynyt siihen, etteikö kriisi koskettaisi Suomea, vaan että suomalaiset pankit eivät ole suuressa vaarassa: Näin Kataisen puheet synkistyivät

Hieman vääristeltynä meeminä toki paljon hauskempi

Muutoin samaa mieltä, keskimääräisellä tallettajalla ei ole mitään mahdollisuutta missään tilanteessa realistisesti arvioida pankkinsa taseen terveyttä tai pankin riskiä kaatua talletusaikana. Asiakas on täysin mielikuvien armoilla. Sinänsä on ihan totta, että kun pankit eivät voi kaatua, ne voivat ottaa riskiä enemmän. Toisaalta reguloinnilla nykyään vähennetään tätä mahdollisuutta ottaa loputtomasti riskiä juuri vakavaraisuusvaatimusten avulla.

 

[amoult]

@Paapaa kiitoksia tarkennuksesta. Ei ollut meemeily mielessä vaan ihan "faktana" heitin ulkomuistista Pointti oli kuitenkin se, että kriisiä alkuun vähäteltiin Suomessa valtiovallan toimeista ja kaikki olivat yhtä kujalla.

Vielä lisäksi alkuperäisestä aiheesta; osaa ihmisistä jotenkin tuossa Bank Norgeniassa närästää hirveästi se että heidän pääbisnes pikavipit.

Onko sitten moraalisesti ok jos pikavippiä kutsuu 'vakuudettomaksi kulutusluotoksi'?

Bank Norwegian pikavippien korko 8,99% - 22,49% (Suurin efektiivinen korko 37,97%.)
S-pankki vakuudettomian luottojen korko 5-10% (Korkein mahdollinen todellinen vuosikorko on 13,372 %.)
OP vakuudeton joustoluotto Korkoprosentti: 6,50 % (Todellinen vuosikorko: 15,7 %)

Millä korkotasolla teidän mielestä homma menee moraalittomaksi koronkiskonnaksi ja riskipeliksi?

Itse olen niin sieluton hirviö, että noi yllä olevat prosentit on mulle OK.

 

[jinx1980]

Eikös ihan luottokortin luottokorko ole jo kaikkine kuukausimaksuineen hyvin lähellä Norwegiania, selvästi yli S-pankin ainakin? Jotenkin muistan jonkin 9%+euribor+tilinhoitomaksut nähneeni jossain...

 

[Kvarkki]

Millä korkotasolla teidän mielestä homma menee moraalittomaksi koronkiskonnaksi ja riskipeliksi?

Mulla ei ainakaan kyse ole itse korkoprosentista. Jos joku hyvin pärjäävä idiootti haluaa maksaa, niin mikäs siinä. Riskistä täytyy saada korvaus. Mutta sitä en oikein sulata, että pääsääntöinen kohderyhmä luototukselle tuntuu olevan ne, joille ei pitäisi missään nimessä myöntää ja eivät oikein pärjää. Hädänalaista asemaa ja yleistä pärjäämättömyyttä riistetään, minulle ainakin no-go.

 

[SundeR]

... Millä korkotasolla teidän mielestä homma menee moraalittomaksi koronkiskonnaksi ja riskipeliksi?

Itse olen niin sieluton hirviö, että noi yllä olevat prosentit on mulle OK.

Minkä hintainen kännykkä on kiskontaa? Apple on ainakin sieluton hirviö ja firma pitäisi laittaa boikottiin?

Eli kai noista lainoista saa pyytää mitä haluaa, ihmisistähän se on kiinni mitä pikavippejä sitten hommailevat.

 

[demas]

Mutta sitä en oikein sulata, että pääsääntöinen kohderyhmä luototukselle tuntuu olevan ne, joille ei pitäisi missään nimessä myöntää ja eivät oikein pärjää. Hädänalaista asemaa ja yleistä pärjäämättömyyttä riistetään, minulle ainakin no-go.

Aikalailla samaa mieltä. Jos joku ottaa pikavipin niin fine, siinäpä ottaa. Mut ongelma on juurikin se että aika moni sotkee noilla omat luottotietonsa. Eli moni joka ei osaa hallita rahankäyttöään (elämänhallinta) niin sotkee ainakin kerran elämässään totaalisesti raha-asiat ja menettää siinä luottotietonsa ja kärsii tuosta sit seuraavan 10v. En tiedä tulee tappiot näissä pikavippi-firmoille vai miten homma menee? Tuollaisille ihmisille kuitenkaan pikavippiä ei kannattaisi antaa kun homma menee vaan enemmän sekaisin.

 

[zepi]

Muutoin samaa mieltä, keskimääräisellä tallettajalla ei ole mitään mahdollisuutta missään tilanteessa realistisesti arvioida pankkinsa taseen terveyttä tai pankin riskiä kaatua talletusaikana. Asiakas on täysin mielikuvien armoilla. Sinänsä on ihan totta, että kun pankit eivät voi kaatua, ne voivat ottaa riskiä enemmän. Toisaalta reguloinnilla nykyään vähennetään tätä mahdollisuutta ottaa loputtomasti riskiä juuri vakavaraisuusvaatimusten avulla.

Keskimääräisen tallettajan ei tarvitsekaan tehdä henkilökohtaista analyysiä. Jos sille tiedolle olisi markkinatilausta, niin talouden iltalehdet kyllä perkailisivat talletuspankkien taseita ja vertailisivat niitä. Ja sieltä taas tieto kyllä valuu kahvipöytäkeskusteluihin melkein väkisinkin.

Ei keskimääräisellä asiakkaalla ole mitään mahdollisuutta vertailla talvirenkaiden hyvyyttäkään, mutta niin vaan TM:n rengastesti tulee joka vuosi...

Tai vaihtoehtoisesti meillä olisi oikeasti talletustoimintaan erikoistuneita pankkeja jotka välttelevät sitä riskinottoa ja rakentavat sen brändinsä sitä varten. Korkeita talletuskorkoja tarjoavat Kaupthingit ovat sitten eri asia.

 

[Tenitsi]

Olinkin jo unohtanu Kaupthing Financialin(?) Olikohan siellä 6,5 korkoprossa.. Rahat tuli kyllä korkoineen takas, eli profit.

 

[tuoppi´]

Muutoin samaa mieltä, keskimääräisellä tallettajalla ei ole mitään mahdollisuutta missään tilanteessa realistisesti arvioida pankkinsa taseen terveyttä tai pankin riskiä kaatua talletusaikana. Asiakas on täysin mielikuvien armoilla. Sinänsä on ihan totta, että kun pankit eivät voi kaatua, ne voivat ottaa riskiä enemmän. Toisaalta reguloinnilla nykyään vähennetään tätä mahdollisuutta ottaa loputtomasti riskiä juuri vakavaraisuusvaatimusten avulla.

Toinen puoli tuossa on se, että kun pankkeja ja ihmisiä suojellaan riskeiltä niin ne taustalla olevat ongelmat jää korjaamatta ja aina vaan otetaan enemmän riskiä. Lyhyellä tähtäimellä pienistä rypyistä voidaan selvitä, mutta sitten kun tulee se iso ryppy niin sitten rytistäänkin kunnolla.

Se toinen vaihtoehto olisi että annetaan noiden pienten riskien realisoitua, annetaan huonojen pankkien kaatua ja annetaan riskillä sijoittavien menettää sijoituksensa. Seurauksena toiminta kaikilla osapuolilla tehostuu ja ne löysät jää pois. Jolloin niitä isoja kriiseja ei pääse syntymään.

Sama idea kuin että metsissä kannattaa niiden pienten palojen antaa polttaa ne kuolleet puut sieltä pois ja tällä vältytään siltä että ei tule sitä massiivista vuosisadan paloa mitä ei voi pysäyttää ja jossa palaa koko metsä.

 

[Paapaa]

Toinen puoli tuossa on se, että kun pankkeja ja ihmisiä suojellaan riskeiltä niin ne taustalla olevat ongelmat jää korjaamatta ja aina vaan otetaan enemmän riskiä. Lyhyellä tähtäimellä pienistä rypyistä voidaan selvitä, mutta sitten kun tulee se iso ryppy niin sitten rytistäänkin kunnolla.

Se toinen vaihtoehto olisi että annetaan noiden pienten riskien realisoitua, annetaan huonojen pankkien kaatua ja annetaan riskillä sijoittavien menettää sijoituksensa. Seurauksena toiminta kaikilla osapuolilla tehostuu ja ne löysät jää pois. Jolloin niitä isoja kriiseja ei pääse syntymään.

Sama idea kuin että metsissä kannattaa niiden pienten palojen antaa polttaa ne kuolleet puut sieltä pois ja tällä vältytään siltä että ei tule sitä massiivista vuosisadan paloa mitä ei voi pysäyttää ja jossa palaa koko metsä.

Ihan samaa mieltä, mutta ongelma on vetää raja sille, mitä "too big to fail" tarkoittaa. Missä kohtaa kaatuminen aiheuttaa tai voi aiheuttaa isompia ongelmia kuin sen pystyssäpitäminen. No, onneksi en ole näitä päättämässä. Ei ole missään nimessä helppoa ennustaa systeemikriisien kokoa ja leviämisvauhtia.

 

[qtba]

Toinen puoli tuossa on se, että kun pankkeja ja ihmisiä suojellaan riskeiltä niin ne taustalla olevat ongelmat jää korjaamatta ja aina vaan otetaan enemmän riskiä. Lyhyellä tähtäimellä pienistä rypyistä voidaan selvitä, mutta sitten kun tulee se iso ryppy niin sitten rytistäänkin kunnolla.

Se toinen vaihtoehto olisi että annetaan noiden pienten riskien realisoitua, annetaan huonojen pankkien kaatua ja annetaan riskillä sijoittavien menettää sijoituksensa. Seurauksena toiminta kaikilla osapuolilla tehostuu ja ne löysät jää pois. Jolloin niitä isoja kriiseja ei pääse syntymään.

Sama idea kuin että metsissä kannattaa niiden pienten palojen antaa polttaa ne kuolleet puut sieltä pois ja tällä vältytään siltä että ei tule sitä massiivista vuosisadan paloa mitä ei voi pysäyttää ja jossa palaa koko metsä.

Mun mielestä tuossa on se ongelma, että ainakin nykysysteemillä talletustoimintaan tarvii pankkiluvan, jonka myöntää finanssivalvonta. Jos tuollaisen luvan on valtion virasto myöntänyt, täytyy kuluttajan voida luottaa siihen, että kyseessä on ihan varteenotettava toimija, jonka kanssa ei jää luu omaan käteen.

Valvontaa pitäisi tiukentaa, mutta riskin siirtäminen kuluttajalle on väärin.

 

[jopo82]

Ei hemmetti, onko teillä kestäny Nordnet:ssä Superrahasto Suomen kaupan toteutuminen useita arkipäiviä? Tein eilen oston klo 12.05, ja ei vielä tänäänkään ole rahaston omistusosuus kasvanut. Tällaistako tää aina on...

 

[perato]

Ei hemmetti, onko teillä kestäny Nordnet:ssä Superrahasto Suomen kaupan toteutuminen useita arkipäiviä? Tein eilen oston klo 12.05, ja ei vielä tänäänkään ole rahaston omistusosuus kasvanut. Tällaistako tää aina on...

keskiviikon meni kyl läpi heti. Jotkut(samat naamat) valitteli sharevillen puolella, että meni taas liikaa aikaa ja rahastoyhtiö vaan manipuloi ostoja.

Eipä sillä, on nuo joskus viivästynyt salkusta näkymästä, mutta aina se arvopäivämäärä on oikein ollut itsellä.

 

[Lallijuoppo]

Eikö tuossa käynyt niin että Suomalaiset maksoi laskun omasta pussista Islantiin "sijoittaneille"?
Siis valtio tai Suomen Pankki mikä lie.

Toi Islanti-homma. Muistaakos joku, että mitä ne islantilaiset säätivät Suomessa, koska aikamoisella ryminällä ne tännekin tulivat firmoja ostelemaan ja sitten tulikin konkka.
Itse muistelisin niiden ostaneen ison siivun Finnairia ja alkaneen tappelemaan jostain päätäntävallasta. Oltiin ihan menossa oikeuteen, mutta sitten korttitalo kaatui ja taisivat vain joutua realisoimaan omaisuutensa ja häipyä vähin äänin.

 

[jopo82]

Kertokaas tyhmälle kun ei nyt aukea itselle; Turkin liira on sukeltsnut pohjalukemiin. Miksei ihmiset käy Suomessakin Forexilla vaihtamassa ko. valuuttaa ja rikastu kurssilla kun se taas joskus on(?) korjaantunut ennalleen. Onkohan vaihtokulut niin suuret vai eikö esim Forex voi toimittaa tuhansia euroja käteistä jos sellaisen määrän haluisi ostaa?

 

[hkultala]

Kertokaas tyhmälle kun ei nyt aukea itselle; Turkin liira on sukeltsnut pohjalukemiin. Miksei ihmiset käy Suomessakin Forexilla vaihtamassa ko. valuuttaa ja rikastu kurssilla kun se taas joskus on(?) korjaantunut ennalleen. Onkohan vaihtokulut niin suuret vai eikö esim Forex voi toimittaa tuhansia euroja käteistä jos sellaisen määrän haluisi ostaa?

Ei valuuttakurssin romahdukset koskaan "korjaannu".

Valuuttakurssin romahdus on läheisessä yhteydessä kyseisessä maassa tapahtuvaan inflaatioon, eikä sitä inflaatiota koskaan seuraa deflaatio.


Valuuttakurssit eroaa tässä siis oleellisesti osakekursseista.

 

[Paapaa]

Valuuttakurssit eroaa tässä siis oleellisesti osakekursseista.

(Eivätkä osakekurssitkaan aina toivu dipeistä).

Perussääntöhän on: jos joku tuntuu liian helpolta tavalta tehdä rahaa, se tuskin on helppo tapa tehdä rahaa.

 

[hkultala]

(Eivätkä osakekurssitkaan aina toivu dipeistä).

Ei aina, mutta toimintamekanismi on oleellisesti erilainen.

Osakekurssi heiluu (käytännössä vain) sen mukaan, paljonko firman oletetaan tienaavan tulevaisuudessa, ja se on vain seurausta siitä, miten firmalla menee. Linkki on yksisuuntainen, ilman takaisinkytkentää.

Ja kun alkaa vaikuttaa siltä, että firmalla alkaa mennä paremmin, osakekurssi nousee. Tähän on ihan selvä mekanismi, ja keskimäärin pitkällä tähtäimellä osakkeista tule tuottoa(joko jaetaan osinkoa, tai osakkeen arvo nousee), se ei ole nollausmmapeliä koska rahaa tulee siihen firmojen tuloksista.



Kun taas valuutan arvon heikkeneminen liittyy aina myös inflaatioon, ja nämä ruokkivat toisiaan, tässä on positiivinen takaisinkytkentä.

Eikä ole mitään järkevää mekanismia mikä kääntäisi sen inflaation deflaatioksi. Koko rahajärjestelmään toimii periaatteella että inflaatitoa tapahtuu, ja valuuttojen ulkoisten arvojen "vahvistumiset" eivät ole oikeaa vahvistumista vaan vain sitä, että muut valuutat heikkenevät nopeammin.

 

[yberkurko]

Ei aina, mutta toimintamekanismi on oleellisesti erilainen.

Osakekurssi heiluu (käytännössä vain) sen mukaan, paljonko firman oletetaan tienaavan tulevaisuudessa, ja se on vain seurausta siitä, miten firmalla menee. Linkki on yksisuuntainen, ilman takaisinkytkentää.

Ja kun alkaa vaikuttaa siltä, että firmalla alkaa mennä paremmin, osakekurssi nousee. Tähän on ihan selvä mekanismi, ja keskimäärin pitkällä tähtäimellä osakkeista tule tuottoa(joko jaetaan osinkoa, tai osakkeen arvo nousee), se ei ole nollausmmapeliä koska rahaa tulee siihen firmojen tuloksista.



Kun taas valuutan arvon heikkeneminen liittyy aina myös inflaatioon, ja nämä ruokkivat toisiaan, tässä on positiivinen takaisinkytkentä.

Eikä ole mitään järkevää mekanismia mikä kääntäisi sen inflaation deflaatioksi. Koko rahajärjestelmään toimii periaatteella että inflaatitoa tapahtuu, ja valuuttojen ulkoisten arvojen "vahvistumiset" eivät ole oikeaa vahvistumista vaan vain sitä, että muut valuutat heikkenevät nopeammin.

Tästä taytyy nyt olla eri mieltä hieman. Arvostus suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin voi pudota hetkellisestikin, kun tulee suuria uutisia kuten turkissa. Ei venäjän ruplakaan jäänyt viimeksi matelemaan pohjalukemiin joissa kävi Ukrainakeissin pakotteiden julkaisun takia pahimmillaan. Mikäli epäluottamus kestää pidempään kuin hetken järkytyksen, silloin toki aiheutuu ilmiötä voimistava ihmisten halu vaihtaa heikkenevää valuuttaa muiksi, joka entisestään heikentää valuutan arvostusta.

 

[Lallijuoppo]

Tästä taytyy nyt olla eri mieltä hieman. Arvostus suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin voi pudota hetkellisestikin, kun tulee suuria uutisia kuten turkissa. Ei venäjän ruplakaan jäänyt viimeksi matelemaan pohjalukemiin joissa kävi Ukrainakeissin pakotteiden julkaisun takia pahimmillaan. Mikäli epäluottamus kestää pidempään kuin hetken järkytyksen, silloin toki aiheutuu ilmiötä voimistava ihmisten halu vaihtaa heikkenevää valuuttaa muiksi, joka entisestään heikentää valuutan arvostusta.

Eikös nämä Soros ja kumppanit tehneet isoa tiliä aikoinaan, kun vähän auttoivat horjumassa olevia valuuttoja romahtamaan? Suomikin oli siinä mukana silloin, kun koitti typeryyttään pitää kurssin siinä missä oli päätetty.

 

[zepi]

Kertokaas tyhmälle kun ei nyt aukea itselle; Turkin liira on sukeltsnut pohjalukemiin. Miksei ihmiset käy Suomessakin Forexilla vaihtamassa ko. valuuttaa ja rikastu kurssilla kun se taas joskus on(?) korjaantunut ennalleen. Onkohan vaihtokulut niin suuret vai eikö esim Forex voi toimittaa tuhansia euroja käteistä jos sellaisen määrän haluisi ostaa?

Tässä Turkin Liiran historiallinen kurssi suhteessa euroon siellä 2005 tehdyn valuuttauudistuksen jälkeen. Valuuttauudistuksessa kaikista seteleistä pudotettiin 6 nollaa pois ja miljoonan setelistä tuli uusi ykkönen jne.

Alkuvaiheessa 1:llä uudella turkin liiralla sai Istanbulissa kebabin katukojusta. Nykyisin ei saa. -> Inflaatio on laukannut maassa aika railakkaasti vuoden 2005 jälkeen, aivan kuten ennenkin. Voi hyvin olla, että Liira ei "koskaan" toivu noihin 2005 vuoden lukemiin.

Kun taas valuutan arvon heikkeneminen liittyy aina myös inflaatioon, ja nämä ruokkivat toisiaan, tässä on positiivinen takaisinkytkentä.

Valuuttakurssien heiluminen ei mitenkään välttämättä aiheuta inflaatiota, ainakaan läheskään siinä määrin kuin mitä voisi luulla. Jossain pienissä voimaakkaasti ulkomaankaupasta elävissä talouksissa ehkä, mutta esim. Euro-alueen, Yhdysvaltojen tai Kiinan sisällä on vaikea löytää suoraa yhteyttä valuuttakurssin heilumisten ja inflaation välillä.

Tyyliin 30% heikentyminen valuutan kurssissa taloudessa joka perustuu vain pieneltä osin vientiin ei suoraan vaikuta paikallisen väestön maksukykyyn, asuntojen vuokratasoon, paikallisen tuotannon kustannuksiin jne. Jotain heijastumista tietysti tapahtuu, mutta ei mitään täysimääräistä 30% välitöntä inflaatiota.

 

[Mr. Pink]

Onko automaatioon &robotiikkaan uskovia, ts. löytyykö esim tähän ETF:ään sijoittaneita?

BlackRock iShares Automation & Robotics UCITS ETF USD (Acc) (2B76) - Osta osaketta pörssistä Xetra - Nordnet

Itselläni on jokunen tonni kiinni tuossa. Vaikea uskoa, että tulevaisuudessa automaation ja robotiikan tarve ainakaan vähenisi.

Itse olen Jack Boglen kanssa samoilla linjoilla, eli en oikein ymmärrä näitä kapean sektorin ETF:iä. Tuo näyttäisi seuraavan iSTOXX FactSet Automation & Robotics -indeksiä, eli maksavat iSTOXX:lle lisenssimaksuja kyseisen tuotteen hyödyntämisestä. iSTOXX valitsee indeksiin kuuluvat yhtiöt väkisinkin semiaktiivisesti (jonkunhan täytyy päättää mitkä firmat "liittyvät automatisaatio- ja robottiteknologian kehitykseen") ja tämä näkyy lopputuotteen hinnassa.

Jos oman ETF-sijoittamisen taustalla on ajatus passiivisesta sijoittamisesta, niin näillä kapean sektorin ETF-markkinointituotteilla ei välttämättä saa haluamaansa.

 

[tuoppi´]

Itse olen Jack Boglen kanssa samoilla linjoilla, eli en oikein ymmärrä näitä kapean sektorin ETF:iä. Tuo näyttäisi seuraavan iSTOXX FactSet Automation & Robotics -indeksiä, eli maksavat iSTOXX:lle lisenssimaksuja kyseisen tuotteen hyödyntämisestä. iSTOXX valitsee indeksiin kuuluvat yhtiöt väkisinkin semiaktiivisesti (jonkunhan täytyy päättää mitkä firmat "liittyvät automatisaatio- ja robottiteknologian kehitykseen") ja tämä näkyy lopputuotteen hinnassa.

Jos oman ETF-sijoittamisen taustalla on ajatus passiivisesta sijoittamisesta, niin näillä kapean sektorin ETF-markkinointituotteilla ei välttämättä saa haluamaansa.

Ei noiden tarkoitus olekkaan olla "passiivista" sijoittamista. Itse miellän nämä niin, että halutaan tuottoja tietystä alasta, mutta ei haluta pistää kaikkia pelimerkkejä yksittäiseen firmaan. Etenkin sellaisilla aloilla, joilla on paljon toimijoita tai jos toimijoista ei oikein tiedä mitkä tulee olemaan niistä niistä menestyjiä.

 

[perato]

Itse olen Jack Boglen kanssa samoilla linjoilla, eli en oikein ymmärrä näitä kapean sektorin ETF:iä. Tuo näyttäisi seuraavan iSTOXX FactSet Automation & Robotics -indeksiä, eli maksavat iSTOXX:lle lisenssimaksuja kyseisen tuotteen hyödyntämisestä. iSTOXX valitsee indeksiin kuuluvat yhtiöt väkisinkin semiaktiivisesti (jonkunhan täytyy päättää mitkä firmat "liittyvät automatisaatio- ja robottiteknologian kehitykseen") ja tämä näkyy lopputuotteen hinnassa.

Mitä tarkoitat, että näkyy lopputuotteen hinnassa? Meinaan kyllähän nuo indeksit ovat muutenkin usein varsin "valikoituja" indeksejä painotuksineen. Ei kaikissa laajoissakaan ETF:ssä ole mukana kaikkia indeksissä olevia yhtiöitä, joten onhan sielläkin jotain aktiivista toimintaa, eikä se silti näy kuluissa. Sama juttu jopa laajoissakin indekseissä, kyllähän siellä tehdään aktiivista työtä mm. valitsemalla mitkä maat kuuluvat emerging marketsiin yms.

 

[Mr. Pink]

Mitä tarkoitat, että näkyy lopputuotteen hinnassa? Meinaan kyllähän nuo indeksit ovat muutenkin usein varsin "valikoituja" indeksejä painotuksineen. Ei kaikissa laajoissakaan ETF:ssä ole mukana kaikkia indeksissä olevia yhtiöitä, joten onhan sielläkin jotain aktiivista toimintaa, eikä se silti näy kuluissa. Sama juttu jopa laajoissakin indekseissä, kyllähän siellä tehdään aktiivista työtä mm. valitsemalla mitkä maat kuuluvat emerging marketsiin yms.

Kaikki ETF:ät ja muut rahastot sisältävät jonkinlaista "aktiivista toimintaa" – se on totta. ETF pyrkii mahdollisimman tarkkaan seuraamaan kohdeindeksiään ja fyysinen ETF tekee tämän ostamalla indeksiin kuuluvien yritysten osakkeita – joko kaikkia tai osaa niistä – oikeilla painotuksilla.

Kun ETF:n kohdeindeksi on esimerkiksi S&P 500, niin asia pysyykin aika yksinkertaisena: indeksiin kuuluvien yhtiöiden määrittäminen on nimittäin aika yksinkertaista. Toisaalta mitä kapeammasta ja höttöisemmästä vertailuindeksistä on kyse (vaikkapa tyyliin yritykset, joiden toimitusjohtajat käyttävät pinkkejä shortseja), sitä aktiivisempaa ja työläämpää on myös itse indeksiin kuuluvien yritysten valinta. Koska ETF:stä puhutaan usein nimenomaan passiivisen sijoittamisen välineenä, haluan vain painottaa lukijoille tätäkin näkökulmaa.

 

[Paapaa]

Musta ETF:t ovat ihan hyvä väline mihin tahansa sijoittamiseen, jossa halutaan pienentää yritysriskiä ja hajauttaa. Ne toimivat niin globaaliin sijoittamiseen kuin esim. yksittäisen toimialan kanssa. Itse en omista mitään toimialakohtaista ETF:ää, mutta musta on paljon järkevämpää sijoittaa robotiikka-ETF:ään kuin yksittäiseen robotiikkafirmaan.

 

[pokkus]

Mikäs olisi Vanguardin listoilla oleva joku helppo ja hyvä yksi tai kaksi kohdetta, johon voisi sijoittaa dollareilla jenkkitilin kautta? Ajanjakso säätämiselle siis noin +10-15 vuotta ja rahaa olisi tarkoitus laittaa seuraavat 5 vuotta ainakin. Pienet kulut tietenkin plussaa ja tarpeeksi suuri hajautus.

 

[vemkki]

Tästä taytyy nyt olla eri mieltä hieman. Arvostus suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin voi pudota hetkellisestikin, kun tulee suuria uutisia kuten turkissa. Ei venäjän ruplakaan jäänyt viimeksi matelemaan pohjalukemiin joissa kävi Ukrainakeissin pakotteiden julkaisun takia pahimmillaan. Mikäli epäluottamus kestää pidempään kuin hetken järkytyksen, silloin toki aiheutuu ilmiötä voimistava ihmisten halu vaihtaa heikkenevää valuuttaa muiksi, joka entisestään heikentää valuutan arvostusta.

Valuuttakurssi voi toipua, jos yksittäinen tekijä aiheuttaa romahduksen, ja se yksittäinen tekijä muuttuu. Venäjän kohdalla pakotteilla oli merkittävä vaikutus, mutta suurin tekijä oli öljyn ja kaasun hinnan romahdus, koska Venäjän talous ja erityisesti vienti toimii niiden varassa. Nyt öljyn barrelihinta on taas laskussa, joten ruplan kurssi on valunut taas hiukan alaspäin.

Turkin kohdalla puolestaan kyse on siitä, ettei Erdogan ymmärrä talousasioista yhtään mitään, joten eiköhän alamäki jatku.

 

[Mr. Pink]

Musta ETF:t ovat ihan hyvä väline mihin tahansa sijoittamiseen, jossa halutaan pienentää yritysriskiä ja hajauttaa. Ne toimivat niin globaaliin sijoittamiseen kuin esim. yksittäisen toimialan kanssa. Itse en omista mitään toimialakohtaista ETF:ää, mutta musta on paljon järkevämpää sijoittaa robotiikka-ETF:ään kuin yksittäiseen robotiikkafirmaan.

Toimialakohtainen ETF on kuitenkin huomattavasti selkeämpi ja vähemmän "aktiivinen" kohde kuin esimerkkinä ollut automatisaatio- ja robottiteknologian ETF, jonka vertailuindeksi koostuu siis automatisaatio- ja robottiteknologian kehitykseen liittyvistä yrityksistä. Se, miten ja kuinka voimakkaasti kyseisen indeksin yritykset liittyvät mainittuihin asioihin indeksin ylläpitäjän mielestä, on tietoa, joka on ainoastaan indeksin ylläpitäjällä.

Noin 68% kyseisen indeksin yrityksistä on tietotekniikkasektorin yrityksiä. Varsin monihan kyseisen sektorin suurempi yritys panostaa kyseiseen aihealueeseen – vai antaako joku esimerkin merkittävästä kyseisen sektorin toimijasta, jota ei kiinnosta automatisaatio- ja robottiteknologia? Näin ollen saattaakin olla selkeämpää ja kustannustehokkaampaa sijoittaa kyseisen sektorin ETF:ään.

 

[Paapaa]

Toimialakohtainen ETF on kuitenkin huomattavasti selkeämpi ja vähemmän "aktiivinen" kohde kuin esimerkkinä ollut automatisaatio- ja robottiteknologian ETF, jonka vertailuindeksi koostuu siis automatisaatio- ja robottiteknologian kehitykseen liittyvistä yrityksistä. Se, miten ja kuinka voimakkaasti kyseisen indeksin yritykset liittyvät mainittuihin asioihin indeksin ylläpitäjän mielestä, on tietoa, joka on ainoastaan indeksin ylläpitäjällä.

Alussa sanoit, ettet kannata "kapean sektorin rahastoja". Mutta siis taisit siis erityisesti tarkoittaa, ettet kannata aktiivisia rahastoja. Tästä olen ainakin pääpiirteittäin ihan samaa mieltä.

 

[Mr. Pink]

Alussa sanoit, ettet kannata "kapean sektorin rahastoja". Mutta siis taisit siis erityisesti tarkoittaa, ettet kannata aktiivisia rahastoja. Tästä olen ainakin pääpiirteittäin ihan samaa mieltä.

No itse en sijoittaisi toimialakohtaiseen ETF:ään, mutta pidän niitä parempina kuin näitä johonkin jotenkin jollain tavalla liittyviä ETF:iä.

 

[qtba]

No itse en sijoittaisi toimialakohtaiseen ETF:ään, mutta pidän niitä parempina kuin näitä johonkin jotenkin jollain tavalla liittyviä ETF:iä.

Itselläni on tuon automaation lisäksi myös parissa muussa toimialakohtaisessa ETF:ssä se muutama tonni. Lähinnä tuollaisia ns. megatrendeihin liittyviä toimialoja, eli automaation lisäksi terveydenhuolto, IT ja puhdasteknologia.

Ihan kivasti nuo ovat tuottaneet jo nyt, mutta noissa, kuten kaikissa muissakin se sijoitushorisontti on 10+ vuotta. Itse en jaksa alan firmoja erikseen kaivella, joten näen nuo ihan järkevänä ratkaisuna, jos kuitenkin haluaa jotenkin ohjailla sitä mihin rahansa laittaa. Aikanaan voin varmaan sitten itsekin todeta sen, että noi todella passiiviset ETF:t ovat kuitenkin tuottaneet paremmin.

Nyt kun mielenkiinnosta vähän katseli tuota Roboticsin portfoliota ja historiaa, niin tuntuu olevan hyvinkin aktiivinen indeksi, jossa porfolio tuntuu muuttuvan jopa viikkotasolla. Pitää varmaan harkita mitä tuon kanssa tekisi...

 

[jopo82]

Ei hemmetti, onko teillä kestäny Nordnet:ssä Superrahasto Suomen kaupan toteutuminen useita arkipäiviä? Tein eilen oston klo 12.05, ja ei vielä tänäänkään ole rahaston omistusosuus kasvanut. Tällaistako tää aina on...

Itse itseäni lainaten, torstaina 16.8. klo 12.05 tosiaan painoin ostonappia ja nyt Tapahtumat-välilehdellä näyttää tältä:

Kirjauspäivä 17-08-2018
Kauppapäivä 16-08-2018
Maksupäivä 16-08-2018
Arvopäivä 16-08-2018

Eli menikö kauppa nyt siis läpi samana päivänä ja torstain arvoa käytettiin kaupassa, eikö?

Ihmettelen tätä sillä 164,67 näkyi olleen ostossa käytetty Superrahasto Suomen kurssi, ja nyt edelleen näyttää ko. rahastolle sen etusivulla samaa kurssihintaa... ja tuon kurssin päivämäärä on 16.8.2018. Eli eikö nuo Nordnet:ssä päivity edes suurin piirtein järkevällä syklillä, kerran päivässä? :O

 

[zepi]

Itselläni on tuon automaation lisäksi myös parissa muussa toimialakohtaisessa ETF:ssä se muutama tonni. Lähinnä tuollaisia ns. megatrendeihin liittyviä toimialoja, eli automaation lisäksi terveydenhuolto, IT ja puhdasteknologia.

Ihan kivasti nuo ovat tuottaneet jo nyt, mutta noissa, kuten kaikissa muissakin se sijoitushorisontti on 10+ vuotta. Itse en jaksa alan firmoja erikseen kaivella, joten näen nuo ihan järkevänä ratkaisuna, jos kuitenkin haluaa jotenkin ohjailla sitä mihin rahansa laittaa. Aikanaan voin varmaan sitten itsekin todeta sen, että noi todella passiiviset ETF:t ovat kuitenkin tuottaneet paremmin.

Nyt kun mielenkiinnosta vähän katseli tuota Roboticsin portfoliota ja historiaa, niin tuntuu olevan hyvinkin aktiivinen indeksi, jossa porfolio tuntuu muuttuvan jopa viikkotasolla. Pitää varmaan harkita mitä tuon kanssa tekisi...

Suhtaudun itse aika epäillen noihin kapeahkoihin ETF:iin.

Minulla on esim. AFK ja Vietnam ETF:iä itsellä ja kummassakin kohdemarkkinassa BKT on kasvanut isoja yksiprosenttisia lukuja koko omistusten ajan, mutta ETF:t ovat +-0 tai pakkasella.

Minulla on näkemys, että kovassa muutoksessa olevilla toimialoilla tai uusilla markkinoilla ne johtavat firmat harvoin kasvavat markkinaa nopeammin tai kaappaavat valtaosaa siitä muodostuvasta arvonnoususta. Vastaavasti ETF:t ja rahastot taas todennäköisesti sijoittajat nimenomaan alan / alueen johtaviin firmoihin koska ne a) löytyvät helposti pörssistä b) niiden likviditeetti on parempi.

Oikeasti se iso kasvu tapahtuu kuitenkin nousevissa firmoissa ja startupeissa, jotka eivät ole ollenkaan pörssilistattuja tai mukana noissa ETF / rahastokoreissa. Käytännössä tilanne on siis se, että robotiikkaan sijoittava ETF-sijoittaja ei sijoita yleisesti robotiikkaan, vaan pelkästään robotiikassa 10v sitten menestyneisiin perinteisiin firmoihin ja jäävät nuolemaan näppejään todellisen arvonluonnin osalta.

Oikea raha tehdään olemalla varhaisessa vaiheessa sisällä niissä startupeissa jotka sitten Alphabetit ja Siemensit ja mitkälie ostavat miljardeilla. Noita ei vaan tahdo saada ETF:issä tai rahastoissa ostettua.

 

[perato]

Itse itseäni lainaten, torstaina 16.8. klo 12.05 tosiaan painoin ostonappia ja nyt Tapahtumat-välilehdellä näyttää tältä:

Kirjauspäivä 17-08-2018
Kauppapäivä 16-08-2018
Maksupäivä 16-08-2018
Arvopäivä 16-08-2018

Eli menikö kauppa nyt siis läpi samana päivänä ja torstain arvoa käytettiin kaupassa, eikö?

Kyllä.

 

[Corex]

Mites muilla Lynxin käyttäjillä on palvelun toimintavarmuus ollut? Tili on ollut auki nyt pari vko ja viime viikonloppuna oli aikaa paneutua tähän mutta palvelu oli enemmän tai vähemmän alhaalla. Tilinhallintaan pääsi mutta Lynx Basicciin harvemmin. Ennätys taisi olla 10 sekuntia ennen kuin heitti pihalle. Nyt arkena tuntuu taas toimivan.

Ääkköset oli nimestä myös kadonnut. Siitä soittelin ja sanoivat että kyllä ne järjestelmässä on oikein. Pitäisi tulla oikein verottajalle lähetettävään lappuseenkin. Hieman epävarma tunnelma mutta kaippa se tästä lähtee

 

[qtba]

Oikeasti se iso kasvu tapahtuu kuitenkin nousevissa firmoissa ja startupeissa, jotka eivät ole ollenkaan pörssilistattuja tai mukana noissa ETF / rahastokoreissa. Käytännössä tilanne on siis se, että robotiikkaan sijoittava ETF-sijoittaja ei sijoita yleisesti robotiikkaan, vaan pelkästään robotiikassa 10v sitten menestyneisiin perinteisiin firmoihin ja jäävät nuolemaan näppejään todellisen arvonluonnin osalta.

Oikea raha tehdään olemalla varhaisessa vaiheessa sisällä niissä startupeissa jotka sitten Alphabetit ja Siemensit ja mitkälie ostavat miljardeilla. Noita ei vaan tahdo saada ETF:issä tai rahastoissa ostettua.

Jos ala kasvaa, niin ne isot ja vakiintuneet kasvavat myös. Osalla on omat T&K:t ja osa ostaa niitä pieniä startuppeja. Robotiikka on myös alana sellainen, että ihan millään pähkinöillä ei pääse alkuun, sillä vakiintuneilla on vankka jalansija ja salkut täynnä patentteja. En siksi pidä tuota huuhaana, mutta vähän toki arveluttaa tuo indeksin vaihtelu. Pitää ehkä löytää parempi kohde.

Noihin ison kasvun nouseviin firmoihin ei tällainen maallikko pääse käsiksi kovinkaan helposti, eikä ole oikeastaan kiinnostustakaan. Siinä todennäköisesti vaan polttaa näppinsä.

 

[yberkurko]

Jos ala kasvaa, niin ne isot ja vakiintuneet kasvavat myös. Osalla on omat T&K:t ja osa ostaa niitä pieniä startuppeja. Robotiikka on myös alana sellainen, että ihan millään pähkinöillä ei pääse alkuun, sillä vakiintuneilla on vankka jalansija ja salkut täynnä patentteja. En siksi pidä tuota huuhaana, mutta vähän toki arveluttaa tuo indeksin vaihtelu. Pitää ehkä löytää parempi kohde.

Noihin ison kasvun nouseviin firmoihin ei tällainen maallikko pääse käsiksi kovinkaan helposti, eikä ole oikeastaan kiinnostustakaan. Siinä todennäköisesti vaan polttaa näppinsä.

Niin. Niillä halvoilla suuren potentiaalin firmoilla on se riski syynä siihen halpaan hintaan. Riskinsieto pitää olla kunnossa, kun niihin sijoittaa ja ilman hajautusta muistuttaa lähinnä lottoa.

 

[qtba]

Niin. Niillä halvoilla suuren potentiaalin firmoilla on se riski syynä siihen halpaan hintaan. Riskinsieto pitää olla kunnossa, kun niihin sijoittaa ja ilman hajautusta muistuttaa lähinnä lottoa.

Näinpä. Itselläni ei tuollaiseen ole aikaa eikä siten kiinnostustakaan.

 

[-Cone-]

Niille, jotka miettivät SDP:n äänestystä:

"SDP haluaa nostaa pääomatuloverokantoja 32 ja 35 prosenttiin. Samalla se tahtoo rajata luovutustappioiden ja muiden tappioiden vähennysoikeutta."

Demarin tulevaisuus: Verovasaralla päähän

SDP:n ajaman "tasa-arvon" piiriin kuuluvat toki vain heidän pääasiallliset äänestäjät; pieni ja (alemmat) keskituloiset, joille luvataan uusia etuja ja veronkevennyksiä. Koomista sikä, että heidän verotusmanifestossa puhutaan kyllä paljon piensijoittajista, mutta todellisuudessa turha unelmoida paremmasta, sillä lisää veroja on tiedossa.

 

[zepi]

Toisaalta tuo eläkesäästöjärjestelmä mahdollistaisi pääomatuloverojen maksun viivästyttämisen aloittavalle piensijoittajalle, jos tuollainen tulisi?

Mikä tuon nimi olikaan josta jokunen hetki sitten täälläkin puhuttiin?

 

[Paapaa]

Hyi saatana, vaihteeksi SDP nostamassa piensijoittajien pääomaverotusta. Tätä on perusteltu täysin käsittämättömästi: muualla euroopassa pääomaverojen osuus on suurempi -> nostetaan veroja. Sitten ihmetellään kun omistus katoaa ulkomaille ja on vain ''kasvottomia' omistajia

 

[Lallijuoppo]

Niille, jotka miettivät SDP:n äänestystä:

"SDP haluaa nostaa pääomatuloverokantoja 32 ja 35 prosenttiin. Samalla se tahtoo rajata luovutustappioiden ja muiden tappioiden vähennysoikeutta."

Demarin tulevaisuus: Verovasaralla päähän

SDP:n ajaman "tasa-arvon" piiriin kuuluvat toki vain heidän pääasiallliset äänestäjät; pieni ja (alemmat) keskituloiset, joille luvataan uusia etuja ja veronkevennyksiä. Koomista sikä, että heidän verotusmanifestossa puhutaan kyllä paljon piensijoittajista, mutta todellisuudessa turha unelmoida paremmasta, sillä lisää veroja on tiedossa.

Suomessa on ihme systeemi, koska se kai on myönnetty faktana, että pääomien puute ja ihmisten heikko varallisuus on ihan kansakunnan ongelma.

Sitten kuitenkin kaikenlaisia päätöksiä, millä pyritään estämään varallisuuden kasvaminen ja aina välillä puhutaan jopa siitä, että perintövero pitäisi olla sata prosenttia. Sillähän se sukujen varallisuus lisääntyy, kun kaikki joutuvat aina aloittamaan nollasta.

 

[Cumbo]

Hyi saatana, vaihteeksi SDP nostamassa piensijoittajien pääomaverotusta. Tätä on perusteltu täysin käsittämättömästi: muualla euroopassa pääomaverojen osuus on suurempi -> nostetaan veroja. Sitten ihmetellään kun omistus katoaa ulkomaille ja on vain ''kasvottomia' omistajia

Pääomatuloverotusta yleisesti + listaamattomien verotusta. Pk-yritykset taitaa luoda suurimman osan suomalaisista työpaikoista, joten eikö tässä olisi järkevää pitää jonkinlainen veroporkkana. Vissiin ei. Tuli ihan paha olo, kun luki tuon.

"Demari tahtoo panna sijoitusvakuutukset verolle ja säätääpä Puolue vielä erillisen rahoitusveron." <-- Koskeekohan tämä vapaaehtoista eläkevakuuttamista? Nehän ovat kai myös jonkin sortin sijoitusvakuutuksia.

 

[demas]

"SDP haluaa nostaa pääomatuloverokantoja 32 ja 35 prosenttiin. Samalla se tahtoo rajata luovutustappioiden ja muiden tappioiden vähennysoikeutta."

Demarin tulevaisuus: Verovasaralla päähän

SDP:n ajaman "tasa-arvon" piiriin kuuluvat toki vain heidän pääasiallliset äänestäjät; pieni ja (alemmat) keskituloiset, joille luvataan uusia etuja ja veronkevennyksiä. Koomista sikä, että heidän verotusmanifestossa puhutaan kyllä paljon piensijoittajista, mutta todellisuudessa turha unelmoida paremmasta, sillä lisää veroja on tiedossa.

Mielenkiintoista. Voisin kuvitella että jos pääomatuloissa olisi porras eli vaikka eka 20k€ tulot todella pienellä prosentilla (10-15%?) niin se kannustaisi ihmisiä sijoittamaan. Jos miettii tuota ehdotettua yli 30% pääomaveroa, niin pienimuotoinen vuokra-asuntobusiness kyllä kärsii tuosta. Toki kaikki muukin sijoittaminen.

Ehkäpä tuo pääomaveron korotus sit kannustaa tuhlaamaan ja onko se SDP:n tavoitteena? Erikoiselta kyllä kuulostaa noin korkea vero (ja yleensäkin tuon veronmuodon korotus) kun jo nykyinenkin on mielestäni korkea. Ehkä noihin isompiin tuloihin olisi helppoa ymmärtää koskettavan kovemmalla verolla. Tahtoo vaan olla että niiden tuloihin jotka oikeasti tienaa paljon ei juurikaan verottajan toimesta kosketa.

 

[Svaiski]

Mielenkiintoista. Voisin kuvitella että jos pääomatuloissa olisi porras eli vaikka eka 20k€ tulot todella pienellä prosentilla (10-15%?) niin se kannustaisi ihmisiä sijoittamaan. Jos miettii tuota ehdotettua yli 30% pääomaveroa, niin pienimuotoinen vuokra-asuntobusiness kyllä kärsii tuosta. Toki kaikki muukin sijoittaminen.

Ehkäpä tuo pääomaveron korotus sit kannustaa tuhlaamaan ja onko se SDP:n tavoitteena? Erikoiselta kyllä kuulostaa noin korkea vero (ja yleensäkin tuon veronmuodon korotus) kun jo nykyinenkin on mielestäni korkea. Ehkä noihin isompiin tuloihin olisi helppoa ymmärtää koskettavan kovemmalla verolla. Tahtoo vaan olla että niiden tuloihin jotka oikeasti tienaa paljon ei juurikaan verottajan toimesta kosketa.

Aika kovia summia nuo oikeasti paljon tienaavat jo maksavat veroissa. Kunhan jätetään vain nämä satunnaiset verokikkailijat jotka kierrättävät veronsa paratiisisaarilta jne. Noiden osuus oikeasti tienaavissakin taitaa olla aika pieni, mutta mediamylläkällä saadaan näyttämään että niitä olisi paljon.